kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

YAMK -opiskelijoiden pohdintoja tulevaisuuden työstä osana Ennakoiva Johtaminen -opintojaksoa

29.6.2021



Kasvokuva Tuulikki Keskitalo.
KT, yliopettaja Tuulikki Keskitalo, Lapin ammattikorkeakoulu

Jatkuva toimintaympäristöjen muutos edellyttää paitsi kykyä arvioida nykytilaa, myös taitoa ennakoida tulevaisuutta ja kehittää toimintaa kohti toivottavaa tulevaisuutta (Hamarus, 2017). Parkkosen ja Vatajan (2019) mukaan ” Ennakointi voidaan ymmärtää esimerkiksi tulevaisuustiedon tuottamisena, oppimisprosessina, yhteisten tulevaisuuksien hahmottamise-na tai päätöksentekoa alustavana ja tukevana prosessina.”

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa on tarjolla Ennakoiva johtaminen -opintojakso. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa hyödyntää ja arvioida enna-kointitietoa strategisessa päätöksenteossa sekä toisaalta arvioida ja suunnitella työyhteisön toimintaa ja toimintaympäristön muutoksia ennakoinnin aikajänteillä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaisi tukea henkilöstön kehittymistä ja kehittää työyhteisön hyvinvointia muutoksessa opintojakson päätyttyä.

Vuoden 2021 Ennakoiva johtaminen -opintojaksolla oli mukana 28 YAMK -opiskelijaa kolmesta eri koulutusohjelmasta. Pääosin opiskelijat edustivat Y-sukupolvea (vrt. Smola & Sutton, 2002), jonka on todettu eroavan arvoiltaan ja kyvyiltään aiemmista sukupolvista (esim. Kultalahti, 2015; Mellanen & Mellanen, 2020). Lisäksi suurin osa näistä opiskelijoista suorittaa YAMK-tutkintoa työnsä ohessa.

Opintojakson oppimistehtävänä YAMK-opiskelijat laativat ennakoivia skenaarioita valitsemalleen toimialalle sekä itsenäisen reflektiotehtävän. Skenaarioita laatiessaan opiskelijoiden tuli tutustua tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiin sekä kuvata kyseisten menetelmien käyttöä ryhmätehtävässään. Itsenäisen tehtävän tavoitteena oli puolestaan pohtia omaa työelämätulevaisuutta Get a Life -simulaation avulla (Get a Life -hanke).

Tässä blogikirjoituksessa kuvaan YAMK -opiskelijoiden pohdintoja omaan työuraansa ja tulevaisuuden työelämään liittyen.


Oppimistehtävän ohjeistus

Opiskelijat aloittivat itsenäisen reflektiotehtävän tekemällä Get a Life -simulaation, jonka aikana opiskelijoita ohjeistettiin pohtimaan ja kirjaamaan ylös tekemiään havaintoja omia koulutus- ja uravalintojaan koskien. Pohdinnan avuksi opiskelijoille oli laadittu ennakkokysymyksiä, joita he saattoivat halutessaan hyödyntää, kuten toivotko tulevaisuuteesi vakaata työuraa vai monia erilaisia työpaikkoja ja uusia haasteita, mitkä asiat kannustavat sinua työ-elämässä ja, mikä on työn merkitys tulevaisuuden maailmassa? Simulaatioharjoitus oli mahdollista tehdä useampaan kertaan. Opiskelijoista kaikki palauttivat tehtävän: Kolme opiskelijaa palauttivat työnsä videotiedostona ja loput kirjallisena dokumenttina, jotka olivat pituudeltaan 1–6 sivua.

 

Opiskelijoiden pohdintoja tulevaisuuden työelämästä

Opintojaksoille osallistuneet, pääosin Y-sukupolvea edustaneet YAMK-opiskelijat toivoivat ennen kaikkea vakaata työuraa ja säännöllisyyttä. Heidän toiveissaan oli toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka mahdollistaisi pitkäjänteisen sitoutumisen yhteen työnantajaan ja toisaalta taloudellisen vakauden. Erityisesti heitä kiinnostivat asiantuntija- ja esimiestehtävät, kun taas yrittäjyys koettiin vieraaksi. Syitä haluttomuuteen ryhtyä yrittäjäksi olivat muun muassa riskit, joita yrittäjyyteen liitetään. Toisaalta opiskelijajoukossa oli muutamia, jotka olivat avoinna monille mahdollisuuksille ja, jotka toivoivat määräaikaisuutta tai mahdollisuutta rytmittää elämä selkeisiin työssäolo- ja poissaolojaksoihin. Pienelle osalle opiskelijoista myös ulkomailla työskentely voisi olla tulevaisuudessa vaihtoehto.

Työssä YAMK-opiskelijoita kannustivat erityisesti mielekäs ja haasteellinen työ. Haasteet mahdollistavat uuden oppimisen ja siten työssä kehittymisen. Myös vapaus ja itsensä toteuttaminen koettiin tärkeäksi kannustimeksi työssä. Mielekkyyttä työhön työssäkäyville opiskelijoille toivat myös mahdollisuus yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Palkan koettiin olevan tärkeä, mutta ei kuitenkaan niin tärkeä kuin mielekäs ja monipuolinen työn sisältö ja kehittymismahdollisuudet. Toisaalta työtä ei arvostettu ylitse vapaa-ajan, vaan työpäivän jälkeen tuli jäädä voimavaroja myös vapaa-ajan viettoon.

YAMK-opiskelijat kokivat, että tulevaisuudessa työllä on edelleen suuri merkitys ihmisten elämässä: työ muuttuu teknologian myötä, mutta ihmistä tarvitaan edelleen. Tulevaisuudessa inhimillisiä taitoja tarvitaan opiskelijoiden mukaan erityisesti vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja ongelmanratkaisussa. YAMK-opiskelijat kokivat, että tulevaisuudessa kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä työtä haluamallaan tavalla.


Lopuksi

Opiskelijoiden mielenkiintoiset pohdinnat koskien työuraansa ja tulevaisuuden työtä innostivat analysoimaan ja tarkastelemaan heidän kirjoitelmiaan kokonaisvaltaisemmin. Kirjoitelmia lukiessani sain ensivaikutelman, että Y-sukupolvi ei välttämättä olekaan työelämään liittyviltä arvoiltaan ja ajatuksiltaan niin yhtenäinen joukko, kuin media antaa aika ajoin ymmärtää (esim. Valkama, 2020).

Tarkempi tarkastelu osoitti ensivaikutelman todeksi, sillä tämä YAMK-opiskelijoiden joukko arvosti selkeästi vakaata työuraa ja säännöllisyyttä enemmän kuin määräaikaisuuksien tuomaa jännitystä elämään. Y-sukupolvea on kritisoitu sitoutumishaluttomuudesta sen perusteella, että he arvostavat myös vapaa-aikaa (esim. Bushardt, Young, & Bari, 2018). Kirjoitelmien perusteella he ovat kuitenkin valmiita sitoutumaan yhteen työnantajaan ja arvostavat vakaiden työurien tuomaa turvaa - tosin eivät vapaa-aikansa kustannuksella! Y-sukupolven edustajien on tunnistettu arvostavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa (Cursoy ym., 2013), aivan kuten tämänkin opintojakson opiskelijat. Kuten Zemke ym. (2000) on todennut, Y-sukupolvi tekee työtä elääkseen, eikä elä tehdäkseen työtä.

Kyky arvioida omaa osaamistaan, valintojaan ja päätöksiensä takana olevia arvoja ja oletuksia, auttaa rakentamaan myös itselle parempaa työelämätulevaisuutta (vrt. Hamarus, 2017). Kun tietää kuka on ja mitä työelämältä haluaa, on helpompi kulkea kohti toivottavaa tulevaisuutta. Covid-19 pandemia-aika on tuonut paljon epävarmuutta jokaisen elämään, onko tämä syy siihen, että tämä opiskelijajoukko toivoi vakautta ja pysyvyyttä?

 

Lähteet:

Bushardt, S. C., Young, M., & Bari, A. 2018. Transitioning to Management: Challenges and opportunities for the Millenial Generation. Journal of Business Diversity, 18(1), 9–16.

Cursoy, D., Chi, C. G.-Q., & Karadag, E. 2013. Generational differences in work values and attitudes among frontline and service contact employees. International Journal of Hos-pitality Management, 32(3), 40–48.

Kultalahti, S. 2015. ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in under-standing Generation Y at work. Acta Wasaensia 339. Business Administration 139. Vaasan yliopisto.

Mellanen, A. & Mellanen, K. 2020. Hyvät, pahat ja milleniaalit. Miten meitä tulisi johtaa. Atena.Kustannus Oy.

Parkkonen, P., Vataja, K. 2019. Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja enna-koinnin arviointiin. Futura 1(19), 60–73.

Smola, K. W., & Sutton, C. D. 2002. Generational differences: revisiting generational work values for the new millennium. Journal of Organizational Behavior, 23, 363–382.

Valkama, H. 2020. Viitattu: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa | Yle Uutiset | yle.fi

Lisätietoa simulaatiosta: https://tulevaisuusohjaus.fi/tyokalut/getalife/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Asiakas keskiöön sote-palvelujen kehittämisessä

22.6.2021



Kasvokuva Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen.
Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School

Hankkeen rahoittajien logot: ESR, Vipuvoimaa EU:lta, ELY, Lapin AMK ja hankkeen logo

Taustaa

Käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja. Muutoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu siirretään yksittäisiltä kunnilta laajempien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujärjestelmän uudistamistyön yksi keskeinen tavoite on lisätä asiakaslähtöisyyttä, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujärjestelmässä. Muutos on aina mahdollisuus. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy digitaalisen murroksen hyödyntämispotentiaaliin tiedolla johtamisen kehittämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019). Tiedon hyödyntämistä tarvitaan SOTE‐alalla asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa, asiakaslähtöisessä toiminnassa sekä uusien palveluiden kehittämisessä (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020).

Suuri merkitys palveluiden uudistamistyössä on asiakasosallisuudella. Osallisuus tarkoittaa sitä, että yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön sekä yhteiskuntaan ja, että hän itse voi vaikuttaa asioihin, jotka koskettavat häntä itseään ja ympäristöään. Osallisuus rakentuu ja muuntuu esimerkiksi resurssien, tarpeiden ja toimijuuden edellytysten mukaisesti. Osallisuuteen liittyy oikeus saada itseä koskevista asioista tietoa, mahdollisuus ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa hyvinvointia ja terveyttä määrittäviin tekijöihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Osallisuuden osa-alueita voidaan nähdä olevan neljä. Ensimmäisenä on tieto-osallisuus, jolla tarkoitetaan oikeutta saada tietoa esteettömästi eri palveluista ja omasta palveluprosessistaan. Toisena on toimintaosallisuus, johon liittyy esimerkiksi oma toiminta elinympäristössä sekä kolmantena suunnitteluosallisuus, josta esimerkkinä oikeus saada tietoa valmisteilla asioista sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa maakunnallisiin suunnitteluprosesseihin. Viimeisenä neljäntenä on päätöksenteko-osallisuus, johon kuuluu palveluiden käyttäjien päätösvalta esimerkiksi palveluiden tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018.)

Asiakasosallisuus TietoCafeen teemana

Palvelujärjestelmien yhteydessä asiakkaan osallistumista voidaan tarkastella erilaisista teoreettisista viitekehyksistä, jolloin asiakkaan osallisuus nähdään erilaisena näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion näkökulma korostaa yhtäläisiä palveluita kaikille, kun taas kuluttajalähtöinen viitekehys korostaa valintamahdollisuuksia. Vastaavasti sosiaalisen osallisuuden näkökulma korostaa asiakkaan aktiivista osallistumista palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leemann & Hämäläinen 2016.)

Miten siis lisätä ja tukea asiakasosallisuutta osana tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on pureuduttu ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Hankkeessa luodaan koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle ja yhtenä koulutuskokonaisuuden sisällöllisenä tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Tässä blogissa kuvaamme hankkeen neljännen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Asiakasosallisuus, toteuttamisen.

Asiakasosallisuuskäsitteen syventäminen

Pilottikoulutuksen osallistujia orientoitiin asiakasosallisuuskäsitteen moninaisiin näkökulmiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli ajankohtaisia uutisia valitsemiimme, neljään, asiakasosallisuuden eri näkökulmaan liittyen, jotka olivat:
• Näkökulma 1: Asiakaslähtöisyys / asiakaskeskeisyys
• Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija
• Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa
• Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa

Osallistujia pyydettiin valitsemaan yksi heräte, tutustumaan materiaaliin ja kirjoittamaan opintojakson keskustelualueelle omaa pohdintaa siitä, mitä havaintoja ja esimerkkejä ko. aihe herätti. Tämän jälkeen heitä pyydettiin tutustumaan kahden muun osallistujan vastauksiin ja kommentoimaan heidän vastauksiaan. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1) on poimittu koostetta ennakkotehtävänä olleen orientaatiotehtävän herätteiden nostattamista ajatuksista ja pohdinnoista kuhunkin näkökulmaan liittyen.

Taulukossa on neljä saraketta, joiden nimet ovat Näkökulma 1:  Asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys, Näkökulma 2: Oman elämän aktiivinen toimija, Näkökulma 3: Kokemustiedon hyödyntäminen palveluissa ja Näkökulma 4: Osallinen omassa palveluprosessissa.  Näkökulmassa 1 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakaslähtöisyys/asiakaskeskeisyys näkyy palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Palvelut aidosti asiakkaan tarpeisiin; nyt hyödynnetään mm. asiakasraateja sekä kerätään palautteita 2. Haaste on eri ikäiset palvelujen käyttäjät. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluja. Esim. nykynuoriso on tottunut saamaan palvelut sähköisesti ja nopeasti, joka vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. Asiakaskunta on vaihteleva! 3. Kolmannen sektorin hyödyntäminen puutteellista (tietoturva-asiat yms. ratkaisematta). Näkökulmassa 2 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan oman elämän aktiivinen toimijuus voi näkyä palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Tiedon (datan) välittyminen Omakantaan tuo hyödyntämismahdollisuuksia. 2. Älykellot/-sormukset, mittarit luovat mahdollisuuksia hyödyntää terveydenhuollossa ja asiakasosallisuuden edistämisessä à esim. Oura tuottaa dataa Applelle ja Googlen -sovellukselle, mutta ei varsinaisesti terveyspalveluihin. 3. Iso mahdollisuus hyvään; voi kääntyä vastaiseksi, jos aiheuttaa esim. ylisuorittamista, pakkoa (tarvitseeko tavallinen ihminen kaiken sen tiedon? Saako tieto ahdistumaan). Näkökulmassa 3 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten kokemustietoa voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä tai tuottamisessa?  Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Yhteistyön ja luottamuksen syntymiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä kokemusasiantuntijan roolista. 2. Kokemusasiantuntijuudessa on enemmän syvällisempää ymmärrystä asiasta tai tilanteesta kuin yleisen osallisuuden toteutumisessa esim. erilaisissa yleisimmissä kuulemistilaisuuksissa. 3. Edellyttää kokemusasiantuntijoiden kouluttamista ja valmentamista: kokemusasiantuntijan on kyettävä oman kokemuksen kautta katsomaan laajemmin asiaa. Näkökulmassa 4 pyydettiin opiskelijoita kertomaan havaintoja tai esimerkkejä, miten asiakkaan osallistuminen omaan palveluprosessiin voisi näkyä? Taulukkoon on nostettu opiskelijoiden tuottamia ajatuksia luettelomaisesti seuraavasti: 1. Suorana lainauksena: 'On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan'. 2. Tavoitteet ei ole motivoivia, jos niitä ei koe itse tarvitsevansa. 3. Asiakkaan tavoitteet voivat usein olla varsin pieniä, mutta merkityksellisiä.  Ne voivat olla ihan eri tavoitteita, mitä ammattilainen olisi ajatellutkaan. Pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia saadaan, kun asiakas on aidosti osallisena palveluidensa suunnittelussa. 4. Lasten /nuorten kohdalla tavoitteet voivat olla vanhempien tavoitteita, ei lapsen omia.

Ennakkotehtävän koosteesta (Taulukko 1) voidaan huomata, että asiakaslähtöisyyden tarve esim. asiakaspalautteiden muodossa on nykyisin jo suhteellisen hyvin tunnistettu palvelujen kehittämisessä, mutta sen sijaan eri ikäryhmille suunnattuja erilaisia palvelumuotoja ei ole tarvelähtöisesti niinkään kehitetty. Asiakasosallisuuden nähtiin tuovan uusia jopa innovatiivisia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty SOTE-alalla. Lisäksi asiakasosallisuuden eri muodot nähtiin mahdollistavan syvällisemmän ja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin paremmin osuvien palvelujen kehittämisen.

Digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet

TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö Pia Liljamon asiantuntijaluennon “Asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus sote-digipalveluissa - esimerkkinä sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja kehitysnäkymät Oulun yliopistollisessa sairaalassa” avulla. TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi oli kehitetty etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin edellä kuvattujen näkökulmien mukaisiin pienryhmiin työskentelemään.

Pienryhmiä ohjattiin pohtimaan annetusta näkökulmasta, miten digitalisaatio ja erityisesti sen mahdollistama tiedon hyödyntäminen voidaan huomioida asiakasosallistumisprosessin eri vaiheissa (suunnittelu, kehittäminen, tuottaminen, arviointi), minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan ajatukset ja pohdinnan tulokset PowerPoint -mallipohjaan (Kuvio 1).

 Kuviossa 1 on allekkain neljä laatikkoa. Ylimmässä lukee suunnittelu ja siitä on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee kehittäminen. Tästä laatikosta on nuoli seuraavaan alempana olevaan laatikkoon, jossa lukee tuottaminen. Tästä laatikosta menee nuoli alimpaan laatikkoon, jossa lukee arviointi.

Kuvio 1. Tehtäväksianto ja asiakasosallisuusprosessin vaiheet kiteytettynä

Ryhmätöiden tulosten mukaan asiakasosallisuutta tiedon hyödyntämisessä ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakasraatien, kehittäjäasiakastoiminnan, kehittäjäkumppanuuden ja erilaisten palautejärjestelmien kautta. Tärkeänä nähtiin myös SOTE-alan työntekijöiden osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen niin suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mikä oli iltapäivän tärkein oppima? Kuviossa 2 on palautteen yhteenveto.

Kuviossa on sanapilvimuodostuma, jossa ovat seuraavat palautteet: asiakasosallisuuden moninaisuus, monipuolinen digitalisaatio avuksi terv. , asiakasosallisuuden käyttötarkoitus, terveyskylän monipuolisuus yllätti, inspiroiva luento, asiakasosallisuuden mahdollisuudet, terveyskylän anti, yhdessä saa paljon tietoa koottua, terveyskylän laajuus yllätti.

Erityisesti osallistujia keskustelutti asiakasosallisuuden monet mahdollisuudet, joista esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti kehitettävä digitaalinen Terveyskylä, jonka palvelujen laajuus ja monipuolisuus yllätti osallistujat. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottama erikois­sairaan­hoidon julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta.

Asiakasosallisuus-teeman TietoCafe-iltapäivässä pureuduttiin lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, tuottamisessa ja arvioinnissa. Iltapäivän teema vahvisti osallistujien ymmärrystä siitä, että asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omassa palveluprosessissaan sekä olla vaikuttamassa palveluiden kehittämiseen varsinkin digitaalisten palvelujen lisääntyessä.

 

Lähteet

Leemann, L. & Hämäläinen, R.M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka 81:5. Viitattu 17.5.2021

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 8.4.2021 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021

Terveyskylä, julkinen verkkopalvelu. Viitattu 8.4.2021 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Simulaation hyödyntäminen kuntajohdon strategisen johtamisen valmennuksessa 

15.6.2021



Sirkka Saranki-Rantakokko ja Marko Vatanen.
Sirkka Saranki-Rantakokko, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu, harjoituksen järjestäjä. Marko Vatanen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, simulaatio-ohjaaja, fasilitaattori

Simulaatio-oppiminen osana strategisen johtamisen koulutusta ei ole uusi asia vaan sillä on pitkät perinteet erityisesti Yhdysvalloissa. Simulaatio-oppimiselle merkityksellisiä ovat tila ja konteksti, joissa toimitaan, sekä spatiaalis-sosiaalinen ulottuvuus eli oppijan vuorovaikutus asiasisällön, ympäristön ja toisten toimijoiden kanssa (Poikela, 2012; Poikela & Keskitalo, 2014). Tarkoitus on ohjata osallistujia päätöksentekoon, vuorovaikutukseen ja kriittiseen ajatteluun, mitä tarvitaan yhä enemmän kaikessa toiminnassa. (Jurmu, 2019; Poikela, 2012.)
Tiedolla johtaminen (TietoSOTE) -hankkeessa (ESR, 2020-2021) kytkettiin tiedolla johtaminen yhden kunnan johtoryhmän strategisen ajattelun valmennukseen. Aiheesta kuultiin projektipäällikkö, yliopettaja Heli Väätäjän luento ja tiedolla johtaminen kiedottiin osaksi valmennusprosessia. Tähän liittyi myös simulaatioharjoitus.

Kyseessä olevan simulaatioharjoituksen tavoitteena oli tukea osallistujien osaamista strategian toimeenpanoon ja levittämiseen liittyvässä viestinnässä. Harjoitus suunniteltiin vastaamaan kunnanvaltuuston kokoustilannetta. Pyrkimyksenä oli mahdollistaa osallistujille asiasisällön viestimiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää harjoittelua todellista tilannetta imitoivassa kontekstissa. Tarkkailijoiden esittämät kommentit ja keskustelu suunniteltiin tuomaan tilanteeseen myös sosio-kulttuurista perspektiiviä ja ennen kaikkea mahdollisuutta kriittiseen ajatteluun ja tehtyjen valintojen perusteluun ja päätöksentekoon. Simulaatioharjoitusta edeltävänä päivänä osallistujat saivat tiedon harjoituksen sisällöstä ja omasta roolistaan harjoituksessa. Simulaatioharjoitukseen osallistuneista seitsemästä henkilöstä kolme toimi puhujana (aktiivinen toimija). Loput neljä henkilöä esiintyivät kunnanvaltuutettujen roolissa ja heistä kolme oli myös tarkkailijan roolissa.

Blogikuva simulaatioharjoituksen kulusta
Kuva 1. Simulaatioharjoituksen kulku.

Blogikuva tarkkailukaavake
Kuva 2. Esimerkki tarkkailukaavakkeesta simulaatioharjoituksen tarkkailijoille.


Tilanteen jälkeen osallistujat totesivat harjoituksen sopivan hyvin strategisen ajattelun valmennukseen vaikkakin edellyttävän parempaa perehdytystä. Palautekyselyyn vastasi ryhmästä kolme henkilöä. He pitivät harjoitusta tarkoituksenmukaisena ja melko onnistuneena. Harjoitus oli osoittanut sanoman ymmärrettävyyden ja toisaalta selkeä viestinnän tärkeyden strategian käsittelyssä. Palautteet ja syntyneet kokemukset rohkaisevat simulaatioharjoituksen kehittämistä. Etenkin harjoitus tuki osallistamista, viestintää ja vuorovaikutusta, jotka puolestaan kuuluvat kaikkeen nykyaikaiseen johtamiseen ja vaativat jatkuvaa ylläpitoa.

TietoSOTE-hankkeessa luodaan tiedolla johtamisen malli SOTE-alalle

Hanke sisältää esiselvityksen, pilottikoulutuksen, mallin laadinnan sekä hankkeesta laaditun julkaisun. Simulaatioharjoitus oli yksi osa koulutusmallin luontia. Valmistuneen esiselvityksen mukaan tieto ja tiedolla johtaminen voidaan nähdä organisaation toimintaa ohjaavana mallina mutta myös käytäntönä. Kummassakin tapauksessa tiedon vastaanottaminen, tuottaminen, hyödyntäminen ja arviointi kuuluvat organisaation jokaiselle toimijalle.

Tiedolla johtamisen osaaminen tarkoittaa tiedon merkityksen ja käyttötarkoituksen ymmärtämistä sekä tiedon käsittelytaitoa. Tiedolla johtamiseen sitoutunut organisaatio perustelee päätöksensä ja toimintansa laadun todennetulla tiedolla. Se panostaa tiedon saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä tiedon käsittelyä tukevaan teknologiaan ja välineistöön. (Väätäjä, Tihinen, Vesterinen & Saranki-Rantakokko 2020.)

Lähteet


Jurmu, L. (2019). Millaista asiantuntijuutta uudistuvassa kunnassa tarvitaan? Focus Localis 47 (3), 5-24. 2019. Luettu 27.11.2020.

Keskitalo, T. (2015). Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 299.

Poikela, E., & Poikela, P. (2012). Towards Simulation Pedagogy. Developing Nursing Simulation in a European Network. Rovaniemi University of Applied Sciences, Publication series A. Kopijyvä Oy, Jyväskylä. Osoitteessa: http://www.ramk.fi/loader.aspx?id=5b4aab22-091a-477e-928b-9edaec160a34 Luettu 28.1.2021

Väätäjä, H., Tihinen M., Vesterinen, S., Saranki-Rantakokko, S. (2020). Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Esiselvityksen raportti (ESR).

Logokokoelma.

 

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kiertotalous on uusi musta

8.6.2021



Jani Peltoniemi ja Heli Pesonen kasvokuva.
Jani Peltoniemi, Insinööri (AMK), Projekti-insinööri, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu. Heli Pesonen, Insinööri (AMK) ja Tradenomi (AMK), Projekti-insinööri, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Alkupuraisu kiertotalouteen

Lapin ammattikorkeakoulun kiertotalousasiantuntijajoukossa on aloittanut maaliskuussa 2021 uusia asiantuntijoita, joiden taustat ovat teollisuuden ja liiketalouden toiminnassa. Kirjoittajat työskentelevät LTKT2.0 - Lapin teollinen kiertotalous 2.0 - Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hankkeessa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Lapin AMKin, Kemin Digipolis Oy:n (Digipolis) sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian (Lappia) kanssa ja kyseessä on Lapin Liiton rahoittama Vipuvoimaa EU:lta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hanke. Hanke on käynnistynyt 1.6.2020 ja jatkuu 31.3.2023 saakka. (Lapin AMK 2021)

Tähän blogikirjoitukseen on koottu ajatuksiamme ensimmäisiltä työviikoilta. Kiertotalouden perusperiaatteet olivat tuttuja, mutta heti aluksi heräsi kysymys, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa. Ensimmäiset työviikot kuluivat aiheeseen perehtymisen merkeissä. Tiedon hakeminen aloitettiin tutustumalla Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) kiertotalous -sivustoon.

Kuvassa 1 on esitetty kiertotalouden ja lineaarisen talousmallin eroja. Lineaarisessa talousmallissa resursseja tuhlataan, neitseellisiä raaka-aineita käytetään runsaasti ja käytön jälkeen tuotteet päätyvät jätteeksi. Tällainen tapa toimia ei ole kestävän kehityksen mukaista. Kiertotalouden mallissa pyritään raaka-aineet pitämään tuotannon kierroissa mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve pienenee. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan siihen liittyy olennaisesti se, että jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon tuotteen käyttöiän pidentäminen ja kierrätettyjen raaka-aineiden pitäminen tuotannon kierrossa mukana.

Blogi Peltoniemi ja Pesonen kuva 1.jpg

Kuva 1 Kiertotalouden ja lineaarisen talousmallin erot (Wikimedia Commons, Catherine Weetman 2016).

Kiertotalouden maailmaan uppoutuessa huomaa nopeasti kuinka laaja ja kokonaisvaltainen se on käsitteenä. Sovelluskohteita on kaikkialla ympärillämme ja siihen perehtyminen on nykypäivää. Tulevaisuudessa kiertotalouden voi olettaa olevan yleinen tapa toimia. Tietoa kiertotaloudesta on ollut tarjolla runsaasti niin webinaarien, verkkosivustojen kuin useiden eri toimijoiden artikkeleiden muodossa. Eri toimijoiden järjestämissä webinaareissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: lähiruoka ja resurssiviisaus, uudet tehdashankkeet, ympäristö, jätteenkäsittely sekä kiertotalouspuistot.

Ellen MacArthur -säätiön järjestämä kansainvälinen webinaarisarja pyörähti maaliskuun puolivälissä käyntiin kuin tilauksesta. Säätiö järjestää ilmaisia koulutuksia, joista löytyy tietoa heidän sivuiltaan. On ollut mielenkiintoista seurata kiertotalouden parissa työskentelevien ja eri alojen asiantuntijoiden ajatuksia kiertotaloudesta. Käsiteltävinä aiheina ovat olleet muun muassa kiertotalouden merkitys kestävälle kehitykselle, ilmaston muutos, uudistuva maatalous, muovit sekä miten kiertotalous tulee olemaan osa tulevaisuuden bisnes strategioita. Kiertotalous voidaan huomioida myös kaupunkirakentamisessa, josta esimerkkinä toimii Venlo City Hall.

 

Uutta tietoa teollisuuden kiertotaloudesta

Pohjois-Suomen biotuotetehdashankkeita on käsitelty muun muassa 17.3. ja 19.3.2021 pidetyissä webinaareissa Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 sekä Infotilaisuus yrittäjille Metsä Fibren investoinnista. Biotuotetehtaiden sivuvirrat pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja esimerkiksi tulevaisuudessa Kemijärven biotuotetehtaan sivuvirtojen pilottihankkeet tulevat kehittämään sivuvirtojen hyödyntämistä entistä parempaan suuntaan. Uusimpia sellukuidun käyttöinnovaatioita on muun muassa kankaisiin soveltuva kuitu ja siitä valmistetut tekstiilit kuten suomalainen Kuura.

Lapin yliopiston järjestämässä Arktista ja älykästä kasvua kiertotaloudesta työpajassa 24.3.2021 käsiteltiin biohiilen ja geopolymeerien käyttökohteita. Biohiiltä on ominaisuuksiltaan erilaisia, sitä voidaan käyttää muun muassa maanparannukseen sekä suodatukseen. Geopolymeerejä pystytään käyttämään tietyn varauksin muovin ja sementin korvaajina. Näiden käytön voi olettaa yleistyvän tulevaisuudessa ekologisuuden ja joustavien käyttökohteiden myötä.

 

Kiertotalous kuluttajan arjessa

Teollisen kiertotalouden lisäksi perehtymisen yhteydessä on tullut vastaan resurssiviisauteen, tekstiilien kierrättämisen sekä kiertotalouden liiketoimintamalleihin liittyvää tietoa. Osallistuimme SERI- hankkeessa (Sea-Lapland’s Resource Intelligence - Resurssiviisas Meri-Lappi, Lapin liitto, EAKR, 2020-2021) järjestettyyn Lähiruokaa resurssiviisaasti Meri-Lapissa webinaariin. Hankkeen tavoitteena on edistää kunnissa vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta edistäviä toimenpiteitä konkreettisten toimenpiteiden ja pilotointien kautta lisäten näin alueellista vaikuttavuutta. Mielenkiintoisesta aiheesta tarttui myös omaan arkeen asioita, kuten kasvava kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan. Lähiruokatarjontaan voi tutustua muun muassa tilalta.fi -verkkokaupassa, jonka tuotteet tuotetaan ja valmistetaan lähiseudulla.

Lähiruoan lisäksi merkittävä potentiaali kuluttajan hiilijalanjäljen pienentämisessä on havaittu Suomessa kertyvän tekstiilijätteen vähentämisellä ja kierrätyksen tehostamisella. Suomessa kertyy tekstiilijätettä vuodessa noin 70 000 kg, tästä kierrätetään vasta reilu viidennes. (CircHubs 2021) Tekstiilijätteen kierrätys Suomessa tulee helpottumaan, kun sen erilliskeräys aloitetaan vuonna 2023. Kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen syntymisen määrään myös pidentämällä vaatteiden käyttöikää. Ilmastovaikutus pienenisi jopa 40–50 %, jos vaatteen käyttöikä kaksinkertaistettaisiin. Reikä rakkaan paidan helmassa tai rikkoutunut vetoketju ei ole syy heittää vaatetta pois. Parsiminen ja paikkaaminen onkin Taitoliiton valinta vuoden 2021 käsityötekniikaksi. (Ikonen P, Saarinen E 2020)

Kuluttajan näkökulmasta mielenkiintoinen kiertotalouden toimintamalli on ajatus, että tarvitseeko meidän omistaa kaikkea itse. Vuokraamalla ja lainaamalla tuotteita, niiden tehokasta käyttöaikaa saadaan nostettua. Esimerkiksi Lindström Oy tarjoaa yrityksille työvaatteet ja tekstiilit vuokralle, jolloin hävikkiä ei tule esim. työntekijän vaihtuessa. Toisena jakamistalouden esimerkkinä toimivat suurimman osan ajasta parkissa seisovat autot, joita jakamalla saataisiin turhan panttina olevia autoja liikenteeseen. Näin ollen autojen kokonaismäärä voisi olla pienempi ja tätä myöten vapautuisi parkkitilaa kaupunkialueilla muuhun käyttöön.

 

Kiertotalouden tulevaisuus

Kiertotalous tulee olemaan merkittävä tekijä kohti hiilineutraalisuuden tavoitteita. EU:ssa tavoite on asetettu vuoteen 2050 ja Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035. Tavoitteeseen pääseminen tulee näkymään niin teollisuuden kuin yksityisen kuluttajan arjessa. Kiertotalous on osoittautunut erittäin mielenkiintoiseksi ja tulevaisuuden kannalta olennaiseksi aiheeksi. Se mahdollistaa kestävän kehityksen resurssiviisaasti ja kustannustehokkaasti, jotta tulevaisuudessakin voidaan vielä elää tällä maapallolla. Syventyminen aihealueeseen jatkuu ja lähdemme kohti LTKT2.0-hankkeen työtehtäviä.

 

Lähteet

CircHubs. Tietopankki. Viitattu 7.4.2021. https://circhubs.fi/tietopankki/tekstiilijate/

Linear versus Circular, Wikimedia Commons, Catherine Weetman, 4.1.2016. Viitattu 8.4.2021: File:Linear versus circular.jpg - Wikimedia Commons.

Ikonen P, Saarinen E. 2020. Tekstiilit kiertoon Pohjoismaissa. Uusiouutiset 7/2020, 8.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä

1.6.2021



Soili Vesterinen ja Helena Kangastie.
Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School, hankkeen koordinaattori Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School, hankkeen asiantuntija

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen-hankkeessa (1.8.2020- 31.5.2023) päätavoitteena on kehittää yritysten ja julkisten organisaatioiden muutos-, hyvinvointi- ja tulevaisuusjohtamista siten, että osaamisen vahvistaminen tuo tuloksellisuutta ja mahdollistaa yritysten kasvua sekä parantaa työhyvinvointia.

Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on selvittää alueen yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden johtamiseen liittyviä osaamistarpeita. Hankkeen työpaketissa kaksi työstetään osaamistarpeiden määrittelyä ja vastuu tästä työstä on Lapin AMKilla. Tässä blogikirjoituksessa avaamme osaamistarpeiden kartoitustyön suunnittelua, toteutusta ja alustavia tuloksia.

 

Työn käynnistyminen

Osaamistarpeiden kartoituksen suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli määritellä tarvittavat lähteet ja materiaalit, mistä osaamistarpeet olivat löydettävissä. Tällaisia lähteitä olivat esimerkiksi aiemmin tehdyt osaamistarvekartoitukset ja toteutuneista hankkeista saatavat tiedot. Samassa yhteydessä oli huomioitava niiden pohjalta mahdollisesti esille tulevia kehittämistarpeita ja se, tarvitaanko täydentäviä kyselyjä ja selvityksiä.

Määrittelytyön jälkeen valittiin hanketavoitteiden pohjalta keskeiset toimenpiteet, joita ovat:
1. Kartoitetaan tilanne kansallisen, alueellisen ja organisaatiotason osaamistarvekartoitusten suhteen.
2. Laaditaan analysoinnin pohjalta selvitys.
3. Laaditaan ja toteutetaan yrityksille ja organisaatioille osaamiskartoituksia täydentäviä selvityksiä ja kyselyjä.

Suunnitteluvaiheessa eriteltiin jokainen toimenpide alakohtineen. Seuraavassa taulukossa yksi on esimerkki, miten suunnitteluvaiheen toimenpidettä yksi avattiin konkreettisina toimina.

Taulukko 1. Erittelyä osaamistarvekartoitusten osalta.

Taulukossa on kolme saraketta, joiden otsikot ovat kansallinen taso, aluetaso ja yritys- ja organisaatiotaso. Otsikon kansallinen taso alla on tekstit: Johtamisen osaamiseen liittyviä hankkeita sekä toimi- ja koulutusalakohtaisia osaamisen ennakointityöryhmiä. Otsikon aluetaso alla on tekstit: Lapin liiton ennakointiklusterien toiminta ja arktiset kehittämisympäristötklusteritt sekä kunta- ja yritysbarometrien tiedot. Yritys- ja organisaatiotason alla on teksti: yritys- ja organisaatiokohtaiset osaamiskartoitukset C& Q –ohjelmalla.

Johtamisen osaamistarpeiden lisäksi tarkasteltiin ja analysoitiin työhyvinvointia kokonaisvaltaisena työhyvinvoinnin kehittämisenä, joka sisältää myös johtamisen, työympäristön turvallisuuden, työn kehittämisen, osaamisen kehittämisen, toimintaympäristön muutoksen sekä myös yksilön terveys- ja voimavarat.

Toisessa toimenpiteessä laadittiin selvitys analysoimalla erilaisia kehittämishankkeita ja niiden tuloksia. Analysointia varten laadittiin kehikko, jota on kuvattu taulukossa kaksi.

Taulukko 2. Hankeanalyysikehikko.

Taulukossa on kuusi saraketta, joiden otsikot ovat hanke/nimi, tavoitteet, kohderyhmä, kehittämistoimet, keskeiset tulokset ja Muu huomio (merkintä mikä osa-alue).

Kolmas toimenpide eli täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttaminen, toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.

 

Työn toteutusta ja alustavia tuloksia

Osaamistarvekartoitusten antamaa tietoa

Yritysten esittämiä osaamistarpeita tuotiin esille kansallisella, aluetasolla ja yrityskohtaisissa kuvauksissa seuraavasti. Kansallisella tasolla Suomen yrittäjäjärjestön vastauksissa johtamisosaamista voisi laajentaa esimiesosaamisen lisäksi yleiseen johtamisosaamiseen kuten strateginen suunnittelu, ennakointi ja omistajanvaihdokset. Osaamistarpeet liittyvät lisäksi vielä toimintaympäristöihin, nopeisiin päätöksiin ja muutokseen. Myös myyntiosaaminen sekä itseohjautuvuus, viestinnälliset valmiudet, tekniikan hyödyntäminen, etätyöskentelyn osaaminen ovat nousseet esille.

”Valtakunnan tasolla yo. tarpeet ovat nousseet esille myös minun näkökulmastani yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. ” ja ” Yleisesti yrittäjiltä tullut viesti on se, että osaaminen on yrittäjän tärkein pääoma ja sitä pitää kehittää koko ajan. Yrityksen menestyminen vaatii ajantasaista osaamista.”

Aluetasolla Lapin yrittäjien ja Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa-hankkeessa vuonna 2020 tehdyn kyselyn tuloksista nousee viestintä, markkinointi-, talous- ja esimiesosaamisen tarpeet.

”Nämähän on hyvin yleisiä ja monipuolisia tarpeita, joita ehkäpä jokaisen tulisi jonkin verran osata, sekä yrittäjän, esimiehen kuin työntekijän”

Kyselyn tuloksissa johtamisen osaamistarpeita eriteltiin seuraavasti:

  • Vastuun ja vallan ymmärtämisen asenne, organisaation toiminnan kokonaisvaltainen haltuunotto tai ymmärtäminen
  • Esimiestyöskentely ja johtaminen
  • Itsensä ja muiden tunteminen, esimies- ja alaistaidot

Tärkeimmät ja eniten esille tulleet osaamistarvevajeet (C & Q) yritys- ja organisaatiotasolla liittyivät strategiseen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen, henkilöstöjohtamiseen, esimiestaitoihin, liiketoiminta- ja talousjohtamiseen sekä ennakointi ja muutosjohtamiseen. Lisäksi tuotiin esille markkinointiin ja myyntiin, Itsensä johtamiseen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen, viestintä-, raportointi- ja dokumentointitaidot, verkostojohtaminen, turvallisuusasiat, eri substanssialojen sisällön hallinta sekä kielitaito.

Tulevaisuuden osaamistarpeina C&Q-osaamistarvekartoituksissa tuli esille digitalisaatioon liittyvä osaaminen, tietotekninen yleinen osaaminen, IT-tekninen osaaminen, verkkoviestintätaidot ja viestintäteknologian hallinta sekä vuorovaikutustaidot erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Myös liiketoimintaan ja sen kehittämisosaamiseen, työturvallisuus- ja työsuojeluosaamiseen, ennakoivaan ajatteluun ja toimintatapaan, operatiiviseen johtamiseen, työn suunnittelun ja toiminnan organisointiosaamiseen, henkilöstöjohtamiseen sekä esimiestyöhön kohdistuu osaamistarpeita tulevaisuudessa. Esille tuli myös verkostojen kehittämiseen liittyvä osaaminen, kulttuurien tuntemus ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu ja ajan tasalla pitäminen


Hankkeiden analysoinnin antamaa tietoa

Hankeanalyysissa käytettiin taulukossa kaksi kuvattua hankeanalyysikehikkoa. ESR-hankkeista saatiin hankkeen nimitiedot valtakunnan tasolla. Hankkeita oli 139 ja ne ajoittuivat aikavälille 2014–2023. Mukana oli siis sekä jo päättyneitä hankkeita että meneillään olevia hankkeita. Alle on koottu hankeanalyysin pohjalta koottuja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita.

Kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita:

Johtaminen

  • viestintä (viestintäkäytäntöjen kehittäminen erityisesti suunnitelmallisuuden ja eri viestintävälineiden käytön osalta)
  • työhyvinvoinnin edistäminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen (johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot, rekrytointi- ja perehdyttämisosaaminen, moninaisuusjohtaminen liittyen mm. eri kulttuureista tulevien ja eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen, työntekijöiden osallistaminen ja dialogisuuden toteuttaminen, erilaisten toimintamallien kehittäminen esim. korvaavan työn toimintamalli, työuraohjelma, mentorointi)
  • talouden ja toiminnan johtaminen tuottavuutta vahvistaen
  • lainsäädäntö
  • tuotteistaminen
  • myynti ja markkinointi

Työympäristön turvallisuus

  • turvallisuusjohtamisen eri osa-alueet
  • omavalvonnan toimintaprosessi ja omavalvontasuunnitelman kehittäminen
  • riskienhallinta (käytännön riskien tunnistamiseen olemassa olevien ja uusien riskienhallintaprosessien kehittäminen sekä riskien pienentäminen)

Työn kehittäminen

  • toimintamallien kehittäminen
  • prosessien uudistaminen
  • palvelumuotoilu
  • lean-menetelmät
  • kokeellinen ja yhteistoiminnallinen kehittäminen sekä innovaatiot huomioiden työntekijä-, työnantaja- ja asiakasnäkökulma.
  • kestävän kehityksen huomioiminen
  • kansainvälisyyden huomioiminen
  • etäjohtaminen
  • digitalisaation vahvistaminen (digitaalisuuden hyödyntäminen, digiosaamisen kartoittamisen, syventämisen, laajentamisen ja arvioinnin taidot huomioiden osaamistarpeet niin esimiehen kuin henkilöstön osalta tarvittaessa myös robotiikan ja tekoälyn käytössä)

Osaamisen kehittäminen

  • tulevaisuuden osaamisen ennakointi
  • strategiaperusteinen osaamisen johtaminen
  • osaamisen johtamisen taidot, jotka luovat perustan henkilöstön systemaattiselle kehittymiselle ja organisaation uudistumiselle
  • erilaisten työntekijöiden osaamisen ja erilaisuuden hyödyntämisen kehittäminen.

Toimintaympäristön muutoksen huomioiminen

  • hallittu muutoksen johtaminen mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.
  • muutoksille avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen
  • muutosjohtamisen toimintamallit
  • koronaviruspandemian aiheuttama muutos

Johtajien oman työhyvinvoinnin johtaminen

  • itsensä johtaminen
  • oman työhyvinvoinnin kriittisten kohteiden tunnistaminen
  • tukimuotojen löytäminen ongelmatilanteissa
  • työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
  • vertaistuen löytäminen esimerkiksi erilaisten verkostojen kautta
  • verkostojohtaminen (yhteistyöskentely, toisilta oppiminen, hyvien käytäntöjen jakaminen tietojen ja kokemusten vaihdossa)

Hankkeiden ja C& Q osaamiskartoitusten kautta esiintulleissa osaamistarpeissa on paljon yhteneväisyyksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että toimintaympäristön muutoksen huomioiminen on korostunut pandemia-aikana erityisesti myös johtajien osaamistarpeena, johon liittyen lisäosaamista tarvitaan hallitussa muutoksen johtamisessa mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.

Yhteenveto alustavista johtamisen kehittämisen osaamistarpeista

Osaamistarpeiden ennakointi yleisesti toteutuu eri tasoilla, eri tavoilla ja eri aikajänteillä. Viime aikoina ennakointityötä on korostettu vielä vahvemmin jatkuvan oppimisen linjauksissa. Myös johtamisen ja sen osaamisen kehittämisellä on yhteys ennakointitiedon avulla saataviin osaamistarpeisiin.

Selvitysten alustavina tuloksina Pohjoisen johtamisen foorumin työskentelylle löytyi osaamistarpeiden läpileikkaavina teemoina työhyvinvoinnin johtaminen ja vahvistaminen ja niiden vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi tuli esille muutosjohtamisosaaminen, digitaalisuus sekä uusien toimintatapojen ja työskentelymallien tunnistaminen, kokeilu ja käyttöönotto mm. Ennakointi- ja digitaalisia menetelmiä hyödyntäen osaamisen johtamisessa ja tiedolla johtamisessa.

Osaamistarpeiden analysointi jatkuu täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttamisella, joita toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.

 

Lähteet

Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä. Viitattu 25.3.2021.

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisen ja kestävän toiminnan kädenjälki – avauksia kehittämistyöstä

25.5.2021



H.Kangastie ja S. Tyni
Helena Kangastie, TtM, Erityisasiantuntija (TKI&O), Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu Sanna Tyni, FT, Yliopettaja, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu

 

Lapin ammattikorkeakoulun kestävänä kehityksen työryhmä koki uudistuksen tuulia alkuvuodesta 2021 laajentuessaan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työryhmäksi. Vuodesta 2019 lähtien toiminut työryhmä sai uusia jäseniä ja toimintasuunnitelman toteutuksen keskiöön nostettiin kehitystoimenpiteiden käynnistäminen erityisesti koulutus- ja TKI-toiminnan puolella. Kehitystyön taustalla on myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n julkistamaan Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu –ohjelmaan sitoutuminen. (Arene 2020)

Lapin ammattikorkeakoulu on osallistunut aktiivisesti Arenen kestävyysohjelman työstöön jo ohjelman valmisteluvaiheesta lähtien ja kehitystyöryhmissä on tälläkin hetkellä mukana kolme edustajaa Lapin AMKista. Kuvassa 1 on esitelty kestävyysohjelman ydin jaettuna hiilikädenjälkeen sekä hiilijalanjälkeen vaikuttaviin toimintoihin. Tässä blogikirjoituksessa avaamme koulutus- ja TKI-toiminnan työryhmien työtä ja tuloksia.

 

Kaavio koulutuksen ja tki:n vastuullisuudesta

Kuva 1. Ammattikorkeakouluyhteisöjen kädenjäljen kasvattamisen ja jalanjäljen pienentämisen osa-alueet. (Arene 2020)

 

Kädenjälki - Arenen kestävän kehityksen työryhmätyö

Arenen työryhmät on jaettu kolmeen osaan, jotka vastaavat hallinnon, koulutuksen sekä TKI-toiminnan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmien sisältöjen kehittämisestä. Työryhmien tavoitteena on suunnitella ja muodostaa ammattikorkeakouluille kestävän kehityksen toiminnan käynnistämisen ja kehittämisen tueksi ohjelma-asiakirjoja ja mittaristo. Arene järjesti 5.2.2021 webinaarin lähtölaukaukseksi ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työn käynnistämiseksi. (Arene 2021) Webinaarin tallenne on katsottavissa Youtubessa (2021). Työryhmät järjestivät webinaarin yhteydessä työpajoja, joiden tavoitteena oli koota ammattikorkeakoulujen henkilöstön näkemyksiä ja ajatuksia tulevien koulutus- ja TKI-ohjelmien sisällöistä. Työpajojen tuotoksia hyödynnetään kehittämistyössä ja ohjelma-asiakirjojen laadinnassa.

 

Koulutustyöryhmän työskentely

Koulutustyöryhmän työn tavoitteena oli etsiä vastauksia siihen, miten ammattikorkeakouluissa koulutetaan osaajia edistämään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta työelämässä sekä yhteiskunnassa. Lisäksi pohdittiin, miten kaikille ammattikorkeakoulusta valmistuneille saadaan oman erityisalaan liittyvän osaamisen lisäksi vähintään perustaidot kestävään kehitykseen liittyen. (Arene 2020.) Käytännöllinen vastaus edellä oleviin kysymyksiin on etsiä toimintatapa, jolla vastuullisuus ja kestävä kehitys sisällytetään tutkintojen (AMK ja YAMK) opetussuunnitelmiin ja toteutuksiin. Lisäksi on etsittävä erilaisia tapoja kytkeä vastuullisuus ja kestävä kehityksen osaaminen jatkuvaan oppimiseen.

Työryhmä käynnisti työskentelyn tunnistamalla, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys on tai voi olla osana ammatti-identiteettiä. Tämän jälkeen hahmoteltiin, millaisesta elementeistä tämä identiteettiä tukeva osaaminen koostuisi ja, mihin opintoihin se voisi liittyä. Pohdittiin myös mitä ovat ne pedagogiset toteutustapojen ratkaisut, joilla osaamisen kehittymistä voidaan tukea. (Asikainen 2021)

Aluksi tarkasteltiin ja analysoitiin Arenen voimassa olevia geneeristen osaamisten suosituksia. Niitä verrattiin Unescon 2017 avaamiin kestävän kehityksen edistämisen läpileikkaaviin osaamisiin. Tämä analyysityö nivottiin myös osaksi 5.2.2021 pidettyä työpajaa (Arene 2021), jossa koulutusten edustajat pohtivat yhdessä kutakin osaamisen osa-aluetta. Tuotoksia hyödynnetään kevään 2021 aikana, kun vararehtorien työryhmä valmistelee uudistettuja Arenen geneeristen osaamisten linjauksia.

Jokainen koulutustyöryhmän jäsen toi yhteiseen keskusteluun erilaisia malleja ja ohjeita, joilla ohjataan opetussuunnitelmien laatimista ja ohjeistetaan pedagogisia ratkaisuja. Työryhmän jäsenet valmistelivat erilaisia työkaluja, joiden avulla voidaan nykyisiä opetussuunnitelmia ja pedagogisia toteutuksia analysoida. Niitä voidaan hyödyntää tarkasteltaessa, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys tulee esille esimerkiksi osaamistavoitteina ja pedagogisina ratkaisuina. Taulukossa 1 on esimerkki osaamistavoitteiden analyysi työkalusta.

Taulukko 1. Esimerkki neljän osa-alueen ja SDG-tavoitteiden (Sustainable Development Goals – Kestävän kehityksen tavoitteet) sisältymisestä opetussuunnitelmiin (OPS). (Kangastie, 2021)

taulukko sdg tavoitteista


Koulutustyöryhmän työ on vaiheessa, jossa tuotetaan tietoa tavoista varmistaa vastuullisuus ja kestävän kehityksen osaaminen. Tiedon tuottamisessa hyödynnetään olemassa olevia hyviä esimerkkejä ja toimivia käytäntöjä. Jatkossa paneudutaan arviointiin ja erilaisiin oppimisen ja osaamisen arviointitapoihin- ja menetelmiin.

 

TKI-toiminnan työryhmän työskentely

Arenen TKI-työryhmän tavoitteena oli koota yhteen näkökulmia ja kehitysesimerkkejä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kestävän kehityksen ja vastuullisuustoiminnan arvioimiseksi sekä kehittämistä varten. TKI-toiminta jaettiin kolmelle tasolle, jotka sisälsivät toiminnan strategisella, operatiivisella sekä alueellisen vaikuttamisen tasolla. Toisin sanoen mihin TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa perustuu, mitä siitä syntyy sekä miten TKI-toimintaa toteutetaan. Näiden tarkastelunäkökulmien kautta koottiin TKI-toimintoja, jotka toteutuvat ammattikorkeakouluissa sekä näkökulmia, kuinka vastuullisuus ja kestävyys voidaan eri toiminnoissa huomioida.

Keskeisessä roolissa TKI-toiminnan ytimessä on hanketoiminta, jonka toteutus kytkeytyy monin tavoin myös muihin TKI-toiminnan elementteihin ja niiden toteutukseen. Tämä moniulotteisuus osaltaan aiheutti työryhmälle haasteita jäsennellä kehitteillä olevaa TKI-toiminnan arviointityökalua ammattikorkeakoulujen toimijoiden tueksi vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tilan arvioimista ja kehityssuunnitelmien laadintaa varten. TKI-toiminnan arviointia käynnistettäessä olisi hyvä tunnistaa mitkä kestävän kehityksen osa-alueet toimintoihin kytkeytyvät sekä tunnistaa toiminnan kannalta keskeisimmät kestävän kehityksen tavoitteet (Kestavakehitys.fi 2015), jotka luovat myös raamit toiminnalle.

Työryhmä työstää kevään 2021 aikana toiminnan tilan arvioimisen tueksi mittaristoa, jolla ammattikorkeakoulujen TKI-toimijat voivat arvioida TKI-toiminnan eri osa-alueiden kestävyyttä ja vastuullisuutta. Mittaristo ja toiminnan kehittämisen tueksi kootut kehitystoimenpide-esimerkit kootaan yhteen ja tuodaan ammattikorkeakoulujen edustajista kootulle työryhmälle arvioitavaksi vielä vuoden 2021 aikana. Työryhmä kokosi työskentelyn tueksi myös ammattikorkeakoulujen edustajien näkemyksiä TKI-toiminnan kestävyyteen liittyvistä elementeistä sekä hyvistä käytänteistä 5.2.2021 Arenen järjestämän webinaarin yhteydessä pidetyssä työpajassa. Jatkosuunnitelmissa on myös pohdittu toisen työpajan järjestämistä, jossa pilotoitaisiin mittariston toimivuutta ennen sen laajempaa levitystä. Työryhmän työskentelystä ja jatkosta tulee lisää tietoa julki myöhemmässä vaiheessa kevättä tai alkukesästä.

 

Yhteenveto ja seuraavat askeleet

Lapin AMK on sopimuksessaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa sitoutunut luomaan edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä kilpailukyvyn vahvistamiselle ja tuottamaan yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista. Tavoitteena on LUC-strategian toimeenpanon kautta vahvistaa vaikuttavuutta alueella (Kuva 2). Toiminnan vaikuttavuus - yhteiskunnallinen sekä työ- ja elinkeinoelämän kokema arvo - syntyvät johtamisen, strategisten valintojen sekä tekojen ja toimenpiteiden tuottamien muutosten kautta (Paras Paikka Laadunhallinta Lapin AMKissa 2020, 12).

Kaavio toiminnasta ja vaikutuksesta vastuullisuuteen

Kuva 2. Lapin AMKin vaikuttavuus (Paras Paikka Laadunhallinta Lapin AMKissa 2020)

 

Arenen kestävyysohjelman toimeenpano on tärkeä ja olennainen osa Lapin AMKin vaikuttavuustyötä. Työryhmien kehittämistoiminnan avauksia ja aikaansaatuja tuloksia sisällytetään osaksi Lapin AMKin perustoimintoja esimerkiksi valitsemalla strategisen tason SDG:n osa-alueet koulutukseen ja TKI-toimintaan. Tässä valinnassa apuna on Arenen toteuttama Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden henkilöstökysely ammattikorkeakouluille helmikuussa 2021.

Pohdittavaa on vielä siinä, miten nivotaan saatuja kehittämistyön tuloksia strategisiin valintoihin ja osaamiskärkiin. Miten esimerkiksi työryhmien työtä hyödynnetään Lapin AMKin tehtäväalueilla kytkemällä TKI-toimintaa ja koulutusta yhdistäviin osaamispyramideihin? Toisaalta taas miten TKI-integrointi oppimiseen (TKIO) ja opetukseen toteutuu tiedon siirron ja osaamisen varmistamiseksi? Tulevan toiminnan pohjaksi on rakennettu jo alustavaa tiekarttaa, jota vielä tarkennetaan tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden osalta. Kevään 2021 aikana luodaan konkreettisia toimintasuunnitelmia Lapin AMKin toiminnan kehittämiselle ja tavoitteena on toteuttaa jo ensimmäiset kehitystoimenpiteet tulevan vuoden kuluessa sekä koulutus-, että TKI-toiminnan vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.


Lähteet:

Arene (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Haettu 25.3.2021: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574.

Arene (2021). Lähtölaukaus kestävän kehityksen ohjelmalle, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 9.2.2021. Haettu 25.3.2021: http://www.arene.fi/ajankohtaista/lahtolaukaus-kestavan-kehityksen-ohjelmalle/.

Asikainen, E. 2020. Kestävän kehityksen osaamien osana ammatti-identiteettiä. Julkaisematon.

Kangastie, H. (2021). Kestävän kehityksen neljän osa-alueen ja SDG-tavoitteiden sisältyminen OPSeihin, Lapin ammattikorkeakoulu, julkaisematon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin AMKin välinen sopimus kaudelle 2021-2024. Haettu 26.3.2021: https://intra.lapinamk.fi/fi/lapin-amk/OKMsopimusvalmistelu/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=/fi/lapin-amk/OKMsopimusvalmistelu/Jaetut%20asiakirjat/Vahvistettu%20OKM%20sopimus%20LapinAMK.pdf&action=default.

Paras Paikka Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa. Haettu 25.3.2021: https://intra.lapinamk.fi/fi/lapinamk/laatujarjestelma/Jaetut%20asiakirjat/PARAS%20PAIKKA%20laadunhallinta%20Lapin%20ammattikorkeakoulussa.pdf.

Kestavakehitys.fi (2015). Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Valtionneuvoston kanslia, 2015. Haettu 29.3.2021: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030.

Youtube (2021). Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman aloitusseminaari 5.2.2021, Arene ry - Youtube-kanava, 8.2.2021. Haettu 25.3.2021: https://www.youtube.com/watch?v=fOrkJgbFBY4.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Tiedolla johtamisen koulutusmallin rakentaminen SOTE-alalle

18.5.2021



Heli Väätäjän, Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Sirkka Saranki-Rantakokon kasvokuvat.
TkT Heli Väätäjä, FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja HTT Sirkka Saranki-Rantakokko ovat Lapin AMK Master schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Tiedolla johtaminen, mukaan lukien tiedon tuottaminen, kerääminen ja hyödyntäminen, on tällä hetkellä kuuma aihe sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Lapin maakunnassa ja muualla Suomessa on käynnissä useampia tiedolla johtamiseen liittyvän toiminnan ja kouluttamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita SOTE -alalla.

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan ESR-rahoitteisen TietoSoTe -hankkeen (Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa – Osaamistarpeet, reunaehdot ja rakenteet, 4/2020-6/2021) tavoitteena on

• selvittää tiedolla johtamisen käsitettä ja tilaa Lapissa,
• kehittää koulutusmalli Lapin ammattikorkeakoululle,
• järjestää ja arvioida pilottikoulutus SOTE -alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille, sekä
• tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista.

 

Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla

Tiedolla johtamiselle on useita erilaisia määritelmiä. Finto (Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu) määrittelee tiedolla johtamisen tietojohtamisen osa-alueeksi, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoon (perustuen analysoituun tietoon) ja sen mahdollistamiseen.

Tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti päätöksenteossa, jossa tehdään tietoisia ja perusteltuja valintoja kaikilla organisaation tasoilla, läpi koko organisaation toiminnan. Tieto auttaa jäsentämään päätöksenteon kohteena olevaa ilmiötä sekä toimintaympäristöä.

TietoSote-hanke aloitettiin kartoittamalla tiedolla johtamiseen SOTE-alalla liittyviä trendejä ja osaamistarpeita. Trendien kartoituksessa havaittiin, että SOTE-ala on murrosvaiheessa, jossa alueelliset, maanlaajuiset ja maailmanlaajuiset yhteiskunnalliset, hallinnolliset ja teknologiset trendit vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden näkymiin ja kehityskulkuihin. Tunnistettuja vaikuttavia tekijöitä ja trendejä on tiivistetty Kuvioon 1.


Kaksitoista tekstilaatikkoa.
Kuvio 1. Tiedolla johtamiseen liittyviä tekijöitä ja trendejä SOTE-alalla.

Keskeisinä teemoina nousivat esiin muun muassa tiedon määrän nopea kasvu, tarve ennakoimiseen, tiedon älykäs tulkinta ja sen käyttömahdollisuudet, organisaatioiden rajojen yli tapahtuva yhteistyö, asiakaskeskeisyys sekä tarve systeemiajattelun hyödyntämiseen.

Osaamistarpeista koulutusmallin rakentamiseen

Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin Osaamisrakenne 2035 (Leveälahti ym. 2019) raportin mukaan SOTE-alan erityisosaamistarpeisiin lukeutuvat henkilökohtaisen tiedon ja yksityisyyden suojeluosaaminen, tiedon hallintataidot, tiedon arviointitaidot, ja tiedon digitaaliset jakamistaidot. Myös datan käsittely- ja hyödyntämistaitoja kaivataan, mukaan lukien olennaisen tiedon tunnistaminen ja tiedon visualisointi (Leskelä ym. 45).

Sosiaalialalla kaivataan lisäksi muun muassa ennakointitietoon liittyvää osaamista, sekä palveluiden vaikuttavuuden ja arviointitiedon osaamista, mukaan lukien indikaattoreiden ja mittareiden osaaminen (Kinnunen ym. 2017). Myös skenaario-osaamista, heikkojen signaalien tunnistamista, big-data osaamisen tarpeita ja strategisen johtamisen taitoja kaivataan (mm. Nikander, 2017). Johtamisessa perusanalytiikan hyödyntämisen lisäksi myös tekoälyn ja koneoppimisen ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen tulevat tulevaisuudessa olemaan osa johtamistyötä (Valmari ym. 2018).

Osaamistarpeita kartoitettiin hankkeessa myös kyselytutkimuksella, joka suunnattiin SOTE-alalla toimiville työntekijöille, jotka osallistuivat Lapin AMKin erikoistumis- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää vastaajan omaan työhön, työpaikkaan tai alaan liittyen mitä osaamistarpeita vastaajalla on tiedolla johtamiseen liittyen.

Vastauksia saatiin 30 kpl. Osaamistarpeet liittyivät tutkitun tiedon löytämiseen ja soveltamiseen käytännön työssä, tiedon hyödyntämiseen omassa työssä, työyhteisön kehittämisessä, palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa, faktapohjaiseen asioiden esittämiseen, vaikuttavuuden arviointiin, yhteistyön tehostamiseen eri sektorien välillä, tiedolla johtamisen perusteisiin sekä työkalujen käyttöön.

Hankkeessa toteutettiin lisäksi haastattelututkimus kuudelle esimies-, kehittämis- ja johtotehtävissä SOTE-alalla Lapissa toimivalle henkilölle. Haastattelu kohdistui tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Haastatteluissa nousivat esiin seuraavat asiat. Tiedolla johtamisen ja tiedon hyödyntämisen kypsyystaso vaihtelee organisaatioissa. Käytettävissä oleva tieto voi olla vanhaa, hajanaista, sitä on liian vähän tai liian vaikeasti saatavilla tai tietojärjestelmien mahdollisuuksia ei osata käyttää. Toisaalta järjestelmiä ollaan kehittämässä, ml. johdon työpöytiä.

Ennakointi nostettiin tärkeänä esiin tietoon pohjautuen, josta esimerkkinä COVID-19 tapauksessa luotiin tulevaisuusskenaarioita ja valittiin näiden pohjalta strategia, jonka mukaan toimittiin. Tavoitetilana johtamisessa pidettiin sitä, että johtaminen pohjautuu oikeaan käsitykseen tilanteesta (tilannekuvaan), jotta toiminnan suuntaaminen on mahdollista – operatiiviselta tasolta strategiseen johtamiseen.

Mitattavuus, mittarit, vaikuttavuus ja osatavoitteiden täyttyminen mainittiin tärkeinä tekijöinä johtamisen tukena. Tiedon kirjaaminen, rakenteisuus ja laatu nostettiin esiin tärkeinä edellä mainitun onnistumiseksi. Tiedon koostaminen erilaisiin tarpeisiin, ja erilaisille sidosryhmille nousi myös vahvasti esiin sekä tähän liittyvät taidot.

Analysoidun tiedon ymmärtämiseen liittyen korostettiin, että analyysit tulisi tehdä mahdollisimman lähellä yksiköitä, jotta kontekstitieto ja siihen liittyvä ymmärrys olisi mukana tiedon tulkinnassa. Asiakas nostettiin myös yhteistyökumppanina esiin tiedon tuottamisessa. Tiedon toisiokäyttö mainittiin sekä haasteena, että mahdollisuutena.

Osaamistarpeista haastateltavat korostivat tiedon lukutaitoa, kirjaamisen merkitystä ja tärkeyttä (datan laatu ja oikeellisuus), sekä analysointiin, tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä taitoja yleisesti. Lisäksi tärkeänä organisaation läpileikkaavana tarpeena nähtiin yhteinen ymmärrys tiedon keräämisen tarkoituksesta, käyttämisen tavoista sekä prosesseista ja tähän liittyvästä läpinäkyvyydestä.

Vastausten mukaan työntekijöiden digitaidot voivat olla hyvin eri tasolla, mikä vaikuttaa myös tiedon hankintaan, tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Osaamistarpeet mainittiin olevan erilaiset työntekijöillä ja esimiehillä.

Esiselvityksen tuloksien pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin pilottikoulutus SOTE-alalla toimiville työntekijöille ja esimiehille kevään 2021 aikana. Koulutuksessa painotettiin erityisesti alan tulevaisuuden näkymiin liittyviä trendi- ja osaamiskartoituksessa esiin nousseita teemoja tiedolla johtamiseen liittyen.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään edelleen yhdessä pilottikoulutuksesta saatujen palautteiden ja kokemusten kanssa kevään aikana viimeisteltävän koulutusmallin suunnittelussa. Kirjoittajat toimivat hankkeen asiantuntijoina. Hankkeen tulokset kootaan kokoomateokseksi ja tuloksista julkaistaan blogitekstejä.

Lisätietoja hankkeesta:
Projektipäällikkö ja Tiedolla johtamisen asiantuntija-YAMK-koulutuksen vastuuopettaja, yliopettaja Heli Väätäjä (TkT, Amo). heli.vaatajaät lapinamk piste fi.


Lähteet:

Kinnunen, P. & Kurkinen, J. 2017. Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa – yleiskuva. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Viitattu 25.3.2021 http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/tyopaperit-ja-muut-julkaisut/tiedon-ja-tutkimuksen-tarpeiden-arviointi-pohjois-pohjanmaan-sotessa-5-5.2017

Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161659/42_19_Tulevaisuuden_tietojohtaminen.pdf

Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.) 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 25.3.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Nikander, J., Juntunen, E., Holmberg, A. & Tuominen-Thuesen, M. 2017. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2017:13

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

Valmari , P., Mäntymäki, T. & Yliräisänen, P. 2018. Internet-avusteinen etäpäivystys ja muut sähköiset LAPE-palvelut Lapissa – Erityistason osaamista etäpalveluilla kotiin. Teoksessa Santala, R., Kaukonen, P., Mäkelä, J.,

Sinkkonen, M., Petrelius, P., Tapiola, M. & Huittinen, M. 2018. Uudistuva erityistason palvelukokonaisuus: Yhteisen työskentelyn suuntaviivoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta. Työpaperi 41/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 35-37. http://www.julkari.fi/handle/10024/137341

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ennakoiden ja innovoiden sote-alalla

11.5.2021



Maarit Tihisen, Soili Vesterisen ja Heli Väätäjän kasvokuvat.
FT Maarit Tihinen, TtT Soili Vesterinen ja TkT Heli Väätäjä ovat Lapin AMK Master Schoolin yliopettajia.

Logokokoelma.

Taustaa

Käynnissä oleva sote-uudistus haastaa organisaatioita monin tavoin. Yksi keskeinen haaste liittyy digitaaliseen murrokseen ja sen luomiin mahdollisuuksiin tiedolla johtamisen hyödyntämisessä. Jatkuva tiedon määrän kasvaminen sekä teknologian ja digitalisaation kehittyminen tuovat uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kaikille palvelusektoreille (Opetushallitus 2019).

Tietoa voidaan hyödyntää SOTE‐alalla uusien palveluiden kehittämisessä, asiakassegmenttien, palvelutarpeen ja asiakkaan kokonaistilanteen tunnistamisessa sekä asiakaslähtöisessä toiminnassa (Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020). Miten siis lisätä ja tukea tiedolla johtamisen osaamista ja käyttöönottoa SOTE-alalla? Muutokseen voidaan vastata muun muassa hyödyntämällä uutta teknologiaa ja samalla kehittämällä johtamiskäytäntöjä.

Edellä kuvattuihin haasteisiin on lähdetty pureutumaan ESR-rahoitteisessa TietoSoTe-hankkeessa 4/2020–6/2021: Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Kyseessä on esiselvityshanke, jonka yhtenä tavoitteena on luoda koulutusmalli ammattikorkeakoululle tiedolla johtamisen opetukseen SOTE-alalle.

Syksyn 2020 aikana valmistui TietoSoTe-hankkeen esiselvitys, joka tuotti tietoa teemaan liittyen myös konkreettisista osaamistarpeista SOTE-alalla. Ne vaihtelivat tiedolla johtamisen perusteista strategiseen johtamiseen. Raportin pohjalta suunnittelimme tiedolla johtamiseen fokusoituvaa koulutusta SOTE-alalla työskenteleville työntekijöille, sekä esimies- ja johtotehtävissä toimiville tai kyseisiin tehtäviin suuntaaville. Kevään 2021 aikana on pilotoitu koulutusta, jossa pureudutaan ajankohtaisten esimerkkien, käsiteltävien ilmiöiden ja näihin liittyvien ryhmätehtävien avulla tiedolla johtamisen peruskäsitteisiin ja tiedon tuottamiseen sekä tiedon käytännön hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja reunaehtoihin.


TietoCafe-iltapäivät uusien ajatusten herättäjinä

TietoSote-hankkeen puitteissa järjestettiin keväällä 2021 pilottikoulutus yleisteemalla ”Torstai on tietoa täynnä”. Se sisälsi neljä fokusoitua TietoCafe-koulutusiltapäivää, joiden teemat olivat: 1) Data, tekoäly ja etiikka, 2) Ennakoiva johtaminen, 3) Monitoimijaisuus ja ihmiskeskeisyys sekä 4) Asiakasosallisuus. Koulutuskokonaisuutta markkinoitiin Lapin AMK:n webbisivuilla sekä somekanavilla. Lisäksi koulutuksesta tiedotettiin ja osallistumiskutsua lähetettiin fokusoidusti oppilaitoksen yhteistyökumppaneille sekä YAMK-opiskelijoille.

Koulutuskokonaisuudelle oli asetettu neljä tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedon ja tiedolla johtamisen merkityksen omassa ja organisaationsa toiminnassa ja ennakoinnissa. Toiseksi hän tunnistaa lisääntyvän tiedon, digitaalisuuden ja asiakastoimijuuden mahdollisuudet ja vaikutukset palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja sisältöön. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin, että opiskelija osaa huomioida ja tunnistaa monitoimijaisuuden ja digitaalisuuden mahdollisuudet ja reunaehdot tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Neljäntenä tavoitteena oli, että opiskelija ymmärtää tiedolla johtamisen koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina. Mainittakoon, että ilmoittautumisten perusteella iltapäiväkoulutuksiin osallistui pääasiassa sote-alalla työskenteleviä henkilöitä, joiden tehtävät vaihtelivat johtotehtävistä asiantuntijatehtäviin niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Tässä blogissa kuvaamme hankkeen toisen TietoCafe iltapäivän, jonka aiheena oli Ennakoiva johtaminen, toteuttamisen.

Ennakointi ja innovointiosaamisen tukeminen

Osallistujia orientoitiin tiedolla johtamiseen ja ennakointiin ennakkotehtävällä, jossa herätemateriaalina oli Sitran Megatrendit 2020 (Dufva 2020) ja aiemmin toteutetun Lapin luotsi -hankkeen tuottaman ennakoinnin pikakurssin avulla. TietoCafe-iltapäivässä aiheeseen virittäydyttiin Lapin Sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiön asiantuntijaluennon “Ennakointia ja tiedolla johtamista käytännössä -esimerkkinä Lapin Sairaanhoitopiiri” avulla. Luennon jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin työskentelemään.

Ryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin Tulevaisuuspyörä-menetelmää, jonka alun perin on kehittänyt Jerome Glenn (Glenn 1994). Tulevaisuuspyörämenetelmässä työskennellään strukturoidusti, aivoriihityyppisesti etsien keskiössä olevan pyörän ja siitä erkanevien nuolten avulla esimerkiksi jonkin tärkeän ilmiön, trendin tai tapahtuman ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia organisaation toimintaan ja arvoihin.

TietoCafe-iltapäivän pienryhmien tueksi kehitettiin etukäteen mallipohjat ohjaamaan työskentelyä ennakointiin ja innovointiin. Tulevaisuuden ennakoinnin tehtävänä pyydettiin laatimaan pienryhmissä skenaario, millainen tilanne terveydenhuollossa on koronaviruspandemian jälkeen? Osallistujia pyydettiin pohtimaan, mitä asioita tulee suunnitella, mitä asioita huomioida ja mitä tulee muuttaa. Ryhmiä ohjeistettiin miettimään myös, millaisia tietolähteitä on saatavilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää käytännöntyössä ja johtamisessa sekä miten eri tietolähteitä voisi paremmin hyödyntää.

Kukin ryhmän jäsen ideoi tulevaisuuspyörään vähintään 1-2 teemaa (~pandemian synnyttämää ilmiötä), jotka aiheuttavat haasteita terveydenhuollolle. Teemojen avulla konkretisoitiin tarkastelua. Kaikki ideoidut teemat kirjattiin mallipohjaan “Teemojen ideointi" (Kuvio 1).


Kuviossa on soikio, jonka sisällä on yhdeksän tekstilaatikkoa, jossa jokaisessa lukee Teema x.
Kuvio 1. Mallipohja: Teemojen ideointi.

Ideoinnin jälkeen jokaista ryhmää pyydettiin valitsemaan yksi teema jatkotarkasteluun. Valitun teeman osalta ryhmäläiset ideoivat keskustellen mm., millaisia ratkaisuja on jo olemassa vastaamassa teeman haasteisiin ja mitä tietolähteitä on mahdollista hyödyntää ratkaisussa. Mallipohja tuki keskustelua ja nosti tarkasteltavaksi eri näkökulmia, kuten ongelman ehkäisevän tai terveyttä edistävän näkökulmat. Ryhmiä kannustettiin keskustelun ja pohdinnan tuloksena innovoimaan uudenlainen ratkaisu tai toimenpide, jolla valitun teeman haasteeseen vastataan (1-3 uutta innovaatiota).

Ryhmät kirjasivat edistävät ja ehkäisevät ratkaisut sekä innovaatiot mallipohjaan “Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi" (Kuvio 2).

Kuviossa on soikio, jonka alareunassa tekstilaatikko, jossa lukee Teema x. Soikion sisällä on kahdessa rivissä neljä allekkaista laatikkoa. Neljässä vasemmanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Terveyttä edistävä ratkaisu ja neljässä oikeanpuolimmaisissa laatikoissa lukee Ehkäisevä ratkaisu. Soikion sisällä olevien laatikoiden yläpuolelta lähtee soikion yläpuolelle osoittava nuoli kohti rinnakkain olevia kolmea laatikkoa, joissa jokaisessa lukee Innovaatio.


Kuvio 2. Mallipohja: Valitun teeman pohdinta ja uusien toimenpiteiden innovointi.

Ryhmät valitsivat tämän jälkeen yhden innovaation jatkojalostukseen. Ryhmiä ohjeistettiin keskustelemaan valitun innovaation toteuttamismahdollisuuksista käytännössä ja juurruttamisesta vuoteen 2025 huomioiden esimerkiksi tarvittavat päätökset, keskeiset toimijat, sidosryhmät ja resurssit. Ryhmiä pyydettiin myös pohtimaan, korvaako vai täydentääkö innovaatio jotain olemassa olevaa, mitä eri tietolähteitä voidaan hyödyntää sekä muita tärkeäksi katsottuja asioita. Kaikki ideat ja huomiot kirjattiin kolmanteen mallipohjaan, joka oli nimetty “Innovaation jatkojalostus”.

Tulevaisuus on mahdollisuus – yhdessä innolla uutta luoden

Jokainen ryhmä nosti yhden luomansa innovaation jatkojalostukseen. Osa innovaatioista liittyi henkilöstöön, osan ollessa enemmän asiakastyöhön suuntautuvaa. Henkilöstöön liittyen jatkojalostettiin kahta innovaatiota, joista ensimmäinen oli automatisoitu työvuorosuunnittelu. Tässä voisi hyödyntää esimerkiksi eri tietojärjestelmien tietoja. Toisena innovaationa oli alan houkuttelevuuden parantaminen. Tähän ratkaisuina ideoitiin, että houkuttelevuutta voitaisiin edistää palkkatasoa parantamalla, säädöksillä koskien työntekijän asiakkaiden määrää, työhyvinvoinnin parantamisella, digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisellä perustyössä sekä työuran etenemismahdollisuuksien näkyväksi tekemisellä.

Asiakastyöhön suuntautuvia innovaatioita jalostettiin kolme. Niistä ensimmäinen innovaatio käsitti tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ns. Hologrammihoitaja-toimintana, jossa hoitaja olisi virtuaalinen ja interaktiivinen 3D-hahmo. Sen nähtiin helpottavan henkilöstöresurssin riittävyyttä ja hyödyttävän asiakasta nopeuden ja inhimillisyyden osalta. Toisena innovaationa oli jatkojalostettu omaa terveystietoa hyödyntävä sovellus (appi) nimeltään Virtuaalinen terveydenhoitaja. Sovellus keräisi älykelloista ja –sormuksista tietoa, jonka pohjalta luotaisiin hälytysrajat. Tiedon avulla saataisiin ilmoitus flunssan alkamisesta ennakoivasti sekä tarvittaessa, esimerkiksi perussairauksien osalta, ilmoitus ohjautuisi terveydenhuollon hoitotiimille. Kolmantena innovaationa ideoitiin ikääntyneille suunnattu Korona-terveys- ja hyvinvointitarkastus, joka tehtäisiin puhelimitse tai lähitapaamisena joko kotona tai muussa sopivassa paikassa moniammatillisena, esimerkiksi seurakunnan, järjestöjen ja opiskelijoiden, yhteistyönä.

TietoCafe-iltapäivän päätteeksi osallistujilta kysyttiin: Mitä uutta opit tänään? Kuviossa 3 on palautteen yhteenveto, jossa tekstin koko indikoi sitä, että sanat oli mainittu useampaan kertaan vastauksissa.

Kuviona on suorakulmio, jossa lukee isolla fontilla keskellä sanat hologrammihoitaja ja ennakoinnin merkitys. Suorakulmion yläosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: uusia oivalluksia, laaja-alaisuutta ja hoitovelka. Vastaavasti suorakulmion alaosassa pienemmällä fontilla lukee sanat: ennakoiminen, ennakoinnista, tiedon merkitys, määritelmä, tietojohtamista, monialaisuus, ennakoinnin tärkeys, megatrendien kertaus, paljon, mahtava tiet ja innovoinnin vapaus.
Kuvio 3. Mitä uutta opit tänään?

TietoSote-hankkeen neljä eri TietoCafe-iltapäivää pureutui Tiedolla johtamisen ajankohtaisiin näkökulmiin. Tiedolla johtaminen organisaation läpileikkaavana toimintamallina on erittäin kompleksinen kokonaisuus, joka edellyttää laajaa ymmärrystä organisaation toiminnasta ja tulevaisuuden muutostarpeista sekä monikanavaisen tiedon hyödyntämistä.

Koulutuskokonaisuuden neljästä tavoitteesta teema Ennakoiva johtaminen fokusoitui erityisesti lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä tiedolla johtamisesta koko organisaation läpileikkaavana toimintamallina sekä tiedolla johtamisen merkityksestä oman organisaation toiminnassa ja ennakoivassa työotteessa. Opiskelijoiden palaute kysymykseen “Mitä uutta opit tänään?” (Kuvio 3) vastasi hyvin asetettuihin oppimistavoitteisiin.

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 12.3.2021 https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Glenn, J.C. 1994. The Futures Wheel. AC/UNU Millennium Project. Futures Research Methodology. New York: United Nations.

Lapin Luotsi. Ennakoinnin pikakurssi –videosarja. Viitattu 25.3.2021 https://lapinluotsi.fi/lapin-ennakointityo/ennakoinnin-koulutusmateriaali/pikakurssi/

Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035, Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019: 3. Viitattu 11.3.2021 osaaminen_2035.pdf (oph.fi)

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.3.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

TietoSote. Esiselvitys tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittämiseen Lapissa: Osaaminen, reunaehdot ja rakenteet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 25.3.2021 https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21972

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa

4.5.2021



Helena Kangastien ja Tuulikki Keskitalon kasvokuvat.
TtM Helena Kangastie toimii erityisasiantuntijana (TKI&O) ja POJOF-hankkeen koordinaattorina ja KT Tuulikki Keskitalo yliopettajana ja POJOF-hankkeen asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

 

 

Taustaa

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen hankkeen (1.8.2020-31.5.2023) päätavoitteena on kehittää yritysten ja julkisten organisaatioiden muutos-, hyvinvointi- ja tulevaisuusjohtamista. Johtamisosaamisen vahvistaminen tuo tuloksellisuutta sekä parantaa yritysten kasvua ja henkilöstön työhyvinvointia.

POJOF -hankkeeseen sisältyy neljä keskenään erilaista toimenpidekokonaisuutta, joista yksi on arviointi. Seuraavassa kuviossa 1 on kuvattu POJOF -hankkeen toimenpiteitä ja arvioinnin toteuttamista vuosina 2020–2023.

Työpaketti 1, 2, 3 ja 4.
Kuvio 1. POJOF -hankkeen toimenpiteet ja arviointi vuosina 2020–2023.

Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on tukea hankkeen muiden toimenpiteiden toteuttamista, jonka vuoksi hankkeen koko toiminnan ajan toteutetaan kehittävää prosessiarviointia. Arvioinnin toteutuksesta vastaavat korkeakoulut, mutta päävastuu on Lapin AMKilla. Arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen on tärkeä osa hankkeen toimintaa ja onnistumista palvelumuotoilun lisäksi.

Arvioinnin ja palvelumuotoilun pohjalta määritellään lopullinen Pohjoisen johtamisen foorumin (POJOF) toimintakonsepti. POJOF -toimintakonsepti pitää sisällään muun muassa määritellyt vetovastuut, verkoston yhteisen toimintasuunnitelman ja eri organisaatioiden roolit foorumissa hankkeen päätyttyä. Tässä blogikirjoituksessa avaamme POJOF -hankkeen arvioinnin suunnittelua, alustavaa toteutusta ja tuloksia.


Suunnittelua

Arvioinnin suunnittelutyö käynnistyi osana ensimmäistä työpakettia, joka liittyy hankkeen hallinnointiin. Ensimmäisen työpaketin tavoitteena oli toiminta- ja arviointisuunnitelman laatiminen hankkeelle. Hankehakemuksen sisältöä lukemalla ja analysoimalla huomasimme, että prosessiarvioinnin eli toiminnan arvioinnin lisäksi, oli tehtävä myös vaikutusarviointia, eli oli arvioitava myös sitä, millaisen muutoksen projekti saa aikaan. Prosessiarvioinnissa ollaan kiinnostuneita kehittämisen toteuttamisesta ja muutoksen aikaansaamisesta, sekä kehittämisen tukemisesta esimerkiksi antamalla palautetta kehittämistoiminnan toteutumisesta kaikissa sen eri vaiheissa.

Kun olimme ”päässeet kartalle” hankehakemukseen kuvatusta arvioinnin tavoitteesta, tutustuimme erilaisiin arviointisuunnitelmamalleihin. Niitä tutkimalla ja analysoimalla rakensimme vähitellen hankkeen arviointisuunnitelmaa. POJOF-hankkeen arviointisuunnitelmassa on kuvattu paitsi hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet, myös arvioinnin kohteet, arvioinnissa hyödynnettävät menetelmät sekä kohderyhmät. Hankkeen arviointisuunnitelmassa on avattu myös arviointiaikataulua, joka on suhteutettu hankkeen toimintasuunnitelmaan.


Toteutusta

Hankkeen arviointikohteet ja -menetelmät päätettiin yhdessä projektiryhmän kanssa tammikuun 2021 alussa, jonka jälkeen ne kirjattiin arviointisuunnitelmaan. Toisaalta on hyvä muistaa, että prosessiarviointi on luonteeltaan itseään korjaava ja matkan varrella täydentyvää, jo-ten arviointisuunnitelmankin kuuluu täydentyä hankkeen kuluessa, mikäli siinä huomataan puutteita, tai jokin ei tunnu toimivan.

Ensimmäinen virallinen arviointiaineisto kerättiin hankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kokouk-sissa joulukuussa 2020. Ohjausryhmän kokouksessa esiteltiin hankkeen toimenpiteitä ja niiden suunniteltua aikataulua. Kokouksen lopuksi heräteltiin keskustelua siitä, miten hanke on ohjausryhmän mielestä edennyt, ja mitä toiveita ja ajatuksia kokouksessa esitellyt asiat herättivät. Keskustelu ohjausryhmässä kirjattiin ylös, jonka jälkeen keskustelua jatkettiin yhdessä projektiryhmän kanssa. Vastaavanlainen keskustelu on tarkoitus käydä jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Keskustelun tarkoituksena on osallistaa ohjausryhmää kehittämis-työhön, jotta hanke kulkisi oikeaan suuntaan.

Joulukuussa, ohjausryhmän kokouksen jälkeen, projektiryhmän keskustelun apuna käytettiin myös sovellettua SWOT-työkalua, joka auttoi projektiryhmää näkemään onnistumiset, mutta myös kiinnittämään huomiota tarpeellisiin kehittämiskohteisiin. Seuraavassa taulukossa on esitelty POJOF-hankkeessa hyödynnetty sovellettu SWOT-analyysi, joka löytyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Avustuskeskuksen Itsearviointioppaasta.


Taulukko 1. Pojof-hankkeessa hyödynnettävä sovellettu SWOT-analyysi.

Swot-taulukko.

Sovellettu SWOT-analyysi on tarkoitus toteuttaa kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin.

Edellä mainittujen toimintojen lisäksi, POJOF-hankkeessa järjestetään myös työpajoja liittyen POJOF-toimintakonseptin palvelumuotoiluun. Tähän mennessä työpajoja on järjestetty kaksi, joista ensimmäisessä tavoitteena oli kartoittaa osallistujien toiveita ja odotuksia foorumille, ja toisessa keskityttiin tuumailemaan ja täsmentämään foorumin toimintaa ja sisältöjä.

Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Lapin yliopiston ja Lapin amk:n asiantuntijoista koostuva tiimi, mutta jokainen projektityöryhmän jäsen on osallistunut työpajaan. Jokaisen työpajan jälkeen projektityöryhmä on kokoontunut keskustelemaan työpajan herättämistä tunteista ja ensivaikutelmasta. Nämä huomiot on kirjattu ylös. Lisäksi jokaisesta työpajasta on kerätty palautekysely, jonka muotoilussa ajatuksena oli täytön helppous, mutta myös informatiivisuus.

Tähän mennessä arviointiaineistoa on kerätty keskustellen, joissa on hyödynnetty etukäteen valmisteltua keskustelurunkoa sekä sovellettua SWOT-analyysiä. Lisäksi arviointiaineisto koostuu työpajojen palautekyselyistä. Arviointiaineisto on tallennettu projektin yhteiselle Teams-alustalle, joka helpottaa tiedon dokumentointia ja hyödyntämistä. Teamsissä on myös hankkeen arviointipäiväkirja, johon kirjataan arviointia koskevat asiat, kuten tehdyt toimenpiteet, aikataulut, kerätyt aineistot ja epämuodollisemmatkin huomiot. Arvioinnin kantava ajatus on myös yhteisvastuullisuus, joka konkretisoituu siten, että jokainen projektityöryhmän jäsen voi kirjata muistiinpanojaan arviointipäiväkirjaan.

Tuloksia

POJOF-hankkeen tavoitteena on toteuttaa koko hankkeen ajan kehittävää ja systemaattista prosessiarviointia, joka toimii niin palautteena kuin hankkeen toiminnan ohjaamisen välineenä (Seppänen-Järvelä, 2004). Prosessinomaisuus konkretisoituu muun muassa siinä, että kerättyä aineistoa analysoidaan prosessin aikana, ei vain jälkijättöisesti loppuraporttia kirjoitettaessa.

Projektiryhmän ensimmäinen SWOT-analyysi joulukuussa 2020 paljasti niitä seikkoja, joihin toiminnassa oli syytä kiinnittää huomiota. Kehittämiskohteiksi paljastui muun muassa projektityöryhmän kokousten systematisointi ja viestintä. Projektiryhmän kokouksia toivottiin systemaattisemmiksi siten, että myös projektitoimijoille säilyisi koko hankkeen toiminnan ajan kokonaiskuva hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Käytännön toiminnassa tämä näkyy siten, että jokainen työpaketti on nykyään esillä kokousten asialistalla, kuitenkin joustavasti niin, että aika ajoin jokin toimenpide vaatii suurempaa huomiota.

Viestintään panostaminen on myös kantanut hedelmää, sillä joulukuisen keskustelun jälkeen hankkeessa on kirjoitettu useampi blogikirjoitus, ja esimerkiksi artikkeli Lapin Kansaan. Projektilla on myös näyttävä visuaalinen ilme, joka näkyy tätä nykyä myös LinkedInissä. LinkedInin avulla hanke on saanut myös näkyvyyttä, jonka johdosta hanke on onnistunut saamaan lisää osallistujia hankkeen työpajoihin. Myös viestinnän laatuun ja sisältöön on syytä panostaa. Hyvä viestintä auttaa paitsi koukuttamaan osallistujia, myös viestimään tarkoituksenmukaisesti hankkeen toimenpiteistä ja tavoitteista.

Lopuksi

Pojof-hanke koostuu neljästä työpaketista, joista yksi koskee arviointia. Prosessiarvioinnin merkitys ja hyödyllisyys on kirkastunut projektitoimijoille varsin hyvin jo hankkeen lyhyen toimintakauden aikana. Prosessiarvioinnin avulla hankkeen toimintoja on pystytty suuntaamaan paremmin kohti hankesuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin kohderyhmänsä tarpeita.

Prosessiarviointi on tärkeää, sillä ilman kriittistä itsearviointia ja ulkopuolisen antamaa palautetta, on vaikea välillä havaita tehtyjä toimenpiteitä ja niiden seurauksia, tai hahmottaa niiden keskinäisiä suhteita ja linkittymistä kokonaisuuteen.

POJOF-hankkeesta on julkaistu 23.2.2021 kirjoitus tässä blogissa otsikolla Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä.

Lähteet:

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S22001

Seppänen-Järvelä Riitta 2004. Projekti – kehittämisen kehto vai musta aukko?
Yhteiskuntapolitiikka 69(3), 251–259.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Avustuskeskuskus. Itsearviointiopas. Viitattu 17.3.2021 https://www.stea.fi/documents/2184241/2492102/Itsearviointiopas.pdf/9c90fac1-47a8-4bdc-a35f-9b22d9020080/?t=1480079910950

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Vahvuuksista vauhtia urasuunnitteluun

27.4.2021



Jonna Löfin kasvokuva.
KM Jonna Löf toimii erityisasiantuntijana VAHTO-hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä.

Urasuunnittelussa keskeistä ovat tiedonhakutaidot, hyvä itsetuntemus sekä kyky arvioida omia vahvuuksia ja osaamista (Kasurinen 2018, 84). Urasuunnittelussa ammatillinen kasvu ja jatkuvan oppiminen ovat ohjauksen keskiössä. Opiskelijan yksilöllisyyttä, omien vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista sekä oman näköisensä urapolun suunnittelua tuetaan uraohjauksen avulla.

Omia vahvuuksia ja voimavaroja tunnistamalla ja hyödyntämällä on mahdollista suunnata omaa tulevaisuutta kohti innostavaa, onnellista ja hyvinvoivaa elämää. Vahvuudet ohjaavat niin henkilökohtaista kuin ammatillista kehittymistä, uraa ja siihen liittyviä valintoja sekä toteutuvat elämän eri osa-alueilla. Vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä erilaisten mahdollisuuksien kokemiseen, innostukseen, työn imuun, työtyytyväisyyteen sekä työssä suoriutumiseen ja menestymiseen. (ks. Uusiautti 2019; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2019.)

Lapin ammattikorkeakoulussa on otettu aktiiviseen käyttöön virtuaalinen kohtaamispaikka Oppijan tupa, joka kehitettiin Lukiosta korkeakouluun (LUKKO) -hankkeessa (Lapin AMK 2019). Oppijan tupa on opiskelijoiden ja ohjaajien kohtaamispaikka, jossa järjestetään muun muassa erilaisia tapahtumia, työpajoja, huoltajan iltoja, hakukahvilaa ja opiskeluinfoja.

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hankkeessa on toteutettu korkeakouluopiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin sijoittuvia vahvuusperustaisen ohjauksen pilotteja (Löf 2020). Oppijan tuvassa toteutettiin toisen asteen opiskelijoille suunnattu Vahvuuteni urasuunnittelussa -työpaja.

Vahvuudet urasuunnittelussa -työpajan toteutus

Järjestimme Vahvuuteni urasuunnittelussa -virtuaalisen työpajan Oppijan tuvassa keväällä 2021. Kutsu työpajaan lähti Lapin alueen toisen asteen opiskelijoille heidän opojen kautta. Työpajaan ilmoittautui mukaan muutamia ammatillisen koulutuksen ryhmiä ohjaajineen sekä muutama Lapin lukiolainen.

Työpaja rakentui vahvuuksien tutustumisesta niiden soveltamiseen ja hyödyntämiseen urasuunnittelussa, koulutusvalinnoissa ja työelämässä. Hyödynsimme työpajan tehtävissä ja keskusteluissa monipuolisesti erilaisia työkaluja.

Työpajan alussa teimme Mentimeterillä alkutunnelmakyselyn vahvuuksista ja tulevaisuusajattelusta. Työkalun tavoitteena oli johdattaa osallistujat työpajan tematiikkaan. Osallistujat vastasivat kysymykseen: mitä ajatuksia sinulla tulee mieleen sanoista tulevaisuus ja vahvuudet? Vastauksista muodostuivat kuvien 1 ja 2 sanapilvet.

Urapolkuja, mahdollisuus, työkokemus, avoin, ilmastokysymykset, mietteliäs, hyvä, valo, työ, ammatti ja positiivinen.

Kuva 1. Sanapilvi kysymyksestä mitä sinulla tulee mieleen sanasta tulevaisuus.

Periksiantamaton, periksiantamattomuus, hyvinvointi, osaaminen, eteenpäin, taitaja, luottamus, sisus, flow, itsetunto, aitous, voima ja elämä.
Kuva 2. Sanapilvi kysymyksestä mitä sinulla tulee mieleen sanasta vahvuus.

Seuraavaksi syvennyimme tulevaisuusajatteluun. Osallistujat kävivät vastaamassa Mentissä väittämiin henkilökohtaisesta tulevaisuudesta. Tehtävän tavoitteena oli herättää opiskelijat ajattelemaan omaa ja yleistä tulevaisuutta sekä ohjata ajatuksia erilaisiin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin positiivisuuden kautta.

Väittämissä arvio annettiin asteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä. Kysymyksiä olivat mm. tunnistan omat vahvuuteni, minulla on tulevaisuudelleni useita eri vaihtoehtoja, ystäväni vaikuttavat tulevaisuuden koulutusvalintoihin sekä minulle on tärkeämpää tehdä työtä, josta nautin kuin työtä, josta saa hyvää palkkaa. Vastaamisen jälkeen tarkastelimme yhteisesti tuloksia ja kävimme keskustelua vastauksista sekä väittämien herättäneistä ajatuksista.

Tämän jälkeen siirryimme tarkastelemaan itseämme tulevaisuuden osaajina. Tehtävän tavoitteena oli auttaa osallistujia hahmottamaan omaa tulevaisuutta ja ammatillista minää. Jokainen osallistuja hahmotteli paperille oman kuvan itsestä tulevaisuuden tekijänä vuonna 2030. Tavoitteeseen pääsemiseksi osallistujat pohtivat mitä vahvuuksia ja osaamista heillä on tällä hetkellä sekä millaisia osaamistarpeita heillä on ja miten tarvittavaa osaamista voisi hankkia päästäkseen kohti tavoitetta. Työskentelyn avulla osallistujat pääsivät hahmottelemaan omaa tulevaisuuden uraansa ja mahdollisia koulutukseen tai työnhakuun liittyviä valintoja.

Viimeisessä osiossa syvennyimme tarkastelemaan tarkemmin vahvuuksia; mitä luonteenvahvuudet ovat, miten niitä voi tunnistaa ja miten niitä voi hyödyntää. Osallistujat tekivät VIA-character vahvuustestin kukin omalla koneellaan. Tämän jälkeen kävimme läpi tuloksia; nousiko testissä esiin jotain yllättävää, olivatko vahvuudet samoja kuin aiempaan tehtävään osallistujat olivat listanneet ja mitä ajatuksia vahvuuksien tunnistaminen osallistujissa herätti.

Keskusteltuamme vahvuuksista suuntasimme katseen vahvuuksien kehittämiseen ja soveltamiseen elämässä, koulutusvalinnoissa ja urasuunnittelussa sekä opinnoissa ja työssä. Kerroin vahvuuksien hyödyntämisestä mm. jatko-opintovalinnoissa, työnhaussa, CV:ssä ja työhaastatteluissa.

Pilotointikokemuksista kohti VAHTO-mallia

Työpaja oli onnistunut kokemus. Työpajatyöskentelyyn saatiin luotua rento ja avoin ilmapiiri etätyöskentelystä huolimatta. Keräsin työpajasta palautetta ja sen mukaan osallistujat kokivat työpajan antoisana, hyödyllisenä ja ajatuksia herättävänä. Työskentelyn ja keskustelujen avulla osallistujilla vahvistui käsitys itsestä, omista vahvuuksista ja kehittämisenkohteista sekä vahvuuksien hyödyntämisestä tulevaisuudessa.

Opiskelijoille jäi harjoituksista materiaalia, jota he voivat hyödyntää jatkossakin. Ohjaajat antoivat positiivista palautetta innostavasta ja hyvin rakennetusta työpajasta, jossa erilaiset harjoitukset, eri työkaluilla tehdyt tehtävät ja yhteiset keskustelut rakensivat toimivan kokonaisuuden. Ohjaajat kokivat myös saamansa materiaalin hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi.

Kaikkinensa pilotointi antoi onnistumisen kokemuksia niin osallistujille kuin työpajan pitäjälle. Pilotoinnin kokemukset vahvistavat myös näkökulmaa ennen korkeakouluopintoja annettavan ohjauksen merkityksestä yksilön urasuunnittelussa ja koulutusvalinnoissa sekä antaa tietoa ja havaintoja hankkeessa tuotettavaan ohjauksen toimintamalliin.

VAHTO-hanke päättyy joulukuussa 2021. Hankkeen toimenpiteenä on tuottaa vahvuusperusteinen ura- ja tulevaisuusohjauksen toimintamalli, joka koostuu korkeakouluopiskelijoiden opintopolun eri vaiheisiin liittyvistä ohjauksen ja neuvonnan viitekehyksistä sekä toimintatavoista ja menetelmistä. Hankkeen aikana tehtyjä pilotointeja ja niistä saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään Benchmarkingin ja Lapin korkeakouluista valmistuneille suunnatun ohjauskyselyn tulosten (Hyvärinen ym. 2020) rinnalla toimintamallia luotaessa.

Vahvuusajattelu on otettu mukaan myös Lapin korkeakoulukonsernin strategiaan: ”Vuonna 2030 Lapin korkeakoulukonsernin koulutus ilmentää syvällistä vahvuusperustaista ja opiskelijalähtöistä pedagogista osaamista ja digihuipukkuutta monimuotoisessa opetuksessa ja ohjauksessa sekä koulutuksessa.” Hankkeen pilotoinneista, korkeakouluopiskelijoiden ohjaamisen työkaluista ja toimintamallista voit lukea lisää hankkeen lopussa julkaistavasta teoksesta.

Lähteet:

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Kari, S., Löf, J., Naakka, M. & Uusiautti, S. 2020. Lapin korkeakouluista valmistuneiden näkemyksiä vahvuusperustaisesta tulevaisuusohjauksesta. Lapin AMK:n julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 21/2020. Haettu 9.3.2021 osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=a8e38f8b-8fd6-4878-b745-0ce0f6d88437 .

Kasurinen, H. 2018. Toivokeskeisyys ohjauksessa. Teoksessa Pirttiniemi, J. ym.(toim.) Opo 2: opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus, 2018, 82-89.

Lapin AMK 2019. Lukiosta korkeakouluun LUKKO-hankkeen sivusto. Haettu 9.3.2020 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Tutkimus,-kehitys-ja-innovaatiot/Ammattikorkeakoulun-yhteiset/LUKKO.

Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoisen tekijät -Lapin AMKin asiantuntijablogi. Haettu 9.3.2021 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2 .

Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. 2019. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 28 29 30Seuraava