27.8.2019
Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.
Puolan Olsztynissa järjestettiin 17.6.2019 puu- ja huonekalusektorin konferenssi ”Wood and furniture industry in Warmia and Mazury - Perspectives of smart specialization”. Otin osaa konferenssiin kansainvälisen asiantuntijan roolissa.
Tehtävänäni oli pitää esitelmä globaaleista puurakentamisen trendeistä painottaen CLT-rakentamista (Cross laminated timber) ja siitä, miten huonekalusektori voi hyötyä kasvavasta CLT-rakentamisen markkinasta. Kerroin myös Lapin alueen tutkimus- ja kehityshankkeista, joita on toteutettu CLT:n parissa.
Koska Warmia Mazuryn maakunta on jäljessä alueellisen kehittämisen tavoitteistaan, toivottiin konferenssin synnyttävän sekä uusia avauksia sekä innovaatioiden että uusien bisnesavauksien osalta.
Konferenssin kohderyhmänä olivat Warmia Mazuryn maakunnan puu- ja huonekalusektorin yritykset ja toimijat. Osanottajia konferenssissa oli noin 70, joista suurin osa oli paikallisia yritysten edustajia. Olin saanut tiedon jo esitelmää valmistellessani, että tapahtumassa on paikalla tulkki, joka kääntää englannin kielisen esitelmäni puolaksi paikallisille osallistujille.
Tapahtuma koostui asiantuntijaesitelmistä ja päivän päätteeksi pidetyistä työpajoista.
Kuva 1. Alkukankeuksien jälkeen puheenvuorot vaihtuivat sulavasti
lennosta minun ensin esitelmöidessäni englanniksi, minkä jälkeen tulkki
käänsi saman asian puolaksi.
Hukkaa ja hävikkiä minimoidaan myös CLT-rakentamisessa
Globaalit trendit ohjaavat rakennusalan toimijoita siirtymään kohti ympäristön kannalta kestävämpiä käytäntöjä. Tämä edellyttää toimijoilta uusien toimintatapojen, menetelmien ja myöskin materiaalien käytön omaksumista.
Näiden trendien myötä myös puunkäytön osuuden rakentamisessa odotetaan kasvavan tulevien vuosien aikana. Puun käytön osuus korkeiden rakennusten rakennusmateriaalina on vielä marginaalista, noin 10 prosentin luokkaa, mutta sektorilla on odotettavissa suurin kasvupotentiaali.
Lähes aina kun jotain valmistetaan, syntyy erilaisia sivuvirtoja eikä CLT:n valmistus ole tässä tapauksessa poikkeus. CLT-levyn tuotannossa jää usein hyödyntämättä ikkuna- ja oviaukkojen sahauksesta ylijäävät palaset. Monessa tehtaassa ne toimitetaan murskattavaksi, jonka jälkeen ne poltetaan energiaksi.
Hukkapaloja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi valmistamalla niistä huonekaluja. CLT:n käyttö huonekaluissa ei toki rajoitu pelkästään CLT:n tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja hukkapalojen hyödyntämiseen, vaan CLT-levyä voidaan tilata suoraan tehtaalta huonekalulaatuisena.
CLT:stä uusia mahdollisuuksia huonekalusektorille
Konferenssiyleisön parissa CLT-rakentaminen koettiin mielenkiintoisena konseptina. CLT tarkoittaa ristiin laminoitua puuta (cross laminated timber). Se on massiivipuulevyä, jota voidaan käyttää betonielementtien tavoin rakennuksissa mutta sitä voidaan myös hyödyntää huonekaluissa.
Loistava esimerkki on nähtävillä Stora Enson CLT tehtaalla Ybbsissä, Itävallassa, jossa vierailin viime kesänä. Pöydässä käytetty CLT-levy on päällystetty korkealaatuisella visuaalisella kerroksella, joka antaa sille viimeistellyn ulkonäön.
Kuva 2. Kokouspöytä Stora Enson CLT-tehtaalla Ybbsissä.
CLT:n käyttöä huonekaluissa ja sisustuksessa on myös nähtävillä Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampusalueella rakennustekniikan laboratoriotiloissa. Tiloissa sijaitsee kaksi CLT:stä valmistettua kuutiota, jotka toimivat opiskelijoiden ryhmätyötiloina.
Kuva 3. Opiskelijoiden ryhmätyötila Rovaniemen kampuksella
Esitelmäni onnistui herättämään ainakin yhden yrityksen mielenkiinnon. Kyseinen yritys toteuttaa messuille ja tapahtumiin erilaisia rakenteita ja tiloja. Heitä kiinnosti CLT:n hyödyntäminen liiketoiminnassaan ja on mielenkiintoista seurata, eteneekö heidän ideansa toteutuksen tasolle tulevaisuudessa.
Kehitystarpeiden tunnistaminen työpajoissa
Päivän päätteeksi tapahtumapaikalla järjestettiin kolme työpajaa, joiden teemoina olivat:
1) Brändin rakentaminen ja promoaminen kotimaisilla- ja ulkomaisilla markkinoilla
2) Automaatio ja digitalisaatio ratkaisuna puu-ja huonekalualan työvoimapulaan
3) Design – uudet materiaali- ja tuoteratkaisut
Osallistuin DESIGN työpajaan, jossa osanottajia oli kymmenkunta. Osanottajista löytyi yksi englanninkielen taitoinen henkilö, jonka kanssa minä ja tulkkini muodostimme kolmen hengen ryhmän.
Lähdimme pohtimaan ratkaisua siihen, kuinka Warmia Mazyryn alueen puu- ja huonekaluteollisuus pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa. Ratkaisuiksi nähtiin globaalien trendien seuraaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kiertotalous sekä kehitys- ja innovaatiotoiminta. Mahdollisiksi kumppaneiksi tunnistettiin oppilaitokset ja teollisuus. Valtiolta kaivattiin apua innovaatiotukien muodossa.
Haasteiksi koettiin ikääntyvä väestö, osaamisen puute ja työvoiman puutteellinen koulutus. Työvoimapulaan ei nähty helpotusta ulkomaisesta työvoimasta, koska Puola ei houkuta ulkopuolista koulutettua työvoimaa matalan palkkatason takia.
Historiallinen Olsztyn
Olsztynissä asuu noin 170 000 asukasta ja se sijaitsee noin 240 kilometrin päässä Varsovasta koilliseen. Kaupunki on perustettu 1400-luvulla ja se on toiminut monien historiallisten tapahtumien keskuksena Puolan pitkän historian aikana. Paikallisten puheista päätellen automatka Varsovasta Olsztyniin voi olla hyvin haastava - jollei mahdoton - johtuen tiestön heikosta kunnosta. Suosittelen taittamaan matkan junalla.
Ongelmatilanteissa älkää kuitenkaan laskeko konduktöörien tai asemavirkailijoiden kielitaidon varaan, sitä nimittäin ei juuri ole. Hyvällä onnella voi löytää 20–30-vuotiaan, joka puhuu muutaman sanan englantia. Muuten paikallisten englanninkielentaito on todella vähäistä.
Lopputunnelmat
Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, ja yleisölle tarjoamani informaatio otettiin vastaan mielenkiinnolla.
Vaikuttaa siltä, että Puolassa kamppaillaan osin samojen haasteiden parissa kuin meillä Suomessa. Muun muassa väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus huolettavat. Suomessakin pinnalla olevat käsitteet, kuten digitalisaatio ja automaatio, olivat esillä tapahtumassa, ja niissä nähtiin ratkaisuja moniin esille nousseisiin ongelmiin.
Matkailu avartaa. Kyseisen konferenssin kaltaisiin, ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen tarjoaa loistavan väylän verkostoitua ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen työhön, mitä me täällä Lapin AMKin Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä teemme.
Linkki tapahtumasta kertovaan uutiseen:
http://invest.warmia.mazury.pl/pl/o-regionie/aktualnosci/300511-przemysl-drzewno-meblarski-na-warmii-i-mazurach-perspektywy-inteligentnej-specjalizacji.html
20.8.2019
Insinööri (YAMK) Mikko Rintala työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä TKI-projektipäällikkönä ja terveydenhoitaja (YAMK) Tiia Viiri Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluissa palveluvastaavana.
Selvitimme YAMK-opinnäytetyössämme vuodenvaihteessa 2018/2019 voimaan astuneen Lapin ammattikorkeakoulun organisaatiomuutoksen vaikutuksia henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin. Opinnäyte oli osa Teollisuuden verkostojohtamisen sekä Työelämän kehittämisen ja esimiestyön YAMK-koulutuksia, ja se valmistui keväällä 2019.
Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin sekä kyselytutkimusta että puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2019.
Organisaatiomuutoksen myötä järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun opetus ja TKI-toiminta kahteen osaamisalueeseen: Arktiset luonnonvarat ja talous sekä Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut. Osaamisalueiden sisällä toimii seitsemän uutta osaamisryhmää.
Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalueet ja osaamisryhmät. Lähde: https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Organisaatio
Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin osaamisryhmien päätoimiset opetus- ja TKI-työntekijät pois lukien Vastuullisten palveluiden sekä Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmät.
Organisaatiomuutos sisältää riskejä
Tutkimuksen tulos kertoo, että osa työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen työn laatuun positiivisesti, kun taas osa koki vaikutukset työn laatuun negatiivisesti.
Yhtenä mahdollisena riskinä tulevaisuudessa nähtiin työn laadun heikentyminen organisaatiomuutoksen johdosta. Työn laatua heikentäviksi tekijöiksi koettiin esimerkiksi tehokkuusajattelu, yhteisen ajan vähyys sekä työtahdin ja työkuorman määrä. Työn laatuun positiivisesti vaikuttivat muun muassa viestinnän ja avoimuuden lisääntyminen työyhteisössä sekä työtehtävien selkiytyminen.
Lisäksi tutkimuksen tuloksesta selvisi, että organisaatiomuutoksen suora vaikutus työilmapiiriin oli hyvin vähäinen. Välillisesti esimerkiksi organisaation sisäisten prosessien muutosten murroskaudella koettiin vaikuttaneen työilmapiiriin. Henkilöstö koki, että työilmapiiri työntekijöiden välillä on osin huonontunut, kun työntekijöiden ja esimiesten välillä työilmapiiri on parantunut.
Johtamisen suoraviivaistumiselle kiitosta
Arktisten luonnonvarojen ja talouden osaamisaluella koettiin, että opetuksen ja TKI:n välinen yhteistyö on tiivistynyt muutoksen myötä. Koska osaamisalueella on huomattava määrä päätoimisia TKI-työntekijöitä, on myös johtamisen suoraviivaistuminen organisaatiossa selitettävissä uuden organisaation esimiesten tehtävillä.
Muutos erillisistä TKI-päälliköistä ja opetuspäälliköistä osaamispäälliköihin yhdisti aiemman kahden päällikön tehtävät. Työntekijöiden kokemus opetuksen ja TKI:n yhteistyön tiivistymisestä selittyy sillä, että uudessa organisaatiomallissa esimiehet pystyvät yhdistämään molempien ammattikuntien osaamiset, vahvuudet sekä työtehtävät siten, että yhteistyö helpottuu.
Esimiestehtävien yhdistäminen voi selittää myös kokemusta johtamisen suoraviivaistumisesta. On todettava, että edellä mainittu yhteistyön onnistuminen henkilöityy esimieheen ja hänen organisointikykyynsä, innovatiivisuuteensa sekä sosiaalisiin taitoihin.
Huolta työssäjaksamisesta ja tiedonkulusta
Pohjoisen hyvinvoinnin ja palveluiden osaamisalueella suurin huolen aihe oli työntekijöiden jaksaminen. Yli puolet osaamisalueen työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen haittaavasti työssäjaksamiseen. Työntekijät olivat suurimmaksi osaksi myös eri mieltä työtahdin sekä työkuorman kohtuullisuudesta.
Jopa kolmasosa koki organisaatiomuutoksen olleen merkittävä haitta tiedonkululle esimiesten ja alaisten välillä. Tiedonkulun heikentyminen voi johtua siitä, että uusi organisaatio oli toiminut vasta vähän aikaa ja esimiehet eivät vielä tutkimushetkellä olleet löytäneet oikeita kanavia tiedottaa asioista.
Tiedottamisen haasteet eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet työilmapiiriin, sillä vain kolmasosa koki ilmapiirin heikentyneen esimiesten ja työntekijöiden välillä.
Suunnittelun tärkeys organisaatiomuutosta valmisteltaessa
Vaikka tutkimuksen aineisto ei kattanut Lapin ammattikorkeakoulun koko henkilöstöä, koemme, että tulevia organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tämän tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään missä tahansa organisaatiossa.
Organisaatiomuutoksen suunnittelu onkin onnistumisen osalta erittäin tärkeä vaihe. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka muutos vaikuttaa henkilöstöön, päivittäiseen työhön ja työn laatuun. Nämä seikat vaikuttavat suoraan organisaation kykyyn tuottaa haluttua tulosta.
Tarkempi, pidempiaikainen suunnittelu ja henkilöstön kuuleminen suunnitteilla olevissa asioissa lyhentävät murroskauden pituutta, vähentävät muutosvastarintaa sekä parantavat työntekijöiden osallistamisen tunnetta.
Työntekijöiden osallistaminen puolestaan vahvistaa työntekijöiden kuuluvuutta yhteisöön ja sitä kautta parantaa sekä työilmapiiriä että työn laatua. Tarkastelemalla näitä osa-alueita tulevissa organisaatiomuutosten suunnitteluissa päästään parempaan lopputulokseen ja voidaan vähentää murroskauden negatiivisia vaikutuksia työilmapiiriin sekä työn laatuun.
Opinnäytetyön lopussa esitämme ehdotuksia jatkotutkimuksille.
Opinnäytetyö ”Organisaatiomuutoksen vaikutus henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin” on ladattu Theseukseen ja se löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414589
13.8.2019
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmässä.
TEQU tarjosi ratkaisun valmistumiseen, kun opinnoista oli jäljellä ne tärkeimmät eli syventävä harjoittelu ja opinnäytetyö.
Tiedossa oli työharjoittelu täysin uudenlaisessa työympäristössä. Työtehtävät ja työskentelytavat olivat lisäksi täysin uudenlaisia. Koko opintojen ajan olin kuitenkin ollut mukana työelämässä, joten kokemusta työyhteisössä toimimisesta oli kertynyt.
Mikä on TEQU?
TEQU on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti, jonka työryhmä on osa Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmää. TEQUn toiminta pyörii pääasiassa hankkeiden kautta julkisella EU-rahoituksella, mutta TEQU tarjoaa myös suoria nopeita palveluita lappilaisille yrityksille. Tarjottavista palveluista löytyy oma ”menu” TEQUn verkkosivustolta.
TEQUn tavoitteena on luoda Lappiin fiksu elinympäristö, jossa tutkimus- ja kehitystoiminnalla tuotetaan kilpailuetua tulevaisuuden teknologioista. TEQUssa ratkaistaan yritysasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden teknologiaongelmia. Arvolupaus on ratkaista asiakkaan teknologiaongelma kuukaudessa.
TEQUn osaaminen on laaja-alaista. Työryhmä koostuu muotoilijoista, liiketalouden osaajista sekä ICT- ja rakennusinsinööreistä. Työtehtävät vaihtelevat projektien luonteen mukaan. Ne liittyvät pitkälti tuotesuunnitteluun ja sen tukitoimintoihin kuten tiedonhakuun, erilaisiin selvityksiin ja raportointiin.
Kuva 1. TEQUn mainosgrafiikkaa. www.tequ.fi
Taustani tradenomina
Sopivaa työharjoittelupaikkaa ja opinnäytetyön aihetta olin miettinyt paljon. Tavoitteena oli löytää mielenkiintoinen työharjoittelupaikka, joka voisi mahdollisesti tarjota myös opinnäytetyölle aiheen.
Opiskelin markkinoinnin tradenomiksi ja tavoite oli muodostaa opinnäytetyön aihe opiskeltujen asioiden ympärille. Erityisesti markkinointiin liittyvä opinnäytetyö oli toiveena.
Erityisenä ehtona itselle oli, että työharjoittelun tulee olla palkallinen. Aiempien opintojen aikana suoritetut palkattomat harjoittelujaksot sekä työelämässä useamman vuoden työskennelleenä olisin suostunut vain pakon edessä tekemään palkatonta työtä. Toinen vaihtoehto on kuitenkin opiskelijoiden tuet.
Koulun sähköpostiin tuli melkein päivittäin viestejä työharjoittelupaikoista ja luin ne yleensä aina, jonka lisäksi kartoitin itse mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta sähköpostiin tuli viesti, jossa oli maininta TEQUsta ja sen toiminnasta, joka herätti saman tien mielenkiinnon.
Kävin tutkimassa TEQUn verkkosivustoa, jonka jälkeen otin heti yhteyttä TEQUn yhteyshenkilö Matti Vataseen. Muutaman päivän kuluessa sain sovittua työhaastattelun, joka oli vasta toinen ikinä. Haastattelu oli muutama viikko yhteydenottoni jälkeen, ja se sujui mielestäni hyvin.
Olin toiveikas työharjoittelupaikan suhteen ja toivon saavani sen. Muutamien viikkojen kuluttua sain puhelun ja työharjoittelupaikka oli sovittu.
Työharjoittelijasta osaksi osaamisryhmää
Opintoihin liittyvä työharjoittelu sujui hyvin ja henkilökohtainen tavoitteeni saada töille jatkoa onnistui. Jatkoin TEQU:lla harjoittelijasopimuksella projektityöntekijän tehtävissä. Työharjoittelun ohella tein myös opinnäytetyön liittyen digitaaliseen markkinointiviestintään ja sen hyödyntämiseen TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi.
Työharjoittelussa pääsin opiskelemaan uusia asioita ja hyödyntämään opintojen aikana kertynyttä tietotaitoa. Projektityöntekijän tehtäväni liittyivät Rural IoT –hankkeeseen, jonka projektisuunnitelman mukaisesti tein liiketoimintaselvityksen. Liiketoimintaselvityksessä tarkastelin infra-alaa kohdistuen tiestöjen kunnossapitoon ja tiesäätietoon. Tarkastelin toimialaa analyysimenetelmän mukaisesti kilpailijoiden, ostajien, toimittajien, vaihtoehtoisten tuotteiden ja uusien tulijoiden näkökulmista. Toimialaan perehtyminen ja Porterin Five Forces –analyysimenetelmän hyödyntäminen liiketoimintaselvityksessä opettivat paljon uutta projektityöskentelystä.
Opintojen aikana kertynyt kokemus ryhmä- ja projektityöskentelystä sekä useat raportoinnit edesauttoivat paljon työtehtävien hoitamisessa. Erinäiset suunnittelutehtävät ja markkinoinnin opinnot tulevat olemaan hyödyksi tulevaisuuden työtehtävissäni TEQU:lla tapahtumienjärjestämisen muodossa.
Asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan opinnot ovat kaikkinensa hyödyksi työskennellessä yrityksille suunnatussa palvelukonseptissa.
Opinnäytetyöni digitaalisesta markkinointiviestinnästä
Opinnäytetyön aiheena oli digitaalinen markkinointiviestintä osana tunnettuuden lisäämistä. Tarkoituksena oli tutkia, miten digitaalista markkinointiviestintää tulisi hyödyntää TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi lappilaisten yritysten keskuudessa.
Laadullisen opinnäytetyöni empiirisen osuuden aineistoa keräsin haastattelemalla eri toimialoilla työskenteleviä digitaalisen markkinoinnin ammattilaisia. Digitaalinen markkinointiviestintä on jatkuvasti kehittyvä aihe ja teoriaa siitä löytyy todella paljon. Aihetta tutkiessa lähdekritiikki nousi avainasemaan, koska tuoreetkin lähteet vanhenevat nopeasti digitaalisen markkinoinnin trendien muuttuessa vuosi vuodelta.
Digitaalisen markkinointiviestinnän kanavia on useita ja sosiaalinen media on isossa roolissa nykypäivänä. Opinnäytetyössäni keskityin B2B-puoleen, joka eroaa B2C-puolesta. Yritysten ostomotiivit perustuvat loogiseen ajatteluun, jolloin tuotteiden tai palveluiden täytyy tuottaa aitoa lisäarvoa. Kuluttajapuolella ostopäätöksissä on mukana tunteita, eikä niiden tarvitse tuottaa taloudellisesti. (Fonecta 2018; Lahtinen 2014.)
Digitaalinen markkinointiviestintä vaatii suunnitelmallisuutta ja sisällön tuottaminen resursseja, jolloin tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Sisällössä tärkeintä on sen ytimekkyys ja asiakaslähtöinen ajattelu, koska viestinnän tulee olla hyödyllistä asiakkaalle.
Digitaalista markkinointiviestintää voidaan lähteä hyödyntämään monessa eri kanavassa. Tärkeintä on kuitenkin määritellä kohderyhmä tarkasti ja luoda suunnitelma, jonka pohjalta voidaan tehdä digitaalisten markkinointiviestinnän kanavien valinta. (Lahtinen 2015.)
Kohderyhmän ollessa lappilaiset yritykset tulee kuitenkin, vielä tarkemmin rajata minkälaisia yrityksiä tavoitellaan ja tavoitellaanko yrityksiä vai yritysten päätösvaltaisia henkilöitä. Rajaukset ovat avainasemassa markkinoinnin oikein kohdentamisessa. Tavoiteltavien tuloksien määrittely on lisäksi todella tärkeää, koska markkinointia tulee aina mitata ja sen onnistumista seurata.
Brändin tunnettuuden kannalta B2B-puolella sopivia sosiaalisen median kanavia ovat LinkedIn ja Facebook. LinkedIn on oikea vaihtoehto, koska yritykset ja yritysten työntekijät käyttävät alustaa. (Reinikainen 2017.) Facebook on sosiaalisen median kanavista se suurin ja markkinoinnin kohdentaminen siellä esimerkiksi Lapin alueelle onnistuu. Facebookissa käyttäjiä on todella paljon, mutta se ei välttämättä tavoita yrityksiä. Facebook tavoittaa kuitenkin yritysten henkilöt ainakin vapaa-ajan henkilöinä, joka on riittävää tunnettuuden kannalta.
Aineiston perusteella Instagram on kyseenalainen B2B-puolella, mutta tunnettuuden kannalta sitä kannattaa kuitenkin käyttää. Kaikkinensa sosiaalinen media vaatii resursseja sisällön tuottamiseen ja väkisin mihinkään ei kannata lähteä.
Sähköposti- ja mobiilimarkkinointi ovat myös hyviä keinoja kohdennettuun henkilökohtaiseen digitaaliseen markkinointiviestintään suoraan lappilaisille yrityksille, mutta ne vaativat asiakasrekisterin. Sähköpostimarkkinoinnin etuna on lisäksi sen vapaus verrattuna kuluttajapuoleen. (Suomen digimarkkinointi 2019.)
Yrityspuolella esimerkiksi uutiskirjeen saa lähettää yritykselle ilman ennakkolupaa, eikä GDPR tietosuoja-asetus rajoita markkinointia samalla tapaa kuin B2C-puolella. Markkinoitavan tuotteen tai palvelun tulee kuitenkin liittyä markkinoinnin kohteena olevan yrityksen henkilön työtehtäviin tai vastuualueisiin. B2B-puolen sähköpostimarkkinointia tai markkinointia yleensäkään ei tule kuitenkaan tehdä sokeina massalähetyksinä.
TEQUn toimintamalli
Tiimin tuoreena jäsenenä pidän toimintamallia toimivana. Työryhmä on nuorekas ja työntekijät ovat useilta eri koulutusaloilta, joten ratkaisut ongelmiin löytyvät tilanteesta riippumatta. Yhdessä tekeminen ja hyvä tiimihenki ovat avainasemassa onnistuneiden projektien taustalla.
TEQUn toiminta lappilaisten yritysten teknologiaongelmien ratkaisemiseksi palvelee koko Lapin aluetta ja kehitystyö mahdollistaa yritysten ideoiden viemisen käytännön tasolle.
Lopuksi
Kevään aikana sain opintoni päätökseen ja toukokuussa tutkintotodistuksen taskuun. Valmistuttuani hain avoinna olevaa projektisuunnittelijan tehtävää ja valinnan myötä jatkan TEQU:lla uusien hankkeiden ja aiemmin mainittujen työtehtävien parissa.
Työskentely TEQU:lla on mielenkiintoista ja itseä kehittävää. Mahdollisuus jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen työpaikalla on hyvä tunne.
Lähteet
Fonecta. 2018. B2B vs B2C. Miten yritysmarkkinointi eroaa kuluttajamarkkinoinnista? 16.5.2018. Viitatu 21.5.2019. https://www.fonecta.fi/b/b2b-vs-b2c-miten-yritysmarkkinointi-eroaa-kuluttajamarkkinoinnista
Lahtinen, N. 2014. B2B Markkinointi ja myynti muuttuu. Digitaalisen markkinoinnin merkitys kasvaa. Suomen digimarkkinoinnin blogi 21.10.2014. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/b2b-markkinointi-ja-myyntimuuttuu-digitaalisen-markkinoinnin-merkitys-kasvaa.
Lahtinen, N. 2015. Sosiaalisen median kanavan valitseminen. Suomen digimarkkinoinnin blogi 2.3.2015. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-kanavan-valitseminen.
Reinikainen, P. 2017. Onko LinkedInistä hyötyä ja miten siitä saa eniten irti. Yrittäjät 26.5.2017. Viitattu 21.5.2019 https://www.yrittajat.fi/uutiset/559184onko-linkedinista-hyotya-ja-miten-siita-saa-eniten-irti-ammattilainen-vastaa.
Suomen Digimarkkinointi Oy 2019. Sähköpostimarkkinointi. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/sahkopostimarkkinointi.
TEQU 2019. Viitattu 21.5.2019 https://www.tequ.fi/.
HAASTATTELUT
6.8.2019
Sairaanhoitaja YAMK Johanna Frant ja TtM Heidi Korhonen toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja hiottiin Monikulttuurisuuspäivässä
Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-aluista keskeisimpiä on asiakaslähtöisyys, joka sisältää mm. vuorovaikutuksen ja dialogin asiakkaan hoidossa. Sairaanhoitajalta edellytetään ymmärrystä kulttuurin merkityksestä hoidossa ja osaamista kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita yksilöllisesti (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015.)
Kunnioitus, empaattisuus, sensitiivisyys ja tietoisuus ovat keskiössä kulttuuristen keskusteluiden muodostumisessa ja toteutumisessa. Opetushenkilökunnalla onkin tärkeä tehtävä ohjata sairaanhoitajaopiskelijoita havaitsemaan erojen lisäksi yhtäläisyyksiä väestöjen ja etnisten ryhmien välillä. Samalla opiskelijat saavat reflektoida omaa taustaansa ja kokemuksiaan. (Bagnardi, Bryant & Colin 2009.)
Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin Monikulttuurisuuspäivä osana Vuorovaikutus ja eettisyys- opintojaksoa. Tavoitteena oli opetella ymmärtämään kulttuuritaustan merkitystä asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tavoite pohjautuu Sairaanhoitajan kompetensseihin. Lisäksi pyrittiin opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen.
Syvemmälle kulttuurikäytänteisiin
Monikulttuurisuuspäivän orientoituminen aloitettiin ennakkotehtävällä, jossa opiskelijaryhmät tutustuivat johonkin Suomessa yleiseen vähemmistökulttuuriin: intialaiseen, kiinalaiseen, somalialaiseen, saamelaiseen, venäläiseen tai romanikulttuuriin. Tehtävänä oli selvittää, mitä kulttuurikäytänteitä kyseisessä kulttuurissa esiintyy. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijoiden tehtävänä oli miettiä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja, kun he tulevassa omassa työssään kohtaavat valittua kulttuuritaustaa edustavan potilaan.
Monikulttuurisuuspäivän tehtävän purkutapahtumassa ryhmät työstivät kukin oman posterin ja keskustelivat aiheestaan yhdessä. Tämän jälkeen ryhmät sekoitettiin keskenään. Näin jokaisessa ryhmässä olivat eri kulttuurit edustettuina, ja niistä käytiin läpi keskeisimmät asiat posterikävelyllä. Tavoitteena oli lisäksi ryhmäytyminen ja ryhmien välinen vuorovaikutus.
Kuva 1 Posterikävely
Mikserissä autetaan Meri-Lapin äitejä kotoutumaan
Monikulttuurisuuspäivän kansainväliset vierailijat tulivat Meri-Lapin äitien järjestölähtöisestä kotoutumishankkeesta, jota hallinnoi Toivola-Luotola Setlementti ry. Kansalaisjärjestön toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio.)
Setlementtiliiton perustehtäviin kuuluvat:
• Edistää hyvää elämää
• Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
• Ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista
Meri-Lapin äitien järjestölähtöistä kotoutumista edistävä ESR-hanke on käynnistynyt kohtaamispaikka Mikserissä. Maahanmuuttajaäitien ja koko perheen kotoutumisen edistämiseksi toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjausta, jonka avulla tuetaan äitejä hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikielinen, ja sen myötä esimerkiksi tulkkauksesta on tullut välttämätön osa viranomaistoiminnassa (Koskinen, Vuorinen & Leminen 2018). Hankkeen toimintaan voi tutustua Kohtaamispaikka Mikserissä ja tutustumista varten voi olla yhteydessä hankkeen työntekijöihin (Toivola-Luotola Setlementti ry.)
Kaksi kokemusta kotoutumisesta
Vierailijaksi saimme afganistanilaisen ja burmalaisen äidin Toivola-Luotolan Setlementti ry:stä. Äidit ovat mukana Meri-Lapin äitien kotoutumishankkeessa, ja heidän mukanaan oli hanketyöntekijä Elina Vettenranta.
Vettenranta kertoi hankkeesta yleisesti ja esitteli vierailevat äidit ja haastatteli heitä. Äidit kertoivat kotoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja Kemiin ja myös siitä, miten heidät oli kohdattu suomalaisessa terveydenhuollossa ja sosiaalijärjestelmässä. Sekä positiivisia että negatiivisia oli kummallekin kertynyt. Esimerkiksi tulkin puute useassa eri terveydenhuollon yksiköissä ja tiedonkulun toteutuminen käytännössä koettiin haasteelliseksi. Suomalaisten ystävien saaminen koettiin positiivisena kielitaidon kehittymisen ja kulttuurin sisäistämisen kannalta. Tämä myös kohensi mielialaa.
Kuva 2 Elina Vettenranta (oik.) ja vierailijat (vas.)
Opiskelijat kokivat päivän mielekkääksi ja toimivaksi. Vierailijoita ja monikulttuurisuutta toivottiin tuleville opintojaksoillekin, sekä opintokäyntejä monikulttuurisiin yksiköihin. Opiskelijoille vierailijoiden kokemusten kuunteleminen avarsi ja lisäsi ymmärrystä. He tekivät lisäkysymyksiä haastattelun lopulla ja kokemuksista keskusteltiin avoimesti.
Kuva 3 Posterit
Lähteet:
Bagnardi, M., Bryant, L & Colin, J. 2009. Banks Multicultural Model: A Framework for Integrating Multiculturalism into nursing curricula. Journal of Professional Nursing. Vol 25 (4): 234-239
Koskinen, K. (toim.), Vuorinen, J. (toim.), Leminen, A-K. (toim.) & Leminen A-K (kirj.) 2018. Asioimistulkkaus: Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino, Tampere.
Toivola-Luotolan Setlementti ry. Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen (esr)- hanke 2018-2020. Viitattu 17.5.2019 https://www.toivola-luotola.fi/meri-lapin+äitien+järjestölähtöinen+kotoutuminen+%28esr%29+-+hanke/
18.6.2019
Sh, Th, TtM Heidi Korhonen ja Sh, ThM Anja Mikkola toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.
Standardoitu potilastapaus (SPT) simulaatio-oppimisessa
Potilaan ohjauksen oppimisessa standardoidussa potilastapauksessa nousee esille kolme hoitotyön tärkeää näkökulmaa. Standardoidut potilastapaukset auttavat
- potilaskeskeisen hoidon oppimisessa
- sairaanhoitajan roolin omaksumisessa sekä
- hoitotyön kompetenssien kehittymisessä (Ha 2018.).
Simulaationäyttelijän käyttö auttaa opiskelijoita potilaskeskeiseen ohjaukseen, lisää potilaan aktiivisuutta ja opiskelijan roolia oppimistilanteen ylläpitäjänä. Opiskelijat harjaantuvat opiskeluiden aikana jo potilaskeskeisiin potilasohjaustaitoihin.
Simulaationäyttelijöiden avulla voidaan havainnollistaa opiskelijoille opiskeltavaa aihetta (Koskela 2006.) Lapin AMK:ssa käytetään standardoiduissa potilastapauksissa koulutettuja simulaationäyttelijöitä.
Avannepotilaan ohjaus standardoidussa potilastapauksessa (SPT)
Avannepotilaan ohjaus on tärkeä osa potilaan hoitoa, kun halutaan varmistaa turvallisen avanteen hoidon jatkuminen (Blevins 2019).
Avannepotilaan ohjauksen sisältöjä ovat: avanteen hoito, avannetta ympäröivän ihon hoito, avannesidoksen vaihtaminen, ravitsemus, liikunta, kivunhoito, seksuaalisuus ja sopeutuminen elämään avanteen kanssa (Blevins 2019, Sirviö 2014).
Simulaatio-ohjauksen suunnitteluun kuuluu seuraavat vaiheet: skenaarion tuottaminen, etukäteismateriaalin jakaminen opiskelijoille ja ohjaus aiheeseen perehtymiseen. Sen jälkeen valmisteluun kuuluu simulaationäyttelijän sopiminen, etukäteisohjanta ja aikataulun suunnittelu (Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)
Juuri ennen simulaation toteutusta näyttelijä ja opiskelijat valmistellaan vielä kerran simulaation toteuttamiseen. Opettajia on kaksi, jotta toinen voi ohjeistaa opiskelijoita ja näyttelijää ja toinen ohjeistaa muun ryhmän opiskelijat tarkkailemaan simulaatiota oppimistavoitteiden pohjalta. Itse simulaation jälkeen käydään oppimiskeskustelu opiskelijoiden ja simulaationäyttelijän kanssa. (mukaillen Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)
Simulaationäyttelijä Maria Kotka (Kuva 1) esiintyi seuraavan skenaarion Alma Virtasena. Kyseessä oli 58-vuotias nainen, jolla todettiin hiljattain kolorektaalikarsinooma, jonka seurauksena karsinooma päädyttiin leikkaamaan. Leikkauksessa potilaalle tehtiin sigmoidostooma (paksusuoliavanne). Alma on nyt kirurgisella vuodeosastolla toipumassa leikkauksesta ja häntä ollaan kotiuttamassa huomenna.
Kuva 1 Simulaationäyttelijä
Alma tarvitsee nyt ohjausta avannesidoksen vaihtamisen kanssa sekä ohjausta ihon hoidossa sekä avanteen tarkkailussa. Lisäksi hän haluaisi tietää, miten avanne vaikuttaa ravitsemukseen ja arkiliikuntaan sekä seksuaalisuuteen. Sairaanhoitajan rooleissa olivat opiskelijat: Heini Louhela, Marjaana Kokko sekä Eeva-Leena Kokko (Kuva 2). Muu ryhmä tarkkaili simulaation toteutumista oppimistavoitteiden pohjalta.
Kuva 2 Opiskelijat valmistautuvat simulaatioon
Oppimiskeskustelu luo pohjan oppimisprosessin syvenemiseen
Oppimiskeskustelussa (Kuva 3) nousi esille, että monet olivat olleet hoitamassa avannepotilaita. Tämän simulaation aihe - potilasohjaus avanneleikatulle - oli kuitenkin heille tärkeä potilaskeskeiseen ohjaukseen harjaantumisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat myös, että he saivat uutta näkökulmaa ja kliinistä osaamista avannepotilaan ohjaukseen ja hoitoon sekä potilasturvallisen osaamisen syventämiseen.
Myös tutkimustulokset vahvistavat, että simulaatiopohjaisella oppimisella on merkittävä vaikutus potilasturvallisuuteen (Seaton ym. 2019).
Kuva 3 Oppimiskeskustelu
Lähteet
Blevins, S. 2019. Colostomy care. Nurses as educators. MEDSURG nursing. 28 (2).
Ha, E-H. 2018. Experience of nursing students with standardized patients in simulation-based learning: Q-methodology study. Nurse Education today 66. 123-129.
Rutherford-Hemming, T., Lioce, L., Kardong-Edgren, S., Jeffries, P.R & Sittner, B. 2016. After the national council of state boards of nursing simulation study -recommendations and next steps
Seaton, P., Levett-Jones, T., Cant, R., Cooper, S., Kelly, M.A., McKenna, L., Ngf, L & Bogossianf, F. 2018. Exploring the extent to which simulation-based education addresses contemporary patient safety priorities: A scoping review. Collegian. 26. 194-203
Sirviö, P. 2014. Avannepotilaan hoito. Sairaanhoitajan käsikirja.
Kuvat: Tommi Miettunen IT-tukihenkilö, Lapin AMK
11.6.2019
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.
Tätä Pohjoisen tekijät blogia selatessa tulee vastaan hienoja juttuja asiantuntijoidemme reissuista ympäri maailmaa. Ajattelin nyt kuitenkin poiketa joukosta ja kertoa hieman työpisteeni naapuriin nousseesta DAS Kelosta.
DAS Kelo on Domus Arctica Säätiön (DAS) Rovaniemelle rakennuttama 8-kerroksinen CLT-rakenteinen opiskelija-asuinkerrostalo. Tutustuimme Dwell – Älykäs taloyhteisö tutkimushankkeen toteuttajaporukalla DAS Kelon työmaalle 9.5.2019.
DAS Kelo, ensimmäinen CLT-kerrostalo Rovaniemellä
DAS Kelo on ensimmäinen Rovaniemelle rakennettu CLT-kerrostalo, tietääkseni myös Suomen pohjoisin CLT-rakenteinen asuinkerrostalo (ottakaa yhteyttä, mikäli olen väärässä). CLT:llä (cross laminated timber) tarkoitetaan massiivipuista rakennusmateriaalia, joka koostuu ristikkäin liimatuista puulevykerroksista. Lisätietoa materiaalista ja rakennustavasta löytyy esim. https://www.puuinfo.fi/clt.
DAS Kelo on toteutettu hyödyntämällä CLT-rakenteisia tilaelementtejä. Kelon ensimmäiseen kerrokseen tulee Domus Arctica Säätiön uudet toimitilat, varastotiloja, yhteistiloja, pesutila, väestönsuoja ja loput seitsemän kerrosta on pyhitetty opiskelija-asunnoille. Opiskelija-asunnot ovat kaikki yksiöitä, kooltaan 26 m2, 31 m2 ja 32,5 m2.
Kuva 1. DAS KELO työmaavaiheessa
DAS Kelo on pääosin rakennettu puusta, mutta Kelon ensimmäisen kerroksen kantava runko on toteutettu betonista johtuen rakennusmääräysten vaatimuksista väestönsuojalle. Loput seitsemän kerrosta on toteutettu tehtaalla valmistetuilla CLT-tilaelementeillä, joita työmaalla on legopalikoiden tapaan nostettu toisiensa päälle. Tehtaalla tilaelementit tehtiin täysin valmiiksi kaikkia pintoja ja kaappiasennuksia myöten.
Kuvassa 2 näkyy tilaelementin valmiustaso työmaalle tullessaan.
Kuva 2. DAS Kelon asuinhuoneisto
Kuten alueella liikkuvat ovat saattaneet huomata, rakennus on noussut huomattavan nopeasti pystyyn. Tilaelementtien asennukset aloitettiin marraskuussa 2018 ja viimeiset tilaelementit nostettiin paikoilleen helmikuussa 2019. Elokuun 2019 alussa taloon muuttavat jo uudet asukkaat.
Juuri nopeus on CLT-tilaelementtimäisen rakennustavan suuri hyöty. Myös työmaalla tehtävän työn määrä on huomattavasti pienempi, kun asunnot ovat tehty valmiiksi tehdasolosuhteissa.
Vähähiilisempi tulevaisuus
DAS Kelo on puurakenteisena kerrostalona jo itsessään vähähiilinen toteutus. Tiedossa on kuitenkin, että rakennuksen hiilijalanjäljestä noin 60 prosenttia muodostuu rakennuksen käytön aikaisesta energian käytöstä. Käytönaikaista energiankulutuksen pienentämisen vuoksi DAS Kelossa hyödynnetäänkin myös innovatiivisia energiajärjestelmiä kuten esimerkiksi jäteveden lämmöntalteenottoa, aurinkopaneeleja sekä akkuteknologiaa.
Lisäksi Lapin AMK ja Lapin yliopisto saivat rahoituksen tutkimushankkeelle Dwell – Älykäs taloyhteisö, jonka toimintaympäristönä DAS Kelo toimii. Tutkimushanke toteutetaan EAKR-rahoitteisena tutkimushankkeena ajanjaksolla 1.1.2019 -31.8.2021.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää ratkaisumalleja kiinteistöjen koko elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden toteuttamiseen eri käyttäjäryhmien muuttuvat tarpeet huomioiden. Hankkeessa tullaan muun muassa kehittämään mobiilisovellus rakennuksen asukkaille ja ylläpidolle. Mobiilisovellukseen luodaan käyttäjiä ja kiinteistön ylläpitoa helpottavia sekä vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen tähtääviä sovelluksia.
Projekti on vielä alkuvaiheessa ja tällä hetkellä työn alla on talon älykkäiden käyttäjäpalveluiden määrittely. Määrittelyvaiheen keskiössä on työpajatyyppinen vaihe, jossa mm. kuullaan DASin nykyisiä asukkaita, tulevia asukkaita ja DASin henkilökuntaa. Lisätietoja hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista saa allekirjoittaneelta.
Lopuksi
DAS Kelo on hieno esimerkki siitä, että aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen jotain uutta ja innovatiivista. Lopuksi vielä kuva Kelon kahdeksannen kerroksen ikkunasta, harvoin opiskelija-asunnoissa on vastaavia näköaloja.
Kuva 3. Näkymä DAS Kelon 8.kerroksen nurkkahuoneesta
4.6.2019
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin ammattikorkeakoulussa oppimis- ja ohjauspalveluissa tiiminvetäjänä ja KM Mervi Kutuniva Rovala-Opistossa koulutussuunnittelijana ja opettajana.
Lapin ammattikorkeakoulu järjestää tutkintoon johtavaa sosiaalialan koulutusta Kemin kampuksella sekä päivä- että monimuoto-opintoina. Lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella sosionomin polku- ja väyläopintoja. Polkuopinnot (60 op) tai väyläopinnot (30 op) suoritettuaan opiskelija voi hakeutua erillishaussa Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi.
Rovaniemen alueen sosiaalialan koulutustarpeeseen vastatakseen Lapin ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2015 yhteistyön Rovala-Opiston kanssa. Opistossa järjestetään sosionomiopinnot (60 op) avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Opintotarjonnasta voi valita myös yksittäisiä opintojaksoja yksilön ammatillisen osaamisen kehittämiseen.
Yhteistyö pohjautuu sopimukseen. Sopimuksen mukaan Rovala-Opisto vastaa avoimien ammattikorkeakouluopintojen järjestämisestä, kustannuksista sekä toteuttamisesta noudattaen Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaa ja opintovaatimuksia. Opinnot ovat opiskelijalle päätoimisia ja oikeuttavat opintotukeen.
Opiskelijaprofiili
Sosionomiopintoja Rovala-Opistossa opiskelee vuosittain keskimäärin 16 opiskelijaa. Opiskelijat ovat motivoituneita opintoihinsa ja opiskelijaryhmän toimintaan sitoutuneita.
Taustoiltaan opiskelijoilla on kolme pääprofiilia 1) toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 2) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät korkeakoulututkintoa tavoittelevat sekä 3) korkeakoulutetut alan vaihtajat. Monet ylioppilaat tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret aikuiset aloittavat korkeakouluopintonsa Rovalassa.
Välivuoden viettämisen sijaan opistossa vietetty vuosi kartuttaa opintopisteitä ja mahdollistaa hakeutumisen erillishaussa korkeakouluun.
Sosiaali- ja terveysalalla jo työskentelevät - esimerkiksi lastenhoitajat ja lähihoitajat - kehittävät opistossa osaamistaan, korkeakouluopiskeluvalmiuksiaan ja hyödyntävät avoimen ammattikorkeakoulun väylää. Opiston ovat löytäneet myös korkeakoulutetut alanvaihtajat, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.
Opiskelijoiden kokemuksia sosionomiopinnoista
Sosionomiopinnot monialaisessa ja monikulttuurisessa Rovala-Opistossa toteutetaan Lapin AMKin opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen toteutuksessa hyödynnetään Rovaniemen palvelu- ja asiantuntijaverkostoa sekä Rovalan Setlementin sosiaalialan osaamista ja toimintaympäristöjä.
Opetus on työelämäläheistä ja opinnoissa työskennellään todellisten kohderyhmien esimerkiksi maahanmuuttajien, lasten ja nuorten, erilaisten naisryhmien sekä ikääntyneiden kanssa. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kohtaaminen, monipuoliset ohjaustilanteet ja oman toimijuuden vahvistuminen luovat pohjaa sosionomin ammatilliselle osaamiselle.
Rovala-Opiston sosionomiopinnoissa painottuu sosiaalipedagogiikka, yhdessä tekeminen ja tiiviissä opiskeluryhmässä yhdessä oppiminen. Setlementtiarvoihin pohjautuva toiminta opistossa korostaa yhteisöllisyyttä, avoimuutta, luottamusta yksilön kykyyn ratkaista oman elämän haasteita, mikä tukee oppimisperustaiseen lähestymistapaan opinnoissa.
Rovalassa vuosina 2016 - 2019 kerättyjen opiskelijapalautteiden mukaan opisto on koettu turvalliseksi, pieneksi, kodikkaaksi ja luotettavaksi oppilaitokseksi, jossa on helppo aloittaa opinnot myös pidemmän ajan jälkeen. Pienryhmäopiskelussa omat opiskelutaidot vahvistuvat ja luottamus omiin valmiuksiin korkeakouluopinnoissa kasvaa.
Sosionomiopintoja suorittavien ryhmä tunnetaan opistossa keskustelevana, välillä äänekkäänä ja kantaa ottavana sekä luotettavana ja aktiivisesti osallistuvana toimijaryhmänä. Opiskelijoille merkityksellisiä ovat ennen kaikkea tiivis opiskelurytmi, opinnoissa menestyminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä kalenterissa selkeästi aikataulutettu erillishaku.
Toimivaa opistoyhteistyötä
Kansanopistossa suoritetut avoimen AMKin polkuopinnot on yksi korkeakouluun johtava reitti. Samalla opinnot tukevat yksilöllisiä opintopolkuja ja mahdollisuutta osaamisen uudistamiseen ja kehittämiseen.
Yhteistyö oppilaitosten kesken perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja joustavuuteen. Yhteistyötä on toteutettu tiiminä sosiaalialan koulutuksen, avoimen ammattikorkeakoulun ja Rovala-Opiston kanssa. Hyvän yhteistyön tuloksena on kehittynyt toimintamalli, josta hyötyvät sekä opiskelijat että Rovala-Opisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.
Lapin AMKilla on opistoyhteistyötä muutamien muidenkin kansanopistojen kanssa ja uusia yhteistyökumppanuuksia ollaan neuvottelemassa. Yhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä, koska sen avulla edistetään koulutuksen saatavuutta, aluevaikuttavuutta ja jatkuvan oppimisen toteutumista.
28.5.2019
Mervi Angeria ja Sisko Häikiö työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisten palveluiden osaamisryhmässä.
Ohjausta kehittämällä kohti hallitumpaa opinnäytetyöprosessia
Opinnäytetyöt, niiden arviointi ja ohjaus puhuttavat tällä hetkellä monia. Lapin AMKissa on vahvistettu opinnäytetyön uudet, osaamisperustaiset arviointikriteerit, jotka otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.
Tämä on herättänyt keskustelua koulutusten erilaisista tavoista ohjata opinnäytetyöprosessia. Suomenkielisessä restonomikoulutuksessa olemme säännöllisesti kehittäneet ohjausta ja prosessia viime vuodet. Tämä kirjoitus esittelee kehitystyömme tuloksia eli oivalluksiamme opinnäytetyöohjaukseen.
Olemme oivaltaneet, että ohjaajien yhteinen ymmärrys opinnäytetyön luonteesta ja tavoitteista on avain prosessin kehittämiseen.
Lähtökohtamme on, että opinnäytetyö on nimenomaan näyte opiskelijan osaamisesta, opiskelijan oma työ. Näin ollen ohjauksen tavoite on opiskelijan oman ajattelun sekä itsenäisen ja vastuullisen työskentelyn edistäminen.
Kuvio 1. Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta
Tiimi suunnittelee ja toteuttaa ohjauksen
Restonomikoulutuksessa opinnäytetyöprosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa ohjaajatiimi, johon kuuluu tällä hetkellä kolme prosessinohjaajaa, tekstinohjaaja ja tiedonhaun ohjaaja. Tiimin kokoonpano on pysynyt samana jo useamman vuoden, mikä on vahvistanut yhteistä näkemystä, keskinäistä luottamusta ja avointa suhtautumista kehittämiseen.
Opinnäytetyöprosessia suunnitellaan samoin kuin muitakin opintoja ja lukukausia. Teemat, aikataulut ja ohjausmenetelmät suunnitellaan yhdessä. Opinnäytetyöprosessi viedään restonomikoulutuksessa läpi neljästi lukuvuodessa, joten tarkka aikataulu ja ehdottomat palautuspäivät ovat välttämättömiä. Opiskelijalle tämä vahva runko tuo turvaa työn valmistumisesta ja ohjauksen saamisesta sekä antaa ohjaajalle keinoja työkuorman tasapainottamiseen.
Kuvio 2. Opinnäytetyöprosessin vaiheet ja kesto on kuvattu opiskelijoille Moodlessa. Katso Thinglink.
Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, mikä on opiskelijan ja työn valmistumisen kannalta olennaista. Prosessia, Moodlen työtilaa ja ohjeita on kuvattu ja yksinkertaistettu, jotta opiskelija saa keskittyä työnsä tekemiseen. Toteutusten käytännön asioita, kuten ilmoittautumisia, työtiloja ja aikatauluja hallinnoi yksi ohjaajatiimin jäsenistä.
Toteutus- ja ohjaussuunnitelma ohjaa ryhmän työskentelyä
Ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena toteutus- ja ohjaussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kuvataan ja aikataulutetaan koko prosessi aloituskerrasta valmiin työn esittämiseen ja arviointiin asti. Yhden toteutuksen kesto on keskimäärin neljä kuukautta.
Yhtä aikaa prosessinsa aloittavat opiskelijat muodostavat opinnäytetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti ohjaustapaamisiin. Yhdessä ryhmässä on 10–20 opiskelijaa ja ohjaustapaamisia on noin kerran viikossa, yhteensä noin 40 tuntia.
Säännölliset ohjaustapaamiset ovat runko opinnäytetyöskentelylle. Ohjaustapaamiset on teemoitettu opinnäytetyön etenemisen ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä ohjausteemoja ovat muun muassa työn tavoitteiden asettaminen, tietoperustan rakentaminen, menetelmien valinta sekä työn rakenteen jäsentäminen.
Taulukko 1. Toteutus- ja ohjaussuunnitelmaa seuraamalla työ valmistuu
Opiskelijat ohjataan valmistautumaan tapaamisiin kuuntelemalla aihepiiriä käsitteleviä luentonauhoitteita. Osallistuminen ohjauksiin on suositeltavaa, mutta vapaaehtoista – mahdollisuus, ei pakko. Ohjauskeskusteluja ei nauhoiteta, mutta ohjauksissa käytettävät materiaalit ja nauhoitettu kooste jaetaan Moodlessa, jotta opiskelija voi käsitellä teemaa itsenäisesti ja omissa verkostoissaan.
Tapaamisissa keskustelua ohjataan kysymyksillä. Opiskelijoita ei opeteta, vaan ohjataan etsimään tietoa ja ajattelemaan erilaisia vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi. Heitä kannustetaan innovatiivisiin ratkaisuihin kehittämistyössään. Parhaimmillaan myös ryhmän opiskelijat ohjaavat toisiaan entistä parempiin ratkaisuihin ja työskentelytapoihin. Prosessiin liittyy yleensä paljon epävarmuutta erityisesti työn alkuvaiheessa, joten opiskelijoiden on hyvä kuulla toistensa ajatuksia ja kokea olevansa ns. samassa veneessä.
Kuva 1. Opinnäytetyöohjauksiin voi osallistua yhtä aikaa livenä tai etänä
Ohjaukset eivät ole pelkkää keskustelua, vaan myös toimintaa. Ohjausten teemoja käsitellään erilaisten menetelmien, tehtävien ja harjoitteiden avulla. Opiskelijat saavat siis kertoa ja dokumentoida ajatuksiaan monella eri tapaa sekä antaa ja saada myös vertaispalautetta teksteistään.
Prosessiin kuuluu kaksi lähipäivää, jolloin opiskelijat osallistuvat Pop up Opari -tapahtumaan osana suunnitelmavaihettaan sekä esitellessään valmiin työnsä suullisesti posterilla. Tapahtumassa opinnäytetyön tekijät pääsevät täten keskustelemaan valmistuvien kanssa ja kuulemaan heidän vinkkejään urakkaan.
Kuva 2. Pop up Opari -tapahtumassa työn esittäjät ja yleisö ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa
Kehittävä arviointi vie työtä eteenpäin
Ryhmän ohjaustapaamisten lisäksi opiskelijat saavat yksilöllistä palautetta kirjallisesti viisi kertaa prosessin aikana: kolmesti omalta prosessinohjaajaltaan (suunnitelma, tietoperusta ja valmis työ) sekä kahdesti tekstinohjaajalta (suunnitelma ja valmis työ). Palautteen tavoitteena on ohjata opiskelijaa kiinnittämään huomiota työnsä eri osa-alueisiin sekä auttaa häntä hahmottamaan edistymistään ja osaamistaan.
Ohjaajan kirjallinen palaute tarkastelee ja ohjaa opinnäytetyötä ja sen raportointia kokonaisvaltaisesti arviointikriteeristön lausekkeita hyödyntäen. Opiskelijan valintoja tai tekstiä ei korjata tai muokata eikä keskeneräistä työtä arvioida. Palautteet pyritään antamaan viipymättä, minkä mahdollistaa tarkka aikataulutus ja ohjaajien ennakoiva oman ajankäytön suunnittelu.
Restonomikoulutuksessa uudet arviointikriteerit otettiin käyttöön helmikuussa 2019 aloittaneelle ryhmälle. Ensimmäiset kokemukset arviointikriteeristön käytöstä ovat positiivisia. Arvioinnin kohteet ja kuvaukset ovat selkeitä ja täsmällisiä. Suurimmat muutokset kohdistuvat siihen, että opinnäytetyössä arvioidaan tuotoksen lisäksi itse työn tekemistä. Lisäksi opinnäytetyön raportointia ja suullista esittämistä arvioidaan numeerisesti.
Ohjaajatiimiä arvelutti opiskelijan työskentelyä kuvaavan osaamisen arviointi erityisesti siinä tilanteessa, että opiskelija ei ole osallistunut ohjaustapaamisiin. Tällöin osaamisen näyttöinä toimivat kirjalliset tuotokset, kypsyysnäyte ja suullinen esitys.
Ohjaajien yhteinen keskustelu arvioinneista on entistä tärkeämpää uusien arviointikriteerien käytössä. Opinnäytetyön kompetenssit eli oppimisen taidot ja innovaatio-osaamisen arvioi työlle nimetty prosessinohjaaja, kirjallisen raportoinnin tekstinohjaaja eli viestinnän opettaja ja suullisen esityksen em. ohjaajat yhdessä.
Opiskelijan itsearvioinnin merkitys kasvaa, kun arvioidaan myös mm. työskentelyn suunnitelmallisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi toimeksiantaja antaa oman arvionsa työstä, mikä tukee ohjaajien tekemää arviointia erityisesti työn tuloksien hyödynnettävyydestä.
Uusia oivalluksia odotellessa
Olemme oivaltaneet, ettei ohjausprosessi ole koskaan täysin valmis. Arvioimme sitä jatkuvasti ja kehitettävää löytyy joka kierroksella, mutta suhtaudumme siihen positiivisesti.
Tällä hetkellä ohjaajatiimiä mietityttää erityisesti opiskelun monimuotoisuus ja eriaikaisuus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti, yksilölliset opiskelutavat ja aikataulut näyttäisivät rajoittavan heidän osallistumistaan yhteiseen keskusteluun. Miten nykyinen tapamme toteuttaa ohjausta palvelee ja sitouttaa nykyopiskelijaa? Miten huomioimme erilaiset oppijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat?
Paluuta yksilöohjaukseen ei ole. Keskusteleva ryhmänohjaus edistää yhteistoiminnallisuutta, jota tarvitaan työelämän asiantuntijatehtävistä suoriutumiseen. Ohjaustapaamisiin osallistuneet opiskelijat ovatkin kokeneet ryhmän tuen ja keskustelut hyödyllisiksi. Mutta miten oivallutamme myös passiiviset opiskelijat?
21.5.2019
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala toimii projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.
Ravinnekierrätyksen merkitys elämän eri osa-alueille on usein tuntematon. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi lannan, biojätteen ja muiden ravinteita sisältävien biomassojen käsittelyä siten, että niiden sisältämät ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi saadaan takaisin kiertoon ja hyödynnettyä lannoitteena.
Ravinteiden kierrätyksellä on laajoja taloudellisia, tuotannollisia ja ekologisia vaikutuksia, joiden huomioiminen luo mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen ja luonnon hyvinvointiin kestävyyden eri tasoilla. Ravinnekiertoa koskevan tuntemuksen lisäämiseksi tarvitaan oppimista, opitun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista käytäntöön työssä ja arjessa.
Fosforivarojen rajallisuus ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöt yhdessä ilmastonmuutoksen, vesiensuojelutarpeen ja ruuantuotannon kestävyystavoitteiden kanssa edellyttävät, että siirrymme järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi on viimeisen kolmen vuoden aikana panostettu Suomen hallituksen toimesta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut tehdä Suomesta ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaa.
Eräs hallitustavoitteista on ollut ravinnekierrätystä koskevan tietoisuuden lisääminen niin suuren yleisön keskuudessa kuin eri koulutusasteiden tarjoamien koulutusten sisällöissäkin. On havaittu, että ravinnekierrätykseen liittyvää ajattelua on tarpeen uudistaa laajalla ja tehokkaalla tiedonvälityksellä, joka kohdentuu suoraan kuluttajiin ja erityisesti opiskelijoihin niin korkeakouluissa kuin toisellakin asteella.
Me Lapin ammattikorkeakoulussa haluamme olla ravinnekierrätystietouden lisäämisen edelläkävijöitä erityisesti Tulevaisuuden biotalous -osaamisalalla.
Opi ravinteista! -hanke kansantajuistaa ravinnekierrätystä käsittelevää tietoa
Olemme osatoteuttajina Opi ravinteista! -hankkeessa, jossa tuotamme ravinnekierron viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja trendeihin keskittyvää opetus- ja viestintämateriaalia uudella konseptilla eri koulutusasteiden ja -alojen tarpeisiin.
Hankkeessa edistämme koulutuksellisin ja viestinnällisin keinoin vesien tilan parantumista ja ravinnekierrätyksen tunnettuuden ja hyväksyttävyyden lisääntymistä. Muokkaamme opiskelijaintegraation avulla aiempien ravinnekierrätystä käsitelleiden hankkeiden tuloksia monimuotoisesti eri genrerajoja ylittäen.
Tavoiteemme on, että muokattu materiaali on kansantajuisesti ymmärrettävää ja se herättää kohderyhmissä oivalluksia ja kiinnostusta ravinteiden kierrätystä kohtaan.
Tuottamamme koulutusmateriaalit tulevat hankkeen edetessä avoimesti saataville, joten mikä tahansa toimija voi hyödyntää materiaaleja parhaaksi katsomallaan tavalla.
Opi ravinteista! -hankkeen toteuttajina on kolme ammattikorkeakoulua; Lapin AMK, HAMK ja TAMK sekä toisen asteen kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Lapin AMKin päävastuualueena on maa- ja metsätalouden ravinnekierto.
Ajankohtaisen tutkitun tiedon jalostamisella oppimateriaaliksi parannamme tarjoamiemme koulutusten ajantasaisuutta ravinnekierron osalta. Hyötyjinä ovat ympäristön lisäksi luonnonvara-alan elinkeinot. Lisäämällä tietoa ravinnekierrätyksestä luomme edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle.
Kuva 1. Ympäristöministeriön havainnekuva ravinnekierrätyksestä, © Kuva: Miila Westin
Lähteet
Kati Berninger. 2018. Ravinteiden kierrätys Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriö. 2017. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Versio 4.
Marttinen, S. Lantto, R. Turtola, E. Valve, H. Venelampi, O. 2017. Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön. Luonnonvarakeskus, Policy Brief.
Ympäristöministeriö, Maa ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtionvarainministeriö. 2018. Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019-2030.
14.5.2019
Insinööri (AMK) Olli Kuisma työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa. Ajatuksena on, että aurinkoenergian kasvaessa pystyttäisiin luopumaan saastuttavista energiantuotantolaitoksista, kuten hiiltä käyttävistä lämpövoimaloista.
On myös puhuttu ydinvoiman korvaamisesta aurinkoenergialla. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Saksa, joka on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa ja korvata tarvittavan energiansaannin aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.
Myös Suomessa on keskusteltu siitä, tulisiko maan lisätä aurinkoenergian määrää ja vastaavasti luopua esimerkiksi lisäydinvoiman rakentamisesta.
Uusiutuvan energian lisääminen näkyy kansainvälisten sopimusten tasolla, joiden avulla pyritään yhdessä lisäämään uusiutuvaa energiaa sekä leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden seikkojen vuoksi energia-alalla tulee olemaan massiivisia investointeja. Tarvitaan suuria innovaatioita, jotta energiaa saadaan jatkossakin tuotettua ilman ongelmia.
Aurinko A:sta O:hon
Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin on tiivis kattaus koko aurinkoenergian perustoiminnasta aina aurinkoenergian hyödyntämistalouteen. Perustoiminnassa käydään läpi aurinkoa energialähteenä eli mitä auringossa tapahtuu ja minkä niminen reaktio on kyseessä, mistä aurinko koostuu yms.
Sen lisäksi käsitellään aurinkosäteilyä Suomessa ja kerrotaan aurinkosäteilyn määrää vuositasolla. Täytyy muistaa, että Suomen kokoisessa maassa on eroavaisuuksia tässä tapauksessa.
Aurinkoenergian hyödyntämistaloudesta käsitellään energian tuotannon ja kuluttajan näkökulmat, energian hinta ja sen vertailu, aurinkoenergialaitteiden elinkaariselvitykset sekä kasvihuonekaasujen päästöt energiantuotantoprosesseissa.
Kirja energia-alan opiskelijoille
Energia-alan insinöörin on syytä muistaa, että aurinkoenergiastakin aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Näitä esiintyy piipohjaisilla, katolle asennetuilla aurinkosähköjärjestelmillä. Määrä on kuitenkin vain 20 g-C/kWh. Aurinkosähköstä tulee nykyisin päästöjä 60–150 g/kWh kennomateriaalin mukaan, mutta aurinkosähkön hiilidioksidipäästöt laskevat 20–30 g/kWh:n tasolle vielä 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.
Uusiutuvaa energiaa opiskeltaessa aurinkoenergia on yksi esillä olevista vaihtoehdoista. Opas antaakin hyviä näkökulmia siitä, miten aurinkoenergia toimii, mutta käytännön näkökulmasta tarkasteltuna opuksessa voisi olla enemmän teknisen puolen tietoa ja varsinkin esimerkkilaskuja, joissa olisi esimerkiksi omakotitaloihin mitoitettuja aurinkopaneeleja.
Kirjasta kyllä löytyy yksi esimerkkilasku mutta näihin olisi voinut mielestäni panostaa hieman enemmän, jotta eri vaihtoehtoja olisi esillä. Näin ollen ammattikorkeakoulussa opiskelevat energia-alan insinöörit saisivat paljon arvokasta tietoa aurinkoenergiajärjestelmien mitoituksesta. Varsinaisen asennuksen kuitenkin tekee joku muu kuin insinööri.
Kirja kuluttajille ja asiantuntijoille
Kirja on mielenkiintoinen ja luettava, ja se kiinnostaa varmasti sekä energia-asioista kiinnostuneita kuluttajia, tekniikan alan opiskelijoita että aurinkoenergian parissa työskenteleviä ammattilaisia. Kannattaa muistaa, että opuksen on koonnut alalla toimineet ammattilaiset, joilla on pitkä kokemus aurinkoenergiasta ja sen toiminnasta Suomessa.
On hienoa, että koko maailmassa pyritään siihen, että energialaitokset eivät saastuttaisi tulevaisuudessa enää ollenkaan ja että uusiutuvan energian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa.
On tärkeää, että uusiutuvan energian kohdalla kyetään kehittämään koko ajan tehokkaampia laitteita, mistä käy esimerkkinä aurinkoenergian kehitys viimeisten vuosien aikana. Paljon on jo tapahtunut ja paljon tulee varmasti tapahtumaan. Tämän vuoksi ihmisiä, niin kuluttajia, ammattilaisia kuin opiskelijoitakin, tulee valistaa asiasta.
Aurinko-opas auttaa päättämään, kannattaako aurinkoenergiaan satsata vaiko turvautua johonkin muuhun energiamuotoon. Esimerkiksi kesämökeille aurinkosähköjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto, kun energia-asiat ovat esillä. Tällainen kohde olisi myös hyvä harjoitustyö alan opiskelijoille.
Bibliografisia tietoja
Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin -teoksen on julkaissut
Aurinkoteknillinen yhdistys ry, joka toimii aurinkoenergian
puolestapuhujana Suomessa.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Christer
Nyman. Hän on toiminut aurinkoenergiakonsulttina vuodesta 1991 ja on
myös Suomen 1. asiantuntija. Hän on myös tutkinut VTT:llä
aurinkoenergiaa vuosina 1983–1991 sekä opiskellut aurinkoenergiaa vuonna
1982 sekä tehnyt erilaisia projekteja Suomessa sekä kehitysvaiheissa.
Lisäksi Christer Nyman on Soleco Oy:n toimitusjohtaja. Hänen lisäkseen
kirjaa on ollut kirjoittamassa muiden muassa arkkitehti Bruno Erat
Oy:sta, Timo Löfgren SULPU ry:stä ja toimitusjohtaja Hannu Suokivi
Suomen Aurinkosimulaattorit Oy:sta.
Teoksen nimi: Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin
Kirjailija: Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi.
Sivumäärä: 219
Julkaistu: 2001
Julkaisija: Aurinkoteknillinen yhdistys ry
ISBN: 951-664-072-9