Arctic learning strengthens the integration of international students

Arctic learning is an important component in overall International Business studies at Lapland UAS.

Lapland and the Arctic region have their unique characteristics and for international students to better understand the businesses operating in the region, employment or entrepreneurship opportunities, the studies of the regional specifics can be very beneficial for the integration into the regional worklife or possibility to make future businesses with the regional actors.

There are many examples of such businesses established in Lapland by foreign students due to better region understanding. Good examples are Arctic China Oy (Arctic China Oy, 2019) tourism destination company established by the Lapland UAS alumni from China, when he discovered an opportunity for Asian tourists in Lapland.

Another example is Lapin Panimo Oy co-founder (Lapin Panimo Oy, 2019), former Lapland UAS student from Latvia, who realised the gap and need for a local Lapland brand beer brewery. Without the knowledge of the local conditions and opportunities, probably such businesses would be difficult to develop.

Global attention towards the Arctic and Lapland is growing due to climate change as well as due to new economic opportunity discovered (Käpylä & Mikkola, 2013). We need to strengthen the knowledge of our own students coming from all over the world, as well as local Finnish students, to help to discover the opportunities that are hidden in the area.

Arctic learning in International Business Degree programme takes many forms. We invite specialists from the Arctic Center of the University of Lapland, we invite local business people to lectures, we carry out joint projects, for example, with the Arctic Design Week project or Lapin Panimo company, we organise Arctic Business Dating workshop and Creative Entrepreneurship in the Arctic annual event. Besides, we sometimes go out of the classroom and travel to see the region with wider lenses.

Field trip to Northern Finland

Field trip to the Northern Finland as a part of the International Business study programme during International Project course proved to be a valuable learning in terms of better understanding of the region, Saami culture, small business opportunities, sustainable solutions to the current climate change. More than 30 international students participated in the filed trip.

During two day trip in November 2019 the agenda included the following activities: first day was an exploration about the region from many prospectives. Second day was learning about the businesses in the area and actual visits to the companies, meetings with the owners and learning from their experiences.

First, we arrived to Inari and had a chance to participate in annual Calotte Academy led by well renown professor of Arctic politics Mr Lassi Heininen . According to Lassi Heininen´s presentation the Calotte Academy is an annual traveling symposium and an international scientific forum in the North regions of Europe targeted for young scientists interested in Arctic issues (Calotte Academy , 2019). Here the students had the possibility to gain new knowledge on various international projects taking place in the region, such as development of indigenous tourism between Sámi (Finland) and Nenets (Russia) tourism companies with real practical business cases.

Students had an opportunity to learn about Sámi Parliament, their activities at national and international level and a project called “Arctic Generation 2030” connected to digitalization of higher education provided for Arctic indigenous people.

Picture 1: Marina Falevitch (left), International coordinator at Sámi Education Institute tells about cross-border tourism project. (Picture by IB students)

Further learning about the region and Sámi culture continued in the Sámi Education Institute (SOGSAKK, 2019), unique education institution that provides education that helps to sustain traditions of the culture and Sámi language. Sámi Siida museum gave an opportunity to explore not only Sámi culture and traditional livelihoods, but also eight seasons of Lapland.

During our second day we visited companies mostly located in Lemmenjoki area, also called as a valley of the Golden River. The owner Timo Halonen charmed the students with the innovative and authentic way of running Hotel Korpikartano, which as we learnt is fully booked for the season even located in so remote distant area in Lapland and the Arctic.

Picture 2. International Business 1st year students from Bangladesh and Sri Lanka at the front row eager to discover Lapland (Picture by A.Krastina)

Visiting Ateljee Kaija Paltto was a great opportunity to learn the traditional reindeer harder’s family success story as well as to participate in actual felmaker´s workshop. The location and beautiful lanscapes of Sámi land were breathtaking.

Picture 3. Visiting Ateljee Kaija Paltto (Picture by A.Krastina)

Concluding the visit´s official part in Ahkun Tupa was not just about the restaurant in the wilderness, but more about the family business with Sámi background, handcrafts and happy being with the mindset of sustainable livelihoods.

Picture 4. Unforgettable sceneries of Lemmenjoki valley (Picture by A.Krastina)

Lessons learnt and conclusions

As a part of their study course students submitted reports from which it can be summarized that students learn so much beyond what actually was expected, which encourages for the future organization of such learning activities.

Probably few business ideas were born already during the trip. Students reflected on the lessons learnt regarding running the business in very harsh climate conditions as a positive learning with many success stories, which encourages them to consider own businesses in the future. They also referred to the importance of discovery of the Arctic region as such, beyond just being in Rovaniemi.

In addition it was an extraordinary culture learning for many. Last, but not least, it was important for students also due to strengthening their personal relationships, which might become a network for the future business cooperation. The following quoting from the student work will better reflect angles of their learning and meaningful experiences (Student feedback survey, 2019)

Student from France learnt about the Arctic region development:

"As we could see with the example of the Arctic Event, Arctic region is developing in an innovative and business way and will be soon famous worldwide. Learning about the region’s characteristics as a student is good to understand the environment you study in and facilitate your business tasks in the country with local companies. Also, knowledge of Arctic culture can become an advantage in the future expansion of this region."

Student from Belgium found an added value of the visit:

"It is important for a business student to be able to see all this, especially the visit to the hotel was interesting on this subject. Tourists like to learn more about the local culture, and it is important to know how to bring the added value that will make foreigners want to come and discover it. In my opinion, this journey should continue in the future, it is a good way to learn without sitting in a classroom and discover a lot about the real way of life in Lapland with local products. In the bus I couldn't take my eyes off the landscape, I was amazed by this beauty and that I will never forget. Thank you for everything for organizing all this."

Student from Vietnam finds the trip as a good start of his studies in this university and it encourages to stay here and start a business in the Arctic region:

"This is my first business trip since I came to Lapinamk. For me, this trip is so interesting and brought a lots of new experiences, not only about business but also about Sámi culture in Arctic region. I haven’t thought that they can have that kind of idea when running businesses in those places. I used to think no one will come there to be a guest, so why would they open a hotel or a restaurant like that, but I was wrong. They know clearly what people, visitors are curious about and take the chances to build the unique services.

Since we are studying in Rovaniemi, it is important to study more about Arctic region especially business here to gain our practical knowledge for future career if we want be an entrepreneur here in the Arctic. As our title of the presentation, this is a trip of enlightenment."

One student from Belgium called it as a real Lapland discovery:

"We can conclude that Lapland is a unique region in the world and the culture, although very different, is enriching. This work has allowed us to understand and learn a new vision of things. We all live in different environments and yet we all have something in common.

The Sami culture is a strong culture based on nature and animals, yet it is very modern. The Sami know how to live in harmony with our environment while remaining connected to the world. I therefore think that this kind of trip should continue so that everyone can discover this region that deserves to be known."

Student from Spain feels that their learning was beyond expressing it in words and the Arctic was discovered as a mine of opportunities:

"For me what I gain in this trip does not have a price, there are some kind of things in this life more valuable but sometimes we don't care about it because we cannot touch it. Arctic region has a huge economic potential that why it is important for a business student to learn about it because it is a mine of opportunities for them."

Student from France enjoyed learning about actual businesses in the region:

"This business trip organized by our teacher had the purpose to not only discover more North of Finland and show Rovaniemi is only a part of this North atmosphere, but also to gain knowledge and learn more about business established in this area and about some institutions established as well.

Even if their lifes are complicated by many facts (North of Finland area, different mother languages…), they are facing them and finding solutions no matter the problem and it is one of the main things that I am impressed about Saami people."

Student from Lithuania finds this experience similar to his home country:

"Saami remind of my home country, I think it is great that they have kept their culture and history, even have their own parliament. It is very important to keep to our traditions and I think its amazing that many Saami still keep their traditions."

Student from Russia (coming from the central part) discovers business opportunities in distant areas:

"I have learned, that it is possible to create something even in the 'Middle of nowhere'. Is there an opportunity for regular tourists to have trips as we had? I think many people would want to experience the same. Actually, before going on this trip I already had some knowledge about Saami, but I didn't know that they are living such a modern life and can run successful tourism businesses."

Students from Finland confirmed that they also have learnt a lot in addition to their previous knowledge about the region:

"For example, the daily life of an entrepreneur in Lapland during the season and also off the season.
The most important lesson for me during the trip was that marketing is really important. It is hard to get customers/guests if you don't look appealing also on online. Since your business is middle of the forest, no one can find your firm expect from internet. The layout of your web page needs to be well made in order to get more customers.

I'm more confident about starting a business because of Timo's hotel. If he can do it in the middle of nowhere, then I might too."

Picture 5. IB student group in Inari, Sámi Education Institute (Picture by A.Krastina)

References

Arctic China Oy https://www.arcticchina.com, retrieved 12.12.2019
Calotte Academy https://calotte-academy.com/, retrieved 12.12.2019
Käpylä, J. & Mikkola,H. 2013. The Global Arctic. The Growing Arctic Interests of Russia, China, the United States and the European Union. The Finnish Institute of International Affairs . https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2017/01/bp133.pdf, retrieved 16.12.2019
Lapin Panimo Oy https://lapinpanimo.fi, retrieved 12.12.2019
SOGSAKK http://www.sogsakk.fi/fi, retrieved 12.12.2019
Student feedback survey. 2019. Moodle course folders on “Project Management” and “International Project”

Johdanto

CEinCities – Kiertotalousyhteistyö kaupungeissa -hankeen päätavoitteena oli kehittää Tornion kaupungin Europan 14 -alueelle (Suensaaren alue, PGR2.0) vähähiilisyysstrategia, johon sisältyy asumisen, liiketoiminnan, rakentamisen ja palvelujen näkökulmat huomioiva kehittämissuunnitelma.

Kehittämissuunnitelma sisältää Tornion Suensaaren alueelle soveltuvia vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Hankkeella pyrittiin edesauttamaan alueen kehittämistä ja lisäämään uusien asukkaiden tai yrittäjien sijoittumista alueelle.

Hankkeen toteuttajina toimivat Lapin AMK, Tornion kaupunki sekä Ammattiopisto Lappia, ja sitä rahoitti Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Kokonaisrahoitus oli 72 565 euroa ja toteutusaika 1.5.2019-31.12.2019.

Työpaja 13.11.2019

Hankkeessa järjestettiin loppusyksystä 2019 suunnittelutyöpaja yhdessä Tornion kaupungin ja Ammattiopisto Lappian kanssa Torniossa Bothnia Business Housen tiloissa. Työpajan tavoitteena oli saada paikan päälle Tornion Suensaaren alueesta kiinnostuneita yrityksiä, joilla voisi olla annettavaa kiertotalouden toimenpiteiden osalta.

Yksi tavoitteista oli saada osallistujien mielikuvitus käyntiin sekä herätellä ajatuksia kohti mahdollisia tulevaisuuden toimenpiteitä. Työpajaan koottiin Tornion alueella toimivia yrittäjiä ja organisaatioiden edustajia ideoimaan ja innovoimaan Tornion Suensaaren PGR2.0 -alueen mahdollisista kiertotaloustoimenpiteistä sekä tulevaisuuden kiertotaloudellisista näkymistä (Kuva 1.).


Kuva 1. Työpajan aloitus ja ryhmäytyminen.

Työpajan ideoinnin ja innovoinnin vauhdittajana käytettiin Circula-kiertotalouspeliä (Kuva 2.), jossa osallistujat ideoivat omien vahvuuksien, taitojen ja annettujen resurssien pohjalta kuvitteellisen yrityksen. Circula -pelin hyödyntäminen tuo osallistujien hullutkin ideat julki ja antaa mahdollisuuden pohtia yritysmahdollisuuksia laatikon ulkopuolelta katsoen.

Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula on Sitran rahoittama hanke (7/2017-4/2019), jota koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI. Sitran visio oli tuottaa hankkeessa peli, jonka avulla jokainen peliä pelaava ymmärtäisi mitä kiertotalous tarkoittaa työssä tai arjessa sekä mitä päätöksiä ja tekoja voidaan tehdä kiertotalouden edistämiseksi. (Sitra 2019b.)

Peli on erittäin monikäyttöinen ja sitä voidaan muokata sopimaan sekä opiskelijoille että myös yrityksille. Pelissä kehitetään kiertotalousliikeideoita ja tähdätään siihen, että ymmärretään kiertotaloutta yritystoiminnan ja kuluttamisen näkökulmasta.

Pelin yhteydessä kehitetään tiimityötaitoja sekä omien vahvuuksien tunnistamista. Pelissä pohdittiin uusia ideoita ja yritysmahdollisuuksia Sitran ”Kiertotalouden kiinnostavimmat” -listauksen pohjalta, jolloin pelin suuntaa pystyttiin kohdentamaan erityisesti Tornion Suensaaren PGR2.0 -alueelle soveltuviin toimenpiteisiin (Sitra 2019a).

Kuva 2. Circula -kiertotalouspeli.

Työpajassa kehitettiin kolme kuvitteellista yritystä, joissa hyödynnettiin peliin osallistujien vahvuuksia sekä taitoja.

Vahvuuksien ja taitojen kartoittamisen jälkeen pelin vetäjä antoi jokaisen ryhmän valita kolme resurssikorttia, joiden pohjalta luotiin kytkös vahvuuksien, taitojen sekä kiertotaloustoiminnan välille. Pelin yhteenvedossa käytiin ryhmien tuotokset ja innovaatiot läpi ja 3 uutta kuvitteellista kiertotalouden yritystä oli luotu.

Yritykset olivat nimeltään T-34 elämykset, Sirkula-aktiviteettipuisto lapsille sekä C-Book.

T-34 yritys koostettiin elämysten kokemisen pohjalle ja kierrätystuotteet ovat yrityksen toiminnan keskiössä. Yrityksen tarkoituksena oli luoda elämyspuisto, verkkomyymälä ja eräänlainen kierrätysmökki, josta yrityksessä vieraileva pystyy hankkimaan matkamuistoksi kierrätysmateriaalista tehdyn tuotteen.

Sirkula-aktiviteettipuisto lapsille ideoitiin käytettyjen CD-levyjen ympärille. Yrityksen ideoima aktiviteettipuisto on rakennettu käytetyistä CD-levyistä ja koteloista sekä oheistoimintana toteutettava laatulelujen vuokrauspalvelu digitaalisena.

C -Book-yrityksen toiminta koostettiin vanhojen kirjojen kierrätyksen ympärille. Vanhojen kirjojen kierrätettävyyden ympärille ideoitiin kiertotalouden periaatteita noudattavia toimintoja kuten sisustus- ja rakenne-elementtien työstöä sekä vanhojen kirjojen käyttämistä lämpö- ja äänieristeinä.

Yhteenveto

Jokainen uusi ideoitu yritys toteutti jollakin tasolla kiertotalouden periaatteita sekä kierrättämistä. Yritysten keskeisin toimintatapa oli kierrättäminen ja vanhojen materiaalien hyötykäyttö uudelleen; yritysten koostamisessa oli selvästi pohdittu myös elinkaaren jatkumoa, kenelle yrityksen toiminta on kohdennettu sekä miten yrityksen kiertotaloustoimintaa halutaan markkinoida.

Työpajan tavoite täyttyi ja alueella toimivat yritykset saatiin koottua yhden pöydän ääreen ja keskustelemaan alueelle soveltuvista mahdollisista kiertotaloudellisista toimenpiteistä (Kuva 3.). Circula -pelin pelaaminen toi työpajatyöskentelylle johdonmukaisuutta sekä osallistujien mielikuvitukset käynnistettyä.

Kuva 3. Työpajatyöskentelyä.

Lähteet

Sitra. 2019a. Kiertotalouden kiinnostavimmat. Hakupäivä 9.12.2019. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/
Sitra. 2019b. Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula. Hakupäivä 2.12.2019. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous-ja-yrittajyyspeli-circula/#mista-on-kyse

Lapin AMKin Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma on mukana eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavassa LifeAge–hankkeessa, jonka teema on aktiivinen ikääntyminen suomalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa. LifeAge tulee sanoista “Promoting the shift sedentary Lifestyle towards active Ageing – LifeAge. Erasmus+SPORT toimii hankkeen rahoittajana.

Hankkeen tutkimustyö on olennainen liikunnan alan paradigma ikääntyvän eurooppalaisen väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tavoitteina ovat arvioida ikääntymisen sekä istumatyön terveysvaikutuksia eurooppalaiseen väestöön ja edistää liikkumista ja liikuntaa keskeisenä välineenä terveelle ja aktiiviselle ikääntymiselle.

Ikääntyvä eurooppalainen väestö

Tilastojen mukaan eurooppalainen väestö on ikääntymässä lähes kaikissa jäsenvaltiossa. 2060–luvulle tultaessa yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa nykyisestä 17 prosentista jopa 30 prosenttiin. Samalla yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa 5 prosentista yli 12 prosenttiin. Lisäksi eliniän odote on kasvussa Euroopassa. Ennusteen mukaan EU:n väkimäärä ei kuitenkaan nouse nykyisestä tasosta. (Valtioneuvosto 2011; European Commission 2019.)

Ikääntyneiden osuuden kasvaessa työikäisten kansalaisten määrä vähenee. Tällä hetkellä Euroopan Unionissa on neljä työikäistä kansalaista yli 64–vuotiasta kohden. Tämä suhde tulee ennusteen mukaan olemaan 50-vuoden kuluttua vain kaksi työikäistä kansalaista yli 64–vuotiasta kohden. Tämän seurauksena tapahtuu verotulojen pienentymistä. Tämä asettaa vaaraan kansalaisten eläkkeet, terveydenhuollon- ja pitkäaikaishoidon järjestelmät. Nämä saattavat joutua taloudellisesti kestämättömiksi, koska työvoiman supistuminen ei ehkä enää pysty vastaamaan ikääntyneiden ihmisten kasvavaan tarpeeseen. (European Commission 2019; Valtioneuvosto 2011.)

Liikkumattomuus EU:ssa

Ikääntymisen vaikutuksia pahentaa lisäksi EU–kansalaisten liikkumattomuus. Tilastojen mukaan jopa kolmasosa eurooppalaisista aikuisista ei harrasta riittävästi liikuntaa. Suomessa vastaava tilasto kertoo samoja tuloksia. Fyysistä kuntoa ylläpitävää liikkumista ei toteudu riittävästi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018, 40).

Euroopassa yleisesti liikkumattomuudesta ja sen seurauksista on alkanut muodostua ongelmakohta. WHO:n mukaan jopa 59 prosenttia eurooppalaisista on ylipainoisia. Lisäksi liikalihavien määrä on ollut nousussa. Tilaston mukaan ylipainoisista liikalihavia on peräti 67 prosenttia. Erityisesti tämä kehitys näkyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla. (WHO 2018, 24–25.)

Lihavuuden on todettu aiheuttavan terveydellisiä haittoja erityisesti ikääntyville. Ylipainoisten suurimpia riskikohtia ovat verenpainetaudit, aikuistyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikot, sekä virtsanpidätysvaikeudet. Näiden seurauksena yksilön elämänlaatu heikkenee.

Merkittävä huomio on myös lihavuuden vaikutus ikääntyvän toimintakykyyn niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. (UKK- Instituutti 2015.) Tulevaisuudessa lasten ja aikuisten aktivointi näyttää olevan yhteiskunnan suurimpia kehityksenkohteita pelkästään kansantaloutta ajatellen, puhumattakaan sen vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

”Active Ageing” - Aktiivinen ikääntyminen

LifeAge -hankkeen pääteemoja on aktiivinen ikääntyminen. Teema on erittäin ajankohtainen ikääntyvän väestön lisääntyessä.

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on jatkuva prosessi, jonka avulla pyritään mahdollistamaan parhaat olosuhteet hyvään terveyteen ja turvallisuuden tunteeseen. WHO:n määritelmän mukaan sanalla aktiivinen tarkoitetaan ihmisen jatkuvaa osallistumista fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaan yhteiskunnan sisällä. (WHO 2002, 12.)

WHO ja Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ovat lanseeranneet käsitteen ”Active Ageing” jo vuonna 1999. Kyseiset järjestöt olivat jo kaksikymmentä vuotta sitten tietoisia tulevaisuudessa odottavasta kasvavasta ikääntyneiden ihmisten märästä. Taustalla oli ajatus pitää ikääntyvät ihmiset mahdollisimman pitkään hyödyllisinä yhteiskunnalle.

WHO:n ja YK:n mukaan ikääntyvien osaamista, sekä voimavaroja voi hyödyntää kustannustehokkaasti samalla huomioiden yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. (WHO 2002, 12–13.)

Ikääntyminen on myös huomioitu Euroopan unionin perusoikeusoikeuskirjassa. Kirjan 25. artiklassa kerrotaan vanhusten oikeuksista seuraavaa: ”Euroopan unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään.” (European Union Agency for Fundamental Rights 2019)

Aktiivisen ikääntymisen tavoittelulle on WHO:n mukaan olemassa selvät taloudelliset syyt. Suurimpana yksittäisenä syynä voidaan pitää terveen ja toimintokykyisen vanhusten pienentyneet terveyspalveluiden menot.

Terveet ihmiset tekevät enemmän ja pidempään töitä. Euroopassa on ollut suuntaus siirtyä varhaiseläkkeelle julkisen politiikan seurauksena, jolla jopa kannustetaan ennenaikaiseen eläköitymiseen. Suurten ikäluokkien vanhetessa on syytä tehdä muutoksia eläkepolitiikkaan. (WHO 2002, 15–16.) Aktiivinen ikääntyminen olisi toimiessaan suora kompensaatio kasvaviin eläke- ja sairauskuluihin.

Aktiivista ikääntymistä tarkastellessa ei pidä puhua pelkästään taloudellisista hyödyistä yhteiskunnalle.

Liikkuminen tukee yksilötasolla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla ikääntyvien työuria voi pidentää ja tarjota heille arvokas vanhuus.

Hankkeesta yleisesti

Hankkeena LifeAge on pitkälti aineistolähtöinen. Aineiston muodostavat jokaisessa kumppanimaassa yhteisellä sapluunalla toteutetut mittaukset ja haastattelut. Lapin alueella näihin on osallistunut yhteensä 106 kohdehenkilöä.

Tämän vuoksi mittauksissa ja tulosten tulkinnassa on ehdotettu grounded theory -perustaista näkökulmaa, jossa annamme aineiston kertoa mitä se pitää sisällään ja mahdolliset teoreettiset käsitteet muodostetaan tämän pohjalta (Metsämuuronen, 2000, 25; Godfrey 2015).

Pohjoisen ikäihmisten kokemuksia pyritään ymmärtämään aineistosta käsin. Tehtävä ei ole mitenkään helppo. Taannoin samaa aihetta on sosiologiselta pohjalta tarkastellut esimerkiksi Jaakkola (2015) väitöskirjassaan.

LifeAge-hanke on hyvä esimerkki verkostoitumisesta, joka tuottaa tuloksia. Hankkeen pääpartneri on Murcian yliopisto (UCAM) Espanjassa. Heidän edustajansa osallistui Lapin alueen isännöimään EAS-konferenssiin vuonna 2016.

UCAM on pitkään vienyt fyysisen toimintakyvyn teemaa eteenpäin kansallisella rahoituksella Espanjassa, ja päätyi hakemaan Erasmus-urheiluohjelmasta tukea vuoden 2018 hakukierroksella. Heillä oli ideana rakentaa monikansallinen konsortiumi hakemukseen, ja aiemman kontaktoinnin vuoksi Lappi ja Lapin AMK oli luonteva kumppani.

Hakemus laadittiin keväällä 2018 ja toimet saatiin alkuvuodesta 2019 käyntiin. Hanke mittaa eri ikäryhmien fyysistä toimintakykyä ja tukee osaltaan aktiivisen ikääntymisen teemaa. Hanke tuo myöskin kaivattua kansainvälistä TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulun toimintaan.

Hankkeen toimijat & yhteistyö

Espanjan lead partner on rakentanut hankkeeseen tiiviin yhteistyökuvion paikallisten kanssa. Jokaisessa kumppanimaassa (Espanja, Suomi, Italia, Irlanti ja Latvia) toteuttajana on jokin korkeakoulu tai tutkimuslaitos, joka vastaa tiedonkeruusta.

Tiedonkeruu kohdistuu paikalliseen väestöön ja hankkeen tuotoksia arvioidaan yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Focus group -tapaamisissa käsitellään materiaaleja, joita hanke on saanut aikaan. Tämän lisäksi hankkeesta järjestetään erillinen tiedotustilaisuus (multiplier event) edelleen paikallisen väestön kanssa yhdessä.

Tätä kautta varmistetaan hankkeen vaikuttavuutta. Idea ja vahvistus viedä sitä eteenpäin perustui siihen, että Lapin alueella on tarvetta ikääntymisen teeman ja fyysisen toimintakyvyn tarkasteluun. Siksi Lapin AMK lähti kumppaniksi.

Nyt kun hanketta toteutetaan, sen tulokset testataan paikallisten ihmisten parissa näissä tilaisuuksissa. Tätä kautta hanke toteuttaa myös living lab-ajattelua, jossa käyttäjät kytketään tiiviisti innovaatioprosessiin.

Lapin ammattikorkeakoulu isännöi hanketapaamista Rovaniemellä 23 - 24.10.2019. Seuraava kokoontuminen on Espanjassa huhtikuussa 2020. Sekä itse isännöimämme että vierailemamme hankekokoukset tuovat kansainvälistä vuorovaikutusta ja mahdollistavat henkilökuntavaihtoja.

Erasmus-toimista on tärkeätä olla kartalla myös siksi, että ne osaltaan mahdollistavat liikkuvuuksia. Tulevalla ohjelmakaudella vuodesta 2021 eteenpäin nämä Erasmus-hanketuet kolminkertaistuvat.

Lähteitä

European Commission. Active Ageing. 2019. Viitattu 27.11.2019 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1062&langId=en#na-vItem-moreTopic.

Godfrey, Mary. 2015. Qualitative research in age and ageing: enhancing understanding of ageing, health and illness. Age and Ageing 2015;44: 726–727. British Geriatric Society.

Jaakkola, Elvi. 2015. Yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla asuvien ikääntyneiden arjessa. Rovaniemi: Lapin Yliopisto.

Metsämuuronen, Jari. 2000. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4. Helsinki: Methelp KY.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, pai-kallaanolo ja fyysinen kunto. Viitattu 25.6.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

UKK – Instituutti. 2015. Lihavuus heikentää ikääntyneen toimintakykyä. Viitattu 27.11.2019 http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikun-nasta/liikunta_ja_painonhallinta/lihavuus_heikentaa_ikaantyneen_toi-mintakykya

Valtioneuvosto. 2011. Väki Euroopan Unionissa vanhenee nopeaa tahtia. Viitattu 27.11.2019 https://eurooppatiedotus.fi/2011/09/20/vaki-euroopan-unionissa-vanhenee-nopeaa-tahtia/.

WHO. 2018. European health report. Viitattu 27.11.2019 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0008/379862/who-ehr-2018-eng.pdf

WHO. 2002. Active Ageing. A Policy Framework. Viitattu 27.11.2019 http://whqlibdoc.who.int/hq/2002/WHO_NMH_NPH_02.8.pdf.

Blogisarjan ensimmäisessä kirjoituksessani kerron GET10-hankkeesta, sen ensimmäisestä tapahtumasta sekä näkemyksiäni tapahtumasta ja sen järjestämisestä. Teemaan liittyen kerron myös ostoprosessista sekä sosiaalisen median vaikutuksista siihen.

Blogisarjassa tullaan julkaisemaan kirjoituksia jokaisesta tapahtumasta ja suurin osa julkaistaan vuoden 2020 aikana.

GET10-hanke

Digitalisaatio muuttaa yrityksien toimintaa kokonaisvaltaisesti, eikä kaikissa PK-yrityksissä ole valmiuksia muutokseen. Tarvitaankin koulutuksia, verkostoitumista, valmennusta sekä uusien työntekijöiden rekrytointeja.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Lappilaisten pk-yritysten osaamista ja valmiuksia menestyä digiajan aiheuttamassa rakennemuutoksessa tarjoamalla osallistujille valmennustapahtumia, jotka mahdollistavat myös verkostoitumisen.

Verkostoitumisen kickstarttina hyödynnetään muun muassa workshoppeja, joissa törmäytetään yrittäjiä, yritysten edustajia, työnhakijoita sekä muita kehitystoimijoita keskenään. Workshoppien sisällöt muotoutuvat tapahtuman sekä puhujien teemojen ympärille.

Hanke toteutetaan 2019-2020 ja se sisältää 10 valmennustapahtumaa TEQU Talkia. Tapahtumat järjestetään inspiroivissa tiloissa poissa perinteisistä seminaari- ja luokkahuoneympäristöistä.

Sisällöllisesti tapahtumat koostuvat johtamisen, työkulttuurin, strategian, viestinnän, tilaratkaisujen, uusien teknologioiden hyödyntämisen ja organisaatioiden rakennemuutosten aihealueilta muodostuvista kehitystarpeista.

Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää kehittämishanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston kautta sekä Lapin AMK.

TEQU Talk – Työkulttuurin muutos somen valtakaudella

Tapahtumasarjan ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Levillä 5.9.2019. Tapahtumatilana toimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistama koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevi.

Kuva 1. Wellevin kokoustila

Puhujina tapahtumassa nähtiin Suomen johtava myyntivalmentaja Mika D. Rubanovitsch sekä yrityksiä kasvuun ja menestykseen sparraavan Rokmindin perustaja ja valmentaja Melina Niemi.

Kuva 2. Mika D.Rubanovitsch & Melina Niemi

Ruban puheenvuoro muotoutui myyntiin vaikuttavien megatrendien ympärille. Digitalisaatio ja z-sukupolven some valtakausi on muuttanut ja tulee muuttamaan myyntiprosessia. Osto käyttäytymisen muutoksen myötä yritysten toimintatapoja myynnin osalta tulee myös muuttaa.

Monikanavaisuus, sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen, markkinointiautomaatio sekä moderni inbound-markkinointi ovat asioita, joita tulisi hyödyntää osana myyntiprosessia tänä päivänä, jolloin kaikki myyvät. Ei tule myöskään unohtaa vuorovaikutuksen arvoa, joka korostuu entisestään digitalisaation myötä.

Mellun puheenvuoro kiteytyi voittaja-asenteeseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, jossa apuna voi käyttää menestyksen portaita. Nuorten Leijonien henkisenä valmentajana toiminut Melina kertoi miten tavoitteissa päästään maaliin asti ja miten vastoinkäymisiä pystytään sietämään.

Matka kohti menestystä ja hyvinvointia on kaikilla erilainen ja jokainen näkee asiat omasta kulmastaan. Hyvällä asenteella pääsee pitkälle ja moneen asiaan voi vaikuttaa omilla teoillaan. Erilaisuutta tulee sietää ja luottamus sekä arvostus tiimin sisällä on tärkeää. Tämän lisäksi tarvitaan konkreettisia tavoitteita, joiden täyttymistä tulee myös mitata.

Sosiaalinen media osana ostoprosessia

Asiakkaan matka alkaa verkosta, useimmiten sosiaalista mediasta.

Digitalisaation ja sosiaalisen median aikana ostoprosessin ymmärtäminen myynnin ja markkinoinnin suunnittelussa korostuu entisestään. (Hanki 2015.)

Yrityksille sosiaalisen median alustat ovat erinomainen työkalu lisätä myyntiä ja saada huomiota uusille tuotteille. Sosiaalisen median vaikutus ostoprosessiin on vahva, koska etenkin nuorille sosiaalinen media on itsestäänselvyys. (Ylä-Anttila 2019.)

Tietoisuuden herättäminen on markkinoijan näkökulmasta ostoprosessin alku. Asiakkaalla ei vielä tässä kohtaa ole tiettyä tarvetta, jolloin tietoisuus ja tarve tuotteestasi tai palvelusta tulee herättää hyödyntämällä mainontaa. Hyödyntämällä useita eri kanavia inspiraation herättämiseksi saadaan asiakas kiinnostumaan. (Koskelo 2018.)

Ostoprosessi asiakkaan näkökulmasta alkaa, kun hän tiedostaa tarpeensa tai ymmärtää hyödyn yrityksen tarjoamasta tuotteesta tai palvelusta. Seuraavia ostoprosessin vaiheita ovat tiedonhaku, vertailu ja ostopäätös. Yrityksen myyntiprosessissa tulee ohjata asiakasta oikeaan suuntaan, tarjota ratkaisu sekä ennen kaikkea tehdä ostaminen helpoksi. (Koskelo 2018.)

Ostoprosessin jälkeinen vaihe on saada jatkuvuutta asiakkuudelle tarkoituksena saada asiakas ostamaan uudestaan. Asiakkaan odotuksiin vastaaminen koko prosessin ajan on erittäin tärkeää. Sosiaalisen median valtakaudella asiakkaan kokemukset leviävät tehokkaasti, joten palvelkaa niin kuin toivoisitte itseänne palveltavan. (Hanki 2015.)

Pohdintaa

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen kaikkinensa on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Sisällön suunnittelu, puhujien kartoitus, aikataulutus, viestintä ja kaikki byrokratia sen taustalla on aikaa vievää. Kärsivällisyyttä, hyviä hermoja sekä joustavuutta vaaditaan, mutta loppujen lopuksi se palkitsee positiivisen palautteen muodossa.

Levin tapahtuma ja sen järjestelyt onnistuivat mielestäni hyvin, mutta parannettavaakin jäi. Tapahtumatilana Wellevin kokoustilat olivat nappivalinta ja palvelukin tarjoilujen muodossa toimi loistavasti. Suosittelen lämpimästi.

Tapahtuman ajankohdan valinnassa mentiin kuitenkin vikaan. Arkena keskellä päivää ennen sesonkia järjestettävä tapahtuma ei yleisöryntäyksestä nauttinut. Syitä on useita, mutta suurimpana ongelmana näen liian myöhään aloitetun tapahtumamarkkinoinnin. Lisäksi alueen yrittäjille kylmäpuheluita soitellessa kävi hyvin nopeaa ilmi, että työvoimaa Levillä tuohon aikaan ei vielä hirveästi ollut.

Yleiseksi mielikuvaksi jäi, että yrittäjillä ei ollut aikaa osallistua tapahtumaan, vaikka haluja olisi ollutkin. Sijaintina Levi ei ollut tämänkaltaiselle tapahtumalle kaikista paras vaihtoehto, koska muiden kuntien yrityksiä ja yrittäjiä kontaktoidessa esteeksi tuntui nousevan syrjäinen sijainti. Kokeiluna Levi oli kuitenkin hyvä ja kokemuksena erinomainen.

Käsi ylös virheen merkiksi tapahtumamarkkinoinnin kohdalla, vaikkakin juuri ennen tapahtumaa pyörineet kesälomat sekoittivatkin pakkaa ja tekivät viestinnästä sekä puhujien kiinnityksestä haastavaa.

Lopuksi

Kiitokset puhujille, osallistujille ja tapahtuman järjestämisessä mukana olleille työkavereille!

Lähteet:

Hanki, J. 2015. Ostoprosessin viisi vaihetta. Advanceb2b blogi 3.6.2015. Viitattu 28.11.2019
https://www.advanceb2b.com/fi/blog/ostoprosessin-viisi-vaihetta

Koskelo, T. 2018. Digitaalinen markkinointi ja ostoprosessin eri vaiheet. Suomen digimarkkinoinnin blogi 13.11.2018. Viitattu 28.11.2019
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-ja-ostoprosessin-eri-vaiheet

Ylä-Anttila, A. 2019. Markkinointi & Mainonta. Somemarkkinoinnin merkitys kasvaa: ”Kysymys on löytämisen ilosta” 13.9.2019. Viitattu 28.11.2019
https://www.marmai.fi/uutiset/somemarkkinoinnin-merkitys-kasvaa-kysymys-on-loytamisen-ilosta/b3ae78b4-4819-4cd9-ab67-b7f220ebf461

Kerron tässä blogissa omasta kokemuksestani vuosi sitten minulle täysin tuntemattomasta tavasta yhteensovittaa opintoja ja työelämää työn opinnollistamisen avulla.

Miten tähän päädyttiin?

Aloitin YAMK-opinnot Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa syksyllä 2018. Opinnot edistyivät syksyn osalta aikataulussa. Keväällä 2019 kuitenkin jouduin siirtämään teknologia- ja innovaatiojohtamisen opintojakson suorituksen hamaan tulevaisuuteen johtuen tulevasta perheenlisäyksestä.

Muutama kuukausi toisen lapsen syntymästä olin yhteydessä opintojaksosta vastaavaan opettajaan, (Helena Kangastie). Tarkoituksenani oli vain tiedustella, milloin tämä opintojaksokokonaisuus järjestetään uudelleen.

Keskustelut uudesta toteutusajasta loppuivat lyhyeen, kun ohjaava opettaja ehdotti opintojakson vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi työn opinnollistamista. Suoritustapana työn opinnollistaminen oli minulle entuudestaan tuntematon. Perehdyttyäni opettajan antamaan aineistoon ja ohjeistukseen ajattelin, että tämähän on nerokasta:

Tekemällä työtehtäviä, jotka kuitenkin tekisin, edistän myös YAMK opintojani.

Työn opinnollistaminen tarkoittaa, että suoritat opintoja hankkimalla osaamista työtehtävissäsi tai osallistuessasi opintojen aikana muuhun sellaiseen toimintaan, joka tuottaa oman opetussuunnitelmasi mukaista osaamista (Kangastie, H 2017).

Teknologia- ja innovaatiojohtamisen opintojakson sisältö soveltui minulle henkilökohtaisesti hyvin työn opinnollistamiseen, sillä työskentelen Lapin ammattikorkeakoululla projektipäällikkönä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeissa.

Miten käytännössä?

Työn opinnollistamisen prosessi laitettiin käyntiin tapaamisessa ohjaavan opettajan kanssa, jossa käytiin läpi opinnollistamisen kohde, suorittamistapa sekä sovittiin oppimisen osoittamisen dokumentointi. Tämän jälkeen opinnollistaminen käytiin läpi työpaikan ohjaajani kanssa ja alettiin hommiin.

Mitä sitten tein työn opinnollistamisessa?

Kuten aikaisemmin mainitsin, työskentelen Lapin AMK TKI-toiminnassa ja meillä toiminta suoritetaan pääasiassa hankkeiden kautta, joihin korkeakoulu hakee ulkopuolista rahoitusta. Käytännössä johdin yhteistyössä kokeneemman kollegan kanssa uuden investointihankkeen hankesuunnitteluvaiheen ja kirjoitin yhteistyössä kollegoideni kanssa hankehakemuksen, joka toimitettiin rahoittajalle käsiteltäväksi.

Investointihankkeen päätavoitteena on vahvistaa Lapin AMKin valmiuksia palvella alueellisten pk-yritysten kasvua vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä tukien alueen resurssitehokasta ja älykästä kasvua. Hankkeelle haetaan rahoitusta alueellisesta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, jota Lapin liitto myöntää.

Itse teknologia- ja innovaatiojohtamisen opintojaksoa varten kirjoitin raportin liittyen teknologia- ja innovaatiojohtamiseen samalla peilaten teoriaa tekemääni hankesuunnitelmaan. Raportin lisäksi kirjoitin opinnollistamisen ajan oppimispäiväkirjaa, jossa kuvasin edistymistäni työtehtävissä ja opittuja asioita.

Kun hankesuunnitelma, raportti ja oppimispäiväkirja olivat valmiita, istuimme alas arviointikeskusteluun ohjaavan opettajan ja esimieheni kanssa. Arviointikeskustelussa kävimme läpi, miten tämä prosessi oli mennyt, miten osaaminen oli kehittynyt ja minkälaisia tuloksia saavutin. Lisäksi laadin itsearvioinnin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti.

Yhteenvetoa

Mahdollisuus suorittaa opintoja työn opinnollistamisen kautta on mielestäni erittäin tehokas tapa yhdistää työtä ja opintoja, varsinkin YAMK-opinnoissa, sillä melko suuri osa YAMK-opiskelijoista suorittaa tutkintoa työn ohella.

Työtä opinnollistamalla voi kehittää itse työpanoksen laatua ja opiskelija pystyy samalla edistämään opintojaan luonnollisesti työpäivänsä aikana. Työn opinnollistaminen on loistava mahdollisuus hankkia osaamista!

Käytännössä löin ”kaksi kärpästä yhdellä iskulla”. Kokemuksieni perusteella voin suositella tätä vaihtoehtoisena suoritustapana muillekin opiskelijoille, niin AMK- kuin YAMK-opintoihin. Tässä toteutuu luontevasti myös paljon peräänkuulutettu työelämäyhteistyö.

Lähteet

Kangastie, H. (toim.) 2017. Työtä opinnollistamassa. Lapin AMKin julkaisuja Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 12/2017. Viitattu 20.11.2019 https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aa1afad0-48c5-43f5-be30-1bbb7d205f75

Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmään kuuluva Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmä tekee työtä terästen konepajakäytettävyyteen liittyvissä hankkeissa sekä tuottaa erilaisia testauspalveluja yhteistyökumppaneille.

Kemissä sijaitsevassa rikkovan aineenkoetuksen laboratoriossa on terästen muovattavuuden testaukseen soveltuvia laitteita kuten Erichsen hydraulinen pullistin sekä GOM Aramis/Argus optinen venymämittausjärjestelmä.

Tutkimusryhmä on ollut viime vuosina vahvasti mukana teräsyhtiö SSAB:n kehittäessä lujia teräksiä ja niiden muovattavuutta.

Levyn reunan muovattavuuden tutkimus ASM-tutkimusryhmässä

Eräs muovattavuuden tutkimuksen osa-alue käsittää teräslevyn reunan muovattavuuden. Tietämystä tarvitaan erityisesti ajoneuvoteollisuudessa, jossa valmistetaan suuria sarjoja erilaisia komponentteja, joissa yhdistyvät usein mekaaninen leikkaus ja muovaus.

Yleensä osien valmistuksessa pyritään siihen, että muovauksen jälkeen tuote on kerralla valmis, eikä tarvita enää reunan rajaamista tms. jatkokäsittelyä. Tällöin usein levyn reunan muovattavuus muodostuu kriittiseksi ja mikäli se on riittämätön, syntyy reunaan murtumia ja komponentti joudutaan hylkäämään valmistusprosessissa.

Kuvassa 1 nähdään leikkaamalla ja muovaamalla valmistettu henkilöauton alustan komponentti, jossa reunan muovaus on hyvin onnistunut.

Kuva 1. Leikkaamalla ja muovaamalla valmistettu auton henkilöauton kolmiotukivarsi, kuva: SSAB, Vili Kesti

Levyn reunan muovattavuuden määrittämiseen on perinteisesti käytetty ns. reiänlaajennustestejä, joissa tietyn muotoisella painimella laajennetaan lävistämällä valmistettua reikää, kunnes reiän reunaan syntyy murtuma. Mitä suurempi reikä saadaan aikaan, sitä parempi tulkitaan reunan muovattavuuden olevan. Eräs tällainen testausmenetelmä on standardin ISO/FDIS 16630 mukainen testi, jossa käytetään kartion muotoista paininta.

Testin perusteella määritellään materiaalin soveltuvuus erilaisiin muovausmenetelmiin ja niillä tapahtuvaan komponenttien valmistukseen. Menetelmää on kuitenkin kritisoitu sen tulosten suuren hajonnan vuoksi.

Menetelmä on standardisoinnista huolimatta hyvin herkkä olosuhteiden aiheuttamille muutoksille, kuten tutkittavan levyn reunan laadulle sekä itse testausprosessissa tapahtuville muutoksille, kuten työkalujen kulumiselle.

Olemassa olevien tutkimusmenetelmien kartoitus

SSAB:n taholta esitettiin, että Arctic Steel and Mining tutkimusryhmän kanssa yhteistyössä alettaisiin kehittää levyn reunan muovattavuuden tutkimiseen uusia menetelmiä, joilla saataisiin kattavampia ja luotettavampia tuloksia pienemmällä hajonnalla.

Työtä varten koottiin yhteen muovattavuuden kanssa Lapin AMK:lla tekemisissä olevat henkilöt ja SSAB:n puolelta projektiin osallistui DI Vili Kesti, joka työskentelee SSAB:n Knowledge Service Centerissä. Lisäksi mukana oli muutama muu henkilö SSAB:n tutkimusorganisaatiosta.

Työ aloitettiin kirjallisuusselvityksellä, jossa kartoitettiin olemassa olevia reunan muovattavuuden tutkimiseen käytettäviä menetelmiä. Niitä löydettiin melko runsaasti ja ne koottiin yhteen sekä ryhmiteltiin niiden edustaman tyypin mukaan.

Eräs tapa luokitella testausmenetelmä on määritellä sen muovauksen aikana levyn reunaan kolmeen eri pääsuuntaan syntyvät venymät, kuva 2. Venymien suuruudessa tapahtuvien muutosten avulla voidaan kuvata erilaisissa muovaustesteissä syntyviä muodonmuutostiloja, joista muutamasta erilaisesta nähdään myös esimerkki kuvassa 2.


Kuva 2. Levyn reunan muovauksessa syntyvät venymät sekä erilaisia reunan muovattavuuden testejä ja niissä vallitseva muodonmuutostila.

Kirjallisuustarkastelun pohjalta alettiin suorittamaan valintaa löydettyjen menetelmien joukosta.

Muodonmuutostilan lisäksi valinnassa käytettiin eräitä muitakin kriteerejä, kuten työkalujen valmistettavuus, näytteiden valmistettavuus, mahdollisuus optiseen venymämittaukseen, suurin materiaalin paksuus/lujuus, mahdollisuus varioida leikkausvälystä, jne. Huolellisen analysoinnin tuloksena valittiin jatkoon viisi erilaista testiä.

Uusien menetelmien käyttöönotto

Valittujen menetelmien testausta varten suunniteltiin ja valmistettiin työkalut niiltä osin kuin oli tarvetta ja valmisteltiin näytteet SSAB:n toimittamista kolmesta eri koemateriaalista sekä toteutettiin testaukset yksi kerrallaan.

Kuvassa 3 nähdään esimerkkinä ns. Diabolo-testissä käytetyt työkalut ja näyte testauksen jälkeen sekä optisen venymämittauksen avulla saatu venymäjakauma.

Kuva 3. Diabolo-testin työkalu, näytteitä sekä optisella venymämittauksella saatu venymäjakauma.

Projektin lopputulos ja johtopäätökset

Kun kaikki testaukset oli suoritettu, niiden tulokset koottiin yhteen ja analysoitiin. Kuvassa 4 on esitetty tuloksena eri testeissä saadut maksimivenymät ja niistä laskettu hajonta sekä verrattu niitä perinteisellä ISO HE-testillä saatuihin tuloksiin ja hajontaan. Em. tapauksessa viidestä testistä kahdessa tulosten hajonta on erittäin pieni ja kahdessa muussakin uudessa testissä selvästi pienempi kuin ISO HE-testissä.


Kuva 4. Eri testimenetelmillä saatu reunan muovattavuuden arvo ja tulosten hajonta, kuva: SSAB, Vili Kesti

Projektin loppupäätelmä oli, että uusien testien käyttöönotto oli onnistunut. Tuloksia esiteltiin lokakuun alussa Suomen Levynmuovauksen Yhteistyöryhmän FinDDRG ry:n järjestämillä Levytekniikan teemapäivillä Riihimäellä, missä ne herättivät suurta mielenkiintoa alan ammattilaisten keskuudessa.

Uusia tutkimuksia ollaan jo aloitettu ja suunnitelmissa on myös julkaista niiden tuloksia yhdessä SSAB:n kanssa esim. tulevissa IDDRG:n eli International Deep Drawing Research Groupin konferensseissa.

Kiinteistön energiakatselmus

Kiinteistön energiakatselmus soveltuu sellaisten liike- ja palvelurakennusten energiansäästömahdollisuuksien kartoitukseen, joissa on tavanomaiset talotekniset järjestelmät. Sitä voidaan käyttää myös suuren tai tekniikaltaan monimutkaisen palvelualan rakennuksen, kuten sairaalan, suuren liikekeskuksen tai uimahallin katselmusmenetelmänä.

Energiankäyttötietojen ja rakennuksen perusteellisen läpikäynnin perusteella selvitetään energian turha kulutus ja määritellään kannattavat energiansäästötoimenpiteet.

Kiinteistön energiakatselmusraportissa käsitellään kohteen energian ja veden käytön nykytilanne, kuvataan LVIS-järjestelmien toiminta ja käyttö sekä esitetään säästötoimenpiteitä perusteluineen, säästövaikutuksineen ja takaisinmaksuaikoineen (Motiva 2017).

Jokaiseen katselmointiin tarvitaan yksi sähköpuolen ja yksi lämpöpuolen pätevyyden suorittanut henkilö, koska energiakatselmointien kenttätyössä joudutaan suorittamaan erilaisia mittauksia niin sähkölaitteiden kuin lvi-järjestelmienkin osalta. Ymmärrettävää on, että ilman sähköpuolen kokemusta ei voida suorittaa sähköön liittyviä mittauksia.

Lapin ammattikorkeakoulun tarjontaan kuuluu tehdä yrityksille Motivan mallin mukaisia energiakatselmointeja, joten koulutus antaa mahdollisuuden toimia mukana katselmoinneissa kenttätyöstä virallisten katselmointien kirjoittamiseen vastuuhenkilönä.

Motivan koulutus Helsingissä 9.10 – 10.10.2019

Lokakuun alussa Helsingissä järjestettiin Motivan toimesta kaksipäiväinen energiakatselmoijan kurssi. Tapahtumassa oli mukana paljon sähkö- ja energiapuolen insinöörejä, jotka olivat ilmoittaneet ennakkoon, haluavatko saada S (sähköpätevyyden) vai L (lämpöpätevyyden).

Koulutus ei anna osallistujalle suoraan pätevyyttä, vaan hänen tulee tehdä annetut harjoitustehtävät ja lähettää ne postissa Motivalle. Itse lähdin suorittamaan L-puolen pätevyyttä.

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla voidaan tehdä energiatehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja.

Lähdimme työkaverini kanssa Helsinkiin aikaisella aamulennolla. Saavuttuamme Helsinkiin hieman ennen klo 7 ja lähdimme mahdollisimman nopeasti kohti hotelli Havenia, koska koulutus oli alkamassa klo 9.30.

Tapahtumassa oli puhumassa Motivan oma henkilöstö, joilla oli kokemusta energiakatselmoinneista sekä katselmuksen kenttätyöstä. Oman henkilöstön lisäksi paikalla oli vierailevia puhujia, joiden asiantuntijuus kohdistuu rakennusten automatiikkaan, työturvallisuuteen sekä Helsingin alueelliseen rakennuskantaan.

Koulutuspäivän aiheet

Ensimmäisen kurssipäivän aiheet perustuivat muun muassa katselmoinnin käytännön toteutukseen, laadunvarmistukseen sekä energiamittauksiin ja seurantaan. Itse katselmusta koskevat aiheet olivat Motivan oman henkilöstön luennoimia. Muutoin vierailijoita oli Elomatic Consulting & Engineering Oy:stä ja Helsingin kaupungilta. Vierailijoiden luentojen aiheet koskivat energiamittauksia ja seurantaa sekä energiakatselmuksia tilaajan näkemyksistä.

Toisen koulutuspäivän aiheet koskivat kiinteistöjärjestelmiä katselmuksissa, käyttöhyödykejärjestelmät katselmuksissa sekä katselmuksien kenttätöistä, joista vastasivat Motivan oma henkilöstö. Vieraileva puhuja oli UPM:stä ja aiheena oli työturvallisuus osio katselmusten kenttätöistä.

Kokemukset Motivan koulutuksesta

Aiheita oli runsaasti. Välillä tuntui, että liikaa, mutta toisaalta energiakatselmuksiin liittyy paljon eri asioita, jotka tulee huomioida katselmusta tehdessä. On hyvä muistaa, että katselmoinnin tekeminen vie aikaa ja että tekeminen ei rajoitu pelkästään kirjoittamiseen, vaan kohteessa tulee suorittaa monia mittauksia, niin LVI-kuin sähköpuoleltakin. Tämän takia katselmuksen tekemiseen tarvitaan aina L-puolen ja S-puolen henkilö.

Itselleni antoi eniten ajateltavaa työturvallisuusasiat. Aihe nousi paljon tärkeämpään rooliin, kuin alun perin ajattelin. Työturvallisuutta koskevalla Teemu Turusen luennolla kerrottiin hyvin tarkkaan eri riskeistä, jotka tulee huomioida katselmuksen kenttätyössä.

Riskien arvioinnissa esille nousi sellaisia asioita, joita voi pitää hyvinkin selvinä ja yksinkertaisina, mutta silti tilanteet kenttäolosuhteissa voivat osoittautua arvaamattomiksi. Luennoitsija kertoi esimerkin, joka oli tapahtunut tosielämässä ja mihin toimenpiteisiin yritys joutui tilanteen jälkeen. Riskien arviointi ja minimointi nousi itselläni suureen rooliin osana katselmuksten tekemistä.

Loppusanat

Kokonaisuutta tarkasteltuna Motivan koulutus oli kattavan oloinen tietopaketti ja siitä on hyötyä varsinkin niille, jotka toimivat automatiikan parissa.

Automatiikka on nykypäivinä yleinen osa rakennusten tekniikkaa. Tämän vuoksi koen, että automatiikkaan ei tule keskittyä pelkästään automatiikka alalla, vaan sen tulisi olla enemmän läsnä myös rakennustekniikassa ja LVI-tekniikassa, koska automatiikassa on kumminkin kyse rakennuksen ”aivoista”.

Olisin toivonut luennoille käytännön laskuharjoituksia, joita olisi voitu tehdä tunneilla tai esitellä luentojen aikana. Näin oltaisiin saatu hieman vaihtuvuutta tunteihin.

Toinen toivomuslistalle jäänyt asia on osallistumisen etämahdollisuus. Luennoille ei ollut mahdollisuutta osallistua etänä. Olisiko tämä mahdollista tulevaisuudessa, kun lentämisestä aiheutuva ilmastonkuormituskin on aiheellisesti esillä?

NORDPLUS Creative Arts Pedagogy and the Environment
The CAPE Network
Opintomatka, Nuuk, Greenland
Lokakuu 10 – 19, 2019


Matka Torniosta Nuukiin ja takaisin ei ole aivan yksinkertainen ja nopea tehtävä. Yksi kuvataideosaston opettaja ja yksi opiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta kutsuttiin kuitenkin Nuukiin verkostoitumaan ja oppimaan uutta Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian David Yokenin toimesta.

Matkalle valikoituivat Linnea Laitinen ja jutun kirjoittaja. Tavoitteena oli mm. tutustua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja se olikin tämän matkan päällimmäinen anti ainakin vielä muutama viikko matkan jälkeen.

Kuva 1. David Yoken Nuuk Vuonolla.

Matkustaminen

Ilmastonmuutoksen syitä tuli moneen kertaan mietittyä, kun matkusti aamuvarhain taksilla Tornion matkakeskukseen Luulajaan menevään linja-autoon. Linja-auto oli ilahduttava kokemus kahviloineen ja muine mukavuuksineen. Lisäksi havainto sen kovasta käyttöasteestakin ilahdutti. Halpa, mukava ja helppo tapa liikkua. Luultavasti myös ekologinen.

Suhteellisen nopea siirtyminen Luulajan linja-autoasemalta tuli ratkaistua matkaemännän tilaamalla taksilla, vaikka parin kolmen korttelin päästä olisi myös paikallisbussi ollut mahdollinen.

Lentomatka Arlandaan ja siirtyminen Reykjavikin koneeseen ei isompia kommentteja aiheuta, sitä samaa käytävien samoamista laukkujen kanssa. Lentohäpeäkö on autioittanut Arlandaa viime kerrasta, en tiedä, mutta ruuhkia ja palveluita oli vähemmän kuitenkin?

Tukholman kone laskeutuu Islannissa Keflavikiin, joka on noin tunnin päässä Reykjavikista. Kentän edessä on linja-autoja, niihin voi tunkea itsensä muiden turistien sekaan. Turismi on Islannissa räjähtänyt lähes Lapin mittoihin viime kerran jälkeen, aikaan ”juuri ennen kuin pankit kaatuivat”.

Nuukin kone lähtee kerran päivässä, puolen päivän maissa tai niillä main, lentosään mukaan. Eli yöpyminen Reykjavikissa oli pakollinen, todella lyhyt koneiden aikatauluista ja muutoksista sekä kolmen tunnin jonotuksesta johtuen.

Nuukin potkurikone nousee ja laskeutuu pikkuiselle Reykjavikin kansalliselle kentälle keskustan kupeessa. Siellä meininki ja tunnelma onkin jo oikeaa pohjoista. Kiire, virallisuus ja internet on muisto vain.

Myrskyn vuoksi pieni koneemme pysähtyi tankkaamaan Kulusukissa, jossa karu Grönlannin maisema alkoi ryömiä silmistä ja soluista sisään. Koleaa, vaikka yllätyksekseni oltiinkin aika etelässä. Linja-autot olivat jo aikoja sitten lopettaneet kulkunsa kun vihdoin, tuntikausia myöhässä, oltiin Nuukissa. Taksi ei onneksi ollut yhtä kallis kuin Luulajassa.

Hotellit Nuukissa ovat harvassa kuin mursun hampaat ja yhtä kalliita, joten ryhmämme majoittui pitkin Nuukia Airbnb-asunnoissa. Omani sattui olemaan hankekumppanikoulun vetäjän asunto, hän oli tosin muuttanut sieltä jo pois, ja olin 40 tunnin matkustamisen jälkeen yksin upeassa, tyhjässä ja isossa asunnossa.

Isäntä näytti paikat, antoi avaimet ja lähti uuteen kotiinsa. Hänellä itsellään ei ollut autoa, kaikki kuulemma oli 10 minuutin kävelymatkan päässä. Melkoinen kunto miehellä, kaupunki on nimittäin levittynyt laajalle alueelle, kallioiden ja tuntureiden sokkeloihin, pienen niemen kärkeen, kahden vuonon väliin. Käveltyä tuli vähintään 5 kilometriä päivittäin. Bussejakin kulki, mutta lähinnä töiden ja koulujen aikataulujen mukaan.

Nuuk on monta sataa kilometriä Napapiirin alapuolella, joten ilmasto on talvella aika vaihteleva, lunta tulee ja menee, liukasta on.

Kuva 2. Merikuljetukset ovat Grönlannin nykyisen yhteiskunnan perusta.

Matkan sisällöstä

Kuvasin ja editoin sekä jaoin videoita matkapuhelimella matkan aikana. Tämä oli osa uusien laitteistojen ja työtapojen testausta ensi vuoden opetuksia silmällä pitäen.

Linkin kautta pääset videolle, jossa viikko pääpiirteittäin, joten ei siitä sitten enempää: https://vimeo.com/369584276. Mennään ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksesta

Tohtori, tutkija ja opetuksen koordinaattori Thomas Juul-Pedersen (Greenland Climate Research Centre, Greenland Institute of Natural Resources) piti meille muutaman tunnin faktoihin perustuvan pohdinnan ilmastonmuutoksesta ja onnistui ainakin minulta hälventämään epätietoisen ahdistuksen asiaan liittyen.

Hän kertoi, että kyse on perspektiivistä: mikä on tarkastelukulma ja -aika? Hän myös kertoi, että kaikki liittyy kaikkeen ja siksi aihe on varsin monimutkainen ja hankala hallita. Todisteet näyttivät olevan varsin selkeät, että ilmastonmuutos on tosiaan tapahtumassa, mutta muutokset ovat olleet maapallon historian mittakaavassa aika pieniä.

Seuraava toteamus oli, että nisäkkäät ovat hyviä soputumaan ja tätä nyt tarvitaan. Grönlannin mittapuussa muutos on jo nyt ollut merkittävä. Grönlannin BKT koostuu 95 prosenttisesti luonnonvaroista, pääosin merestä kalastamalla saatavien tuotteiden viennistä.

Grönlannin vuonoissa on ollut kesäisin erinomaiset mahdollisuudet pieneliöstön lisääntymiseen, ja tämä on houkutellut paikalla kaloja ja kalaa syöviä nisäkkäitä. Jäätiköt vaikuttavat tähän oleellisesti.

Kesällä sulamisvesi hulahtaa muutaman kilometrin paksuisen jäätikön läpi ja purskuaa ulos jäätikön vedenalaisesta osasta irrotellen veteen pohjan ravinteita. Lämmin merivesi sekoittuu veteen ja aurinko lämmittää vielä vettä ja loistava lisääntymisalusta on luotu.


Kuva 3. Vuonojen eliöstö on elämän perusta ollut aina Grönlannissa, nyt se on muutoksen alla.

Jos jäätikkö etääntyy vuonosta, niin kuin on alkanut käymään, irrottaa sulamisvesi pintamaata, lähinnä savea ja tämä virta karkottaa eliöstöä.

Toinen vaikutus on jääveden jäähdyttävällä ominaisuudella. Kylmä vesi on lisääntynyt kiihtyvän sulamisen takia ja tästä syystä vuonojen vesi on nykyään etenkin lämpiminä vuosina liian kylmää pieneliöstön lisääntymiseen.

Isommassa mittakaavassa kylmä vesi vaikuttaa myös merivirtoihin ja tämä hidastaa kesällä paikalle vaeltavien lajien tulemista tai estää sen kokonaan. Näin on käynyt mm. aikaisemmalle pääkalastuslajikkeelle, turskalle. Sitä ei enää tavata Grönlannin vesiltä ja on ollut pakko sopeutua ja muuttaa pyyntiä, nyt pyydetään katkarapua, mutta siitä saatava tulo ei ole korvannut turskan kalastuksesta saatuja tuloja. Tämä taas hankaloittaa sopeutumista, pääomia jatkuvaan muutokseen ei ole.

Paljastui samalla kuitenkin ilmastonmuutoksen päähuolehtijat, kaikissa mittakaavoissa, eli rahoittajat. Valtioiden hyvinvointi on riippuvainen velasta ja sen maksu kasvusta, ja näin on myös yksityisellä ihmisellä.

Ilmastonmuutoksen hallinta on poliittista päätöksentekoa, mutta tällä hetkellä vastakkain ovat kulutuksen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kulutuksen lisääminen hyvinvoinnin säilyttämiseksi ja velkojen maksamiseksi. Grönlanti on ilmastonmuutoksen laboratorio, talous, hyvinvointi ja kulttuuri ovat niin oleellisesti kiinni luonnossa.


4. Jäätiköt ruokkivat osaltaan vuonojen eliöstöä, merivirtojen ja vuoroveden sekä auringon ohella.

Mittakaavasta

Lukuja: Grönlannin jääkenttä sulaa tällä hetkellä 0,01% vuodessa. Kokonaan sulettuaan se nostaa merenpintoja 60-70 cm. Mittakaavaa antaa Etelämanner, jonka mahdollinen sulaminen nostaisi meriä 6-7 metriä.

Nämä kaksi jäätikköä sisältävät 90 prosenttia maapallon juomavedestä. Niiden sulaminen muuttaisi meren suolapitoisuutta ja lämpötilaa. Thomas Juul-Pedersen esitti henkilökohtaisena näkemyksenään, että tästä seuraa uusi jääkausi muutaman sadan tuhannen vuoden kuluessa.

Minä mietin, että tässä on monelle meistä työtä ja toimeentuloa miettiessä, millainen uusi yhteiskunta halutaan ja miten se luodaan?

Tutkimuksia aiheesta:
https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2019/
https://eko.bios.fi/

Johtajuus on kiinnostava teema ja mitä enemmän sitä pohtii, sitä monimutkaisemman muodon se saa. Johtajuutta on meidän kaikkien arjessa perheissä, harrastuspiireissä ja työpaikoilla.

Johtajalle asetettuja odotuksia

Työpaikoilla hyvän johtajan ominaisuuksien lista on vaihdellut yhteiskunnallisen kehityksen mukaan. Tämän päivän johtajan täytyy nähdä lähelle ja kauas, olla rehellinen, kuunnella, innostaa joukkojaan ja huolehtia työntekijöidensä osallisuudesta. Hänen tulee kommunikoida taitavasti, olla rohkea, luja ja pehmeä sekä vaatia ja valvoa kaikille sopivalla tavalla. Hänen pitää kyetä toimimaan nopeasti ja ymmärtää milloin hitaus on viisautta. Hän on toiveiden, odotusten ja jaettujen huolien säiliö. Hän pitää huolta omasta jaksamisestaan ja on esimerkillinen. (vrt. Eloranta 2012; Kokkonen, Strömberg & Syvänen 2014; Alahuhta 2017; Rehn 2018; Matsudaira 2019.)

Yksi tärkeimmistä johtajan ominaisuuksista on kyky kohdata ihmiset hyvin ja rakentaa luottamusta. Luottamuksen ilmapiiri syntyy, kun kuunnellaan ja ollaan läsnä, pidetään kiinni sovitusta ja vältetään poukkoilua ja politikointia. Johdonmukaisuudesta poikkeamiset perustellaan huolellisesti. Luottamuksen ilmapiirissä ihmiset saavat pelotta kehittyä, käyttää luovuuttaan ja kokeilla rajojaan. (Alahuhta 2017, 129-133, 151-154.)

Luottamus voi tarkoittaa ison riskin ottamista. Se vaatii johtajalta heittäytymistä ja sitä, että on valmis tukemaan toista tekemään ilman varmuutta siitä, mihin se johtaa. Johtajan on myös asetettava rajoja, sanottava harkitusti ”ei” ja kommunikoitava se selkeästi. Olisi mukavaa, kun voisi sanoa kaikkeen ”kyllä” ja ilman vaatimista ja seurantaa. Johtajuutta se ei olisi. (Rehn 2018, 122-131.)

Valitsisinko itseni uudelle toimikaudelle?

Olen toiminut eri tason johtotehtävissä vanhus- ja hoitopalveluissa sekä eri alojen koulutusympäristöissä. Olen yrittänyt olla hyvä johtaja, vaihtelevalla menestyksellä.

Vaikeinta ollut ollut uran ensimmäisessä isommassa johtotehtävässä vanhus- ja hoitopalveluissa. Odotin itseltäni ja työntekijöiltäni liikoja enkä osannut käsitellä esimiestyön kipukohtia ja epäonnistumisia. Erityisesti vanhustyön palvelujen osalta koin työssäni vahvaa eettistä stressiä, jolle löysin sanat vasta vuosia myöhemmin.

Sanojen löytyminen auttoi minua ymmärtämään minkä vuoksi kipuilin niin paljon, että minun oli palavasta innostuksestani huolimatta lähdettävä työstäni. Olin liian innostunut ja malttamaton. Minun lähtö ”kasvamaan” oli hyvä ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta.

Olenko nyt hyvä johtaja? Yritän kovasti, mutta huomaan toistuvasti epäonnistuvani. Viimeksi epäonnistuin viestinnässä. Sain työntekijöiltä kriittistä palautetta ja ihan aiheesta. Yritän olla toistamatta tunnistamiani virheitä, mutta riski astua samoihin ”miinoihin” on koko ajan läsnä.

Rehnin tekstit (2018) johtajuuden ristiriitaisuuksista rauhoittavat. Rehnin mukaan johtaminen on epäonnistumista ja jatkuvaa korjaamista. Riippumatta siitä mitä johtaja tekee, jokin menee aina pieleen jonkun mielestä ja vähän eri tavalla kuin olisi pitänyt mennä. On tärkeää oppia sietämään epävarmuutta ja elämään jatkuvan kehityksen ja oman epätäydellisyyden kanssa. Tämä ei tarkoita pessimismiä eikä lannistumista vaan sitä, että korjaa ja yrittää uudestaan, ja toivottavasti onnistuu. Onnistuminen itsensä johtamisessa on edellytys muun johtamisen onnistumiselle. (Rehn 2018, 17-26).

Oman toiminnan tarkastelu ulkopuolisen silmin, etäältä ja helikopteriperspektiivistä on hyödyllistä. Muistutan itselleni säännöllisesti ketä varten työtäni teen ja miksi. Onko oma fokukseni kirkas ja innostus työhöni edelleen vahva vai onko ilmassa hiipumisen merkkejä, joihin pitäisi miettiä ratkaisuja? Luottamus erityisesti omaan lähiesimieheen pitää olla kunnossa, jotta asioista voi keskustella avoimesti.

Palautteen saaminen muilta on tärkeää. Positiivista palautetta on mukava saada. Kriittiset palautteet ovat herätyskelloja. Joskus saamani kriittinen palaute on niin monisäikeistä, että minulta menee tovi ennen kuin kykenen sen analysoimaan ja solmuja aukaisemaan.

Dobell (2018, 67) kehottaa tarkistamaan silloin tällöin, miten hyvin suoriudut työstäsi itsesi ulkoministerinä; valitsisitko itsesi uudelle toimikaudelle?

Kompassi näyttää suunnan

Työuraan sisältyy useita tienhaaroja, joissa pitää tehdä valinta.

Omat valintani ovat olleet välillä huolellisen harkinnan tuloksia ja välillä nopean intuition ohjaamia. Välillä kompassi on vienyt väärään suuntaan. Onneksi olen voinut palata tienhaaraan ja valita uudelleen.

Myös johtajuus on jatkuvaa tien valintaa pienissä ja isoissa asioissa (Matsudaira, 2019). Se on arkista ja määrätietoista työtä, joka haastaa kehittymään ja oppimaan.

Työpöydälläni on pari vuotta sitten kollegoilta saamani taulu. Vilkaisen taulua erityisesti päivinä, jolloin on myrskyisämpää. Myrsky voi olla ikävän viileä tai ihanan lämmin, mutta joka tapauksessa se saa kompassini levottomaksi. Taulussa on täysin valkealla pohjalla yksi lause:

Det är hur du sätter seglet, och inte hur vinden blåser som avgör din riktning i livet.
(Randy Davis)

Lähteet:

Alahuhta, M. 2017. Johtajuus. Kirkas suunta ja ihmisten voima. Jyväskylä: Docendo Oy.
Eloranta, J. 2012. Ensimmäistä kertaa johtajana. Tekniikka ja talous 16.11.2012.
Dobelli, R. 2018. Paremman elämän taito. 52 reittiä onnellisuuteen. EU: Atena Kustannus Oy.
Kokkonen, A., Strömberg, S., Syvänen, S. 2014. Dialogisen johtamisen palapeli - kehittämisen työkaluja esimiehille. TTK. Viitattu 20.10.2019. https://issuu.com/ikumpunen/docs/ttk_dialog_joht_palapeli_4
Matsudaira, K. 2019. The evolution of management. Communications of the ACM. Vol 62 No 10, 42-47. Viitattu 20.10.2019. Doi:10.1145/3343048. https://cacm.acm.org/magazines/2019/10/239674-the-evolution-of-management/abstract#top
Rehn, A. 2018. Johtajuuden ristiriidat. Miksi johtaja aina epäonnistuu ja miksei se ole ongelma. Jyväskylä: Docendo Oy.
Davis, R. Tuntematon lähde

Havaintoja European Week of Regions and Cities –tapahtumasta

European Week of Regions and Cities on vuosittainen tapahtuma, jossa kaupungit ja alueet esittelevät osaamistaan. Alueet esittelevät myös sitä, miten ne toteuttavat eurooppalaista koheesiopolitiikkaa sekä panostavat alueidensa kasvuun ja työpaikkoihin.

Tässä kirjoituksessa nostan esille asioita, jotka tämän vuoden tapahtumassa 7.-11.10. nousivat esille liittyen erityisesti active ageing -tematiikkaan.

Eurooppa ikääntyy ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla tilanne on hyvin haasteellinen, kun väestö vanhenee ja ikääntyneen väestön suhteellinen määrä kasvaa.

Eurostat-tilaston mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan (17 % -> 30 %) vuoteen 2060 mennessä ja yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 5 prosentista 12 prosenttiin. Tätä demografista muutosta voidaan pitää tärkeimpänä haasteena eurooppalaiselle sosiaali- ja terveysjärjestelmälle ja sen kehittämiselle (ks. esim. https://www.espon.eu/acpa).

Demografiset muutokset ja haasteisiin vastaaminen kokoavat yhteen julkiset ja yksityiset toimijat sekä muut sidosryhmät paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Alueista riippumatta yhteisenä haasteena on kehittää sellaisia ympäristöjä ja ratkaisuja, joilla tuetaan aktiivista ja terveellistä ikääntymistä, mahdollistetaan kotona asuminen ja hyvinvointi sekä tuetaan sosiaalista aktiivisuutta sekä mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön jäsenenä. (ks. mm. www.agefriendlyeurope.org).

Kaikilla hallinnon ja käytännön tasoilla tarvitaan toimenpiteitä sellaisten ratkaisujen tuottamiseen, joilla kaikille ikäryhmille voidaan turvata laadukkaat ja helposti saatavat palvelut.

Väestön ikääntyessä tarvitaan strategista resurssien kohdentamista uudella tavalla ja uudenlaisiin ratkaisuihin.

Inkluusion osalta haasteita nousee esille mm. rahoituksen segregaation, digitalisaation, lisääntyvän yksinäisyyden sekä kulttuuristen erojen osalta. Lisäksi vanhenemiseen liitetään usein erilaisia stereotypioita ja negatiivista asennoitumista (ks. esim. https://www.espon.eu/acpa).

On kuitenkin löydettävä pysyviä ja jatkuvia kehittämistoimia kertaluontoisten projektien sijaan. Terveys- ja sosiaalisektoreiden kiinteä yhteistyö on tärkeää. Tarvitaan myös asennemuutosta ikääntyviä kohtaan, ja heidän huomioimistaan täysivaltaisina yhteisön jäseninä. Ikääntyviä ei tule pitää ainoastaan kulueränä vaan esimerkiksi alueen kehittämisen voimavarana.

Ikääntyvän väestön tueksi voidaan kehittää yhteisöjä (age-friendly communities), joissa kaikin tavoin huomioidaan yhteisön jäsenten tarpeet mm. kuljetus-, asumis- ja palvelujärjestelyissä. Tätä ei kuitenkaan pidä toteuttaa niin, että ikääntyneet eristetään omiin yhteisöihinsä vaan olennaisia ovat myös sukupolvien välinen vuorovaikutus sekä sosiaaliset suhteet ja aktiviteetit. Myös yksilöllisiä ratkaisuja tarvitaan erilaisten rajoitteiden (esim. näkö, kuulo, liikkuminen) vuoksi.

Kehittämistyössä saavutetaan parhaat ja toimivimmat tulokset alhaalta ylöspäin suuntautuvassa kehittämisessä, jossa palveluiden käyttäjät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ratkaisuja.

Todellisten muutosten ja tulosten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin kansallisia, alueellisia ja paikallisia linjauksia kehittämisen ja toimenpiteiden resurssien varmistamiseksi.

Tarvitaan myös osaamista kehittämisen kaikilla tasoilla ja siksi onkin erinomainen asia, että myös Lapin amkissa panostetaan aktiivisen ikääntymisen osaamisen lisäämiseen.

Useita verkostoitumis- ja hankealoitteita on jo vireillä ja niiden menestymisen edellytykset ovat hyvät, koska haasteet, joihin niillä vastataan, ovat niin konkreettisia ja selkeitä. Terveys- ja teknologia-alan osaamisten yhdistelmillä voidaan kehittää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja niin käytännön toimiin kuin sosiaalisen kanssakäymisenkin turvaamiseen.

Tekstissä on hyödynnetty seuraavia Week of Regions and Cities –tapahtuman seminaareja:

Smart Villages: overcoming the divide between rural and urban areas
Healthy ageing in cities and regions: inspiring examples to frame the future.
Building Regional Skills Ecosystems
Monitoring Regional Smart Specialization Strategies