Selvittelin viikonloppuna äitivainajani jäämistöä. Käteeni osui isäni Maunon tutkintotodistus vuodelta 1931. Hän oli suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Polyteknillisessä korkeakoulussa Helsingissä 1931. Mauno oli saanut tutkintonsa maanviljelysinsinöörin suuntautumisvaihtoehdosta.

Kun kerroin todistuksesta perheelleni, vaimoni kysyi heti: ”Mikä se semmoinen maanviljelysinsinööri oikein on?” Ryhdyin käymään Maunon suorittamia kursseja läpi tutkintotodistuksesta ja huomasin, että tutkinto oli oikeastaan agronomin ja insinöörin tutkinnon yhdistelmä. Todistuksesta löytyi niin kasvi- kuin koneoppiakin, ja olipa siellä meteorologiaa ja fysiikkaakin.

Että ei se moni- tai poikkialaisuus niin uusi juttu olekaan. Kyllä sitä jo sata vuotta sitten harrastettiin.

Nyt monialaisuus on noussut jälleen esille myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä. Ilmiö oli keskeisessä osassa kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisessä kaksivuotisessa hankkeessa, ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”, joka toteutettiin 2014−15.

Ammattikorkeakoulujen monialaisuudella ymmärretään hankkeen tulosten mukaan ”nimenomaan koulutusalojen ylittämistä ja erilaisten osaamisten yhdistämistä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja opiskelijan taitavuuden tai pätevyyden lisäämistä”. Tämä tarkoittaa sekä perinteisten hallinnollisten rajojen ja tulosyksiköiden välisten rajojen ylittymistä. (Henner & Koivisto 2015.)

Myös meillä Lapissa poikkialaisuus on uusi (vanha) mahdollisuus, johon on jo YAMK-koulutuksissa tartuttu. YAMK-yksikkö on 2014 alkaen toteuttanut kaikille YAMK-opiskelijoille yhteisiä opintoja. Ja niiden opettajina ovat toimineet yhteisopettajuuden hengessä niin osaamisalojen kuin YAMK-yksikön opettajatkin.

YAMK-yksikkö järjestää itse opetusta oman henkilökuntansa toimesta, mutta myös ostaa opetusta osaamisaloilta. Noin puolet kaikesta YAMK-yksikön järjestämästä opetuksesta hoidetaan osaamisalojen opettajien toimesta, runsaat puolet yksikön oman väen voimin.

Poikkialaisuudelle tulee olla työelämän tarve. 1920-luvulla isäni opiskellessa, oli maan saattaminen omavaraiseksi viljan ym. elintarvikkeiden tuotannon suhteen tärkeää. Silloin tarvittiin insinöörejä, jotka osasivat tekniikan suomin mahdollisuuksin parantaa satoa ja tehdä aiemmin viljelyskelvottomiksi ajatelluista maatyypeistä tuottavia peltoja tai kuivattaa soita niin, että metsät kasvaisivat paremmin.

Myös Lapin AMK:n järjestämän poikkialaisen opetuksen tulee saada työelämän ”siunaus”. Hyvänä esimerkkinä tästä on YAMK-koulutusten Monialainen opinnäytetyö (MONT), jossa toimeksiantajana ja monialaisten opinnäytetöiden tilaajana toimivat Lapin liiton klusterit ja Lapin yrittäjät ry. MONT-opinnäytetyöt ovat aitoja poikkialaisia töitä, joissa eri alojen opiskelijat tekevät yhdessä tutkimuksellista kehittämistyötä ja heitä ohjaavat eri alojen ja YAMK-yksikön opettajat.

Isäni ja hänen kurssikaverinsa olivat ylpeitä suorittamastaan poikkialaisesta tutkinnosta. Heitä ei edes haitannut se, että me, heidän lapsensa, keksimme nimittää heidän tutkintoaan kurssikavereiden järjestämissä kesäkokoontumisissa ”ojankaivuuinsinöörin” tutkinnoksi. ”Osaavathan nuo ainakin ojan kaivaa vetiseen suohon.” Nykyään sekin alkaa olla kiellettyä toimintaa, mutta se taas on jo kokonaan toinen juttu.

Lähde: Henner, A. & Koivisto, K. 2015. Monialaisuus oppimisen edistäjänä master-tutkinnoissa – Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista opinnoista. Teoksessa: YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi. Toim. Lampinen, M. & Turunen, H. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Vuoden alussa astuttiin Lapin AMK:ssa uuteen aikaan. Palvelutoiminta eli yrityksille ja organisaatioille suunnattu maksullinen palvelu sai vahvistusta Arctic Power®-liiketoimintayksikön perustamisesta.

Yksikkö toimii kuin oikea yritys, mutta on sikäli erikoinen, että kaikki siihen kuuluvat tiimiläiset kuuluvat kukin omalle osaamisalalleen AMKin sisällä. Yksikkömme on siis parvi, jota ohjaa niin yhteiset kuin osaamisalojenkin suuntaviivat.

Arctic Powerissa eletään muuten kuin tavallisessa konsulttifirmassa. Teemme bisnestä ja myymme palveluita, osaamista oikean liiketoiminnan tapaan. Päiväohjelman mukaiset yrityskäynnit, projektien työstämiset tai tiimin kokous toteutetaan kuten missä tahansa yrityksessä.

Hyvä työpäivä tarkoittaa sitä, että saimme kotiutettua jonkin kaupan. Pahana päivänä tulee nenille ja palkkioksi hillittömästä tarjouksen vääntämisestä saamme vain kiitokset uurastuksesta.

Arctic Powerin pääpaikka on Kemin Lumikontien toimitiloissa, mutta tiimiläisemme ovat ympäri kampuksia eri osaamisaloilla. Minun vastuulla on koordinoida kokonaisuutta, mutta oman roolini näen pikemminkin valmentajana kuin esimiehenä.

Ennen tätä tehtävää työskentelin yhdellä osaamisalalla enkä välttämättä tuntenut muiden alojen palvelutuotteita edes nimiltä. Nyt koen koko Lapin AMK:n laajakirjoisen osaamisen paljon läheisempinä, kuin perheenä, jolle toimin käyntikorttina ulospäin.

Oman yrityskontaktoinnin rinnalla tuen tiimiläisiä etsimään omalta osaamisalalta myytäviä palvelutuotteita, jakamaan niitä keskenään ja myymään niitä asiakkaalle kokonaisuuksina. En kuvittelekaan olevani kaikkien alojen erikoisasiantuntija, mutta tiedän, kuka tiimissäni on se paras puolustaja tai paras maalintekijä.

Palvelutiimiläisillä on työkuormassaan vaihteleva määrä muuta työtä kuin tätä suorassa asiakasrajapinnassa toimimista. Vaihtelevuutta on myös käytänteissä ja yksi tämän toimintavuoden tavoitteista onkin, että yksi kerrallaan saamme niitä selätettyä ja yhdenmukaistettua. Tiimillä on vapaus päättää tarjouksista ja asiakaskontaktoinneista, mutta toimilla on kuitenkin linkki Lapin AMK:n kumppanuusohjelmaan ja strategiaan.

Arctic Power tarjoaa yritysasiakkaille palvelutuotteita mm. prosessien tehostamiseksi, osaamisen parantamiseksi, myynnin lisäämiseksi ja strategian tai toimintamallin jalkauttamiseksi. Vankka johtoajatus on, että toiminta on kannattavaa ja kestävällä pohjalla myös asiakkaisiin nähden.

Vain vastuullisella otteella saamme yksiköstä sellaisen, että se kykenee tarjoamaan asiakkaille ylivertaisia palvelukokemuksia, vahvoja asiakassuhteita ja samalla houkuttelevan osaamisen kehittämisen areenan Lapin AMK:n ja yhteistyöverkostomme osaajille.

Kaikki tämä on pitkäjänteistä työtä ja vaatii uskallusta meiltä kaikilta. Olkaamme siis yhdessä rakentamassa tästä yksiköstä uutta oppimisen areenaa kaikkien meidän eduksi!

PS. Mikäli ajatus parveen liittymisestä kutkuttaa tai sinulla on mielessä jokin organisaatio, joka apuamme tarvitsee, ota yhteyttä osoitteeseen palvelut.fi niin katsomme, mitä voimme yhdessä asialle tehdä!

Villiyrtit valtaavat Suomea ja luonnonkasvien käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana kasvien terveysvaikutuksista tehtyjen tutkimusten, luonnontuotteiden ekologisuuden sekä lähiruoan kiinnostavuuden kasvun myötä.

Elintarviketurvallisuuteen tähtäävä EU:n uuselintarvikeasetus asettaa kuitenkin tiettyjä ehtoja suomalaistenkin luonnonkasvien kaupalliselle hyödyntämiselle niin elintarviketuotannossa kuin esimerkiksi ravintola- ja leipomoaloilla.

Suomalaiset luonnonkasvit - perinteistä ravintoa vai uuselintarvikkeita?

Uuselintarvikeasetukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 258/97 uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista) liittyy paljon epäluuloa ja väärinkäsityksiä, joista monet johtuvat tietämättömyydestä. Koko elintarvikelainsäädännön tavoitteena on, että kuluttajille tarjottavat tuotteet ovat turvallisia ja riskittömiä käyttää.

Elintarvikekäyttöön tulevien uutuustuotteiden (eli uuselintarvikkeiden) turvallisuus pyritään EU:ssa varmistamaan vuonna 1997 voimaantulleella uuselintarvikeasetuksella. Eräs elintarviketurvallisuuden arviointiperusteista on pitkä käyttöhistoria ihmisravintona, eikä perinteisiltä elintarvikkeilta edellytetäkään lainsäädännössä ennakkoarviointia tai hyväksyntää, sillä kuluttajat osaavat niitä hyödyntää ja käyttää oikein.

Monet suomalaiset luonnonkasvit, kuten esimerkiksi metsämarjat, nähdäänkin yleisesti tunnetun käyttöhistoriansa perusteella kuluttajille turvallisiksi tuotteiksi. Uuselintarvike vai elintarvike -rajaus ei kaikilla kasvilajeilla kuitenkaan ole yhtä selkeä.

Koulutusta tarjolla uuselintarvikekysymyksiin

Yritysten edellytyksiä villiruoan turvalliseen ja kasvavaan käyttöön edistetään nyt Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamalla selvitystyö- ja koulutuskokonaisuudella. Kevään 2016 aikana kootaan yhteen olemassa olevaa luonnonkasvien käyttöhistoriadokumentaatiota sekä järjestetään kolme luonnontuotealan uuselintarvikekysymyksiä käsittelevää seminaaria yhteistyössä alan hankkeiden kanssa.

Seminaareihin osallistumalla saa paitsi tietoa uuselintarvikeaihepiiriin liittyvistä oikeista toimintatavoista ja mahdollisuuksista, myös tilaisuuden verkostoitua ja pohtia kysymyksiä yhdessä muiden luonnontuotealan toimijoiden kanssa.

Jotta mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi tilaisuuksien tietoannista, asiantuntijaluentoja voi seurata reaaliaikaisesti internetin välityksellä ja ne löytyvät myöhemmin myös tallennettuina Lapin ammattikorkeakoulun internet-sivuilta.

Tarkemmat seminaariohjelmat sekä linkit verkon välityksellä tilaisuuksiin osallistujille löytyvät osoitteesta http://www.lapinamk.fi/luonnontuotteet ja uuselintarvikkeet.

Yhteistyössä
Maa- ja metsätalousministeriö ja Lapin ammattikorkeakoulu
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti & Luomumetsistä moneksi -hanke
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti & Luonnontuotealan koordinaatiohanke Lumoa
Turun yliopisto & Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden parempiin tuloksiin
Ahlmanin koulun säätiö Sr & Parasta pöytään Pirkanmaalta –hanke
Arktiset Aromit ry & Luonnontuotteiden vientivalmiuksien ja matkailukytkennän kehittäminen 2016-2017 -hanke

Yllä olevaan kysymykseen ehdottomasti parhaat asiantuntijat ovat meidän opiskelijat, joilta asiaa tiedusteltiin opiskelijan vuosipalautteen muodossa.

Oheisessa taulukossa ovat tulokset kolmelta viime vuodelta, ja taulukon tulkintaa on pyritty helpottamaan värittämällä kukin kysymyksen paras arvo vihreällä, toiseksi paras keltaisella ja huonoin tulos punaisella taustavärillä. Arviointiasteikko kyselyssä on 1 - 7.

Opiskelijan vuosipalaute
AMK-KOULUTUKSET YHTEENSÄ 2014 - 2016
punainen=huonoin ja vihreä=paras tulos; keltainen = siltä väliltä

Kun taulukkoa katsoo, niin suunta on ollut hyvä. Heikoimmat tulokset löytyvät pääsääntöisesti vuodelta 2014 ja parhaat tulokset tältä vuodelta. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että kysymykset 1-11, jotka mittaavat opintojen sisältöä ja toteutusta, osoittavat selvää eteenpäinmenoa.

Tulosten painoarvoa lisää entisestään se, että vastaajien määrä on jatkuvasti kasvanut. Tänä vuonna vastaajia oli noin neljännes enemmän kuin vuonna 2014.

Oman osaamisen kehittyminen ei ole parantanut yhtä paljon kuin muut osa-alueet. Tällä osa-alueella ovat myös vuoden 2016 tuloksissa ainoat kolmen vuoden vertailun jumbosijat (kyky arvioida omaa osaamistani ja tiedonhakutaidot). Toisaalta lähtötasokin, eli vuoden 2014 tulokset, olivat oman osaamisen suhteen selvästi keskimääräistä korkeampia, ja tulostaso pyörii edelleenkin viiden paremmalla puolella, eli ei tästäkään oikein tosissaan osaa huolestua.

Se on kuitenkin selvää, että näin tasaisesti askeltavaa muutosta ei vahingossa synny, vaan monien meistä on täytynyt muuttaa omaa toimintaamme ja vieläpä opiskelijoiden näkökulmasta oikeaan suuntaan. Ei muuta kuin jatketaan samaan malliin, kun lopputuloksena näyttää olevan vähemmän keskeyttämisiä, ennätysmäärä tutkintoja ja entistä tyytyväisempiä opiskelijoista.

The bulk of the participants of this group are in Rovaniemi, with only a colleague Jana and me residing in Tornio, and another, Zun, in Kemi. The three of us joined the group during the planning of this thanksgiving event, and were newcomers at the time.

Leadership in Rovaniemi decided to try to have the same event take place in all campuses, and placed Zun in charge of Kemi/Tornio. Zun, seeing that she had a critical math test on the day of the event, contacted me to help distribute the responsibilities. I recruited Jana to help expand our following, and she in turn recruited almost eight more students in Tornio to further distribute the coming workload.

The most notable of these were Anya, Ekaterina, and Natalia who proved essential to the completion of the project. The goal was to have a celebration of gratitude for the teachers at the University, which is spread throughout three cities and more than six campuses.

Teresa Chen helped us every step of the way during her off hours streamlining the entire process. In order to make it possible to conduct the event in both cities with the human resources available, we decided to proceed with the happenings in each city on separate days.

We also went through the process of making sure my US driver’s license was legal in Finland, and reserving the school car.
Juhamatti was critical in planning both the Kemi and Tornio events by consulting about logistics associated with the Tornio event as well as by being more than helpful in the process of borrowing the school car.

On the Thursday before Valentine’s Day weekend, Anya, Ekaterina, Jana and I departed Tornio at 7:00 AM and navigated the route to Kemi’s Lumikko campus. We individually hunted down each Professor and Staff member on the email list for Lumikko and presented them with some candy, a handshake, and a formal certificate of their hard work and our gratitude.

In Kosmos campus we did the same, and at Zun’s Healthcare campus we had the pleasure of setting up base camp in the lobby for almost four hours around the lunch break. We had colorful balloons and Valentine’s heart decorations everywhere.

On a table we had paper hearts and pens on which students could make Valentines for other students or write words of appreciation to Professors or Staff and we delivered them with or without the sender’s identity.

Beforehand we sent an invitation to all staff to come visit our table and we searched the building for those who didn’t arrive. In Tornio the next day we stayed in the main hallway from 8:00 until 16:00 while Professors and Staff came at their leisure to receive certificates and kind words of thanks.

We also had available multiple kinds of cookies, candies, tea, and coffee. And as with the Healthcare campus, we made sure there was a colorful aura in the area with balloons and hearts. Throughout the day Oleksander was our personal photographer and we have made the photos and videos available to the Professors and Staff on their OneDrive accounts.

Many students passing by visited our table during the day to write words of gratitude and to thank our beloved Professors and Staff personally. I will conclude with the observation that the event was a groundbreaking success and I am excited to work further with “Give Back to Lapland” and in any school sponsored event in the future.

Text: Aaron Celeste
Photos: Jana Ladygina

 Students' greeting video to the teachers

Perinteiseen tapaan uusi vuosi alkoi englanninkielisten koulutusten yhteishaulla. Yritän tässä päättää menikö hyvin vaiko ei. Kokonaishakijamäärä kyllä laski reippaasti (1950 eli 175 vähemmän kuin viime vuonna) ja ensisijaisten hakijoiden määrä vielä enemmän (320, eli noin neljännes vähemmän kuin 2015). Hakijamäärien laskusta huolimatta ei ole ilmiselvää, onko tulos hyvä vaiko huono.

Väliin tuleva tekijä on ensi kertaa käyttöön otettu 100 euron suuruinen hakemuksen käsittelymaksu muille kuin EUssa, ETAssa tai Sveitsissä opiskelleille. Hakijamaksu on minusta hyvä ajatus, sillä se on omiaan karsimaan pelkästään Schengen alueelle pyrkivien (ja opinnoista viis veisaavien) intoa hakea Suomeen. Näitä haamuhakijoita, jotka eivät ole koskaan nenäänsä Lapissa näyttäneet, meillä on takavuosina ollut yli oman osamme. Ainakin tässä vaiheessa uskon siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet poimia pienemmästä hakijamäärästä itsellemme entistä parempia opiskelijoita.

Tänä vuonna Vietnam nousi vieläpä aika ylivoimaisesti hakijoiden yleisimmäksi kotimaaksi (Vietnamista 537 hakijaa, seuraavaksi suosituimmasta eli Nigeriasta 204). Strategian kannalta keskeinen Venäjä oli edelleen vahva ja lähtömaana 110 hakijalla. Todella mielenkiintoista on nähdä miten tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun meilläkin otetaan lukukausimaksut käyttöön.

Oman mausteensa tälle hakukierrokselle toi Lapissa majaileva lähes kaksituhatpäinen turvapaikanhakijoiden joukko. Tänä vuonna vaikutus oli vielä olematon. Irakilaisia hakijoita oli yksi ja syyrialaisia ei yhtään, eikä tästä ainoasta irakilaisestakaan voi varmuudella sanoa, onko hän turvapaikanhakija. Tässäkin suhteessa vuosi 2016 tulee olemaan toisenlainen, varsinkin jos kotouttamisesta vastaavat viranomaiset raivaavat esteitä oleskeluluvan saaneiden mahdollisuuksille osallistua englanninkieliseen koulutukseen. Kummallista kyllä, nykysäännöillä siitä ei oikein valmista tule.

Kevään hakurumba on kuitenkin vasta alussa. Parhaillaan on käynnissä haku liiketalouden englanninkieliseen Master-ohjelmaan Tornioon ja iso vaihde vedetään silmään 16. maaliskuuta, jolloin käynnistyy haku suomenkielisiin AMK-tutkintoihin ja ylempiin AMK-tutkintoihin. Meidän ei pidä tuudittautua Lapin AMKin hyviin yhteishakutuloksiin parilta viime kierrokselta, vaan nöyrästi on jälleen taipaleelle lähdettävä, Lapin lukiot käytävä läpi ja kerrottava, mitä meillä on tarjottavana: entistä nopeammin tutkintoon, entistä pienemmällä keskeyttämisriskillä ja kaikki tämä vielä katseenkestävissä oppimisympäristöissä ja opiskelijaystävällisillä pedagogisilla ratkaisuilla.

EU:n komission ja parlamentin käytävillä toistellaan nykyään innovaatiokomissaari Carlos Moedasin kolmen O:n teesiä: Open Innovation, Open Science, Open to the World – suomeksi lyhennettynä AAA. Tähän luokkaan pitäisi korkeakoulujemme ja tutkimuslaitostemme kurkottaa. Avoimuuden ja yhteistyön avulla EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa jalostetaan Euroopan kilpailukyvyksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014-2017 ja rahoittanut yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista edistävää avointa tutkimusta. Tavoitteena on muun muassa kohentaa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä ja laatua sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokkaampi ja helpompi hyödyntäminen.

Ministeriö on myös kerännyt tietoa korkeakoulujen avoimuuden kypsyystasosta, Tuloksista voisi sanoa, että ammattikorkeakoulut ovat tasolla raaka tai raaka+. Vain harva pääsee medium-tasolle.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jo lakisääteisestikin työelämää ja aluekehitystä edistävää ja elinkeinorakennetta uudistavaa. Mutta valitettavan usein TKI-toiminnan tulokset jäävät vain hankkeissa mukana olleiden tiedoksi sekä viranomaisille kirjoitettujen loppuraporttien ja tietojärjestelmien syövereihin. Varsinainen tulos eli mitä oivalluksia, innovaatioita tai pysyvää muutosta hankkeilla on saatu aikaan jää liian usein kuvaamatta.

Nyt ammattikorkeakoulukenttä onkin tarttunut itseään niskasta kiinni ja käynnistänyt OKM:n rahoituksella yhteisen ATT-hankkeen jonka hieno nimi on: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä. Keväällä 2015 alkanutta hanketta vetää Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja myös Lapin ammattikorkeakoululla on hankkeessa aktiivinen rooli.

Yhteisenä päämääränä on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli, jonka avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avoimesti ja konkreettisesti muiden TKI-toimijoiden, yritysten julkisorganisaatioiden sekä yrittäjyyteen uskaltautuvien opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

Mikäli tuloksista halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä innovaatiota, TKI-tulokset pitää kertoa kiinnostavasti ja kuvaavasti. Avoimuus on myös ymmärrettävyyttä ja sovellettavuutta.

TKI-toimijoiden kannattaa jalkautua sidosryhmien tilaisuuksiin selvittämään kehittämistarpeita ja esittelemään toimintansa konkreettisia tuloksia. Vuoropuhelu käyttäjien ja yritysten kanssa on välttämätöntä. TKI-toiminnan tuloksia voidaan kansantajuistaa tarinoiden, konkreettisten esimerkkien, demojen ja protojen avulla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia medioita ja somea. Vieraat ovat myös tervetulleita tutustumaan ammattikorkeakoulujen moderneihin oppimis- ja kehittämisympäristöihin.

Ammattikorkeakoulut tarvitsevat yhteisen foorumin TKI-toimintansa tulosten esittelyä varten. Sen pitää olla Googlen nuuskittavissa, jotta hyödyntäjien haut saavat helposti osumia. Yksi tällainen foorumi voi olla ammattikorkeakoulujen yhteinen opinnäytteiden ja julkaisujen verkkopalvelu Theseus, jota voidaan kehittää monipuoliseksi ja monimediaiseksi TKI-tulosten esittelyalustaksi. Näin voidaan hyödyntää jo tehtyjen hankkeiden tuloksia yhdistäen niitä uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja tuottaviksi innovatiivisiksi törmäyksiksi.

Opiskelijat on osallistettava aktiivisesti sekä TKI-toimintaan, tulosten levittämiseen sekä ideointiin ja innovointiin yhdessä työelämän kanssa. Demolat, akatemiat ja innomaratonit ovat hyviä käytäntöjä, joiden avulla monialaisten opiskelijaryhmien osaamista ja innovaatiotaitoa voidaan käytännössä esitellä tuleville työnantajille tai herätellä opiskelijoiden omaa yrittäjyyskipinää.

Linus Torvalds oli suomalainen avoimuuden pioneeri. Sillä tiellä ammattikorkeakoulujen on hyvä ottaa käyttäjä- ja käytäntölähtöinen AAA-loikka.

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän eri alojen rajapintaosaamista. Tähän haasteeseen vastaamaan Lapin AMK perusti monialaisen alueosaamisen pilotin.

MONT-prosessi on monialainen opinnäytetyöprosessi.

Lapin AMKin pilotti on Suomen ensimmäinen monialaisen alueosaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke. Pilotin taustalla on Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hanke.

Pilotin yhteinen tavoite oli alueosaamisen kehittämien. Kohteeksi valikoitui pohjoinen hyvinvointi, jota kehitettiin niin yritysten kuin julkisen sektorin toimeksiannoista.

Pilottiin osallistui 11 opiskelijaa viideltä eri alalta. Opiskelijat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä ylempään ammattikorkeakoulu tutkintoon.
Pilotin aikana kerättiin opiskelijoiden kokemuksia monialaisesta opinnäytetyön tekemisestä. Myös työelämän edustajat olivat hyvin edustettuna pilotin eri vaiheissa.

Pilottiin osallistujille tehtiin syksyllä 2015 kyselytutkimus. Kyselyn ja pilotin eri vaiheista kerätyn aineiston perusteella tehtiin mallinnus pilotin kulusta. Saadut tulokset analysoitiin ja verrattiin olemassa olevaan tietoon. Vertailua tehtiin eri oppimisteorioihin, tiimityöskentelyn ja eri prosessien muodostamisen teorioihin. Näiden tutkimusten pohjalta kehitettiin tulevien ryhmien käyttöön MONT-prosessi.

Pilotin saavutuksia, toimeksiantoja, menetelmiä ja tuloksia on esitelty myös useille eri työelämän edustajille eri yhteyksissä. Lapin yrittäjät ja järjestöt ovat kiinnostuneita toimimaan jatkossakin toimeksiantajina monialaisille opinnäytetöille.

Pilotin myötä saadut kokemukset ovat myös kaikkien muiden Suomen ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Lapin AMKin pioneerityö ei siis kehitä vain Pohjoisen, vaan koko Suomen hyvinvointia.

Jouni Bergman
insinööri, 1997, yrittäjä 2009, opettaja 2012
insinööri (ylempi AMK) 2015

Lapin AMK / Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman opinnäytetyö Alueosaamisen monialainen opinnäytetyö -ryhmä
Toimeksiantaja; Lapin AMK

Monialaisista opinnäytetöistä laadittuja mediatiedotteita:

• Lappilainen yrittäjä kokee vahvaa työn imua, Lapin AMKin uutiset 26.11.2015
• Tehokkaat työskentelytavat ovat myös henkilöstön etu, Lapin AMKin uutiset 30.11.2015

Lapin korkeakoulut asettivat yhdessä alueen avaintoimijoiden kanssa uudet tavoitteet yhteiselle tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyölle vuosille 2014– 2020.

Kehittämisen painopisteet määriteltiin alueen yritysten ja julkisten palvelujen kehittämisen ja kansainvälistymisen tarpeiden sekä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strategioiden mukaisiksi.

Innovaatio-ohjelma kulkee käsi kädessä myös Lappi-sopimuksen ja Arktisen erikoistumisen ohjelman kanssa. Arktisen erikoistumisen ohjelmaa toteutetaan alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välisenä yhteistyönä.
Juuri tällaista yhteistyötä myös hallitusohjelmassa mutta myös EU-tasolla halutaan edistää.

Innovaatio-ohjelman pyrkimyksenä on rakentaa pohjaa uudenlaiselle kehittämisajattelulle, jonka keskeisimpiä arvoja ovat avoimuus, monialaisuus, ideoiden jakaminen, verkostomainen yhteistyö ja yhdessä luominen.

Ohjelman pääteemoina ovat Arktinen ympäristö, luonnonvarat ja kilpailukyky sekä Pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Ohjelmassa keskitytään aluksi yhteisesti valittuihin pilottiteemoihin:

1. Kiertotaloudessa jätettä ei heitetä hukkaan vaan materiaalia hyödynnetään uusiksi tuotteiksi tai energiaksi. Tämä voi tapahtua teollisessa mittakaavassa tai pienimuotoisesti haja-asutusalueilla. Samaan aiheeseen voidaan laskea myös biotalous ja bioenergia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan lappilaisten leipää leventää.
2. Kestävä hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja esteetön vieraanvaraisuus -teemassa ollaan mukana kehittämässä lappilaista Sote-mallia, jossa palvelut voidaan turvata koko Lapissa pitkistä etäisyyksistä riippumatta. Myös ”vihreä hyvinvointi” ja palveluvieraanvaraisuuden kehittäminen sisältyvät teemaan.
3. Arktisen muotoilun tulisi olla osana lähes kaikkea arktista kehittämistä. Muun muassa matkailuun, luonto- ja elämysympäristöihin, palvelujen kehittämiseen, uuden sukupolven tuotteisiin sekä lumi- ja jäärakentamiseen korkeatasoinen muotoiluosaaminen tuo arktista kilpailukykyistä ilmettä sekä palvelujen joustavuutta. Yhteisenä tavoitteena on arktisen muotoilun ja taiteen osaamiskeskus.
4. Turvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Etenkin arktiset olosuhteet edellyttävät korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä matkailun, merien, luonnon, kaivosten ja teollisuuden sekä myös arjen turvallisuuden kehittämiseksi. Tornioon virtaavat turvapaikanhakijatkin etsivät Suomesta turvallisuutta mutta herättävät myös monissa turvattomuutta.

Innovaatio-ohjelman toteuttamisessa on oleellista, että korkeakoulujen osaaminen kanavoidaan alueen yritysten ja julkispalvelujen kehittämiseen.

Korkeakoulujen yhteisenä profiilina on arktisuus. Sen osaamisen on oltava ehdotonta kansainvälistä kärkeä. Arktinen keskus on luonut kansainväliselle arktiselle tutkimukselle jo vahvan pohjan ja tunnettuuden.

Lapin yliopiston tutkimuskärkien, Lapin ammattikorkeakoulun aluetta kehittävän ja uudistavan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen yhteistyönä voimme kehittää uusia innovaatioita sekä parantaa Lapin kilpailukykyä. Samalla korkeakoulujen ja samalla koko Lapin tavoitteena on luoda alueelle arktisen ja pohjoisen tutkimuksen ja kehityksen huippuyksikkö.

Vuonna 2008 kehitettiin usean eri ammattikorkeakoulun ”Kolme askelmaa työelämäkumppanuuteen STEPIT”-yhteistyöprojektissa korkeakouluille toimintamalli alumnitoimintaan. Malli on sittemmin vakiintunut osaksi osaamisalan arkipäivää.

Sana ”alumni” tulee latinan kielestä ja tarkoittaa suojattia tai kasvattia. Alumnilla tarkoitetaan yleisesti alempaan tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistunutta opiskelijaa, mutta osa korkeakouluista sisällyttää alumneihin myös sellaiset kumppanit ja sidosryhmät, joiden toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää positiivisella mielellä korkeakoulun toimintaa.

Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla alumnitoimintaa tehdään kahdella kampuksella, Rovaniemellä ja Torniossa. Alumnitoiminnan tarkoituksena on pitää yllä korkeakoulun työelämäyhteyksiä ja yhteistyötä ja sitä kautta myös vahvistaa alumnien osaamista ja verkottumista alueen eri toimijoiden kesken.

Ammattikorkeakoululaissa korkeakoululle säädettyihin tehtäviin kuuluu mm. aluevaikuttavuus eli oman alueen kehityksen vahvistaminen, yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Alumnitoiminnan perusperiaate on hyödyttää kaikkia osapuolia: korkeakoulua, alumnia ja alueen työelämää.

Alumnit toimivat korkeakoulussa mm. opetussuunnitelmien suunnittelutyössä, mentorina korkeakoulun opiskelijoille, asiantuntijoina, avainasiakkaina, kumppanina tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnassa, opiskelijoiden työharjoittelun ohjaajina, opinnäytetyön toimeksiantajina ja alumnit käyvät esittelemässä omia työpaikkojaan korkeakoulun opiskelijoille.

Kaksi kertaa vuodessa järjestämme alumni-illan, jossa tarkoituksena on tuoda alumneille tietoutta Suomen elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Kutsumme elinkeinoelämän vaikuttajia vierailulle korkeakouluumme sekä kuulemme alumnien omia uratarinoita. Samalla alumneilla on hyvä tilaisuus verkostoitua muiden alumnien ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa.

Alumneilla on myös mahdollisuus osallistua korkeakoulun järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin vuosittain. Kehitämme nyt myös International Ambassor -alumnitoimintaa kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden kanssa.

Tutustuimme taannoin UMass Bostonin yliopiston alumnitoimintaan Yhdysvalloissa. Perinteisesti yliopistojen alumnitoiminta tähtää USA:ssa varainkeruuseen ja alumnien odotetaankin rahoittavan yliopistojen toimintaa. Tämä on tilanne myös UMass Bostonin yliopistossa, jossa alumnitoiminta pyörii alumniyhdistyksen kautta, jota rahoitetaan alumneilta kerättävillä lahjoituksilla.

Alumnit eivät varsinaisesti toimi yliopiston opiskelijoiden mentoreina, mutta ovat kyllä antamassa tukea vasta opintonsa aloittaville opiskelijoille. UMass Boston järjestää vuosittain alumnitapaamisen, johon osallistuu noin 100 alumnia elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Alumnitoiminta on organisoitua ja järjestelmällistä ja kiinteä osa yliopiston toimintaa.

Alumnitoiminnan kehittämiseen ja yhteistyön tiivistämiseen on korkeakoulujen panostettava entistä enemmän.

Alumnien ja heidän yritystensä osaamista tulee sekä hyödyntää korkeakouluissa että kehittää eteenpäin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tällä tavalla taataan jatkossakin suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Tiedon jakaminen aktiivisesti on nykypäivää ja verkostojen kautta tieto liikkuu ja jalostuu nopeasti. Alumnitoiminta on helppo väylä verkostoitumiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen.