kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Resurssiviisastelua SERI-hankkeessa

15.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Insinööri (YAMK) Katri Hendriksson työskentelee projektipäällikkönä Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä ja insinööri (AMK) Heini Tuuliainen projekti-insinöörinä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tausta

SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Meri-Lapin alueesta vähähiilisyyden ja resurssiviisauden edelläkävijä. Rakentamisen ja elintarvikeviisauden saroilla on tehty vähähiilisyyttä edistäviä pilotteja, joista saatujen tulosten avulla laaditaan syksyn aikana Meri-Lapille seudullinen vähähiilisyys- ja resurssiviisausstrategia sekä toimenpideohjelma.

Suomen ympäristökeskuksen (2020) mukaan resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusti sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, niin että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa (YM 2021, a). Resurssiviisaus katsoo resurssien kulutusta yhteiskunnan tasolla, jotta päästäisiin parhaaseen lopputulokseen kokonaisuuden kannalta (SYKE 2020).

 

Rakennusala elää murrosta

Rakennusalalla kestävää kehitystä on toistaiseksi edistetty talous edellä sosiaalisen ja ympäristövastuullisen toiminnan jäädessä vähemmälle huomiolle (Kuvio 1.). Rakentaminen ja rakennukset kuitenkin aiheuttavat suuren osan kaikista päästöistämme, joten alaa vaaditaan parantamaan ympäristövastuutaan.

Kolme ympyrää, joiden sisällä sanat taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja ekologinen kestävyys.
Kuvio 1. Kestävän kehityksen toiminnot.

Rakennusala on jäänyt muutenkin vähän ajastaan, joten myllerrystä on tiedossa, kun digitalisaatio, kiertotalous, cleantech ja muut vähähiilisyyttä edistävät ratkaisut luovat uusia sääntöjään, laista ja asetuksista puhumattakaan.

 

Vähähiilisyyttä jalanjälkiin

Jotta rakennusalan vihreä siirtymä olisi hivenen kevyempää Meri-Lapissa, SERI-hankkeen rakentamisen piloteissa etsittiin alan parhaat resurssiviisaat ratkaisut ja laitettiin ne materiaalipaketteihin. Suunnitelmien tasolla ratkaisuja tarjottiin talopakettien hiilijalanjäljen laskentaan, yrityksen lämmitysjärjestelmän valintaan sekä siirtolapuutarhamökin maankäyttöön, materiaaliratkaisuihin ja energian käyttöön.

Koska energian käyttö ja niihin liittyvät päästöt ovat toistaiseksi isoimpia ilmasto-ongelmia, uusiutuvaan energiaan siirtymisen lisäksi katse on käännetty energian käytön vähentämiseen. Hiilijalanjäljen laskenta paljastaa toiminnan tai tuotteen elinkaaresta pahimmat päästöpesäkkeet, jolloin niihin on helppo tarttua.

Kun toiminnasta tehdään läpinäkyvää, on valveutuneiden asiakkaidenkin helppo valita ominaisuuksiltaan paras ja vähähiilisin vaihtoehto. Hiilijalanjäljen laskentaan olisikin hyvä jo rakennusalan yrityksissä alkaa perehtyä, sillä pian Suomessa rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä (vuoteen 2025 mennessä) (YM 2021, b).

Lämmitysjärjestelmän harkitulla valinnalla on myös iso vaikutus päästöjen syntymiseen, sillä elinkaarisesti kustannustehokkailla energiakorjauksilla ja lämmitysjärjestelmien vaihdoilla nykyisen rakennuskannan päästöjä voidaan pienentää jopa yli 80 % (Sankelo & Alhola 2020).

 

Suurten materiaalipankkien käyttöönotto

Rakennusmateriaalit tuottavat päänvaivaa ympäristölle ja ilmastolle. Joko niiden valmistus aiheuttaa kamalia päästöjä tai ne syövät juuri niitä luonnonvaroja, joista meillä on kohta pulaa. Vaikka ekotehokkaiden ja muunneltavien rakennusten suunnittelu ja toteutus aloitettaisiinkin nyt, on meillä vielä paljon rakennuskantaa, jota ei välttämättä saada korjaamallakaan enää käyttökelpoiseksi. Siksipä purkaminen ja purkumateriaalien kiertotalous ovat viime aikoina olleet aiheellisesti tapetilla, muuallakin kuin SERI-hankkeessa.

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 uudet oppaat rakennusten kestävään purkamiseen, joiden viisaita oppeja myös purkumateriaaleihin liittyvissä materiaalipaketeissa käsitellään. Paketeissa esitellään rakentamisen kiertotaloutta materiaalien tunnistamisesta niiden optimaaliseen hyödyntämiseen sekä annetaan valmiita toimintaohjeita ja jakelukanavia, jotta resurssitehokkaampaan toimeen olisi helpompi siirtyä. Lisäksi ratkaisuja etsittiin tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Purkuun menevät rakennukset ovat suuria materiaalipankkeja, joiden hyödyntäminen, jos jokin, on resurssiviisasta uusiutumattomien luonnonvarojen käydessä vähiin.

 

Inhmislähtöisyydestä apua rakennusalan haasteisiin?

Sen lisäksi, että suoria ympäristövaikutuksia on vähennettävä, löytyy rakennusalalta muitakin haasteita. Lujatalon ja Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan kovimmat haasteet rakentamisessa keskittyvät laatuun ja suorittavan työvoiman saantiin (Lujatalo 2018). Rakentamisen laatuun vaikuttavat rakennushankkeen useat eri osapuolet. Virheitä syntyy muun muassa puutteellisten lähtötietojen seurauksena, suunnittelu- ja valmistusvirheistä, liian kireistä aikatauluista sekä alhaisimman hinnan priorisoinnista osaamisen kustannuksella. (Rakennusteollisuus 2021.)

Mikäli rakennusalalla johtamismenetelmät ovat jääneet kaiken muun ohella viime vuosituhannelle, voi ongelmien juurisyitä kaivella sieltä. ”Management by perkele” -tyyppistä johtamista tuskin (toivomme ettei) enää missään nähdään, mutta liiallista tehtäväkeskeisyyttäkin voisi tasapainottaa ripauksella inhimillisyyttä. Hivenen yhteistyötä, empatiaa ja henkilöstöresurssiviisautta olisi paikallaan myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kuromiseksi nykypäivän tasalle rakennustyömaalla.

Yhteistyöllä pystytään vastaamaan monenlaisiin haasteisiin. Resurssiviisasta toimintaa rakentamisessa on alettu lisäämään erilaisilla yhteistyötä tukevilla menetelmillä, kuten Big roomilla ja Last Planner systemillä. Lean-menetelmiin lukeutuvien yhteistoimintatapojen tarkoituksena on sitouttaa hankkeen osapuolia toimimaan yhteistyössä, jolloin aikataulut saadaan tiiviimmiksi, edellytykset varmistettua ja tieto kulkemaan jouhevammin. Aikataulujen ja osien yhteensopivuuksiin liittyviltä virheiltä vältytään ja projektin luotettavuus kasvaa. Yhteisen tekemisen kautta osapuolten välinen luottamus toisiinsa paranee. (Ratu KI-6031 2017, 105–106.)

Jos rakentamisessa psykologiseen turvallisuuteen kiinnitettäisiin yhtä paljon huomiota, kuin fyysiseen työturvallisuuteen, voisi hälläväliä-asennekin talttua. Kunnioittamalla työntekijöitä, kuuntelemalla heidän ajatuksiaan ja luomalla oikeudenmukaisen ja luottamuksellisen työilmapiirin, rakennusalallakin olisi pian aloitteellisia, sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Huolehtimalla hyvinvoinnista ja kouluttamalla henkilöstöä, saadaan aineettomat resurssit kasvamaan ja laatu paranemaan. Kun työntekijöiden annetaan kehittää itse heidän parhaiten tuntemaansa työtä, työstä tulee tehokkaampaa ja tuottavuus lähtee kasvuun. (Tuuliainen 2021, 58–59.)

Kukapa ei haluaisi työskennellä ihmisiä kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa myös itse voisi vaikuttaa asioihin? Resurssiviisas henkilöstöpolitiikka on oikea kilpailuvaltti työmarkkinoilla ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti.

SERI-hankkeen pilotissa julkisen ruokapalvelun henkilöstöresurssiviisautta tuotiin esille esittelyvideolla. Tavoitteena oli kohentaa työantajaimagoa ja alan houkuttelevuutta, sillä tälläkin alalla osaavasta työvoimasta on pulaa. Duunitorin (2018) mukaan houkuttelevalle työnantajabrändille on enemmän kysyntää ja se vetää puoleensa parhaita osaajia. Lisäksi se kasvattaa myös nykyisten työntekijöiden lojaaliutta.

 

Ilman näkyvyyttä olet kuin valoton majakka pimeydessä

Markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan merkitys korostui myös toisessa SERI-hankkeen elintarvikeviisauden pilotissa. Useita eri toimijoita kokoontui webinaarien merkeissä puhumaan alueen lähiruoan resurssiviisauden parantamisesta ja siitä minkälaisia haasteita ja ratkaisuja asiaan liittyy. Keskusteluissa näkyvyyden puute koettiin yhtenä haasteellisena tekijänä useammankin tahon kannalta.

Tunnettuuden puute voi heikentää erityisesti pk-yritysten menestystä. Vaikka markkinointi on tullut helpommaksi ja edullisemmaksi sosiaalisen median myötä, pieniltä yrityksiltä ei välttämättä löydy niitä resursseja, joita tunnetuksi tuleminen vaatii: aikaa, taitoa, voimavaroja ja henkilöstöä tai ylimääräistä rahaa maksaa siitä jollekulle.

SERI-hanke tarttui heti toimeen ja resurssiviisasta markkinointia hyödynnettiin useammassakin elintarvikeviisauden pilotissa. Näkyvyyden edistämiseksi kehitettiin markkinointiin liittyvä tietopaketti, jonka avulla yritys pystyy kartoittamaan, mikä on viestinnällisen toiminnan nykytilanne ja miten sitä voisi kehittää. Sen lisäksi, että onnistunut markkinointi voi parhaassa tapauksessa turvata yrityksen menestymisen useiden vuosien päähän, sitä voidaan käyttää henkilöresurssien tarpeen sekä tuotantotilojen kapasiteetin käyttöasteen optimointiin.

Voisiko näkyvyyden lisäämisestä löytyä viisauden ituja myös rakentamispuolelle ja voisiko positiivista näkyvyyttä lisätä jollain aivan uudella tapaa?

 

Alueellinen yhteistyö vahvistaa alueen taloutta ja ostovoimaa

Webinaarien tuloksiin perustuen SERI-hanke lähti edistämään elintarvikepuolen resurssiviisautta nostamalla lähituotteita ja -palveluita esille alueen kohteissa. Pilotit vahvistivat alueellisia yhteistyörakenteita ja kohteet auttoivat lähituotteiden ja -palveluiden tuottajia nostamaan markkina-arvoaan.

Lähellä tuotettuja tuotteita käyttämällä voidaan tukea alueen elinvoimaisuutta. Se lisää työllisyyttä ja sitä mukaan tuo ostovoimaa ja verorahoja alueelle. Lähituotteilla voidaan vähentää turhia kuljetuksia ja turhaa varastointia tuotteen elinkaaren aikana. Kuljetuskustannukset pienenevät ja kuljetuksista aiheutuneet vauriot vähenevät. Lyhyessä jakeluketjussa toimijoita on vähemmän, jolloin kommunikointi ja yhteistyö tulevat helpommiksi. Raaka-aineet eivät jää jumiin Suezin kanavaan vaan toimituksesta tulee joustavampaa.

SERI-hanke on toteuttanut pilottivaiheessaan erityisesti alueellista yhteistyötä ja pyrkinyt vahvistamaan resurssiviisaus-termin jalkauttamista. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää Meri-Lapin alueen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta hankeaikana (Kuva 1). Hankkeen toimintakausi sijoittuu ajalle 1.1.2020 - 31.12.2021. Hankerahoituksen kokonaisbudjetti on 353 690 euroa, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021)

Hankkeen kuvastoa ja rahoittajien logot.

Kuva 1. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

 

Resurssiviisauden merkitys paikallisuudelle

Kaikesta SERI-hankkeessa toteuttamastamme heräsi ajatus, voitaisiinko esimerkiksi tällaista lähituoteideaa tuoda myös rakentamiseen mukaan? Me ainakin innostuisimme talosta, jonka materiaalit olisi tuotettu lähellä. Yritys voisi kertoa vaikkapa, että tämä puu on kaadettu Kemijärven metsästä. Aivan niin kuin broileripaketissakin lukee, miltä tilalta liha on kotoisin. Voisimme sitten vieraille kehuskella, että tämäkin torppa on rakennettu lappilaisesta tavarasta. Parhaassa tapauksessa materiaali olisi kierrätettyä, ja voisimme kertoa nohevana, että näissä seinissä on käytetty lähipitäjästä puretun vanhan kappelin tiiliä. Rakennusmateriaaleilla olisi henki ja oma hieno tarinansa.

Resurssiviisauden merkitystä kehitykselle ei voida väheksyä, se on muodostunut jo trendiksi aivan kuten vaikkapa digitaalisuuden hyödyntäminen kiertotalouden edistämiseksi. Resurssiviisaita ratkaisuja voidaan löytää jokaisesta toiminnosta, jokainen yritys voi osoittaa jonkin toiminnon toteuttavan resurssiviisautta ja jokainen yksilö pystyy näyttämään, kuinka on jossakin kohtaa toteuttanut jonkin toiminnon resurssiviisaammin kuin aiemmin.

Alueellisesti ajateltuna resurssiviisautta on joka paikassa. Sitä on nähtävillä kuntapalveluiden keittiöissä lähiruoan hyödyntämisessä, sitä on työyhteisössä, jossa työntekijöille tarjotaan mahdollisuus parantaa työhyvinvointiaan, puhumattakaan siitä miten resurssiviisaus on läsnä arjen toiminnoissa.

Meri-Lapissa resurssiviisautta on paljon, se vain täytyy kaivaa esiin ja mahdollistaa sille tilaa kasvaa ja kehittyä. SERI-hanke toteutti pilottivaiheellaan Meri-Lapin alueelle palveluksen ja sai pilottitoimenpiteillään esiin erityyppisiä resurssiviisaita ratkaisuja, joista toivon mukaan on hyötyä tulevaisuudessakin.

Lähteet

Duunitori. 2018. Työnantajakuvan rakentaminen. Viitattu 16.7.2021 https://duunitori.fi/tyoelama/tyonantajakuvan-rakentaminen.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Viitattu 12.7.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065.

Lujatalo 2018. Rakennusalan vahvuudet, heikkoudet, haasteet ja mahdollisuudet. Viitattu 1.7.2021 https://www.lujatalo.fi/2018/09/04/rakennusalan-vahvuudet-heikkoudet-haasteet-ja-mahdollisuudet/.

Motiva 2016. Vähähiilisyyden tausta-aineisto Kestävää kasvua ja työtä (2014–2020) -ohjelman hankekäsittelijöille.

Rakennusteollisuus 2021. Rakentamisen laatu. Viitattu 1.7.2021 https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Laatu/.

Ratu KI-6031. 2017. Rakennushankkeen ajallinen suunnittelu ja ohjaus. 3. painos. Helsinki: Rakennustieto Oy.

SYKE 2020. Kiertotalouden termipankki. Viitattu 1.7.2021 https://www.syke.fi/kiertotaloudentermipankki.

Tuuliainen, H. 2021. Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101271578.

Ympäristöministeriö 2021
- a, Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 1.7.2021 https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys.
- b, Vähähiilisen rakentamisen tiekartta. Viitattu 11.8.2021 https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Hyvinvointia korkeakouluopintoihin – hoksautuksia opintojen tukemiseksi

13.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Jaana Koivuranta, FM, lehtori/opinto-ohjaaja, Digitaaliset ratkaisut, Lapin AMK; Erja Rahkola, TtM, lehtori/opinto-ohjaaja, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin AMK; Tuija Syväjärvi, FM, lehtori/opinto-ohjaaja, Vastuulliset palvelut, Lapin AMK

Opintojen keskeytykset ongelma

Lapin amkissa on meneillään Hyvinvointia korkeakouluopintoihin -hanke vuoden 2021 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä opintojen keskeytymistä. Lisäksi tavoitteena on varhaisessa vaiheessa tunnistaa ne opiskelijat, joilla on riski opintojen keskeytymiseen tai joiden opinnot ovat jo keskeytyneet, ja antaa heille tarvittavaa intensiivistä tukea.

Tilastokeskuksen uusimpien (3/2021) tietojen mukaan lukuvuonna 2018−2019 ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen keskeytti 7,5 % opiskelijoista (kuvio 1).

Kuvio 1 Syväjärvi et al.jpg

Kuvio 1. Keskeyttäminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa 2018−2019 prosentteina. Lähde. Tilastokeskus - Koulutuksen keskeyttäminen 2019 (stat.fi)

Lapin amkissa opintojen keskeytymisellä tarkoitetaan opiskeluoikeuden menettämistä tai peruuttamista tai opiskeluoikeudesta luopumista eli eroamista (Forest, 2021). Vuonna 2020 laskentapäivän 20.9. mukaan ammattikorkeakoulussamme keskeytymisiä oli 11 % (Lapin amkin tavoite- ja tulosinfo 2020).


Kysely ensimmäisen vuoden opiskelijoille

Hankkeessa toteutettiin marraskuussa 2020 verkkopohjainen kysely samana vuonna Lapin ammattikorkeakoulussa aloittaneille opiskelijoille. Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden tuen tarpeita opiskeluun ja hyvinvointiin liittyen. Opiskelijanäkökulman mahdollistumiseksi kyselyn toteutti opiskelijaryhmä osana projektiopintojaan. Kyselyyn vastasi 212 opiskelijaa.

Vastaajista 58 % ilmoitti käyvänsä töissä. Keskimääräinen työtuntimäärä oli 30 tuntia viikossa. Työssäkäyvien prosenttiosuus oli sama kuin tilastokeskuksen uusimpien (3/2021) tietojen mukaan vuonna 2019 (Kuvio 2). 71 % vastanneista opiskelijoista ilmoitti ajankäytön mietityttävän, ja heillä olevan tarve oman ajankäytön hallinnan tukemiseen. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita pohditutti myös opintojen edistymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja uuteen asuinympäristöön liittyvät asiat.

Kuvio 2 Syväjärvi et al 2021.jpg

Kuvio 2. Vähintään 18-vuotiaiden työssäkäyvien osuudet kaikista opiskelijoista 2010-2019.
Lähde. Tilastokeskus - Koulutuksen keskeyttäminen 2019 (stat.fi)


Hoksautuksia opintojen tukemiseksi


Kyselyn tuloksia on hyödynnetty hankkeen jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Syksystä 2021 alkaen toteutetaan lukukausittain opiskelijoille ja opetushenkilöstölle hoksautuksia, jotka ovat ajatuksia herättäviä blogeja, videoita, esityksiä, ääninauhoitteita jne. Blogit on suunnattu opetushenkilöstölle (hoksaakko) ja opiskelijoille (hyvinvointia korkeakouluopintoihin). Hoksautusten sisältö kohdentuu erilaisiin teemoihin, jota ovat esimerkiksi ajan- ja elämänhallintataidot, uraohjausosaaminen, selkokielisyys sekä erilaiset opiskelu- ja oppimiskyvyt.

Lukukausiteemat kuukausittain ovat seuraavat:

• arjen abc; elokuu/tammikuu
• osallisuus ja yhteisöllisyys; syyskuu/helmikuu
• minä oppijana − minun vahvuuteni; lokakuu/maaliskuu
• mielen mausteita; marraskuu/huhtikuu
• hengähdyshetkiä; joulukuu/toukokuu

Hoksautuksiin haluttiin myös opiskelijoiden visuaalinen näkemys. Tämän toteutumiseksi saimme Lapin amk:n kuvataideopiskelijoita tekemään opintoihin liittyvää harjoittelua hankkeeseen. He toteuttavat hoksautuksiin liittyvää kuvitusta, sarjakuvaa ja animaatioita verkkoympäristöön. Hoksautusten sisältöä tehdään yhteistyössä korkeakoulukuraattoripalveluiden asiantuntijoiden kanssa.

Neljä eläinpiirroshahmoa ja puhekuplia.

Kuva 1. Kuvataideopiskelijoiden Emma Karppisen, Jaana Saarenpään, Ruusu Lohen ja Eerika Kumpulan luomat hahmot.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakouluun toimintakäytäntöjä, jotka vahvistavat opiskelijan hyvinvointia kahdella tasolla: kaikille opiskelijoille tarkoitetulla hyvinvointia vahvistavalla toiminnalla sekä yksilöllisellä intensiivisellä tuella. Opetushenkilöstölle suunnatuissa hoksautuksissa keskiössä on opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen. Teemakuukausien monimediaisten sisältöjen kautta vahvistetaan opiskelijan minäpystyvyyttä, opiskelijahyvinvointia sekä kehitetään avointa keskustelukulttuuria.

 

Hyvinvointia korkeakouluopintoihin

Hyvinvointia korkeakouluopintoihin -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke ajalla 9/2020−12/2021. Hankkeen päätoteuttaja on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Vamos-palvelut) ja osatoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu sekä ODL Liikuntaklinikka.

Hanketta toteutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun kampuksella, Lapin ammattikorkeakoulun Kemin, Rovaniemen ja Tornion kampuksilla sekä Vamoksen toimipisteissä Oulussa ja Rovaniemellä. Yhteistyökumppaneita ovat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, Erilaisten oppijoiden liito, opiskelijakunnat O’Diako ja Rotko.

Lähteet

Forest, M. 2021. Blogikirjoitukseen. Sähköposti tuija.syvajarvi(a)lapinamk.fi. 7.6.2021. Tulostettu 7.6.2021.

Lapin amk. 2021. Tavoite- ja tulosinfo vuodelta 2020. Viitattu 7.6.2021

Tilastokeskus 2021. Koulutuksen keskeyttäminen. Viitattu 1.6.2021. https://www.stat.fi/til/kkesk/2019/kkesk_2019_2021-03-12_tie_001_fi.html.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Opettaja oppimassa uutta

8.9.2021



Kirjoittaja seisoo arktisen älykkään metsäverkoston mainosjulisteen vieressä.
MMM Maarit Timonen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Jatkuva oppiminen on päivän sana. Olen saanut nauttia sen tuomista hyödyistä ammatillisen profiilini kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Olen saanut olla työnantajan kannustamana työelämäharjoittelussa ja kouluttautua kansainväliseen MBA-tutkintoon työni ohessa työnantajan osoittamalla työajalla.

Omaehtoisen koulutuksen resurssi aktiiviseen käyttöön

Lapin ammattikorkeakoulussa on käytössä omaehtoisen koulutuksen resurssi, 40 tuntia vuodessa, jokaiselle työntekijälle. Tunnit merkitään palkalliseksi työajaksi työntekijän työaikasuunnitelmaan esimiehen kanssa käydyn kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskustelussa arvioidaan koulutuksen tuoma hyöty niin työntekijälle itselleen kuin työnantajalle sen saadessa parhaimmassa tapauksessa entistä osaavamman ja motivoituneemman työntekijän työyhteisöönsä.

Olen käyttänyt resurssini parina viime vuotena uuden tutkinnon opiskeluun entisten luonnonvara-alan tutkintojen lisäksi. Opiskelen MBA-tutkintoa Lapin AMK:n Tornion yksikössä englanniksi. Idea lähti siitä, että havaitsin tarvitsevani parempia kansainvälisen työelämän valmiuksia, eritoten englannin kielitaitoa. Bonuksena tulee tutkinto kaupalliselta puolelta kansainvälisillä vivahteilla maustettuna.

Töitä teettää – mikään ei tule ilmaiseksi – mutta olen jo nyt varma tutkinnon lopputyöaihetta pohtiessani, että työ ei ole mennyt hukkaan. Englannin kielitaitoni ei ole vieläkään huippua, mutta uskallan nyt avata suuni ja saan asiani hoidettua myös englanniksi. Kaupallisen puolen englanninkielinen terminologia on myös pikkuhiljaa alkanut käydä tutuksi projektin hallinnan ohessa. Molemmista on varmasti hyötyä jatkossa, teenpä sitten mitä tahansa työkseni tulevaisuudessa.

Työelämäharjoittelu osaamisen päivittämiseksi

Työelämäharjoittelun tavoitteena on kehittää opettajan henkilökohtaista osaamista sekä tieto-taitoa oman toimialansa toiminnasta ja uusiutuvista käytänteistä, kalustosta ja tietojärjestelmistä. Tämän pitäisi tukea ja helpottaa opettajan selviytymistä työnsä haasteista, mutta myös päivittää osaaminen vastaamaan reaalielämän tarpeita. Tämä, jos mikä, on opettajana toimivalle tärkeää. Vanhentuneen tiedon jakaminen asiantuntijatehtävässä, jota opettajan työ on, ei antaisi kovin pätevää kuvaa työntekijästä, mutta ei myöskään työnantajasta.

Työelämäharjoitteluun on osoitettu 80 tunnin työaikaresurssi, joka on työnantajan maksamaa työaikaa. Työnantajan tahtotila on varmasti myös parantaa opettajan työpanosta osaamisalallaan. Minä suunnittelin itse omista lähtökohdistani käsin työelämäharjoittelun jakson sisällön sekä kohdeyritykset, joihin halusin tutustua ja joista halusin minulle hyödyllistä ammatillista tietoa.

Valikoin seuraavat yritykset ja teemat: Lassila &Tikanoja kiertotalous ja erilaiset hyödynnettävät sivuvirrat uuden jätelain 1.7.21 mukaan, Lapin Metsäkeskus metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja niiden tarkastus sekä Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut ja sen tehtäväalueena olevien erilaisten luonnonsuojelun ja kulttuurikohteiden inventointi, hoito, seuranta sekä viranomaistehtävät. Kaikki tapaamani asiantuntijat olivat innolla järjestämässä minulle hyvää työelämäjaksoa. Kiitos siitä heille yhdessä ja erikseen!

Korona, totta kai, teki asioista hiukan vaikeampia järjestää ja toteuttaa, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen jakson antiin itselleni ja työyhteisölleni. Jouduin pätkimään harjoittelujakson kahden- neljän tunnin mittaisiin teams- verkkopalavereihin, joissa teoria-asiat käytiin läpi ennen maastoon siirtymistä. Maastopäivät olivatkin sitten yleensä pitkiä, koska kohteet sijaitsivat ympäri Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata. Mutta sain parasta mahdollista oppia alan ammattilaisten kanssa heidän oikeilla työmaillaan maastossa.

Kerroin maastopäivien annista koulutusohjelmamme facebook-ryhmässä ”Lapin AMK Biotalous” touko-kesäkuussa 2021. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan Tulevaisuuden biotalous- osaamisryhmämme kuulumisia ryhmässä. Aiheeseen liittyviä postauksia löytyy myös hastageilla #työelämäjakso ja #opekinoppii.

Sain jakson aikana useita uusia kontakteja, hyviä aineistoja sekä uusia ideoita toteuttaa jokapäiväistä työtäni opiskelijoiden ja hankehenkilöstön kanssa. Tulipa myös ihan suoria toimeksiantoja koulutusohjelmaan toteutettavaksi opiskelijatyönä. Verkostoitumisessa on voimaa.

Kiitokset työnantajalle panostuksesta työntekijän osaamiseen

Olen erittäin kiitollinen työnantajalle, Lapin AMK:lle, että sain mahdollisuuden sekä omaehtoiseen kouluttautumiseen henkilökohtaisen tarpeeni mukaan että työelämäharjoitteluun ammatillisen kehittymiseni vuoksi. Molemmat lisäävät motivaatiotani ja sitoutumistani työhöni ja työyhteisööni, mutta myös henkilökohtaista kehitystäni asiantuntijatehtävissä missä tahansa organisaatiossa tulevaisuudessa. Haluan olla pätevä ammatissani.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





The Black Truth behind Global Warming

6.9.2021



The writers' faces.
Writers: Amelia Ilieva, Bachelor student in a greenery management at PXL University of Applied Sciences, Belgium; Anne Saloniemi, project manager (Bachelor in of Natural Resources, Forestry) in the Future Bioeconomy Expertise at Lapland University of Applied Sciences, Finland.

Kolarctic CBC logo.jpg

The importance of Black Carbon mitigation in the Arctic

Knowledge is power

Carbon dioxide has been the substance most associated with climate change for decades. However, it is only part of the complex picture. Scientific research shows that short-lived climate forcers or SLCFs are where future actions must be focused if the world’s temperature is to be kept in check. SLCFs include black carbon (BC), hydrofluorocarbons, methane and ozone. These pollutants stay only up to a few years in the atmosphere but their contribution to global warming is far greater than the one of carbon dioxide (Saxena and Chandra, 2011; AMAP, 2015b).

The Black Death of the 21st century

The SLCFs affect not only the climate, but the air quality and health of the population. BC is a winner in that category, with its health impacts building up since the 90s. The first exposure limits date back from 1979 (WHO, 1979). Since then, a great number of studies have come out as a result of trying to find a way to consistently measure its quantity and effects.

It is a challenge because BC is often part of a mixture of pollutants, and has therefore been referred to as a major component of particulate matter. What has been confirmed is that the tiny particles can penetrate deep into the lungs, leading to all kinds of respiratory problems (WHO, 2012; AMAP, 2015a). In Finland for example, particulate matter causes 64% of health impacts by air pollutants. There is currently no proof of a safe level of exposure (Finnish Environment Institute, 2020).

The origin

Population growth and economic development greatly increase pollution (AMAP, 2017b, 2017a). BC is a by-product, emitted in the form of tiny particles by incomplete combustion of fossil fuels, wood or biomass. Regardless of the country, the major contributors are the residential heating, transport and mining sector (The Arctic Council, 2021). In Finland, wood combustion from sauna stoves and manually stokes boilers are the biggest BC emitters (Savolahti et al., 2016).

 

Black is the new white

The short lifespan of BC often leads to deposition close to the source. This is the reason the Arctic states are responsible for almost one-third of all BC emission impacts in the Arctic (AMAP, 2015b). The pollutant often darkens the surface of the snow and ice. The snow then loses its property to reflect light, leading to an even faster melting rate (EUA-BCA, 2021). This is a common phenomenon, close to populated areas that is mostly noticed at the end of winter when there is no fresh snow to cover the pollution.

Making a difference internationally

The severe effects of BC have already been recognized around the globe with legislation around climate and air pollution. However, there are few legal commitments such as the National Emissions Ceiling Directive and recently, the EU Green Deal. Most legislation is based on voluntary initiatives and working groups, often part of the Arctic Council (Timonen et al., 2019; Arctic Council, 2021).

A cross-border approach

The Kolarctic CBC Programme aims to financially support projects that help protect the Arctic (Kolarctic CBC, 2020). As part of this programme, the project Capacity Building for Black Carbon mitigation (CB4BC) was launched in February 2021, with Lapland University of Applied Sciences as the leading partner. It aimed to create a roadmap for BC mitigation in northern Finland and Norway, and in NW Russia.

Multiple workshops took place that strengthened cross-border cooperation and raised awareness of the topic (LUAS, 2021). As part of her exchange internship, Amelia Ilieva, a Greenery management student from Belgium, supported the project in multiple ways. In addition to taking part in meetings and the first two workshops, she supported the project through creating an overview of the state of emissions and sustainability practices within the three countries. She also conducted a study on sustainability and BC in the partner universities.

 

Spreading the knowledge

Pollutants such as BC are closely related to climate change and therefore, the achievement of the Sustainable Development Goals (SDGs). Since the youth represents more than half of the world’s population, to a great extent they determine the future of the planet. Therefore, academic institutions have an obligation to pass on knowledge on the SDGs and BC to the next generation (AIESEC, 2016).

For this reason, Amelia evaluated the sustainable initiatives within the universities in Lapland, Troms and Murmansk regions. She distributed a survey to investigate if there is a difference in the knowledge of the SDGs and BC among the teachers and students, regions, genders, age groups, years at the university and incomes. Also, she looked at the information channels on the topics, as well as collected opinions and suggestions on governmental and university practices.

The current situation in Lapland

What Amelia found is that Lapland was strongly involved in sustainability. Lapland University of Applied Sciences has already integrated the topic of the SDGs into many courses and has established a team that integrates the goals into all activities.

Survey results had limited statistical significance. However, they confirmed that teachers have a higher level of knowledge of the SDGs than students. The low response rate from Norway and Russia, possibly indicated a lack of interest or knowledge on the topics. Teachers used mostly university and publications as the main information channels, while students acquired knowledge from the news, social media and slightly less often from the university and publications. Most participants found the SDGs very important and were already taking sustainable actions.

Nevertheless, almost a third of the students did not take any action. Furthermore, half of the teachers and students had no integration of the topics in their lessons. Most of them agreed that the university should integrate the topics better and be more eco-friendly. When it came to the government’s vision, some knew it, while almost one third did not.

Future proof education

Universities are among the mostimportant information channels on the SDGs and BC. To combat climate change, they must fulfil their obligation to set an example and spark the interest of teachers and students on the topics. Each movement starts with an action.

‘’We change the world one small action at a time’’


Sources

AIESEC (2016) Youth Speak Global Report 2016. Available at: https://issuu.com/aiesecinternational/docs/report_youthspeak_2016.

AMAP (2015a) AMAP assessment 2015: Black carbon and ozone as Arctic climate forcers, AMAP assessment report.

AMAP (2015b) Summary for policy-makers: Arctic climate issues 2015; Short-lived Climate Pollutants, AMAP summary report.

AMAP (2017a) Adaptation Actions for a changing Arctic: Perspectives from the Barens Sea.

AMAP (2017b) ‘Adaptation actions for a Changing Arctic (AACA) - Barents Area Overview Report’, Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), p. 24.

Arctic Council (2021) ARCTIC COUNCIL: The leading intergovernmental forum promoting cooperation in the Arctic. Available at: https://arctic-council.org/en/.

EUA-BCA (2021) Reducing Black Carbon Emissions from Residential Heating in the Arctic:EU-funded Action on Black Carbon in the Arctic – Technical Report 4. April 2021.
Finnish Environment Institute (2020) National report BY FINLAND APRIL 2020 Enhanced Black Carbon and Methane Emissions Reductions Arctic.

Ilieva, Amelia (2021) An evaluation of the knowledge of the Sustainable Development Goals and Black Carbon within the higher education systems of northern Finland and Norway, and in Kola Peninsula, NW Russia. Thesis at Lapland University of Applied Sciences. Available at: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915262.

Kolarctic CBC (2020) What next? 2021-2027. Available at: https://kolarctic.info/kolarctic-what-next-2021-2027/.

LUAS (2021) ‘Black Carbon mitigation roadmap for decision makers in three regions’. Available at: https://www.lapinamk.fi/news/Black-Carbon-mitigation-roadmap-for-decision-makers-in-three-regions/29272/a6608fbf-1dbe-4f0e-a482-f2bc80200ab4.

Savolahti, M. et al. (2016) ‘Black carbon and fine particle emissions in Finnish residential wood combustion: Emission projections, reduction measures and the impact of combustion practices’, Atmospheric Environment, 140, pp. 495–505. doi: 10.1016/j.atmosenv.2016.06.023.

Saxena, P. and Chandra, A. (2011) ‘Black carbon: The Dark Horse of Climate Change Drivers’, Pollution Engineering, 43(1), pp. 2009–2012. doi: 10.1002/9783527809080.cataz02167.
The Arctic Council (2021) Addressing Pollution. Available at: https://arctic-council.org/en/explore/topics/pollutants/.

Timonen, H. et al. (2019) ‘Adaptation of Black Carbon Footprint Concept Would Accelerate Mitigation of Global Warming’, Environmental Science and Technology, 53(21), pp. 12153–12155. doi: 10.1021/acs.est.9b05586.

WHO (1979) SULFUR OXIDES AND SUSPENDED PARTICULATE MATTER. Available at: http://www.inchem.org/documents/ehc/ehc/ehc008.htm.

WHO (2012) Health effects of Black Carbon, Atmospheric Environment. doi: 10.1016/j.atmosenv.2007.03.042.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisuus ja kestävä kehitys – Laatukahvilla ammattikorkeakoulussa

3.9.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), projektipäällikkö, kestävän kehityksen koordinaattori, Lapin ammattikorkeakoulu; Sinikka Jänkälä, KTT / D.Sc., vastuullisuusjohtaja, Lapin ammattikorkeakoulu; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu; Sanna Tyni, FT, yliopettaja, Uudistuva teollisuus -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Johdanto

Lapin AMK otti käyttöön erillisen kestävän kehityksen ohjelmansa vuonna 2019. Vuodesta 2021 lähtien toimintaan kytkettiin mukaan vastuullisuus ja kehittämistyötä kohdennettiin korkeakoulun hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi organisaation johtamisen sekä TKI- ja koulutustoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa kestävän ja vastuullisen toimintakulttuurin kehittymistä ja lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta teemasta. Tämä mahdollistetaan yhteisillä tapaamisilla ja keskustelutilaisuuksilla. (Lapin AMK 2021)

Osana Lapin AMKin laatutyötä on järjestetty “Laatukahvit”-tilaisuuksia, joissa tuodaan tutuksi laatua osana arjen työtä. Huhtikuussa 2021 toteutettiin Lapin AMKin Laatukahvit -tilaisuus, jossa esiteltiin henkilöstölle vastuullisuus ja kestävän kehityksen toimintaa. Laatukahveilla kokoonnuttiin kuuntelemaan aiheeseen liittyviä alustuksia sekä keskustelemaan ja pohtimaan teemaa yhdessä. Tässä blogissa esittelemme kestävän ja vastuullisen toiminnan laatukahveja.

 

Kestävä ja vastuullinen Lapin AMK

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työryhmästä nimettiin pieni joukko laatukahvien suunnittelua ja toteutusta varten. Ryhmä laati alustavan käsikirjoituksen puoli tuntia kestävälle tilaisuudelle. Henkilöstölle haluttiin tarjota myös tilaisuus keskustella kestävästä kehityksestä Lapin AMKissa. Teeman esittely toteutettiin etukäteen nauhoitetun videon avulla. Videolla taustoitettiin työryhmän tavoitteita, esiteltiin Lapin AMKille valitut kuusi kestävän kehityksen painopistealuetta (SDG 3, 4, 7, 8, 9 ja 11) (Suomen YK-liitto 2021), kestävän kehityksen tiekartta sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan tulevia toimenpiteitä konkreettisin esimerkein.

Koulutuksesta kertova esimerkki oli Lapin AMKin Master Schoolin Liiketoimintaosaamisen johtaminen -koulutuksen nykyisen opetussuunnitelman mukainen opintojakso “Asiakaslähtöisen liiketoimintamallin hallinta”. Koulutus tulee muuttumaan syksyllä 2021 ja uusi nimi tulee olemaan Kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys. Yliopettaja Jari Sarja esitteli meneillään olevan opintojakson toteutusta ja sitä, mihin SDG-periaatteisiin (Suomen YK-liitto 2021) opintojakson toteutuksella vastattiin. Yliopettaja Sarjan mukaan koulutuksen osalta muutos “ei aiheuta välttämättä sisällön uudistamista, koska keke –periaatteet on huomioitu jo nykyisen opintojakson suunnittelussa”. Opintojakson toteutuksella vastattiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Kuva 1.) SDG 4, 8, 9, 12, 13 sekä 15.

Hendriksson ja muut kuvio 1.jpg
Kuvio 1. Asiakaslähtöisen liiketoimintamallin hallinta ja keke (SDG) -periaatteisiin vastaaminen, kuvan laati Jari Sarja 2021.

Kestävän kehityksen tiekartta on vuosittain päivittyvä toimintasuunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet ja toteutuneet toimenpiteet aihealueittain. Aihealueet noudattavat Arenen ohjeistuksia Lapin AMKille sovellettuna (Arene 2020). Tiekartasta on helppo tarkastella, millaisia toimenpiteitä tietyille vuosille on vuoden alussa suunniteltu, ja mitkä niistä ovat toteutuneet vuoden lopussa. Tiekartan aihealueet ovat: Vastuullisuustyöryhmän toiminta, Koulutus, TKI –toiminta sekä Johtaminen. Kuvassa 2 on esitetty vuodelle 2021 työstetty tiekartta.

Hendriksson ja muut kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Vastuullisuus ja kestävä kehitys –tiekartta vuodelle 2021

Vastuullisuutta ja kestävyyttä tuotiin esille myös TKI:n hanketoiminnan kautta ja esimerkkinä toimi Lapin AMKin Kohti Kestäviä Hankintoja (KKH) -hanke. KKH -hankkeen projektipäällikköä Mika Uittoa haastateltiin Laatukahvit -videota varten ja kartoitettiin hankkeen osalta vastuullisia ja kestäviä toimenpiteitä. KKH -hankkeeseen liittyy viisi SDG tavoitteista (SDG 8, 11, 12, 13 sekä 17). Kuvassa 3 on nähtävillä KKH -hankkeen poiminnat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Hendriksson ja muut kuvio 3.jpg
Kuvio 3. Kohti kestäviä hankintoja –hankkeen projektipäällikkö Mika Uiton poiminnat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, jotka kytkeytyvät osaksi hankkeen toimintaa ja tavoitteita. (Kuva: Mika Uitto, Lapin AMK)

Videon jälkeen osallistujille avattiin Flinga -alusta, jonne oli etukäteen laadittu pohja kysymyksille ja palautteelle. Alustalle sai jättää kommentteja, esimerkkejä ja kysymyksiä, joita nousi esiin videon pohjalta. Työryhmän edustajat avasivat vielä lisää koulutuksen ja TKI-toiminnan kehityssuunnitelmia videon jälkeen ja antoivat osallistujille tässä vaiheessa aikaa tutustua Flingaan ja pohtia, mitä ajatuksia videon katselu herätti. Loppuaika tilaisuudesta käytettiin kuulijoiden esittämien kysymysten sekä Flinga-alustalle koottujen ajatusten läpikäymiseen.

 

Mitä jäi mieleen ja mitä seuraavaksi?

Laatukahvit olivat hyvä tilaisuus tuoda esille Lapin AMKin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toiminnan monipuolisuutta. Teemat kytkeytyvät organisaation kaikille tasoille ja huomioidaan osana johtamista, koulutusta ja TKI-toimintaa. Uutena elementtinä on huomioida entistä kokonaisvaltaisemmin kestävä kehitys esimerkiksi osana koulutuksia tai TKI-hankkeiden sisältöjä sekä seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Tulevina vuosina Lapin AMK on entistä vastuullisempi ja kestävää kehitystä edistävä organisaatio, jossa eri alojen asiantuntijat yhteistyössä opiskelijoiden kanssa luovat entistä kestävämpää tulevaisuutta Lappiin.

Lähteet

Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Viitattu 31.5.2021 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.

Lapin AMK (2021). Vastuullisuus ja kestävä kehitys Lapin AMKissa, internet-sivusto, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.8.2021 https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Vastuullisuus-ja-kestava-kehitys.

Suomen YK-liitto (2021). Kestävän kehityksen tavoitteet, internet-sivusto, Suomen YK-liitto. Viitattu 20.8.2021 https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Matkailun välittömät tulovaikutukset Sodankylässä

1.9.2021



Pasi Satokankaan kasvokuva.
YTM Pasi Satokangas työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Matkailun välitön tulo Sodankylässä vuonna 2019 oli hieman yli 60 miljoonaa euroa, kertoo Sodankylän kunnan tilaama ja Lapin ammattikorkeakoulun tuottama selvitys (Satokangas 2021).

Koronapandemia puhkesi vuonna 2020 muuttaen matkailun kenttää voimakkaasti, joten selvitys kuvaa ennen pandemia vallinnutta tilannetta. Selvitys perustuu uusimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin, joiden saatavuudessa on noin vuoden viive.


Välitön matkailutulo muodostuu palvelualan yrityksissä

Matkailun välittömät vaikutukset muodostuvat matkailijoiden asioidessa yrityksissä. (Kauppila 2001, 5–6; Ylkänen 1983.) Selvityksen toimialaluokitus (taulukko 1) heijastelee matkailijoiden kulutustarpeita ja niistä aiheutuvan tulon jakautumista. Selvityksen perusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja (Tilastokeskus 2017).

Tilastoaineiston ohella sovellettiin yrityskyselyssä kerättyä tietoa matkailun osuudesta yritysten liikevaihdon muodostumisessa. Kyselyyn on osallistunut 61 yritystä. Tämän ohella matkailun osuuden selvityttämisessä on käytetty aiemmasta selvityksestä peräisin olevia Luostoa koskevia tietoja (Isola 2013).

Toimialojen välitön matkailutulo laskettiin kertomalla tilastoitu kokonaisliikevaihto toimialan matkailuosuusprosentilla. Matkailun välittömät työlllisyysvaikutukset laskettiin vastaavalla periaatteella.

Majoitus- ja ravitsemistoimialan merkitys suurin

Selvityksen tulokset esitellään jaoteltuna vähittäiskaupan ja liikenteen toimialaan, majoitus- ja ravitsemistoimialaan, sekä huvi- ja virkistystoimialaan. Kuhunkin toimialaan kuuluu useita alaluokkia TOL 2008 -tilastointijärjestelmän mukaisesti (Tilastokeskus n.d.).

Alaluokkien tiedot on laskettu Tilastokeskuksen toimesta yhteen ja esitetty toimialakohtaisesti. Näin saadaan muodostettua yksinkertaisemmin esitettäviä kokonaisuuksia, eivätkä tietosuojasyyt haittaa tietojen esittämistä samoin, kuin pyrittäessä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

 
Satokangas 2021 taulukko 1.JPG


Suurin osa välittömästä matkailutulosta muodostui taulukon 1 mukaisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Vähittäiskaupan ja liikenteen toimialan kokonaisliikevaihto oli suurin, mutta matkailijoiden osuus liikevaihdon muodostumisessa oli pienin toimialoista.

Silti noin 15 % kauppojen, huoltamoiden, taksien ja muiden vastaavien yritysten liikevaihdosta muodostui matkailijoiden ansiosta. Vähittäiskaupan matkailutulo oli toiseksi korkein ennen huvi- ja virkistystoimialaa. Majoitus- ja ravitsemistoimialalla sekä huvi- ja virkistystoimialalla matkailun osuus liikevaihdon muodostumisessa oli noin 80–90 %, eli olennaisen merkittävä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019

Satokangas 2021 taulukko 2.JPG


Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Sodankylässä on esitetty taulukossa 2. Välitön matkailutyöllisyys oli yhteensä 340 henkilötyövuotta, josta selvästi suurin osa muodostui majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Majoitus- ja ravitsemistoimiala oli kunnassa huomattava työllistäjä, toimialan kokonaistyöllisyys oli lähes yhtä suuri, kuin vähittäiskaupan ja liikenteen työllisyys yhteensä.

Toimialojen matkailutyöllisyys sai aikaan yhteensä lähes 11 miljoonaa euroa palkkatuloa ja lähes 1,5 miljoonaa euroa palkkaverotuloa. Laskennassa ei ole huomioitu mahdollista verotulovuotoa, joka aiheutuu kohdekunnan ulkopuolella kirjoilla olevista työntekijöistä.

Toipumisen seuranta mahdollista vastaavin periaattein

Sodankylän matkailun talousvaikutusten kehittymistä on jatkossa mahdollista seurata käyttäen vastaavaa menetelmää, jolla on laskettu vuotta 2019 koskevat tulokset. Koronapandemia aiheutti tosin huomattavia muutoksi matkailuun.

Esimerkkinä voi käyttää matkailijoiden yöpymisiä, joita oli Sodankylässä vuonna 2020 vain noin puolet vuoden 2019 määrästä (Visit Finland 2021). Näin ollen jatkossa tehtävät selvitykset kuvaavat lähinnä toipumista, jossa pandemiaa edustava taso vertailukohtana edustaa jonkinlaista ”vanhaa normaalia” tai toistaiseksi saavutettua huippua.

Lähteet

Isola J. (2013). Isoja J. (2013) Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011. Lapin yliopisto, julkaisematon selvitysraportti.

Kauppila P. (2001). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin matkailijatutkimukset. Naturpolis, Kuusamo, tutkimuksia 3/2001. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.kuusamo.fi/sites/default/files/tutkimus_matkailun_aluetaloudelliset_vaikutukset_0.pdf

Satokangas P. (2021). Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Sodankylässä vuonna 2019. Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2017). Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 15.3.2021 osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Toimialaluokitus 2008. Luettu 15.3.2021 osoitteesta:
https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

Ylkänen T. (1983). Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset kunta/ aluetasolla. Tutkimusmenetelmä.

Visit Finland (2021) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain, 1995–2021*. Luettu 2.8.2021 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116t.px/table/tableViewLayout1/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Verkkovälitteinen yhteissimulaatio kansallisen gerontologisen hoitotyön opettajien verkostossa

30.8.2021



Kirjoittajien kasvokuvat.
TtM Anniina Tohmola, TtM Heidi Korhonen ja TtM Arja Meinilä työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Johdanto

Gerontologista hoitotyötä toteutetaan ikääntyneiden ihmisten parissa monissa eri tilanteissa (WHO 2003). Se on hoitoa, hoivaa ja terveyden edistämistä moniammatillisessa tiimissä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ympäristöissä. Lapin ammattikorkeakoulussa terveysalan ja vanhustyön opiskelijat opiskelevat gerontologista hoitotyötä 10 opintopisteen laajuisilla opintojaksoilla Ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen, Supporting Health and Functional Capacity of Elderly people ja Gerontologinen hoiva ja hoitotyö.

Viime vuoden aikana verkossa tapahtuva opetus on tullut kaikille tutuiksi ja niin myös meidän opettajien oli pysyttävä kehityksen perässä ja hallittava erilaisia verkkopedagogiikan menetelmiä. Verkkosimulaatiota pidetään hyvänä lisänä muiden simulointitapojen ja kasvotusten tapahtuvan opetuksen oheen (Cant & Cooper, 2014), joten otimme haasteen vastaan ja osallistuimme verkkovälitteisen yhteissimulaation järjestämiseen yhdessä kansallisen verkostomme kanssa.

Kyseessä on viiden ammattikorkeakoulun ja yhden ammatillisen opiston (Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK), Saimaan ammattikorkeakoulu (SAMK), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Lapin ammattikorkeakoulu (Lapin AMK) sekä ammattiopisto SataEdu) gerontologisen hoitotyön opettajien perustama yhteinen verkosto, jossa järjestetään verkkovälitteisiä yhteissimulaatioita vuorovetoisesti muutaman kerran vuodessa.

Mistä kaikki alkoi? Niin kuin monesti tapahtuu verkostoissa, niissä syntyy uusia verkostoja, jotka lähtevät elämään ja tuottavat monipuolista ja uutta kokemustietoa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Niin kävi nytkin. Saimme marraskuussa 2019 Nedunetistä eli englanninkielisten sairaanhoitajakoulutusten -verkostosta tiedon mahdollisuudesta liittyä kansalliseen ammattikorkeakoulujen verkkovälitteiseen gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostoon.

Kiinnostuimme tästä mahdollisuudesta rikastaa opintojaksoja uusilla oppimiskokemuksilla. Saimme mahdollisuuden osallistua seuraajana TAMK:n ja HAMK:n verkkovälitteiseen yhteissimulaatioon helmikuussa 2020 ja SeAMK:n ja SAMK:n simulaatioon maaliskuussa 2020. Gerontologisen hoitotyön yhteissimulaatio-verkostossa kukin oppilaitos vuorollaan järjestää 1-2 simulaatiota / päivä ja toimittaa tarvittavan ennakkomateriaalin yhteiseen Teams-ympäristöön. Simulaatioiden toteuttamista suunnitellaan verkoston yhteisissä Teams-palavereissa, joissa sovitaan aikatauluista, toteutuksista sekä reflektoidaan ja kehitetään simulaatioita edelleen aikaisempien kokemusten pohjalta. Vastuu AMK lähettää osallistujille linkin, jonka kautta kirjaudutaan ympäristöön.

Verkkovälitteisen yhteissimulaation suunnittelua

Lapin AMK:n simulaatiopäivä toteutui yhdessä SataEdun kanssa maaliskuussa 2021 ja sovimme ennakkoon, että SataEdu toteuttaa aamupäivän simulaation ja Lapin AMK:n iltapäivän simulaation. Olimme aiemmin seuranneet toisten ammattikorkeakoulujen järjestämiä verkkosimulaatioita, joten meillä oli olemassa jonkinlainen käsitys, miten se teknisesti toteutetaan ja lähdimme sen tiedon pohjalle rakentamaan omaa suunnitelmaamme. Valitsimme casen aiheeksi kotona asuvan ikääntyneen Lydia-rouvan hoidon tarpeen arvioinnin ja moniammatillisen lähestymisen siihen.

Simulaation osaamistavoitteet olivat

1. Osaa kohdata asiakkaan ja omaisen hoitotyön periaatteita noudattaen
2. Osaa aloittaa tilanneselvityksen huolen puheeksiottamisen menetelmää käyttäen
3. Osaa arvioida vointia, sairauksien tilaa sekä palveluntarvetta
4. Osaa yhteistyössä tehdä päätöksiä jatkosuunnitelmaa varten

Tapausselostuksen ja osaamistavoitteiden rakentamisen jälkeen pohdimme simulaationäyttelijöiden määrää ja tiloja, missä verkkosimulaatio toteutetaan. Näyttelijöiksi pyysimme 5 henkilöä, 2 opiskelijaa ja 2 simulaationäyttelijää sekä yhden opettajan. Opiskelijat esittivät sairaanhoitajaa ja geronomia, näyttelijät Lydiaa ja Lauri-veljeä, ja opettaja lääkäriä. Casen tapahtumapaikaksi valittiin Kemin kampuksen kotiympäristö, jossa on saatavilla tekniset välineet ja todellista kotiympäristöä vastaava miljöö. Teknistä apua saimme oppilaitoksemme IT-tukihenkilöltä, joka oli välttämätön tuki verkkosimulaatioon valmistautuessa ja sen toteuttamisessa.

Pidimme kaksi valmistavaa harjoitusta ennen varsinaista simulaatiopäivää, jolloin tutkimme kamerakulmia, äänentoistoa, kuvan välittämistä simulaatio-ohjelma SimCapturesta Teams-ympäristöön, tarvittavia tarvikkeita ja testasimme etälääkäri-vastaanoton toimivuutta. Kävimme käytännössä läpi koko tilanteen nopeutetusti ja kaikkia teknisiä laitteita käyttäen, jotta saimme varmuuden siitä, että oikeana päivänä onnistuisimme. Siltikin tilanteen moninaisuus ja simulaation kulun spontaaniudesta johtuva yllätyksellisyys jätti meille jännityksen.

Kuva 1 Tohmola.jpg

Kuva 2 Tohmola 2021.jpg

Kuva 1 ja 2: Lehtori Arja Meinilä ja IT-tukihenkilö Tommi Miettunen simulaatioharjoituksessa (kuvat Heidi Korhonen)

Jännittävä simulaatiopäivä

Aamupäivällä seurasimme etänä mukaan osallistuvien opiskelijoidemme kanssa Teamsin välityksellä Sataedun järjestämää simulaatiota, minkä jälkeen kävimme siihen liittyvän loppukeskustelun verkkoympäristössä. Lounastauon jälkeen Seinäjoen ammattikorkeakoulu esitteli fysioterapiakoulutuksessa käytettyä teknologiaa.

Lapin ammattikorkeakoulun simulaationäyttelijät ja opiskelijat olivat valmistautuneet hyvin omiin rooleihinsa ja tekniikka oli testattu toimivaksi. Simulaatio alkoi aikataulun mukaisesti siitä, että Lydiaa ja Lauria näytettiin kotiympäristössä touhuilemassa ja sairaanhoitaja ja geronomi soittivat ovikelloa ja tulivat ovesta sisään kotikäynnille. Kotikäynnillä kaikki istuivat pöydän ääreen ja kävivät keskustelua Lydian voinnista sekä tekivät mittauksia geronomin ja sairaanhoitajan ammattitaitoa hyödyntäen. Kotikäynnin loppupuolella sairaanhoitaja otti etäyhteyden lääkäriin, jossa Lydia ja hoitaja keskustelivat lääkärin kanssa tilanteesta kotona.

Kuva 3 Tohmola 2021.jpg

Kuva 3: SimCapture-näytön välityksellä kuvattua simulaatiotilannetta kotiympäristössä

Kuva 4 Tohmola 2021.jpg

Kuva 4: Lehtori Anniina Tohmola esittämässä kotihoidon lääkäriä etäyhteydellä (kuvat Heidi Korhonen)

Etäyhteydellä käydyn keskustelun aikana tehtiin moniammatillinen hoitosuunnitelma, minkä jälkeen simulaatio päättyi. Simulaation jälkeen kampuksella olijat siirtyivät videoseurantaluokkaan loppukeskustelua varten ja etänä mukaan osallistuneet opiskelijat siirtyivät yhteiseen Teams-ympäristöön. Loppukeskustelu käytiin simulaatiolle asetettujen tavoitteiden ja Padlet-alustalla olleiden Mitä opit, mikä meni hyvin, olisiko jotain lisättävää ja mitä voisi tehdä toisin- apulausekkeiden avulla, joista yhteenveto oheisessa taulukossa (taulukko 1.)


Taulukko 1. Opiskelijoiden palaute omasta simulaatiosta

Taulukko 1 Tohmola 2021.JPG


Koko verkkosimulaatiopäivästä opiskelijoilta kerättiin palautetta oivallukset, positiivista, haasteita, kehitettävää - apusanojen avulla. Suorat lainaukset oheisessa taulukossa (taulukko 2.)

Taulukko 2. Opiskelijoiden palaute simulaatiopäivästä

Taulukko 2 Tohmola 2021.JPG


Kuva 5 Tohmola 2021.jpg

Kuva 5: Simulaationäyttelijät ja oppilaitoksemme opiskelijat yhteisessä loppukeskustelussa simulaation jälkeen. (kuva Heidi Korhonen)

Verkkosimulaatio vahvistamassa moniammatillista osaamista ja ammatillista vuorovaikutusta

Opiskelijapalautteiden pohjalta keskeisimmiksi oppimiskokemuksiksi nousivat moniammatillisuuden merkitys osana ikääntyneen asiakkaan kotikäyntiä sekä ammatillisen vuorovaikutuksen toteuttaminen. Simulaatiosta teki oppimisen näkökulmasta ainutlaatuisen se, että siinä hyödynnettiin geronomi-sairaanhoitaja työparityöskentelyä, jota vahvisti etälääkärin konsultaatio videoyhteyden välityksellä.

Ammatillinen vuorovaikutus simulaatiossa toteutui opiskelijoiden kokemusten mukaan asiakkaan kunnioittavana, rauhallisena ja kuuntelevana kohtaamisena, jossa myös asiakkaan omaiset otettiin hyvin huomioon hoitajien toimesta. Virtuaalisimulaation käytön onkin todettu vaikuttavan positiivisesti opiskelijoiden asenteisiin moniammatillisesta oppimisesta ja tiimissä työskentelystä (Caylor & Carlson 2015). Kommunikaation ja tiimityön on puolestaan todettu oleva keskeisiä tekijöitä korkeatasoisen, vaikuttavan ja potilasturvallisen hoidon takaamiseksi (Turkelson, Keiser & Smith 2020).

Opiskelijapalautteissa nostettiin esille myös ”simulaatiotilanteen todentuntuisuus.” Pedagogisesta näkökulmasta simulaatioiden käyttö opetuksessa on mielekäs ja mielenkiintoinen opetusmenetelmä, koska ne mahdollistavat aitojen arkielämän tilanteiden jäljittelyn (Turkelson, Keiser & Smith 2020). Kehittämisen näkökulmasta tärkeimpinä asioina opiskelijat toivat esille tekniikan yhteyksien parantamisen, koska äänet kuuluivat ajoittain heikommin, jolloin simuloijien puheesta oli vaikea saada selvää. IT-tukihenkilön avulla äänet saatiin kuitenkin toimimaan hyvin simulaation alkupuolella.

Meille verkkosimulaatiosta vastanneille opettajille simulaation toteuttaminen oli ammatillisesta näkökulmasta niin ikään opettavainen ja innovatiivinen. Innovatiivisen verkko-opetus pedagogiikan onkin todettu mahdollistavan antoisan opetus-oppimiskokemuksen (Esposito & Sullivan 2020).

Verkkosimulaation avulla pystyimme myös järjestämään opetustilanteen kaikille opiskelijoille vallitsevan Covid-19 pandemian rajoitusten ollessa voimassa. Positiivisen kokemuksen myötä aiomme jatkossakin hyödyntää verkkosimulaatiota myös tulevilla ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisen opintojaksoilla.

Kuva 6 Tohmola 2021.jpg

Kuva 6: Tyytyväinen simulaation toteuttajaryhmä päivän päätteeksi (kuva Heidi Korhonen)


Lähteet:

Cant, R. P. & Cooper, S. J. (2014). Simulation in the Internet age: The place of Webbased simulation in nursing education. An integrative review. Nurse Education Today 34 (12), 1435–1442.

Caylor, S. & Carlson, E. (2015). The Use of Virtual Simulation and a Modified TeamSTEPPS Training for Multiprofessional Education. Clinical Simulation in Nursing (11), 163-171.

Esposito, C.P. & Sullivan, K. (2020). Maintaining Clinical Continuity Through Virtual Simulation During the COVID-19 Pandemic. Journal of Nursing Education 59 (9), 522-525.

Turkelson, C., Keiser, M. & Smith, L. (2020). Promoting Interprofessional Communication with Virtual Simulation and Deliberate Practice. Clinical Simulation in Nursing (46), 30-39.

WHO. (2003). WHO Europe Gerontological Nursing Curriculum WHO European Strategy for Continuing Education for Nurses and Midwive. WHO Europe Gerontological nursing curriculum

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Simulaationäyttelijät mielenterveys- ja päihdehoitotyön opiskelun tukena

25.8.2021



Pipsa Vilenin kasvokuva.
AmO ja psykoterapeutti Pipsa Vilen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

“Psykiatrisen sairaalan vastaanotto-osastolle saapuu B1-lähetteellä itsetuhoinen Elli Mirja Saarelainen. Elli on 57-vuotias perheellinen peruskoulun opettaja.”  Tämä on lähtötilanne yhteen case-simulaatioon, joita simulaationäyttelijät luovat eläväksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön Case-työpajoissa.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ansiokkaasti koulutettu simulaationäyttelijöitä jo vuodesta 2015. Yhteensä koulutus on järjestetty kolme kertaa, joista viimeinen ryhmä on valmistunut vuonna 2017.

Koulutuksen aloittajina ja vetäjinä ovat toimineet lehtorit Paula Yliniemi Rovaniemeltä ja Raimo Vähänikkilä Kemistä. Heidän ja kollegani lehtori Hannele Pietiläisen jalanjäljissä olen itse tutustunut simulaationäyttelijöihin ja case-simulaation käyttöön mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa.

Tähän kirjoitukseen haastattelemani simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija Eeva-Liisa Peltosen nuoruuden ammattihaaveita oli mm. näyttelijä. Elämä vei kuitenkin häntä eri suuntaan, kunnes vuonna 2016 Lapin AMK:n itsepintainen radiomarkkinointi simulaationäyttelijäkoulutuksesta tavoitti Eeva-Liisan, ja hän haki koulutukseen.

Simulaatiot kampuksella

Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen vastaremontoidut simulaatio-oppimisympäristöt luovat hienot puitteet hoitotyön kliinisten taitojen harjoittelulle. Kliiniset taidot tarkoittavat mielenterveys- ja päihdehoitotyössä vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetuksessa olemme käyttäneet case-simulaatiota opetusmenetelmänä jo useita vuosia. Simulaatiossa luodaan mahdollisimman aito tilanne, ja täydentämään opiskelijan kokemusta aidosta asiakaskohtaamisesta, olemme käyttäneet rooliharjoituksissa simulaationäyttelijöitä mm. asiakkaan, omaisen ja huolestuneen ystävän rooleissa.

Simulaatioharjoitukset, joissa näyttelijät ovat mukana tekemässä roolia, ovat kokemuksen ja opiskelijapalautteen mukaan parasta ja käytännönläheisintä oppimista erilaisten asiakastilanteiden kohtaamiseen. Myös useat tutkimukset ovat osoittaneet simulaatioiden tärkeyden potilasturvallisuuden lisääjänä osana sosiaali- ja terveysalojen koulutusta (Aura 2017; Korvenoja 2019).

Aktiivisia simulaationäyttelijöitä on pieni ydinryhmä, joka tekee simulaatioita heidän elämäntilanteidensa niin salliessa. He tekevät samoja rooleja eri miehityksillä, ja saavat toisiltaan ideoita rooleihin ja niiden toteuttamiseen.

”Toisten roolisuoritusten seuraaminen on oman kehityksen kannalta tärkeää”, kertoo Eeva-Liisa Peltonen.

Kolme simulaationäyttelijää esittää perhettä kriisissä.

Kuva 1. Perheessä ei taida olla kaikki hyvin (Kuva: Sinikka Myllyoja)

 

Simulaation eteneminen

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen perustuu asiakkaan arvostavaan ja avoimeen kohtaamiseen. Case-simulaatioissa harjoittelemme ja sovellamme mm. Länsi-Pohjan alueella kehitettyä ja maailmallakin tunnettua Avoimen Dialogin hoitomallia, Motivoivaa haastattelua, ja opiskelijat voivat turvallisessa ympäristössä kokeilla erilaisia lähestymistapoja asiakaskohtaamisessa simulaation turvin. He saavat kokemuksen siitä, miten avoimet kysymykset saavat asiakkaan avautumaan ja kertomaan tarinaansa eri tavalla kuin suljetut kysymykset.

Olemme yhdessä Hannele Pietiläisen kanssa luoneet mielenterveys- ja päihdeongelmiin kohdistuvia asiakastapauksia, joihin opiskelijat valmistuvat ennakkoon tekemällä pienryhmissä teoriatietoon pohjautuvan kirjallisen tehtävän. Simulaatiotilanteessa samat opiskelijat ovat hoitajien rooleissa ja heidän potilaansa alkaa elää simulaationäyttelijän ansiosta. Asiakas voi tulla vastaanotolle yksin tai yhdessä esim. puolisonsa kanssa tai tilanne voi olla kotikäynti, jossa yhdessä perheen kanssa mietitään heidän haasteitaan, ongelmiaan ja voimavarojaan moniammatillisesti. Vastaanottotilanteessa asiakas voi käyttäytyä haasteellisesti, olla masentunut ja sulkeutunut, tai hän voi salailla omaa riippuvuusongelmaansa.

“Simulaatio on intensiivinen tapahtuma ja ihailenkin opiskelijoiden rohkeutta heittäytyä omiin rooleihinsa. Meidän pitää olla omissa rooleissamme hereillä koko ajan, valmiina heittelemään täkyjä tai lisätä haastetta”, kuvailee Eeva-Liisa.

Rooliharjoituksen jälkeen on tärkeää purkaa roolihahmot ja palata omaksi itseksi. Kokemusta reflektoidaan ja näin asiaan saadaan uusia erilaisia näkökulmia. Reflektoinnin avulla pyritään vahvistamaan aikaisempaa olemassa olevaa tietoa ja luomaan uusia ymmärryksiä asiasta.

Koko opiskelijaryhmää osallistetaan oppimiskeskusteluun, jossa yhdessä pohdimme, mitä näimme “näyttämöllä”. Usein tässä tilanteessa herää hoitajan rooleissa olleilla monia kysymyksiä; olisiko pitänyt toimia toisin, saiko asiakas minulta mitään, missä onnistuin. Tätä keskustelua käydään turvallisessa ja rakentavassa hengessä. Voimme kysyä simulaationäyttelijältä, miltä joku esitetty kysymys tuntui roolihahmosta siinä tilanteessa tai miten hän koki potilaan roolissa tilanteen –saiko hän tunteen siitä, että oli tullut kuulluksi, miten asiakkaan omainen tilanteen koki.

Simulaation kulkua kuvaa hyvin kuvio Auran tutkimuksesta (2017).

Kuvio 1 Pipsa Vilen.jpg

Kuvio 1. Simulaation kulku (Lähde: Aura 2017, 9)

“Casen purku on mielestäni tärkein osa simulaatiota ja olenkin iloinen, että saamme simulaationäyttelijöinä olla niissä mukana. Puruissa opettajat tuovat hyvin esille pienetkin toivon kipinät, joita asiakas viestittää ja jotka pitää huomata. Voimme kertoa myös roolista käsin miltä tuntui olla asiakkaana. Purkutilanteissa saan myös vinkkejä omaan tekemiseeni, koska opettajat ja opiskelijat tuovat tärkeitä näkökulmia esiin. Olemme päässeet tekemään rooleja laajalla skaalalla. Meidän tehtävämme on tuoda hetki ihmisen elämää opiskelijoiden eteen”, Eeva-Liisa toteaa ja jatkaa:

”Päivän aikana voi olla yhdestä kolmeen roolia. Käytän roolia vaihtaakseni peruukkeja, erilaisia meikkaustyylejä, vaihdan vaatteita ja asusteita. 57-vuotias peruskoulun opettaja Elli pukeutuu ja käyttäytyy eri tavalla kuin 28-vuotias Jonna, jolla on päihteiden kanssa ongelmaa. Rooleihin valmistautuminen alkaa jo kotona. Roolien ympärille olen rakentanut taustatarinat. Saamme vapaasti toteuttaa roolimme, kunhan pysymme meille annetussa raamissa.”

Simulaatiot jatkuivat etäopetuksessa

Keväällä 2020 hoitotyön koulutus vietiin aika lailla kokonaisuudessaan verkkoon, vain välttämättömimmät kädentaitotyöpajat voitiin toteuttaa kampuksella. Päätimme näin ollen toteuttaa mielenterveys- ja päihdehoitotyön case-työpajat etänä verkossa. Tässä tilanteessa ensimmäisen kerran kokeilimme etäsimulaatiota.

Opiskelijoille oli suunniteltu kaksipäiväinen case-webinaari, jossa ensimmäisenä päivänä opiskelijat kertoivat ja esittelivät tekemänsä case-tehtävät muun muassa Powerpointein ja toiseen päivään oli kutsuttu simulaationäyttelijät mukaan. Palaute opiskelijoilta oli selvä; simulaatiopäivä antoi heille paljon enemmän, ja webinaari oli huomattavasti enemmän vuorovaikutteinen, mikä on tärkeä osa mielenterveys- ja päihdehoitotyön opintoja.

Eeva-Liisan mielestä simulaatiot toimivat myös etänä: “Korona-aika toi uuden haasteen simulointiin. Opettajat toivat esille oman rohkeutensa, sillä simulaatiot vietiin verkkoon. Omasta paikkakunnan vaihdoksesta johtuen tämä sopii minulle oikein hyvin. Simulointi toimii myös verkossa, vaikka teknisiä haasteitakin on ollut. Etävastaanotot alkavat olla tätä päivää, joten niitä on hyvä harjoitella myös opiskeluissa.”

Kaksi kuvaa rinnakkain, joista toisessa simulaationäyttelijä eläytyy teinitytön rooliin ja toisessa opettaja ohjaa häntä verkon välityksellä.

Kuva 2. Simulaationäyttelijän eläytyminen roolinsa etäopetuksessa (Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen)

Simulaationäyttelijöiden työnohjaus

Simulaatiot ovat niin henkisesti kuin fyysisestikin haastavia tilanteita näyttelijöille. Heidän toiveestaan olemme aloittaneet työohjauksellisten purkutapaamisten järjestämisen heti simulaation jälkeen ja myös erillisinä tapaamisina säännöllisin väliajoin.

Eeva-Liisan ajattelee, että työnohjauksella on paikkansa: “Olemme aloittaneet simppojen työnohjauksen Hannele Pietiläisen ohjaamana. Siellä saamme purkaa omia tuntojamme, keskustella haastavista rooleista. Minulle on suuren haasteen tuonut 21-vuotiaan skitsofrenian ennakko-oireisen Erjan rooli, jostakin syystä pääsen helpommin ahdistuneen 14-vuotiaan Tiinan mielenmaisemaan kuin Erjan. Työnohjauksessa rooli avautui minulle aivan uudella tavalla, enkä malta odottaa, että saan olla Erja.”

“Simulaatiopäivän jälkeen lähden koirineni pitkälle lenkille. Ravistan viimeiset rippeet rooleista lenkkipolulle. Ilta menee sohvalla vaaka-asennossa. Päivät ovat fyysisesti ja henkisesti haastavia. Koen simulaationäyttelemisen olevan oma tapansa tehdä kokemustoimintaa. Toivon, että tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat simuloinneistamme eväitä haastaviin ammatteihinsa”, toteaa Lapin AMK:n simulaationäyttelijä Eeva-Liisa Peltonen.


Lähteet:

Arnkil, T. & Seikkula, J. 2014. Nehän kuunteli meitä. Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino Oy.

Aura, S. 2017. Simulation-based Pharmacotherapy Learning: Assessing Educational Effectiveness in Radiographers’ Continuing Education
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18156/urn_isbn_978-952-61-2501-5.pdf

Korvenoja, M. 2019. Moniammatillinen simulaatio-oppiminen sosiaali- ja terveysalalla. Pro gradu -tutkielma.

Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21715/urn_nbn_fi_uef-20190691.pdf?sequence=-1

Lapin Kansa. 2017.
https://www.lapinkansa.fi/lapin-ammattikorkeakoulu-kouluttaa-simulaationaytt/108584

Peltonen. E-L. 2021. Simulaationäyttelijä ja Hengitysliiton kokemustoimija. Haastattelu 05/2021.

Vaajoki A & Saaranen T. 2018. Simulaatio-oppiminen. Teoksessa Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen T, Ruotsalainen H & Salminen L (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna, 122-132.

Kuvat: Eeva-Liisa Peltonen ja Sinikka Myllyoja

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Työpajat johtamisen foorumin kokoamisen ja kehittämisen toimintatapana

23.8.2021



Kasvokuvat artikkelin kirjoittajista.
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O) Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen –hankkeen koordinaattori, Lapin AMK ja Krista Rautio, YTM, kehittämisen asiantuntija Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen –hankkeen koordinaattori, Lapin yliopisto

Taustaa

Lappilaisten yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa. Toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaatio, ikärakenteen muutokset, kansainvälistyminen ja kestävä kehitys luovat uusia haasteita johtamiselle.

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen –hankkeessa Lapin koulutuskeskuskoulutuskeskus REDU, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto kehittävät nyt lappilaisille organisaatiolle ja yrityksille osaamista, joka tukee niiden menestystä ja vaikuttavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Pohjoisen johtamisen foorumin konseptoinnin myötä luomme alueelle

  • johtamisen yhteistyöverkoston,
  • verkoston jäsenten vuorovaikutusta ja johtamisen yhteistyöverkoston,
  • verkoston jäsenten vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa tukevat käytänteet sekä
  • koulutuskokonaisuudet yrityksille ja organisaatioille.

Yksi tämä tavoitteen saavuttamisen keskeinen toimenpide on Pohjoisen johtamisen foorumin palvelumuotoilu, joka käynnistyi heti hankkeen alussa (kuva yksi).

Palvelumuotoiluprosessin vaiheet ymmärrä (nykytilan määrittely), konseptoi (ideointi) ja toteuta (palveluprosessin kuvaus).

Kuva 1. Palvelumuotoiluprosessi.

Osana palvelumuotoiluprosessia (kuva yksi) järjestetään foorumiin kuuluville työpajoja, joissa kehitetään ja määritellään Pohjoinen johtaminen foorumin palvelukonsepti. Oppilaitokset toteuttavat työpajat yhteistyössä. Tässä blogissa kuvaamme kolmen työpajan (kuva kaksi) toteutusta Pojof-hankkeen toimenpiteenä.

Aikajana kolmesta Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämistyöpajasta. 1.työpaja 12/2020: toiveita ja odotuksia foorumille, 2.työpaja 2/2021 toiminnan ja sisältöjen ideoimista, 3.työpaja 4/2021: konstit ja keinot kehittämiseen.
Kuva 2. Pohjoisen johtamisen foorumin työpajat aikajanalla.


Kolmen työpajan sarja käynnistyi joulukuussa 2020. Kaksi työpajaa pidettiin helmi- ja huhtikuussa 2021.


Työpaja I. Johtamisen Foorumi - toiveita ja odotuksia Foorumille

Työpaja järjestettiin 9.12.2020 etätoteutuksena. Ensimmäisessä työpajassa osallistujia oli yhdeksän. Tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä osallistujien näkemyksistä Pohjoisen johtamisen Foorumille. Foorumilla tarkoitetaan toiminnan kokonaisuutta, joka pitää sisällään verkoston toiminnan ja tapaamispaikan. 

Työpajan tavoitteena oli luoda yhteistä ymmärrystä osallistujien näkemyksistä Pohjoisen johtamisen foorumille.
Työpaja muodostui ennakkotehtävästä, tutustumisesta, pienryhmätyöskentelystä sekä yhteenvedosta.

Osallistujat pääsivät sanoittamaan toiveitaan ja odotuksiaan foorumille Mentimeter -kyselysovelluksen kautta. Ennakkotehtäviä hyödynnettiin työpajaa varten rakennetuissa hankkeen visuaalista ilmettä tukevissa teemakorteissa ja pienryhmätyöskentelyssä. Osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa Aku Ankka -aiheisen tutustumistehtävän avulla: jokainen osallistuja esitteli itsensä ja tunnelmansa työpajasta Aku Ankka -kuvien avulla.

Ennakkotehtävien tulokset analysoitiin ennen työpajaa peilaten tuloksia hankesuunnitelman teemasisältöihin. Työpaja toteutettiin AC-alustalla. Aluksi esiteltiin projektityöryhmä ja hankkeen tavoitteet. Tämän jälkeen osallistujat esittelivät itsensä ja valitsivat omia sen hetkisiä tunnelmiaan ‘’kuvaavan Aku Ankka –hahmon. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin, joissa fasilitoija toimi työskentelyn ohjaajana ja kirjaajana.

Pienryhmäkeskustelu sujui hyvin ja oli hyvin innostunutta, joka ilmeni esimerkiksi haluttomuutena pitää taukoa. Tämän jälkeen siirryttiin yhteiseen työtilaan. Yhteisessä tilassa osallistujat esittelivät pienryhmäkeskusteluista esiin tulleita ajatuksia ja toiveita pohjoisen johtamisen foorumista. Seuraavassa esimerkkejä tuotoksista:

‘’Aletaan tekemään yhdessä, jossa opitaan tuntemaan toiset persoonina ja luodaan luottamus vuorovaikutussuhteelle. Uskalletaan puhua ja keskustella oikeista asioista, tapaaminen voi olla vapaa-ajan harrastusten parissa.’’

‘’Miten johtamisosaamista voitaisiin kartoittaa ja kehittää aivan toimitusjohtaja-tasolta lähtien’’

‘’Strategia on tarinankerrontaa. Tärkeää osallistaa henkilökunta strategian kirjoittamiseen ja tuoda myös jatkuvasti esiin arjen tekemisen kiinnittymistä strategiaan. Onnistumisten tuominen näkyväksi.’’

Työpaja osoitti tarpeellisuutensa foorumille. Tarve tuli esille muun muassa osallistujien aktiivisena keskusteluna, ehdotuksina, uuden luomisena ajankohtaisiin teemoihin liittyen sekä välineenä kehittää omaa johtamistaan.

Työpajan jälkeen projektityöryhmä arvioi työpajan onnistumista itsearviointia. Projektityöryhmän mielestä työskentely sujui luontevasti ja tuotti kehittämiselle antoisia tuloksia ja tuotoksia, joita pystytään hyödyntämään seuraavissa työpajoissa. Lisäksi työpajaan liittyi prosessiarviointi, joka tarkoitti, että osallistujilta kerättiin palaute työpajaan liittyen. Osallistujat arvioivat työpajan sujuneen hyvin, sillä saimme työpajan kokonaisarvosanakasi arvosanan 8 (asteikolla 1-10). Osallistujilta kysyttiin seuraavia asioita:

1. Tunnelma työpajan jälkeen?
2. Päästiinkö työpajassa mielestäsi tavoitteeseen?
3. Uudet ideat ja kehittämisehdotukset tuleviin työpajoihin?

Ensimmäisestä työpajasta nousi seuraavia kehittämiskohteita: tuotosten hyödyntäminen seuraavissa työpajoissa (teemakortit, keskustelut), prosessiohjauksen tiivistäminen ja ajankäytön tehostaminen ja erityisesti ajankäytön lisääminen dialogille.

Neljä teemakorttia kehittämistyöpajojen tuloksista: yrityksille laadittavat kehittämissuunnitelmat, yritysten ja organisaatioiden välinen vertaisoppiminen, johtamiskoulutukset, asiantuntija-alustukset.

Kuva 3: Ensimmäisen työpajan kootut tulokset, odotuksia ja toiveita johtamisen foorumille.

Työpaja II. Tarpeeseen vastaavan tuotteen kehittäminen

Toinen työpaja pidettiin 23.2.2021 klo 13 - 15 Adobe Connect -verkkoalusta ja osallistujia työpajassa oli yhdeksän. Tavoitteena työpajassa ideoidaan toimenpiteitä ja ratkaisuja käytännön johtamisen tueksi. Tilaisuudessa käsiteltiin arjen johtamisasioita ja haasteita sekä jaetaan hyviä käytäntöjä.

Osallistujat valmistelivat organisaatioistaan ennakkotehtävänä jonkin ajankohtaisen johtamiseen liittyvän käytännön tilanteen, jonka he haluaisivat ratkaista tai toteuttaa. Osallistujat palauttivat ennakkotehtävänsä kirjallisessa muodossa projektiryhmälle.

Projektiryhmä käsitteli kaikki palautetut tehtävät ja anonymisoi tehtävät, jotta ne voitiin julkaista yhteisellä Jamboard-alustalla. Projektiryhmä muodosti ennakkoilmoittautumisien perusteella työpajaa varten pienryhmätilat, joissa tehtäviä tultaisiin käsittelemään.

Ennakkotehtävä oli ohjeistettu seuraavalla tavalla:

  • Pohdi omasta organisaatiostasi jokin ajankohtainen johtamiseen liittyvä käytännön tilanne, jonka haluat jakaa muille työpajaan osallistuville.
  • Kuvaile ja kirjoita lyhyesti tilanne muille jaettavaksi.

Tilanne voi olla esimerkiksi:

  1. Ongelma, jonka haluaisit ratkaista
  2. Idea, jonka haluaisit toteuttaa

Työpaja käynnistyi projektipäällikön aloituksella, jossa käytiin läpi osallistujat, ensimmäisen työpajan tulleet ideat ja yhteenveto ensimmäisestä työpajasta. Pienryhmätyöskentely käynnistyi annetulla ohjeistuksella kahdessa pienryhmässä. Molemmissa pienryhmässä oli oma fasilitaattori. Ryhmät valitsivat tarjolla olevista caseista yhden, jota lähtivät työstämään tarkemmin. Työstäminen aloitettiin case-esimerkin lukemisella ja itsenäisellä aivoriihellä.

Osallistujat pääsivät pohtimaan muutaman minuutin ajan itsenäisesti ratkaisuja valittuun caseen. Tämän jälkeen osallistujat keskustelivat yhdessä ja pohtivat ratkaisutapoja caseen. Ryhmät tuottivat keskustelun pohjalta Jamboardille ryhmän kuvauksen ongelman ratkaisusta. Ratkaisujen muotoilun jälkeen projektiryhmän edustaja teki case-tuotoksista dialogisen yhteenvedon. Osallistujilla oli mahdollisuus sanoittaa työskentelyään sekä tehdä lisäyksiä ja tarkennuksia case-tuotoksiinsa.

Dialogin tuloksena tuli esille uusia osaamisen kehittämisen tarpeita, joita tullaan hyödyntämään hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Yhteenvedon jälkeen projektiryhmän edustaja kertoi hankkeen arvioinnista, jonka jälkeen osallistujat pääsivät antamaan palautetta työpajasta Webropol-kyselyn avulla. Arvioinnin jälkeen työpaja päätettiin kertomalla osallistujille seuraavat askeleet tulevaa työpajaa kohti. Työpajaprosessin viimeinen työpaja toteutetaan huhtikuussa 2021.

Arviointiin osallistuivat osallistujat antamalla palautetta tarjolle laitettuun Webropol-kyselyyn. Lisäksi projektiryhmä keskusteli työpajan jälkeen työpajan onnistumisesta. Projektiryhmä totesi, että työpajassa päästiin asetettuun tavoitteeseen. Lisäksi työpaja toteutti myös uusia osaamistarpeita aiemmin määriteltyjen tarpeiden rinnalle. Osallistujien määrän vuoksi emme päässeet tavoiteltuun ryhmäkokoon, jonka vuoksi pienryhmätyöskentelyssä ilmeni ryhmädynaamisia haasteita.

Projektiryhmä totesi, että fasilitoinnilla on tärkeä merkitys ryhmän toiminnan ohjauksessa. Työpajojen lyhyt aika koettiin ajoittain rajoittavana tekijänä dialogin mahdollistamisessa. Osallistujien myönteinen asenne välittyi työpajatyöskentelystä, joka vahvisti tunnetta siitä, että aihe on tarpeellinen ja kiinnostava.

Kehittämistyönä projektiryhmä päätti vahvistaa osallistujien rekrytointia ja viestintää työpajoista sekä foorumista. Osallistujien määrä vaikuttaa merkittävästi foorumin palvelumuotoilussa käytettävien laaja-alaisten ideoiden ja kokemusten saamiseen. Viestinnässä käytetään apuna foorumia varten rakennettua LinkedIn ryhmää ja Sway-esitystä.

Projektiryhmä kävi keskustelua tulevien koulutusten sisällöstä ja tarjonnasta. Tämän kautta projektiryhmä pohti myös tämän hetkistä osallistujanäkökulmaa, jonka vuoksi projektiryhmä päätyi lisäämään viimeiseen työpajaan asiantuntijapuheenvuoron esim. hybridijohtamisesta.

Työpaja III. Konstit ja keinot kehittämiseen

Kolmas työpaja toteutettiin 20.4.2021 Adobe Connect-verkkoalustalla ja osallistujia työpajassa oli neljä. Työpajan tavoitteena oli koota osallistujien toiveita ja tarpeita johtamista ja työyhteisön kehittämistä koskevista koulutuksista sekä muista osaamista lisäävistä menetelmistä. Lopuksi esittelimme hankkeessa tarjottavia maksuttomia yrityskohtaisia palveluita.

Työpajan suunnittelu käynnistyi aiempien työpajojen pohjalta ja suunnittelu toteutettiin työpajojen suunnittelusta vastaavien toimesta. Suunnitteluvaiheessa päädyttiin tarjoamaan osallistujille asiantuntija-alustus hybridijohtamisesta otsikolla: Hybridijohtamisen näkökulmia työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja yhteistyöhön.

Asiantuntijana toimi tietokirjailija Ulla Vilkman. Suunnitteluvaiheessa myös mietittiin vertaistyöskentelyn ohjeistus ja toteutus sekä käytettävät työvälineet. Samalla tarkennettiin infoviesti, joka lähti kutsuttaville osallistujille.
Työpaja taas projektipäällikön alustuksella, jossa esiteltiin työpajan paikallaolijat ja edellisten työpajojen tuotokset sekä visuaalisen kuvauksen hankkeen toimenpiteiden/kehittämistyön rakentumisesta.

Ulla Vilkmanin alustuksen jälkeen sai esittää kysymyksiä ja osallistujat esittivät muutamia kysymyksiä “työyhteisöllisyyteen” ja sen vahvistamiseen hybridityössä sekä viestintään ja vuorovaikutukseen (esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä) liittyen.

Vertaistyöskentelyyn valmistauduttiin orientaatiokysymyksillä "Miten haluat osallistua Pohjoisen johtamisen foorumiin" ja "Mitä tuot verkostolle". Vastaukset kirjoitettiin yhteiselle alustalle ja niitä jalostettiin vertaistyöskentelyssä.

Tämän jälkeen työskentelyn kulku ohjeistettiin osallistujille. Vertaistyöskentely toteutettiin kahdessa breakout-ryhmässä fasilitaattoreiden tuella. Teemoja oli alun perin kolme (1. Foorumin toiminta, 2. Osaamisen kehittäminen ja tarjonta, 3. Jäsenistö ja foorumin imago), joista viimeisestä keskusteltiin osallistujien määrän vähyyden vuoksi yhteisesti.

Foorumin toiminta

Keinot ja konstit kokoontumiseen: Miten kokoonnutaan? (ketkä, missä, milloin ja kuka kutsuu koolle)

Keinot ja konstit tapaamisiin: Mistä puhutaan? (miten tapaamisten ja keskusteluiden teemat valitaan)

Osaamisen kehittäminen ja tarjonta

 Keinot ja konstit tarjontaan: Millaisia tapahtumia, koulutuksia ja tietoiskuja foorumin tulee tarjota? (toteutusmuoto ja kesto)

Keinot ja konstit viestintään: Miten haluatte saada tietoa koulutuksista, tietoiskuista ja yrityskohtaisista palveluista? (tiedotuskanavat)

Jäsenistö ja foorumin imago

 Keinot ja konstit verkoston jäsenistön ylläpitämiseen: Kokoontuminen, tiedot jäsenistä, yhteystiedot, yhteyshenkilöt, yritysten verkostokartta

Keinot ja konstit foorumin julkiseen imagoon: Mistä foorumin imago muodostuu? Mitä kerrot kaverille, jos haluat kutsua foorumin jäseneksi?

Arviointi

Työpaja onnistui sisällöllisesti hyvin, haasteena oli osallistujien niukkuus. Työpajatyöskentelyn sisällöllisenä saatiin osallistujien kanssa yhteistyössä rakennettua teemoihin vastaukset, eli hahmoteltua foorumin toimintaa, osaamisen kehittämistä sekä jäsenistöä ja foorumin imagoa. Jos osallistujien määrä olisi ollut isompi, se olisi voinut tuottaa lisää tietoa ja näkemyksiä foorumin toiminnasta ja sen kehittämisestä.

Osallistujat osallistuivat työpajan arviointiin sekä suullisesti että vastaamalla työpajan jälkeiseen Webropol-kylseyyn. Osallistujat toivat työpajassa esille, että vaikka on halu osallistua johtamisen kehittämiseen, niin arjen hektisyys ja muuttuvat kalenterit haastavat osallistumista.

Projektiryhmä arvioi työpajan onnistumista ja totesi, että työpajassa päästiin tavoitteeseen. Osallistujien vähyyden vuoksi emme päässeet tavoiteltuun ryhmämäärään. Työpajan kesto koettiin hyvänä ja osallistujien myönteinen asenne välittyi työpajatyöskentelyssä.

 

Kehittäminen

Kehittämisnäkökulmassa huomioimme tähänastisten työpajojen vaikutuksen. Projektiryhmä kävi keskustelua erilaisista menetelmistä, joilla lisätä foorumiin liittymisen motivaatiota ja innostusta. Työpajoista saadun kokemuksen perusteella tarvitaan houkuttelevampia syitä kokoontua. Tähän tarpeeseen vastaamme toteuttamalla monipuolisia osaamista vahvistavia ja vertaiskeskustelun mahdollistavia tapahtumia, kuten webinaareja, verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia sekä yrityskohtaista kehittämistukea.

Näkyvän ja vaikuttavan viestinnän merkitys on palveluihin osallistumisen kannalta tärkeää. Osallistujat haluavat jakaa osaamista ja kuitenkin kokoontua vain tarpeen mukaan. Projektitoimijoiden tulee siis huomioida myös kriittinen näkökulma verkoston muodostumiseen ja toimintaan. Verkosto voi tarkoittaa monenlaista toimintaa arjessa.

Kolmen ajalla 11/2020 - 4/2021 järjestetyn kehittämistyöpajan tulokset tiivistettynä kuvana. Neljänneksi hahmoteltu arviointitapahtuma, joka suunniteltu pidettäväksi vuosien 2021-2022 aikana.
Kuva 4: Työpajojen tuloksia.




Lopuksi

Pohjoista johtamisen foorumia rakennetaan ja kehitetään koko hankkeen ajan yllä mainitulta pohjalta. Seuraava askel on toteuttaa tapahtumia ja tilaisuuksia (mm. webinaareja, koulutuksia ja yrityskohtaisia palveluita), joiden puitteissa kohderyhmä kokoontuu ja verkostoituu ja alueen johtamisosaaminen vahvistuu.

Palvelumuotoilutyöpajoista kerätyt näkemykset osoittavat, että foorumiin osallistutaan, kun sen koetaan tarjoavan konkreettista hyötyä ja vastinetta käytetylle ajalle. Tulevien tapahtumien ja tilaisuuksien sisällöt suunnitellaan yritysten ja johtajien ajankohtaisiin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Verkostoitumista tuetaan ja se mahdollistetaan asiapitoisten tapahtumien yhteydessä.

Lähteitä

Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä Viitattu 2.6.2021.

Kangastie, H. ja Keskitalo, T.2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa Viitattu 2.6.2021.

Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä.Viitattu25.3.2021.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisen työllistymispolkuja rakentamassa

18.8.2021



Mirja Heikkalan, Helena Kangastien ja Pauliina Keskinarkauksen kasvokuvat vierekkäin.
Kirjoittajat: Mirja Heikkala, KM, kehittämisen asiantuntija, Lapin yliopisto; Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu ; Pauliina Keskinarkaus, HTM, suunnittelija, Lapin yliopisto

EU-lippu, vipuvoimaa-logo ja ely-logo vierekkäin. 

Taustaa

Lapin korkeakoulut ovat mukana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020−2023) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille.

Hanke pyrkii vastaamaan hallitusohjelman tavoitteisiin; työllistymisasteen nostamiseen ja erityisesti osatyökyisten henkilöiden työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on laajennetun tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkoston vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen osatyökykyisten työnhakijoiden asiakaspolun tukemiseksi.

Tässä blogissa kuvaamme TNO-verkoston laajentamista ja verkoston osaamisen kehittämistä liittyen osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen.

 

Laajennetun TNO-verkoston kokoaminen

Lapissa on toiminut jo kymmenen vuoden ajan aktiivinen TNO-verkosto, joka toimeenpanee lappilaista Menestyjäksi Lapissa- strategiaa. Rakenne siis oli jo toimiva ja verkoston toiminta aktiivista. Näin ollen verkoston laajentamiseen osatyökykyisyyden näkökulmasta oli hyvät lähtökohdat.

Työ käynnistyi TNO-verkoston nykytilan kartoituksella ja TNO-koordinaatioryhmän sekä ELO-elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän kanssa käydyillä keskusteluilla. Yhteinen keskustelutilaisuus järjestettiin 15.1.2021, ja tuossa työkokouksessa laajennettua TNO-verkostoa johdatettiin aiheeseen ja toimintaan sekä hankkeen sisältöön.

 

Teemoitetut työpajat laajennetun TNO-verkoston osaamisen kehittämisessä

Työpajat käynnistettiin keväällä 2021 (kuva 1) hankesuunnitelman mukaisesti.

Laajennetun TNO-verkoston työpajatyöskentely on esitetty aikajanana. Ensimmäinen työpaja oli 15.1.2021, toinen 29.1.2021, kolmas 5.3.2021 ja neljäs työpaja oli 9.4.2021. Palvelumuotoilu -työpajat ovat 4.6., 9.9., ja 8.10.2021. Viimeisen työpajan päivämäärää ei ole sovittu, mutta se on syksyllä 2021.
Kuva 1. OSAAMISELLA TYÖELÄMÄÄN –OSATYÖKYKYISTEN TUETTU OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (OSTE) –hanke, Työpajatyöskentelyn aikajana.


Suunnitteluvaiheessa pohdittiin, millä keinoin saisimme selville teemaan liittyviä verkoston osaamistarpeita. Työkaluksi valittiin ennakkotehtävä, jonka tavoitteena oli kartoittaa laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osaamisen kehittämistarpeita. Taulukossa yksi on kuvattu ennakkotehtävän ohjetta.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Taulukko 1. Ennakkotehtävän ohje:

Voit kuvata omaa osaamistasi esimerkiksi alla olevan jaottelun pohjalta. Pohdi ja kuvaa erityisesti osatyökykyisyyden tematiikkaan liittyvää osaamistasi ja siinä olevia kehittämistarpeita.

Taulukko 1 oste.JPG

Työpaja I. Osatyökyisyys, mitä se tarkoittaa

Ensimmäinen työpaja järjestettiin 29.1.2021 teemalla osatyökykyisyys. Työpajassa perehdyttiin osatyökykyisyys käsitteeseen ja pohdittiin yhdessä, mitä se tarkoittaa. Tämän ensimmäisen työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: tavoitteena on lisätä osaamista osatyökykyisyydestä ja kartoittaa siihen liittyviä osaamistarpeita, edistää osatyökykyisten ohjausta ja työllistymistä.

Työpaja toteutettiin AC-alustalla etävälineillä ja siihen osallistui 16 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, elinikäistä oppimista ja ohjausta ja TNO-verkoston taustaa ja toimintaa.

Asiantuntija-alustuksissa Ville Grönberg, kehittämispäällikkö THL ja Leena Boltar, psykologi Kuntoutussäätiö, Iisisti töihin -hankkeesta kertoivat toiminnasta ja työkaluista. Iisisti töihin malli- avasi kuuden askeleen (kuva 2) kautta osatyökykyisten työllistymisen toimia ja lisäksi tärkeänä asiana mukana oli työyhteisön vastaanottokyky- valmennus.


Yrityksiin osatyökykyisille sopivia työtehtäviä kuuden askeleen avulla. 1. Ota yhteys Iisisti töihin -hankkeeseen. 2. Etsitään osatyökykyisille sopivia työtehtäviä. 3. Rakennetaan uusia työtehtäviä. 4. Tehdään suunnitelma työllistämiseen. 5. Rekrytoidaan sopivat osaajat yhteistyössä. 6. Monistetaan työtehtäviä yrityksessä.
Kuva 2. Iisisti töihin malli -kuuden askeleen malli.


Työpajan lopuksi koottiin Padlet-pohjaan osaamistarpeita ennakkotehtävän mukaisesti. Saatteeksi ja seuraavaa työpajaa ajatellen esiteltiin työpajojen aikajana (kuva yksi). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella.

Asiantuntijoiden alustukset olivat hyödyllisiä ja antoivat uusia ideoita arjen työhön. Myös Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Pohdintaa aiheutti osallistujien määrällinen niukkuus. Suurimmaksi kehittämishaasteeksi tuli osallistujien mukaan saaminen. Jatkossa tähän on kiinnitettävä huomioita riittävän ajoissa toteutettavasta viestinnästä ja markkinoinnista.

Työpaja II. Vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa

Toinen työpaja toteutettiin 5.3.2021 teemalla vahvuusperustaisuus ohjauksessa. Työpajan lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” vahvuusperustainen lähestymistapa ohjauksessa” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: lisätään tietoutta vahvuusperustaisesta lähestymistavasta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 45 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, verkostotyötä ja vahvuusperustaista ajattelua.

Asiantuntija-alustuksessa Lapin yliopiston vararehtori Satu Uusiautti kertoi vahvuusperustaisen ajattelun ja ohjauksen perusteista yleisesti ja liittyen osatyökykyisyyteen. Vahvuusperustaisuutta prosessina voidaan kuvata mm. seuraavasti, idea, tarkoitus, toteutus ja seuranta.

Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45 min). Ennen työpajan käynnistymistä kerättiin osallistujien vahvuuksia Mentimeter-työkalun avulla (kuva kolme). Valtaosa osallistujien vahvuuksista keskittyi myönteiseen ja positiiviseen näkökulmaan. Ja vastauksissa korostui myös luovuus.

Kuva 3 oste.jpg
Kuva 3: osallistujien itsessään tunnistamia vahvuuksia.


Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksen Millaisia vahvuuksia voit hyödyntää omassa työssäsi, erityisesti asiakastilanteissa? Työskentely jatkui seuraavien kysymysten johdattelemana: Millaisia kokemuksia on asiakkaiden vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen liittyen? Millaisia osaamisen tarpeita on vahvuuksien tunnistamiseen ohjaustilanteissa?

Ideat ja esille nousseet ydinkohdat kirjattiin Padlet- seinälle. Työpajatyöskentelyn päätteeksi kukin ryhmä esitteli keskeiset nostot ja huomiot. Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin.

Tämänkin työpajan päätteeksi suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui aikaisempiin työpajoihin verrattaessa runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta ja onnistunut markkinointi.

Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Kiitos kaikille alustajille ja osallistujille mielenkiintoisesta aamupäivästä, oli virkistävää vaihtaa mielipiteitä pienryhmässä 😊 Nämä yhteiset hetket ovat tärkeitä eri asiantuntijoiden kesken, jolloin voi pysähtyä tärkeiden teemojen ääreen.”

Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely meni tiukalle. Seuraavia työpajoja ajatellen, yksi kysymys keskustelun pohjaksi voisi riittää. Kysymyksen asettelussa tulee huomioida laajemmin kohderyhmä ja osallistujien erilaiset roolit ohjaukseen liittyen.

Työpajan kokemusten, arvioinnin ja palautteiden pohjalta kehittämiskohteeksi nousee työpajan aikatauluun sovitettavat kysymykset (1-2 pääkysymystä). Tärkeäksi koetulle jakamiselle ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Pohdittiin palvelisiko osallistujia yhteistyöskentelyalustan luominen (hankkeen FB-ryhmä). Tällöin työpajojen ja työskentelyn välillä osallistujilla olisi mahdollisuus keskusteluun ja osatyökykyisen ohjauksen prosessin jatkumoon.

Työpaja III. Dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö

Kolmas työpaja toteutettiin 9.4.2021. Lähtökohtana oli tarjota laajennetulle TNO-verkostolle yhteinen keskustelualusta teeman ” dialogisuus ohjauksessa ja työelämäyhteistyö” ympärillä. Työpajan tavoitteeksi muotoutui: Tavoitteena lisätä tietoutta dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa. Tavoitteena oli myös kartoittaa aiheeseen liittyviä osaamistarpeita.

Suunnitteluvaiheessa päädyttiin alustuksiin ja työpajatyöskentelyyn, jossa kartoitettiin edelleen osaamistarpeita alustuksen teemoihin liittyen. Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

Työpaja toteutettiin Teamsilla ja siihen osallistui 44 henkilöä laajennetusta TNO-verkostosta. Avauspuheenvuoroissa avattiin OSTE-hankkeen sisältöä, työn ja työelämän voimavara näkökulmaa. Asiantuntija-alustuksena Paula Yliniemi, lehtori Lapin ammattikorkeakoulusta, kertoi dialogisuudesta ja sen hyödyntämisestä osatyökykyisten asiakkaiden ohjauksessa ja työllistymisen tukemisessa.

Katja Savilakso, Kemi-Tornion Prismojen johtaja, kuvasi työnantajayhteistyötä ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä työnantajan näkökulmasta. Alustuksen jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn (45min), jossa kartoitettiin verkoston ja verkostotyöskentelyn osaamistarpeita.

Pienryhmissä osallistujat saivat keskusteltavaksi kysymyksiä verkostoyhteistyöstä. Jokainen pienryhmä rakensi verkostokartan vastaamalla kysymyksiin: ketä tunnistatte kuuluvan verkostoon osatyökykyisyyden näkökulmasta? Ketä toimijoita verkostosta puuttuu?

Osaamistarpeita kuvattiin seuraavien kysymysten avulla: Millaisia osaamistarpeita teillä on verkostoyhteistyön näkökulmasta? Millaisia osaamistarpeita verkostoyhteistyöhön liittyen erityisesti osatyökykyisyyden näkökulmasta? Osaamistarpeet kerättiin ryhmittäin Padletille ja jokainen ryhmä valitsi yhden tärkeimmäksi näkemänsä noston, joka esiteltiin muille.

Lopuksi käytiin läpi askeleet seuraaviin työpajoihin (kuva1). Työpajan suunnitteluryhmän jäsenet laativat itsearvioinnin keskustelemalla yhdessä työpajan päätteeksi sen onnistumisesta. Työpaja saavutti kohderyhmää hyvin ja siihen osallistui edellisen työpajan tavoin runsas joukko. Tähän voi olla syynä tiedon leviäminen laajennetusta TNO-verkostosta, onnistunut markkinointi ja aiheen kiinnostavuus. Laajempi osallistujajoukko tuotti myös runsaasti ideoita ja osaamistarpeita. Aikataulu ja sisältö olivat erittäin onnistuneita osallistujilta saadun suullisen palautteen perusteella. Osallistujien antama palaute osoitti sen, että tälle aiheelle oli selkeä tarve. Asiantuntijan alustus ja yhteiset keskustelut koettiin hyödyllisiksi.

Osallistujan antama palaute: “Sisältö oli loistava, erityisesti dialogisuuden avaaminen ja merkityksellisyys.”

Työpajasta poistui noin kymmenen henkilöä heti alustuksen jälkeen. Syyksi ilmoitettiin aikatauluhaasteet ja työesteet. Työpajatyöskentelyn tuloksena Padlettiin saatiin koottua hyvin erilaisia osaamistarpeita, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa seuraavia työpajoja ja osaamisen kehittämisen webinaareja. Aikataulullisesti pienryhmätyöskentely eteni juuri ajallaan. Kysymyksen asettelussa onnistuttiin hyvin ja ne johdattelivat keskustelua tavoitteellisesti.

Tähän mennessä toteutetuista työpajoista tämä oli onnistunein ja emme löytäneet mitään merkittävää kehittämiskohtaa.

 

Lopuksi

Teemoitetut työpajat onnistuivat tavoitteissa tukea verkostoitumista ja kehittää verkoston osaamista. Työpajoissa saatiin lisäksi hyvin koottua laajennetun TNO-verkoston toimijoiden osatyökykyisyys tematiikkaan liittyviä osaamisen kehittämisen tarpeita.

Esille nousevat tarpeet huomioidaan suunniteltaessa työpajoja, joissa kehitetään ja jaetaan osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen ja pohditaan niiden soveltamista TNO-toimijoiden omaan työhön. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.

 

Lähteitä

Kangastie, H ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Pohjoisen tekijät asiantuntija-blogi. 26.1.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=76bf87d0-811e-4f11-a476-d9d48e1a9c52

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 ... 27 28 29Seuraava