kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisen työllistymispolkuja rakentamassa

18.8.2021



Mirja Heikkalan, Helena Kangastien ja Pauliina Keskinarkauksen kasvokuvat vierekkäin.
Kirjoittajat: Mirja Heikkala, KM, kehittämisen asiantuntija, Lapin yliopisto; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu ; Pauliina Keskinarkaus, HTM, suunnittelija, Lapin yliopisto

EU-lippu, vipuvoimaa-logo ja ely-logo vierekkäin. 

Taustaa

Lapin korkeakoulut ovat mukana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020−2023) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille.

Hanke pyrkii vastaamaan hallitusohjelman tavoitteisiin; työllistymisasteen nostamiseen ja erityisesti osatyökyisten henkilöiden työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on laajennetun tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkoston vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen osatyökykyisten työnhakijoiden asiakaspolun tukemiseksi.

Tässä blogissa kuvaamme TNO-verkoston laajentamista ja verkoston osaamisen kehittämistä liittyen osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen.

 

Laajennetun TNO-verkoston kokoaminen

Lapissa on toiminut jo kymmenen vuoden ajan aktiivinen TNO-verkosto, joka toimeenpanee lappilaista Menestyjäksi Lapissa- strategiaa. Rakenne siis oli jo toimiva ja verkoston toiminta aktiivista. Näin ollen verkoston laajentamiseen osatyökykyisyyden näkökulmasta oli hyvät lähtökohdat.

Työ käynnistyi TNO-verkoston nykytilan kartoituksella ja TNO-koordinaatioryhmän sekä ELO-elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän kanssa käydyillä keskusteluilla. Yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin 15.1.2021, ja tuossa työkokouksessa laajennettua TNO-verkostoa johdatettiin aiheeseen ja toimintaan sekä hankkeen sisältöön.

 

Teemoitetut työpajat laajennetun TNO-verkoston osaamisen kehittämisessä

Työpajat käynnistettiin keväällä 2021 (kuva 1) hankesuunnitelman mukaisesti.

Laajennetun TNO-verkoston työpajatyöskentely on esitetty aikajanana. Ensimmäinen työpaja oli 15.1.2021, toinen 29.1.2021, kolmas 5.3.2021 ja neljäs työpaja oli 9.4.2021. Palvelumuotoilu -työpajat ovat 4.6., 9.9., ja 8.10.2021. Viimeisen työpajan päivämäärää ei ole sovittu, mutta se on syksyllä 2021.
Kuva 1. OSAAMISELLA TYÖELÄMÄÄN –OSATYÖKYKYISTEN TUETTU OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (OSTE) –hanke, Työpajatyöskentelyn aikajana.


Suunnitteluvaiheessa pohdittiin, millä keinoin saisimme selville teemaan liittyviä verkoston osaamistarpeita. Työkaluksi valittiin ennakkotehtävä, jonka tavoitteena oli kartoittaa laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osaamisen kehittämistarpeita. Taulukossa yksi on kuvattu ennakkotehtävän ohjetta.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Taulukko 1. Ennakkotehtävän ohje:

Voit kuvata omaa osaamistasi esimerkiksi alla olevan jaottelun pohjalta. Pohdi ja kuvaa erityisesti osatyökykyisyyden tematiikkaan liittyvää osaamistasi ja siinä olevia kehittämistarpeita.

Taulukko 1 oste.JPG

Työpaja I. Osatyökyisyys, mitä se tarkoittaa

Ensimmäinen työpaja järjestettiin 29.1.2021 teemalla osatyökykyisyys. Työpajassa perehdyttiin osatyökykyisyys käsitteeseen ja pohdittiin yhdessä, mitä se tarkoittaa. Tämän ensimmäisen työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: tavoitteena on lisätä osaamista osatyökykyisyydestä ja kartoittaa siihen liittyviä osaamistarpeita, edistää osatyökykyisten ohjausta ja työllistymistä.

Työpaja toteutettiin AC-alustalla etävälineillä ja siihen osallistui 16 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, elinikäistä oppimista ja ohjausta ja TNO-verkoston taustaa ja toimintaa.

Asiantuntija-alustuksissa Ville Grönberg, kehittämispäällikkö THL ja Leena Boltar, psykologi Kuntoutussäätiö, Iisisti töihin -hankkeesta kertoivat toiminnasta ja työkaluista. Iisisti töihin malli- avasi kuuden askeleen (kuva 2) kautta osatyökykyisten työllistymisen toimia ja lisäksi tärkeänä asiana mukana oli työyhteisön vastaanottokyky- valmennus.


Yrityksiin osatyökykyisille sopivia työtehtäviä kuuden askeleen avulla. 1. Ota yhteys Iisisti töihin -hankkeeseen. 2. Etsitään osatyökykyisille sopivia työtehtäviä. 3. Rakennetaan uusia työtehtäviä. 4. Tehdään suunnitelma työllistämiseen. 5. Rekrytoidaan sopivat osaajat yhteistyössä. 6. Monistetaan työtehtäviä yrityksessä.
Kuva 2. Iisisti töihin malli -kuuden askeleen malli.


Työpajan lopuksi koottiin Padlet-pohjaan osaamistarpeita ennakkotehtävän mukaisesti. Saatteeksi ja seuraavaa työpajaa ajatellen esiteltiin työpajojen aikajana (kuva yksi). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella.

Asiantuntijoiden alustukset olivat hyödyllisiä ja antoivat uusia ideoita arjen työhön. Myös Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Pohdintaa aiheutti osallistujien määrällinen niukkuus. Suurimmaksi kehittämishaasteeksi tuli osallistujien mukaan saaminen. Jatkossa tähän on kiinnitettävä huomioita riittävän ajoissa toteutettavasta viestinnästä ja markkinoinnista.

Työpaja II. Vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa

Toinen työpaja toteutettiin 5.3.2021 teemalla vahvuusperustaisuus ohjauksessa. Työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: lisätään tietoutta vahvuusperustaisesta lähestymistavasta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 45 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, verkostotyötä ja vahvuusperustaista ajattelua.

Asiantuntija-alustuksessa Lapin yliopiston vararehtori Satu Uusiautti kertoi vahvuusperustaisen ajattelun ja ohjauksen perusteista yleisesti ja liittyen osatyökykyisyyteen. Vahvuusperustaisuutta prosessina voidaan kuvata mm. seuraavasti, idea, tarkoitus, toteutus ja seuranta.

Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45 min). Ennen työpajan käynnistymistä kerättiin osallistujien vahvuuksia Mentimeter-työkalun avulla (kuva kolme). Valtaosa osallistujien vahvuuksista keskittyi myönteiseen ja positiiviseen näkökulmaan. Ja vastauksissa korostui myös luovuus.

Kuva 3 oste.jpg
Kuva 3: osallistujien itsessään tunnistamia vahvuuksia.


Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksen Millaisia vahvuuksia voit hyödyntää omassa työssäsi, erityisesti asiakastilanteissa? Työskentely jatkui seuraavien kysymysten johdattelemana: Millaisia kokemuksia on asiakkaiden vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen liittyen? Millaisia osaamisen tarpeita on vahvuuksien tunnistamiseen ohjaustilanteissa?

Ideat ja esille nousseet ydinkohdat kirjattiin Padlet- seinälle. Työpajatyöskentelyn päätteeksi kukin ryhmä esitteli keskeiset nostot ja huomiot. Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin.

Tämänkin työpajan päätteeksi suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui aikaisempiin työpajoihin verrattaessa runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta ja onnistunut markkinointi.

Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Kiitos kaikille alustajille ja osallistujille mielenkiintoisesta aamupäivästä, oli virkistävää vaihtaa mielipiteitä pienryhmässä 😊 Nämä yhteiset hetket ovat tärkeitä eri asiantuntijoiden kesken, jolloin voi pysähtyä tärkeiden teemojen ääreen.”

Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely meni tiukalle. Seuraavia työpajoja ajatellen, yksi kysymys keskustelun pohjaksi voisi riittää. Kysymyksen asettelussa tulee huomioida laajemmin kohderyhmä ja osallistujien erilaiset roolit ohjaukseen liittyen.

Työpajan kokemusten, arvioinnin ja palautteiden pohjalta kehittämiskohteeksi nousee työpajan aikatauluun sovitettavat kysymykset (1-2 pääkysymystä). Tärkeäksi koetulle jakamiselle ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Pohdittiin palvelisiko osallistujia yhteistyöskentelyalustan luominen (hankkeen FB-ryhmä). Tällöin työpajojen ja työskentelyn välillä osallistujilla olisi mahdollisuus keskusteluun ja osatyökykyisen ohjauksen prosessin jatkumoon.

Työpaja III. Dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö

Kolmas työpaja toteutettiin 9.4.2021. Lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: Tavoitteena lisätä tietoutta dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Suunnitteluvaiheessa päädyttiin alustuksiin ja työpajatyöskentelyyn, jossa kartoitettiin edelleen osaamistarpeita alustuksen teemoihin liittyen. Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 44 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, työn ja työelämän voimavara näkökulmaa. Asiantuntija-alustuksena Paula Yliniemi, lehtori Lapin ammattikorkeakoulusta, kertoi dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa.

Katja Savilakso, Kemi-Tornion Prismojen johtaja, kuvasi työnantajayhteistyötä ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä työnantajan näkökulmasta. Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45min), jossa kartoitettiin verkoston ja verkostotyöskentelyn osaamistarpeita.

Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksiä verkostoyhteistyöstä. Jokainen pienryhmä rakensi verkostokartan vastaamalla kysymyksiin: ketä tunnistatte kuuluvan verkostoon osatyökykyisyyden näkökulmasta? Ketä toimijoita verkostosta puuttuu?

Osaamistarpeita kuvattiin seuraavien kysymysten avulla: Millaisia osaamistarpeita teillä on verkostoyhteistyön näkökulmasta? Millaisia osaamistarpeita verkostoyhteistyöhön liittyen erityisesti osatyökykyisyyden näkökulmasta? Osaamistarpeet kerättiin ryhmittäin Padletille ja jokainen ryhmä valitsi yhden tärkeimmäksi näkemänsä noston, joka esiteltiin muille.

Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin (kuva1). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui edellisen työpajan tavoin runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta, onnistunut markkinointi ja aiheen kiinnostavuus. Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Sisältö oli loistava, erityisesti dialogisuuden avaaminen ja merkityksellisyys.”

Työpajasta poistui noin kymmenen henkilöä heti alustuksen jälkeen. Syyksi ilmoitettiin aikatauluhaasteet ja työesteet. Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely eteni juuri ajallaan. Kysymyksen asettelussa onnistuttiin hyvin ja ne johdattelivat keskustelua tavoitteellisesti.

Tähän mennessä toteutetuista työpajoista tämä oli onnistunein ja emme löytäneet mitään merkittävää kehittämiskohtaa.

 

Lopuksi

Teemoitetut työpajat onnistuivat tavoitteissa tukea verkostoitumista ja kehittää verkoston osaamista. Työpajoissa saatiin lisäksi hyvin koottua laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osatyökykyisyys tematiikkaan liittyviä osaamisen kehittämisen tarpeita.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

 

Lähteitä

Kangastie, H ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Pohjoisen tekijät asiantuntija-blogi. 26.1.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=76bf87d0-811e-4f11-a476-d9d48e1a9c52

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Avoin TKIO on kuin pulmapeli, joka ratkaistaan yhdessä

16.8.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Minna Fred, KM, KTM, lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu; Aino Helariutta, YTM, tietoasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu

Onko avoin TKI-integroitu oppiminen (TKIO) kuin Rubikin kuutio, jonka haasteen korkeakouluyhteisön eri toimijat pyrkivät ratkaisemaan yhdessä? Rubikin kuutio -metaforan tavoitteena on osoittaa, että TKIO:hon tarvitaan eri tasoisia toimia, jotta avoimuus on mahdollista.

Tarvitaan ensinnäkin strategista tasoa, joka koostuu EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen mukaisesti neljästä ulottuvuudesta: korkeakoulustrategiasta, teknologiasta, laadusta ja johtamisesta. (Inamorato dos Santos, Punie ja Castano Muñoz 2016). TKIO-prosessissa avoimuus huomioidaan niin suunnittelu-, toteutus-, tulosten julkistus-, arviointi- kuin kehittämisvaiheissakin. TKIO-käytäntötasolla ollaan työelämälähtöisesti- ja läheisesti yhdessä oppimassa, mikä tarkoittaa sitä, että toimijoiden tulee ottaa kantaa mm. TKIO:n roolituksen, TKIO:ssa käytettyjen menetelmien, aineistojen ja oppimisympäristöjen avoimuuteen.

Ryhdyimme tarkastelemaan, mitä TKI-integroidun oppimisen avoimuus tarkoittaa konkreettisesti ammattikorkeakoulujen arjessa. Hahmottelimme kuution, jonka avulla voidaan todeta, että avoimuuteen tarvitaan toimia niin strategisella, operatiivisella kuin käytänteidenkin tasolla ja kaikki tasot ovat toisiinsa linkittyneitä.

okosimme mallinnoksemme posteriin (kuva 1.) joka esiteltiin Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen loppuwebinaarissa 7.12.2020 Metropolia ammattikorkeakoulussa. Mallinnoksen tarkoituksena on toimia ensisijaisesti keskustelun herättäjänä korkeakoulukohtaisten käytänteiden kehittämiseksi.


Kuva kuutiosta, jossa avointa TKI-integroitua oppimista on käsitelty seuraavasta kolmesta näkökulmasta: TKIO:n käytänteet eli TKIO:hon osallistuminen, TKIO:ssa käytetyt menetelmät, TKIO:ssa käytetyt aineistot, oppimisympäristöt ja julkaisut. TKIO-prosessi eli TKIO:n suunnittelu, toteutus, tulosten julkaisu, arviointi ja kehittäminen. Avoimuuden strateginen taso eli korkeakoulun strategia, teknologia, laatu ja johtaminen.
Kuva 1. TKI-integroidun oppimisen avoimuus (Fred, Helariutta & Kangastie 2020)


TKIO:n perustus luodaan strategisella tasolla

Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kypsyystason arvioinnissa (Forsström, Lilja ja Ala-Mantila 2020) lähtökohtana on strategisen tason ohjaus avoimen toimintakulttuurin kehittämisessä. Toimintakulttuuri kehittyy avoimeksi, mikäli strategiassa on avattu avoimuuden tärkeys ja merkitys ja mikäli avoimuutta edistetään strategisella tasolla opetuksen ja oppimisen arvona tai periaatteena TKIO:ssa.

Avoimuuden näkyminen strategiassa johtaa myös toimintaperiaatteiden ja linjausten aukikirjoittamiseen ja niiden mukaan myös toimimiseen. Tämä näkyy myös avoimuuden osaamisen kehittämisessä ja esimerkiksi erilaisten työkalujen käytön osaamisessa.

Avoimen toimintakulttuurin edistämisessä johtamisella ja esimiestyöllä on tärkeä merkitys. Opetus- ja TKI-henkilöstön kiinteä ja jatkuva yhteistyö mahdollistetaan osaamisen kehittämisellä, johtamisjärjestelyillä ja laadukkaalla esimiestyöllä.

Tärkeää on myös avoimuuden näkyminen johtamisjärjestelmässä ja laadunhallinnassa. Arjen työssä olisikin käytävä keskustelua avoimuudesta osana korkeakoulun laatutyötä ja varmistettava, että avoin TKIO on huomioitu prosessikuvauksissa ja toimintaohjeissa.

Mikäli korkeakoulu on sitoutunut avoimuuden edistämiseen, se myös panostaa avoimuuden osaamisen kehittämiseen ja avoimuuden toteutumisen seurantaan. Toteutuksessa ja seurannassa voidaan hyödyntää myös teknologista infrastruktuuria esimerkiksi oppimis- ja kehittämisalustoja ja TKIO-ympäristöjä.

Teknologian käytössä tekninen tuki on tärkeässä roolissa avoimuuden näkökulmasta ja esimerkiksi tietosuoja-asioissa avoimuuden reunaehtojen huomioimisessa TKIO:ssa on saatava riittävästi tukea ja ohjeistusta.

 

TKIO-prosessi ohjaa toimintaa

Prosessien tarkastelu eli ns. operatiivinen taso liitettiin TKI-integroidun oppimisen prosessiin, jota mallinnettiin Avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa erilaisten case-kuvausten kautta. Tunnistimme, että TKIO:n eri muotoja ovat työelämätoimeksianto, oppimisprojekti, liiketoimintana tarjottava palvelu, ulkoisella rahoituksella toteutettava TKI-projekti/-hanke ja työn opinnollistaminen.

Lähtökohdaksi otimme laatuprosessista ja-menetelmästä tutun PDCA-kehän eli Demingin laatuympyrän (Paras Paikka 2021), johon lisäsimme tulosten julkaisun avoimuuden osatekijänä.

Oppimisen avoimuus -työryhmämme työsti eri ammattikorkeakoulujen case-kuvauksia toimintamuodoittain ja prosessitasoittain. Jokainen case pilkottiin operatiivisen tason prosessiksi TKIO-suunnitteluun (Plan), -toteutukseen (Do), -tulosten julkaisuun, TKIO-arviointiin (Check) ja TKIO-kehittämiseen (Act) ja edelleen käytänteisiin tämän prosessin sisällä. Näin teimme näkyväksi sen, löytyykö kaikille TKIOn eri muodoille yhtenäistä prosessia.

Case-kuvauksien kautta, esimerkiksi kuvaamalla ulkoisesti rahoitettuun hankkeeseen integroitu oppiminen, pystyimme jäljittämään prosessin vaiheet. Samalla kuvausten kautta tuli esiin käytänteet, joissa avoimuutta on ja käytänteet, jossa sitä ei ole.

Avoimen TKI-integroidun oppimisen tavoitteena on aluevaikuttavuus, jonka välineenä on tiivis työelämäyhteistyö. Voidaan jopa sanoa, että työelämäkumppanuus ja/tai hankekumppanuus on TKIO:n perusta. Yhteistyötä tulee tehdä mahdollisimman laadukkaasti ja erilaisia laatuprosesseja ja -menetelmiä hyödyntäen.

Suunnitteluvaiheessa luodaan yhteinen näkemys TKIO:n tarpeesta ja otetaan yhteistyökumppanit mukaan suunnitteluun. Tässä vaiheessa varmistetaan, että integraatio on aidosti opiskelijakeskeistä ja tukee aluekehitystä. Avoimuuden toteutuminen on varmistettava myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Erityisen huolella on suunniteltava avoin osallistuminen ja integraatio yhteiskehittämisessä.

Avoimen TKIO:n toteutusvaiheessa tehdään yhdessä ja toteutetaan pedagogista avoimuutta avaamalla pedagogista suunnittelua, toteutusta, arviointia ja oppimistuotoksia. Toteutusvaiheen avoimuutta lisää yhteistyö käyttäjien ja asiakkaiden kanssa sekä yhteisopettajuus.

Tulosten julkaisuvaiheessa
pyritään julkaisemaan saadut tulokset mahdollisimman avoimesti avoimen tieteen ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Tarkoituksena tuoda tulokset julki niin avoimesti kuin mahdollista ja niin suljetusti kuin on välttämätöntä.

Arviointivaiheessa hyödynnetään erilaisia avoimia arviointi- ja palautetapoja. Itse- ja vertaisarvioinnit antavat tietoa avoimen TKIO:n onnistumisesta, tuloksellisuudesta ja kehittämiskohteista.

Kehittämisen eteneminen varmistetaan yhteisesti laaditulla suunnitelmalla, jonka pohjana on palaute- ja arviointitiedon antama tieto. Varmistetaan yhdessä kehittämiskohteiden avoimuus avoimen tieteen periaatteita noudattaen ja käsitellään luotua toimintasuunnitelmaa ja toimintaa avoimesti.

TKIO-käytänteitä avataan korkeakouluyhteisön arjessa

Rubikin kuutiossa käytänteet on jaettu TKIO:hon osallistumiseen, TKIO:ssa käytettyihin menetelmiin, TKIO:ssa käytettyihin aineistoihin, oppimisympäristöihin ja julkaisuihin, joita pyritään avaamaan niin paljon kuin mahdollista ja pitämään ne niin suljettuina kuin on välttämätöntä.

TKIO:hon osallistumista
helpotetaan oppimaan pääsyn esteitä alentamalla. TKI-integroidun oppimisen osalta tämä tarkoittaa opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuutta päästä osallistumaan TKI-hankkeisiin ja/tai työelämäyhteistyöhön. Yhteistyökumppani pääsee osaksi korkeakouluyhteisöä, jonka kanssa opitaan ja kehitetään yhdessä.

TKI-integroidussa oppimisessa avoimuus toteutuu käytettyjen menetelmien ja aineistojen osalta, kun TKI-integraatiossa syntyviä tutkimusaineistoja, -menetelmiä ja -tuotoksia julkaistaan avoimesti ja avoimia materiaaleja hyödynnetään TKI-integroidussa oppimisessa. Avoimuutta voidaan lisätä myös tutkimusyhteistyöllä ja kansalaisten osallistamisella tutkimuksen tekoon kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti. (Helariutta ja Fred 2021)

Työelämäprojektit ja TKI-hankkeet voidaan nähdä oppimisympäristöinä, joissa tapahtuva oppiminen mahdollistaa vertaisoppimisen eri toimijoiden kesken. Oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset verkkoalustat tai vaikkapa kaupunginosa. Julkaisut voivat olla sekä opetukseen liittyviä että tutkimusaineistoja ja -tuloksia.

Tavoitteena on kaikkien sellaisten sisältöjen avoimeksi tekeminen, joita on mahdollista käyttää oppimiseen. Avoimesti saatavilla oleva sisältö voi olla lisensoitu avoimella lisenssillä, mutta se ei ole välttämätöntä. (Helariutta ja Fred 2020.) TKI-integroidun oppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa avointen sisältöjen tuottamista.

Lopuksi

Korkeakoulujen TKI-integroidun oppimisen pulmapelin ratkaisemisessa tarvitaan niin strategista, operatiivista kuin käytäntötasoakin. TKI-integroidun oppimisen mallimme ei ole valmis, vaan toimintamallien kehittyessä se kehittyy edelleen.

Väänäsen ja Peltosen (2020) mukaan opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolle ei ole selkeää tai yksiselitteistä käsitettä määriteltynä. Heidän mukaansa sen käytännön merkitys määräytyy sekä toimijoiden että kontekstin mukaan. (Väänänen ja Peltonen 2020, 56.) Astetta haastavammaksi toiminta muuttuu, kun siihen tulee huomioitavaksi avoimuus ja sen osa-alueiden toteutumisen kriteeristö.

Ammattikorkeakouluissa avoin TKI-integroitu oppiminen on erinomainen tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien, TKI-henkilöstön ja työelämän yhteisöllistä osaamista, koska se tarjoaa yhteisen ajan ja tilan keskusteluille ja kohtaamisille. Systemaattisesti toteutettu avoin TKI-integroitu oppiminen mahdollistaa yhteistyössä tekemisen ja vuorovaikutteisen oppimisen sekä tiedon ja osaamisen jakamisen toimintakulttuurin.

Avointa tulevaisuutta rakennetaan arjen työssä yhdessä tutkien, kehittäen, innovoiden ja oppien.

Lähteet

Forsström, P. L., Lilja, E., & Ala-Mantila, M. (2020). Atlas of open science and research in Finland 2019: Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Final report. Luettu 10.5.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8

Fred, M., Helariutta, A. & Kangastie, H. 2021. Avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan integroitu oppiminen. Luettu 10.5.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=1b1c5515-b402-4621-955d-91b7b3d80160

Fred, M., Helariutta, A. ja Kangastie,H. 2020. TKI-integroidun oppimisen avoimuus. Posteri 7.12.2020 Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen loppuwebinaari. (julkaisematon)

Helariutta, A. & Fred, M. 2020. Avointa kulmaa oppimiseen – avoimet oppimateriaalit ja niiden merkitys. Luettu 10.5.2021. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoimet-oppimateriaalit-ja-niiden-merkitys/#125cae89

Helariutta, A. & Fred, M. 2021. Avointa kulmaa oppimiseen – avoin tiede ja tutkimus. Luettu 10.5.2021. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoin-tiede-ja-tutkimus/#125cae89

Inamorato dos Santos, A., Punie, Y. & Castaño Muñoz, J. 2016. Opening up education: A support framework for higher education institutions. Luettu 28.4.2021. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/opening-education-support-framework-higher-education-institutions

Paras Paikka Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa. Viitattu 10.5.2021. https://intra.lapinamk.fi/fi/lapin-amk/laatujarjestelma/Jaetut%20asiakirjat/PARAS%20PAIKKA%20laadunhallinta%20Lapin%20ammattikorkeakoulussa.pdf

Väänänen, I., & Peltonen, K. (2020). Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 22(2), 52–69. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/95963

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vahvuuksilla tulevaisuuteen - työpaja ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi

12.8.2021



Helena Kangastien, Jonna Löfin ja Hannele Niemen kasvokuvat.
TtM Helena Kangastie toimii erityisasiantuntijana (TKI &O) Lapin AMK Master Schoolissa, KM Jonna Löf erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä ja HTM Hannele Niemi opinto-ohjaajana Lapin ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja International Business -koulutuksissa. Kirjoittajat työskentelevät myös VAHTO-hankkeessa kehittämistyössä.

Logo

 

 

Taustaa

Seeling (2021) toteaa artikkelissaan psykologi Ville Ojasta lainaten: “Jaksaakseen työelämän jatkuvassa muutoksessa, on tunnettava itsensä paremmin.” Yksi työkalu itsetuntemuksen lisäämiseksi on omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanottaminen.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsisi jo opintoaikanaan tukea opiskelutaitoihin, itsereflektioon ja vahvuuksiensa tunnistamiseen. Lisäksi opiskelija tarvitsee kannustusta oman tulevaisuuden suunnitteluun, työelämätaitojen kehittämiseen ja siihen liittyvän epätietoisuuden sietämiseen.

Olemme VAHTO-Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjaus -hankkeessa (Löf 2020) kehittämässä Lapin korkeakouluyhteisön (LUC) opiskelijoiden ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteitä sekä vahvistamassa opiskelijoiden parissa työskentelevien opettajien ja ohjaajien vahvuusperusteista tulevaisuusohjausosaamista.

Toteutimme Lapin AMKissa keväällä 2021 VAHTO-mallia tukevan pilotin “Vahvuuksilla tulevaisuuteen”-työpaja. Kohderyhmänä olivat Lapin AMKin opiskelijat eri koulutuksista. Pilotin tavoitteena oli saada kokemuksia opiskelijoiden vahvuusperustaisen ohjauksen toteuttamisesta ja evästyksiä kehittämistyölle.

Tällä blogilla haluamme jakaa tietoa vahvuusperustaisesta ohjauksesta opiskelijoiden parissa työskenteleville. Kuvaamme toteutettua pilottia ja tuomme esille erityisesti käyttämiämme työkaluja ja pilotoinnista saatuja kokemuksia. Samalla haluamme herätellä kiinnostusta ottaa vahvuusajattelu käyttöön ja innoittaa korkeakoulun toimijoita soveltamaan vahvuusohjausta omassa työssään.


Lapin AMKin VAHTO-pilotti ja hyödynnetyt työkalut

Lapin ammattikorkeakoulun VAHTO-pilotti toteutettiin Vahvuuksilla tulevaisuuteen -työpajakokonaisuutena (kuvio 1). Sen tavoitteena oli perehdyttää opiskelijoita vahvuuksien tunnistamiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla oli mahdollisuus ilmoittautua ja osallistua pilottiin.

Työpajan vaiheet nousevassa nuolessa.
Kuvio 1. Vahvuuksilla tulevaisuuteen -työpajakokonaisuus

Vahvuuksilla tulevaisuuteen- työpajakokonaisuuden ennakkotehtävä johdatteli opiskelijat vahvuusperustaiseen ajatteluun ja tutustutti heidät erilaisiin vahvuuksien tunnistamisen työkaluihin. Opiskelijat kirjasivat ensin omat vahvuutensa vahvuustaulun sarakkeeseen 1. Sen jälkeen he siirtyivät tekemään vahvuustestin (www.viacharacter.org). Testin tulokset merkittiin vahvuustaulun sarakkeeseen 2. Vahvuustauluja hyödynnettiin työpajoissa ja ne jäivät opiskelijoiden käyttöön (kuvio 2).

Kuvio 2 Löf et al 2021.jpg
Kuvio 2. Vahvuustaulut

Työpajassa 1 käsiteltiin vahvuuksia – mitä ne ovat ja miten niitä voi tunnistaa. Vahvuuksien tunnistamisen teemaa käsittelimme Mentimeter-työkalulla, professori Satu Uusiauttin luentoalustuksella, Padlet-alustalla ja ryhmäkeskusteluilla.

Välitehtävässä opiskelijat pohtivat, kuinka ovat hyödyntäneet ja soveltaneet omia vahvuuksiaan sekä kirjasivat ne ylös seuraavaan työpajaan mukaan otettaviksi.
Työpajassa 2 siirryttiin vahvuuksien tunnistamisesta niiden hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Työpajassa käytetiin samoja työkaluja kuin työpajassa 1. Työpajojen lopuksi annettiin evästyksiä tulevaisuuteen.

Ajatuksia onnistumisista ja opeista

Vahvuuksilla tulevaisuuteen -työpajakokonaisuuden jälkeen pohdimme, kuinka onnistuimme ja mitä pilotointi opetti. Koimme toteutuksen pääosin onnistuneeksi ja osallistujat olivat tyytyväisiä. Keräsimme osallistujilta palautetta Wepropol-kyselyllä. Palautteen keskiarvo oli 8,0. Saimme muun muassa seuraavanlaista sanallista palautetta:

“Työpaja auttoi mukavasti alkuun vahvuuksien pohtimisessa, jota on hyvä jatkaa omin päin. Työpajassa olisi voinut lisäksi olla vielä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vahvuuksiaan voi kehittää. Tosin yksi hyvä vinkki epämukavuusalueelle menemisestä tulee minulla varmasti käyttöön.”

Kehittämiskohteiksi valikoitui saadun palautteen ja itsearvioinnin perusteella markkinointi sekä opiskelijoiden osallistumiseen motivoiminen. Aikataulullisten haasteiden ylittämiseksi päätimme kokeilla tulevia syksyn työpajoja iltatoteutuksena. Näin mahdollistetaan myös päivätyössäkäyvien opiskelijoiden osallistuminen ja tarvittaessa myös alumnien hyödyntäminen.

Lopuksi

Vahvuuksilla tulevaisuuteen -työpaja osoitti meille, kuinka tärkeää on perehdyttää opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä. Ilman erilaisia harjoituksia ja menetelmiä voi olla haasteellista tehdä näkyväksi omia vahvuuksiaan ja kuinka niitä voi hyödyntää opinnoissa, työssä ja koko elämässä. Kuviossa 3 on opiskelijoiden tuottamia ajatuksia vahvuuksien hyödyntämistilanteista.

Sanapilvi.

Kuvio 3. Vahvuuksien hyödyntämistilanteita opiskelijoiden Mentimeter-tuotoksessa

Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät henkilöt, jotka osaavat tunnistaa valmiutensa ja vahvuutensa sekä osaavat hyödyntää niitä uraa koskevissa ratkaisuissa. Vahvuusperustaisuus auttaa tekemään oman hyvinvoinnin ja uran kannalta myönteisiä ratkaisuja ja valintoja muuttuvan työn ristipaineessa. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä ymmärrys vahvuuksien merkityksestä urasiirtymissä tukevat tulevaisuuden työssä tarvittavaa vahvaa itsensä johtamisen kykyä.

VAHTO-hankkeen aikaisissa pilotoinneissa on pyritty huomioimaan koko opintopolun ja eri vaiheet kattava ohjaus. Lapin AMKin opiskelijoille järjestetyn työpajan yhden opiskelijan palaute tukee myös perustetta vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiselle koko opintopolun kattavaksi ohjausmalliksi:

“Näitä asioita olisi hyvä nostaa esille koko opintojen ajan. Käydä vaikka eka vuonna läpi, mitkä sen hetkiset vahvuudet ja sitten palata joka vuosi aiheeseen ja ehkä huomata, mitkä asiat vahvistuneet, mitkä muuttuneet ja mitä tullut lisää ymmärrystä itseensä. “

Toteuttamamme työpaja on omalta osaltaan edistänyt ohjaajien ohjausosaamisen kehittymistä ja hankkeessa tuotettavan VAHTO-ohjausmallin rakentamista.

Vahvuusajattelun näkyminen Lapin korkeakoulustrategiassa luo myös pohjaa yhteiselle VAHTO-ohjausmallille. Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjaustaitojen kehittäminen on keskeistä, kun opetus ja ohjaustyössä halutaan tukea ja valmentaa korkeakouluopiskelijoita onnistuneesti opintojen suunnittelussa, aikana ja lopussa sekä työelämässä.

VAHTO-hankkeessa ohjaajat ovat päässeet kehittämään uusia työkaluja, ja vertailukehittämisen kautta löytämään käytettyjä työkaluja sekä saaneet kokeilujen kautta kehittää turvallisesti omaa ohjausosaamistaan.

Tavoitteenamme hankkeessa ja ohjaustyössä on antaa opiskelijoille mahdollisuus uusiin oivalluksiin. Lisäksi tavoitteenamme on, että jokainen opettaja ja ohjaaja sisällyttää tietoisemmin työhönsä opiskelijoiden vahvuuksia tunnistavia ja tukevia aineksia. Näin opiskelijat oppivat tehostetummin asettamaan ja saavuttamaan uratavoitteitaan. Haluamme antaa opiskelijoille välineitä oman toiminnan analysointiin ja tulevaisuuden työskentelyyn koko opintopolun eri vaiheiden ajan.

Jotta ohjaajina pystymme tukemaan opiskelijoitamme vahvuusajatteluun, tulee meidän tietää ja ymmärtää ensin itse vahvuusajattelun ideologia. Toivomme, että pilottimme avaa yhtä tapaa, miten vahvuuksia voidaan hyödyntää opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi toivomme, että tulet mukaan ottamaan vahvuusajattelun käyttöön ja soveltamaan vahvuusohjausta omassa työssäsi. Seuraa siis hankkeen ilmoittelua syksyn toimenpiteistä mm. tulevat webinaarit, opiskelijoiden työpajat ja julkaisut. Nappaa itsellesi vinkit oman vahvuusajattelusi ja -ohjauksen kehittämiseksi.

Lähteet:

Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoisen tekijät -Lapin AMKin asiantuntijablogi. Haettu 9.3.2021 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2 .

Seeling, M. 2021. Psykologi Ville Ojanen: ”Jaksaakseen työelämän jatkuvassa muutoksessa, on tunnettava itsensä paremmin.” TELMA-lehti. Osoitteessa: https://telma-lehti.fi/psykologi-ville-ojanen-jaksaakseen-tyoelaman-jatkuvassa-muutoksessa-on-tunnettava-itsensa-paremmin.

Kirjallisuutta:

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Kari, S., Löf, J., Naakka, M., & Uusiautti, S. 2002. Lapin korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuusohjauksesta. Rovaniemi: Lapland University of Applied Sciences.

Kangastie, H. & Löf, J. 2020. VAHTO-Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Pohjoisen tekijät -Lapin ammattikorkeakoulun blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/VAHTO---Vahvuusperustainen-tulevaisuusohjaus--hankkeen-kyselyn-alustavia-tuloksia-Lapin-ammattikorkeakoulussa/40628/e6a62226-8d58-46ca-927e-d843f723ee80

Kangastie, H. & Löf, J. 2020. Vahvasti työssä virtuaalikampuksella -Kokemuksia hanketyöpajan toteutuksesta etänä. Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvasti-tyossa-virtuaalikampuksella---kokemuksia-hanketyopajan-toteutuksesta-etana/40628/6794d5f7-7d98-479c-916f-016f360cf567

Kangastie, H. & Löf, J. 2020. Vahvuuksilla kohti työelämää. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, AMK-lehti 1/2020. https://uasjournal.fi/1-2020/vahvuuksilla-tyoelamaan/

Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Lumen-lehti. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2

Löf, J. Löf, 2021. Vahvuuksilla vauhtia urasuunnitteluun, Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuuksista-vauhtia-urasuunnitteluun/40628/8101beb6-ace2-44c5-b74a-7e1ca43fa34f

Kangastie, H. 2019. Opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa. Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Opiskelijan-vahvuudet-esille-ohjauksessa/elbc0y4s/63428b26-bc56-4b1b-ae20-c1f977fc5ff9

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osuuskuntamallilla uutta ajattelua ja liiketoimintaa

3.8.2021



Martti Ainosen kasvokuva.
YTM Martti Ainonen työskentelee sosiaalialan lehtorina ja hankeasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä

Osuuskunnat vastauksena aikamme haasteisiin

Osuuskuntamuotoinen liiketoiminta, sen merkitys ja mahdollisuudet ovat nousseet viime vuosina yhä voimallisemmin esiin EU:n ja monen sen jäsenvaltion agendalla. Osuuskunnat ovat eurooppalaisessa viitekehyksessä Social Economy -teemaan liittyvää liiketoimintaa. Suomessa puhutaan tässä yhteydessä yhteisötaloudesta tai kuten Lapin maakunnassa, sosiaalisesti kestävästä taloudesta (ks. esim. Arctic 2018)

Sosiaalisesti kestävä talous ja osuuskunnat nähdään vastauksena moniin aikamme haasteisiin kuten (nuoriso)työttömyyteen ja alueiden elinvoimaan sekä tienä kohti ekologisempaa ja kestävämpää taloutta. (SEE 2019; 5-17)

Italiassa esim. Emilia-Romanan alue on tullut tunnetuksi osuuskuntatoimintaa monipuolisesti kehittäneenä alueena sekä sosiaalisista osuuskunnistaan ratkaisukeinona heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. (ART-ER 2019)

 

Osuuskunnissa on yli miljardi jäsentä

Suomessa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussila on vastikään (OpMedia 2021) tuonut esille hämmästyksensä siitä, että osuuskuntaa luullaan jotenkin suomalaiseksi malliksi tai että olisi olemassa vain yksi yritysmalli. Maapallolla on kuitenkin yli miljardi osuuskuntiin kuuluvaa jäsentä ja ne ovat merkittäviä työllistäjiä ja turvaverkkoja.

Yritysmallien monimuotoisuus on Jussilan mukaan vahvuus, kun ajatellaan toimivaa taloutta ja kehittyvää yhteiskuntaa. Osuuskunnassa huomioidaan tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia näkökohtia eikä vain taloutta, kuten vallalla olevissa talousajattelun suuntauksissa.

 

Osuuskuntamallista tukea uudenlaiseen arvonluontiin

Jussilalla (OpMedia 2021) on esimerkki aineettoman pääoman merkityksen kasvusta. Osakeyhtiömallin kantava ajatus on ollut, että tuotannollinen pääoma ratkaisee tehokkuuden ja on olennaisin lisäarvon synnyttäjä. Kuitenkin aineettoman pääoman merkitys lisäarvon tuottamisessa on vahvistunut sitä mukaa kun palveluiden merkitys ja arvo on korostunut. Tämä on merkinnyt myös sitä, että eri sidosryhmien välinen yhteistyö on tullut arkipäiväisemmäksi osana arvonluontiprosessia.

Osuuskuntamalli sopii hyvin viime aikoina esillä olleen tiedon jakamisen ja yhteisen suunnan sekä tahtotilan löytämiseen. Osuustoiminnan ytimessä ei ole vastakkainasettelu ja jatkuvan kilpailemisen logiikka vaan yhteisen jaetun arvon rakentaminen.

Viime vuosina on näkynyt merkkejä siitä, että osuustoimintamallin käyttö on vahvistunut globaalilla tasolla. Osuustoiminta on kehittynyt maailmalla esimerkiksi alustataloudessa ja sektoreilla, joissa data on keskeisessä roolissa. (OpMedia 2021)

Eri maista on olemassa myös tutkimustuloksia siitä, että osuuskuntamuotoinen liiketoiminta kestää hyvin erilaisia talouden kriisejä ja sen liiketoimintamallin rakenne tukee paikallisuutta ja elinvoimaa sen toiminta-alueella (ART-ER 2019). Osuuskuntamuotoisen liiketoiminnan kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia Lapin aluekehityksenkin näkökulmasta.

 

Lapin AMK ja Cooperative Campus -hanke

Lapin AMK on nostanut strategiassaan esiin käsitteen sosiaalisesti kestävä talous. AMK edistää asiaa mm. yhteistyöllä Lapin liiton kanssa ja erilaisin kehittämishankkein. AMK on esimerkiksi mukana Horizon 2020 ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa Cooperative Campus. Hankkeessa etsitään ratkaisuja nuorisotyöttömyyden lieventämiseen EU:n alueella osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä tehostamalla. (EU 2019)

Hankkeessa neljän eri Euroopan maan alueet eli Suomesta Lapin, Ruotsista Örebron, Espanjasta Navarran ja Sloveniasta Goriškan maakunta, haluavat edistää osuuskuntamuotoista liiketoimintaa alueillaan kehittämällä yhteistä valmennusmallia 18 - 29 -vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on, että hankkeeseen osallistuvat nuoret voivat kokeilla osuuskuntayrittäjyyttä käytännössä kehittäen omaa liikeideaansa ja tehdä tässä myös yhteistyötä eri maiden nuorten kanssa. Lapin AMK tekee hankkeessa paikallista yhteistyötä Kemin osaajien osuuskunnan sekä Tekevä Lappia osuuskunnan kanssa, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja tukeaan opiskelijoille. (Lapin AMK 2020)

 

Kohti osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä

Cooperative Campus -hankkeessa luotua valmennusmallia on toteutettu AMK:issa vapaavalintaisina opintoina viime syksyn ja tämän vuoden kevään aikana. Tulemme raportoimaan kokemuksemme ja tulokset valmennuksesta. Sen voi kuitenkin jo nyt kertoa, että toiminnan tuloksena yhteistyömme kansainvälisten kumppaneidemme kanssa on tiivistynyt ja saanut myös uusia muotoja. Lisäksi olemme saaneet AMK:iltamme kehittämisrahoitusta oppilaitososuuskunnan perustamiseen liittyvään selvitykseen. Selvitys valmistuu vuoden lopulla.

Lähteet:

ART-ER 2019. People and enterprises make it social. Art-Er, RaiSE-project. ERDF. Haettu 14.2.2020. http://www.ervet.it/wp-content/uploads/downlo-ads/2019/09/2019_ER_MakeItSocial.pdf

Arctic Smartness 2018. Haettu 18.1.2021. European Social Economy Regions -paikallistapahtuma 18.6.2018 https://arcticsmartness.fi/european-social-economy-regions-2018-paikallistapahtuma/

CoCa 2020. Haettu 20.12.2020. Cooperative Campus. https://cooperativecampus.com/

EU 2019. Haettu 20.12.2020. European commission 2019 call. Reducing youth unemployment: setting up co-operatives to enhance working opportunities in the EU https://ec.europa.eu/growth/content/reducing-youth-unemployment-setting-co-operatives-enhance-working-opportunities-eu_en

Lapin AMK 2020. Cooperative Campus. Haettu 20.12.2020. Hankkeet (lapinamk.fi)

OPmedia 2021.Haettu 2021. Osuuskunta haastaa perinteisen osakeyhtiömallin. https://op.media/chydenius/talous-ja-yhteiskunta/osuuskunta-haastaa-perinteisen-osakeyhtiomallin-836b42c3a7874552b9eb6b9afaf5126b


SEE. Social Economy Europe 2019. The future of EU-policies for the Social Economy: Towards a
European Action plan. Haettu 14.2.2021. https://s3platform.jrc.ec.euro-
pa.eu/documents/20182/313344/SEE-Action+Plan+for+Social+Economy.pdf/
f81115cc-527e-4e3b-bafe-a8b06ab4372a


Cooperative Campus hankkeen tiedot:

Koulutus: Tradenomikoulutus, liiketalous, Tornio
Osaamisryhmä: Digitaaliset ratkaisut
Päätoteuttaja: ANEL Navarra's Social Economy Entreprises Association
Yhteistyökumppanit: Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Coompanion Social Economy Association, Nova Gorica Municipality
Aikataulu: 1.3.2020 - 31.8.2021
Lisätietoja: Marjo Jussila, projektipäällikkö (AMK)
Rahoituslähteet: Horizon 2020

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



YAMK -opiskelijoiden pohdintoja tulevaisuuden työstä osana Ennakoiva Johtaminen -opintojaksoa

29.6.2021



Kasvokuva Tuulikki Keskitalo.
KT, yliopettaja Tuulikki Keskitalo, Lapin ammattikorkeakoulu

Jatkuva toimintaympäristöjen muutos edellyttää paitsi kykyä arvioida nykytilaa, myös taitoa ennakoida tulevaisuutta ja kehittää toimintaa kohti toivottavaa tulevaisuutta (Hamarus, 2017). Parkkosen ja Vatajan (2019) mukaan ” Ennakointi voidaan ymmärtää esimerkiksi tulevaisuustiedon tuottamisena, oppimisprosessina, yhteisten tulevaisuuksien hahmottamise-na tai päätöksentekoa alustavana ja tukevana prosessina.”

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa on tarjolla Ennakoiva johtaminen -opintojakso. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää ja arvioida enna-kointitietoa strategisessa päätöksenteossa sekä toisaalta arvioida ja suunnitella työyhteisön toimintaa ja toimintaympäristön muutoksia ennakoinnin aikajänteillä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaisi tukea henkilöstön kehittymistä ja kehittää työyhteisön hyvinvointia muutoksessa opintojakson päätyttyä.

Vuoden 2021 Ennakoiva johtaminen -opintojaksolla oli mukana 28 YAMK -opiskelijaa kolmesta eri koulutusohjelmasta. Pääosin opiskelijat edustivat Y-sukupolvea (vrt. Smola & Sutton, 2002), jonka on todettu eroavan arvoiltaan ja kyvyiltään aiemmista sukupolvista (esim. Kultalahti, 2015; Mellanen & Mellanen, 2020). Lisäksi suurin osa näistä opiskelijoista suorittaa YAMK-tutkintoa työnsä ohessa.

Opintojakson oppimistehtävänä YAMK-opiskelijat laativat ennakoivia skenaarioita valitsemalleen toimialalle sekä itsenäisen reflektiotehtävän. Skenaarioita laatiessaan opiskelijoiden tuli tutustua tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiin sekä kuvata kyseisten menetelmien käyttöä ryhmätehtävässään. Itsenäisen tehtävän tavoitteena oli puolestaan pohtia omaa työelämätulevaisuutta Get a Life -simulaation avulla (Get a Life -hanke).

Tässä blogikirjoituksessa kuvaan YAMK -opiskelijoiden pohdintoja omaan työuraansa ja tulevaisuuden työelämään liittyen.


Oppimistehtävän ohjeistus

Opiskelijat aloittivat itsenäisen reflektiotehtävän tekemällä Get a Life -simulaation, jonka aikana opiskelijoita ohjeistettiin pohtimaan ja kirjaamaan ylös tekemiään havaintoja omia koulutus- ja uravalintojaan koskien. Pohdinnan avuksi opiskelijoille oli laadittu ennakkokysymyksiä, joita he saattoivat halutessaan hyödyntää, kuten toivotko tulevaisuuteesi vakaata työuraa vai monia erilaisia työpaikkoja ja uusia haasteita, mitkä asiat kannustavat sinua työ-elämässä ja, mikä on työn merkitys tulevaisuuden maailmassa? Simulaatioharjoitus oli mahdollista tehdä useampaan kertaan. Opiskelijoista kaikki palauttivat tehtävän: Kolme opiskelijaa palauttivat työnsä videotiedostona ja loput kirjallisena dokumenttina, jotka olivat pituudeltaan 1–6 sivua.

 

Opiskelijoiden pohdintoja tulevaisuuden työelämästä

Opintojaksoille osallistuneet, pääosin Y-sukupolvea edustaneet YAMK-opiskelijat toivoivat ennen kaikkea vakaata työuraa ja säännöllisyyttä. Heidän toiveissaan oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka mahdollistaisi pitkäjänteisen sitoutumisen yhteen työnantajaan ja toisaalta taloudellisen vakauden. Erityisesti heitä kiinnostivat asiantuntija- ja esimiestehtävät, kun taas yrittäjyys koettiin vieraaksi. Syitä haluttomuuteen ryhtyä yrittäjäksi olivat muun muassa riskit, joita yrittäjyyteen liitetään. Toisaalta opiskelijajoukossa oli muutamia, jotka olivat avoinna monille mahdollisuuksille ja, jotka toivoivat määräaikaisuutta tai mahdollisuutta rytmittää elämä selkeisiin työssäolo- ja poissaolojaksoihin. Pienelle osalle opiskelijoista myös ulkomailla työskentely voisi olla tulevaisuudessa vaihtoehto.

Työssä YAMK-opiskelijoita kannustivat erityisesti mielekäs ja haasteellinen työ. Haasteet mahdollistavat uuden oppimisen ja siten työssä kehittymisen. Myös vapaus ja itsensä toteuttaminen koettiin tärkeäksi kannustimeksi työssä. Mielekkyyttä työhön työssäkäyville opiskelijoille toivat myös mahdollisuus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Palkan koettiin olevan tärkeä, mutta ei kuitenkaan niin tärkeä kuin mielekäs ja monipuolinen työn sisältö ja kehittymismahdollisuudet. Toisaalta työtä ei arvostettu ylitse vapaa-ajan, vaan työpäivän jälkeen tuli jäädä voimavaroja myös vapaa-ajan viettoon.

YAMK-opiskelijat kokivat, että tulevaisuudessa työllä on edelleen suuri merkitys ihmisten elämässä: työ muuttuu teknologian myötä, mutta ihmistä tarvitaan edelleen. Tulevaisuudessa inhimillisiä taitoja tarvitaan opiskelijoiden mukaan erityisesti vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja ongelmanratkaisussa. YAMK-opiskelijat kokivat, että tulevaisuudessa kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä työtä haluamallaan tavalla.


Lopuksi

Opiskelijoiden mielenkiintoiset pohdinnat koskien työuraansa ja tulevaisuuden työtä innostivat analysoimaan ja tarkastelemaan heidän kirjoitelmiaan kokonaisvaltaisemmin. Kirjoitelmia lukiessani sain ensivaikutelman, että Y-sukupolvi ei välttämättä olekaan työelämään liittyviltä arvoiltaan ja ajatuksiltaan niin yhtenäinen joukko, kuin media antaa aika ajoin ymmärtää (esim. Valkama, 2020).

Tarkempi tarkastelu osoitti ensivaikutelman todeksi, sillä tämä YAMK-opiskelijoiden joukko arvosti selkeästi vakaata työuraa ja säännöllisyyttä enemmän kuin määräaikaisuuksien tuomaa jännitystä elämään. Y-sukupolvea on kritisoitu sitoutumishaluttomuudesta sen perusteella, että he arvostavat myös vapaa-aikaa (esim. Bushardt, Young, & Bari, 2018). Kirjoitelmien perusteella he ovat kuitenkin valmiita sitoutumaan yhteen työnantajaan ja arvostavat vakaiden työurien tuomaa turvaa - tosin eivät vapaa-aikansa kustannuksella! Y-sukupolven edustajien on tunnistettu arvostavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa (Cursoy ym., 2013), aivan kuten tämänkin opintojakson opiskelijat. Kuten Zemke ym. (2000) on todennut, Y-sukupolvi tekee työtä elääkseen, eikä elä tehdäkseen työtä.

Kyky arvioida omaa osaamistaan, valintojaan ja päätöksiensä takana olevia arvoja ja oletuksia, auttaa rakentamaan myös itselle parempaa työelämätulevaisuutta (vrt. Hamarus, 2017). Kun tietää kuka on ja mitä työelämältä haluaa, on helpompi kulkea kohti toivottavaa tulevaisuutta. Covid-19 pandemia-aika on tuonut paljon epävarmuutta jokaisen elämään, onko tämä syy siihen, että tämä opiskelijajoukko toivoi vakautta ja pysyvyyttä?

 

Lähteet:

Bushardt, S. C., Young, M., & Bari, A. 2018. Transitioning to Management: Challenges and opportunities for the Millenial Generation. Journal of Business Diversity, 18(1), 9–16.

Cursoy, D., Chi, C. G.-Q., & Karadag, E. 2013. Generational differences in work values and attitudes among frontline and service contact employees. International Journal of Hos-pitality Management, 32(3), 40–48.

Kultalahti, S. 2015. ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in under-standing Generation Y at work. Acta Wasaensia 339. Business Administration 139. Vaasan yliopisto.

Mellanen, A. & Mellanen, K. 2020. Hyvät, pahat ja milleniaalit. Miten meitä tulisi johtaa. Atena.Kustannus Oy.

Parkkonen, P., Vataja, K. 2019. Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja enna-koinnin arviointiin. Futura 1(19), 60–73.

Smola, K. W., & Sutton, C. D. 2002. Generational differences: revisiting generational work values for the new millennium. Journal of Organizational Behavior, 23, 363–382.

Valkama, H. 2020. Viitattu: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa | Yle Uutiset | yle.fi

Lisätietoa simulaatiosta: https://tulevaisuusohjaus.fi/tyokalut/getalife/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

22.6.2021



Kasvokuva Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen.
Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School

Hankkeen rahoittajien logot: ESR, Vipuvoimaa EU:lta, ELY, Lapin AMK ja hankkeen logo

Taustaa

Käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja. Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään yksittäisiltä kunnilta laajempien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujärjestelmän uudistamistyön yksi keskeinen tavoite on lisätä asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmässä. Muutos on aina mahdollisuus. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy digitaalisen murroksen hyödyntämispotentiaaliin tiedolla johtamisen kehittämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019). Tiedon hyödyntämistä tarvitaan SOTE‐alalla asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa, asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä uusien palveluiden kehittämisessä (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020).

Suuri merkitys palveluiden uudistamistyössä on asiakasosallisuudella. Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön sekä yhteiskuntaan ja, että hän itse voi vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat häntä itseään ja ympäristöään. Osallisuus rakentuu ja muuntuu esimerkiksi resurssien, tarpeiden ja toimijuuden edellytysten mukaisesti. Osallisuuteen liittyy oikeus saada itseä koskevista asioista tietoa, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Osallisuuden osa-alueita voidaan nähdä olevan neljä. Ensimmäisenä on tieto-osallisuus, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietoa esteettömästi eri palveluista ja omasta palveluprosessistaan. Toisena on toimintaosallisuus, johon liittyy esimerkiksi oma toiminta elinympäristössä sekä kolmantena suunnitteluosallisuus, josta esimerkkinä oikeus saada tietoa valmisteilla asioista sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa maakunnallisiin suunnitteluprosesseihin. Viimeisenä neljäntenä on päätöksenteko-osallisuus, johon kuuluu palveluiden käyttäjien päätösvalta esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Asiakasosallisuus TietoCafeen teemana

Palvelujärjestelmien yhteydessä asiakkaan osallistumista voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä, jolloin asiakkaan osallisuus nähdään erilaisena näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion näkökulma korostaa yhtäläisiä palveluita kaikille, kun taas kuluttajalähtöinen viitekehys korostaa valintamahdollisuuksia. Vastaavasti sosiaalisen osallisuuden näkökulma korostaa asiakkaan aktiivista osallistumista palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leemann & Hämäläinen 2016.)

Miten siis lisätä ja tukea asiakasosallisuutta osana tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on pureuduttu ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Hankkeessa luodaan koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle ja yhtenä koulutuskokonaisuuden sisällöllisenä tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Tässä blogissa kuvaamme hankkeen neljännen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Asiakasosallisuus, toteuttamisen.

Asiakasosallisuuskäsitteen syventäminen

Pilottikoulutuksen osallistujia orientoitiin asiakasosallisuuskäsitteen moninaisiin näkökulmiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli ajankohtaisia uutisia valitsemiimme, neljään, asiakasosallisuuden eri näkökulmaan liittyen, jotka olivat:
• Näkökulma 1: Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys
• Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija
• Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa
• Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa

Osallistujia pyydettiin valitsemaan yksi heräte, tutustumaan materiaaliin ja kirjoittamaan opintojakson keskustelualueelle omaa pohdintaa siitä, mitä havaintoja ja esimerkkejä ko. aihe herätti. Tämän jälkeen heitä pyydettiin tutustumaan kahden muun osallistujan vastauksiin ja kommentoimaan heidän vastauksiaan. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on poimittu koostetta ennakkotehtävänä olleen orientaatiotehtävän herätteiden nostattamista ajatuksista ja pohdinnoista kuhunkin näkökulmaan liittyen.

Taulukossa on neljä saraketta, joiden nimet ovat Näkökulma 1:  Asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys, Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija, Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa ja Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa.  Näkökulmassa 1 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys näkyy palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Palvelut aidosti asiakkaan tarpeisiin; nyt hyödynnetään mm. asiakasraateja sekä kerätään palautteita 2. Haaste on eri ikäiset palvelujen käyttäjät. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluja. Esim. nykynuoriso on tottunut saamaan palvelut sähköisesti ja nopeasti, joka vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Asiakaskunta on vaihteleva! 3. Kolmannen sektorin hyödyntäminen puutteellista (tietoturva-asiat yms. ratkaisematta). Näkökulmassa 2 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan oman elämän aktiivinen toimijuus voi näkyä palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Tiedon (datan) välittyminen Omakantaan tuo hyödyntämismahdollisuuksia. 2. Älykellot/-sormukset, mittarit luovat mahdollisuuksia hyödyntää terveydenhuollossa ja asiakasosallisuuden edistämisessä à esim. Oura tuottaa dataa Applelle ja Googlen -sovellukselle, mutta ei varsinaisesti terveyspalveluihin. 3. Iso mahdollisuus hyvään; voi kääntyä vastaiseksi, jos aiheuttaa esim. ylisuorittamista, pakkoa (tarvitseeko tavallinen ihminen kaiken sen tiedon? Saako tieto ahdistumaan). Näkökulmassa 3 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa?  Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Yhteistyön ja luottamuksen syntymiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista. 2. Kokemusasiantuntijuudessa on enemmän syvällisempää ymmärrystä asiasta tai tilanteesta kuin yleisen osallisuuden toteutumisessa esim. erilaisissa yleisimmissä kuulemistilaisuuksissa. 3. Edellyttää kokemusasiantuntijoiden kouluttamista ja valmentamista: kokemusasiantuntijan on kyettävä oman kokemuksen kautta katsomaan laajemmin asiaa. Näkökulmassa 4 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan osallistuminen omaan palveluprosessiin voisi näkyä? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Suorana lainauksena: 'On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan'. 2. Tavoitteet ei ole motivoivia, jos niitä ei koe itse tarvitsevansa. 3. Asiakkaan tavoitteet voivat usein olla varsin pieniä, mutta merkityksellisiä.  Ne voivat olla ihan eri tavoitteita, mitä ammattilainen olisi ajatellutkaan. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan, kun asiakas on aidosti osallisena palveluidensa suunnittelussa. 4. Lasten /nuorten kohdalla tavoitteet voivat olla vanhempien tavoitteita, ei lapsen omia.

Ennakkotehtävän koosteesta (Taulukko 1) voidaan huomata, että asiakaslähtöisyyden tarve esim. asiakaspalautteiden muodossa on nykyisin jo suhteellisen hyvin tunnistettu palvelujen kehittämisessä, mutta sen sijaan eri ikäryhmille suunnattuja erilaisia palvelumuotoja ei ole tarvelähtöisesti niinkään kehitetty. Asiakasosallisuuden nähtiin tuovan uusia jopa innovatiivisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty SOTE-alalla. Lisäksi asiakasosallisuuden eri muodot nähtiin mahdollistavan syvällisemmän ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin paremmin osuvien palvelujen kehittämisen.

Digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet

TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö Pia Liljamon asiantuntijaluennon “Asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus sote-digipalveluissa - esimerkkinä sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja kehitysnäkymät Oulun yliopistollisessa sairaalassa” avulla. TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi oli kehitetty etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin edellä kuvattujen näkökulmien mukaisiin pienryhmiin työskentelemään.

Pienryhmiä ohjattiin pohtimaan annetusta näkökulmasta, miten digitalisaatio ja erityisesti sen mahdollistama tiedon hyödyntäminen voidaan huomioida asiakasosallistumisprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kehittäminen, tuottaminen, arviointi), minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan ajatukset ja pohdinnan tulokset PowerPoint -mallipohjaan (Kuvio 1).

 Kuviossa 1 on allekkain neljä laatikkoa. Ylimmässä lukee suunnittelu ja siitä on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee kehittäminen. Tästä laatikosta on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee tuottaminen. Tästä laatikosta menee nuoli alimpaan laatikkoon, jossa lukee arviointi.

Kuvio 1. Tehtäväksianto ja asiakasosallisuusprosessin vaiheet kiteytettynä

Ryhmätöiden tulosten mukaan asiakasosallisuutta tiedon hyödyntämisessä ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasraatien, kehittäjäasiakastoiminnan, kehittäjäkumppanuuden ja erilaisten palautejärjestelmien kautta. Tärkeänä nähtiin myös SOTE-alan työntekijöiden osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen niin suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mikä oli iltapäivän tärkein oppima? Kuviossa 2 on palautteen yhteenveto.

Kuviossa on sanapilvimuodostuma, jossa ovat seuraavat palautteet: asiakasosallisuuden moninaisuus, monipuolinen digitalisaatio avuksi terv. , asiakasosallisuuden käyttötarkoitus, terveyskylän monipuolisuus yllätti, inspiroiva luento, asiakasosallisuuden mahdollisuudet, terveyskylän anti, yhdessä saa paljon tietoa koottua, terveyskylän laajuus yllätti.

Erityisesti osallistujia keskustelutti asiakasosallisuuden monet mahdollisuudet, joista esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti kehitettävä digitaalinen Terveyskylä, jonka palvelujen laajuus ja monipuolisuus yllätti osallistujat. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottama erikois­sairaan­hoidon julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.

Asiakasosallisuus-teeman TietoCafe-iltapäivässä pureuduttiin lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa. Iltapäivän teema vahvisti osallistujien ymmärrystä siitä, että asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omassa palveluprosessissaan sekä olla vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen varsinkin digitaalisten palvelujen lisääntyessä.

 

Lähteet

Leemann, L. & Hämäläinen, R.M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81:5. Viitattu 17.5.2021

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 8.4.2021 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021

Terveyskylä, julkinen verkkopalvelu. Viitattu 8.4.2021 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Simulaation hyödyntäminen kuntajohdon strategisen johtamisen valmennuksessa 

15.6.2021



Sirkka Saranki-Rantakokko ja Marko Vatanen.
Sirkka Saranki-Rantakokko, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, harjoituksen järjestäjä. Marko Vatanen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, simulaatio-ohjaaja, fasilitaattori

Simulaatio-oppiminen osana strategisen johtamisen koulutusta ei ole uusi asia vaan sillä on pitkät perinteet erityisesti Yhdysvalloissa. Simulaatio-oppimiselle merkityksellisiä ovat tila ja konteksti, joissa toimitaan, sekä spatiaalis-sosiaalinen ulottuvuus eli oppijan vuorovaikutus asiasisällön, ympäristön ja toisten toimijoiden kanssa (Poikela, 2012; Poikela & Keskitalo, 2014). Tarkoitus on ohjata osallistujia päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja kriittiseen ajatteluun, mitä tarvitaan yhä enemmän kaikessa toiminnassa. (Jurmu, 2019; Poikela, 2012.)
Tiedolla johtaminen (TietoSOTE) -hankkeessa (ESR, 2020-2021) kytkettiin tiedolla johtaminen yhden kunnan johtoryhmän strategisen ajattelun valmennukseen. Aiheesta kuultiin projektipäällikkö, yliopettaja Heli Väätäjän luento ja tiedolla johtaminen kiedottiin osaksi valmennusprosessia. Tähän liittyi myös simulaatioharjoitus.

Kyseessä olevan simulaatioharjoituksen tavoitteena oli tukea osallistujien osaamista strategian toimeenpanoon ja levittämiseen liittyvässä viestinnässä. Harjoitus suunniteltiin vastaamaan kunnanvaltuuston kokoustilannetta. Pyrkimyksenä oli mahdollistaa osallistujille asiasisällön viestimiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää harjoittelua todellista tilannetta imitoivassa kontekstissa. Tarkkailijoiden esittämät kommentit ja keskustelu suunniteltiin tuomaan tilanteeseen myös sosio-kulttuurista perspektiiviä ja ennen kaikkea mahdollisuutta kriittiseen ajatteluun ja tehtyjen valintojen perusteluun ja päätöksentekoon. Simulaatioharjoitusta edeltävänä päivänä osallistujat saivat tiedon harjoituksen sisällöstä ja omasta roolistaan harjoituksessa. Simulaatioharjoitukseen osallistuneista seitsemästä henkilöstä kolme toimi puhujana (aktiivinen toimija). Loput neljä henkilöä esiintyivät kunnanvaltuutettujen roolissa ja heistä kolme oli myös tarkkailijan roolissa.

Blogikuva simulaatioharjoituksen kulusta
Kuva 1. Simulaatioharjoituksen kulku.

Blogikuva tarkkailukaavake
Kuva 2. Esimerkki tarkkailukaavakkeesta simulaatioharjoituksen tarkkailijoille.


Tilanteen jälkeen osallistujat totesivat harjoituksen sopivan hyvin strategisen ajattelun valmennukseen vaikkakin edellyttävän parempaa perehdytystä. Palautekyselyyn vastasi ryhmästä kolme henkilöä. He pitivät harjoitusta tarkoituksenmukaisena ja melko onnistuneena. Harjoitus oli osoittanut sanoman ymmärrettävyyden ja toisaalta selkeä viestinnän tärkeyden strategian käsittelyssä. Palautteet ja syntyneet kokemukset rohkaisevat simulaatioharjoituksen kehittämistä. Etenkin harjoitus tuki osallistamista, viestintää ja vuorovaikutusta, jotka puolestaan kuuluvat kaikkeen nykyaikaiseen johtamiseen ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa.

TietoSOTE-hankkeessa luodaan tiedolla johtamisen malli SOTE-alalle

Hanke sisältää esiselvityksen, pilottikoulutuksen, mallin laadinnan sekä hankkeesta laaditun julkaisun. Simulaatioharjoitus oli yksi osa koulutusmallin luontia. Valmistuneen esiselvityksen mukaan tieto ja tiedolla johtaminen voidaan nähdä organisaation toimintaa ohjaavana mallina mutta myös käytäntönä. Kummassakin tapauksessa tiedon vastaanottaminen, tuottaminen, hyödyntäminen ja arviointi kuuluvat organisaation jokaiselle toimijalle.

Tiedolla johtamisen osaaminen tarkoittaa tiedon merkityksen ja käyttötarkoituksen ymmärtämistä sekä tiedon käsittelytaitoa. Tiedolla johtamiseen sitoutunut organisaatio perustelee päätöksensä ja toimintansa laadun todennetulla tiedolla. Se panostaa tiedon saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä tiedon käsittelyä tukevaan teknologiaan ja välineistöön. (Väätäjä, Tihinen, Vesterinen & Saranki-Rantakokko 2020.)

Lähteet


Jurmu, L. (2019). Millaista asiantuntijuutta uudistuvassa kunnassa tarvitaan? Focus Localis 47 (3), 5-24. 2019. Luettu 27.11.2020.

Keskitalo, T. (2015). Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 299.

Poikela, E., & Poikela, P. (2012). Towards Simulation Pedagogy. Developing Nursing Simulation in a European Network. Rovaniemi University of Applied Sciences, Publication series A. Kopijyvä Oy, Jyväskylä. Osoitteessa: http://www.ramk.fi/loader.aspx?id=5b4aab22-091a-477e-928b-9edaec160a34 Luettu 28.1.2021

Väätäjä, H., Tihinen M., Vesterinen, S., Saranki-Rantakokko, S. (2020). Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Esiselvityksen raportti (ESR).

Logokokoelma.

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kiertotalous on uusi musta

8.6.2021



Jani Peltoniemi ja Heli Pesonen kasvokuva.
Jani Peltoniemi, Insinööri (AMK), Projekti-insinööri, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu. Heli Pesonen, Insinööri (AMK) ja Tradenomi (AMK), Projekti-insinööri, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Alkupuraisu kiertotalouteen

Lapin ammattikorkeakoulun kiertotalousasiantuntijajoukossa on aloittanut maaliskuussa 2021 uusia asiantuntijoita, joiden taustat ovat teollisuuden ja liiketalouden toiminnassa. Kirjoittajat työskentelevät LTKT2.0 - Lapin teollinen kiertotalous 2.0 - Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hankkeessa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Lapin AMKin, Kemin Digipolis Oy:n (Digipolis) sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (Lappia) kanssa ja kyseessä on Lapin Liiton rahoittama Vipuvoimaa EU:lta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hanke. Hanke on käynnistynyt 1.6.2020 ja jatkuu 31.3.2023 saakka. (Lapin AMK 2021)

Tähän blogikirjoitukseen on koottu ajatuksiamme ensimmäisiltä työviikoilta. Kiertotalouden perusperiaatteet olivat tuttuja, mutta heti aluksi heräsi kysymys, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa. Ensimmäiset työviikot kuluivat aiheeseen perehtymisen merkeissä. Tiedon hakeminen aloitettiin tutustumalla Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) kiertotalous -sivustoon.

Kuvassa 1 on esitetty kiertotalouden ja lineaarisen talousmallin eroja. Lineaarisessa talousmallissa resursseja tuhlataan, neitseellisiä raaka-aineita käytetään runsaasti ja käytön jälkeen tuotteet päätyvät jätteeksi. Tällainen tapa toimia ei ole kestävän kehityksen mukaista. Kiertotalouden mallissa pyritään raaka-aineet pitämään tuotannon kierroissa mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve pienenee. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan siihen liittyy olennaisesti se, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon tuotteen käyttöiän pidentäminen ja kierrätettyjen raaka-aineiden pitäminen tuotannon kierrossa mukana.

Blogi Peltoniemi ja Pesonen kuva 1.jpg

Kuva 1 Kiertotalouden ja lineaarisen talousmallin erot (Wikimedia Commons, Catherine Weetman 2016).

Kiertotalouden maailmaan uppoutuessa huomaa nopeasti kuinka laaja ja kokonaisvaltainen se on käsitteenä. Sovelluskohteita on kaikkialla ympärillämme ja siihen perehtyminen on nykypäivää. Tulevaisuudessa kiertotalouden voi olettaa olevan yleinen tapa toimia. Tietoa kiertotaloudesta on ollut tarjolla runsaasti niin webinaarien, verkkosivustojen kuin useiden eri toimijoiden artikkeleiden muodossa. Eri toimijoiden järjestämissä webinaareissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: lähiruoka ja resurssiviisaus, uudet tehdashankkeet, ympäristö, jätteenkäsittely sekä kiertotalouspuistot.

Ellen MacArthur -säätiön järjestämä kansainvälinen webinaarisarja pyörähti maaliskuun puolivälissä käyntiin kuin tilauksesta. Säätiö järjestää ilmaisia koulutuksia, joista löytyy tietoa heidän sivuiltaan. On ollut mielenkiintoista seurata kiertotalouden parissa työskentelevien ja eri alojen asiantuntijoiden ajatuksia kiertotaloudesta. Käsiteltävinä aiheina ovat olleet muun muassa kiertotalouden merkitys kestävälle kehitykselle, ilmaston muutos, uudistuva maatalous, muovit sekä miten kiertotalous tulee olemaan osa tulevaisuuden bisnes strategioita. Kiertotalous voidaan huomioida myös kaupunkirakentamisessa, josta esimerkkinä toimii Venlo City Hall.

 

Uutta tietoa teollisuuden kiertotaloudesta

Pohjois-Suomen biotuotetehdashankkeita on käsitelty muun muassa 17.3. ja 19.3.2021 pidetyissä webinaareissa Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 sekä Infotilaisuus yrittäjille Metsä Fibren investoinnista. Biotuotetehtaiden sivuvirrat pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja esimerkiksi tulevaisuudessa Kemijärven biotuotetehtaan sivuvirtojen pilottihankkeet tulevat kehittämään sivuvirtojen hyödyntämistä entistä parempaan suuntaan. Uusimpia sellukuidun käyttöinnovaatioita on muun muassa kankaisiin soveltuva kuitu ja siitä valmistetut tekstiilit kuten suomalainen Kuura.

Lapin yliopiston järjestämässä Arktista ja älykästä kasvua kiertotaloudesta työpajassa 24.3.2021 käsiteltiin biohiilen ja geopolymeerien käyttökohteita. Biohiiltä on ominaisuuksiltaan erilaisia, sitä voidaan käyttää muun muassa maanparannukseen sekä suodatukseen. Geopolymeerejä pystytään käyttämään tietyn varauksin muovin ja sementin korvaajina. Näiden käytön voi olettaa yleistyvän tulevaisuudessa ekologisuuden ja joustavien käyttökohteiden myötä.

 

Kiertotalous kuluttajan arjessa

Teollisen kiertotalouden lisäksi perehtymisen yhteydessä on tullut vastaan resurssiviisauteen, tekstiilien kierrättämisen sekä kiertotalouden liiketoimintamalleihin liittyvää tietoa. Osallistuimme SERI- hankkeessa (Sea-Lapland’s Resource Intelligence - Resurssiviisas Meri-Lappi, Lapin liitto, EAKR, 2020-2021) järjestettyyn Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa webinaariin. Hankkeen tavoitteena on edistää kunnissa vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta edistäviä toimenpiteitä konkreettisten toimenpiteiden ja pilotointien kautta lisäten näin alueellista vaikuttavuutta. Mielenkiintoisesta aiheesta tarttui myös omaan arkeen asioita, kuten kasvava kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan. Lähiruokatarjontaan voi tutustua muun muassa tilalta.fi -verkkokaupassa, jonka tuotteet tuotetaan ja valmistetaan lähiseudulla.

Lähiruoan lisäksi merkittävä potentiaali kuluttajan hiilijalanjäljen pienentämisessä on havaittu Suomessa kertyvän tekstiilijätteen vähentämisellä ja kierrätyksen tehostamisella. Suomessa kertyy tekstiilijätettä vuodessa noin 70 000 kg, tästä kierrätetään vasta reilu viidennes. (CircHubs 2021) Tekstiilijätteen kierrätys Suomessa tulee helpottumaan, kun sen erilliskeräys aloitetaan vuonna 2023. Kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen syntymisen määrään myös pidentämällä vaatteiden käyttöikää. Ilmastovaikutus pienenisi jopa 40–50 %, jos vaatteen käyttöikä kaksinkertaistettaisiin. Reikä rakkaan paidan helmassa tai rikkoutunut vetoketju ei ole syy heittää vaatetta pois. Parsiminen ja paikkaaminen onkin Taitoliiton valinta vuoden 2021 käsityötekniikaksi. (Ikonen P, Saarinen E 2020)

Kuluttajan näkökulmasta mielenkiintoinen kiertotalouden toimintamalli on ajatus, että tarvitseeko meidän omistaa kaikkea itse. Vuokraamalla ja lainaamalla tuotteita, niiden tehokasta käyttöaikaa saadaan nostettua. Esimerkiksi Lindström Oy tarjoaa yrityksille työvaatteet ja tekstiilit vuokralle, jolloin hävikkiä ei tule esim. työntekijän vaihtuessa. Toisena jakamistalouden esimerkkinä toimivat suurimman osan ajasta parkissa seisovat autot, joita jakamalla saataisiin turhan panttina olevia autoja liikenteeseen. Näin ollen autojen kokonaismäärä voisi olla pienempi ja tätä myöten vapautuisi parkkitilaa kaupunkialueilla muuhun käyttöön.

 

Kiertotalouden tulevaisuus

Kiertotalous tulee olemaan merkittävä tekijä kohti hiilineutraalisuuden tavoitteita. EU:ssa tavoite on asetettu vuoteen 2050 ja Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035. Tavoitteeseen pääseminen tulee näkymään niin teollisuuden kuin yksityisen kuluttajan arjessa. Kiertotalous on osoittautunut erittäin mielenkiintoiseksi ja tulevaisuuden kannalta olennaiseksi aiheeksi. Se mahdollistaa kestävän kehityksen resurssiviisaasti ja kustannustehokkaasti, jotta tulevaisuudessakin voidaan vielä elää tällä maapallolla. Syventyminen aihealueeseen jatkuu ja lähdemme kohti LTKT2.0-hankkeen työtehtäviä.

 

Lähteet

CircHubs. Tietopankki. Viitattu 7.4.2021. https://circhubs.fi/tietopankki/tekstiilijate/

Linear versus Circular, Wikimedia Commons, Catherine Weetman, 4.1.2016. Viitattu 8.4.2021: File:Linear versus circular.jpg - Wikimedia Commons.

Ikonen P, Saarinen E. 2020. Tekstiilit kiertoon Pohjoismaissa. Uusiouutiset 7/2020, 8.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä

1.6.2021



Soili Vesterinen ja Helena Kangastie.
Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School, hankkeen koordinaattori Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, hankkeen asiantuntija

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen-hankkeessa (1.8.2020- 31.5.2023) päätavoitteena on kehittää yritysten ja julkisten organisaatioiden muutos-, hyvinvointi- ja tulevaisuusjohtamista siten, että osaamisen vahvistaminen tuo tuloksellisuutta ja mahdollistaa yritysten kasvua sekä parantaa työhyvinvointia.

Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on selvittää alueen yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden johtamiseen liittyviä osaamistarpeita. Hankkeen työpaketissa kaksi työstetään osaamistarpeiden määrittelyä ja vastuu tästä työstä on Lapin AMKilla. Tässä blogikirjoituksessa avaamme osaamistarpeiden kartoitustyön suunnittelua, toteutusta ja alustavia tuloksia.

 

Työn käynnistyminen

Osaamistarpeiden kartoituksen suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli määritellä tarvittavat lähteet ja materiaalit, mistä osaamistarpeet olivat löydettävissä. Tällaisia lähteitä olivat esimerkiksi aiemmin tehdyt osaamistarvekartoitukset ja toteutuneista hankkeista saatavat tiedot. Samassa yhteydessä oli huomioitava niiden pohjalta mahdollisesti esille tulevia kehittämistarpeita ja se, tarvitaanko täydentäviä kyselyjä ja selvityksiä.

Määrittelytyön jälkeen valittiin hanketavoitteiden pohjalta keskeiset toimenpiteet, joita ovat:
1. Kartoitetaan tilanne kansallisen, alueellisen ja organisaatiotason osaamistarvekartoitusten suhteen.
2. Laaditaan analysoinnin pohjalta selvitys.
3. Laaditaan ja toteutetaan yrityksille ja organisaatioille osaamiskartoituksia täydentäviä selvityksiä ja kyselyjä.

Suunnitteluvaiheessa eriteltiin jokainen toimenpide alakohtineen. Seuraavassa taulukossa yksi on esimerkki, miten suunnitteluvaiheen toimenpidettä yksi avattiin konkreettisina toimina.

Taulukko 1. Erittelyä osaamistarvekartoitusten osalta.

Taulukossa on kolme saraketta, joiden otsikot ovat kansallinen taso, aluetaso ja yritys- ja organisaatiotaso. Otsikon kansallinen taso alla on tekstit: Johtamisen osaamiseen liittyviä hankkeita sekä toimi- ja koulutusalakohtaisia osaamisen ennakointityöryhmiä. Otsikon aluetaso alla on tekstit: Lapin liiton ennakointiklusterien toiminta ja arktiset kehittämisympäristötklusteritt sekä kunta- ja yritysbarometrien tiedot. Yritys- ja organisaatiotason alla on teksti: yritys- ja organisaatiokohtaiset osaamiskartoitukset C& Q –ohjelmalla.

Johtamisen osaamistarpeiden lisäksi tarkasteltiin ja analysoitiin työhyvinvointia kokonaisvaltaisena työhyvinvoinnin kehittämisenä, joka sisältää myös johtamisen, työympäristön turvallisuuden, työn kehittämisen, osaamisen kehittämisen, toimintaympäristön muutoksen sekä myös yksilön terveys- ja voimavarat.

Toisessa toimenpiteessä laadittiin selvitys analysoimalla erilaisia kehittämishankkeita ja niiden tuloksia. Analysointia varten laadittiin kehikko, jota on kuvattu taulukossa kaksi.

Taulukko 2. Hankeanalyysikehikko.

Taulukossa on kuusi saraketta, joiden otsikot ovat hanke/nimi, tavoitteet, kohderyhmä, kehittämistoimet, keskeiset tulokset ja Muu huomio (merkintä mikä osa-alue).

Kolmas toimenpide eli täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttaminen, toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.

 

Työn toteutusta ja alustavia tuloksia

Osaamistarvekartoitusten antamaa tietoa

Yritysten esittämiä osaamistarpeita tuotiin esille kansallisella, aluetasolla ja yrityskohtaisissa kuvauksissa seuraavasti. Kansallisella tasolla Suomen yrittäjäjärjestön vastauksissa johtamisosaamista voisi laajentaa esimiesosaamisen lisäksi yleiseen johtamisosaamiseen kuten strateginen suunnittelu, ennakointi ja omistajanvaihdokset. Osaamistarpeet liittyvät lisäksi vielä toimintaympäristöihin, nopeisiin päätöksiin ja muutokseen. Myös myyntiosaaminen sekä itseohjautuvuus, viestinnälliset valmiudet, tekniikan hyödyntäminen, etätyöskentelyn osaaminen ovat nousseet esille.

”Valtakunnan tasolla yo. tarpeet ovat nousseet esille myös minun näkökulmastani yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. ” ja ” Yleisesti yrittäjiltä tullut viesti on se, että osaaminen on yrittäjän tärkein pääoma ja sitä pitää kehittää koko ajan. Yrityksen menestyminen vaatii ajantasaista osaamista.”

Aluetasolla Lapin yrittäjien ja Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa-hankkeessa vuonna 2020 tehdyn kyselyn tuloksista nousee viestintä, markkinointi-, talous- ja esimiesosaamisen tarpeet.

”Nämähän on hyvin yleisiä ja monipuolisia tarpeita, joita ehkäpä jokaisen tulisi jonkin verran osata, sekä yrittäjän, esimiehen kuin työntekijän”

Kyselyn tuloksissa johtamisen osaamistarpeita eriteltiin seuraavasti:

  • Vastuun ja vallan ymmärtämisen asenne, organisaation toiminnan kokonaisvaltainen haltuunotto tai ymmärtäminen
  • Esimiestyöskentely ja johtaminen
  • Itsensä ja muiden tunteminen, esimies- ja alaistaidot

Tärkeimmät ja eniten esille tulleet osaamistarvevajeet (C & Q) yritys- ja organisaatiotasolla liittyivät strategiseen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen, henkilöstöjohtamiseen, esimiestaitoihin, liiketoiminta- ja talousjohtamiseen sekä ennakointi ja muutosjohtamiseen. Lisäksi tuotiin esille markkinointiin ja myyntiin, Itsensä johtamiseen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen, viestintä-, raportointi- ja dokumentointitaidot, verkostojohtaminen, turvallisuusasiat, eri substanssialojen sisällön hallinta sekä kielitaito.

Tulevaisuuden osaamistarpeina C&Q-osaamistarvekartoituksissa tuli esille digitalisaatioon liittyvä osaaminen, tietotekninen yleinen osaaminen, IT-tekninen osaaminen, verkkoviestintätaidot ja viestintäteknologian hallinta sekä vuorovaikutustaidot erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Myös liiketoimintaan ja sen kehittämisosaamiseen, työturvallisuus- ja työsuojeluosaamiseen, ennakoivaan ajatteluun ja toimintatapaan, operatiiviseen johtamiseen, työn suunnittelun ja toiminnan organisointiosaamiseen, henkilöstöjohtamiseen sekä esimiestyöhön kohdistuu osaamistarpeita tulevaisuudessa. Esille tuli myös verkostojen kehittämiseen liittyvä osaaminen, kulttuurien tuntemus ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu ja ajan tasalla pitäminen


Hankkeiden analysoinnin antamaa tietoa

Hankeanalyysissa käytettiin taulukossa kaksi kuvattua hankeanalyysikehikkoa. ESR-hankkeista saatiin hankkeen nimitiedot valtakunnan tasolla. Hankkeita oli 139 ja ne ajoittuivat aikavälille 2014–2023. Mukana oli siis sekä jo päättyneitä hankkeita että meneillään olevia hankkeita. Alle on koottu hankeanalyysin pohjalta koottuja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita.

Kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita:

Johtaminen

  • viestintä (viestintäkäytäntöjen kehittäminen erityisesti suunnitelmallisuuden ja eri viestintävälineiden käytön osalta)
  • työhyvinvoinnin edistäminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen (johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot, rekrytointi- ja perehdyttämisosaaminen, moninaisuusjohtaminen liittyen mm. eri kulttuureista tulevien ja eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen, työntekijöiden osallistaminen ja dialogisuuden toteuttaminen, erilaisten toimintamallien kehittäminen esim. korvaavan työn toimintamalli, työuraohjelma, mentorointi)
  • talouden ja toiminnan johtaminen tuottavuutta vahvistaen
  • lainsäädäntö
  • tuotteistaminen
  • myynti ja markkinointi

Työympäristön turvallisuus

  • turvallisuusjohtamisen eri osa-alueet
  • omavalvonnan toimintaprosessi ja omavalvontasuunnitelman kehittäminen
  • riskienhallinta (käytännön riskien tunnistamiseen olemassa olevien ja uusien riskienhallintaprosessien kehittäminen sekä riskien pienentäminen)

Työn kehittäminen

  • toimintamallien kehittäminen
  • prosessien uudistaminen
  • palvelumuotoilu
  • lean-menetelmät
  • kokeellinen ja yhteistoiminnallinen kehittäminen sekä innovaatiot huomioiden työntekijä-, työnantaja- ja asiakasnäkökulma.
  • kestävän kehityksen huomioiminen
  • kansainvälisyyden huomioiminen
  • etäjohtaminen
  • digitalisaation vahvistaminen (digitaalisuuden hyödyntäminen, digiosaamisen kartoittamisen, syventämisen, laajentamisen ja arvioinnin taidot huomioiden osaamistarpeet niin esimiehen kuin henkilöstön osalta tarvittaessa myös robotiikan ja tekoälyn käytössä)

Osaamisen kehittäminen

  • tulevaisuuden osaamisen ennakointi
  • strategiaperusteinen osaamisen johtaminen
  • osaamisen johtamisen taidot, jotka luovat perustan henkilöstön systemaattiselle kehittymiselle ja organisaation uudistumiselle
  • erilaisten työntekijöiden osaamisen ja erilaisuuden hyödyntämisen kehittäminen.

Toimintaympäristön muutoksen huomioiminen

  • hallittu muutoksen johtaminen mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.
  • muutoksille avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen
  • muutosjohtamisen toimintamallit
  • koronaviruspandemian aiheuttama muutos

Johtajien oman työhyvinvoinnin johtaminen

  • itsensä johtaminen
  • oman työhyvinvoinnin kriittisten kohteiden tunnistaminen
  • tukimuotojen löytäminen ongelmatilanteissa
  • työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
  • vertaistuen löytäminen esimerkiksi erilaisten verkostojen kautta
  • verkostojohtaminen (yhteistyöskentely, toisilta oppiminen, hyvien käytäntöjen jakaminen tietojen ja kokemusten vaihdossa)

Hankkeiden ja C& Q osaamiskartoitusten kautta esiintulleissa osaamistarpeissa on paljon yhteneväisyyksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että toimintaympäristön muutoksen huomioiminen on korostunut pandemia-aikana erityisesti myös johtajien osaamistarpeena, johon liittyen lisäosaamista tarvitaan hallitussa muutoksen johtamisessa mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.

Yhteenveto alustavista johtamisen kehittämisen osaamistarpeista

Osaamistarpeiden ennakointi yleisesti toteutuu eri tasoilla, eri tavoilla ja eri aikajänteillä. Viime aikoina ennakointityötä on korostettu vielä vahvemmin jatkuvan oppimisen linjauksissa. Myös johtamisen ja sen osaamisen kehittämisellä on yhteys ennakointitiedon avulla saataviin osaamistarpeisiin.

Selvitysten alustavina tuloksina Pohjoisen johtamisen foorumin työskentelylle löytyi osaamistarpeiden läpileikkaavina teemoina työhyvinvoinnin johtaminen ja vahvistaminen ja niiden vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi tuli esille muutosjohtamisosaaminen, digitaalisuus sekä uusien toimintatapojen ja työskentelymallien tunnistaminen, kokeilu ja käyttöönotto mm. Ennakointi- ja digitaalisia menetelmiä hyödyntäen osaamisen johtamisessa ja tiedolla johtamisessa.

Osaamistarpeiden analysointi jatkuu täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttamisella, joita toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.

 

Lähteet

Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä. Viitattu 25.3.2021.

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisen ja kestävän toiminnan kädenjälki – avauksia kehittämistyöstä

25.5.2021



H.Kangastie ja S. Tyni
Helena Kangastie, TtM, Erityisasiantuntija (TKI&O), Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu Sanna Tyni, FT, Yliopettaja, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Lapin ammattikorkeakoulun kestävänä kehityksen työryhmä koki uudistuksen tuulia alkuvuodesta 2021 laajentuessaan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työryhmäksi. Vuodesta 2019 lähtien toiminut työryhmä sai uusia jäseniä ja toimintasuunnitelman toteutuksen keskiöön nostettiin kehitystoimenpiteiden käynnistäminen erityisesti koulutus- ja TKI-toiminnan puolella. Kehitystyön taustalla on myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n julkistamaan Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu –ohjelmaan sitoutuminen. (Arene 2020)

Lapin ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti Arenen kestävyysohjelman työstöön jo ohjelman valmisteluvaiheesta lähtien ja kehitystyöryhmissä on tälläkin hetkellä mukana kolme edustajaa Lapin AMKista. Kuvassa 1 on esitelty kestävyysohjelman ydin jaettuna hiilikädenjälkeen sekä hiilijalanjälkeen vaikuttaviin toimintoihin. Tässä blogikirjoituksessa avaamme koulutus- ja TKI-toiminnan työryhmien työtä ja tuloksia.

 

Kaavio koulutuksen ja tki:n vastuullisuudesta

Kuva 1. Ammattikorkeakouluyhteisöjen kädenjäljen kasvattamisen ja jalanjäljen pienentämisen osa-alueet. (Arene 2020)

 

Kädenjälki - Arenen kestävän kehityksen työryhmätyö

Arenen työryhmät on jaettu kolmeen osaan, jotka vastaavat hallinnon, koulutuksen sekä TKI-toiminnan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmien sisältöjen kehittämisestä. Työryhmien tavoitteena on suunnitella ja muodostaa ammattikorkeakouluille kestävän kehityksen toiminnan käynnistämisen ja kehittämisen tueksi ohjelma-asiakirjoja ja mittaristo. Arene järjesti 5.2.2021 webinaarin lähtölaukaukseksi ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työn käynnistämiseksi. (Arene 2021) Webinaarin tallenne on katsottavissa Youtubessa (2021). Työryhmät järjestivät webinaarin yhteydessä työpajoja, joiden tavoitteena oli koota ammattikorkeakoulujen henkilöstön näkemyksiä ja ajatuksia tulevien koulutus- ja TKI-ohjelmien sisällöistä. Työpajojen tuotoksia hyödynnetään kehittämistyössä ja ohjelma-asiakirjojen laadinnassa.

 

Koulutustyöryhmän työskentely

Koulutustyöryhmän työn tavoitteena oli etsiä vastauksia siihen, miten ammattikorkeakouluissa koulutetaan osaajia edistämään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta työelämässä sekä yhteiskunnassa. Lisäksi pohdittiin, miten kaikille ammattikorkeakoulusta valmistuneille saadaan oman erityisalaan liittyvän osaamisen lisäksi vähintään perustaidot kestävään kehitykseen liittyen. (Arene 2020.) Käytännöllinen vastaus edellä oleviin kysymyksiin on etsiä toimintatapa, jolla vastuullisuus ja kestävä kehitys sisällytetään tutkintojen (AMK ja YAMK) opetussuunnitelmiin ja toteutuksiin. Lisäksi on etsittävä erilaisia tapoja kytkeä vastuullisuus ja kestävä kehityksen osaaminen jatkuvaan oppimiseen.

Työryhmä käynnisti työskentelyn tunnistamalla, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys on tai voi olla osana ammatti-identiteettiä. Tämän jälkeen hahmoteltiin, millaisesta elementeistä tämä identiteettiä tukeva osaaminen koostuisi ja, mihin opintoihin se voisi liittyä. Pohdittiin myös mitä ovat ne pedagogiset toteutustapojen ratkaisut, joilla osaamisen kehittymistä voidaan tukea. (Asikainen 2021)

Aluksi tarkasteltiin ja analysoitiin Arenen voimassa olevia geneeristen osaamisten suosituksia. Niitä verrattiin Unescon 2017 avaamiin kestävän kehityksen edistämisen läpileikkaaviin osaamisiin. Tämä analyysityö nivottiin myös osaksi 5.2.2021 pidettyä työpajaa (Arene 2021), jossa koulutusten edustajat pohtivat yhdessä kutakin osaamisen osa-aluetta. Tuotoksia hyödynnetään kevään 2021 aikana, kun vararehtorien työryhmä valmistelee uudistettuja Arenen geneeristen osaamisten linjauksia.

Jokainen koulutustyöryhmän jäsen toi yhteiseen keskusteluun erilaisia malleja ja ohjeita, joilla ohjataan opetussuunnitelmien laatimista ja ohjeistetaan pedagogisia ratkaisuja. Työryhmän jäsenet valmistelivat erilaisia työkaluja, joiden avulla voidaan nykyisiä opetussuunnitelmia ja pedagogisia toteutuksia analysoida. Niitä voidaan hyödyntää tarkasteltaessa, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys tulee esille esimerkiksi osaamistavoitteina ja pedagogisina ratkaisuina. Taulukossa 1 on esimerkki osaamistavoitteiden analyysi työkalusta.

Taulukko 1. Esimerkki neljän osa-alueen ja SDG-tavoitteiden (Sustainable Development Goals – Kestävän kehityksen tavoitteet) sisältymisestä opetussuunnitelmiin (OPS). (Kangastie, 2021)

taulukko sdg tavoitteista


Koulutustyöryhmän työ on vaiheessa, jossa tuotetaan tietoa tavoista varmistaa vastuullisuus ja kestävän kehityksen osaaminen. Tiedon tuottamisessa hyödynnetään olemassa olevia hyviä esimerkkejä ja toimivia käytäntöjä. Jatkossa paneudutaan arviointiin ja erilaisiin oppimisen ja osaamisen arviointitapoihin- ja menetelmiin.

 

TKI-toiminnan työryhmän työskentely

Arenen TKI-työryhmän tavoitteena oli koota yhteen näkökulmia ja kehitysesimerkkejä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kestävän kehityksen ja vastuullisuustoiminnan arvioimiseksi sekä kehittämistä varten. TKI-toiminta jaettiin kolmelle tasolle, jotka sisälsivät toiminnan strategisella, operatiivisella sekä alueellisen vaikuttamisen tasolla. Toisin sanoen mihin TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa perustuu, mitä siitä syntyy sekä miten TKI-toimintaa toteutetaan. Näiden tarkastelunäkökulmien kautta koottiin TKI-toimintoja, jotka toteutuvat ammattikorkeakouluissa sekä näkökulmia, kuinka vastuullisuus ja kestävyys voidaan eri toiminnoissa huomioida.

Keskeisessä roolissa TKI-toiminnan ytimessä on hanketoiminta, jonka toteutus kytkeytyy monin tavoin myös muihin TKI-toiminnan elementteihin ja niiden toteutukseen. Tämä moniulotteisuus osaltaan aiheutti työryhmälle haasteita jäsennellä kehitteillä olevaa TKI-toiminnan arviointityökalua ammattikorkeakoulujen toimijoiden tueksi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tilan arvioimista ja kehityssuunnitelmien laadintaa varten. TKI-toiminnan arviointia käynnistettäessä olisi hyvä tunnistaa mitkä kestävän kehityksen osa-alueet toimintoihin kytkeytyvät sekä tunnistaa toiminnan kannalta keskeisimmät kestävän kehityksen tavoitteet (Kestavakehitys.fi 2015), jotka luovat myös raamit toiminnalle.

Työryhmä työstää kevään 2021 aikana toiminnan tilan arvioimisen tueksi mittaristoa, jolla ammattikorkeakoulujen TKI-toimijat voivat arvioida TKI-toiminnan eri osa-alueiden kestävyyttä ja vastuullisuutta. Mittaristo ja toiminnan kehittämisen tueksi kootut kehitystoimenpide-esimerkit kootaan yhteen ja tuodaan ammattikorkeakoulujen edustajista kootulle työryhmälle arvioitavaksi vielä vuoden 2021 aikana. Työryhmä kokosi työskentelyn tueksi myös ammattikorkeakoulujen edustajien näkemyksiä TKI-toiminnan kestävyyteen liittyvistä elementeistä sekä hyvistä käytänteistä 5.2.2021 Arenen järjestämän webinaarin yhteydessä pidetyssä työpajassa. Jatkosuunnitelmissa on myös pohdittu toisen työpajan järjestämistä, jossa pilotoitaisiin mittariston toimivuutta ennen sen laajempaa levitystä. Työryhmän työskentelystä ja jatkosta tulee lisää tietoa julki myöhemmässä vaiheessa kevättä tai alkukesästä.

 

Yhteenveto ja seuraavat askeleet

Lapin AMK on sopimuksessaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa sitoutunut luomaan edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä kilpailukyvyn vahvistamiselle ja tuottamaan yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista. Tavoitteena on LUC-strategian toimeenpanon kautta vahvistaa vaikuttavuutta alueella (Kuva 2). Toiminnan vaikuttavuus - yhteiskunnallinen sekä työ- ja elinkeinoelämän kokema arvo - syntyvät johtamisen, strategisten valintojen sekä tekojen ja toimenpiteiden tuottamien muutosten kautta (Paras Paikka Laadunhallinta Lapin AMKissa 2020, 12).

Kaavio toiminnasta ja vaikutuksesta vastuullisuuteen

Kuva 2. Lapin AMKin vaikuttavuus (Paras Paikka Laadunhallinta Lapin AMKissa 2020)

 

Arenen kestävyysohjelman toimeenpano on tärkeä ja olennainen osa Lapin AMKin vaikuttavuustyötä. Työryhmien kehittämistoiminnan avauksia ja aikaansaatuja tuloksia sisällytetään osaksi Lapin AMKin perustoimintoja esimerkiksi valitsemalla strategisen tason SDG:n osa-alueet koulutukseen ja TKI-toimintaan. Tässä valinnassa apuna on Arenen toteuttama Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden henkilöstökysely ammattikorkeakouluille helmikuussa 2021.

Pohdittavaa on vielä siinä, miten nivotaan saatuja kehittämistyön tuloksia strategisiin valintoihin ja osaamiskärkiin. Miten esimerkiksi työryhmien työtä hyödynnetään Lapin AMKin tehtäväalueilla kytkemällä TKI-toimintaa ja koulutusta yhdistäviin osaamispyramideihin? Toisaalta taas miten TKI-integrointi oppimiseen (TKIO) ja opetukseen toteutuu tiedon siirron ja osaamisen varmistamiseksi? Tulevan toiminnan pohjaksi on rakennettu jo alustavaa tiekarttaa, jota vielä tarkennetaan tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden osalta. Kevään 2021 aikana luodaan konkreettisia toimintasuunnitelmia Lapin AMKin toiminnan kehittämiselle ja tavoitteena on toteuttaa jo ensimmäiset kehitystoimenpiteet tulevan vuoden kuluessa sekä koulutus-, että TKI-toiminnan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.


Lähteet:

Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Haettu 25.3.2021: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.

Arene (2021). Lähtölaukaus kestävän kehityksen ohjelmalle, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 9.2.2021. Haettu 25.3.2021: http://www.arene.fi/ajankohtaista/lahtolaukaus-kestavan-kehityksen-ohjelmalle/.

Asikainen, E. 2020. Kestävän kehityksen osaamien osana ammatti-identiteettiä. Julkaisematon.

Kangastie, H. (2021). Kestävän kehityksen neljän osa-alueen ja SDG-tavoitteiden sisältyminen OPSeihin, Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin AMKin välinen sopimus kaudelle 2021-2024. Haettu 26.3.2021: https://intra.lapinamk.fi/fi/lapin-amk/OKMsopimusvalmistelu/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/fi/lapin-amk/OKMsopimusvalmistelu/Jaetut%20asiakirjat/Vahvistettu%20OKM%20sopimus%20LapinAMK.pdf&action=default.

Paras Paikka Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa. Haettu 25.3.2021: https://intra.lapinamk.fi/fi/lapinamk/laatujarjestelma/Jaetut%20asiakirjat/PARAS%20PAIKKA%20laadunhallinta%20Lapin%20ammattikorkeakoulussa.pdf.

Kestavakehitys.fi (2015). Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Valtionneuvoston kanslia, 2015. Haettu 29.3.2021: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.

Youtube (2021). Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman aloitusseminaari 5.2.2021, Arene ry - Youtube-kanava, 8.2.2021. Haettu 25.3.2021: https://www.youtube.com/watch?v=fOrkJgbFBY4.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 ... 27 28 29Seuraava