Mitä on kokemusnuoritoiminta lastensuojelun jälkihuollossa?

Lastensuojelun jälkihuolto on sijoituksen tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen tapahtuvaa kokonaisvaltaista tukea. Jälkihuollolla tuetaan nuoren kotiutumista sijaishuollosta itsenäiseen elämään. Jälkihuolto-oikeus jatkuu 23 vuoden ikään asti.

Hyvinvointialueet hyödyntävät jälkihuollossa kolmannen sektorin palveluita, järjestäessään monipuolista tukea nuorille. Kolmannen sektorin asiantuntemus kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä on ensisijaisen tärkeää. Jäkälä-hankkeessa Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää omaa jälkihuollon kokemusasiantuntija- ja kehittäjäasiakastoimintaa.

SOS-Kehittäjänuoritoiminta on aloittanut aktiivisen toiminnan vuonna 2016. SOS-Kehittäjänuoret ovat lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa, tulevat erilaisista taustoista ja asuvat ympäri Suomea. Yhteistä näille kaikille nuorille on kokemus lastensuojelusta joko asiakkaana tai esimerkiksi sijaissisaruksena. (SOS-Lapsikylä.)

Veturointi-toiminnassa nuoret (noin 20–30 v.) kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten kanssa, jotka ovat tai ovat olleet lastensuojelun piirissä. Lisäksi he voivat työskennellä nuorten lähiverkostojen tukena kehittäen lastensuojelua ja edistäen nuorten osallisuutta. (Veturointi)

Kokemusasiantuntijuuden kriteereinä pidetään kokemukseen perustuvaa tietoa ja kokemustiedon käyttämistä muiden opastamiseen, kouluttamiseen tai tukemiseen. Kokemusasiantuntijalla on kykyä ja halua jakaa omia kokemuksiaan. Kokemusasiantuntijalta edellytetään kykyä reflektoida omia kokemuksia sekä tehdä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. (Eronen 2023, 30–31.)

Työpajatoimintaa Oulussa

Jäkälä-hanke vieraili SOS-Lapsikylän kehittäjänuorten ja Vetureiden luona Oulussa. Kyseessä oli hankkeelle tärkeiden yhteistyökumppaneiden tapaaminen ja yhteisen toiminnan tiiviimpi käynnistäminen. Vierailun aluksi kuulimme taustatietoa kokemusasiantuntija/kehittäjäasiakastoiminnasta Auta Lasta ry:n Veturoinnin Mervi Saloheimolta ja SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn koordinaattorilta Heidi Lötjöseltä.

Vierailu sisälsi kaksi työpajaa sekä kehittäjänuorille että Vetureille. Työpajoissa nuorten kanssa kuulimme nuorten ajatuksia liittyen jälkihuollon nykytilanteeseen ja kehittämistarpeisiin.

Nuorten omien jälkihuollon kokemusten kuuleminen on aina hyvin vaikuttavaa ja ajatuksia herättävää. Nuorten kokemuksista voi kuulla hyvin monenlaista; hyvin onnistunutta ja ideaalia henkilökohtaista kokemusta siitä, kuinka nuori kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi, sekä saaneensa tarvitsevansa avun ja tuen. Toisen nuoren yksilöllinen kokemus voi olla se, ettei hänellä ole ollut tietoa, mitä jälkihuolto palveluna sisältää, siirtyessään sijaishuollosta jälkihuoltoon.

Nuorten kokemusten kuulemisen jälkeen vahvistuu entisestään tunne, ettei jälkihuolto ole lainkaan valmis, vaan tehtävää on paljon. Meillä on käsissämme tulevaisuus, ja meidän tehtävämme on varmistaa toimivamme nuorten tulevaisuutta vahvistavasti.

Mitä kokemuksellisuus on?

Kokemusta määriteltäessä on yleistä kuvata se kahtena vaiheena. Ensimmäisessä vaiheessa kokemus kiinnittyy elämäntilanteeseen ollen elävä kokemus. Kokemus on tajunnallinen ja kehollinen ollen usein tunne, elämys tai olotila. Toisessa vaiheessa kokija käsitteellistää tätä tunnetta, elämystä tai olotilaa niin, että siitä tulee hänelle itselleen ymmärrettävä ja toisille jaettava kokemus. Kokemus on tällöin kuvattu kokemus, jonka kautta ihminen rakentaa mielipiteitä, käsityksiä ja uskomuksia. (Lehto-Lundén 2023, 172.)

Nuoret kertoivat pääsevänsä kokemusasiantuntijuuden ja Veturoinnin kautta vaikuttamaan suoraan itselle tärkeisiin asioihin. Kokemuksellisuus oli nuorille omien kokemusten esille tuomista, niiden hyödyntämistä sekä vertaistukea. Olemalla mukana toiminnassa nuoret antavat kasvot lastensuojelulle normalisoiden siihen liittyviä tabuja. Lisäksi nuoret omalla positiivisella otteellaan pitävät yllä toivoa tulevaisuuden suhteen.

Jäkälä-hankkeessa kokemus nousee esille nuorten omina tarinoina, jaettavana tietona ja olevien kokemusten hyödyntämisenä. Vertaistoiminnan ajatellaan olevan nuorilta nuorille tapahtuvaa, jolloin nuorten osallisuus ja kokemuksellisuus on aidosti läsnä läpi hankkeen. Jälkihuoltonuorten osallistumisella hankkeen eri toimintoihin varmistetaan nuoren äänen kuuluminen.

Miksi kokemusnuoret ovat mukana Jäkälä-hankkeessa?

Lapin AMK, Lapin yliopisto sekä Lapin hyvinvointialue ovat keväällä 2024 käynnistyneessä Jäkälä-hankkeessa nostaneet kehittäjänuoret tärkeään rooliin mietittäessä lastensuojelun jälkihuollon kehittämistä.

Jäkälä – Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa -hanke vastaa vuosina 2024–2027 osaltaan jälkihuoltopalveluiden kehittämisestä Lapissa, luomalla yhdenvertaiset ja tasalaatuiset jälkihuollon palvelut Lapin hyvinvointialueelle. Kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toimijoina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Lapin hyvinvointialue.

Palveluiden kehittäminen ilman asiakkaiden, eli tässä tapauksessa jälkihuoltonuorten, näkemyksiä, kokemuksia ja ajatuksia on mahdotonta. Ammatillisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämisellä saamme monipuolisen näkökulman sekä kehittämistyöhön tarvittavaa syvyyttä.

Jäkälä-hankkeessa kehitetään jälkihuoltonuorille vertaistoimintaa. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan sekä saada osallisuuden kokemuksia. Toiminnan kautta nuoret voivat saada tukea muilta nuorilta, jotka ovat tai ovat olleet samanlaisessa elämäntilanteessa. Kehittämistyön tavoitteena on lisäksi vahvistaa nuorten hyvinvointia, rohkeutta ja uskoa tulevaan.

Lähteet

Eronen, E., 2023. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden käsitteet lapsi- ja perhepalveluissa. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 21-42.

Lehto-Lundén, T., 2023. Lapsen kokonaisvaltaisen kokemustiedon hyödyntäminen sosiaalialan toimintaympäristöissä. Teoksessa K. Malinen, M. Itäpuisto, J. Moilanen, J. Kiili & M. Punna (toim.). Vertaistuki ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus lasten ja perheiden palveluissa. Vastapaino, Tampere, 169–194.

SOS-Lapsikylä: SOS-Kehittäjänuoret - Lastensuojelun kokemusasiantuntijat apunasi (sos-lapsikyla.fi). Viitattu 28.8.2024.

Veturointi: Toiminnasta - Veturointi-toiminta. Viitattu 4.9.2024.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Voiko urheilun ja opiskelun yhdistää? Miten urheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistäminen onnistuu käytännössä? Miten yhteistyöllä edistetään urheilijoiden kaksoisuria?

Taustaa

Suomalaisessa urheilussa tehdään vaikuttavaa työtä sen eteen, että urheilija pystyisi omassa arjessaan itselleen sopivalla tavalla yhdistämään tavoitteellisen urheilemisen ja opiskelun tai urheilun ja muun työuransa. Urheilija on näissä tapauksissa niin sanotusti kaksoisuralla (dual career). Suomessa urheilijoiden kaksoisura alkaa monesti jo yläkouluvaiheessa ja jatkuu mahdollisesti aina huippuvaiheeseen. (Olympiakomitea 2024.)

Tässä blogitekstissä keskitymme erityisesti urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) on kehitetty pitkään joustavia polkuja ja suoritustapoja opiskella esimerkiksi huippu-urheilun ohella. Blogitekstissä avaamme opiskelumahdollisuuksia, kaksoisuraa edistäviä kumppanuuksia sekä kerromme yhden maajoukkuevalmennettavan kokemuksia opiskelun ja urheilun yhdistämisestä.

Joustavia urapolkuja urheilijoille

Lapin AMK on monialainen ammattikorkeakoulu, joka järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulussa on tarjolla erilaisia opiskelumahdollisuuksia muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) kautta.

Avoimessa AMKissa voi opiskella yksittäisiä opintojaksoja, opintokokonaisuuksia sekä tutkintotavoitteisia polku- ja väyläopintoja. AMK-polkuopinnot ovat 60 opintopisteen (op) laajuisia. Ylemmän ammattikorkeakoulun polkuopinnot ovat 20 tai 25 op laajuisia riippuen koulutuksen laajuudesta. Polkuopintoja on tarjolla lähes kaikkiin ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksiin.

Korkeakouluopintojen väylä on suunnattu toisen asteen yhteistyöoppilaitoksissa opiskeleville. Väyläopinnot ovat 15 op laajuisia ja niitäkin on tarjolla lähes kaikkiin AMK-tutkintoihin. Väyläopinnot ja toisen asteen tutkinnon tai polkuopinnot suoritettuaan opiskelija voi hakeutua erillishaussa Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta.

Lapin AMKissa polku- tai väyläopinnot hyväksytysti suorittaneille taataan paikka tutkinto-opiskelijana. Avoin AMK tarjoaa siis mahdollisuuden tutkintotavoitteiseen opiskeluun joustavasti oma elämäntilanne huomioiden mistä päin maailmaa tahansa. Tämä mahdollisuus palvelee hyvin myös urheilijoita.

Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavia koulutuksia toteutetaan päivä-, monimuoto- ja verkko-opintoina. Opiskelijalla on mahdollisuus erilaisiin pedagogisiin järjestelyihin huomioiden esimerkiksi kilpa- tai huippu-urheilu.

Myös opinto-ohjaus, ympärivuotinen opintotarjonta sekä urheilun kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tukevat yksilön opintojen etenemistä. Lapin AMKissa opiskelija voi saada 5 - 10 op vapaasti valittaviin opintoihin tunnistamalla urheilemisesta kertynyttä osaamistaan Urheilijan kaksoisura -opintojaksolla.

Kumppanuus Lapin urheiluakatemian kanssa

Lapin urheiluakatemia on yksi Suomen 19 urheiluakatemiasta. Sen tehtävänä on auttaa urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Urheiluakatemia järjestää valmennusta ja varmistaa urheilijoille tärkeiden tukipalvelujen saatavuuden. Lapin urheiluakatemiaan voivat hakeutua ensisijaisesti Lapissa asuvat, oman lajinsa huipulla olevat tai sinne tähtäävät urheilijat. Lapin urheiluakatemian jäsenyys maksaa opiskelijalle Olympiakomitean määrittelemän lukuvuosimaksun. (Lapin urheiluakatemia 2024.)

Urheiluakatemian jäsenillä on mahdollisuus harjoitella laadukkaassa valmennus- ja testausympäristössä opintojen ohella yläkoulusta korkeakouluun.

Lapin AMKilla on kumppanuussopimus Lapin urheiluakatemian kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollista hakeutua urheiluakatemiaan ja osallistua sen tarjoamaan valmennukseen sekä asiantuntijapalveluihin. Kumppanuuden kautta urheiluakatemia tarjoaa myös erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, kuten työharjoittelupaikkoja ja keittämisprojekteja sekä opinnäytetöitä ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Lapin urheiluakatemiassa voi esimerkiksi kehittää osaamistaan kansallisen verkoston markkinointi- ja myyntitehtävissä, sisällöntuotannollisissa tehtävissä sekä valmennus- ja asiantuntijatyössä.

Yhteistyötä kaksoisurien edistämiseksi

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajakoulutuksessa on tehty yhteistyötä Suomen Palloliiton kanssa vuodesta 2018. Palloliiton valmentajilleen tarjoamien koulutusten kautta hankittua osaamista voi sisällyttää osaksi liikunnanohjaajan tutkintoa osaamisen näyttöjen kautta.

Jalkapalloon painottuvaan liikunnanohjaajakoulutukseen mukaan valituille valmentajille on laadittu avoimen opintoina opiskeltava henkilökohtaiset polkuopinnot (60 op). Suoritettuaan polkuopinnot opiskelijat voivat hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. Nykyisellä sopimuskaudella Palloliiton kanssa toimintaa fokusoidaan jalkapalloilijoihin. Sopimuskauden aikana kehitetään käytäntöjä tavoitteellisen harjoittelun ja opiskelun yhdistävälle toimintamallille, joka palvelisi myös urheilijoiden tavoitteita ja seuran pelaajahankintaa.

Keväällä 2023 käynnistettiin Levi Snow Sport Academyn aloitteesta yhteistyöpilotti, joka tukee alppihiihdon maajoukkuevalmennettavien kaksoisuraa. Yhteistyön tavoitteena oli edistää urheilijoiden yksilöllisiä joustavia opiskelupolkuja. Lapin AMK tarjosi huippu-urheilijoille maksutta avoimen AMKin polkuopintoja restonomi-, tradenomi- ja liikunnanohjaajaopintoihin.

Maajoukkueurheilijoilla oli mahdollisuus saada henkilökohtaisesti suunniteltu 60 op polkuopintopaketti. Opinnot olivat verkko-opintoja, ja ne oli ajoitettu kahdelle lukuvuodelle normaalin yhden sijaan. Paketin sisältöä ja laajuutta voidaan tarvittaessa muokata lukukauden aikana urheilijan tilanteen mukaan. Maajoukkuevalmennettaville syksyllä 2023 järjestettyyn info-tilaisuuteen osallistui puolenkymmentä valmennettavaa. Heistä yksi tarttui tilaisuuteen ja aloitti opiskelun keväällä 2024.

Maajoukkueurheilijan kaksoisura – Riia Pallari

Blogia varten haastateltiin maajoukkueurheilija Riia Pallaria. Hän kertoi 26.2.2024 tehdyssä haastattelussa kokemuksistaan urheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistämisestä.


Kuva 1. Riia Pallari. Kuva: Ski Sport Finland.

Riia Pallari on parikymppinen rovaniemeläinen, joka on aloittanut laskettelun jo 2-vuotiaana. Lisäksi harrastuksiin on kuulunut jalkapallo 15 vuoden ajan, mutta se jäi sivuun muutama kausi sitten. “Laskettelu oli mukavaa kaveriporukassa. Kun pärjäsin kisoissa, alppihiihto vei mukanaan”, kertoo Riia. Hän on nykyisin alppihiihdon maajoukkuevalmennettava.

Riia oli jo aiemmin pohtinut opiskelua ja tutkinut vaihtoehtoja. Useimmiten koulutuksissa edellytettiin läsnäoloa opiskelupaikkakunnalla ja opiskelua tiettyyn tahtiin. “Lapin ammattikorkeakoulun esittely tuli kuin tilauksesta”, toteaa Riia. Liiketalouden joustavat polkuopinnot verkossa kuulostivat juuri sopivalta vaihtoehdolta. Tradenomikoulutus oli luonteva valinta, koska perheessä on yrittäjyyttä ja oma yritys voisi olla yksi uravaihtoehto. Toisaalta finanssiala tai urheiluliiketoimintakin kiinnostavat häntä. Tradenomikoulutuksen Riia kokee monipuoliseksi, koska se antaa mahdollisuudet monenlaisiin tehtäviin eri toimialoille.

Ajatuksia alkaneista tradenomiopinnoista

Riia aloitti liiketalouden verkko-opinnot tammikuussa 2024. Opintojen aloitus oli sujuvaa. Opinnot aloittava Startti korkeakouluopintoihin -opintojakso auttoi ottamaan haltuun työvälineitä, joita ei lukiossa ollut käytetty. Lisäksi henkilökohtaista ohjausta sai riittävästi.

Riia toteaa, että opinnot ovat kuitenkin yllättävän aikaa vieviä, etenkin eri ohjelmistojen haltuun ottaminen. Sen sijaan neljän tunnin verkkoluennot menevät hujauksessa. Luentojen tallentuminen oppimisympäristöön tukee Riian mielestä opiskelua, koska ne voi tarvittaessa kuunnella uudestaan. Opinnot ovat Riiasta tuntuneet mielekkäiltä, ja ne tukevat tulevaisuuden työurasuunnitelmia.

Riia toteaa, että urheilijalle opiskeluaikataulun joustavuus kauden aikana on opintojen suunnittelussa tärkeää. “Arvosanat ja oppiminen kärsisivät, jos täytyisi tehdä normaalia opiskelukuormaa”, pohtii Riia. Huippu-urheilijalla urheilu on etusijalla. Joustavuus opintojen suunnittelussa osoittautui myös merkitykselliseksi yllättävän loukkaantumisen johdosta. Opinto-ohjaustapaamisessa suunniteltiin lisää opintoja toipumisen ajaksi, koska harjoittelu ja kilpaileminen ei ollut mahdollista.

Urheilu ja opiskelu

Kuva 2. Riia Pallari Levin maailmancupissa. Kuva: Teemu Moisio.

Vaikka liiketalouden opinnot ovat Riialla vasta alkuvaiheessa, on hänelle ollut niistä hyötyä. Esimerkiksi sopimusoikeudellisten asioiden opiskelu lisäsi ymmärrystä sponsorisopimuksista. Toki Riia keskittyy tällä hetkellä urheiluun ja isä vastaa sopimuksista - ainakin vielä.

Riia kokee olevansa urheilijana kurinalainen, tavoitteellinen ja kunnianhimoinen. Hän suunnittelee ajankäyttönsä huolella. Hän kuvaa itseään yrittäjähenkiseksi. Tällaiset vahvuudet tukevat opiskelua ja varmasti myös tulevaa työuraa.

Ennen mahdollisen oman yrityksen perustamista tai muuta työuraa tavoitteena on Cortinan olympialaiset vuonna 2026. Olemme hengessä mukana. Toivotamme onnea ja menestystä kaksoisuralle, Riia!

Lähteet

Nikander, A. Kaksoisura korkeakouluissa – kansainvälinen tutkimuskatsaus. Viitattu 15.5.2024. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Urheiluakatemioille+ja+valmennuskeskuksille/Kaksoisura+korkeakouluissa+kansainv%C3%A4linen+tutkimuskatsaus+2021.pdf

Nikader, A. Valintavaiheen kaksoisura – kansainvälinen tutkimuskatsaus. Viitattu 15.5.2024. https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Urheiluakatemioille+ja+valmennuskeskuksille/Valintavaiheen+kaksoisura+kansainv%C3%A4linen+tutkimuskatsaus+2022.pdf

Lapin urheiluakatemia. 2024. Lapin urheiluakatemia. Viitattu 10.6.2024 https://lapinurheiluakatemia.fi/lapin-urheiluakatemia/.

Olympiakomitea 2022. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatumalli julkistettiin – haku auditointiin auki.

Olympiakomitea 7.10.2022. Viitattu 15.5.2024 https://www.olympiakomitea.fi/2022/10/07/huippu-urheilijamyonteisten-korkeakoulujen-laatumalli-julkistettiin-haku-auditointiin-auki/.

Olympiakomitea 2024. Kaksoisura. Viitattu 15.5.2024 https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/kaksoisura/.
Pallari, R. 2024. Maajoukkueurheilijan haastattelu 26.2.2024.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Prologi

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) perustettiin vuonna 2009 eli 15 vuotta sitten. Alusta pitäen oli tavoitteena, että instituutissa tehdään tutkimusta muun muassa matkailun vaikutuksista Lapissa. Olen saanut osallistua tähän työhön melkein sen alkuvaiheista lähtien.

Vuosina 2012–2013 selvitettiin matkailun talousvaikutukset 12 lappilaisesta kunnasta (Satokangas 2013). Kohdealue määrittyi Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeeseen osallistuneiden kuntien mukaan. Joukossa olivat maakunnan merkittävimmät matkailualueet.

Kun tilastoja oli hankittu, soitettu satoihin yrityksiin, palavereja pidetty ja laskelmia tehty, oli koossa lukuja matkailun talousvaikutuksista Lapissa. Matkailun merkitys euroissa oli suuri. Ehkä vielä suurempana merkitys näyttäytyi tarkasteltaessa matkailuelinkeinon suhteellista osuutta monille kohdealueille.

Artikkelissa nostetaan esille osa siitä matkailun tutkimustoiminnasta, jota Lapin ammattikorkeakoulussa tehty – yhtäältä ennakoinnin vuoksi ja toisaalta vastaamaan tiedontarpeisiin toimintaympäristön murroksissa.

Kuva 1. Tarkkailuasemissa – Lapin ammattikorkeakoulussa on seurattu matkailun nousuja ja laskuja 10 vuotta. Kuva: Pasi Satokangas

Skenaarioita itärajalla

Matkailun vaikuttavuuden tutkimus jatkui vahvana juuri perustetussa Lapin ammattikorkeakoulussa, joka on MTI:n yksi osapuoli. Euroopan unionin ja Venäjän välinen viisumivapaus häämötti horisontissa ennen vuonna 2014 puhjennutta Ukrainan kriisiä. Tavoitteeseen oli tarkoitus kulkea määrättyjen ”askelmerkkien kautta”. Viisumittoman matkustamisen vaikutuksia selvitettiin Lapissa Viva North -hankkeessa (Satokangas 2014).

Ennakkoarvioinnin periaatteiden mukaisesti asiaa lähestyttiin useista näkökulmista. Kohteena olivat viisumivapauden taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Odotukset venäläisten matkailulle olivat ”rajattomat”, mutta vaikutusten arvioinnissa pitäydyttiin malttiin. Korkoa korolle -laskelmat kasvuarvioissa tuottavat näyttäviä tuloksia, mutta varovaisuusperiaatteen noudattamista pidettiin tärkeänä. Lisäksi Ukrainan kriisiin reagoitiin tekemällä skenaarioihin muutoksia.

Viisumivapauden askelmerkit peittyivät telaketjujen jälkiin

Valitettavasti vain kauhuskenaariot ovat sittemmin toteutuneet. Ukrainan kriisin myötä Sallan matkailun kehittäminen ottikin uuden suunnan. Kriisi oli esimerkki matkailun toimintaympäristön murroksista, joita on nähty viime vuosina lisää.

Tapahtumia riittää

Lapin ammattikorkeakoulussa tuotettiin 2010-luvulla runsaasti tapahtumien talousvaikutusten selvityksiä. Kohteena olivat esimerkiksi Levin pujottelun maailman cup -kilpailu, Kelekkamessut ja erilaiset kulttuuritapahtumat.

Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeessa saatiin runsaasti näyttöä tapahtumien vaikutuksista ja kokemusta niiden laskemisesta (Satokangas 2015).

Tulokset kysyttyjä

Selvitystyön tulokset ovat kysyttyjä, ja niillä voidaan vakuuttaa sidosryhmiä tapahtuman hyödyllisyydestä. Vakiintuneiden menetelmien noudattaminen ohjaa työtä odotusten paineissa.

Toinen kysymys onkin, mitkä ovat objektiivisimpia menetelmällisimpiä ratkaisuja eri tilanteissa. Valintojen perustelut ja läpinäkyvyys antavat lukijalle mahdollisuuden arvioida tehtyjä valintoja. Monesti kyse on enemmän erilaisista, kuin oikeista tai vääristä ratkaisuista. Valinnoissa tulee pyrkiä määrättyyn pysyvyyteen tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi, toki antaen tilaa tarvittavalle menetelmien kehittymiselle.

Kuva 2. Vilkas tapahtumien talousvaikutusten selvitystyö on kohdistunut esimerkiksi Kelekkamessuihin. Kuva: Pekka Raiski

Tietoa kriiseistä elpymisen tueksi

Uusi vuosikymmen toi uudet haasteet. Koronapandemia ja Ukrainan sota muuttivat matkailun toimintaympäristöä perusteellisesti. Lapin ammattikorkeakoulu on elänyt mukana muutoksessa tuottaen kansallisiin tarpeisiin tietoa siitä, mitä uusi tilanne merkitsi ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.

Koronapandemian aikana selvitettiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalia (Honkanen & Sammalkangas & Satokangas 2021). Elinkeinoelämän tarpeisiin tuotettiin tietoa koronapandemian aikana myös esimerkiksi Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeessa.

Lisää vastauksia kansallisen tason kysymyksiin

Matkailukysynnän elpyessä pureuduttiin alan työllisyyden kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin (Harju-Myllyaho & Satokangas & Vieru & Vähäkuopus & Lindström & Paavola 2022). Molempien töiden toteuttamiseen osallistui Lapin yliopiston matkailututkimus, jälkimmäiseen lisäksi Oxford Research Oy.

Vuonna 2023 tuotettiin Suomen kalastusmatkailun nykytilakartoitus ja kehittämistarpeet -selvitys. (Satokangas & Soppela & Ranta 2022). Ministeriö julkaisi vuoteen 2033 ulottuvan kalastusmatkailun kehittämisohjelman tämän vuoden keväällä. Ohjelman tekemisessä hyödynnettiin Lapin ammattikorkeakoulun koostamia tietoja.

Menetelmäkehitystä

Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia useilta Pohjois-Suomen alueilta pitkin 2010 ja 2020 -lukuja. Ilman mittaamista olisikin vaikea seurata kehitystä ja kehittämisen vaikutuksia.

Selvitysmenetelmiä on kehitetty palveluliiketoiminnan toimeksiantoihin sopivaksi. Yrityskyselyjä on järjestetty yhä, nyt tosin huomattavan suppeana. Suppeampi kysely ei tavoita kaikkia matkailun vaikutusten alueellisia piirteitä, mutta helpottaa tutkijoiden ja yrittäjien taakkaa ja parantaa toisaalta tarkkuutta suuremman vastausmäärän myötä.

Matkailun talousvaikutusten selvittäminen voi mahdollisesti jatkossa tukeutua enemmän valmiisiin aineistoihin, kuten matkailijoiden määriä ja rahankulutusta koskeviin tilastoihin. Ennen kaikkea olisi tärkeää tutkia erilaisten menetelmien soveltuvuutta tilanteessa, jossa vanhat menetelmät ja aineistot ovat yhä käyttökelpoisia, mutta uusia keinoja tulee saataville esimerkiksi digitaalisuuden kehittymisen myötä.

Uusi avaus auttaa varautumaan liikeriskeihin

Uutena avauksena Lapin ammattikorkeakoulussa on kehitetty matkailuyritysten liikeriskien hallintaa (Lapin ammattikorkeakoulu 2023). Riskit vaihtelevat, eikä yrityksille voi antaa kattavaa listausta niitä mahdollisesti uhkaavista riskeistä. Pikemminkin yrityksiä tulee auttaa omaksumaan systemaattinen riskien tunnistaminen ja hallinta osaksi rutiineja.

Liikeriskien hallinnassa tarvitaan kuitenkin tietopohjaa, joka rakentuu osaltaan esimerkiksi juuri oppilaitosten harjoittamassa tutkimustyössä. Tätä tietoa tulisikin tuoda yhä paremmin yritysten saataville riskienhallinnan sekä ylipäätään kehitystyön tueksi. Vaikuttavuuden selvityksillä on puolestaan tarvetta muun muassa matkailualan edunvalvonnassa.

”Matkailuala on herkkä toimintaympäristön muutoksille.” Vanha sanonta on osoittautunut vahvasti todeksi viime vuosien aikana. Siksi alaa ja sen kehitystä koskevalle tiedolle on jatkuva tarve.

Lähteet

Harju-Myllyaho A. & Satokangas P. & Vieru M. & Vähäkuopus M. & Lindström V. & Paavola J-M. (2022) Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä: toimialapalveluiden teemaraportti. TEM toimialaraportit 2022:3. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164064

Honkanen A. & Sammalkangas J. & Satokangas P. (2021) Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162882

Lapin ammattikorkeakoulu (2023) Matkailuyritysten riskienarvioinnin ja kriisinhallinnan konseptointi osana strategista johtamista. Luettu 6.8.2024 osoitteesta: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/matrix1/

Satokangas P. (2013) Matkailulla maakunta menestyy. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonserni, LUC matkailu, Lapin yliopisto. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=1cbe71fc-3d25-426e-879e-d163d4ff6bad

Satokangas P. (2014) EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset Sallassa. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 29/ 2014. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=2758df5a-ed3c-4892-8f00-513fa5e41c9c

Satokangas P. (2015) Luosto Classicin, Pyhä Unpluggedin ja Staalon teatterifestien talousvaikutukset vuonna 2014. Tapahtumien aluetalousvaikutusten arviointi -hankkeen selvitysraportti. MTI:n julkaisusarja. Rovaniemi 2015. Luettu 28.6.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=56f6f3ea-03c8-4c42-907a-5b1d1a4f0cc4

Satokangas P. & Soppela J. & Ranta A. (2022) Suomen kalastusmatkailun nykytila ja kehittämistarpeet. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 14/ 2022. Luettu 14.8.2024 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ab973c45-0e92-41b3-824f-6243f8ccb6c0

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Ammattikorkeakoulut yritysten kumppaneina

Kauppakamarin alkuvuonna 2024 toteuttaman kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Kauppakamari toteutti kyselyn yrityksille valtakunnallisesti 10.-12.1.2024. Kyselyyn vastasi 1569 yritystä. (Sipola, J. 2024).

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa koskeva tiedotustilaisuus pidettiin 13.6.2024. Suunnitelmassa todetaan, että tasapainoinen TKI-järjestelmän kehittäminen edellyttää, että yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu.

Suunnitelmassa kerrotaan edelleen, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia toimia T&K-kumppanina alueensa elinkeinoelämälle tulee vahvistaa nykyisestä. Tämän edistämiseksi ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta saada kilpailtua tutkimusrahoitusta Business Finlandin kautta parannetaan, muun muassa. (Valtioneuvosto 2024).On toivottavaa, edellä kuvattu Valtioneuvoston tavoiteasetanta tulisi näkymään myös tutkimusintensiivisillä ja haastavilla terveysteknologian sekä digiterveyden toimialoilla.

Hyvinvointi- ja terveysteknologia - missä mennään, Suomi?

Suomi on ollut edelläkävijä digitaalisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveysteknologia on jo pitkään ollut yksi nopeimmin kasvava korkean teknologian vientiala. Suomessa toimivat hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritykset eivät ole kuitenkaan aina löytäneet kotimaisia kehittäjäkumppaneita ja teknologiaratkaisuja ei ole saatu skaalattua kotimaassa. (STM 2023, Terveysteknologia ry. 2022).

Suomen johtava asema saattaakin olla hupenemassa. Muut maat edistyvät nopeasti ja monet lupaavat suomalaiset hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan yritykset ovat hakeneet kehittäjäkumppaneita esimerkiksi muista pohjoismaista ja voivat myös päätyä ulkomaiseen omistukseen, eivätkä tuo jatkossa hyvinvointia Suomeen. (STM 2023, Terveysteknologia ry. 2022).

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman. Ohjelman tavoitteena on, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat tuntevat Suomen terveys- ja hyvinvointialan houkuttelevana kohteena. Lisäksi tavoitteena on edistää suomalaisten terveysalan yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tämä edesauttaa Suomen terveys- ja hyvinvointisektorin tuottavuutta sekä vahvistaa maabrändiä huipputeknologian edelläkävijänä. (STM 2024).

Hallitusohjelmassa on erikseen mainittu ohjelman sisältävän myös terveysteknologian käytön ja viennin edistämisen. Ohjelma vastaa nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön uudistamalla rakenteet ja menettelytavat, joilla alan dataa, infrastruktuuria, tutkimustuloksia, digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään TKI-toiminnassa yhteistyössä hyvinvointialueiden, korkeakoulujen, rahoittajien ja alan yritysten kanssa. (Sailab Medtech ry. 2023).

Lapin AMK hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritysyhteistyötä ja innovaatiotoimintaa edistämässä

Myös Lapissa on tärkeää osallistua edellä kuvattuihin talkoisiin. Lapin aluetta kuvaavat tekijät, kuten pitkät etäisyydet ja kokemus etäisyyksien hallinnasta, hyvinvointipalveluiden saatavuuden epäsuhta sekä ikääntynyt väestö mahdollistavat mielenkiintoisen, lisäarvoa tuottavan pilotointiympäristön toimialan yritysten innovaatiotoiminnalle.

Tällä hetkellä alueella on jo muutama hyvinvointi- ja terveysteknologian alan yritys. Lapissa on kuitenkin potentiaalia kasvattaa toimialalla toimivien teknologiayritysten määrää. Tämä edellyttää uutta lähestymistapaa ja erityisiä toimenpiteitä myös Lapin ammattikorkeakoululta.

Lapin AMK on omalta osaltaan tiivistänyt yhteistyötään hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä sosiaali- ja terveysalan digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien yritysten kanssa. Olemme uudistaneet yritysyhteistyöhön liittyviä verkostojamme ja vahvistaneet olemassa olevia yhteyksiä. Samalla olemme edistäneet henkilöstön hyvinvointi- ja terveysteknologiaan kytkeytyvää monialaista tiimimäistä työskentelyä ja osaamista henkilöstön edustajista koostuvassa monialaisessa HyTe teknologia -intressiryhmässämme (HyTe = hyvinvointi- ja terveysteknologia).

HyTe Shower YAMK-koulutuksessa keväällä 2024

Keväällä 2024 toteutimme jälleen HyTe Shower -työpajan. Työpajassa tarjosimme yrityksille mahdollisuuden sparrata tuoteideaa, kerätä käyttökokemuspalautetta tai kartoittaa tuotteen soveltuvuutta terveysalalle.

Asiantuntijaraatina toimi Lapin AMK:n Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntija YAMK-koulutuksen opiskelijat, jotka osallistuivat HyTe Shower -innovaatiotyöpajaan osana opintojaan.

Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen asiantuntija -koulutuksen ohjaavina taustatekijöinä ovat valtakunnalliset painotukset terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden ja teknologisten ratkaisujen merkityksen korostuminen (Lapin AMK Master School 2024). Koulutuksessa opiskelee monialainen ja osaava terveysalan ammattilaisten joukko. Opiskelijoille HyTe Shower -toteutus tarjosi mahdollisuuden edistää yhteiskehittämiseen sekä hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialaan liittyvää osaamistaan.

Hublet Oy kokemukset HyTe Shower työpajasta

Hublet Oy tarjoaa digitaalisia ohjelmistoratkaisuja digitaalisen sisällön jakamiseen ja laitehallintaan, erityisesti julkisiin tiloihin kuten kirjastoihin, sairaaloihin ja hoitokoteihin. Hublet Solution -ohjelmistoratkaisu mahdollistaa yhteiskäyttöisten laitteiden tehokkaan ja turvallisen käytön sekä digitaalisen sisällön tarjoamisen Hublet Profiles -ominaisuudella.

Digitaalista sisältöä ja laitteita hallitaan yhdellä selainpohjaisella Hublet Manager -sovelluksella.

Hublet tarjoaa Hublet Tabletteja joko yhdessä Hublet Dock -itsepalvelulainausaseman kanssa tai erikseen. Kaikki laitteet on suunniteltu kestämään julkisten tilojen vaatimuksia. Tableteissa on violetti suojakuori, Hublet Case, ja niiden pintaan voidaan lisätä jatkuvan desinfioinnin suoja, mikä tekee niistä erityisen hygieeniset käytettäväksi julkisissa tiloissa.

Kuva 1. Hublet tabletti (Hublet Oy)

Hublet kehittää jatkuvasti Hublet Solution -ohjelmistoalustaansa. Yksi Hubletin HyTe Shower -työpajaan osallistumisen tavoitteista oli kerätä terveysalan ammattilaisten kommentteja Hublet App -mobiilisovelluksen uuteen käyttöliittymäkonseptiin, jossa painotetaan erityisesti saavutettavuuden parantamista ja yhdenvertaisempaa käyttökokemusta.

Työpajassa kerättiin myös yleisiä kommentteja sovelluksen käyttöliittymästä sekä pohdittiin yhdessä tabletin eri käyttökohteita terveydenhuollon erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia kehitysalueita ja saada uusia ideoita Hublet Solution -ohjelmiston kehittämiseksi entistä paremmin terveydenhuollon tarpeita vastaavaksi alustaksi.

Kuva 2. Havainnollistava kuva HyTe Shower -työpajasta (Hublet Oy)

Hubletin kokemukset HyTe Shower -työpajasta ovat erittäin myönteisiä. Suora palaute tulevilta terveysalan asiantuntijoilta auttaa kehittämään Hublet Solution -ohjelmistoa oikeaan suuntaan.

Myös opiskelijoiden monialainen näkökulma ja tuoreet näkemykset toivat uusia oivalluksia, joita Hubletin ohjelmiston kehitystiimi ei olisi välttämättä osannut ottaa huomioon. Työpaja vahvisti myös yrityksen sitoutumista käyttäjälähtöiseen tuotekehitykseen ja auttoi rakentamaan verkostoja yhdessä tulevaisuuden terveysalan ammattilaisten kanssa.

HyTe Shower -työpaja tarjosi Hubletille konkreettisia kehitysideoita ja vahvisti uskoa siihen, että tuote vastaa terveysalan tarpeisiin. Lisäksi saatu palaute ja ideat otetaan huomioon tulevissa tuotekehitysprojekteissa, mikä auttaa Hubletia pysymään kilpailukykyisenä ja innovatiivisena toimijana digitaalisen sisällön ja yhteislaitehallinnan markkinoilla.

Ammattikorkeakoulu valjastaa kehittämisympäristönsä entistä vahvemmin yritysten tueksi

Aiempien vuosien investoinnit Lapin ammattikorkeakoulun kolmen kampuksen kehittämisympäristöihin tullaan valjastamaan jatkossa entistä vahvemmin hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan sekä digitaalisia ratkaisuja kehittävien yritysten ja innovaattorien yhteiskehittämisen alustoiksi.

Tämän tavoitteen edistämiseksi saimme juuri tärkeäksi katsomamme myönteisen EAKR-rahoituspäätöksen Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan testbed palvelukehityshankkeelle, joka käynnistyy lokakuussa 2024. Testbed-toimintamallin sekä palvelutarjooman ensimmäinen versio kehitetään kolmivuotisen hankkeen aikana piloteissa ja käyttöönotetaan hankkeen päätyttyä.

Testbedeissä, joita myös kokeilualustoiksi tai testiympäristöiksi kutsutaan, yritykset voivat hakea palautetta ideoistaan ja kehitteillä olevista ratkaisuistaan sekä käyttökokemuksia jo markkinoilla olevista tuotteista (Business Finland 2022). Testbedit mahdollistavat usein myös tilojen ja laitteiden vuokraamisen sekä tarjoavat tukea erilaisten menetelmien, kuten käytettävyystestauksen toteuttamiseen. Testbed voi tarjota tukea myös liiketoiminnan kehittämiseen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen tuotekehityksessä.

Lähteet:

Business Finland (2022). Testbed, kokeilualusta, testiympäristö – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Blogi 7.2.2022. Viitattu 30.7.2024. Saatavilla
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2021/testbed-kokeilualusta-testiymparisto--rakkaalla-lapsella-on-monta-nimea

Lapin AMK Master School (2024). Digitaalisten terveyspalveluiden ja terveyden edistämisen asiantuntija. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://www.lapinamk.fi//fi/Hakijalle/YAMK-tutkinnot/Digitaalisten-terveyspalveluiden-ja-terveyden-edistamisen-asiantuntija

Sailab Medtech ry. (2023). Suomen hallitusohjelma: terveysteknologian merkitys on tunnistettu, hankintojen kansallinen keskittäminen tavoitteena huolestuttaa. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://www.sailab.fi/uutiset/2023/06/suomen-hallitusohjelma-terveysteknologian-merkitys-on-tunnistettu-hankintojen-kansallinen-keskittaminen-tavoitteena-huolestuttaa/

Sipola, J. (2024) Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille. Keskuskauppakamari 26.06.2024. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla
https://kauppakamari.fi/tiedote/yrityskysely-osoittaa-ammattikorkeakoulut-kiinnostavimpia-tki-yhteistyokumppaneita-yrityksille/

STM (2023). Digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston ja verkostotoimijan perustaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2023:24. Viitattu 6.6.2024. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164954/STM_2023_24_Rap.pdf

STM (2024). Kasvuohjelma vauhdittamaan terveys- ja hyvinvointialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/kasvuohjelma-vauhdittamaan-terveys-ja-hyvinvointialan-tutkimus-kehitys-ja-innovaatiotoimintaa

Terveysteknologia ry. (2022). Digitaalinen murros sotessa edellyttää yhteisiä tavoitteita, johtajuutta ja päivitetyn vision. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/digitaalinen-murros-sotessa-edellyttaa-yhteisia-tavoitteita-johtajuutta-ja-paivitetyn

Valtioneuvosto (2024). Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön suunnitelman laatimiseksi asetettu työryhmä. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:31. Valtioneuvosto Helsinki 2024. Viitattu 29.7.2024. Saatavilla file:///C:/Users/terholap/Downloads/valtion_tutkimus_ja_kehittmisrahoituksen_kytn_monivuotinen_suunnitelma.pdf


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Teräsrakentaminen on muutoksen edessä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ja säädösten tiukentuessa on selvää, että on aika ottaa askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lapin alueen teräsrakennusalan pk-yritykset ovat tietenkin automaattisesti myös mukana tässä muutoksessa.

ARTEKI-hanke (Arktinen teollinen kiertotalous) pyrkii vastaamaan haasteeseen tarjoamalla osaamista ja resursseja muutoksen mahdollistamiseksi. Hanke on saanut useamman yrityksen mukaan pohtimaan oman tuotteen tai palvelun hiilijalanjälkeä ja sen laskemiseen liittyviä kokonaisuuksia.

Kuva 1. Hankkeessa mukana olevat yritykset.

Teimme hankkeessa hitsausdemonstraation, jossa tarkoituksena oli verrata kahden eri teräslaadun hitsausprosessin hiilijalanjälkeä ja saada näistä konkreettiset tulokset analysoitavaksi.

Teräsrakentaminen Lapissa

Teräsrakentaminen on olennainen osa Lapin kone- ja metallialan liiketoimintaa. Pienet ja keskisuuret yritykset kukoistavat alalla tarjoten palveluitaan niin paikallisesti kuin suurten rakennushankkeiden tarpeisiin. On selvää, että teräsrakenteiden hiilijalanjälki on saatava hallintaan.

Tällä hetkellä yritykset kohtaavat merkittäviä haasteita hiilijalanjäljen mittaamisessa ja hallinnassa. Vertailukelpoisten arvojen puute ja laskentaprosessien monimutkaisuus ovat vain muutamia esteitä, jotka seisovat vähähiilisen tulevaisuuden tiellä.

Hiilijalanjäljen vertailu S355 vs. Strenx 700MC Plus -teräslaaduista

Hiilijalanjäljen laskennan demonstroinnin tavoitteena oli tarjota yrityksille konkreettisia esimerkkejä ja ajatuksia niistä asioista, joista laskenta koostuu. Hitsausdemonstraatiossa mallinnettiin teräsrakenteiden hiilijalanjäljen laskentaprosessi, joka kertoo, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon tällaisessa kokonaisuudessa. Työ oli erittäin opettavainen myös hankeryhmälle ja antoi erinomaiset lähtökohdat ymmärtää asia syvällisemmin.

Hitsausdemonstraation avulla vertailtiin kahden eri teräsmateriaalin, normaalin rakenneteräksen S355 (25 mm) ja lujemman Strenx 700MC Plus (12 mm), hiilijalanjäljen eroja. Demonstraation tavoitteena oli selvittää, kuinka materiaalivalinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeen ja miten voidaan saavuttaa kestävämpiä ratkaisuja ilman, että rakenteellista laatua heikennetään.

Hitsausdemonstraatio toteutettiin tekemällä molemmista teräslaaduista kolme 600 mm hitsausnäytettä. Hitsaukset suoritettiin V-railoon mekaanisella hitsausradalla käyttämällä Froniuksen TP3200 hitsauslaitetta Lapin ammattikorkeakoulun hitsauspajassa. Hitsausmenetelmänä käytettiin MAG-hitsausta, joka on yleinen menetelmä metallien hitsauksessa.

Kuva 2. Strenx 700MC Plus terästen hitsausta Froniuksen TP3200 hitsauskoneella, joka on kytkettynä mekanisoituun kuljettimeen.

Hitsausdemonstraation vaiheet

Näytelevyt esivalmisteltiin hiomalla valssihilseet sekä puhdistettiin viisteet jokaisesta levystä (kuva 3). Levyt punnittiin sekä ennen hitsausta että hitsauksen jälkeen, jotta voitiin todentaa lisäaineen kulutus jokaisen hitsaustapahtuman jälkeen. Sähkönkulutusta seurattiin energiankulutusmittarilla froniuksen hitsauskoneesta jokaisen hitsausliitoksen jälkeen. Lisäksi hitsauksesta otettiin talteen suojakaasun kulutus ja liitosten tekoon kulunut aika.

Kuva 3. Esivalmistelua ja tulosten kirjanpitoa

Hiilijalanjäljen laskenta

Laskentaa varten etsittiin päästökertoimia julkisista lähteistä kuten Motiva ja Co2data.fi. Lisäksi teräksille saatiin EPD:t (Ympäristöseloste) suoraan valmistajilta, mistä saatiin päästökertoimet demonstraatioon. Laskenta suoritettiin Excel-ohjelmassa käyttäen mitattuja arvoja kiinnittäen eritystä huomiota yksiköihin. Lopputuloksena saatiin (hiilidioksidiekvivalentti) kgCO2ekv tuotteille. (Kuva 4)

ARTEKI-hanke järjestää jatkossa webinaareja ja työpajoja hiilijalanjäljen laskentaan liittyvissä asioissa. Näissä tilaisuuksissa asiasta kiinnostuneet voivat hankkia itselleen matalalla kynnyksellä lisää tietoa.

Kuva 4. S355 ja Strenx 700Mc Plus hiilijalanjäljet vertailussa

Yhteenveto demonstraatiosta

Tulokset osoittavat, että hiilijalanjälkeä voidaan merkittävästi pienentää käyttämällä ohuempia ja lujempia teräslaatuja, kuten Strenx 700MC Plus, perinteisten rakenneterästen sijaan. Suurin ero hiilijalanjäljessä syntyy teräksen valmistuksesta, mikä korostaa materiaalivalintojen tärkeyttä. Toimituksen ja hitsaussähkön kulutuksen osuus tässä kokonaisuudessa oli hyvin pieni, joten näillä tekijöillä on vähäinen vaikutus lopputulokseen.

Lisäksi huomattiin, että hitsauslisäainetta kului merkittävästi enemmän S355-teräksen hitsauksessa, mikä myös osaltaan vaikutti kokonaispäästöihin. Tämä korostaa tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien hitsausprosessien merkitystä teollisuudessa. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja prosessien optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia hiilijalanjäljen hallinnassa.

Lisäaineen päästökertoimia ei ole vielä saatavissa, mutta valmistaja on ilmoittanut pyrkivänsä ilmoittamaan päästökertoimet vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kilpailukyvyn parantuminen ja vähähiilisen talouden tavoittelu

ARTEKI-hankkeen tavoite on kaksijakoinen. Ensinäkin, pyrimme parantamaan paikallisten pk-yritysten kilpailukykyä tarjoamalla niille työkaluja ja osaamista hiilijalanjäljen laskentaan ja hallintaan. Samalla autamme niitä myös vastaamaan markkinoiden kasvavaan ympäristötietoisuuteen ja säädöksiin.

Toiseksi pyrimme edistämään siirtymistä kohti vähähiilisempää taloutta. Teräsrakentaminen on perinteisesti ollut merkittävä hiilipäästöjen lähde, mutta oikeilla toimenpiteillä tätä kuvaa voidaan muuttaa. Hiilijalanjäljen laskenta on yksi osa tätä kehityssuuntaa.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Dronen käyttöä eri energia-alan toiminnoissa on tehostettu viime vuosina. Tuulivoimaloiden kunnossapitoa dronet ovat helpottamassa muun muassa turbiinien tarkastuksissa. Aurinkopaneelien sekä aurinkovoimakenttien tarkastuksessa dronet ovat olleet helpottamassa arkea jo pitkään. Dronella kerätystä tiedosta saadaan tuotettua tärkeää elinkaaritietoa paneeleista ja tuotantohäviöistä.

Teimme Käly-hankkeessa (Kestävät älyratkaisut) selvityksen dronen käytöstä ja siitä miten laitteita hyödynnetään varsinkin sähkölinjojen tarkastuksissa ja kuinka yleistä se on.

Kuva 1: Drone Mavic2 (Pixabay.com)

Dronella tehtävät lennot ja niiden lentotoimintamuodot

Droneilla tehtävät näköhavainnointilennot voivat tapahtua kahdessa eri lentotoimintamuodossa: VLOS (Visual Line of Sight) ja BVLOS (Beyond Visual Line of Sight). VLOS-toimintamallissa lennot perustuvat suoraan näköyhteyteen, kun taas BVLOS-toimintamallissa lennot suoritetaan ilman suoraa näköyhteyttä.

Kerätty kuvamateriaali tallennetaan dronen muistiin, jotta sitä voidaan tarkastella myöhemmin. Tallennettua materiaalia voidaan analysoida jälkikäteen joko dronen kameran ja ohjainlaitteen näytöltä tai siirtää tietokoneelle tarkempaa käsittelyä varten. (Droneinfo 2023.)

Sähkölinjojen tarkastuksiin liittyviä kokeiluja ja tuotteita

Sähkölinjojen kunnonvalvontaan löytyy jo monia kaupallisia toimijoita, jotka tekevät dronien avulla kuvauksia sähkölinjoista. Toiminta vaatii dronen ohjaajan eli koulutetun ja kurssit käyneen pilotin, joka hoitaa kuvauksen manuaalisesti lentämällä käyttäen edellä mainittuja näköhavaintolento tapoja.

Vähän pidemmälle on asiaa viety kaupallisella sovelluksella, josta hyvänä esimerkkinä konkreettisesta tuotteesta voidaan mainita Faultti-sovellus. Palvelu koostuu pilvipalvelusta, Android -sovelluksesta ja selainpohjaisesta hallintokäyttöliittymästä. Pilvipohjainen tilannekuvatyökalu tuottaa reaaliaikaista tietoa huoltolennoista ja niiden sijainteihin liitetyistä kuvista. Tämän avulla droneohjaajat ja järjestelmänkäyttäjät voivat kommunikoida keskenään. (Mindhive 2024.)

PKS Sähkönsiirto pilotoi yhdessä Evisionin kanssa uudenlaista tekniikkaa sähköverkkojen tarkastamiseen Pohjois-Karjalassa muutama vuosi sitten. Joensuussa testattiin automaattiohjautuvaa dronea, joka kuvasi ja analysoi 15,5 kilometrin pituista keskijänniteverkkoa tekoälyn avulla. Drone teki myös laserkeilauksen ja lämpökuvauksen.

Kerätty data analysoitiin tietokoneilla, jotka tunnistivat vikakohdat ja tekivät kasvillisuusanalyysit, mikä auttoi ajoittamaan johtokatujen raivaukset ja tunnistamaan vaaralliset puut. Tämä uusi teknologia tehosti kunnossapitoa, ennaltaehkäisi vikoja, vähensi hiilijalanjälkeä ja edisti sähköverkkojen digitalisaatiota. (PKS sähkönsiirto 2022.)

Carunalla on Suomessa yli 88 000 kilometriä sähköverkkoa, jota pitää tarkkailla, kunnostaa, huoltaa ja valvoa kellon ympäri. Valvontaa on jo aiemmin digitalisoitu, mutta viime vuonna tehdyssä pilotissa myös vuosittaisia kunnossapitotarkastuksia automatisoitiin. Caruna kokeili käyttää droneja ja tekoälyä vähentääkseen ihmisen tekemää manuaalista työtä. Dronet kuvasivat sähköverkkoa ja tekoäly analysoi kuvat tunnistaen mahdolliset viat tai riskialueet. Näin ollen sähköverkon tarkastusten tehokkuus kasvoi samalla, kun manuaalisen työn tarve väheni. (Caruna 2023.)

Innovaatioita Lapin haasteisiin

Lapissa sää- ja kenttäolosuhteet ovat haastavampia kuin eteläisemässä Suomessa. Etäisten alueiden saavutettavuus ja huollon logistiset haasteet voivat hidastaa sähkölinjojen vikojen korjaamista ja lisätä katkojen kestoa. Droneja käytetäänkin useasti myös Lapissa apuna sähkölinjojen vikojen paikallistamisessa ja energiayhtiöt ovat hankkineet kalustoa itselleen.

Hankkeessamme tehdyn haastattelun pohjalta tiedetään, että energiayhtiöt kaipaavat kuitenkin vielä autonomisuuden lisäämistä, jotta droneilla saataisi muun muassa pidempiä lentoaikoja. Akkukapasiteetti ei riitä vielä kovin pitkiin lentoihin kerralla. Autonomiset latausasemat voisivat helpottaa tätä ongelmaa. Tai voisiko vety olla seuraava vaihtoehto? (Koskela, Perälä 2024.)

Kelluu Oy on lähtenyt taklaamaan lentoaikaongelmaa kehittelemällään miehittämättömällä ilmalaivalla. Ilmalaivassa käytetään vetyä, jonka avulla sillä on päästy jopa 12 tunnin lentoaikoihin ja niissä on hyötykuormana käytetty erilaisia antureita, tutkaimia ja kameroita keräämään dataa mm. maastosta ja infrastruktuurista. Ilmalaivoja on käytetty tähän mennessä sähkölinjojen kunnonvalvonnassa ja metsätuhojen arvioinnissa. (Kelluu 2024.)

Kuva 2: Kelluu oy:n miehittämätön vetykäyttöinen ilmalaiva. (Kelluu 2024.)

Dronen toiminta-aluetta voi laajentaa myös tekemällä dronesta matkustajan. LapinAMK on ollut mukana Energy ECS -hankkeessa, jonka yhdessä use-casessa drone hyödyntää linja-autoja kohteesta toiseen siirtymisessä. Drone odottaa pysäkillä linja-autoa, jonka katolle se telakoituu ja matkustaa kohdepysäkille. Sieltä drone jatkaa matkaansa, suorittaa tehtävänsä ja lopulta palaa takaisin pysäkille odottamaan paluukyytiä. Kenties tällainen telakka toimisi myös esimerkiksi verkkoyhtiön ajoneuvon katolla, jolloin drone pääsisi matkustajana lähemmäs kohdetta, jossa se lopulta autonomisesti suorittaisi tilatun tehtävän.

Autonominen latausasema

Autonomisessa latausasemassa drone osaa laskeutua alustalle, jonka kautta dronen akkujen lataus tapahtuu. Maailmalta löytyykin jo erilaisia ratkaisuja, ja Suomalainen yritys nimeltään Rumble Tools on ollut eräänlainen edelläkävijä robottikoptereiden latausasemien suhteen. Se on ollut ensimmäisenä maailmassa kehittämässä systeemiä, joka toimii täysin automatisoidusti. Ainutlaatuisin osa on telakointiasema, jonka avulla dronet voivat toimia 24/7 itsenäisesti. Tällaisen tekniikan edut ovat huomattavat, kun mietitään kustannussäästöjä, tehokkuutta ja joustavuutta. (ETN uutinen)


Kuva 3: Skycharge on lähtenyt markkinoille autonomisella älylatausratkaisulla, joka on suunniteltu erityisesti kaupallisiin droneihin. Kontaktipohjainen järjestelmä mahdollistaa dronejen tehokkaan itselatauksen.

Mikä ihmeen kestävä älyratkaisu?

KÄLY (Kestävät älyratkaisut) on Lapin AMKin hallinnoima hanke, jossa kytketään kestävyyttä, kiertotaloutta ja vastuullisuutta yhteen digitaalisuuden ja älyratkaisujen kanssa. Hankkeessa kartoitetaan mahdollisuuksia, tarpeita ja kiinnostuneita toimijoita kestäville älyratkaisuille, joiden toteutuksessa huomioidaan alueen arktiset olosuhteet.

Kartoitus- ja selvitystyön lisäksi hankkeessa toteutetaan pilotteja ja demonstraatioita, joilla ratkaisuja jalkautetaan käytäntöön. Hankkeessa myös levitetään toimijoille tietoa älykkäistä ja kestävistä ratkaisuista. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta ja hankkeen toteutusaika on 1.6.2023-31.5.2026.

Hankkeessa älyratkaisu on määritelty laitteeksi tai kokonaisuudeksi, jossa yhdistyy elektroniikka, ohjelmointi sekä materiaalitekniset ratkaisut. Älyratkaisuihin voi sisältyä myös tekoälyä, robotiikkaa ja mekaniikka. Kestäväksi ratkaisu saadaan kiinnittämällä erityishuomiota ratkaisun rakenteeseen mm. kierrätettävien materiaalien, biomateriaalien ja paristottomuuden hyödyntämiseen.

Lähteet:

Droneinfo, Itseopiskelumateriaalit EU-asetuksen mukaisiin kauko-ohjaajan kokeisiin. Viitattu 10.6.2024 https://droneinfo.fi/fi/itseopiskelumateriaalit-eu-asetuksen-mukaisiin-kauko-ohjaajan-kokeisiin

Mindhive. Dronet lyhentämään sähkökatkoja. Viitattu 7.6.2024 https://www.mindhive.fi/referenssi/faultti

PKS sähkönsiirto, Dronet ja tekoäly tarkastavat sähköverkkoa Pohjois-Karjalassa 2022. Viitattu 7.6.2024 https://pkssahkonsiirto.fi/ajankohtaista/dronet-ja-tekoaly-tarkastavat-sahkoverkkoa-pohjois-karjalassa/

Caruna. 2023. Caruna kuvaa dronella sähköverkkoja Kirkkonummella 2023. Mediatiedote. Viitattu 7.6.2024 https://caruna.fi/ajankohtaista/caruna-kuvaa-dronella-sahkoverkkoja-kirkkonummella

Koskela, T. & Perälä, O. 2024. Inergia Oy. Haastattelu 22.3.2024. Tekijöiden hallussa.

Kelluu solutions, NET-ZERO AERIAL DATA SERVICES. Viitattu 10.6.2024 https://kelluu.com/solution

ETN uutinen, Täysautomaattinen drone tulee Imatralta, Viitattu 10.6.2024 Lähde: https://etn.fi/index.php/about/13-news/7305-taysautomaattinen-drone-tulee-imatralta

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tuoreen Osuuspankin suuryritystutkimuksen (2024) mukaan vastuullisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä yhteistyökumppanin valinnassa: Yli 80 prosenttia vastanneista suuryrityksistä kokee, että heillä on kestävyyden nimissä painetta uudistaa alihankintaketjuaan kestävämmäksi. Osuus on kasvanut merkittävästi. Tutkimustulos osoittaa, että vastuullisuudesta ja kestävästä ajattelusta on tullut jo uusi normaali elinkeinoelämälle, ja kehittämistyölle on selvä tilaus.

Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston (Arenen) kestävyys- ja vastuullisuusohjelmassa (2020) asetettiin kaikkien ammattikorkeakoulujen (AMKien) tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminnalle) kolme tavoitetta. Näistä ensimmäinen haastoi AMKit ottamaan opiskelijat mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Toinen haaste kehotti tarkastelemaan TKI-hankkeita yhteisesti sovittujen kahdentoista kriteerin kautta vastuullisuuden näkökulman varmistamiseksi. Kolmantena haasteena AMKeja kannustettiin toimimaan suunnannäyttäjänä niin palveluportfoliollaan kuin omalla toimintatavallaankin kumppaneilleen ja koko toiminta-alueelleen. (Arene 2020.)

Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma vahvistettiin vuonna 2023. Se jakautuu viiteen kestävyysteemaan, joista kaksi ensimmäistä ulottuvuutta tähtäävät siihen, että koulutuksilla ja TKI-toiminnalla askelletaan kohti kestävämpää tulevaisuutta, osallistaen tähän työhön mahdollisimman laajalti opiskelijoita ja alueen yrityksiä ja organisaatioita. Tämä artikkeli valottaa, miten Lapin AMK on sitoutunut vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen TKI-työssään sekä miten näitä tavoitteita pyritään viemään alueelle TKI-hankkeiden avulla.

Elämää kestävyyshaasteiden Lapissa

Vastuullisuusteema tarjoaa selvän kilpailuedun pohjoisen toimijoille, onhan Lappi ja lappilaiset olleet aina erityisen kiinnostuneita kestävyyshaasteiden ratkaisemisesta. Keskustelu kestävyydestä on Lapille erityisen merkityksellinen juuri nyt, sillä elämä globaalien ja lokaalien kestävyyshaasteiden äärellä tarjoaa ennennäkemättömän suuria uhkakuvia ja mahdollisuuksia. Mitä nämä keskeiset, lappilaiset kestävyyshaasteet sitten ovat?

Turvallisuustilanteen muutos haastaa huoltovarmuuden

Turvallisuustilanne on selvästi muuttunut viime vuosina. Visiona on, että jos maakuntaan saadaan puhdasta, vihreää energiaa, se on omiaan houkuttelemaan alueelle uusia siviili- ja puolustussektorin investoreita (Ansala & Länkinen, 2023).

Lapin AMK on tarttunut tähän muutostekijään ruokaturvan ja energiavarmuuden tulokulmista. Turvallisuustilanteen myötä on Lapin AMKissa herätty myös ruokaturvan merkitykseen. Lähiruoan ja paikallisen ruuantuotannon, sekä sen merkitykseen alueen huoltovarmuuden näkökulmasta on herätty nyt monella tapaa.

Metsä, metalli ja matkailu – Lapin kolme vahvaa ämmää

Talouden riippuvuus muutamista sektoreista, kuten matkailusta, metsästä ja kaivosteollisuudesta, luo haavoittuvuutta talouden vaihteluille. Uusien, kestävien työpaikkojen ja elinkeinojen kehittäminen on välttämätöntä Lapin tulevaisuudelle. Elinkeinoja tulee monipuolistaa. On löydettävä uusia avauksia, joilla vähennetään sesonkiluonteisuutta. On selvää, että kaivosteollisuus kasvaa jatkossa.

Lapin AMKin pyrkimyksenä onkin tuottaa osaajia, jotka löytävät uusia innovaatioita ja jatkojalostuksen keinoja. Näin Lappi ei vain toimi raaka-aineen tuottajana vaan uudistaa toimialoja ja synnyttää uusia työpaikkoja.

Monet elinkeinot, kuten matkailu ja poronhoito, ovat vahvasti sidoksissa vuodenaikoihin, mikä aiheuttaa taloudellista epäsuhtaa (Ansala & Länkinen, 2023). Vakaan toimeentulon varmistaminen ympäri vuoden on haastavaa.

Liikenneyhteyksien, tietoliikenneyhteyksien ja energianjakelun parantaminen maakunnassa vaatii merkittäviä investointeja. Parempi infrastruktuuri on avain alueen taloudelliseen kehitykseen.

Geopoliittinen muutos on kääntänyt katseet Lappiin. Puolustusvoimien tarpeet sekä uusi liittoutuminen voi avata uusia liikenneyhteyksiä ja parantaa pääväylien kunnossapitoa. Ne voivat itsessään lisätä kiinnostusta investoinneille ja uusille avauksille. Lapin AMKin pyrkimyksenä on osaltaan vauhdittaa tätä kehitystä omalla TKI-toiminnallaan.

Etäisyydet haastavat palvelurakennetta

Osa alueellista resilienssiä on myös se, että mitä terveempiä ja hyvinvoivempia sen asukkaat ovat, sitä vakaampi yhteisö se on ja sitä paremmin sen voimin voi vastata myös poikkeustilanteisiin (Lapin AMK, 2024a).

Lapin maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuolto kohtaa suuria haasteita pitkien etäisyyksien ja väestön ikääntymisen vuoksi. Pitkät välimatkat vaikeuttavat palvelujen saavutettavuutta, mikä tekee erityisesti syrjäseuduilla asuvien ihmisten palveluiden saannista haastavaa ja lisää kustannuksia. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän terveydenhuollon resursseja, kuten pitkäaikaishoitoa ja kotihoitoa.

Näillä harva-alueelle tyypillisillä piirteillä on myös toinen puoli: Uudet teknologiat, monialainen yhteistyö, ja liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut parantavat palvelujen laatua etenkin syrjäseuduilla. Etätyömahdollisuudet ovat tuoneet monille lappilaisille kunnille paikkariippumattomia työpaikkoja, uusia asukkaita ja auttaneet työvoiman saatavuuden ja uusiutumiskyvyn haasteissa (Kukko-Liedes, 2023).

Harvaan asutuilla alueilla palvelujen, kuten koulutuksen ja julkisen liikenteen, saatavuus on rajoitettua. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Lapin turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, asukkaiden elämänlaatuun ja kaupunkien houkuttelevuuteen. Toisaalta logistinen sijainti puhtaan veden ja edullisen maankäytön ohella houkuttaa teollisia investointeja ja palvelee samalla matkailua ja alueella asuvia.

Sijainti harva-alueella on tarjonnut Lapin AMKille ja sen kumppaneille mahdollisuuden innovatiivisiin kokeiluihin: esimerkkinä mainittakoon älyliikenneratkaisut ja autonomisten ajoneuvojen testaustoiminta, mitkä ovat keskittyneet maakunnan alueelle. Lapin AMK on keskittynyt niihin nimenomaan digitaalisten ratkaisujen ja järjestelmien kautta pyrkimyksenään tehostaa ja tukea toimialan kehitystä (Lapin AMK, 2024a).

Lapin AMK pyrkii kehittämään TKI-toiminnallaan innovatiivisia, yhteistoiminnallisia ratkaisuja vastatakseen näihin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin (Lapin AMK, 2024a). TKI-hankkeissa mm. testataan uusia digitaalisia työkaluja, jotka parantavat palvelujen saavutettavuutta ja tuovat tullessaan uusia liiketoimintamalleja. Kotihoidon ja paikallisten yhteisöjen yhteistyö tukee ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää laitoshoidon tarvetta.

Kohtaanto-ongelma – ikuisuushaaste Lapille?

Lapissa työvoiman saatavuuden ja tarpeen kohtaannossa on merkittävä epäsuhta. Talousjärjestö OECD julkaisi vuonna 2016 selvityksen, jonka mukaan yli viidennes suomalaisista nuorista miehistä on koulutuksen ulkopuolella ja vailla työtä. OECD:n mukaan 20–24-vuotiaiden miesten syrjäytyminen on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2005. Lukemat erosivat selvästi saman ikäisten naisten syrjäytymisluvuista. (OECD, 2016.)

Sosiaalisen kädenjäljen hankeperhe, kokonaisuus jota Lapin AMK verkostona johtaa, keskittyy ihmisten hyvinvointiin, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon (Lapin AMK, 2024c). Hankeperheen tavoitteena on tukea erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Tämän lisäksi hankeperheen tavoitteena on, että uudet liiketoiminta-avaukset eivät johda ihmisten hyväksikäyttöön, sosiaalisten erojen kasvuun tai ympäristön tuhoutumiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa vahvaa verkostoyhteistyötä työllistymisen, työvoiman saatavuuden ja vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteiden pohjalta on rakennettu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä hankkeita eri toimijoiden kesken.

Kohtaanto-ongelma koskee työvoiman lisäksi myös resurssikäyttöä. Matkailu on kaivannais- ja metsäteollisuuden ohella merkittävä toimiala Lapissa. Lapissa rekisteröidään vuosittain lähes viisi miljoonaa yöpymistä ja ennätyksiä rikotaan joka vuosi.

Usea Euroopan maa on saavuttanut jo rajansa matkailun suhteen. Paikalliset yhteisöt ovat kyllästyneet massaturismiin, ja sitä halutaan rajoittaa. Espanja, Italia, Ranska ja Alankomaat ovat olleet erityisesti esillä näissä uutisissa. Keskustelua käydään myös matkailun vastuullisuudesta, sillä monet suosituimmat kohteet ovat ylittäneet luonnon kantokyvyn rajat. Kasvun malli, joka on rakennettu liike-elämän ja viranomaisten intressien ympärille, on aiheuttanut useassa maassa ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia ongelmia. Sama kehitys on meilläkin edessä, jos asiaan ei reagoida ajoissa. (Hovi-Horkan, 2024.)

Lyhytaikainen vuokraus on lapissakin yleistynyt, siirtäen esimerkiksi opiskelijoita toissijaiseksi kohderyhmäksi asuntomarkkinoilla. Resurssien käytön ja väestön hyvinvoinnin välinen tasapaino on vaarassa häiriintyä entisestään, mikäli kasvu jatkuu tällaisenaan.

On kuitenkin todettava, että lappilaisille matkailu on tärkeä elinkeino (Ansala & Länkinen, 2023). Matkailualalla syntyy suoraan yli miljardi euroa liikevaihtoa ja 6500 henkilötyövuotta. Kun huomioidaan matkailun vaikutukset muille aloille, nousee kokonaisuus Tilastokeskuksen (2024) mukaan jopa kolmeen miljardiin euroon ja yli 11 000 henkilötyövuoteen.

Tavoitteena yhteistyö yli toimialarajojen

Lapin AMK on strategiassaan valinnut panostavaa kestävään matkailuun, tavoitteenaan löytää tasapaino kaikkien osapuolten välille (Lapin AMK, 2024b).

TKI-hankkeet tuottavat monialaista, ennakoivaa tutkimusta ja kehittävät kestäviä ratkaisuja alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Erityishuomio kiinnittyy Lapin erityispiirteisiin ja kestävän matkailun vaatimuksiin. Innovaatioiden nähdään löytyvän matkailun ja eri alojen, kuten liikunnan, hyvinvoinnin ja teknologian rajapinnoilta. Strateginen valinta; uusi luksus, tukee vastuullisten, turvallisten ja laadukkaiden matkailupalvelujen kehittämistä alueen toimintaedellytykset huomioiden. (Lapin AMK, 2024b.)

Kaikilla lappilaisilla sama suunta

Kestävyyden näkökulma on edustettuna kaikissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa. Se myös ohjaa rahoitusohjelmia. Lappilainen, älykäs erikoistuminen pohjautuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, teknologian hyödyntämiseen sekä inhimilliseen tasa-arvoon.

Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, on vastuullisuus keskeinen osa Lapin haasteita - mutta etenkin tulevaisuutta. Lappi on maakuntana sitoutunut vahvasti kestävyystyöhön ja vihreän siirtymän edistämiseen.

Yhteinen tavoite on puettu Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman visioksi seuraavalla tavalla: ”Älykäs ja kansainvälinen Lappi on arktinen edelläkävijä. Rakennamme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävää kilpailukykyä, hyvinvointia ja menestystä.” Lappi-sopimus linjaa maakunnan keskeiset tavoitteet vihreälle siirtymälle. Sitä täydentää edelleen Lapin Green Deal -tiekartta. Molempien ohjelma-asiakirjojen toimeenpanoa ohjaa, seuraa ja koordinoi laaja-alainen Lapin vihreän siirtymän jaosto. (Lapin liitto 2022.)

Vastuullisuusohjelma osoittaa tien kestävälle TKI-työlle

Kaikki edellä mainittu siivilöityy Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteiseen LUC-strategiaan. Sen avulla pyritään vahvistamaan Lapin maakunnan elinvoimaa ja vastaamaan aluetta kohtaaviin haasteisiin.

Vastuullisuus on keskeinen osa korkeakoulujen yhteistä strategiaa ja visiota. Se on myös strategisten valintojen läpileikkaava teema. Strategian mukainen TKI-toiminta tukee vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toteutumista kymmenellä osaamiskärjellä. Lapin AMK on valinnut YK:n Agenda 2030 seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteista kuusi, joita se erityisesti edistää toiminnassaan.

Vastuullisuusteema siirtyy hankkeisiin usealla eri menettelytavalla hankkeiden eri vaiheissa. Keväästä 2024 lähtien kaikki Lapin ammattikorkeakoulun hankkeet toteuttavat vähintään yhtä SDG-tavoitetta: Jokaiselle TKI-hankkeille on määritelty ja kirjattu vähintään yksi SDG-tavoite, joita hanke tukee. Lisäksi ohjeena on, että hankkeen kuvailutiedoissa myös avataan, miten ko. hanke valittuja tavoitteita toteuttaa, miten edistymistä mitataan ja tuloksia arvioidaan. Jälkimmäinen toiminnallisuus ei ole vielä kattavasti otettu käyttöön, mutta kirjauksia on kertynyt jo varsin hyvin.

Kolmas prosessin vaihe, hankkeessa aikaansaadun muutoksen arvioiminen, on vielä osittain kesken. Arenen kestävän kehityksen TKI-työryhmä laati TKI-toiminnan kestävyyden arvioinnin tueksi mittariston, joka julkaistiin kevään 2024 aikana. Mittaristoon on tulossa syksyllä vielä tarkastuslistatyyppinen työkalu, jota on tarkoitus jatkossa hyödyntää TKI-hankkeiden kestävyystoimintojen arvioinnissa. Vaikuttavuuden arviointiin tullaan panostamaan jatkossa entistä vahvemmin.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Yhteenvetona voidaan todeta, että niin koko Lapissa kuin Lapin AMKissakin on ymmärretty, että vastuullisuuden huomioiminen strategisena valintana on avain erottautuvaan ja vaikuttavaan TKI-toimintaan.

Vastuullisuusohjelman toimeenpanoa suuntaa maakunnan ohjelma-asiakirjat ja työryhmät sekä korkeakoulujen yhteinen strategia ja visio. Toteutus tapahtuu Lapin AMKin osaamiskärkien toimintasuunnitelmien kautta ja siirtyy prosessien kautta konkreettisiin toimenpiteisiin ja resurssisuunnitteluun.

Vastuullisuus ei näin ollen ole vain yksittäinen kehittämisteema, vaan läpileikkaava periaate kaikessa toiminnassa ja alueelle tarjottavissa TKI-avauksissa. Se ei myöskään ole vain tavoite, vaan toimintatapa, joka integroituu TKI-prosessien eri vaiheisiin ja jonka edistymistä ja vaikuttavuutta lähdetään jatkossa vielä systemaattisemmin seuraamaan ja arvioimaan.

Lähteet

Ansala,L., Länkinen, I. (2023). Lapin matkailun nousukiito tuo myös elinvoimaa. Lapin Kauppakamari. Haettu 30.5.24 https://lapland.chamber.fi/lapin-matkailun-nousukiito-tuo-myos-elinvoimaa/

Arene. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Haettu 18.6.2024. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574

Hovi-Horkan, J. (2024). Espanja pistää Mallorcalla ja Ibizalla rellestävät turistit kuriin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://nakoislehti.hs.fi/0011ebe1-b0e8-4867-a1d1-64fd0cdbce75/29

Huttunen, A. (2024). Osa Eurooppaa kyllästyi massaturismiin. Helsingin Sanomat. Haettu 30.5.24. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010388040.html

Kukko-Liedes, P. (2023) Lapin imago on vetovoimainen: yli viidennes suomalaisista voisi ajatella asuvansa Lapissa. Haettu 7.6.2024 https://yle.fi/a/74-20068551

Lapin AMK. (2023). Kiikarissa kestävä tulevaisuus – Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusohjelma. Haettu 7.6.2024. https://lucit.sharepoint.com/sites/Julkisettiedostot/Julkiset%20tiedostot/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely%2FLapin%20AMKin%20vastuullisuusohjelma%202030%2Epdf&parent=%2Fsites%2FJulkisettiedostot%2FJulkiset%20tiedostot%2FAMK%20yleinen%20julkaistavat%2FEsittely&p=true&ga=1

OECD. (2016). OECD Science, Technology and Innovation Outlook 2016. Haettu 18.6.24. https://www.oecd-ilibrary.org/sites/daa63f6f-fi/index.html?itemId=/content/component/daa63f6f-fi

Osuuspankki. (2024). Järki ja tunteet. Haettu 18.6.2024. https://www.op.fi/documents/20556/27641318/OP+-Suuryritystutkimus-2024-.pdf/a9755b6a-d616-c47a-2cac-b71ddc153f7d

Lapin AMK. (2024a). Strategian painopisteet; Hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 30.5.24. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Hyvinvointia-edistavat-kestavat-ratkaisut

Lapin AMK. (2024b). Strategian painopisteet; Kestävä matkailu. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Kestava-matkailu

Lapin AMK. (2024c). Strategian painopisteet; Sosiaalisesti kestävä talous. Haettu 30.5.24.https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Strategia/Tulevaisuuden-palvelut-ja-etaisyyksien-hallinta/Sosiaalisesti-kestava-talous-

Lapin Liitto. (2022). Lappi-sopimus. Lapin maakuntaohjelma 2022-2025. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Lappi-sopimus-2022-sivuina-1.pdf

Lapin Liitto. (2024). 10 Facts about Lapland winter turism 2022-2023. Haettu 18.6.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2023/12/3cb65b9d-winter-tourism-2023.pdf

Tilastokeskus. (2024). Lapissa ennätysmäärä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä joulukuussa 2023. Tilastokeskus. Haettu 30.5.24. https://stat.fi/julkaisu/cln2wvmf13rpk0bvzfksba1or

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

The FrostBit Software Lab at Lapland University of Applied Sciences is developing a simulator platform from the ground up to advance the development, training, and validation of autonomous driving and safety systems for forestry usage. The development work is enabled and resourced by the AGRARSENSE project which includes several use cases for agriculture and forestry.

Lapland University of Applied Sciences is part of forestry use case which is led by Komatsu Forest AB. At the time of writing, we are halfway through the AGRARSENSE project, and the development is on-going, with an expected completion date for our work by the end of 2024.

AGRARSENSE is a large 3-year Chips Joint Undertaking consortium project aiming to develop microelectronics, photonics, and electronic packaging for agricultural use and forestry. The project will also develop related ICT and data management to realize large-scale field demonstrators for real industrial needs. The AIFor -project, which is related to AGRARSENSE-project application, is co-financed by Business Finland. You can read more about the project at AGRARSENSE.eu website.

Simulator use cases in the AGRARSENSE project

Simulators are widely used in many industries because they provide a repeatable and controllable platform for testing, developing, and validating various systems. In our case, the simulator needs to allow for repeatable, cost-effective, and efficient testing of autonomous and safety systems in forestry, using simulated sensors, forestry machines and drones before testing systems in real-world scenarios.

The simulator needs to serve as a versatile tool for two key functions: real-time simulation and data collection. This requires the simulator environments to be as realistic looking as possible, enabling the collection of synthetic data from the simulator, such as RGB images or LiDAR (Light Detection and Ranging) point clouds. The simulator and the collected data can then be used for various AI training, validation purposes, and algorithm development.

Why develop own simulator?

At the start of the project, FrostBit Software Lab explored a few available simulator options, including the CARLA simulator, which is an open-source simulator for autonomous driving research. We have been using the CARLA simulator for several years for multiple projects, but to better meet our project goals, we chose to develop the simulator from the ground up using Unreal Engine 5.

Since our project focuses only on forestry, many features offered by the CARLA simulator, such as the traffic light system among other systems designed for city driving, are unnecessary for us. More importantly, CARLA simulator still utilizes Unreal Engine 4, while our project required the new capabilities of Unreal Engine 5 for more realistic environments and higher performance. Thus, the decision to develop our own simulator, leveraging Unreal Engine 5, proved to be the most practical and effective solution.

Developing virtual sensors and data communication

Since we decided to develop the simulator from the ground up using Unreal Engine 5, our two major tasks were virtual sensor development and data communication. Fortunately, CARLA simulator source code is open-source, and many of the sensors we need in our simulator had already been implemented by CARLA’s team and were familiar to us. This made the implementation of sensor functionality less daunting.

While we took heavy inspiration from CARLA’s sensor implementations, we made significant modifications to almost all the sensors. For example, our simulator's camera sensors work differently under the hood compared to those in the CARLA simulator. While the final output of the sensor is similar, our approach is more performant. Similar changes and improvements were made to other sensors as well. For instance, in the previous EU-funded project, Energy ECS, CARLA’s LiDAR sensor implementation was heavily modified to significantly improve its performance, allowing the simulation of multiple LiDAR sensors simultaneously. This change was brought to this project along with some other things from previous projects which helped to jump-start the simulator development.

The simulator includes the following sensors, all of which are parameterized to allow changing settings such as camera resolution, LiDAR channel count and so on:

- RGB camera
- Depth camera
- Semantic segmentation camera
- DVS (Dynamic Vision Sensor)
- Thermal camera
- LiDAR
- Radar

The simulator also includes the following sensors, which are not attempting to mimic any real-life sensor but are information that we can get from Unreal Engine which can be helpful for testing and development purposes:

- Transform
- Collision
- Overlap

Picture 1. Simulating multiple sensors simultaneously on the test map

For data communication, the simulator needs efficient interaction with other software. We chose to use ROS (Robot Operating System) for data communications. ROS is an open-source framework that allows communication between different programs regardless of the programming language used, if a ROS library exists for that language. While the CARLA simulator offers robust APIs in Python and C++, our ROS-based approach simplifies development significantly by reducing complexity. To enable communication between Unreal Engine and ROS, we used an existing open-source ROSIntegration plugin.

Aiming for realistic looking environments

The project plan from the start was to create as realistic looking environments as possible while still being able to run in real-time, which is no easy task. Fortunately, Unreal Engine has made significant advancements in recent years.

Unreal Engine 5's new rendering features allow 3D modelers to create high-quality models that the engine can render effectively without extensive manual adjustments. While these new rendering features are exceptional, there are still considerations to keep in mind, but that might be a topic for another time. Overall, Unreal Engine 5 enables us to create high-quality 3D models and render them in real-time with decent performance.

To create digital twins of real-world forest locations, we chose a small part of Hirvas in Rovaniemi as our first site due to its convenient proximity. We took numerous photos and videos of the area, collaborating with lecturers, specialists, and students from the Lapland University of Applied Sciences' land surveying and forestry engineering departments. They used a drone equipped with an RGB camera to capture aerial images. This collaboration provided valuable insights and a substantial amount of reference material for 3D modeling and digital twin creation.

The second area is in Vindeln, Sweden, where our use case demonstrations will happen in the project's last half of second year and final year of the project. For this area we received photos, point clouds and height data from Komatsu Forest AB that allowed us to create the area inside Unreal Engine.

Picture 2. Screenshot of Vindeln digital twin map from the simulator.

Both digital twin maps also feature fully dynamic lighting and extensive weather controls, such as date, month, and time, which move the sun based on the real-world coordinates of the sites. Other controls include wind intensity, cloudiness, fog, precipitation, and snow amount to name a few. The simulator’s dynamic lighting and weather system allows testing systems under various weather conditions.

Vehicles and walkers

The simulator includes forwarder and harvester forestry vehicles, along with a drone added at the request of some partners. The use of drones has exploded in recent years, including in the forestry industry. The drone can help spot potential dangers, like animals, from above, which sensors mounted on the vehicle might miss. The drone can also be used for forestry vehicles path planning for example.

Additionally, the simulator offers an easy-to-use tool for configuring sensors on vehicles. This tool enables users to test different sensor setups. Given the size of the forestry machines, finding optimal locations to mount sensors for full coverage in all directions is challenging. Identifying the best placements and types of sensors is an ongoing task that our partners continue to explore.

Picture 3. Tool to configure sensors on vehicles

The simulator also includes walkers, such as humans, reindeer, and moose, which can be set to follow specific paths or move randomly around the area. They are essential for testing different sensors and AI systems' ability to recognize humans or animals. Safety is the top priority for any autonomous vehicle, especially large machinery that can cause significant damage. If a human or animal is detected to be too close to the machine, it should immediately stop operating to ensure safety.

Summary and next steps

The team at FrostBit Software Lab has done a lot of work in the first half of the AGRARSENSE project. We have received good feedback and continued interest from our project partners, which is always a promising sign.

With many of the planned features for the simulator now complete, we are entering a phase focused on implementing the remaining features and improving the existing ones. Specifically, we will be improving the visuals and performance of the digital twin maps. Additionally, further work is needed on the vehicles and walkers.

For further inquiries about the project, please contact AGRARSENSE project manager: Anne Saloniemi (anne.saloniemi(a)lapinamk.fi)

 

> Return to the Lapland UAS Blog front page

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin suomenkieliselle etusivulle

“Liiketoiminnan yhä monimutkaistuvien haasteiden ratkaiseminen vaatii monitahoista yhteistyötä, jota kurssitoimeksiannot tukevat.”Kohtaamme päivittäin lukuisia brändejä eri muodoissa ja yhteyksissä. Brändit ovat olennainen osa arkeamme tuotteina, palveluina, organisaatioina, ideoina ja henkilöinä. Logot ja tunnukset ympäröivät meidät kotona, kaduilla, kaupoissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Viimeaikaisen bränditutkimuksen (ks. esim. Swaminathan ym., 2020) mukaan brändit ovat muodostuneet niin olennaisiksi osiksi nykyaikaista yhteiskuntaa, että niiden vaikutus ulottuu kuluttajien valintoja pidemmälle aina yhteiskunnallisiin trendeihin, kulttuurinormeihin ja taloudelliseen kehitykseen saakka.

Brändäyksen tarkoitus on luoda yritykselle tai henkilölle kilpailuetua erottumalla muista. Olipa kyseessä sitten monikansallinen yritys tai paikallinen kivijalkaputiikki, toimii brändi tehokkaana tunnistimena, jonka avulla viestitään arvoja, lupauksia ja hyötyjä kuluttajille. Brändin ydin on brändi-identiteetti, jonka rakennuspalikoita ovat brändin tarkoitus, arvolupaus, visuaalinen identiteetti, kulttuuri, äänensävy, asiakasymmärrys ja tarina (da Silveira ym., 2013). Näitä palikoita Lapin ammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat suunnittelivat ja kehittivät yhteistyössä matkailun aluekehittämisorganisaatio Visit Sallan kanssa.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa menestyminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja yhteistä oppimista. Tämä oli lähtökohta, kun lähdimme yhdessä pohtimaan toimeksiantoa Digital Brand Management –opintojaksolle. Opintojakso kokoaa vuosittain yhteen kansainvälisen monialaisen opiskelijaryhmän, mikä mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen löytämisen työelämän toimeksiantoihin. Erilaiset taustat, kokemukset ja näkemykset tarjosivatkin monipuolisen lähestymistavan Visit Sallan toimeksiantoon.

Opiskelijoiden kehitysideat

Visit Sallan brändin kehittämiseen osallistui yhteensä 19 opiskelijaa, jotka jaettiin neljään ryhmään. Toimeksiannoksi valikoitui asiakaspolun kuvaaminen, digitaalisten kosketuspisteiden määrittäminen sekä näiden kehittäminen taloudellisten ja kulttuuristen trendien näkökulmasta. Tämän kehittämistyön perustaksi opiskelijat suorittivat ryhmissä brändin arvioinnin (brand audit), jossa tarkastellaan sekä ulkoisia bränditekijöitä, kuten sosiaalisen median viestintä, että sisäisiä bränditekijöitä, kuten brändin tarkoitus.
Brändiarvioinnissa tärkeimmäksi kehittämisteemaksi nousi asiakaskohderyhmien tarkempi määrittely. Lisäksi opiskelijat keskittyivät neljään muuhun osa-alueeseen, joita oli:

• Brändi-identiteetin kirkastaminen niin, että Visit Salla erottuu vastuullisena toimijana.
• Sosiaalisen median läsnäolon parantaminen lisäämällä kanavakohtaista vuorovaikutusta ja osallistumismahdollisuuksia.
• Sesongin ulkopuolisen palvelutarjooman lisääminen ja markkinointistrategian luominen erityisesti haastaville kuukausille, kuten toukokuu ja lokakuu.
• Verkkosivuston kehittäminen tarjoamalla informatiivisempaa ja osallistavampaa sisältöä valikoiduille kohderyhmille.

Opiskelijat esittivät kehittämisideat opintojakson päätteeksi toimeksiantajalle. Huolellisesti valmistelluissa esityksissä toimeksiantajalle esiteltiin ensin lyhyt koonti bränditarkastelun keskeisistä tuloksista ja sen jälkeen opiskelijaryhmän antamat kehittämisehdotukset infograafin muodossa.


Kuva 1. Opiskelijatiimi Riina Silvennoinen, Tudor Miu, Kerttu Törm ja Fung Pak ovat suunnitelleet Visit Sallalle asiakaspolun inspiroimaan ja palvelemaan “The Lapland Roadtripper” -asiakassegmenttiä.

Toimeksiantajan kokemukset yhteistyöstä

Visit Sallan puolelta kehittämistyön lopputulemaa voi kuvata onnistuneeksi ja odotusten mukaiseksi. Opiskelijoiden tuottamia ideoita ja analyyseja tullaankin hyödyntämään laajasti tulevaisuudessa. Kaksi konkreettista esimerkkiä käyttökelpoisista ideoista ovat tehdyt asiakassegmentoinnit ja asiakaspolkujen kuvaukset. Brändiarvioinnissa opiskelijat havaitsivat, etteivät jo määritellyt matkustajapersoonien kuvaukset ole riittävän rajattuja ja pohtivat mitä niiden määrittelyssä kannattaisi jatkossa huomioida kunkin segmentin osalta.

Opiskelijat kuvasivat myös kunkin segmentin asiakaspolut kosketuspisteineen (Ks. Kuva 1) Visit Sallan määrittelemien matkustajapersoonien pohjalta. Lisäksi ryhmät antoivat ehdotuksia siitä, missä markkinointikanavissa matkustajapersoonat tavoitetaan jatkossa parhaiten. Näitä huomioita ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään Sallan matkailun käynnissä olevassa kehittämissuunnitelmatyössä.

Opiskelijat nostivat rohkeasti esiin sekä Sallan vahvuudet että kehityskohteet, tarjoten arvokkaita ideoita myös brändin visioon, missioon, verkkosivuihin, vastuullisuusviestintään ja sosiaalisen median kanaviin liittyen. Näitä huomioita hyödynnetään varsinkin kesän ja syksyn ajan matkailun kehittämisessä, mikä on yksi merkittävimmistä tavoitteista Sallassa. Toimeksiantajan näkökulmasta yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli erittäin antoisaa. Kansainvälinen opiskelijaryhmä osoitti motivaatiota ja kiinnostusta tosielämän brändihaasteeseen. Yhteistyö oli monipuolista ja antoi arvokkaita ja uusia näkökulmia Sallan brändin kehittämiseen.

Opiskelijoiden kokemuksia yhteistyöstä

Opiskelijat pitivät osallistumistaan yhteistyöprojektiin pääasiassa positiivisena ja opettavaisena kokemuksena. Kaikki ryhmät onnistuivat innovoimaan kehittämisideoita, jotka ovat sekä konkreettisia että hyödyllisiä. Brändiarvioinnin tekeminen oli aluksi haastavaa, mutta selkeä ohjeistus sekä toimeksiantajalta saatu laaja tausta-aineisto helpotti työn suunnittelua ja toimeenpanoa. Brändiarviointi puolestaan antoi selkeän perustan kehittämisehdotusten työstölle.

Brändijohtamisen osaaminen kehittyi sekä tunneilla käydyn teoriatiedon että toimeksiannon kautta. Yritysyhteistyö antoi opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa teoreettisia käsitteitä ja oppia käytännön kokemuksen kautta. Koska useimmat opiskelijat eivät olleet aiemmin tutustuneet matkailun kohdeorganisaatioiden toimintaan, tarjosi Visit Sallan kanssa tehty projekti ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia brändijohtamisen periaatteita todellisessa liiketoimintaympäristössä.

Yritysyhteistyö mahdollisti opiskelijoille kosketuspinnan todellisiin haasteisiin, joita brändijohtajat kohtaavat. Visit Sallan toimeksiannon kaltaiset tehtävät auttavat opiskelijoita ymmärtämään trendejä, markkinaolosuhteita ja asiakkaiden tarpeita, mikä on olennaista menestyksekkään brändijohtamisen kannalta. Opiskelijat kokivat kehittyneensä myös brändäyksessä hyödynnettävien palvelumuotoilun työkalujen, kuten palvelupolun kuvauksen, käyttämisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusyhteistyö tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia oppimiskokemuksen rikastamiseen ja brändin yhteiskehittämiseen. Tämä esimerkki yhteistyöstämme korostaa kumppanuuksien tärkeyttä ja osoittaa, kuinka sekä opiskelijat että organisaatiot voivat hyötyä opintojaksoyhteistyöstä. Liiketoiminnan yhä monimutkaistuvien haasteiden ratkaiseminen vaatii monitahoista yhteistyötä, jota kurssitoimeksiannot tukevat.

Lähteet:

Swaminathan, V., Sorescu, A., Steenkamp, J.-B. E. M., O’Guinn, T. C. G., & Schmitt, B. (2020). Branding in a Hyperconnected World: Refocusing Theories and Rethinking Boundaries. Journal of Marketing, 84(2), 24-46. https://doi.org/10.1177/0022242919899905

da Silveira, C., Lages, C., & Simões, C. (2013). Reconceptualizing brand identity in a dynamic environment. Journal of Business Research, 66(1), 28–36. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2011.07.020

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kolarin kunta tilasi alkuvuodesta 2024 Lapin ammattikorkeakoululta selvityksen alueen vuodekapasiteetista. Tutkimustehtävänä oli selvittää, kuinka suuri on Kolarin kunnan alueella myynnissä oleva vuodekapasiteetti.

Selvitys toteutettiin hiihtolomaviikkojen aikana 27.2.–7.3. 2024. Ajankohta valittiin siten, että selvitys kuvaisi vuodekapasiteettia silloin, kuin se on suurimmillaan.


Kuva 1. Kolarin Ylläksen piirteisiin kuuluu laaja reittiverkosto, kuva: Pasi Satokangas

Tilastotietojen täydentämistä

Tutkimusmenetelmänä oli kokonaisotantaan perustuva kartoitus majoitustarjonnan kanavien kautta myytävien vuodepaikkojen määrästä Kolarin kunnassa. Selvitys oli tarpeen, koska virallisissa tilastoissa ei ole mukana pienten majoitusliikkeiden kapasiteettia, eikä yksityistä tarjontaa. Pienissä majoituskohteissa muodostuukin niin sanottua rekisteröimätöntä majoitusta.

Virallisen majoitustilaston tiedot kerätään majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu- tai autopaikkaa. Majoitusliikkeet ovat lyhytaikaista majoitusta tarjoavia liikkeitä. Majoituskapasiteetti tarkoittaa majoitusliikkeiden majoitustiloja, kuten huoneita ja mökkejä ja niissä olevia vuodepaikkoja. (Tilastokeskus 2024a.)

Noin 4 000 tilastoitua vuodepaikkaa

Kolarin kunnassa tilastoitujen vuodepaikkojen määrä vuosina 2016–2023 on majoitustilaston mukaan vaihdellut noin 4 000 ja 4 400 vuodepaikan välillä (kuvio 1). Vuotta 2023 koskeva luku on ennakkotieto. (Tilastokeskus 2024b).

Tilasto kuvaa käytettävissä olevaa kapasiteettia, joka voi vaihdella, mikäli vuodepaikkoja on pois käytöstä eri syistä. Vuoden 2017 alusta majoitustilastoon lisättiin joitakin hotelli- ja hostellialoilla toimivia majoitusliikkeitä, minkä vaikutus on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä koko maassa. Luvut vuoteen 2016 saakka ja sen jälkeen eivät siis ole täysin vertailukelpoisia keskenään. (Tilastokeskus 2022.) Ei ole tosin tiedossa, onko uudistuksella ollut vaikutuksia majoitustilastointiin Kolarin kunnan alueella.


Kuvio 1. Rekisteröity vuodekapasiteetti Kolarissa

Yöpymiset lisääntyneet erityisesti alustojen kautta varatussa majoituksessa

Rekisteröityjen vuodepaikkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana, mutta yöpymisten määrä Kolarissa on lisääntynyt tarkasteluvälillä 2016 ja 2023 selvästi. Vuonna 2016 yöpymisiä oli 294 732 ja vuonna 2023 ennakkotiedon mukaan 346 417 (Visit Finland 2024a).

Kansainvälisten alustojen kautta varatuista yöpymisistä on saatavilla tilastotietoa vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vuonna 2018 Kolarissa oli 32 860 mainittuun kategoriaan kuuluvaa yöpymistä ja vuonna 2022 yöpymisiä oli lähes kaksinkertainen määrä eli 62 203 (Visit Finland 2024b).

Vuodepaikkojen käyttöaste rekisteröidyn majoituksen piiriin kuuluvissa majoitusliikkeissä kohosi 19,1 prosentista 23,9 prosenttiin vuosina 2016–2023. Koronapandemian myötä käyttöaste tosin väheni pienimmillään 15,9 prosenttiin. Pandemian jälkeistä nopeaa toipumista osoittaa käyttöasteen nouseminen 23,2 prosenttiin vuonna 2022. (Visit Finland 2024c.)

Selvitys korkeasesongilla

Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama selvitys aloitettiin 27.2. ja päätettiin 7.3.2024. Selvityksessä käytiin läpi internetin myyntikanavissa Kolarin kunnassa olevat majoituskohteet ja laskettiin niissä olevat vuodepaikat. Vuodepaikoiksi laskettiin myös lisävuoteet, mutta ei irtopatjoja.

Tilastoinnissa lisävuoteet kuuluvat osaksi huoneiden majoituskapasiteettia erityisesti mökkien kohdalla, jolloin majoitettavien henkilöiden määrä ilmoitetaan tyypillisesti esimerkiksi ilmaisulla 4+2 henkilöä (Tilastokeskus 2024c).

Majoituskohteita kartoitettiin paitsi tilastoissa 55 majoitus -luokaan kuuluvien toimipaikkojen sivulta, myös useilta myyntialustoilta, jotta päästäisiin mahdollisimman kattavaan tietoon. Majoitustarjonta kartoitettiin seuraavista kanavista:

• Airbnb
• Booking.com
• Destination Lapland
• https://yllas.fi/majoitus/
• Kolarin kunnan internet-sivut
• Lomarengas
• Nettimökki
• Vrbo
• TOL 2008 -luokituksessa luokkaan 55 Majoitus -luokkaan kuuluvien, Kolarin kunnassa sijaitsevien toimipaikkojen internet-sivut.
  

Selvitys kuvaa siis vuodekapasiteettia majoitusliikkeissä kapasiteetin koosta riippumatta, sekä myös yksityistä tarjontaa. Matkailuvaunupaikkoja kohden laskettiin neljä vuodepaikkaa tilastointikäytäntöjä noudattaen (Tilastokeskus 2024a).

Myynnissä lähes 11 000 vuodepaikkaa

Kolarin kunnan alueella oli Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston tekemän selvityksen mukaan myynnissä 9 246 vuodepaikkaa vuonna 2016 (Satokangas & Vieru 2017). Käsillä olevassa selvityksessä tuotetun tiedon perusteella Kolarin kunnan alueella oli myynnissä 10 931 vuodepaikkaa (Satokangas, 2024, 5).

On huomattava, että vuotta 2016 koskevassa selvityksessä ei ole dokumentoitu tarkkaa ajankohtaa, milloin työ on toteutettu.

Vuodepaikkojen kokonaismäärä on suurempi

Käsillä olevassa selvityksessä kartoitettiin vain myynnissä oleva vuodepaikkamäärä. Tämän lisäksi on vuodepaikkoja, jotka sijoittuvat esimerkiksi vain yksityishenkilöiden omaan käyttöön tarkoitettuihin mökkeihin.
Ylläksen matkailukeskuksen alueella on yhteensä noin 23 000 vuodepaikkaa (Sweco Infra & Rail Oy 2021).

Vuodepaikkojen määrä on mahdollista arvioida laskennallisesti rakennusten pinta-alojen perusteella, koska matkailukeskusten kaavoituksessa vuodepaikoille osoitetaan rakennusoikeutta määrätyillä kaavoilla suhteessa rakennusten kokoon. On huomattava, että myös omassa käytössä olevassa majoituksessa yöpyvät tuottavat alueelle vaikutuksia esimerkiksi ravintolapalveluiden sekä vähittäiskaupan ja ohjelmapalveluiden hankkimisen myötä.

Kasvu osin piilossa

Kolarin kunnan rekisteröity vuodekapasiteetti oli tarkasteluvälillä 2016–2023 korkeimmillaan vuonna 2017. Toisaalta vuosien 2016 ja 2023 välillä rekisteröidyt yöpymiset alueella ovat lisääntyneet selvästi, mikä perustuu osaltaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden vuodekapasiteetin tehokkaampaan käyttöön.

Nyt laaditun selvityksen mukaan alueen koko myyntiin tarjottu vuodekapasiteetti on lisääntynyt tarkasteluvälillä 18 prosenttia. Tämä pitää sisällään myös pienissä majoitusliikkeissä ja yksityisissä mökeissä olevan tarjonnan.

Mökkejä markkinoidaan ja myydään usein kansainvälisillä alustoilla, joiden kautta ostetussa majoituksessa tapahtuneet yöpymiset ovat lisääntyneet vuosien 2018 ja 2022 välillä voimakkaasti. Kolarin ja Ylläksen majoituskapasiteetissa ja yöpymisissä suhteellisesti suurin kasvu näyttää tapahtuneen viime vuosien aikana rekisteröimättömässä majoituksessa, kuten alustatalouden kautta myytävissä mökeissä.

Tuloksia koottuna:

• kapasiteetin muutos 2016–2023 selvityksen mukaan: 18,2 %
• rekisteröidyn kapasiteetin muutos 2016–2023: – 5,3 %
• rekisteröityjen yöpymisten muutos 2016–2023: 17,5 %
• vuodekäyttöasteen muutos rekisteröidyssä majoituksessa 2016–2023: 19,1 % -> 23,9 %
• kansainvälisten alustojen kautta varattujen yöpymisten muutos 2018–2022: 89,3 %

(Satokangas, 2024, 8)

Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas kommentoi selvityksen havaintojen kertovan matkailun muutoksesta ja merkityksestä alueella.

- Vuodepaikkojen määrän kokonaiskasvu on tapahtunut markkinaehtoisesti. Sen voi todeta keskihintojen kehityksestä. Onkin hienoa, että markkina pystyy reagoimaan näin ja rakentumaan kysynnän mukaan. Ylläkselle yksityisten loma-asuntojen vuokraus on elinehto. (Vehmas 2024.)

- Majoitustilastojen tulkitsemiseen petipaikkalaskelma antaa nyt hyvän lähtökohdan. Nyt tiedossa on, että yli 56% kaupallisesta kapasiteetista jää kaiken tilastoinnin ulkopuolelle. Tämä antaa osviittaa siitä, kuinka paljon enemmän matkailun taloudelliset vaikutukset alueella ovat, kuin mitä rekisteröidystä majoituksesta johdettu majoitustulo antaa ymmärtää. (Vehmas 2024.)

Verkkoharavointi voi korvata käsityötä

Nyt laadittu raportti perustuu menetelmältään kokonaisotantaan, joka toteutettiin toista kertaa. Selvitys kuvaa myynnissä olevien vuodepaikkojen määrää käsittäen myös yksityisen majoitustarjonnan.

Mahdollinen samojen kohteiden kirjaaminen toistamiseen voi aiheuttaa epätarkkuutta tuloksiin. Päällekkäistä kirjaamista on pyritty välttämään tarkistusten avulla, joten päällekkäisiä kohteita ei todennäköisesti ole kuin lähinnä esimerkiksi siinä tapauksessa, että sama lomaosake on eri viikkojen haltijoiden toimesta myynnissä eri nimillä. Menetelmä perustuu vahvasti käsityöhön, mikä tekee selvityksen toteuttamisesta varsin raskaan. Vastaava selvitys olisi ehkä mahdollista toteuttaa edistyneellä verkkoharavoinnilla, jolloin työtaakka kevenisi selvästi. Joidenkin päällekkäisyyksien ohella on mahdollista, että tuloksista puuttuu myynnissä olevia majoituskohteita. Puuttuva tapaus voisi olla sellainen kohde, jota myydään esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai kokonaan internetin ulkopuolella.

LÄHTEET

Satokangas P. (2024) Vuodepaikkojen selvitys Kolarin kunnasta. Julkaisematon selvitysraportti. Lapin ammattikorkeakoulu 2024.

Satokangas P. & Vieru M. (2017) Majoitukset ja majoittujat Lapissa. Teoksessa Ilola H. & Satokangas P. & Tapaninen M. (toim.) Tilastoja tutkimassa – lukuja Lapin matkailusta. MTI:n julkaisuja. Rovaniemi. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63143/Ilola.Heli%3B%20Satokangas.Pasi%3B%20Tapaninen.Mirva.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sweco Infra & Rail Oy (2021) Kaavaselostus. Ylläksen osayleiskaavan uudistaminen. Luettu 14.3.2023 osoitteesta: https://www.kolari.fi/media/liitetiedostot/kaava-asiat/20210913_yllasoyk_selostus_luonnos.pdf

Tilastokeskus (2022) Majoitustilaston laatuseloste. Luettu 14.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/matk/2022/02/matk_2022_02_2022-03-31_laa_001_fi.html

Tilastokeskus (2024a) Majoitustilasto: tilaston dokumentaatio. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/tilasto/dokumentaatio/matk

Tilastokeskus (2024b) Majoitusliikkeiden kapasiteetti kunnittain, 1995-2024*. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_117s.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2024c) Tietoa tilastoista, käsitteet, vuodepaikka. Luettu 13.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/meta/kas/vuodepaikka.html

Vehmas K. (2024) Re: Blogiluonnos. Sähköposti pasi.satokangas@lapinamk.fi 31.5.2024.

Visit Finland (2024a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995 – 2024. Luettu 15.3.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116t.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2024b) Alustoilta varatut yöpymiset. Luettu 15.3.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Alustat/visitfinland_matk_pxt_14jx.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2024c) Majoitusliikkeiden keskimääräinen vuodekapasiteetti ja sen käyttö, 1995– 2024*. Luettu 28.4.2024 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116y.px/table/tableViewLayout1/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle