Osaamo on yli 30-vuotiaille työnhakijoille ja työnantajille rakennettu fyysinen ja digitaalinen kohtaamispaikka. Oppilaitosten uraohjaajien lisäksi Osaamo muodostuu Rovaniemen kaupungin kuntakokeilun ja Lapin TE-toimiston asiantuntijoista sekä kaupungin työllisyyskoordinaattoreista.

Samoissa tiloissa työskentelee Nuorten Ohjaamo, ammatinvalintapsykologi, hanketyöntekijöitä ja noin kerran kuukaudessa Business Rovaniemen yritysneuvoja. Verkostoon kuuluu hankkeitten, oppilaitosten, työnantajien ja TNO-ryhmien lisäksi muitakin toimijoita, mm. ELY, Kela ja Startup Refugees. Hankkeen loppuaikana tavoitteena on ollut juurruttaa hyviä käytänteitä, kehittää työnantajayhteistyötä ja tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja verkoston kanssa entisestään.

Osaamo pyrkii palvelemaan asiakkaitaan monipuolisesti

Suomalaiset ja kansainväliset asiakkaat ovat saaneet apua Osaamosta osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen sekä tietoa koulutuksista, avoimista työpaikoista, yrittäjyydestä ja työnhaun prosessista ja kanavista. TE-palveluiden ja kuntakokeilun asiantuntijat ovat tarjonneet täsmätietoa palkkatukityöstä, työkokeilusta ja opiskelun rahoituksesta.

Osaamossa on palveltu myös työnantajia, avitettu alkavia yrittäjiä ja järjestetty yritysvierailuja. Asiakaskäynnit on kirjattu Foreammatti-asiakastietojärjestelmään, jossa asiakkailla on mahdollisuus tehdä myös Osaamisen kartoitus. Tapahtumista mainittakoon Osaamon aamukahvit vaihtuvin teemoin, rekrymessut (Kuva 1), yhteishakuinfot ja työllistymiseen liittyvät valmennukset. Erityisryhmälle +54-vuotiaat on järjestetty teemapäiviä ja omia rekrytointitapahtumia.

Kuva 1. Lapin AMK ”Nyt nappaa” -rekrymessuilla (kuva: H. Tauriainen)

Hankkeen aikana suunnitellut Osaamon verkkosivut, uraohjauksen välineet sekä ajanvarauskalenteri ovat ahkerassa käytössä. Asiakaspalvelumalli on kuvattu ja verkostotyötä tehty. Osaamo-työtä on arvioitu monipuolisesti ja sen pohjalta kehitetty toimintaa. Nämä kaikki ovat hyödyntäneet paitsi asiakkaita myös meitä asiantuntijoita.

Asiakkaita tulee Osaamolle sekä ajanvarauksella että spontaanisti. Tarvittaessa asiakas on saanut monen asiantuntijan apua, vaikkapa työllisyyskoordinaattorilta ja uraohjaajalta. OSTE- ja Työkyky käyttöön -hankkeiden työntekijät ovat auttaneet asiakkaita, joilla on työkykyyn liittyvää tuen tarvetta.

Tuloksia ja palautetta asiakaspalvelusta ja tilaisuuksista

Osaamo on onnistunut ohjaamaan asiakkaita kohti kouluttautumisen, työllistymisen tai yrittäjyyden ratkaisuja.

Ajanvarauskalenterin käyttöönoton jälkeen ajanvarauksesta on tullut asiakkaille entistä näppärämpää, ja kalenterista tehdään varauksia noin 80/kk. Tämän lisäksi Rovaniemen kaupungin kuntakokeilun asiakasvastaavat ja Lapin TE-toimiston omavalmentajat antavat asiakasohjausta Osaamon palveluihin. Kasvokkainen asiakasohjaus on lisääntynyt uuden asiakasohjausmallin myötä. Voidaankin todeta, että asiakkaat ovat löytäneet hyvin Osaamon palveluihin.

Kuva 2. Osaamon asiointitilasto helmikuun 2023 lopussa (koonti: J. Minkkinen)

Helmikuun 2023 loppuun mennessä tilastoihin (Kuva 2) oli kirjattu 2005 asiointia, ja näistä asiakkaista yli puolet asioi Osaamolla ensimmäistä kertaa. Asiakkaista 70 % oli työttömiä ja 59 % naisia. Alkuvuodesta 2023 asiakastyytyväisyyden arvosana oli 8,88, eli varsin hyvä.

Asiakkaat ovat kiitelleet saamastaan laaja-alaisesta palvelusta, urasuunnittelun tuesta ja työkaluista sekä siitä, että heitä on kuunneltu ja heidän kanssaan on keskusteltu. Palaute on motivoinut ja inspiroinut myös meitä työntekijöitä. Tässä esimerkki asiakaspalautteesta: Ilman Osaamon työntekijän apua en uskoisi olevani nyt tässä tilanteessa eli työllistyneenä sinne minne halusinkin (Roidu-palautekysely 12/2022).

Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistaminen. Esimerkiksi vuonna 2022 Osaamo järjesti 28 rekrytointitapahtumaa, joihin osallistui yhteensä noin 800 asiakasta sekä 108 yritystä tai muuta sidosryhmätoimijaa. Rekrytointitapahtumat ovat olleet rekrytointipäiviä Osaamon tiloissa tai suurempia tapahtumia Santa’s Hotel Santa Clausin tiloissa. Niissä on tuotu yhteen alueen työnantajia, työntekijöitä sekä muuta verkostoa, kuten oppilaitoksia, palveluita ja hankkeita. Kuvassa 3 on esimerkkejä kevään 2023 tilaisuuksista.

Kuva 3. Kuvakaappaus tapahtumista Osaamon verkkosivuilta

Työnantajilta kerätyn palautteen perusteella työnantajat ovat kokeneet Osaamon rekrytointitapahtumiin osallistumisen kannattavana, sillä niistä on löytynyt usein hyviä työnhakijoita yrityksien tarpeisiin. Työnantajien mukaan Osaamo on auttanut rekrytoinnissa, esimerkiksi etsimällä aktiivisesti sopivia osaajia. Yhteistyö Osaamon kanssa on koettu helpoksi ja mutkattomaksi. (Alaräisänen 2022.)

Osaamo-toimenpiteitä Lapin AMKissa

Lapin AMKia hyödyttäviä toimenpiteitä on ollut paljon. Hankkeen alussa Osaamon Google-alustalle koottiin amk-koulutuksia, hankkeita ja palveluja. Palvelupäällikkö kävi esittelemässä Lapin AMKin palvelutoimintaa. Palvelualan koulutuksista laadittiin lisäksi koulutusopas ja diplomiopinto-kokonaisuus.

Olemme tuoneet esiin tutkintoon tähtääviä ja täydentäviä koulutuksia sekä avoimen amkin tarjontaa. Asiakkaita olemme opastaneet paitsi koulutuksissa, niihin hakeutumisessa ja rahoituksessa − myös keskeytyneiden opintojen jatkamisessa.

Ammatillisia perustutkintoja tai amk-tutkintoja suorittaneet hakevat jatkopolkuja. AMK-koulutukseen tutustujia (Kuva 4) on ollut useita, ja kaikki tutustujat ovat sittemmin hakeneet Lapin AMKiin. Avoimen väylät ja kurkkausluennot ovat herättäneet mielenkiintoa.

Työelämässä toimivilla ja työtä hakevilla on ollut tarvetta mm. liiketalouden osaamisen päivittämiseen, palvelualan englantiin, ohjelmoinnin perusteisiin, yrittäjyyteen, IT-taitojen päivityksiin sekä some- tai korttikoulutuksiin. Osaamon asiakkaissa on myös paljon alan tai ammatin vaihtajia, joilla olisi tarvetta muuntokoulutuksille. Lapin AMKin opiskelijoita on osallistunut Mätsis-messujen lisäksi Osaamon rekrymessuille ja yritysvierailuille.

Kuva 4. Asiakas tutustumassa tvt-koulutukseen ja -näyttelyyn (kuva: P. Saari)

Asiakkaita on opastettu avoimien työpaikkojen etsinnässä sekä työnhakudokumenttien laadinnassa ja päivittämisessä, myös Lapin AMKin opiskelijoita ja valmistuneita. Osaamossa on lisäksi harjoiteltu työhaastattelutilannetta ja pohdittu yrittäjyyden mahdollisuuksia.

Osaamo-toiminnan juurruttamisesta Lapin AMKiin

Miten sitten saamme juurrutettua Osaamon hyvät käytänteet Lapin AMKiin? Tapahtumien ja rekrymessujen lisäksi voisimme tarjota valmistumisvaiheen opiskelijoille työelämäinfoa, johon kutsuttaisiin TE-palvelujen asiantuntija. Tilaisuudessa olisi tarkoitus käsitellä työllistymisen, työnhaun ja työttömyyden kysymyksiä sekä esitellä TE-palveluja ja Työmarkkinatorin toimintaa. Osaamisen kehittämisen ja työnhaun työpajat täydentäisivät työelämäinfoa.

Myös urasuunnittelun ja työnhaun koulutuskohtainen luento harjoituksineen on sopiva ratkaisu. Tällainen Osaamon ja matkailun yhteinen luento pidettiinkin matkailun Urasuunnittelun ja brändäyksen jaksolla. Opiskelijoille voitaisiin lisäksi tarjota Vahvuutta urasuunnitteluun -opintojaksoa Lapin AMKin yhteisissä vapaasti valittavissa. Saari suunnitteli tällaisen opintojakson Uraohjaajan koulutuksessa 2022, ja sen rakenne ja taustateoriat esitellään tarkemmin Lumen-lehdessä (Repo & Saari 2022).

TE-palvelut ja kaupungin työllisyyspalvelut jatkavat Osaamo-toimintamallia, ja Osaamon verkkosivusto on jatkossa: Työllisyyspalvelut - palvelupiste Osaamo. Pohdimme toiminnan juurruttamista Tulevaisuuden työllisyyden työpajoissa, joihin kutsuttiin Lapin AMKin toimijoitakin. Osaamon arviointityöstä saamme myös arvokasta tietoa jatkotoimenpiteisiin.

Lähteet:

Alaräisänen, H. 2022. Osaamo-hankkeen kehittämisarviointiin liittyvät työnantajahaastattelut 8.11.2022
Kangastie, H., Lehojärvi, S. & Saari, P. Osaamon palveluilla kohtaamisia, osaamista ja työtä. Pohjoisen tekijät -blogi 22.9.2020. Viitattu 21.3.2023 Osaamon palveluilla kohtaamisia, osaamista ja työtä (lapinamk.fi)
Osaamo − kohtaantoa edistämässä. Hankesuunnitelma 30.10.2019. Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Osaamo − kohtaantoa edistämässä. Hankesuunnitelma 5.7.2022. Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020.
Osaamon verkkosivut: Osaamo - Rovaniemi - Arktinen pääkaupunki.
Roidu-palautekysely 12/2022

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Digibagi on kaikille avoin digityökalupakki verkossa. Digibagin työkaluilla voi testata digivahvuuksiaan ja hankkia osaamista verkkovuorovaikutuksesta, ryhmätöistä, esiintymisestä, ergonomiasta sekä e-kirjojen ja sovellusten käytöstä.

Digibagi on rakennettu ensisijaisesti korkeakouluopiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin tueksi. Kehittämistyössä havaittiin, että se hyödyttää myös keitä tahansa eri työtehtävissä toimivia henkilöitä.

Kuva 1. Digitaalinen työkalupakki Digibagi.

Näkemyksiä Digibagin työkalujen hyödyntämismahdollisuuksista omassa työssään

Lapin AMKin Vastuullisten palvelujen osaamisryhmään kuuluvien liikunnanohjaaja-, restonomi- ja tradenomikoulutusten henkilökunnalle järjestettiin työpaja, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan Digibagiin ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Työpajassa osallistujat jakaantuivat monialaisiin ryhmiin, joissa oli eri tehtävissä toimivia henkilöitä.

Jokainen ryhmä sai ennalta määritellyt Digibagin työkalut tutustuttavaksi. Ryhmien tehtävänä oli miettiä työkalun hyödyntämistä omassa työssään sekä kirjata testaamisen ja keskustelun kautta syntyneet havainnot virtuaaliseinälle.

Digivahvuustyyppitesti

Digivahvuustyyppitestin tavoitteena on herättää osallistujaa miettimään omia digivahvuuksiaan, niiden hyödyntämistä sekä mahdollisia kehittämiskohteita omassa työskentelyssä. Työpajan aluksi jokainen osallistuja teki testin, josta hän sai digivahvuustyyppien tulokset (digitalisti, sympisti ja optimisti) ja tutustui testin tulkintaohjeisiin.

Digivahvuustestin kehittämisestä löytyy lisätietoa Lumen-lehden artikkelista Digivahvat korkeakouluopiskelijat – ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhteistä työkalua kehittämässä.

Virtuaaliopas Ellibs e-kirjoihin

Virtuaalioppaan avulla havainnollistetaan, miten Ellibs-verkkokirjastossa voi avata e-kirjoja useilla eri tavoilla.

Virtuaalioppaaseen tutustuneet kokivat, että opiskelijat on hyvä ohjata tutustumaan työkaluun heti opintojen alussa. Lisäksi työkalun linkkiä voi jakaa yksittäisillä opintojaksoilla hoksautuksena tiedonhakuihin. Hyvänä nähtiin, että virtuaaliopas on myös kirjaston sivuilla ja että sitä päivitetään säännöllisesti.

Kognitiivinen ergonomia

Kognitiivisen ergonomian työkaluilla tuetaan opiskelun sujumista huomioiden tiedolla työskentelyn vaatimukset ja olosuhteet.

Ryhmä, joka tutustui kognitiiviseen ergonomiaan, toivoi näitä työkaluja otettavan mukaan opetukseen. Tärkeää olisi avata multitaskauksen seurauksia eli sen vaikutusta tehokkuuteen, tuottavuuteen ja oppimiseen. Keskittymisen tukemiseen voi miettiä esimerkiksi stressipalloja, seisomista ja liikkumista. Opetuksessa olisi hyvä miettiä keinoja, joilla katkaistaan esimerkiksi pitkät luennot. Todettiin, että kaikenlaisessa työssä tulisi muistaa mikrotauot.

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentelyn työkalu antaa vinkkejä toimivaan yhteistoiminnalliseen työskentelyyn verkossa. Sen avulla voi tutustua pienryhmätyöskentelyn prosessiin ja ryhmätyöskentelyn hyötyihin, tavoitteisiin ja vaatimuksiin.

Pienryhmätyöskentelyn työkalusta todettiin, että se on hyödyllinen kenelle tahansa. Työkalussa oli hyvin avattu asioita, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä esimerkiksi toisesta kulttuurista tuleville.

Valmennusvartti esiintymistaitoihin

Valmennusvartin avulla opiskelija voi pohtia omia esiintymistaitojaan, niiden merkitystä opiskelussa ja työssä sekä saa vinkkejä esiintymiseen.

Valmennusvartti esiintymistaitoihin-työkalu toimii hyvänä johdantona aiheeseen. Ryhmä pohti, että opiskelijoita täytyy motivoida uusilla tulokulmilla aiheeseen. Työkalun improvisaatio –harjoitus koettiin hyväksi: opiskelija voi tehdä eri pituisia harjoitteita kehittääkseen osaamistaan.

Digityökalujen toimintakortit

Digityökalujen toimintakortit sisältävät konkreettisia ohjeita ja vinkkejä erilaisten digityökalujen hyödyntämiseen opinnoissa ja työelämässä. Jokaisessa toimintakortissa kuvataan jokin tyypillinen tilanne, jossa opiskelijat soveltavat digityökaluja käytännössä.

Toimintakorteista löytyy ohjeita muun muassa virtuaaliseen ideointiin, videoiden ja infograafien suunnitteluun ja toteutukseen sekä verkkokyselyjen luomiseen. Verkkokokouksen järjestämiseen, Microsoft Teamsin tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä ryhmätyön esittämiseen webinaarissa liittyvät toimintakortit puolestaan tukevat verkon välityksellä tapahtuvaa ryhmätyöskentelyä.

Edellä mainittujen lisäksi toimintakorteista löytyy verkkokokousten kuvakesanasto sekä verkkoetiketin muodossa listaus, kuinka valmistaudutaan ja toimitaan verkkokokouksessa muut osallistujat huomioiden.

Vastuullisten palveluiden työpajassa digityökalujen toimintakortit koettiin ohjeistuksiltaan selkeiksi sekä hyödyllisiksi kaikille käyttäjille. Toimintakorttien linkittäminen esimerkiksi oppimisympäristö Moodleen ja tehtävänantojen yhteyteen miellettiin helpottavan opettajan työtä, koska monivaiheisten ja yksityiskohtaisten ohjeiden kirjoittaminen voi viedä paljon aikaa varsinaisen tehtävänannon lisäksi.

Toimintakorttien sisällöistä hyötyisivät erityisesti opintojen alkuvaiheissa olevat opiskelijat, joille useat digitaaliset sovellukset ja palvelut voivat olla tuntemattomia. Myös kehittämistyössä toimiville toimintakortit nähtiin tarpeellisiksi.

Ajanhallinta

Ajanhallinnan työkalu auttaa arvioimaan ja suunnittelemaan sekä kehittämään ajanhallintataitoa. Vaiheessa 1 työkalun avulla arvioidaan omaa ajankäyttöä. Käytännössä työkalu on kalenterin viikkonäkymä, johon voi raahata valmiiksi nimettyjä tehtäviä: opiskelu, työ, lepo, harrastus, kotityöt jne. Tämän jälkeen voi apukysymysten avulla pohtia, millaiset asiat hoituvat nopeasti ja mitkä vaativat aikaa.

Vaihe 2 keskittyy ajankäytön suunnitteluun ja sähköisen kalenterin hyödyntämiseen. Työkalussa opastetaan ensimmäisenä lisäämään kalenteriin opintojaksojen aikataulut ja tehtävien palautuspäivämäärät. Tämän jälkeen kalenteriin aikataulutetaan itsenäisen työskentelyn aika. Myös muut tärkeät ja aikaa vievät tehtävät kannattaa viedä kalenteriin. Lopuksi sinne kannattaa lisätä muut tapahtumat ja tapaamiset.

Ajanhallinnan työkalua käsitellyt ryhmä koki työkalun olevan hyödyllinen niin yksittäiselle käyttäjälle kuin myös pienryhmälle. Työkalu paljastaa hyvin ajankäytön haasteet, auttaa hahmottamaan paremmin ajankäyttöä ja priorisoimaan erilaisia tehtäviä. Työkaluun toivottiin myös varhaisen aamun ja myöhäisen illan tunteja käytettäviksi sekä 15 minuutin aikavälitystä täytettäville kohdille.

“Ei ole hankerahat menneet hukkaan!”

Pienryhmien listaamien huomioiden lisäksi kerättiin myös palautetta Digibagi-kokonaisuudesta. Työkalut koettiin hyödyllisiksi (4,1) asteikolla 0-5. Yleisesti Digibagi miellettiin käyttökelpoiseksi ja selkeäksi, joka sisältää paljon hyviä ja konkreettisia ohjeita jokapäiväiseen työhön.

Palautteessa kiiteltiin sitä, että Digibagi vähentää opettajien digiopettamisen tarpeita ja kaikki ohjeet löytyvät nyt saman sivun alta. Kehitettävää koettiin vielä olevan eri käsitteiden määrittelyssä, testien tulkintaohjeissa ja sivuston toiminnallisuudessa.

Digibagi koettiin hyödylliseksi työkaluksi, jota kannattaa päivittää ja kehittää eteenpäin sitä mukaa, kun uusia työkaluja ilmestyy. Se auttaa omalta osaltaan digiajan vaatimuksissa. Lisäksi toivottiin ohjeita Trelloon ja muihin projektinhallinnan työvälineisiin sekä SPPS-ohjelmiston käyttöön. Yksi työpajaan osallistujista totesi: “Ei ole hankerahat menneet hukkaan!”





Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisessä ESR-hankkeessa Korkeakouluopiskelijoiden digitaidot+ (2021–2023) tuotettiin erilaisia digitaalisia työkaluja opiskelijoiden verkko-opiskeluun ja oman digihyvinvoinnin tueksi. Monialainen asiantuntijatiimi suunnitteli ja tuotti digitaalisia työkaluja Digibagi-työkalupakkiin.


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

The Frostbit Software Lab in Lapland University of Applied Sciences has developed Green Care Virtual Reality environment that relax but also actives people in forest environments. Development work was enabled and resourced by the Active Arctic project.

On Forest Visitor VR (In Finnish: Metsänkävijä VR) there are two different scenarios. One where the user finds himself in middle of the forest surrounded by nature with animals to spot and mushrooms to be picked and another one with calming lake environment with sound of the lake water and birds and with a possibility to fish with traditional bait fishing pole.

Green Care solutions, which involve the use of nature-based interventions such as ecotherapy animal-assisted therapy and gardening, have been shown to have a positive impact on various aspects of well-being, including physical, psychological, and social well-being.

One study conducted in the Netherlands found that engaging in horticultural activities, such as gardening, had a positive effect on physical health by reducing stress and increasing physical activity levels (van den Berg et al., 2010). Another study conducted in the United States found that animal-assisted therapy had a positive impact on psychological well-being by reducing symptoms of depression, anxiety, and post-traumatic stress disorder (PTSD) (Barker & Dawson, 1998).

Ecotherapy, which involves nature-based interventions to improve mental health, has also been shown to positively impact psychological well-being. A review of 10 studies on ecotherapy found that it was associated with significant improvements in symptoms of depression, anxiety, and stress (Summers & Vivian 2018).

However, not everyone has easy access to nature and green spaces. Virtual reality (VR) green care applications can provide a solution for people who are unable to physically access nature. These applications can provide immersive experiences that simulate natural environments and can help to reduce stress and anxiety levels (Valtchanov et al., 2010).

One study found that a VR forest environment had a calming effect on participants and reduced their stress levels. The results pointed out that there is increasement in relaxation, attention restoration and clearing one’s thoughts effects among the participants (Mattila et al., 2020).

“Metsänkävijä VR” solution has been tested around Finnish Lapland by multiple elderly housing service providers and designed further with their feedback. Testing has also been arranged with disabled people, mental car unit staff and with children with autism spectrum. The feedback has been useful and further personalized development is wanted.

Picture 1. Testing VR forest environment at Lapin Muistiyhdistys, Päivätoiminta Onnimanni.

Solutions were taken into testing in a very open-minded way and with no fear for modern technology. Although, with disabled people the testing pointed out that the setup of testing needs specific approach and help from familiar nurses. User centric design has critical impact in this kind of application case as it is designed in plug & play way.

These solutions have enormous potential also in mental healthcare of young people as a motivating environment to go more often out to nature but also in virtual travelling field.

Picture 2. Testing VR forest environment at Rovaseudun hoivapalvelut, Seutulanharjun hoivakoti.

In summary, Green Care solutions are important for various aspects of well-being, and VR Green Care applications can provide content for people who are unable to go out to nature. These interventions may positively impact physical, psychological, and social well-being and improve quality of life.

The importance of projects like Active Arctic cannot be underlined enough. It is crucial to make these solutions familiar to the target groups. In the project we are finding best practices to digitalize well-being sector, including SME’s, research organizations and increasing knowledge of solutions to public sector. Main actions of the project are to:

- increase awareness of digital solutions on market currently and upcoming ones in near future,

- collide ICT sectors solutions and companies with well-being and healthcare domain,

- find new business models and activities from digital solutions implementation,

- define how Digital Innovation Hub (DIH) of wellbeing sector could be established to Finnish Lapland in best conceivable way, and to

- actively network and establish collaboration between actors.

For further inquiries, please contact Active Arctic Project Managers:  Tuuli Tikkanen (tuuli.tikkanen(a)lapinamk.fi and
Ella Björn (ella.bjorn(a)ulapland.fi)

References:

Barker, S. B., & Dawson, K. S. (1998). The effects of animal-assisted therapy on anxiety ratings of hospitalized psychiatric patients

Valtchanov, D., Barton K. R., Ellard, C. (2010).Restorative Effects of Virtual Nature Settings

(Summerrs, J. K. & Vivian, D. N.). Ecotherapy – A Forgotten Ecosystem Service: A Review https://www.researchgate.net/publication/326808852_Ecotherapy_-_A_Forgotten_Ecosystem_Service_A_Review

van den Berg, A., E., Groenewegen, P.,P., Maas, J., Verheij, R. A. (2010). Green space as a buffer between stressful life events and health https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277953610000675?via%3Dihub

Mattila , O , Korhonen , A , Pöyry , E , Hauru , K , Holopainen , J & Parvinen , P 2020 , ' Restoration in a Virtual Reality Forest Environment ' , Computers in Human Behavior , vol. 107 , no. June , 106295 .
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/344187/mattila_et_al_2020_Restoration_in_a_Virtual_Reality_Forest_Environmentfinal_author_draft.pdf?sequence=1

 

> Return to the Lapland UAS Blog front page

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin suomenkieliselle etusivulle

 

Keskustelu työttömyydestä on aktiivista. Pula työntekijöistä on kasvanut suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle. Toisaalta kohtaanto-ongelma on johtanut siihen, että työttömien on vaikea työllistyä. Joulukuussa 2022 työttömiä työnhakijoita oli 260 400 henkilöä. (TEM 2022.)

Oppilaitoksilla on osaamista vastata osaamisvajeeseen, mutta resurssoinnissa on haasteita. Myös muutosten tekeminen toimintatapoihin on hidasta. Laki kuitenkin velvoittaa esimerkiksi ammattikorkeakouluja tekemään työelämää ja aluekehitystä edistävää toimintaa ja tarjoamaan jatkuvan oppimisen palveluja (Ammattikorkeakoululaki 2014/932 § 1:4).

Työllisyyden kuntakokeilut pyrkivät nostamaan Suomen työllisyysastetta

Työllisyyden kuntakokeiluissa osa TE-palvelujen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi keväällä 2021. Jotta henkilö voi olla kokeilun asiakas, hänen tulee olla työtön, lomautettu, työllistetty tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Kuntakokeilun asiakkaina olevat ovat myös alle 30-vuotiaita, maahanmuuttajia ja vieraskielisiä. (TEM.) Työttömistä työnhakijoista 140 600 henkilöä oli kuntakokeilukuntien asiakkaita joulukuussa 2022 (TEM 2022).

Kokeilulla pyritään parantamaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja kouluttautumista. Etusijalla kokeilussa ovat erityisesti pidempään työttömänä ja heikossa asemassa olevat henkilöt. Kuntakokeilussa pilotoidaan kuntien erilaisia tapoja työllisyyspalvelujen tarjoamisessa ja kartoitetaan toimivimpia käytäntöjä. Kunnilla on vapaus kehittää palveluja oman alueensa työllisyystarpeiden mukaan. Lisäksi kokeilussa tehostetaan asiakaslähtöisyyttä yhdistämällä työllisyys-, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalvelut entistä lähemmin toisiinsa. (TEM.)

Oppilaitosten rooli kuntakokeilussa

Ammattikorkeakoulut ja opistot voivat osaltaan tukea kuntakokeilukuntien tavoitetta ja edistää työllisyysasteen nostamista. Esimerkkejä oppilaitosten tekemistä toimista kuultiin Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Jatkuvan oppimisen sidosryhmätilaisuudessa keväällä 2022 (OKM 2022). Keinot osaamistarpeisiin vastaamiseen ovat moninaiset. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutusten järjestämiseen kuntakokeilun asiakkaille.

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteisessä ’’Yhden luukun periaatteella jatkuvaa oppimista Kainuuseen ja Koillismaalle’’ -hankkeessa toteutettiin muun muassa väyläopintokokonaisuus, jonka suorittamalla toisen asteen opiskelija voi saada opiskelupaikan korkeakoulusta ja suorittaa korkeakouluopinnot tavallista nopeammin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin toimintamalleja henkilökohtaistamaan työvoimakoulutuksena järjestettäviä koulutuksia ja tuettiin opiskelijarekrytointia ja motivaatiota opintoihin. (OKM 2022.)

Simpelejärven opiston ’’Opistosta osaajaksi’’ hankkeessa taas kartoitettiin osaamistarpeita Parikkalan ja Rautjärven kunnissa ja toteutettiin osaamistarpeisiin vastaavat 21 koulutusta. Opisto toteutti osan koulutuksista yksin ja osan yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Samiedun kanssa. Työelämälähtöiset koulutukset olivat maksuttomia kuntalaisille. Niistä opittiin muun muassa se, että maksuttomat matalan kynnyksen koulutukset mahdollistavat jatkuvan oppimisen kuntalaisille ja ovat tarpeellisia erityisesti heikossa asemassa oleville henkilöille. (OKM 2022.)

Jatkumo-hanke työllisyyttä tukemassa

Organisaatioiden henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen kääntöpuoli on heikossa asemassa olevien henkilöiden jatkuva oppiminen, koulutus ja työllistyminen. Jatkumo-hankkeen tematiikka pyörii jatkuvan oppimisen ympärillä ja hankkeessa pyritään tukemaan organisaatioiden osaamisen lisäksi myös kuntakokeilun asiakkaiden työllistymistä.

Jatkumo on kymmenen ammattikorkeakoulun yhteishanke. Useamman korkeakoulun yhteistyö tarjoaa enemmän koulutusmahdollisuuksia ja laajempaa osaamista yksittäiseen korkeakouluun verrattuna. Yhteistyöllä voidaan myös ratkoa oppilaitosten resurssipulaa, koska opettajia on enemmän käytettävissä.

Hankkeen aikana on kuitenkin todettu, että näin monen ammattikorkeakoulun yhteistyö on haasteellista. Oppilaitokset tuntevat toisensa osaamisalueet heikosti ja yhteistyötä haastaa myös kilpailuasetelma. Lisäksi oppilaitosten toimintatavat eroavat toisistaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tehdään eri mittakaavoissa. Näiden seikkojen yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Oppilaitosten tulisi löytää tilanteet, joissa ne aidosti hyötyisivät yhteistyöstä. Tällöin hyödyt voisivat olla suuremmat kuin haasteet.

Jatkumo-hankkeella järjestetyissä webinaareissa ja työpajoissa on kartoitettu kuntakokeilukuntien tarpeita ja esitetty, mitä ratkaisuja ammattikorkeakouluilla on tarjota niihin. Työpajassa esille nousseiden tarpeiden pohjalta Jatkumo toteutti koulutuspilottikokeilun Raasepori-Hanko kuntakokeilun henkilöstölle. Koulutuspilotti koostui kolmesta webinaarista, jotka käsittelivät organisaatioiden toimintakulttuurien yhdistämistä, asiantuntijarooleja ja kokouskäytäntöjä. Suunnitteilla on myös mm. loppukeväästä järjestettävä webinaari yhteistyössä toisen hankkeen kanssa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Finlex. Viitattu 24.2.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.

OKM 2022. Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjausten toimeenpano. Sidosryhmätilaisuus 30.3.2022. Viitattu 20.1.2023. https://okm.fi/documents/1410845/113482451/Jatkuvan+oppimisen+seminaari+30.3.2022+esitykset.pdf/9760337d-4214-db2e-f706-f14aa88d0ee1/Jatkuvan+oppimisen+seminaari+30.3.2022+esitykset.pdf?t=1648643510208.

TEM. Työllisyyden kuntakokeilut. Viitattu 10.1.2023. https://tem.fi/tyollisyyskokeilut.

TEM 2022. Työllisyyskatsaus. Joulukuu 2022. Viitattu 3.2.2023. https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi merkittävä painopiste on ollut vahvistaa lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria kaikilla toimintasektoreilla. Lapsen ja perheen näkökulman vahvistaminen esimerkiksi eri palveluita suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää.

Suosikkisanat tarjoavat välineitä lapsen kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Näiden välineiden avulla eri ammattihenkilöt voivat ymmärtää lapselle ja perheelle merkityksellisiä tekijöitä vahvuusperustaisesti ja siten hyödyntää niitä palveluiden ja tukitoimien suunnittelussa. Suosikkisanoja hyödynnetään tällä hetkellä hoito-, kuntoutus sekä kasvatus- että opetustyössä.

Kuva 1. Lapsuuden kuusi suosikkisanaa (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanat pohjautuvat Canchild:n tutkijoiden (Rosenbaum & Gorter 2012) tekemiin tutkimuksiin ja perheiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Suosikkisanat ovat käännös englanninkielisestä versiosta F-words. Taustalla on Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) (kuva 2).

ICF-luokituksen osa-alueet on käännetty lasten ja perheiden näkökulmaa kunnioittaen antaen kustakin osa-alueesta esimerkin (kuva 2). Ruumiin ja kehon toiminnoista Kunto (Fitness) kuvaa lapsen fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Lapsen suorituksia kuvaa Toiminta (Function), joka liittyy siihen, mitä lapsi pystyy tekemään, ei niinkään siihen miten hän sen tekee. Ystävät (Friends) osa-alue kuvaa lapsen osallistumista erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Ystävät edustavat muiden lasten kanssa solmittuja ystävyyssuhteita. Perhe (Family) kuvaa ympäristötekijöitä ja kaikkia lasten ja nuorten arjen toimintaympäristöjä. Hauskuus (Fun) edustaa yksilötekijöitä ja sisältää asioita, joista lapset pitävät.

Suosikkisanoihin on lisätty myös kuudes osa-alue, Tulevaisuus (Future), sillä lapset kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuus edustaa lapsen osallistumista ja kasvamista yhteisön jäseneksi.

Suosikkisanat keskittyvät erityisesti näihin kuuteen lapsen kehityksen avainalueeseen, jotka tulisi huomioida lasten kasvatuksessa, opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Suomennetut suosikkisanat on luotu vahvistamaan lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa (Cross ym. 2015). Ne auttavat kokoamaan yhteen lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä tietoa sekä tarjoavat vahvuuksiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvauksen lapsesta ja perheestä (Rosenbaum ym. 2021)

Välineet mahdollistavat vahvuuksien rakentamisen ja painottavat lapsen omaa toimintaa ja hyvinvointia, sen sijaan että pyrkisimme korjaamaan lapsen toimintaa kohti ‘normaalia’. Suosikkisanat korostavat myös toiminnan hauskuutta ja mielekkyyttä; sellaisia tekijöitä, jotka ovat lapsesta mielekkäitä asioita tavoitella ja rakentavat positiivista tulevaisuutta (Rosenbaum ym. 2021)




Kuva 2. ICF-luokituksen osa-alueet ja Suosikkisanat

Suosikkisanoja on käännetty jo 23 kielelle. Suomenkielinen käännösprosessi toteutui neljän ammattikorkeakoulun (Lapin, Turun, Satakunnan ja Savonia-ammattikorkeakoulun) yhteistyönä. Käännöstyö eteni virallisen käännösprotokollan mukaan. Prosessissa tuotettiin käännökset neljään välineeseen (kollaasi, profiili, tavoitelomake ja sopimus), posteriin sekä tekstitys kolmeen videoon. Nämä suomenkieliset versiot välineistä ovat ladattavissa CanChildin verkkosivuilta F-words Knowledge Hubista.

Suosikkisanavälineet (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanasopimus on sopimus lasten, perheiden ja ammattilaisten välillä. Sen tarkoitus on tuoda esille lapselle ja perheille tärkeitä asioita. Sopimus edustaa ikään kuin epävirallista, mutta tärkeää sopimusta lapsen ja toimijoiden välillä, joiden kanssa lapsi työskentelee ja toimii. Sopimus myös ’elää ja kehittyy’ lapsen arjessa tilanteiden mukaan.

Suosikkisanakollaasin tarkoitus on toimia suosikkisanojen visuaalisena esityksenä. Se on lapsille luontaisempi, hauska ja helppo tapa puhua itselle tärkeistä asioista. Se on oiva tapa myös kiteyttää asioita tiiviiseen muotoon.

Suosikkisanaprofiili on yksisivuinen asiakirja, joka korostaa kunkin sanan merkitystä lapselle ja perheelle. Ideana on, että profiilia voidaan käyttää esittelyasiakirjana esimerkiksi ensimmäisissä tapaamisissa uusien ihmisten kanssa. Lapsen kasvaessa profiili muuttuu, joten sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan. Profiilin ideana on, että sen kautta esimerkiksi ammattilaiset oppivat lisää lapsen perheestä ja ystävistä, siitä, mistä lapsi pitää sekä lapsen ja perheen yleisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista.

Tavoitelomakkeen tarkoitus on auttaa lapsia ja perheitä osallistumaan tavoitteiden asettamisprosessiin. Lomakkeen avulla voidaan nähdä mikä lapselle ja perheelle on tärkeää ja mitä he haluavat tavoitella. Jokaista suosikkisanaa kohden voi täyttää yhden tavoitteen ja perustella tavoitteen merkityksellisyyden.

Suosikkisanojen käyttö kliinisessä työssä

Tutkimuksissa on todettu, että ammattilaiset ovat ympäri maailman kiinnostuneita suosikkisanoista ja ovat ottaneet niitä käyttöönsä kliinisessä työssä tukeakseen kokonaisvaltaista, vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa lasten kanssa toimiessa (Soper ym. 2021; Soper ym. 2020).

Suosikkisanoista luodut ‘välineet’, kuten kollaasi tai tavoitelomake, mahdollistavat lapsen ja perheen näkökulman huomioimisen yhteistyössä ammattilaisten kanssa. (Rosenbaum 2022). Suomessa suosikkisanoja käytetään jo joillakin hyvinvointialueilla esimerkiksi lastenneurologisissa yksiköissä, Valteri-kouluissa sekä yksityisissä yrityksissä moniammatillisissa tiimeissä.

Suosikkisana-välineet ovat vapaasti käytettävissä, sivustolta voi ladata ja tulostaa tavoitteen mukaiseen työskentelyyn sopivia materiaaleja, esimerkiksi terveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa hyödynnettäväksi.

Nyt kun viralliset käännökset eri välineistä ovat valmistuneet, kannustamme lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ottamaan ne käyttöönsä vahvistamaan lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden toteuttamista!

Lähteet:

Cross, A., Rosenbaum, P., Grahovac, D., Kay, D., Gorter, J.W. 2015. Knowledge mobilization to spread awareness of the ‘F-words’ in childhood disability: lessons from a family–researcher partnership. 2015. Child: care, health and development, 41(6), 947–9 53.

Rosenbaum, P., & Gorter, J.W. 2012. The ‘F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child: Care, Health and Development, 38(4), 457 – 463. DOI: 10.1111/j.1365-2214.2011.01338.

Rosenbaum, P. 2022. The F-words for child development: functioning, family, fitness, fun, friends, and future. Developmental Medicine & Child Neurology 2022 (64): 141–142.

Rosenbaum, A. Cross, A.K. Soper, V. Tomas, D. Grahovac, R. Teplicky, M. Wright. 2022. The F-words for Child Development: Lessons Learned.

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum. P., Gorter, J. 2021. Knowledge translation strategies to support service providers’ implementation of the “F-words in Childhood Disability”, Disability and Rehabilitation, 43:22, 3168-3174, DOI: 10.1080/09638288.2020.1729873

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum, P., Gorter, J. 2020. Service Providers’ Perspectives on Using the ‘F-Words in Childhood Disability’: An International Survey, Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, 40:5, 534-545, DOI: 10.1080/01942638.2020.1726551

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

HyTe-intressiryhmä Lapin ammattikorkeakoulussa

Lapin ammattikorkeakoulu on laajentanut vuoden 2022 aikana verkostojaan hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan yrityksiin, keskittymiin sekä toimialayhdistyksiin. Yhdeksi keskeiseksi veräjäksi organisaation sisälle päin on osoittautunut nk. HyTe-intressiryhmä. Tämä ryhmittymä koostuu henkilöstön edustajista, joita kiinnostaa tai koskettaa hyvinvointi- ja terveysteknologiaan (lyhemmin ”HyTe”) liittyvät kysymykset. Monialaisessa ryhmittymässä on tämän blogin kirjoitushetkellä kaikkiaan 75 edustajaa, eritoten osaamisryhmistä, mitkä on reunustettu kuvassa 1 sinisellä värillä (Kuva 1).



Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun osaamisryhmät (Lapin AMK 2023)

Olemme toteuttaneet syksyn 2022 aikana HyTe Webinaareja, joissa olemme kuulleet erityisasiantuntijoiden esityksiä, tutustuneet potentiaalisiin hankeyhteistyökumppaneihin tai hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskittymiin eripuolilla Suomea. HyTe Matchmaking -tilaisuuksissa olemme tavanneet toimialojen yrityksiä. Tilaisuuksissa yritykset ovat esittäytyneet ja lopuksi olemme keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista monialaisesta näkökulmasta.

Heart2Save Oy ja Awario® palvelu

Eräs esimerkki yritysyhteistyöstä on Heart2Save Oy:n kanssa vuoden 2022 aikana toteutettu yhteistyö. Heart2Save Oy on vuonna 2015 perustettu kuopiolainen terveysteknologia-alan yritys. Yrityksen sivustolta löytyvän tarinan mukaan kaikki alkoi helikopterin kyydissä liitävästä ensihoitolääkäristä, Helena Jäntistä. Työssään näkemänsä ja kokemansa asioiden jälkeen Helena sai ajatuksen laitteesta, jolla rytmihäiriöt voitaisiin havaita nopeasti ja luotettavasti ennen kuin ne aiheuttavat vakavia seuraamuksia. Tämän ongelman ratkaisemiseksi perustettiin Heart2Save Oy. (Heart2Save 2023).

Tässä yhteistyössä saimme yrityksen tuotteen sekä Kemin kampuksen Hyvinvointipysäkille että Rovaniemen kampuksen ENVI-ympäristöön. Sovimme yrityksen kanssa etukäteen millaista molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä toteutettaisiin vuoden aikana. Käytettävissämme oli Awario®- älykäs rytmintunnistus kokonaisuus, joka koostuu yksikanava EKG mittapäästä (Awario Gem® ja/tai Care®), Awario® älypuhelinsovelluksesta ja Awario® analyysipalvelusta. Awario® palvelun osat ilmenevät kuvasta 2.

Awario® palvelun avulla EKG mittauksen voi suorittaa missä ja milloin vain. Mittausta ohjataan puhelimeen ladatulla Awario® sovelluksella. Mittauksen päätyttyä Awario® analyysipalvelu analysoi EKG raportin ja antaa puhelimen näytölle tuloksen, jos on havaittu jokin tekoälyn tunnistamista rytmihäiriöistä. Awario® palvelu on kehitetty eteisvärinän seulontaan ja rytmihäiriöiden diagnosoinnin sekä seurannan avuksi. Palvelu ja tekoälyn analysoimat EKG raportit mahdollistavat luotettavan ja tehokkaan rytmihäiriön seurannan myös kotona, mikä edistää hoitoon pääsyä ja oikea-aikaista ja tehokasta jatkohoidon aloittamista.

Palvelun osat ovat sertifioituja lääkinnällisiä laitteita; Awario®- sovellus, Awario® analyysipalvelu ja Movesense® sensori ovat luokan IIa sertifioituja lääkinnällisiä laitteita ja Awario Care® mittauspää luokan I lääkinnällinen laite.



Kuva 2. Awario® palvelu (Lähde: Heart2Save Oy )

Käyttötilanteita ja kokemuksia yhteistyöstä

Awario® palvelua hyödynnettiin vuoden aikana Lapin AMK:n Kemin yksikössä sekä opetuksessa, että eri tapahtumissa ja hankkeiden (LivingLab Pruntsi, Active Arctic) tilaisuuksissa. Laitetta esiteltiin Living Lab Pruntsi -hankkeen marraskuussa toteutetulla teknologiaviikolla noin sadalle sotehenkilöstön tai asukkaiden edustajalle Kemin kaupungin eri yksiköissä ja kohtaamispaikoissa Pruntsilla sekä Kemikammarilla. Mittauksia teknologiaviikolla tehtiin 17 henkilölle. Laite herätti kovasti kiinnostusta ja joitakin korkeita sykkeitä löytyi ja myös rytmihäiriötä tuli mittauksissa esille. Yleisesti palvelu saikin positiivista palautetta ja erityisesti laitteen helppokäyttöisyyttä kehuttiin ja laitetta pidettiin hyvänä lisänä terveydenhuollon laitevalikoimaan. Laite toimi pääsääntöisesti hyvin.

Lapin AMKin Rovaniemen yksikössä Awario® palvelua hyödynnettiin osana sisätauti-kirurgisen hoitotyön opetusta. EKG:n perusteet ja tulkinta -kokonaisuuteen liittyen laitetta esiteltiin ja kokeiltiin kliinisen hoitotyön työpajoissa. Keskeisenä teemana laitteen käytössä oli terveysteknologian rooli uusien toimintamallien syntymisessä ja kokonaan uusien toimintatapojen kehittämisessä. Kokemus laitteen käytöstä oli positiivinen, erityisesti käytön helppouden ja nopeuden suhteen. Rytmihäiriötilanteessa mahdollisuus välittömään kohtaus-EKG:n ottamiseen kotona koettiin merkittäväksi uudeksi toimintatavaksi, jonka puolesta on helppo puhua.

Hyödynsimme yritysyhteistyön mahdollisuuksia myös erilaisissa tapahtumissa, joissa esittelimme laitetta ja hoitotyön koulutusta ja -oppimisympäristöjä. Laite herätti ansaitusti mielenkiintoa yleisöissä ja erityisesti kiiteltiin sitä, että mittauksen voi tehdä juuri silloin, kun tarve akuutisti on. Keskustelimme paljon myös laitteiden hankintaan liittyvistä kustannuksista yleisesti, kustannusten kohdentumisesta eri toimijoille ja siitä, että joskus laitteen käyttötarve voi olla hyvin lyhyt/rajoittunut. Tällaisissa tilanteissa laitteen hankintakustannus voi tuntua suurelta, jos takeita käyttötarpeen pitkäaikaisuudesta ei ole. Jatkossa on varmasti hyvä miettiä erilaisia toimintamalleja, joissa laitteen hankintakustannukset jakautuvat oikealle taholle järkevästi.

Yritysyhteistyö on mahdollistanut hoitotyön opetuksen kehittämisen ja opintojakson sisältöjen päivittämisen. Hyvinvointi- ja terveysteknologia, puettava teknologia ja uusia mahdollisuuksia tarjoavat innovaatiot ovat teemoja, joiden konkreettinen tuominen opetukseen on mahdollistunut uudenlaisen yhteistyön kautta. Opiskelijoiden palaute laitteesta ja oppitunnista on ollut positiivista ja uusien toimintamallien miettiminen on avartanut näkemystä uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista hoitotyön kehittämisessä. Yhteistyö on sujunut jouhevasti, apua ja tukea laitteen käyttöön on ollut helposti saatavilla ja yritys on kuunnellut tarkasti meidän kokemuksia laitteen käyttöön liittyen.

Heart2Save Oy -yritys nostaa esiin, että terveysteknologia ala on nopeasti kehittyvä kenttä ja uusien palveluiden ja laiteiden viidakossa voi olla haastava pysyä kärryillä. Oppilaitosyhteistyö on tarjonnut hyvän mahdollisuuden tuoda tietoa luotettavasta rytmihäiriön seurannasta tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on ollut sujuvaa ja mielekästä. Yhteistyön tuloksena on saatu hyödyllistä tietoa ja kokemuksia kentältä sekä lisättyä tietoisuutta luotettavasta lääkinnällisestä laitteesta niin kuluttajille, kuin terveydenhuollon ammattilaisille.

HyTe intressiryhmä keväällä 2023

Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian teemoihin vihkiytynyt intressiryhmä jatkaa keväällä 2023 tapaamisia toimialan yritysten kanssa. Tutustumme keväällä suomalaisiin toimialan osaamiskeskittymiin testausympäristöineen sekä kuuntelemme asiantuntijoiden näkemyksiä HyTe webinaareissamme. Jälkimmäisiin kutsumme mukaan kuulolle kanssamme myös ryhmämme ulkopuolisia asiantuntijoita, asettamalla tilaisuudet tarjolle julkisesti. Pyrimme edelleen edistämään myös monipuolista- ja -alaista yritysyhteistyön synnyttämistä toimialan teknologiayritysten kanssa koko talon tasolla. Tämä tarkoittaa muunmuassa yrityslähtöisiä opinnäytetyö- ja harjoittelumahdollisuuksia, kehittämisympäristöjemme aktiivisempaa hyödyntämistä yritysten toimesta sekä uusien hankeyhteistyökumppanuuksien synnyttämistä.

Lähteet

Heart2Save 2023. Heart2Save Oy. Viitattu 31.1.2023 https://heart2save.com/?page_id=84

Lapin AMK 2023. LapinAMK organisaatio. Viitattu 31.1.2023 https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Organisaatio

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen. Edellisessä blogitekstissämme tarkastelimme matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien kokemuksia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin liittyen.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien pohdintoja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joissa he reflektoivat omaa päivittäistä johtamistyötään työyhteisöissään ja verkostoissaan. 

Kirjoitelmista olemme koonneet tähän kirjoitukseen sosiaalisen vastuullisuuden elementtejä. Tässä yhteydessä sosiaaliseen vastuullisuus tarkoittaa vastuuta ihmisistä, henkilöstöstä. Tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa henkilöstön yhteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen.

Onnistumisia monimuotoisessa työyhteisössä

Työyhteisön ja siellä vallitsevan myönteisen ilmapiirin merkitys on esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimiville suuri. Johtamistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että jokainen voi tulla töihin hymyillen. Töissä voi ja saa olla hauskaa, ja silti työtehtävät hoidetaan kiitettävästi.

Parhaimmillaan työilmapiiri kannustaa työntekijöitä antamaan parhaansa ja auttaa toteuttamaan itseään ja löytämään vahvuutensa. Johtajat totesivat, että hyvä työilmapiiri sallii myös huonot päivät.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä toimivat kokevat onnistumisen hetkiä monimuotoisessa työyhteisössä työskentelystä ja johtamisesta.Yhdessä tekemisellä pyritään siihenkin, ettei yksittäinen työntekijä tuntisi liikaa stressiä työmäärästä. Myös he, joilla ei ole vakiintunutta työyhteisöä, kokivat tärkeäksi, että yhteistyö verkoston ja eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa ja tiiviistä.

Työntekijäymmärrys monimuotoisen johtamisen ydin

Työntekijäymmärryksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää monimuotoisen työyhteisön yksilöiden tarpeita ja elämäntilanteita sekä erilaisia tapoja oppia. Monimuotoinen työyhteisö rakentuu esimerkiksi eri sukupolvien edustajista, työntekijöistä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa sekä eri kulttuureista saapuneista työntekijöistä.

Monimuotoisen työyhteisön esihenkilöinä toimivat kokevat tuntevansa tiiminsä jäsenet hyvin ja kykenevänsä sen myötä tunnistamaan työntekijöidensä vahvuuksia.

Hyvä työntekijäymmärrys mahdollistaa työtehtävien jakamisen tiimin jäsenten vahvuuksien mukaan siten, että jokainen pääsee työskentelemään vahvuusalueellaan ja loistamaan vuorollaan. Monimuotoinen työyhteisö tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita erilaisten näkemysten ja arvomaailmojen yhteensovittamiseen. Hyvä tiimituntemus auttaa työyhteisön ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa ja mahdollistaa myös työntekijöiden osallistamisen tilanteisiin.

Tasavertaisuus arjessa

Kirjoitelmissa korostui luottamuksen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitys työyhteisössä. Johtajat tekevät töitä työntekijöiden tasavertaisuuden toteutumiseksi.

Oikeudenmukaisuutta pyritään toteuttamaan arjessa esimerkiksi tasapuolisella työvuoro- ja lomasuunnittelulla, tehtävien ja vastuiden tasaisella jakamisella sekä mahdollistamalla jokaisen kuulluksi tuleminen. Lisäksi työkaverin työpanoksen kunnioittaminen edistää tasavertaisuuden vahvistumista. Myös esihenkilön omalla esimerkillä johtaminen edesauttaa työnantajan ja työyhteisön arvomaailman jalkauttamisessa.

Töitä luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi

Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin eteen oltiin valmiita tekemään paljon töitä. Johtajat kokivat, että se ei synny itsestään.

Molemminpuolisen luottamuksen ilmapiirin muodostuminen on tärkeää, jotta työntekijä voi luottaa esihenkilöönsä vaikeissakin tilanteissa ja toisaalta, esihenkilö voi luottaa työntekijän hoitavan vastuunsa sovitun mukaisesti. Johtajat kokivat tästä onnistumisen tunnetta, ja myös luottamus itseensä johtajana vahvistui.

Tiimin hyvinvointi ensisijaista

Tiimin työhyvinvoinnin varmistaminen on johtajille ensiarvoisen tärkeää. Etenkin pandemia-aikana työntekijöiden hyvinvoinnin riittävä huomioiminen herätti huolta.

Esihenkilöiden kirjoitelmista oli havaittavissa, että osa vastaajista kokee työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen helpompana kuin omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Arjessa panostetaan siihen, että voi esihenkilönä mahdollistaa työntekijöiden jaksamisen ja olla kaikkien tukena. Esimerkiksi työvuorosuunnittelu koettiin erittäin keskeiseksi tiimiläisten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavaksi asiaksi.

Vahva työyhteisön jäsenten tuntemus, tilanteen lukutaito ja ennakointikyky mahdollistavat työyhteisön ongelmien käsittelyn rakentavalla tavalla, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi sairauslomilta.

Merkityksellistä osaamisen johtamista

Osaamisen johtaminen korostui kirjoitelmissa merkittävänä sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueena. Johtajat kokivat, että henkilöstön osaamisvajeet olisi hyvä tunnistaa ennakoiden, jotta tulevaan osataan paremmin varautua.

Johtajat pyrkivät ohjaamaan koulutuksen ja valmennuksen kautta henkilöstöä vahvempaan osaamiseen. Monimuotoista työyhteisöä pidettiin tässäkin vahvuutena, sillä sen koettiin mahdollistavan esimerkiksi hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen konkareilta uudemmille osaajille.

Pitovoiman vahvistaminen työyhteisön yhteinen asia

Myös tulevaisuuden osaajista huolehtiminen nostettiin esiin ja koettiin, että työyhteisöllä ja sen jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli omalla toiminnallaan rohkaista ja kannustaa nuoria alalla työskentelyyn.

Näin ollen osaamisen johtamisella on useita merkityksiä: yritykselle tarvittavan osaamisen varmistamiseen, työntekijälle oman osaamisen kehittämiseen ja ennen kaikkea alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lopuksi: Sosiaalinen vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään

Sosiaalinen vastuullisuus puhutti esihenkilötehtävissä ja yrittäjänä työskenteleviä. Arjen henkilöstöjohtamisessa on monia tilanteita, joihin vastaajat liittävät epävarmuutta. Näitä tilanteita ovat muun muassa, mahdollinen epäonnistuminen rekrytoinnissa, työtekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa, työntekijöiden välisessä riitatilanteen selvittämisessä tai yksittäisen työntekijän kohtaamisessa sekä mahdollisuudessa aiheuttaa työntekijöille tunnetta eriarvoisuudesta.

Johtamisosaamisen kehittämisellä on vaikutuksia henkilöstöjohtamisen käytänteisiin, henkilöstön työn vaativuuden ja kuormituksen arviointiin sekä yksilöllisten työn hallintakeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osaava johtaja kykenee tukemaan henkilöstönsä motivoitumista kannustamalla ja innostamalla sekä ohjaamaan uudistuksia ja muutoksia yllättävissäkin tilanteissa.

Sosiaalisen vastuullisuuden merkitys matkailu- ja palvelualan pitovoimaa vahvistavana tekijänä tulee korostumaan entisestään, työn merkityksellisyyden lisäksi. Vastuullisilla henkilöstöjohtamisen käytänteillä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien osaajien jaksamiseen ja viihtyvyyteen työssä pitempään, mutta myös tuoda esiin arvoja, jotka mahdollistavat uuden sukupolven työntekijöiden sitoutumisen.

Edellä kerrottu on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta. Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä.  Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa arjen johtamistyöstään ja omasta roolistaan johtajana.  

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.  

x x x

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Hyvinvoinnin iltapäivän maaliskuussa 21.3.2023 klo12-14. Iltapäivään ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Iltapäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan ideoita ja inspiraatiota hyvinvoinnin edistämiseksi arjen johtamistyössä. Ilmoittaudu mukaan IhanaElon ja Lapin AMKin yhteistyönä järjestettävään tapahtumaan 14.3. mennessä: https://bit.ly/lovelylifeinlapland

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland 

Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/  

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Mielenkiintoista ja futuristista opetusta. Hyvä kokemus. Virtuaaliset oppimisympäristöt avaavat varmasti paljon mahdollisuuksia tulevina vuosina opetukseen.

Näin kommentoivat kunnossapidon pilotti opintojaksolle osallistuneet kone- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijat keväällä 2022. KuTOMo-hankkeen opintojaksopilottien avulla kehitetään teollisen kunnossapidon opintojaksojen toteutusta ja kehitetään samalla virtuaalisia oppimisympäristöjä tukemaan opiskelijoiden oppimista teolliseen kunnossapitoon liittyen.

Hankkeen toteuttamasta opintojakson palautteesta kävi ilmi, että osalle opiskelijoista virtuaalilasien käyttö aiheutti pahaa oloa, mutta enemmistön mielipide oli, että virtuaaliset oppimisympäristöt tukivat opintojaksolla opitun aiheen oppimista.

Kuva 1. KuTOMo virtuaaliympäristö prosessilaitteet opintojaksolla

Opiskelijoiden kokemukset kehittämistyön ytimessä

KuTOMo-hankkeessa kehitetään kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutukseen 45 opintopisteen teollisuuden kunnossapidon opintoja. Kunnossapidon osaamisen kasvattamisen lisäksi kehitystyössä selvitettiin, miten koulutuksen toteuttamista voisi uudistaa uusien teknologioiden avulla lisäämällä muun muassa virtuaalitodellisuutta opetukseen.

Hankkeen aikana pilotoitiin kolme opintojaksoa, missä opiskelijat pääsivät testaamaan virtuaalisia oppimisympäristöjä (kuva 1). Kokemuksista kerättiin palautetta, jonka perusteella virtuaaliympäristöjä sekä opintojaksoja voidaan kehittää eteenpäin. Uusien menetelmien tai oppimisympäristöjen perimmäinen tarkoitus on motivoida opiskelijaa oppimaan opittava asia. Uusien opetustapojen, opetusmenetelmien ja ympäristöjen kehittämiselle on selkeä tarve myös etäopiskelun lisääntymisen johdosta.

Virtuaalinen oppimisympäristö, joka mukailee aitoa teollista työympäristöä, on hyödyksi silloin, kun opiskelijaryhmä ei pääse tutustumaan fyysisesti teollisuuteen. Virtuaalisia oppimisympäristöjä pilotoitiin prosessilaitteet opintojaksolla ensimmäisen kerran keväällä 2022.

Opiskelijoilta kerättiin palautetta opintojakson toteutuksesta ja palautteeseen vastasi 18 opintojaksolle osallistunutta opiskelijaa. Samanlaisia tunteja saisi olla useammin, missä pääsee näkemään oikeita tehdasympäristöjä, kommentoi yksi opiskelijoista palautteessa. Oppijat uskovat, että virtuaaliympäristöt avaavat mahdollisuuksia oppimiseen tulevaisuudessa. Opiskelijat olivat vaikuttuneita siitä, että KuTOMo-hankkeessa kehitetty VR-ympäristö oli sovitettu hyvin opintojakson aiheeseen.

Prosessilaitteet opintojaksolla opiskelijan tavoitteena oli muun muassa oppia tunnistamaan teollisuuden yleisimmät laitteet ja komponentit sekä niiden kunnossapitoon liittyviä yksityiskohtia. Opintojaksolla käytiin läpi ennakkohuoltoa ja opiskelijat suunnittelivat kunnonvalvontakierroksia. Opiskelijat käyttivät teoreettisen tiedon lähteenä opettajan materiaaleja sekä Knowpap-oppimisympäristöä.

Aidon näköiseen teollisuusympäristöön tutustuttiin Matterportilla kuvatun ympäristön kautta, josta löytyi erilaisia tunnistus- ja tutustumistehtäviä. Opiskelijat opiskelivat tämän opintojakson pitkälti itsenäisesti. Opintojakson lopussa opiskelijat kokoontuivat kampukselle ja pääsivät kokeilemaan virtuaalilaseilla KuTOMo-virtuaaliympäristöä.

Hankkeen aikana on kuvattu Matterportilla Lapin AMKin Kemin kampuksen oppimisympäristöjä (kuva 2), joita voidaan hyödyntää kunnossapidon opetuksessa. Tavoitteena on hyödyntää kampuksen oppimisympäristöjä myös virtuaalisesti. Opiskelijat voivat tutustua ympäristöihin ja opiskella ympäristöissä myös etänä opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi.


Kuva 2 Kemin kampuksen oppimisympäristö kuvattu Matterport-ympäristöön

Miksi pilotoida sama opintojakso uudestaan?

Sama opintojakso, prosessilaitteet, pilotoitiin toiseen kertaan syksyllä 2022 ja siihen osallistui 36 opiskelijaa.

Ensimmäisen pilotin opiskelijapalautteiden perusteella seuraavaa toteutusta oli kehitetty sisällön puolesta sekä teollisuuslaitteita mallinnettiin lisää virtuaaliympäristöön. Saman opintojakson pilotointi useampaan kertaan mahdollistaa palautteiden avulla opintojakson kehittämisen.

Toinen prosessilaitteet-toteutus sai hyvää palautetta toteutuksesta. Palautteessa korostui myös oppijoiden monimuotoisuus. Toiset tarvitsevat oppimiseen pohjustavat luennot ja opettajan kontaktin. Toiset taas kokivat itseopiskelun erittäin toimivan tällaisella opintojaksolla.

Opiskelijoiden odotukset virtuaaliympäristöille tulevaisuudessa ovat entistä korkeammalla. He haluavat nähdä eri toiminnallisuuksia sekä prosessiin toiminnallisuuksia virtuaaliympäristöissä. Oppijat ovat jo nyt kiinnostuneet hyödyntämään erilaisia oppimista tukevia ympäristöjä tukemassa oppimistaan. Tulevaisuudessa ympäristöjen vaatimukset käyttäjiltä tulevat vielä kasvamaan.

Mielenkiintoista, paljon potentiaalia ja ympäristö, joka parantaa laitteiden ja komponenttien hahmottamista. Nämä edellä mainitut asiat nousivat vahvasti esille pilottiopintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden antamasta palautteesta.

Uusien ja erilaisten oppimisympäristöjen lähtökohtana ei ole siirtyä kokonaan opiskelemaan virtuaalisesti tai etänä. Tavoitteena on tuoda ympäristöt tukemaan oppimista, visualisoida erilaisia todellisia ympäristöjä ja motivoida oppimiseen. Kokemukset kuulostavat pääosin positiivisilta. Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että osa henkilöistä ovat vielä skeptisiä ympäristöjen kehittymiselle. Virtuaalilasien sopivuus vaihtelee vielä henkilöiden välillä.

Kunnossapidon työnsuunnittelun opintojakso on KuTOMo-hankkeen tuloksena syntynyt uusi teollisen kunnossapidon opintojakso. Sen ensimmäinen pilotti on toteutuksessa tänä keväänä 2023. Nimen mukaisesti opiskelija tutustuu opintojaksolla teollisuuden kunnossapidon työnsuunnittelun hyviin käytänteisiin eri tehtävien ja oppimisympäristöjen kautta.

Opintojakson kehittämistyöhön tuo haastetta ajasta ja paikasta riippumattomat mahdollisuudet opiskella opintojaksoa. Tulevaisuudessa kyseinen opintojakso on mahdollista opiskella niin, ettei tarvitse käydä lähijaksolla kampuksella, vaan voi opiskella oppimisympäristöjen kautta etänä. Tästä pilotista saadaan tuloksia keväällä opintojakson toteutuksen edetessä.

Huhtikuussa järjestetään työpaja Virtuaaliset oppimisympäristöt

Virtuaaliset oppimisympäristöt ja niiden kehittäminen kiinnostaa eri koulutusaloilla. Järjestämme 25.4.2023 Kemin kampuksella työpajan Virtuaaliympäristön mahdollisuudet opetuksessa. Työpajassa pääsee keskustelemaan ja testaamaan kunnossapidon pilotti opintojaksoilla käytettyjä virtuaaliympäristöjä, joita on kehitetty KuTOMo-hankkeessa.

Hankkeen asiantuntijat esittelevät tilaisuudessa virtuaaliympäristön toimintoja ja mahdollisuuksia opetuksessa. Samalla pääsee testaamaan virtuaaliympäristöä virtuaalilaseilla. Ympäristön käyttö on mahdollista myös omalla läppärillä. Virtuaaliympäristöön liittyy myös ympäristöjen integraatio Matterportin kanssa, jonka mahdollisuuksista keskustellaan työpajassa.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin alueen ammattioppilaitokset ja korkeakoulut löivät hynttyyt yhteen opiskelijoiden harjoittelumallien kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään (LYHTY) hanketta olivat toteuttamassa Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi REDU, Lappia ja Lapin yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin alueelle yhteinen harjoittelupolkumalli, joka kokoaa yhteen kaiken tiedon oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön toteuttamiseen.

Osaajien avulla elinvoimainen Lappi

Lapin alueen työelämä tarvitsee ammattitaitoisia osaajia alueen elinvoimaisuuden ja tuottavuuden ylläpitoon. Uudet käytettävissä olevat teknologiat ja digitalisaatio asettavat haasteita osaamiselle, mutta myös mahdollistavat uudenlaista teknologian hyödyntämistä. Oppilaitokset voivat eriyttää ja syventää osaamisalueitaan ja tarjota tiivistetyssä yhteistyössä koko koulutusrenkaan osaamista alueen elinkeinoelämälle.

Yritykset ja työelämä saavat tarvitsemiensa osa-alueiden opiskelijoita ja osaajia koulutusrenkaan tarjonnasta. Työnantajat ovat rohkaistuneet pestaamaan jo opiskelun varhaisessa vaiheessa olevia opiskelijoita harjoittelemaan yritykseen ja siten kasvattamaan opiskelijoista osaajia yrityksen ammattitaitoiseksi työvoimaksi. Kun harjoittelut onnistuvat molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä hyvin, yhteistyö voi edetä päättötöiden tekemiseen ja opiskelijan työllistymiseen hänelle jo tuttuun yritykseen.

Tiedonjaosta toimintamalliin

LYHTY-hankkeessa toteutettiin useita koulutusrenkaan yhteisiä yrityksille suunnattuja webinaareja, työpajoja ja tietoiskuja, joissa tuotiin esille eri koulutustahojen opiskelijoiden harjoittelurekrytointikanavat. Työpajoissa yritysten edustajat perehdytettiin harjoittelijoiden hakua helpottaviin ja nopeuttaviin ohjelmistoihin (Tuudo, Tiitus, Aarresaari) sekä yhteistyötahoille esiteltiin eri koulutustarjoajien työharjoitteluvastaavat yhteydenpidon helpottamiseksi. Hankkeen aikana vahvistettiin Tuudo-sovelluksen osaamista myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille, henkilöstölle, ja erityisesti harjoittelua ohjaaville henkilöille pitämällä sovelluksen käyttökoulutus.

Lapin ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuivat Uudistuvan teollisuuden koulutuksista lehtorit Kari Kenttä (projektipäällikkö), Mari-Selina Kantanen, Aila Petäjäjärvi sekä Jan Stenlund. Toimijaverkostotyöskentelyn lisäksi hankkeessa toteutettiin erilaisia opiskelijoiden harjoitteluihin ja työelämäyhteistyöhön liittyviä videokuvauksia, joilla havainnollistetaan harjoitteluissa saatuja kokemuksia ja hyötyjä niin opiskelijoille kuin yrittäjille.

Lapin ammattikorkeakoulun osalta hankeen aikana tehtiin yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa kaksi videota. Toinen video tuo esille millaisia kokemuksia opiskelijalle, työnantajalle sekä korkeakoululle syntyy opintoihin kuuluvista harjoitteluista ja toisessa videossa opiskelija kertoo oman ammatillisen kasvun kehittymisestä harjoitteluiden kautta.

Video 1. Insinööriopintoihin kuuluva työharjoittelu – opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun kokemus. YouTube:  https://youtu.be/Qke3Fk1Z5i8

Video 2. Raisa Junes - asentajaharjoittelijasta työnjohtajaksi Outokummulla. YouTube: https://youtu.be/OMyIILbZ1Lg

Yritysten kanssa tehtävää yhteystyötä vahvistettiin keväällä 2022 järjestämällä webinaari, missä yrityksille esiteltiin LYHTY-hanketta, ammattikorkeakoulun opintoihin liittyviä erilaisia harjoitteluita erityisesti kone- ja sähköautomaatiotekniikan koulutusten osalta sekä Tuudo-sovellusta. Webinaari suunnattiin niille yrityksille, joissa kone- sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat suorittavat harjoitteluita.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esittelyjen lisäksi myös erityisesti keskustella yritysten tarjoamista kesäharjoittelupaikoista, erilaisten työtehtävien osaamistarpeista sekä niiden täyttymisestä. Järjestetty tilaisuus koettiin yritystenkin osalta onnistuneeksi ja vastaavaa tilaisuutta tullaan järjestämään vuosittain.

Osaajia Lapissa

Hankkeen tuloksena laadittiin Lapin Luotsi sivustolle “Osaajia Lapissa – harjoittelut on hyvä rekry” koonti. Sivuston tarkoituksena on pyrkiä keräämään Lapin alueen yrityksille ja muille toimijoille alueen oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet harjoittelijoiden ja tulevaisuuden osaajien saamiseksi. Sivustoilta löytää tietoa mm. yleistä tietoa harjoittelumahdollisuuksista, mitä hyötyä yrityksille on harjoittelijoista, miten harjoittelijoita voi rekrytoida ja mitä asioita yritysten pitää ottaa huomioon rekrytointeihin liittyen, sekä millaisia muita opiskelijayhteistyön muotoja oppilaitoksilla on tarjottavana yrityksille.

Kuva 1. Osaavaa työvoimaa Lapin alueelle.

Lapin Luotsi sivustolle rakennetun “yhden luukun – periaatteella" toimivan sivuston avulla työnantajat voivat hankkia nopeasti ja vaivattomasti tarpeisiinsa harjoittelijoita, opinnäytetyön tekijöitä tai jo valmistumisvaiheessa olevia eri alojen opiskelijoita tarjolla oleviin työtehtäviin. Lapin alueen elinkeinoelämä pysyy elinvoimaisena ja uudistuvana tulevaisuuden osaajien kiinnittyessä jo varhaisessa vaiheessa alueen yrityksiin!

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Huhtikuun 2. on toivottavasti lauha ja puolipilvinen päivä, se nimittäin perinteisesti takaa parhaiten, että suomalaiset rynnistävät oikein joukolla äänestyspaikoille. Luvassa on koulutusvaalit, jossa yhtenä keskeisenä teemana on peruskoulutus, jonka kunnia ollaan laskevien PISA-tulosten pelottamana oikein joukolla palauttamassa ja ”konsulttivetoisesta kehitysrumbasta” ollaan kuulemma taas siirtymässä perusasioiden äärelle.

Vaaliohjelmissa perusopetukselle on oikeastaan puolueesta riippumatta varattu tilaa moninkertaisesti muuhun koulutuskenttään verrattuna. Mutta kyllä sitä korkeakoulutustakin on ensi vaalikaudella tarkoitus kehittää, tosin mitään suuria mullistuksia ei pitäisi olla edessä.

Seuraavassa puolueiden korkeakoulupoliittiset tavoitteet on kerätty kevään 2023 vaaliohjelmista, jonka ovat julkaisseet Kristillisdemokraatit, Keskusta, SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP. Perussuomalaisilla on kyllä koulutuspoliittinen ohjelma, mutta se on laadittu jo vuonna 2018. Tämän jälkeen on jo yhdet vaalit pidetty, minkä vuoksi en sitä lähteeksi valinnut, vaan heidän osaltaan lähteenä on käytetty puolueen talouspoliittista ohjelmaa 2023, ja Liike Nytin osalta puolueen tavoitteita otsikon ”Koulutusmenestys enää myytti” alla. VKK:lle (Valta kuuluu kansalle) en korkeakoulupoliittisia linjauksia löytänyt lainkaan.

Puolueiden korkeakoulupoliittiset linjaukset on jaettu kolmeen koriin: ensimmäiseen kuuluvat asiat, joita kannatta eduskuntapuolueiden enemmistö, toiseen koriin on sijoitettu asiat, joita kannattaa useampi kuin yksi puolue, ja kolmanteen koriin jäävät vain yhden puolueen ajamat asiat.

Kori I: Puolueiden enemmistön kannattamat korkeakoulupoliittiset linjaukset

Korkeakoulutuksen määrän kasvattaminen

Selvästikin eduskuntapuolueissa on havahduttu jo pitkään jatkuneeseen koulutustason laskuun Suomessa. OECD-maissa jokainen ikäluokka on säännönmukaisesti ollut edellistä koulutetumpi poislukien Suomi, missä 1970-luvulla syntyneet uhkaavat jäädä koulutetuimmiksi ikäluokiksi.

Tähän on tarkoitus saada muutos korkeakoulutuksen määrää kasvattamalla, minkä ovat ohjelmissaan maininneet SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Liike Nyt ja Vihreät. Tarkkoja tavoitteita ovat asettaneet Kokoomus ja Vasemmistoliitto, jotka pyrkivät siihen, että puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon, SDP pistää vielä kymmenen prosenttia paremmaksi.

Korkeakoulujen perusrahoitus tulee turvata

Vihreät ottaa esille riittävän perusrahoituksen ja vaatii yhdessä Vasemmistoliiton kanssa yliopistoindeksistä kiinnipitämistä, RKP pitää tärkeänä rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, Kokoomus haluaa vahvistaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta korkeakoulujen pääomittamisella 1,5 miljardilla ja SDP kantaa huolta siitä, että myös korkeakoulujen rahoitus kasvaa koulutusmäärien kasvaessa.

Kori II: Useamman puolueen kannattamat korkeakoulupoliittisen linjaukset

Korkeakoulutuksen sisäänpääsyä tulee kehittää

Keskusta ja RKP esittävät ensikertalaiskiintiöstä luopumista, RKP lisäksi lukiodiplomin ja taiteen perusopetuksen tutkinnon huomioimista korkeakouluhaussa, Liike Nyt katsoo, että korkeakouluun pääsemisen tulee olla nykyistä helpompaa keinoja erittelemättä, ja SDP:kin toteaa vain yleisellä tasolla, että korkeakoulujen valintajärjestelmää tulee kehittää.

Lukukausimaksuja ei pidä ottaa käyttöön nykyistä laajemmin

Tällä hetkellä korkeakoulutus on Suomessa maksutonta paitsi suomalaisille, myös EU/ETA maiden kansalaisille. Valtiovarainministeriö otti joulukuussa 2022 esille mahdollisuuden lukukausimaksujen perimisen laajentamisesta, mikä on todennäköisesti saanut Vihreät, Keskustan RKP:n ja Vasemmistoliiton ajatusta vaaliohjelmissaan vastustamaan.

Pisimmälle maksuttomuuden veisi Vasemmistoliitto, joka poistaisi lukukausimaksut myös EU/ETA maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu

Tukea tälle ajatukselle tulee samasta suunnasta kuin aikaisemminkin eli Keskusta sekä ehkä hieman yllättäenkin Vasemmistoliitolta. Epäsuorasti asiaa kannattaa myös SDP, joka korostaa korkeakoulutuksen alueelliseen saatavuuteen liittyvien esteiden poistamista.

TKI-rahoitusta tulee kasvattaa

Joulun alla 2021 julkaistiin parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti, missä kaikki nykyisen eduskunnan puolueet sitoutuivat nostamaan TKI-rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti, s. 45).

Tämän tavoitteen ovat kirjanneet vaaliohjelmaansa sellaisenaan Kokoomus, Keskusta, Vihreät sekä SDP. Vasemmistoliitton ohjelmassa esitetään TKI rahoituksen nostamista hieman muita enemmän.

Koulutuksen kansainvälistymistä on lisättävä

SDP haluaa kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Kristillisdemokraatit painottavat opiskelijoiden ja tukijoiden liikkuvuutta ja Kokoomus kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämistä jo toisella asteella.

Kaikki kolme puoluetta korostavat sitä, että kansainväliset opiskelijat tulee saada valmistumisen jälkeen työllistymään Suomeen, mitä SDP edistäisi korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyötä tiivistämällä, Kokoomus antamalla valmistuneille automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten, ja Kristillisdemokraatit tarkemmin yksilöimättä avaamaan muualta tuleville ovia suomalaiseen työelämään.

Korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa on tiivistettävä

Kokoomus pyrkii uudistamaan korkeakoulujen työnjakoa, profiloitumista ja yhteistyötä, ja erityisesti tunnistamaan alat, joilla voimme olla maailman kärkeä. Kristillisdemokraattien mukaan yhteistyötä ja koulutustarjonnan koordinointia on vahvistettava sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa on parannettava

Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n keino opiskelijoiden toimeentulon kohentamiseen on opintorahan korottaminen. Lisäksi RKP ajaa opintotuen kaksiportaisuuden (jako ylempiin ja alempiin tutkintoihin) poistamista, opintotukikuukausien lisäämistä sekä opintotuen tulorajojen nostamista.

Kori III: Yksittäisten puolueiden linjaukset

Keskusta: Yliopistokeskusten asemaa on vahvistettava, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kumppanuutta on tiivistettävä.

Liike Nyt: Opinto-oikeutta on rajoitettava, tutkittava mahdollisuutta kouluttaa perustutkintona kandidaatteja maistereiden asemesta.

Vihreät: Poistetaan opintoaikojen rajoitukset, tehdään alanvaihdosta joustavampaa niille, joilla on jo opinto-oikeus.

RKP: Sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa tulee vähentää.

SDP: Kotimaisten kielten koulutusta tulisi lisätä englanninkielisissä tutkinnoissa Suomeen työllistymisen edistämiseksi, koulutuksen läpäisyä on parannettava.

Vasemmistoliitto: Yliopistolakia tulee uudistaa siten, että se takaa yliopistodemokratian toteutumisen ja vahvistaa autonomiaa, opiskelijoiden terveyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän.

KD: Korkeakoulutusta on kehitettävä yhdessä työmarkkinoiden ja työelämän kanssa.

Korkeakoulupolitiikasta vaaliohjelmissa ja puolueiden linjauksissa puhutaan yleensä erittelemättä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Ainoa vain ammattikorkeakouluja koskeva tavoite löytyy Keskustan ohjelmasta, jossa vaaditaan julkista TKI-rahoitusta kanavoitavan nykyistä enemmän myös ammattikorkeakouluille.

Korkeakoulupoliittiset tavoitteet puolueittain

Voinee olettaa, että sellaisten tavoitteiden, jotka kuuluvat useamman kuin yhden puoleen agendalle, läpimenomahdollisuudet ovat paremmat, kuin sellaisten tavoitteiden, joita ajaa vain yksi puolue. Useamman kuin yhden puolueen ajamia tavoitteita löytyi vaaliohjelmista yhteensä yhdeksän, ja oheisessa taulukossa on eritelty kutakin tavoitetta tukevat puolueet.


Taulukko: Useamman kuin yhden puolueen kannattamat tavoitteet puolueittain

 




Todennäköisistä pääministeripuolueista korkeakoulupoliittisessa tavoitteenasettelussa selvästi muista poikkeavaa linjaa vetää Perussuomalaiset. Perussuomalaisten pidättyvä linja korkeakoulupolitiikassa on todennäköisesti tietoista, he panostavat koulutuspolitiikassa hyvin voimakkaasti perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, joiden tiimoilta he julkaisivat 13.2. 2023 omat ”Koulu kuntoon” -teesinsä.

Korkeakoulupolitiikan näkökulmasta eniten yhteistä näyttää olevan Vasemmistoliitolla ja vihreillä (5 yhteistä tavoitetta). Kokoomuksella ja SDP:llä yhteisiä tavoitteita on neljä ja kolme yhteistä tavoitetta löytyy kokoomukselta, SDP:ltä, ja vihreiltä. Lapissa perinteisesti vahvan Keskustan erottaa se, ettei puolue useimpien muiden puolueiden tavoin lupaa ohjelmassaan perusrahoituksen kasvattamista; liekö johtuu Keskustan tämänhetkisestä roolista valtion kirstunvartijana.

Kaiken kaikkiaan olo ainakin näin ennen vaaleja on suhteellisen levollinen. Kaikki suuret puolueet kannattavat korkeakoulutuksen määrän lisäämistä, lisäksi sekä TKI-rahoituksen että perusrahoituksen kasvattamiselle näyttää löytyvän laajaa tukea. Toivottavasti tilanne on sama vielä vaalien jälkeenkin.

Lähteet:

Suomen keskustan vaaliohjelma 2023 ”Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keskustan-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf

Kokoomuksen vaaliohjelma 2023 ”Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntavaaliohjelma-2023/

Kristillisdemokraattien vaaliohjelma 2023 ”Järjen ääni”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kdpuolue.fi/kd/files/2023/01/KD-vaaliohjelma-WEB-2023.pdf

Liike Nyt koulutuslinjaukset poimittu puolueen tavoitteesta ”Koulutusmenestys enää myytti”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.liikenyt.fi/tavoitteet/koulutustaso

Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti 2021. Valtioneuvosto: Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95.

Perussuomalaisten koulutuspoliittiset linjaukset poimittu lähteestä ”Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma 2023”, luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/01/TalousOhjelmaIso_final-01_2023.pdf

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelma 2023 ”Yhdessä eteenpäin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://val.sfp.fi/wp-content/uploads/RKP-Vaaliohjelma-2023.pdf

Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliohjelma 2023 ”Rohkeutta olla sinun puolellasi – SDP:n tavoitteita 2030-luvulle” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.sdp.fi/eduskuntavaalit-2023/vaaliohjelma

Vasemmistoliiton vaaliohjelma 2023 ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille!” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/01/Vasemmistoliitto_VAALIOHJELMA2023.pdf

Vihreiden vaaliohjelma ”Suojele elämää” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.vihreat.fi/wp-content/uploads/2023/02/Vihrea%CC%88t_eduskuntavaaliohjelma_2023_final.pdf

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle