Ravinnekierrätyksen merkitys elämän eri osa-alueille on usein tuntematon. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi lannan, biojätteen ja muiden ravinteita sisältävien biomassojen käsittelyä siten, että niiden sisältämät ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi saadaan takaisin kiertoon ja hyödynnettyä lannoitteena.

Ravinteiden kierrätyksellä on laajoja taloudellisia, tuotannollisia ja ekologisia vaikutuksia, joiden huomioiminen luo mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen ja luonnon hyvinvointiin kestävyyden eri tasoilla. Ravinnekiertoa koskevan tuntemuksen lisäämiseksi tarvitaan oppimista, opitun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista käytäntöön työssä ja arjessa.

Fosforivarojen rajallisuus ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöt yhdessä ilmastonmuutoksen, vesiensuojelutarpeen ja ruuantuotannon kestävyystavoitteiden kanssa edellyttävät, että siirrymme järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi on viimeisen kolmen vuoden aikana panostettu Suomen hallituksen toimesta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut tehdä Suomesta ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaa.

Eräs hallitustavoitteista on ollut ravinnekierrätystä koskevan tietoisuuden lisääminen niin suuren yleisön keskuudessa kuin eri koulutusasteiden tarjoamien koulutusten sisällöissäkin. On havaittu, että ravinnekierrätykseen liittyvää ajattelua on tarpeen uudistaa laajalla ja tehokkaalla tiedonvälityksellä, joka kohdentuu suoraan kuluttajiin ja erityisesti opiskelijoihin niin korkeakouluissa kuin toisellakin asteella.

Me Lapin ammattikorkeakoulussa haluamme olla ravinnekierrätystietouden lisäämisen edelläkävijöitä erityisesti Tulevaisuuden biotalous -osaamisalalla.

Opi ravinteista! -hanke kansantajuistaa ravinnekierrätystä käsittelevää tietoa

Olemme osatoteuttajina Opi ravinteista! -hankkeessa, jossa tuotamme ravinnekierron viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja trendeihin keskittyvää opetus- ja viestintämateriaalia uudella konseptilla eri koulutusasteiden ja -alojen tarpeisiin.

Hankkeessa edistämme koulutuksellisin ja viestinnällisin keinoin vesien tilan parantumista ja ravinnekierrätyksen tunnettuuden ja hyväksyttävyyden lisääntymistä. Muokkaamme opiskelijaintegraation avulla aiempien ravinnekierrätystä käsitelleiden hankkeiden tuloksia monimuotoisesti eri genrerajoja ylittäen.

Tavoiteemme on, että muokattu materiaali on kansantajuisesti ymmärrettävää ja se herättää kohderyhmissä oivalluksia ja kiinnostusta ravinteiden kierrätystä kohtaan.

Tuottamamme koulutusmateriaalit tulevat hankkeen edetessä avoimesti saataville, joten mikä tahansa toimija voi hyödyntää materiaaleja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Opi ravinteista! -hankkeen toteuttajina on kolme ammattikorkeakoulua; Lapin AMK, HAMK ja TAMK sekä toisen asteen kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Lapin AMKin päävastuualueena on maa- ja metsätalouden ravinnekierto.

Ajankohtaisen tutkitun tiedon jalostamisella oppimateriaaliksi parannamme tarjoamiemme koulutusten ajantasaisuutta ravinnekierron osalta. Hyötyjinä ovat ympäristön lisäksi luonnonvara-alan elinkeinot. Lisäämällä tietoa ravinnekierrätyksestä luomme edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle.

Kuva 1. Ympäristöministeriön havainnekuva ravinnekierrätyksestä, © Kuva: Miila Westin

Lähteet

Kati Berninger. 2018. Ravinteiden kierrätys Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriö. 2017. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Versio 4.
Marttinen, S. Lantto, R. Turtola, E. Valve, H. Venelampi, O. 2017. Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön. Luonnonvarakeskus, Policy Brief.
Ympäristöministeriö, Maa ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtionvarainministeriö. 2018. Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019-2030.

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa. Ajatuksena on, että aurinkoenergian kasvaessa pystyttäisiin luopumaan saastuttavista energiantuotantolaitoksista, kuten hiiltä käyttävistä lämpövoimaloista.

On myös puhuttu ydinvoiman korvaamisesta aurinkoenergialla. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Saksa, joka on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa ja korvata tarvittavan energiansaannin aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.

Myös Suomessa on keskusteltu siitä, tulisiko maan lisätä aurinkoenergian määrää ja vastaavasti luopua esimerkiksi lisäydinvoiman rakentamisesta.

Uusiutuvan energian lisääminen näkyy kansainvälisten sopimusten tasolla, joiden avulla pyritään yhdessä lisäämään uusiutuvaa energiaa sekä leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden seikkojen vuoksi energia-alalla tulee olemaan massiivisia investointeja. Tarvitaan suuria innovaatioita, jotta energiaa saadaan jatkossakin tuotettua ilman ongelmia.

Aurinko A:sta O:hon

Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin on tiivis kattaus koko aurinkoenergian perustoiminnasta aina aurinkoenergian hyödyntämistalouteen. Perustoiminnassa käydään läpi aurinkoa energialähteenä eli mitä auringossa tapahtuu ja minkä niminen reaktio on kyseessä, mistä aurinko koostuu yms.

Sen lisäksi käsitellään aurinkosäteilyä Suomessa ja kerrotaan aurinkosäteilyn määrää vuositasolla. Täytyy muistaa, että Suomen kokoisessa maassa on eroavaisuuksia tässä tapauksessa.

Aurinkoenergian hyödyntämistaloudesta käsitellään energian tuotannon ja kuluttajan näkökulmat, energian hinta ja sen vertailu, aurinkoenergialaitteiden elinkaariselvitykset sekä kasvihuonekaasujen päästöt energiantuotantoprosesseissa.

Kirja energia-alan opiskelijoille

Energia-alan insinöörin on syytä muistaa, että aurinkoenergiastakin aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Näitä esiintyy piipohjaisilla, katolle asennetuilla aurinkosähköjärjestelmillä. Määrä on kuitenkin vain 20 g-C/kWh. Aurinkosähköstä tulee nykyisin päästöjä 60–150 g/kWh kennomateriaalin mukaan, mutta aurinkosähkön hiilidioksidipäästöt laskevat 20–30 g/kWh:n tasolle vielä 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.

Uusiutuvaa energiaa opiskeltaessa aurinkoenergia on yksi esillä olevista vaihtoehdoista. Opas antaakin hyviä näkökulmia siitä, miten aurinkoenergia toimii, mutta käytännön näkökulmasta tarkasteltuna opuksessa voisi olla enemmän teknisen puolen tietoa ja varsinkin esimerkkilaskuja, joissa olisi esimerkiksi omakotitaloihin mitoitettuja aurinkopaneeleja.

Kirjasta kyllä löytyy yksi esimerkkilasku mutta näihin olisi voinut mielestäni panostaa hieman enemmän, jotta eri vaihtoehtoja olisi esillä. Näin ollen ammattikorkeakoulussa opiskelevat energia-alan insinöörit saisivat paljon arvokasta tietoa aurinkoenergiajärjestelmien mitoituksesta. Varsinaisen asennuksen kuitenkin tekee joku muu kuin insinööri.

Kirja kuluttajille ja asiantuntijoille

Kirja on mielenkiintoinen ja luettava, ja se kiinnostaa varmasti sekä energia-asioista kiinnostuneita kuluttajia, tekniikan alan opiskelijoita että aurinkoenergian parissa työskenteleviä ammattilaisia. Kannattaa muistaa, että opuksen on koonnut alalla toimineet ammattilaiset, joilla on pitkä kokemus aurinkoenergiasta ja sen toiminnasta Suomessa.

On hienoa, että koko maailmassa pyritään siihen, että energialaitokset eivät saastuttaisi tulevaisuudessa enää ollenkaan ja että uusiutuvan energian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa.

On tärkeää, että uusiutuvan energian kohdalla kyetään kehittämään koko ajan tehokkaampia laitteita, mistä käy esimerkkinä aurinkoenergian kehitys viimeisten vuosien aikana. Paljon on jo tapahtunut ja paljon tulee varmasti tapahtumaan. Tämän vuoksi ihmisiä, niin kuluttajia, ammattilaisia kuin opiskelijoitakin, tulee valistaa asiasta.

Aurinko-opas auttaa päättämään, kannattaako aurinkoenergiaan satsata vaiko turvautua johonkin muuhun energiamuotoon. Esimerkiksi kesämökeille aurinkosähköjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto, kun energia-asiat ovat esillä. Tällainen kohde olisi myös hyvä harjoitustyö alan opiskelijoille.

Bibliografisia tietoja

Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin -teoksen on julkaissut Aurinkoteknillinen yhdistys ry, joka toimii aurinkoenergian puolestapuhujana Suomessa.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Christer Nyman. Hän on toiminut aurinkoenergiakonsulttina vuodesta 1991 ja on myös Suomen 1. asiantuntija. Hän on myös tutkinut VTT:llä aurinkoenergiaa vuosina 1983–1991 sekä opiskellut aurinkoenergiaa vuonna 1982 sekä tehnyt erilaisia projekteja Suomessa sekä kehitysvaiheissa. Lisäksi Christer Nyman on Soleco Oy:n toimitusjohtaja. Hänen lisäkseen kirjaa on ollut kirjoittamassa muiden muassa arkkitehti Bruno Erat Oy:sta, Timo Löfgren SULPU ry:stä ja toimitusjohtaja Hannu Suokivi Suomen Aurinkosimulaattorit Oy:sta.

Teoksen nimi: Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin
Kirjailija: Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi.
Sivumäärä: 219
Julkaistu: 2001
Julkaisija: Aurinkoteknillinen yhdistys ry
ISBN: 951-664-072-9

Toimialojen kehittyessä huimaa vauhtia tarvitsemme uusia 21. vuosisadan taitoja eli digitaalisia taitoja, vahvaa yhteistyötä ja kehittämistoimintaa yrityselämän ja korkeakoulujen välillä.

Meidän tulee pitää huoli siitä, että korkeakouluopiskelijoilla on työelämään siirtyessään relevantit tiedot ja taidot sekä luovaa osaamista, ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista ja kykyä työskennellä monialaisesti innovaatiokeskeisessä työelämässä.

Alati kehittyvä teknologia ja digitalisaatio muovaavat omalta osaltaan yhteiskuntaa ja aiheuttavat rakenteellisia muutoksia. Ne haastavat meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja. Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa tätä kautta myös osaamishaasteita, sillä uusi teknologia ja digitaaliset ratkaisut luovat yhä enemmän kysyntää uusille osaamisille. Tästä syystä 21. vuosisadan taitojen kehittäminen tulisi olla vaatimus meille kaikille.

Uudet perustaidot haltuun

Perustaitojen käsite on muuttunut digitaalisen kehityksen myötä ja 2000-luvulla käsite "uudet perustaidot" sisältävät niin elämän ja työuran taitoja, kuin yleisiä perustaitoja sekä yleistietoa että oppimis-, innovointi-, tieto- ja viestintätekniikkataitoja. Elinikäinen oppiminen on käsite, johon meidän kaikkien on sopeuduttava ja jossa työelämä on keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä.

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, sillä työelämä muuttuu jatkuvasti ja muutokset tapahtuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Asiaankuuluvien ja kestävien digitaalisten ratkaisujen ja sisältöosaamisten puuttuminen merkitsee sitä, että vastavalmistuneilla opiskelijoilla on riski saada vanhentunut osaaminen jo ennen työelämään siirtymistä.

Tällä hetkellä useat korkeakoulut antavat digitaalisen osaamisen täydennys- ja erikoistumiskoulutusta, joka on tarkoitettu nimenomaan työmarkkinoilla oleville. Tämän lisänä pitäisi kannustaa yritysklustereita kehittämään alan lyhytkursseja yhteistyössä korkeakoulujen ja/tai ammattikoulujen kanssa. Kehittämistoimenpiteissä pitäisi myöskin huomioida opettajien digipedagoginen kouluttaminen ja digitaalisen ajattelun sekä ratkaisujen lisääminen kaikilla koulutusasteilla.

Digitaalinen työ on toimialarajatonta

Niiden ammattien määrä, jotka eivät vaadi digitaalisia taitoja, vähenevät nopeasti. Kaikki työelämän alueet ja koko yhteiskunta edellyttävät nykyään internetyhteyttä, sekä kykyä että työkaluja digitaalisten palvelujen saatavuuteen, niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Meidän on pystyttävä nopeasti oppimaan uusien työkalujen käyttöjä ja ratkaisuja eri yhteyksissä, jotta voimme olla osa kehittyvää työelämää ja yhteiskuntaa. Esimerkkejä tästä kehityksestä löytyy jo runsaasti erilaisista ammateista kuten opetuksesta, teollisesta työstä ja terveydenhuollosta.

Digitaalisuus vaikutta myös opetukseen ja se muuttaa samalla myös opettajan roolia perinteisestä opettajuudesta ohjaajan, fasilitaattorin ja motivaattorin suuntaan. Tämän ohella vaaditaan myös uutta luovaa ja joustavaa ajattelua sekä toimialarajoja ylittävää osaamista, niin opettajilta kuin opiskelijoilta.

Lähitulevaisuuden teollisuustyöntekijät tarvitsevat osaamista ohjelmiston käyttäjinä, kun he käyttivät aikaisemmin työssään ”käsiään ja likaisia työkaluja". Terveydenhuollon työntekijöiden on työskenneltävä digitaalisesti useilla rajapinnoilla monialaisesti, sillä heidän tehtäviin voi kuulua potilastietojen rekisteröintiä, viestintää, sähköisten työvuorotaulujen ja lääketieteellisten laitteiden käyttöä.

Sosiaaliset botit ja robotit työkavereina

Digitalisaation ja teknologian avulla luodaan arkisia ja auttavia ratkaisuja yhteiskuntaan. Sosiaaliset botit tulevat olemaan osa arkeamme ja yhä useampi meistä tulee työskentelemään näiden kanssa lähitulevaisuudessa. Lokakuussa 2018 Irlannin yliopisto ilmoitti, että heidän opetusohjelmaansa tullaan ottamaan kokonaisuus, jossa opetellaan tekemään työtä yhdessä sosiaalisten bottien kanssa. Botit tekevät tuloaan hyvin monenlaiseen tehtävään ja toimialaan.

Yleisesti määriteltynä botit ovat ohjelmia, jotka suorittavat automaattisen tehtävän Internetin kautta. Esimerkkinä näistä on ”ostobotti”, joka etsii parhaita hintoja ja suosituksia tai chatbotit, jotka osallistuvat tekstikeskusteluun asiakkaiden kanssa. Ei ole ollut yllättävää nähdä, että "chatbotit” ovat olleet teknologian kehityskeskiössä ja seuraava kehitysaskel on se, että useimmat niistä tulevat äänioperaattoreiksi, kuten Applen iPhone Siri. 

Alusta- ja sovelluspohjaisten bottien lisäksi fyysiset, sosiaaliset robotit tekevät tuloaan. Esimerkkejä ja sovelluskohteita sosiaalisista boteista löytyy jo paljon. Sosiaaliset botit voivat toimia terapeutteina, kuten QTrobot joka on ”lapsenoloinen” humanoidi robotti. QTrobot työskentelee terapeutin apuna, auttaen ja opettaen autistisia lapsia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kehityksen edelläkävijyyttä edustaa Sophia, joka on sosiaalinen botti ja johtaja. Merkitykselliseksi Sophian tekee se, että se on ensimmäinen robotti, jolle on annettu laillinen yksilöllisyys/ihmisyys.

Sophia työskentelee markkinoinnin parissa ja hän on erittäin haluttu puhuja. Sophia on osoittanut vahvuuttaan ja suurta potentiaalia monilla teollisuudenaloilla. Hän on tavannut avainhenkilöitä pankki-, vakuutus-, ja autoteollisuudessa, investointialalla, kehittämistoiminnassa, mediassa ja viihteessä. Lisäksi Sophia on esiintynyt lavalla paneelin jäsenenä ja esittelijänä korkean tason konferensseissa, joissa kerrotaan kuinka robotiikka ja keinotekoinen älykkyys muuttuvat vallitsevaksi osaksi ihmisten elämää.

Kuva 1. Asiakaspalvelija työssään

Johdanto

Elinikäinen oppiminen on ollut jo pitkään kansainvälisellä ja kansallisella tasolla ohjaamassa osaamisen hankkimisen ja kehittämisen linjauksia. Viime vuosina on tullut mukaan vaateet jatkuvasta oppimisesta, jolla tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa (OKM 2019).

Jatkuva oppiminen sisältyy elinikäiseen oppimiseen, jolla tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä (Finto 2019). 

Lapin ammattikorkeakoulu on ollut vahvasti mukana, kun on haluttu edistää jatkuvaa ja elinikäistä oppimista. Vuonna 2012 yhdessä alueen viranomaisten, kouluorganisaatioiden, elinkeinon ja vapaan sivistystyön ym. toimijoiden kanssa olimme laatimassa Lapin aikuiskoulutusstrategiaa ”Pitkospuilla-jatkuvan oppimisen poluilla”. Tuossa yhteisessä strategiassa avasimme jatkuvaa oppimista, tavoitteita ja toimenpiteitä. Nyt olemme osatoteuttajana päivittämässä tuota strategiaa ESR-rahoitteisella Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeella, joka käynnistyi tammikuun alussa.

Jatkuvan oppimisen kehittämismalli

Olemme myös laatineet jatkuvan oppimisen mahdollistamisen ja koulutustarjonnan kehittämisen suunnitelman, jolla vastaamme työelämän osaamistarpeiden tyydyttämiseen ja yksilöiden jatkuvan osaamisen mahdollistamiseen. Tuossa suunnitelmassa tuomme esille osaamisen kehittämisen erilaisia toimintamalleja, jatkuvan oppimisen tavoitteita, haasteita ja edellytyksiä. Toimintamalleja ovat mm. muuntokoulutus, pääosin työpaikalla tapahtuva tutkintoon johtava koulutus, yrityksille räätälöity koulutus, yksilöille suunnattu täydennyskoulutus, avoin ammattikorkeakoulutus, erikoistumiskoulutus ja ylempi ammattikorkeakoulutus eli amk-maisteri koulutus.

Kuviossa yksi on kuvattu Lapin AMKin jatkuvan oppimisen kehittämismalli.


Kuvio 1. Jatkuvan oppimisen kehittämismalli. (kuvan laati J.Tiirola 2018)

Yhteistyökyvykkyyttä kehitetään esimerkiksi parantamalla työelämän osaamistarpeiden tunnistamista yhteistyössä toimialaklustereiden ja Lapin liiton alueellisten ennakointiryhmien kanssa. Strategista kyvykkyyttä kehitetään vahvistamalla mm. Lapin AMKin strategista ketteryyttä ja kyvykkyyttä. Toiminnallisen kyvykkyyden kehittämistä toteutetaan esimerkiksi integroimalla TKI-toiminta osaksi oppimisprosessia ja mahdollistamalla työelämässä tapahtuva oppiminen vahvistamalla koulutusten vaihtoehtoisia toteutusmalleja.

Lopuksi

Lapin ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä eri kouluasteiden kanssa jatkuvan ja elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi. Yhteistyö on syventynyt ja siitä osoituksena on yhdessä kehitetyt kumppanuusmallit aluksi korkeakoulujen välinen kumppanuusmalli (LUC-aikuiskoulutuksen toimintamalli) ja myöhemmin laajempi, eri kouluasteiden välinen lappilainen koulutuskumppanuusmalli. Tästä on hyvä yhdessä jatkaa Lappilaisen osaamisen kehittämistä.

Lähteet

Jatkuva oppiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.3.2019.
https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen
Elinikäinen oppiminen. Finto: elinikäinen oppiminen. Viitattu 29.3.2019. https://finto.fi/keko/fi/page/p26
Pitkospuilla-jatkuvan oppimisen poluilla.Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020.Viitattu 29.3.2019 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85006/Elinvoinaa_alueelle_08_2012.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tiirola, J. 2018. Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja koulutustarjonnan kehittäminen Lapin amkissa. Julkaisematon.

The authors participated an intensive week course by Medico collaboration funded by NordPlus. The intensive week was held in The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), Ålesund, Norway from 4th to 8th March 2019.

MEDICO collaboration

This collaboration has started in 2011 in Rovaniemi at the conference for Nurse Educators. This cooperation has widened to 12 Universities that has Nurse education in Nordic and Baltic countries. The participating countries are Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway, Sweden and Åland.

The aims of MEDICO collaboration are to promote and improve patient- and medication safety by developing nurse education. Methods of development work includes two types of cooperation: The first is organizing conferences (Forums for Nurse Educators) and the second is involving the students with this development work by intensive weeks dealing medication safety in nursing and health care.

Aims of the intensive week

The course aimed to support nurse students' confidence in medication safety, bring up the differences in the cultures in medication safety, and promote exchange of experiences and best practices between Nordic and Baltic countries.

There were total of 40 participants which includes teachers, bachelor and master students coming from participating countries. The knowledge and experiences of medication safety shared by the participants from different countries were acknowledge and compared (Photo 1).

The presentations and workshops showed that there were similarities and differences in each country for example the guidelines of the rights of medication administration.



Photo 1. Students sharing their information from Finland.

Four themes of the week

The program of the intensive course had four themes that covers the topic of the day including safety culture (Lykkegaard Sørensen, 2019), medication safety and nursing (Hansen-Lunde & Skogster, 2019), patient’s perspective - involvement in medication therapy (Suikkanen & Sainio, 2019) and interprofessional collaboration (Mikkola & Westergren, 2019).

There were combination of methods of learning applied to gain in-depth understanding of medication safety. After the contact with the teachers/lecturers the students started in different workshops with these four themes in the leadership of four Master students. The guidance was organized by the teachers that were responsible for the themes. (The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019.)

During the week students were guided how to prepare a scientific poster but also if they need to draw attention. The student groups prepared also posters of the themes of this week (Photo 3). (Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019.)


Photo 2. Poster workshop

Photo 3. Simulation workshop

Furthermore, the students were divided into four groups with a master student as the group leader. The lectures and group workshops strongly helped the students to understand the importance of medication safety as part of patient’s safety. It also helped the students to understand the role of nurses in medication safety and as a member of interprofessional team, their responsibilities in administering safe medication and understanding the importance of patient participation in medication safety.

The themes guided our workshops in identifying the challenges encountered and different methods to prevent medication errors. The active participation of each group members was a big factor to increase the interest of gaining more knowledge because it widens the perspective of ideas and discussions being shared of each theme. It also helped us gain more confidence, build stronger relationship within our team and made new friends from different countries.

Experiences during the week

Aside from learning different professional and academic practices of medication safety from different Nordic and Baltic countries, the teachers and students also shared information about nursing education, cultures, languages and some important different traditions from each country.

Photo 4. Scenery inside Ålesund

Photo 5. Scenery from the mountain.

Photo 6. Lapland UAS´s participants

We were also given time to socialize with different students and enjoy the beautiful surrounding and nature in Ålesund, Norway (Photos 4. and 5.). Experiencing and learning all of these at the same time in a week, made this intensive course memorable, gave us more knowledge, confidence and competence in medication safety.

Photo 7. Free time

Photo 8. Enjoying in the nature

The photos 7 and 8 tell about the time for enjoying with the students in the nature. Afterwards there was meeting in the evening. During the week we were collected all together for the group photo (Photo 9).



Photo 9. Group photo of the participants.

References:

Hansen-Lunde & Skogster 2019, Medication safety and Nursing, Lecture and workshop on 5th of March. Ålesund, Norway. Ålesund, Norway.

Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019, Preparation for poster presentations, students` workshop on the 6th and 7th of March.

Lyckegaard- Sørensen 2019, Safety culture. Organization and leadership, Lecture, workshops and presentation/summary on 5th of March. Ålesund, Norway.

Mikkola & Westergren 2019, Theme 5: Interprofessional collaboration, Lecture, workshops and presentation/summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

Suikkanen & Sainio 2019, Patients perspective, Lecture, workshops and presentation /summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019. Nurses´ confidence in Medication Safety. Study Guide in 3.-8.3. Medico Nordplus Intensive Week
Ålesund, Norway.

Rovaniemi marraskuun alussa. Valoisaa, lämmintä, värikästä ja iloisia ihmisiä koolla. Kelekkamessut on paikkakunnalla vakiintunut loppusyksyn tapahtuma. Messujen kulissien takainen maailma on yhtä lailla vilkas. Siellä tehdään töitä asiakkaan ja koko alueen hyväksi.

Syvempää tapahtumaosaamista – kilpailuetua alueelle

Miten johtaa ja kehittää messuja? Mitä vaikutuksia messuilla on? Näihin kysymyksin perehtyivät Lapin ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden restonomiopiskelijat viime vuoden loppupuoliskolla tapahtumajohtamisen syventävissä opinnoissaan.

Opintojakson tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat johtamaan tapahtumaa sen eri vaiheissa ja saada käytännön työkaluja tapatuman kehittämiseen. Päätarkoituksena oli syventää tapahtumaosaamista strategisella tasolla.

Messujen johtamiseen liittyvänä ohjaajana toimi lehtori Jenni Pyhäjärvi ja talousvaikutusten selvittämisestä vastaavana ohjaajana projektisuunnittelija Pasi Satokangas. Opintojakson toimeksiantajana toimi Kelekkamessujen järjestäjä, Lapin messut oy.

Tapahtumilla voidaan saada kilpailuetua alueelle. Tapahtumat houkuttelevat matkailijoita saapumaan alueelle ja toimivat näin ollen nähtävyyksinä. Samalla alueiden näkyvyys paranee. Tapahtumilla on erilaisia vaikutuksia alueeseen. Imagovaikutukset voivat olla todella suuria, mutta usein ne ovat hankalasti todennettavia. Varsinaiset tapahtuman talousvaikutukset voidaan mitata suhteellisen yksinkertaisesti vakiintuneiden menetelmien avulla.

Kuva 1. Opiskelijoiden ryhmä messualueen pihalla yhdessä Lapin messut Oy:n tiedottajan Erkki Kuoksan ja Lapin ammattikorkeakoulun lehtorin Jenni Pyhäjärven kanssa. Kuva: Joni Nojonen

Yhden meno on toisen tulo

Tällä kertaa syventävissä opinnoissa mentiin todella syvälle. Sinne, missä eurot versovat, tuoden tuloa ja työllisyyttä ympärilleen.

Johtamisen ohella opiskelijat nimittäin tutustuivat myös tapahtuman talousvaikutuksiin. Mikä onkaan parempi tapa perehtyä asiaan, kuin tehdä itse? Opiskelijoille heitettiin haaste selvittää Kelekkamessujen talousvaikutukset. Vaikka käytettävissä oli menomenetelmäksi kutsuttu työkalu, tehtävä ei silti ollut helppo. Vaadittiin suunnittelua, rohkeutta lähestyä ihmisiä, numerotarkkuutta ja kykyä tehdä valintoja. Kaikki osatekijät oli hallittava, koska ne olivat kytköksissä toisiinsa ja vaikuttivat lopputulokseen.

Ennen tapahtumaa oli valmisteltu muun muassa kyselylomake ja suunnitelma kyselyn järjestämiseksi Lappi-areenalla, jonka pian täyttäisivät tuhannet kävijät. Kun ovet avattiin, paikalla oli valtavasti väkeä jopa areenan mittakaavalla. Yksikään lomake ei silti täyttyisi itsestään. Kävijöiden huomio olisi saatava hetkeksi pois kiiltävistä kelkoista ja värikkäistä varusteista.

Operaatio sujui hyvin. Sadat kelkkafanit saatiin arvioimaan matkan aikana aiheutuvia kuluja, jotka ovat alueen toimijoille tuloja. Lopulta koossa oli 771 vastausta.

Rohkea datan syö

Aineiston analyysivaiheessa oli tarkasteltava monia seikkoja. Mikä on Rovaniemen ulkopuolelta saapuneiden, eli matkailijoiden osuus vastaajista? Entä moniko heistä saapui alueelle juuri messujen vuoksi? Kuinka paljon vastaajat kuluttivat rahaa eri palveluihin?

Paljon dataa ja avoimia kysymyksiä. Lukuja, joista oli muodostettava merkityksellinen kokonaisuus. Laskentaryhmällä oli edessään kiperiä iltoja. Opittua oli nyt sovellettava käytäntöön. Menisivätkö luvut solmuun, vai rakentuisiko niistä uskottava kuvaus tapahtuman talousvaikutuksista?

Tässä vaiheessa erilaiset epävarmuustekijät nousevat usein esille aiheuttamaan tutkijalle päänvaivaa. Menetelmät eivät yleensä voi ottaa aukottomasti kantaa jokaiseen esille tulevaan tilanteeseen. Tutkijan on siis itse tehtävä päätöksiä puoleen tai toiseen. Kaikilla ratkaisuille on vaikutuksensa lopputulokseen. Yksittäisellä kurssilla ei ole kovin paljon aikaa menetelmien opiskeluun.

Toimeksiantajat odottavat tuloksia mahdollisimman pian. On oltava rohkeutta hyökätä aineiston kimppuun, vaikka huolimaton kulkija voi eksyä se sokkeloihin. Tutkimussuunnitelma toimii karttana, jonka avulla löydetään reitti. Reitillä voi tulla eteen ongelmia. Näiden suhteen on tehtävä päätöksiä, ”kierretäänkö suo oikealta vai vasemmalta vai mennäänkö suoraan yli”.

Eurot riviin ja imago puntariin

Kolmannen vuoden opiskelijoilta löytyi sekä rohkeutta että matemaattisia taitoja analyysin suorittamiseen. Aineistosta oli muodostettava perusteltu näkemys, jonka takana saattoi seisoa. Lopputuloksena todettiin, että Kelekkamessut jättivät alueelle noin 3,3 miljoonaa euroa.

Kun tulosta verrattiin viiden vuoden takaiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suorittamaan selvitykseen, huomattiin, että muutakin oli muuttunut, kuin koulun nimi. Messujen tuoma tulo oli nyt noin miljoona euroa suurempi.

Jotta myös imagovaikutuksista saatiin käsitys, haastateltiin useita paikallisia yrittäjiä. Vastaajat korostivat Kelekkamessujen merkitystä hiljaisen sesongin piristäjänä, mutta näkivät tapahtumalla olevan kaupungille myös yhtä viikonloppua laajemmalle ulottuvia vaikutuksia:

”Jos Kelekkamessut täyttää kaupungin, niin onhan se silloin tosi arvokas tapahtuma Rovaniemelle, että saa sitä imagoa, että täällä tapahtuu jotain ja jää ainakin ihmisten mieleen.”

Opiskelijat kokivat opintojakson haastavaksi, mutta antoisaksi. He saivat vastuuta ja mahdollisuuden testata siipiään. Opintojakso osoittautui hyödylliseksi monella tapaa ja opiskelijat kokivat saavansa sen myötä tarpeellista osaamista työelämää varten.

Tuttava painii keski-iän kriisissään. Nykyinen työ tuntuu edenneen ruutulippuun asti eikä toivoa kehittymisestä enää tunnu olevan. Lapset ottavat siipiä alleen. Ukkokin näyttää eltaantuneen rytinällä siitä, kun viimeksi ehti siihen silmänsä laskea.

Kuulostaako tutulta? Löydätkö sinäkin peilistä tai lähipiiristä jonkun, jonka haaveena on tehdä ammatillinen kvanttiloikka? Irtaantua uudelleenkouluttautuen nykyisestä niin kauaksi kuin vain pääsee.

Miljoona pyrstöä koulun penkille!

Tapahtui noin vuosi sitten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heitti molotovin koktailin koulutuskeskusteluun; hän arveli lähitulevaisuudessa jopa miljoonan suomalaisen tarvitsevan uudelleenkoulutusta. Suurimmat osaamiskapeikot ministeriö oli paikantanut teknologiseen kehitykseen, erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen liittyvistä aihealueista.

Selvää on, että yksi tutkinto enää harvoin riittää koko työuran ajaksi. Siksi päättäjät ja elinkeinoelämä puhuvat jatkuvan oppimisen puolesta. Kevään eduskuntavaalien alla tullaan varmasti käymään keskusteluja siitä, miten valtava joukko suomalaisia koulutetaan uudelleen vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevia työmarkkinoita.

Koulutuksella osaajia

Osaavan työvoiman saatavuus on varmasti myös yksi keskeisistä, keväällä puhuttavista keskusteluista. Osaajapula on – ainakin täällä Lapissa – arkipäivää ja ilman hallittua työperäistä maahanmuuttoa emme tule selviämään suurinvestointien vaatimista osaajatarpeista tällaisella ikäluokkakehityksellä.

Kansalliset panostukset koulutukseen ovat tutkitusti hyvä strategia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös yrityksiä, jotka rohkeasti investoivat oman henkilökuntansa kehitykseen ja uusiutumiseen. Tällöin koulutuspolkuja voidaan rakentaa ilman, että kaikkia opittua – ja osaajia - tarvitsee kvanttiloikassa heittää yli laidan.

Etsivä löytää!

Eräs hyvä esimerkki yrityslähtöisestä koulutusratkaisusta on TE-palveluiden täsmäkoulutus. Tämän ratkaisun avulla yritys voi tarjota nykyiselle henkilöstölle räätälöityä koulutusta, kun yrityksen toiminta tai sen käyttämä teknologia muuttuu. Täsmäkoulutuksen avulla yritys voi nopeasti ja kustannustehokkaasti päivittää yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen uusien vaatimusten tasalle.

Voin asiakasyritystemme puolesta sanoa, että yrityskohtaiset ratkaisut osaamisen kehittämiseksi olisivat jokaisessa yrityksessä pohdinnan arvoisia. Räätälöityyn koulutukseen on mahdollista saada julkista tukea, jolloin yrityksen maksama osuus jää varsin kohtuulliseksi.

Miksi kaikki tämä?

Jos yksikin tuttavani kaltainen, pitkän linjan osaaja, saadaan pidettyä puikoissa sillä, että hänelle osoitetaan koulutuksen avulla mielekäs polku uuden oppimiseen, on kouluttamiseen käytetty panos maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Mielen virkistyessä saattaa se ukkokin näyttää taas aivan kelpo karjulta.

Kirjoittaja on mielellään käytettävissä pohdittaessa yrityskohtaisia koulutusratkaisuja.

Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastonmuutokseen tunnustetaan laajalti ja EU-tason direktiiveillä on pyritty vaikuttamaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Näiden teemojen parissa työskentelemme päivittäin myös ÄRY:n TKI-puolella.

Osallistuin Lontoossa vuosittain järjestettävään kestävän rakentamisen huipputapahtumaan Futurebuildiin, joka tänä vuonna järjestettiin 5-7. maaliskuuta. Tapahtuman aikana alan asiantuntijat kokoontuvat Euroopan laajuisesti ExCel-messukeskukseen keskustelemaan ja jakamaan tietoa hyvistä käytännöistä, sekä uusimmista innovaatioista taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tapahtumassa on ollut vuosittain n. 25 000 kävijää.

Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Futurebuild-nimen alla. Aiempina vuosina tapahtuma tunnettiin EcoBuild-nimellä, joka luo mielestäni enemmän mielikuvan olkipaali- ja savirakentamisesta – joita kyllä on esillä tapahtumassa mutta ne ovat vain pieni osa sisällöstä. Uusi nimi kuvaa mielestäni paremmin tapahtuman sisältöä ja teemaa, jossa korostuu rakennusalan vaikutukset ilmastonmuutoksen hidastamisessa tai sen pysäyttämisessä.

Monista esittelykelpoisista aiheista esittelen tässä kirjoituksessa muutaman kohokohdan.

Kiertotalousajattelun merkitys vahvasti esillä

Waste-seminaaripaikalla kuultiin monta eri mielenkiintoista esitystä kiertotalouden luomista mahdollisuuksista ja bisnesavauksista.

Ajatuksia herätti erityisesti lausunto, että ei ole olemassa jätettä, on vain ainoastaan asioita ilman identiteettiä. Kun asioille annetaan identiteetti, niille pystytään keksimään tarkoitus. Tähän ongelmaan oli keksitty ratkaisu – materiaalipassi.

Rakennusten tietomalleista (BIM) puhuttaessa nousee monesti esille kysymys, miten tietomallia voidaan hyödyntää rakennusprojektin päättyessä. Nykyisellään niitä ei hyödynnetä juuri mitenkään. Kuitenkin kiertotalouden näkökulmasta BIM-malli on loistava mahdollisuus materiaalivirtojen hallintaan.

BIM-malliin voidaan istuttaa tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja niille voidaan luoda materiaalipassit. Näin rakennuksen elinkaaren loppupäässä tapahtuvassa purkamisessa pystytään hallitsemaan materiaalivirtoja tehokkaasti ja ohjaamaan uudelleen käytettävät materiaalit niitä parhaille hyödyntäville tahoille.

Alankomaista lähtöisin oleva Madaster on kehittänyt palvelun, jolla rakennuksessa oleville materiaaleille pystytään luomaan materiaalipassit. Pilvipalvelimelle syötetään rakennuksesta muodostettu tietomalli (BIM) ja palvelu mm. määrittää niille hinnan rakennettaessa ja kierrätysarvon tulevaisuudessa.

Eroon kiertotalouden sattumanvaraisuudesta

Esimerkeillä osoitettiin, kuinka kiertotalous pyörii vielä sattumanvaraisuuden ympärillä. Joitain rakennusprojekteja oli onnistuttu toteuttamaan niin, että uuden rakennuksen tieltä purettavasta vanhasta rakennuksesta oli pystytty hyödyntämään jopa 70 - 95 prosenttia materiaaleista.

Tämä johtui kuitenkin siitä, että materiaalit sattuivat olemaan sopivia hyödynnettäväksi uudessa rakennuksessa. Sattuman ansiosta uusi rakennus oli juuri sellainen, missä materiaalit pystyttiin hyödyntämään. Helposti tilanne voisi kuitenkin olla sellainen, ettei materiaaleja pystyttäisi hyödyntämään uudelleen.

Tähän voi olla apuna aiemmin mainitut BIM-mallit ja materiaalipassit. Jos meillä on tarkkaan tiedossa se, kuinka paljon mitäkin materiaalia jossain rakennuksessa tai jollain alueella sijaitsee, voidaan tätä tietoa hyödyntää uusia rakennuksia ja alueita suunniteltaessa. Näin kiertotaloudesta tulee suunnitelmallista.

Kiertotalous ei kuitenkaan automaattisesti ole kestävää. Pitkät kuljetusmatkat syövät nopeasti uusiokäytön kannattavuutta. Ei ole kannattavaa kuljettaa kierrätettyjä betonielementtejä pitkiä matkoja. Kuten muussakin suunnittelussa, tulee myös kiertotaloudessa tarkastella koko elinkaaren vaikutuksia.

Amsterdamissa on onnistuttu kartoittamaan kattavasti rakennussektorilla liikkuvat materiaalivirrat kiertotalouden näkökulmasta. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty Amsterdamin alueella syntyvät rakennusjätteistä muodostuvat materiaalivirrat, niiden tuottajat ja niiden hyödyntäjät


Kuva 1. Amsterdamin alueen rakennussektorin materiaalivirrat

Esille tuotiin myös ajatus rakennusten suunnittelemisesta uudelleen käytettäviksi. Esimerkkinä käytettiin maitopulloa – Mitä järkeä on tuhota maitopullo käytön jälkeen ja valmistaa siitä syntyneestä purkujätteestä uusi maitopullo uudelleen käytettäväksi?

Tulevaisuuden rakennusmateriaalit

Pidin hyvin mielenkiintoisena brittiläisen BIOHM:in esitystä. BIOHM on insinööritoimisto, joka pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kehitystä kohti terveellisempää ja kestävämpää suuntaa ottamalla mallia luonnon biologisista järjestelmistä. Heidän toiminnassaan yhdistyvät kiertotalouden ja ihmiskeskeisen suunnittelun ideologiat, joiden toteuttamisessa hyödynnetään tulevaisuuden teknologioita.

BIOHMin perustaja Ehab Sayed piti puheenvuoron Futurebuildissa, jonka aikana hän esitteli muutamia heidän kehitysasteella olevia tuotteitaan.

Täytyy muistaa, että kaikki seuraavaksi esitellyt tuotteet ja materiaalit ovat vasta kehitysasteella, eikä niitä pystyisi hyödyntämään suoraan esim. suomalaisessa rakentamisessa. Jos rakennuksia alettaisiin suunnitella eläviksi organismeiksi, siitä ei selvittäisi pelkällä rakennusmääräyskokoelman uudistamisella vaan se vaatisi uudelleen määrittelyn sille, minkä me nykyään ymmärrämme talonrakentamisena.

Triagomy

BIOHMin tavoitteena on luoda rakennejärjestelmä, joka koostuu erilaisista toisiinsa lukittuvista kulmikkaista palasista. Vaikutteita järjestelmän kehittämiseen on saatu mm. mehiläispesistä. Järjestelmä on myös purettavissa eikä siinä käytetä ulkoisia kiinnikkeitä.

Materiaaleina toimii biopohjainen betoni ja lämmöneristeenä mycelium-eriste.

Kuva 2. Triagomy järjestelmän osia ja niistä koottu talo. © Biohm Ltd.

Mycelium

Mycelium on sienipohjainen materiaali, joka voidaan kasvattaa erilaisiin muotoihin. Voidaan opettaa hyödyntämään erilaisia orgaanisia tai epäorgaanisia materiaaleja ravintonaan esim. muovia ja käytetyn ravinnon tyyppi vaikuttaa tuotteella saavutettuihin ominaisuuksiin.

Mycelium-levyä voi käyttää palonkestävänä lämmöneristeenä. Sienipohjaisista materiaaleista haetaan myös ratkaisua maailmalaajuiseen jäteongelmaan.

Kuva 3 Mycelium eristeen eri muotoja. © Biohm Ltd.

Orb - organic refuse biocompound

Biojäte on yksi suurimmista läntisen maailman jätevirroista. BIOHM pyrkii hyödyntämään syntyvää ruokajätettä ja maatalouden sivuvirtoja, käyttämällä sitä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Orbin valmistamiseen ei käytetä synteettisiä lisäaineita ja kemikaaleja, joten se on 100% orgaanista. Siitä voidaan valmistaa mm. sisustuslevyjä ja huonekaluja.

Kuva 4 Orbista valmistettuja levyjä. © Biohm Ltd.

Betonin valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät, ja ratkaisua niiden pienentämiseen BIOHM on myöskin hakenut orgaanisista materiaaleista. Biobetonissa hyödynnetään Orbin tapaan biojätettä ja maatalouden sivuvirtoja.

Lopuksi

Futurebuildin kaltaiset tapahtumat toimivat erinomaisina mahdollisuuksina päästä kartalle siitä, mitä rakennussektorilla maailmanlaajuisesti tapahtuu. Tapahtuma tarjosikin paljon uusia näkökulmia, joista lähestyä kestävää rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta. 

On myös hienoa nähdä, että maailmassa, jossa on jo saavutettu jonkin tason teknologiaähky, on kuitenkin tilaa uusille ja virkistäville innovaatioille. Aika näyttää voidaanko ilmastokriisi ratkaista ottamalla oppia luonnon omista mekanismeista ja tuomalla niitä talonrakentamisen pariin. Allekirjoittaneesta se tuntuu vielä utopistiselta ajatukselta.

Lähteet

https://www.futurebuild.co.uk/welcome#/
https://www.biohm.co.uk/

”Vanhusten hoidon ongelma on pääomasijoittajissa - maanpäällinen helvetti on taputeltu” Uusi Suomi 9.2.2019

”Vanhustenhoito kaipaa uudenlaista asennetta: Vanhustenhoidon toimijat voisivat myös kilpailla laadulla ja motivoida työntekijöitä kehittämään työtään” Helsingin Sanomat 8.3. 2019

”Tämän takia en käytä julkisia palveluita” – Sote-uudistuksen kaatuminen tuskastutti sunnuntain päivystysjonoissa” Kotimaa 11.3.2019

”IL selvitti - näin paljon sote maksoi veronmaksajille” Iltalehti 8.3.2019

”Keskivartaloon kertyneillä runsailla kiloilla on yhteys aivojen kokoon, osoittaa tutkimus” Helsingin Sanomat 14.1.2019

”Stressi muokkaa aivokudosta, kova stressi muuttuu haitalliseksi jo viikoissa – Aivotutkija: Muutokset aivoissa saavat ne näyttämään vanhan ihmisen aivoilta” Kaleva 12.3.2019

Ylläolevat otsikot ovat poimintoja viime aikoina suomalaisessa mediassa käydystä keskustelusta. Toimittajia ja kansalaisia puhututti sekä sote-uudistuksen kariutuminen että vanhustenhoidon laatu. Myös ihmisten hyvinvointi tai lähinnä sen puute ja yhteys aivojen toimintaan ja rakenteeseen on herättänyt mielenkiintoa. Käydystä keskustelusta näkyy myös ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys kansalaisten hyvinvoinnissa.

Muutokset yhteiskunnassa ja lainsäädännössä edellyttävät myös työelämää vastaamaan näihin vaateisiin. Muutoksiin vastaaminen kohdentaa yhä vaativampia odotuksia työntekijöiden ammattitaidolle ja työelämän osaamiselle.

YAMK-maisteritason tutkinnot tuottavat työelämän tarpeista lähtöisin olevaa koulutusta ja siten osaamisen siirtymistä käytäntöön.

Vaikka sote-uudistus kariutuikin 8.3.2019 hallituksen eroamiseen, on selvää, että työ uudistuksen parissa jatkuu seuraavalla hallituskaudella vaalien jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat myös vahvasti potentiaalisia tulevan sote-uudistuksen monialaisia kehittämiskumppaneita sekä tulevan sote-palvelurakenteen toteuttajia niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnassa.

Lapin AMKin terveyden edistämisen YAMK-tutkinto

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille ja Länsi-Pohjan alueelle tärkeiden sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan kehittymistä ja osaamisen kasvua alan julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on jalostaa muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisten toimijoiden tarpeisiin. Työelämärelevanssia vahvistavat myös henkilöstön kuuluminen sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yksikköjen ohjausryhmiin sekä muut säännölliset työelämän edustajien tapaamiset.

Oppimisen tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittyminen. Koulutuksessa käytettävät oppimis- ja ohjausmenetelmät ovat opiskelijakeskeisiä ja aktivoivia; ne perustuvat tutkivaan oppimiseen, ongelmaperustaiseen oppimiseen ja projekteina toteutettaviin opintoihin, joissa lähtökohtana ovat aidot työelämän ongelmat.

TKI-toiminta kytkeytyy koulutukseen erityisesti työelämälähtöisten opinnäytetöiden kautta sekä TKI-hankkeissa. Opinnäytetyöt suuntautuvat pääosin opiskelijoiden taustaorganisaatioihin, ja työelämän mentorit ovat mukana opinnäytetöinä tehtävissä kehittämisprojekteissa.

Kemissä opiskelleet ovat jo vuodesta 2004 lähtien kehittäneet laajasti hoitotyötä yhdessä työelämän kanssa. Tästä yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä on Kuntaliiton kunniamaininnalla v. 2018 palkittu opinnäytetyö, jossa kehitettiin yhden ensihoitajan yksikön toimintamallia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle.

Tavoitteena oli hyödyntää kehittämistyönä tuotettua toimintamallia yhden ensihoitajan yksikön pilotointiin kyseisellä alueella. Kehittämistyö auttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin akuuttihoitopalveluita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työn tekijöinä olivat Aila Ramlin ja Tiina Vakkala. Linkki opinnäytetyöhön:

YAMK on joustava tapa opiskella työn ohessa terveys- ja hyvinvointialan erityisosaajaksi

Terveyden edistämisen koulutuksen YAMK-tutkinto tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuksia pohjoisen Suomen alueen työssä oleville sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, geronomeille, fysioterapeuteille ja liikunnanohjaajille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Tutkinnon laajuus on 90 op ja kesto 1,5 - 2 vuotta. Koulutus on suunniteltu toteutettavaksi työn ohessa. Lapin AMKin virtuaalikampuksella hyödynnetään nykyaikaisia etä-ja verkkopedagogisia ratkaisuja. Opintoihin sisältyy lisäksi mahdollisuus valita opintoja Kemin ja Rovaniemen kampusten YAMK-opintojen tarjonnasta.

Terveyden edistämisen koulutuksen keskeisissä sisällöissä painottuvat muun muassa työelämän monialainen kehittäminen, näyttöön perustuva tutkiva kehittäminen sekä terveyden edistämisen johtaminen. Lapin AMKssa seurataan ja kehitetään jatkuvasti koulutuksen laatua eri menetelmin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) toteutti Lapin ammattikorkeakoululle ulkoisen auditoinnin keväällä 2017 ja antoi parhaan mahdollisen arvosanan; edistynyt, Lapin AMKin Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksen laadunhallinnalle. (Hulkko ym. 2017).


Kuva 1. Terveyden edistämisen YAMK –opiskelijoita työstämässä Learning Cafe –menetelmällä eri ikäisten terveyden edistämisen teemaa.

Tutkintojen työelämärelevanssin kehittämisessä hyödynnetään monipuolista ennakointitietoa.

Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät toimimaan esimies- ja kehittämistehtävissä niin julkisella tai yksityisellä sektorilla kuin järjestösektorillakin. Lisäksi koulutus tarjoaa yrittäjyysvalmiuksia. YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Uusi opiskelijaryhmä Kemissä aloittaa syksyllä 2019. Haku suomenkielisiin koulutuksiin löytyy osoitteesta opintopolku.fi ajalla 20.3.–3.4.2019. Tutkinto-opiskelijaksi terveyden edistämisen koulutukseen voi päästä myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta suorittamalla 15 opintopisteen polkuopinnot. Tämä joustava väylä kasvattaakin suosiotaan koko ajan.

Terveyden edistämisen koulutuksesta valmistuneena osaat vaativan tason asiantuntijana kehittää, uudistaa ja johtaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monialaisia palveluja. Näin ollen pystyt myös vastaamaan tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisvaateisiin.

Lähteet

Hulkko, P., Eskola, A., Jokipii, M., Lamppu, V-M, Rantala, Goman, J &Mustonen,K. 2017. Lapin ammattikorkeakoulun auditointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Ramlin, A. & Vakkala, T. 2017.Yhden ensihoitajan yksikön toimintamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle. Lapin AMK, Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala, Terveyden edistäminen Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Julkaisun pysyvä osoite, Theseus; http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820327

Kun aloitin opiskelun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AMOK) syksyllä 2018, oli edellisistä opinnoista ehtinyt vierähtää tovi, noin kymmenen vuotta. Taustaa on ammattikorkeakoulusta TKI- ja opetuspuolelta ja opintoja myös teknillisestä oppilaitoksesta, joten molemmalla puolella opettajan koroketta olen opintoja suorittanut ja opettanut.

Ensimmäinen osaaminen olikin taas hakea opiskelijamoodi päälle ja opetella oppilaaksi.

Opiskelija osoittaa olevansa opiskelija sekä opiskelijakortilla, että kiireisellä ilmeellä läppäriä selaten. Mutta se on myös motivoitunut mielentila, jota ei AMOK-opiskelijoilta puutu. Tässä motivaatiossa auttaa myös hyvä ryhmädynamiikka, joka johtui pitkälle ennakkoon suunnitelluista ryhmistä.

Miten tunnistaa oma osaaminen? Miten osoittaa osaamisensa?

Ihmismielen syvissä sopukoissa on pieni pinni, bitti poikittain tai moraalinen lukko, mikä estää oman osaamisen arvostuksen ja arvotuksen aliarvioimalla ennakkoon mitä jo on oppinut.

Häpeä, omatunto tai muu nuoruuden epäonnistuminen (frustraatio?) vie parhaan terän osaamisensa tunnistamisesta, tunnustamisesta ja osoittamisesta. Suomalaiskansallista melankolinaakin siinä on havaittavissa. Puolankalainen pessimismi pyrkii päätään nostamaan: ” Mitäpä se hyvejää?”

Hyvä esimerkki on, jos on ulkomailla kaupassa, eikä uskalla mennä kysymään myyjältä apua, koska ei osaa tarpeeksi kieltä. Siis haloota? Siinähän on myyjällä se vastuu osata sen verran, vaikka viittomalla tehdä asiaa tiettäväksi, niin että asiakkaan kanssa tulee kaupanteon transaktio hoidettua.

Oppilas on asiakas ja tutoropettaja on kauppias, joka pyrkii ymmärtämään oppilaan esittämän osaamisen.

Millä tavalla osaamistansa pystyy osoittamaan? Vastaus: ”Kaikella tavalla.”

Jollekin sopii blogi, jollekin essee, joku haluaa ottaa kuvia, tehdä videoita, kuunnelmaa, keskustella tutorin kanssa, kirjoittaa portfoliota, havainnoida ympäristöään ja itseään. Äläpä huoli, kaikki käy.

Oma osaamisen osoittamiseni ei niinkään mennyt ensi vaiheessa yrittämisen ja erehtymisen kaunista polkua, vaan sisälsi runsaasti aloittamisen tuskaa. Tabula rasa, tyhjä taulu, tyhjä pää.

Laitoin pystyyn blogin BlogSpotiin, mutta pohdinnat eivät olleet syvällisiä, lähinnä päiväkirjaa tapahtumista. Olenko tylsä? Jaanko tämän, enkö jaa? No, jaoin sitten kaikille. Maailmalle. Nyt kaduttaa, mutta sen saa pois, eikö saakin? Tosin se tarina jää elämään omaa virtuaalista elämäänsä maailmankaikkeuden loppuräjähdykseen asti. Kestävää on tämä osaamisen osoittaminen.

Blogi kuitenkin avasi jo hieman sielun solmua ja siitäpä rohkaistuin, kuten moni muukin ryhmässämme, hakemaan digitaalisia osaamisia eri merkkien suorittamisen kautta. Joitakin ilonpilkahduksia huomasi heti, kun sai vaikkapa tuon blogin pystyyn, jaettua tiedostoja, käytettyä kyselyitä jne. Jonkin ajan kuluttua sainkin Some-osaajan ensimmäisen merkin. Olen Some-Ninja!

Esseet olivat myös alussa takertelevia, mutta tätä lajia olin treenannut jo suorittaessani Kasvatustieteen 10 op. perusteet Avoimen yliopiston kautta etukäteen kesällä. Siis töihin siitä ja kertomaan turvallisuudesta.

Tiedon sisäistäminen turvallisuusosaamisessa tapahtui tutustumalla oman oppilaitokseni ohjeisiin, säännöksiin ja siinä samalla tuli käytyä läpi Intrassamme olevat sisällöt. Osasin osoittaa osaamista ja oppia samalla uusia asioita koko organisaatiostamme. Palkitsevaa.

Yrittäjyyden, niin sisäisen kuin ulkoisenkin ymmärtämiseen ja osoittamiseen löysin innoituksen teemasta ”Kiertotalousyrittäjyyden integraatio opetukseen”, josta kirjoitimme kollegani Mirva Juntin kanssa myöhemmin artikkelinkin Digipolis Magazineen. Osaaminen osoitettu, julkaisupisteet tienattu ja hieman arvostusta talon sisältäkin. Motivaatio kasvaa.

Syyskuusta joulukuuhun käytin runsaasti aikaa tutkimalla meille räätälöityä opetuksen tarjoomaa ja siinä vaiheessa näkyi valoa tunnelin päässä (ei ikäni puolesta; 57 v. vaan tiedollisesti). Meille annetaan hyvää opastusta webinaarien muodostamiseen, koostamme paljon opetuksen esityksiä toisillemme ja niiden esityksien sisällöistä löytyikin taas hyvät viitteet lähes kaikkiin niihin teemoihin, joita meidän tulee osaamisessamme pystyä näyttämään.

Nyt motivaatio olikin jo niin hyvä, että otin lomaa työstä ja lähdin tyhjentämään meille täytettyä pajatsoa. Muutaman kerran löin heti keskelle, jokin pomppu ja pienempiä voittoja. Mutta plussalle koko ajan.

Muutama idea nousi myös mieleen, kun pidin oppituntia Projektien johtamisesta, koska kollegani oli ulkomailla ja sijaistin häntä.

Aloitin tunnin kertaamalla oppilaitoksemme turvallisuusohjeet, kokoontumispaikat, tärkeimmät linkit ja puhelinnumerot. Kun olimme tämän harjoitelleet, annoin oppilaalle kamerakännykän ja vedimme homman uudestaan videoksi. Taas osoittamista videon ja esseen muodossa. Ja oppilaatkin tykkäsivät, kun oli erilainen tunti.

Loppusilaus

Mikä on tärkein este osaamisen osoittamisen ja Sinun välillä?

Kyllä se on oma pää, joka lähtee sensuroimaan tuotosta, ennen kuin se on valmiskaan. Huonoa tapaa osaamisen esittämiseen ei olekaan. Täydennettävää, tarkennettavaa ja ohjausta vaativaa kylläkin.

Tutorit ohjaavat oikealle polulle, ryhmän kesken alkaa tiedon jakaminen jossakin vaiheessa aina ja sitten saatkin hyvää kannustusta ja mallia ihan tarpeeksi.

Kitaran soittamisessa ja oman osaamisen osoittamisessa on sama periaate: toistoja, toistoja.

Sinä osaat!

Kuva 1. Rauno Toppila (kitara ruostumatonta terästä)