kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Väylä metsäalan asiantuntijaksi

27.10.2020



Saloniemi ja Löf.jpg
Metsätalousinsinööri (AMK) Anne Saloniemi työskentelee projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä ja Jonna Löf (KM) oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

” Kyllä sieki pystyt, jos mieki pystyin!” Tässä lauseessa kiteytyy hienosti nuoren opiskelijan matka ammatillisesta perustutkinnosta korkeakouluopiskelijaksi.

Maire Juntunen on yksi väyläopintojen kautta tulleista opiskelijoista, jonka tähtäimessä on metsätalousinsinöörin tutkinto. Lauseessa kuvastuu usko itseen ja tulevaisuuteen sekä valmius työn tekemiseen. Koulutusorganisaatioissa on myös tärkeää herätellä ja ylläpitää opiskelijoiden motivaatiota.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin koulutuskeskus REDU tekevät tiivistä yhteistyötä sujuvien siirtymien kehittämiseksi ja jatko-opintoihin tähtäävien opintopolkujen rakentamiseksi. Ammatilliset väyläopinnot ovat yksi avaus joustavista opiskelumahdollisuuksista ja uusista opintopoluista. Kurkistetaanpa väyläopintoihin metsätalouden perustutkinnosta metsätalousinsinöörin opintoihin siirtyneen opiskelijan Maire Juntusen kokemusten johdattelemana.

Väyläopintojen info motivaation herätteenä

Keväällä 2019 Jänkätiellä REDUn toimipisteessä istui luokallinen jännittyneitä ja ehkä hieman epäluuloisiakin opiskelijoita miettien, mitähän tuleman pitää. Metsätalouden koulutuksen väyläopintojen infotilaisuus metsäalan perustutkinnon opiskelijoille järjestettiin Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) ja Metsäkoulutuksen osaamisen kehittäminen Pohjois-Suomessa (METKO) -hankkeiden yhteistyönä. Molemmissa hankkeissa tavoitteena on väyläopintojen kehittäminen ja sujuvat siirtymät toiselta asteelta korkeakouluun.

Yksi luokassa kuulolla olleista oli Maire Juntunen. Hänellä oli edessään viimeinen vuosi metsäalan perustutkinnosta ja opiskelu ammattikorkeakoulussa kiinnosti. Hänellä oli jo hyvä metsätalouden osaamispohja ja motivaatio korkeakouluopintoihin, kuten muillakin väylän kautta hakevilla. Mahdollisuus opiskella samanaikaisesti ja joustavasti viimeistä vuotta ammatillisella puolella ja ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa houkutteli.

Info-tilaisuuden jälkeen Maire käveli päättäväisesti oman opinto-ohjaajan luokse ja täytti saman tien ilmoittautumislomakkeen. Syksyllä 2019 Mairen lisäksi opintoihin valittiin REDU:lta neljä muuta metsäalan opiskelijaa. He suorittivat metsätalouden väyläopintoja päivä- ja monimuotoryhmän mukana, kukin oman opiskelusuunnitelmansa mukaisesti.

Väyläopintojen avulla metsätalousinsinööriopiskelijaksi

Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa väyläopiskelumahdollisuuksia ammatillisessa perustutkinnossa opiskeleville ja sieltä valmistuneille. Ne tarjoavat opiske¬lijalle mahdollisuuden tutustua ammattikorkeakouluopintoihin, kehittää ja syventää omaa osaamistaan sekä aloittaa tutkintotavoitteinen opiskelu. Ideana on, että tutkin¬to-opiskeluaika lyhenee ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen, osaamisen näyttöjen ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen väyläopintojen perus¬teella.

Kuvio 1 Saloniemi ja Löf.jpg
Kuvio 1. Ammatilliset väyläopinnot Lapin AMKissa

Ammatillisiin väyläopintoihin osallistumisen edellytyksenä on soveltuvan ammatillisen perustutkinnon opiskelu. Metsätalousinsinöörin väyläopintoihin voi hakeutua Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnolla (luonto-ohjaaja, luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, ympäristönhoitaja) ja Metsäalan perustutkinnolla (metsäenergiantuottaja, metsuri, metsäpalveluiden tuottaja, metsäkoneenkuljettaja).

Ammatillisen väyläopinnot ovat yhteistyöoppilaitoksissa opiskeleville maksuttomia 30 opintopisteen kokonaisuuksia. Väyläopinnot ajoittuvat pääsääntöisesti perustutkinto-opintojen viimeiselle lukuvuodelle.

Maire opiskeli viimeistä vuotta metsäkoneenkuljettajaksi ammatillisessa oppilaitoksessa, kun hän aloitti väyläopinnot ammattikorkeakoulussa. Kun vaadittavat 30 opintopistettä olivat suoritettuna, hän hyödynsi väyläopintoja osana yksilöllistä opintopolkuaan hakeutuessaan tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun.


Opiskelu vaatii työtä, mutta on sen väärti

Mairen opiskelut etenivät aikataulussa, loppukevään poikkeustilanteesta huolimatta. Opinnot sisälsivät luentoja, itsenäistä opiskelua sekä ryhmätyöskentelyä. Mairen mukaan ammattikorkeakoulun opinnoissa mentiin pintaa syvemmälle ja hetkittäisistä “En mie ossaa mittään” -tunteista päästiin hienosti onnistumisen tunteisiin.

Maire suosittelee väyläopintoja niiden joustavuuden takia. Hänen mukaansa opiskelu vaatii panostusta, mutta se kannattaa. Väyläopintojen avulla sai kuvan ammattikorkeakoulussa opiskelusta ja ne antoivat valmiuksia korkeakouluopiskeluun. Perinteisen pääsykokeen sijaan “valintakokeena” oli ahkera opiskelu ja vaadittavan 30 opintopisteen kasaaminen. Tutkinto-opiskelijaksi Maire siirtyi syksyn 2020 alussa.

Kuva 1 Saloniemi ja Löf.jpg
Kuva 1. Väyläopiskelija Maire Juntunen mielipuuhissaan luonnon helmassa. Kuva: Maire Juntunen

 

Yhteistyötä ja toimivia käytäntöjä

Ammatillisia väyläopintoja on kehitetty saatujen palautteiden ja kokemusten pohjalta. Ohjausyhteistyötä on tiivistetty korkeakoulun toimijoiden ja ammatillisen toisen asteen toimijoiden välillä; tiedottamista ja tiedonkulkua on lisätty, väyläopintojen osaamisen näyttöjen käytänteitä on mietitty ja väyläopintojen kokonaisuutta tarkasteltu.

Metsätalouden koulutuksen väyläopintojen kehittäminen otti uuden harppauksen kesäkuussa 2020, kun rehtori allekirjoitti uuden päätöksen väyläopintojen laajentamisesta JEDUn ja OSAOn metsäalan opiskelijoille. Infotilaisuuksia tullaan pitämään syksyllä 2020 ja keväällä 2021 niin REDUn, JEDUn kuin OSAOnkin opiskelijoille. Toivotaan, että kiinnostusta ja motivoituneita opiskelijoita väyläopintoihin löytyisi sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoistakin.

Lapin AMKissa väyläopintoja on kehitetty yhteistyössä kahden hankkeen voimin. Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hankkeessa (1.12.2017–30.09.2020) Lapin koulutuskeskus REDU:n, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyönä on rakennettu opiskelijoiden yksilöllisiä osaamispolkuja samalla edistäen ohjauksen käytänteitä. Tavoitteena oli sujuvoittaa siirtymiä jatko-opintoihin tai työelämään sekä vahvistaa toiminnallista kumppanuutta eri kouluasteiden välillä.

Metsäkoulutuksen osaamisen kehittäminen Pohjois-Suomessa (METKO) -hankkeessa (1.1.2019–31.3.2021) on edistetty opintopolkujen sujuvuutta toiselta asteelta ammattikorkeakouluopintoihin. Tavoitteena oli konkretisoida metsäalan väyläopinnot toimivaksi käytännöksi ja markkinoida niitä aktiivisesti ammattioppilaitoksissa.

Lähteet:

Ammatilliset väyläopinnot Lapin AMKissa. https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/Avoin-AMK/Ammatillinen-vayla

Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hanke. www.redu.fi/eppa

Löf, J. 2020.Ammatilliset väyläopinnot osana korkeakoulutuksen polkua. Teoksessa R. Vartiainen, J. Löf, S. Upola, P. Holopainen & J. Koivumaa (toim.) Erilaisia polkuja pitkin ammattiin – Yhteistyöllä uudenlaista ohjausosaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 6/2020. Lapin ammattikorkeakoulu, 227–235. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-350-8

Metko -hanke https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet

Väyläopintojen opas 2020. https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/v%C3%A4yl%C3%A4opinnot%20esite%202019.pdf

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



’’Ohjausta voisi olla tasaisesti koko opintojen ajan.’’

20.10.2020



Helena Kangastie ja Moona Naakka
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu ja Moona Naakka, KM, projektikoordinaattori, Lapin yliopisto

VAHTO - vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanke käynnistyi elokuussa 2019 ja jatkuu 2021 vuoden loppuun saakka. Sen kehittämistuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli.

Hankkeen toimenpiteillä kehitetään myös korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiuksia. Lisäksi parannetaan korkeakouluopiskelijoiden valmiuksia tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä.

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuneille. Kyselyn avulla selvitettiin valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta. Kysely toteutettiin 8–31.10.2019 ja sen tuloksia hyödynnetään hankkeen työpajoissa ja VAHTO-mallin kehittämisessä.

Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme Opintojen aikainen vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus Lapin korkeakouluissa -kyselyn avoimien vastauksien analyysia ja tuloksia. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla kysymyskohtaisesti. Auki kirjoitetut autenttiset ilmaukset pelkistettiin, luokiteltiin ja luokitukset yhdistettiin isommaksi pääluokaksi.

Aineistoa varten rakennettiin luokittelutaulukko, joka perustuu Martin Seligmanin ym. laatimaan luokitteluun kuudesta universaalista hyveestä ja niiden vahvuuksista. Hyveisiin sisältyy 24 vahvuutta. (Taulukko 1). Taulukkoa hyödynnettiin erityisesti vahvuuksien ja niiden antamien hyötyjen analysoinnissa oman alan työtehtävissä.

Vahvuudet ja niiden antamat hyödyt alan työtehtävissä

Vastaajat olivat luetelleet vastauksiinsa erilaisia vahvuuksia, luonteenpiirteitä sekä osaamisalueita, joka osaltaan kertoo siitä, etteivät vastaajat ole täysin tietoisia mitä vahvuuksilla tarkoitetaan.

Molempien korkeakoulujen vastaukset sijoittuivat pääosin viisaus, rohkeus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus hyveiden alle. Kohtuullisuus ja henkisyys hyveiden alle sijoittui vähiten vastauksia. Alla oleva taulukko havainnollistaa aineistosta nousseiden vahvuuksien sijoittumista taulukossa. Hyveiden alla olevat värjätyt vahvuudet esiintyivät aineistossa.

Taulukko 1 Aineistossa esiintyvät hyveet ja vahvuudet
Taulukko 1 Kangastie ja Naakka.jpg

 

Vahvuuksien tunnistamisen tilanteet

Vahvuuksien tunnistamisen tilanteet liittyivät työn vuorovaikutustilanteisiin, työn tekemisen tapoihin ja työprosessin toteuttamiseen. Lisäksi tilanteita tunnistettiin opinnoissa, esimerkiksi ryhmätyötilanteissa, opinnäytetyön tekemisen tilanteissa ja muissa kirjallisissa töissä.

’’Asiakkaisen kanssa toimiminen, läsnäolo ja kuuntelu.’’

 

Vahvuuksien soveltamisen ohjaus

Vahvuuksien soveltamisen ohjaus liittyi opintopolun eri vaiheisiin ja opiskelijan ammatilliseen kasvuun. Lisäksi se yhdistettiin ohjaajan antamaan palautteeseen ja kannustukseen. Lisäksi opintojen aikaiset vuorovaikutustilanteet, kuten opinnäytetöiden ohjaus, ryhmätyötilanteet, harjoittelun ohjauskeskustelut ja tutorkeskustelut liitettiin vahvuuksien soveltamisen ohjaukseen.

’’Harjoittelupaikan ohjaaja tuki, kannusti ja kertoi vahvuuksista ym. Vaati paljon, mutta myös ohjasi. Hyvät kaksi harjoittelua, joista oppi paljon.’’

 

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien hyödyntäminen

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien hyödyntäminen yhdistettiin oman alan työtehtävien harjoitteluun sekä työssä tarvittaviin osaamisiin. Oman alan työtehtävien harjoittelu yhdistettiin työtehtäviin, joissa oppimaansa pääsi soveltamaan. Tällaisia työtehtäviä olivat esimerkiksi käytännön työ, itsenäinen työ sekä vuorovaikutus- ja palautustilanteet.

’’Pääsin harjoittelussa ensimmäisen kerran opettelemaan käytännössä oman alan työelämätaitoja eli esiintymistä sekä teorian soveltamista käytäntöön.’’

 

Vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjaus harjoittelujakson aikana

Harjoittelujakson aikainen vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjaus yhdistettiin moneen eri henkilöön, esimerkiksi opetus- ja ohjaushenkilöstöön sekä harjoittelupaikan esimiehiin ja kollegoihin. Vastauksista tuli esille myös opiskelijan näkökulman merkitys sekä palautteen saaminen vahvuuksien soveltamisessa ja tunnistamisessa. Vahvuuksien soveltamisen ja tunnistamisen ohjauksessa on tärkeää luottaa opiskelijan kykyihin ja antaa kannustusta. ‘’palautelainaus’’

’’Harjoittelun ohjaajilta sain tosi kattavaa palautetta ja neuvoja tulevaan.’’

 

Omien vahvuuksien huomioimisen tavat työllistymisen suunnittelussa

Omien vahvuuksien huomioimisen tavat työllistymisen suunnittelussa yhdistettiin mielenkiintoon ja asenteeseen. Esteeksi vastaajat tunnistivat verkostojen puutteen, taloudellisen tilanteen, ikään liittyvät haasteet, vahvuuksien tunnistamisen puutteen sekä heikon työtilanteen ja rajalliset työmahdollisuudet.

’’Kehitän itseäni ja pohdin vahvuuksiani ja seuraan uteliaana erilaisia ammatteja pohtien olisiko minusta tuohon.’’

 

Vahvuudet huomioivan ohjauksen kehittäminen

Vahvuudet huomioivan ohjauksen kehittäminen yhdistettiin opintoihin, opintojen aikaiseen ohjaukseen ja opiskelijalähtöisyyteen. Lisäksi tuloksista tuli esille toive ohjauksesta, joka toteutuu tasaisesti koko opintojen ajan.

’’Aloittaa mahdollisimman varhain keskustelu työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista, jotta työllistyminen ja työelämä eivät olisi mörköjä, jotka kohdataan vasta kun gradu on valmis.’’


Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiskohteita

Tulosten perusteella aineistosta löytyi useita kehittämiskohteita, joita on koottu taulukkoon kaksi.

Taulukko 2. Vahvuusperustaisen ohjauksen kehittämiskohteet.

Taulukko 2 Kangastie ja Naakka.jpg

’’Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen sekä oman osaamisen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa koko opintojen ajan. Opiskelijalle olisi annettava työkalut, joilla hän voi arvioida muutosta näissä asioissa.’’


Kehittämisessä huomioitavia kysymyksiä

Kuinka ohjaajat tunnistavat omia vahvuuksia ja pystyvät auttamaan opiskelijoita tunnistamaan niitä itsessään?

Pohdittavaksi tulee nykyään korostuva ja lisääntyvä itsenäinen työskentely. Miten tämä mahdollistaa vahvuuksien tunnistamisen tilanteita vuorovaikutuksessa ohjaajan kanssa? Kuinka lisätään ohjauksessa kannustusta ja palautteen antoa?

Kuinka opiskelija saa harjoitella paikassa, jossa hänen osaamisensa kehittyy omien vahvuuksien pohjalta? Kuinka opiskelija saa myös harjoittelupaikoissa vahvuusperustaista ohjausta?

Kuinka edistetään sellaisia työelämän kohtaamispaikkoja, joissa ne voivat omalta osaltaan auttaa opiskelijaa tunnistamaan ja hyödyntämään vahvuuksiaan? Kuinka ohjausta voidaan toteuttaa opiskelijalähtöisesti niin, että opiskelijan tarpeet ovat ohjauksen lähtökohtana?

 

Lopuksi

Korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisessa tulevaisuusohjauksessa tulee kiinnittää huomiota ohjauksen suuntaan ja ohjauksen jatkumoon. Ohjauksessa olisi hyvä tunnistaa vahvuuksia kokonaisvaltaisesti ja suunnattava ohjausta myös kohtuullisuus ja pidättyväisyys sekä henkisyys ja ylimaailmallisuus -hyveisiin ja niiden vahvuuksiin. Tällaisia vahvuuksia ovat esimerkiksi vaatimattomuus, itsesäätely, kiitollisuus, huumorintaju ja toiveikkuus.

Auttaisiko esimerkiksi toiveikkuus vahvuuden vahvistaminen vähentämään väsymistä ja uupumista ja jaksamisongelmia?

Ohjauksen jatkumolla tarkoitetaan sitä, että vahvuuksien soveltamisen ohjausta tulisi antaa opintopolun eri vaiheissa (ennen opintoja, opintojen alku-, keski- ja loppuvaiheessa) ja tasaisesti koko opintojen ajan. Tämä vahvistaa vahvuuksien soveltamisen ohjaukseen liittyvää tulosta.

Tärkeää on myös ohjauksessa ohjaajilta saatava palaute ja kannustus. Niillä on tärkeä merkitys opiskelijan hyvinvoinnin edistämisessä, oppimisessa ja opintojen etenemisessä. Palaute edistää ja ohjaa reflektointiin sekä opiskelijan omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen. Reflektointi on keskeinen asia oppimisessa. Reflektion avulla opiskelija pyrkii ymmärtämään toiminnan perusteluja ja seurauksia. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä:

Millaisia vahvuuksia minulla on ja miten minä voin niitä hyödyntää ja kehittää opiskelussa, työssä ja henkilökohtaisessa elämässä.

Työelämäyhteistyö on tärkeää myös korkeakouluissa ja sitä on pyritty vahvistamaan monella eri tavalla esimerkiksi lisäämällä opetussuunnitelmaan ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu antaa opiskelijalle tilaisuuden vahvuuksiensa hyödyntämiseen, reflektoimiseen sekä palautteen saamiseen. Myönteinen palaute voi auttaa vahvistamaan opiskelijan käsityksiä omista vahvuuksista ja niiden hyödyntämisestä. Opiskelijan asenne harjoittelujakson aikana voidaan nähdä merkityksellisenä lähtökohtana vahvuuksien tunnistamiselle, hyödyntämiselle sekä soveltamiselle.

Vahvuusperustaista ohjausta voi antaa moni ohjaaja, kuten harjoittelun ohjaaja, harjoittelusta vastaava opettaja, harjoittelupaikan esimies ja harjoittelupaikan kollegat. Vahvuusperustaisen ohjauksen osaamista tulisi rohkeasti levittää kaikkia ohjaustyötä tekeviä koskevaksi riippumatta siitä, mikä ohjaustyötä tekevän nimike on.

Lisäksi työelämäyhteistyö vahvuuksien huomioimisessa on erityisen tärkeää, koska esimerkiksi työelämästä saatujen verkostojen vaikutus työllistymiseen voi olla merkittävää. Korkeakouluopiskelijoiden työelämäyhteistyön muotoja, esimerkiksi TKI-toiminnan integrointia, olisi hyvä kehittää yhdessä työelämän kanssa.

 

Lähteet

Kangastie, H. 2019. Opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa. Pohjoisen tekijät-Lapin AMKin blogi.https://www.lapinamk.fi/blogs/Opiskelijan-vahvuudet-esille-ohjauksessa/elbc0y4s/63428b26-bc56-4b1b-ae20-c1f977fc5ff9

Kangastie, H. ja Löf, J. 2020. Vahvuuksilla kohti työelämää. AMK verkkolehti 1/2020. https://uasjournal.fi/1-2020/vahvuuksilla-tyoelamaan/

Kangastie, H. ja Löf, J. 2020. VAHTO Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Pohjoisen tekijät-Lapin AMKin blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/VAHTO---Vahvuusperustainen-tulevaisuusohjaus--hankkeen-kyselyn-alustavia-tuloksia-Lapin-ammattikorkeakoulussa/40628/e6a62226-8d58-46ca-927e-d843f723ee80

Kangastie, H. ja Naakka, M. 2020. VAHTO- Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus. Laadullisen aineiston raportti. Julkaisematon.

VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen. 2019-2021. https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Osaamisen-taydentaminen/VAHTO---Vahvuusperusteista-ohjausosaamista-kehittamassa




Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Etätyö muokkaa Lapin ammattikorkeakoulun työkulttuuria

16.10.2020



Valtteri Pirttinen ja Niko Pernu
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen työskentelee projektipäällikkönä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä ja insinööri (AMK) Niko Pernu kehittää erityisasiantuntijana oppimisympäristöjä Lapin ammattikorkeakoulussa.


POIKKEUS blogikuva.jpg


Etätyöloikka pandemian saattelemana

Etätyön määrä on kasvanut maailmalla digitaalisten työkalujen yleistymisen myötä kovaa vauhtia. Etätyö määritellään lähes poikkeuksetta tavanomaisen työn suorituspaikan ulkopuolella tehtäväksi ansiotyöksi, ja sen käyttöönottoa on kuluvana vuonna siivittänyt globaali COVID19-pandemia. Etänä tehtävällä työllä voidaan saavuttaa selkeitä etuja muun muassa tuottavuuden, tilakustannusten ja ajankäytön suhteen. Samalla se kuitenkin voi edellyttää aktiivisempaa otetta esimerkiksi ryhmäidentiteetin ylläpitämiseen sekä työ- ja vapaa-ajan erottamiseen. Etätyö palkitsee ideaalitilanteessa niin työnantajaa kuin -tekijää. (Launiemi 2015; Vilkman 2016)

 

YAMK-opinnäytetyö etätyökulttuurista Lapin ammattikorkeakoulussa

Lapin AMKissa otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa AVAINTES-henkilökuntaa koskeva etätyöohjeistus. Teimme opinnäytetyömme etätyökulttuurista Lapin ammattikorkeakoulussa. Aiheenamme oli tutkia etätyökulttuuria sekä etätyön toimivuutta, vaikutuksia ja tasavertaisuutta. Lisäksi työn tarkoituksena oli tuottaa etätyöhön liittyviä kehitysideoita organisaatiossamme.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, ja tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Kohderyhmälle toteutettiin esiselvitys etätyöohjeistuksesta ja sen toimivuudesta.

Tämän jälkeen keräsimme puolistrukturoidulla teemahaastattelulla tietoa erityisesti etätyöhön olennaisesti liittyvistä arvoista ja asenteista, jotka olivat myös opinnäytetyön tietoperustan ydin. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Vilkaisu tutkimuksen tuloksiin

Opinnäytetyön tuloksena saatiin tietoa etätyöohjeistuksen toimivuudesta ja käytöstä sekä yleiskuva etätyökulttuurista Lapin AMKissa. Vastaajat kokivat yhteisöllisyyden vahvaksi ja viestinnän paikoin jopa tehostuneen etätyön aikana. Etätyökulttuurin koettiin kuitenkin olevan vielä muutostilassa, jossa vanha ja uusi työkulttuuri ovat sekaisin, joka luo haasteita työkulttuurin uudistamiseen.

Tuotimme aineiston pohjalta kehitysideoita, joilla on mahdollista edistää Lapin AMKin etätyöohjeistuksen ja -kulttuurin kehittämistä. Kehitysehdotukset ovat seuraavat.

  • Etätyönpäivien hakemisprosessia tulisi keventää
  • Etätyöpäivien kestoa ei tulisi rajoittaa
  • Etätyöpäiviä olisi oletusarvoisesti 1-2 kappaletta per viikko
  • Etätyöhön liittyvä päätöksenteko tulee tehdä perustellummin ja läpinäkyvämmin
  • Etätyön seurantaa tulee kehittää tulosperustaisemmaksi
  • Esimieskoulutusta etäjohtamiseen
  • Päätöksenteko työnsuorituspaikasta voitaisiin antaa projekti-/tiimitasolle
  • Etätyöohjeistusta on tarkennettava soveltamisen ja päätöksenteon osalta

Kehitysehdotusten muodostuminen ja tarkempi kuvaus löytyy opinnäytetyöstämme. Kehitysideoiden toimeenpano etätyöohjeistukseen on helposti toteutettavissa, mutta arvomaailman kehittäminen vaatii huomattavasti enemmän aikaa ja organisaation sitoutumisen etätyökulttuurin tietoiseen kehittämiseen. (Pernu & Pirttinen 2020).

Organisaatiot kehittyvät pakon edessä

Syksyllä 2019, opinnäytetyöprosessia käynnistäessämme, emme olisi osanneet ennustaa työn tekemisen muuttuvan näin runsaasti tällä aikajänteellä. Ihmisten terveyden turvaamiseksi oli useissa organisaatioissa välttämätöntä siirtyä etätyöhön. Opinnäytetyöprosessin aikana tehtiin etätyöloikka sekä organisaatiossamme että kansallisella tasolla, mikä teki opinnäytetyöstämme relevantimman kuin osasimme odottaakaan.

Ennen COVID19-pandemiaa etätyön tekeminen AVAINTES-henkilöstön keskuudessa oli Lapin AMKissa vähäistä ja henkilöstö koki, että organisaation asenne etätyötä kohtaan oli varautunutta. Opinnäytetyön haastattelututkimuksessa ilmeni, että etätyöhön koettiin liittyvän ennakkoluuloja ja luottamuspulaa.

Pandemia kuitenkin pakotti organisaatiota kehittymään, murtamaan ennakkoluuloja ja kasvattamaan luottamusta. Haasteellisesta maailman tilanteesta huolimatta Lapin AMK on suoriutunut todella hyvin etätyöhön siirtymisessä sekä nopeassa toimintatapojen muuttamisessa etätyömalliin.

Optimisteina uskomme, että pandemia saadaan ennen pitkää kuriin, mutta sen seurauksena tehdyt ja tapahtuneet muutokset työssä, työnteossa ja työkulttuurissa ovat monilta osin pysyviä.

Lähteet

Launiemi, M. 2015. Etätyö ja yhteisöllisyys työyhteisössä - Tapaustutkimus Kansaneläkelaitoksessa. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.9.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158720/Launiemi_Sosiologia.pdf?sequence=2

Pernu, N. & Pirttinen, V. 2020. Etätyökulttuuri Lapin Ammattikorkeakoulussa. YAMK-opinnäytetyö. Lapin Ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.10.2020 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100120859

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä. Talentum Media Oy. Helsinki.


 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Geronomiopiskelijat mukana ikäihmisten liikuntapelin kehittelyssä

13.10.2020



Sari Arolaakso piirroskuvana
Kirjoittajat: TtM, lehtori Sari Arolaakso (kuvassa) ja tradenomi (AMK), hankekoordinaattori Janne Hirvonen, Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmä sekä kehittäjä Kirsi Ekberg ja COO & Co-founder Katju Lähteenaro, Rehaboo Oy.

Taustaa

Liikkuminen on tärkeä osa aktiivista ja terveellistä ikääntymistä. Fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä elimistön rakenteille ja toiminnalle. Lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. (Alen & Rauramaa 2020, 30 - 53.)

Liikunta, fyysinen aktiivisuus tarjoaa erilaisia subjektiivisia kokemuksia ja elämyksiä liittyen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, läheisyyteen, ystävyyteen sekä ryhmään kuulumisen tunteeseen (Telama & Polvi 2011, 628 - 629). Aktiivisuuden ja osallisuuden on havaittu vähentävän myös laitoshoidon tarvetta (von Bonsdorff 2009).

Fyysinen kunto ja toimintakyvyn fyysiset edellytykset ovat merkittäviä tekijöitä myös ikäihmisten kaatumisten ehkäisyssä (Nyberg ym 2019). Fyysisen kunnon ohella psykologisilla tekijöillä on todettu olevan yhteyttä kaatumisiin. Esimerkiksi kaatumisen pelko ja aiemmat kaatumisen altistavat uusille kaatumisille. (Pauelsen ym 2018.)

Fyysinen aktiivisuus ja siihen kannustaminen on tärkeää kaikissa ikäryhmissä, mutta ennen kaikkea ikääntyessä. Ikäihmisten liikuntasuosituksessa painottuu nuorempien liikuntasuosituksia enemmän lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisen tärkeys (Kuvio 1).

Lihasvoimalla ja tasapainolla on vaikutusta erityisesti arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä esimerkiksi kaatumisten ehkäisyyn. Suositus korostaa liikkumisen monipuolisuutta ja myös kevyt liikuskelu mahdollisimman usein on merkityksellistä. (UKK-instituutti 2020.)

Kuvio 1 Arolaakso et al.jpg
Kuvio 1. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille (Lähde: UKK-instituutti, www.ukkinstituutti.fi).


Liikuntapelit ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden edistäjänä

Erilaiset aktivoivat pelit tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja motivoivat liikkumaan. Lisäksi pelit tarjoavat virkeyttävän virikkeen lisäksi sosiaalisen elementin, kun voi pelata ja kisata yhdessä tuttujen kanssa niin kotona kuin yhteisöllisissä keskuksissa. Erilaisten olemassa olevia konsolipelien tarjoamia mahdollisuuksia ikäihmisten aktivoinnissa on tutkittu jo pitkään (Brox ym 2010).

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutetussa Etäpeliä ikääntyville, EPI –esiselvityshankeessa osoitettiin jo vuonna 2014, että digitaalinen pelaaminen kiinnosti ikääntyviä ja motivoi heitä liikkumaan. Hankkeessa järjestettiin ikääntyville useita pelitapahtumia, joissa käytettiin Microsoft xBox- ja Nintendo Wii-pelikonnsoleita.

Pelitapahtumissa kerätyn palautteen perusteella kävi ilmi, että erityisesti liikunnalliset pelit kiinnostivat ikäihmisiä ja ne myös innostivat heitä liikkumaan. Useille ikääntyneille tietokoneella palaaminen oli jo ennestään tuttua, mutta harvemmalla oli kokemusta liikkunnallisista konsolipeleistä.

Ikääntyneet odottivat liikunnallisilta peleiltä yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Pelien toivottiin myös kehittävän muistia ja liikkumista. Pelitilaisuuksissa pelatut urheilu- ja tasapainopelit koettiin hauskoina ja mielekkäinä, joskin fyysisesti raskaina - oikeaa liikuntaa vastaavina fyysisinä suorituksena. Hankkeessa saatujen tulosten mukaan pulmanratkaisu ja älypelit koettiin kiinnostavina. Kaiken kaikkiaan ikäihmiset näkivät digitaaliset pelit yhtenä mahdollisuutena virkistää mieltä, ja että liikuntapeleillä voidaan edistää ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä. (Arolaakso ym 2014.)

Taulukko 1 Arolaakso et al.jpg

Taulukko 1. Osallistujien kokemuksia pelitapahtumista (Arolaakso ym 2014).


Geronomiopiskelijat pääsivät mukaan pelin kehittelyyn

Vallin Ikäteknologiakeskus eli Valli.fi edistää ikäihmisten osallisuutta teknologisoituvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Keskus tuottaa, kokoaa ja välittää tietoa ikääntyneille suunnatuista digitaalisista palveluista sekä edistää alan ammattilaisten yhteistyötä tuomalla yhteen teknologioiden kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita.

Ikäteknologiakeskus kutsui syksyllä 2019 koolle Ikäteknologista ja sen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita. Kokoontuminen toteutui vuoden 2019 Apuvälinemessujen yhteydessä Tampereella. Tapaamiseen osallistuneet päättivät perustaa Ikäteknologiaverkoston, jonka tavoitteena on toteuttaa työpajoja ja verkostotapaamisia niin Helsingissä kuin myös alueellisesti ympäri Suomea.

Verkosto on toteuttanut aiheen tiimoilta jo muutamia työpajoja sekä verkostotapaamisia. Yksi tällainen oli Ikäteknologian etäratkaisut -webinaari 6.5.2020. Webinaarin tarve nousi keväällä 2020 vallinneesta poikkeustilasta liittyen COVID-19-pandemiaan.

Poikkeustila pakotti myös sote-alan ennennäkemättömään digiloikkaan ja etsimään uusia keinoja toimintansa tueksi. Webinaarissa oli esillä etäratkaisuja omatoimiseen asumiseen, yhteydenpitoon ja etävastaanottoon sekä virkistykseen. Virkistykseen liittyen esittelyssä oli muun muassa uusi, ikäihmisille kehitetty liikunta- ja aktivointipeli Rehaboo! Samaisesta syystä pelistä on kehitetty versio, joka toimii kannettavalla tietokoneella. Webinaarin yhteydessä verkostolle avautui mahdollisuus testata peliä ja siitä se ajatus sitten lähti!

Lapin ammattikorkeakoulun toisen vuoden geronomiopiskelijat pääsivät mukaan pelin testaamiseen ja kehittelyyn. Geronomikoulutuksen toisen vuoden syyslukukauden projektiin linkittyy Gerontologinen kuntoutus ja geronteknologia -opintokokonaisuus. Tähän lukukausiprojektiin tämän tyyppinen yhteistyö pelinkehittäjien kanssa sopi erittäin hyvin. Aiemminkin samaan lukukausiprojektiin on linkittynyt työelämän toimeksiantoja sekä meneillään olevien hankkeiden toimenpiteitä.

Kun Rehaboolta tarjottiin kaikille Ikäteknologiaverkoston toimijoille mahdollisuutta testata peli, nähtiin tässä mahdollisuus yhteistyöhön, joka tukisi geronomiopiskelijoiden osaamisen kehittymistä syksyn projektissa. Pikaisella aikataululla järjestimme pelin esittelyn sekä sovimme käytännön asioista geronomiryhmän kevään viimeiseen lähipäivään. Lähipäivä toteutui etänä AC:ssa ja pelin esittely Teams -yhteydellä.

Geronomiopiskelijat lähtivät innolla mukaan ikäihmisille suunnatun pelin kehittelyyn. Ensimmäisen vuoden opintoihinsa liittyen geronomiopiskelijat ovat valinneet itselleen kummivanhuksen. Kummivanhuksen kanssa työskentely linkittyy kolmen ensimmäisen lukukauden projekteihin.

Opiskelijat saivat mahdollisuuden kokeilla Rehaboo!-peliä itse, saadakseen kokemuksia pelien hyödynnettävyydestä ikäihmisten aktivoinnissa. Lisäksi heillä oli mahdollisuus kokeilla peliä oman kummivanhuksensa kanssa. Opiskelijat antavat kokemuksistaan palautetta pelinkehittäjille pelin soveltuvuudesta ja käyttömahdollisuuksista ikäihmisten virkistyksessä ja aktivoinnissa.

Rehaboo Oy:n aktiivisuuspeli sai alkunsa, kun uusi lastensairaala etsi keinoja parantaa kuntouttavaa toimintaansa. Kehitettiin pelitoteemi, kioski, jonka edessä lapset saivat omalla liikkeellään ohjata pelihahmoa, pelata peliä ja kuntoutua kivan aktiviteetin ohella. Sittemmin pelistä tehtiin ikääntyville Puisto Kävely -versio.

Nyt koronan myötä kehitettiin kannettavalla tietokoneella, pilvipalvelun ja tekoälyn avulla toimiva henkilökohtainen versio. Peli perustuu kuntoutusharjoitteiden suorittamiseen hauskalla, pelillistetyllä tavalla. Esimerkiksi Physiotools liike "ylävartalon taivutus" suoritetaan pelin surffausosiossa, kiviä väistellen.

Pelin idea on aktivoida, ja toimia kuntoutuksen tukena, tehden siitä hauskaa, voimaannuttavaa ja mitattavaa. Paljon on vielä kehitettävää, mutta mahdollisuudet tuoda liikuttavaa iloa sekä yhteisöllisyyttä ihmisten koteihin teknologian kautta ovat tässä!

Kuva 1 Arolaakso et al 2020.jpg

Kuva1. Rehaboo-aktiivisuuspelin pelituokio (rehaboo.com).

Kuva 2 Arolaakso et al 2020.jpg

Kuva 2. Rehaboon logo (Lähde: rehaboo.com)


Lopuksi

Liikunnalliset pelit ovat oivallinen mahdollisuus lisätä fyysistä aktiivisuutta ja virkeyttä kaikissa ikäryhmissä ja ne soveltuvat hyvin myös ikäihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja liikkumisen motivointiin.

Aika näyttää, millaisia kokemuksia geronomiopiskelijat raportoivat Rehaboo liikunta -pelin kokeiluun liittyen ja sen hyödynnettävyydestä ikäihmisten aktivoinnissa. Lisäksi on mielenkiintoista kuulla, millaisena he kokevat mahdollisuuden olla mukana pelien kehittelyssä.

Rehaboo Oy:n ja Lapin ammattikorkeakoulun välillä käynnistynyt yhteistyö on jo poikinut ituja ja ideoita laajemmista yhteistyömahdollisuuksista liikunnallisten pelien mahdollisuuksista erilaisten erityisryhmien liikuttamisessa ja toimintakyvyn edistämisessä. Seuraavaksi tuleekin pohtia yhteistyömahdollisuukisa liikunnallisten ja muiden aktivoivien pelien kehittämiseksi ammattikorkeakoulun ja yritysten välisenä hankeyhteistyönä.

Lähteet

Alen, M. & Rauramaa, R. 2020. Liikunnan vaikutukset elinjärjestelmittäin. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela, U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3.-11. painos (Print on demand) 2020, 30 -53.

Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J., Könni, P. & Penttinen, J. 2014. Kokemuksia ja havaintoja pelitilaisuuksista. Teoksessa S. Arolaakso-Ahola, J. Hirvonen & P.Könni (toim.) Etäpeliä ikääntyville. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu, 43-52.

von Bonsdorff, M. 2009. Physical activity as a Predictor of disability and social and health service use in older people. Studies in sports, physical education and health 141. University of Jyväskylä.

Brox, E., Burkow, T., Evertsen, G., Åsheim-Olsen, H. & Vognild, L. 2010. Experiences from Long-Term Exergaming with Elderly. Conference’10, Month 1–2, 2010, City, State, Country.

Nyberg, L., Pauelsen, M., Vikman, I. & Röijezon, U. 2019. The relation between fall-related concerns and mobility in older age may be explained by underlying physical capacity and psychological factors. Konferensbidrag, Muntlig presentation med publicerat abstract.

Pauelsen, M., Nyberg, L., Röijezon, U. & Vikman, I. 2018. Both psychological factors and physical performance are associated with fall-related concerns. Aging Clinical and Experimental Research, ISSN 1594-0667, E-ISSN 1720-8319, Vol. 30, nr 9, s. 1079-1085.

Telama, R. & Polvi, S. 2020, Liikunnan sosiaalinen merkitys. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela, U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. 3.-11. painos (Print on demand) 2020, 628 - 629.

UKK-instituutti 2020. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Viitattu 12.6.2020 https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus

 

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Yhteistyöstä nostetta lappilaiseen koulutusvientiin

6.10.2020



Lehojärvi Suvi neliö.jpg
YTK Suvi Lehojärvi toimii projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut-osaamisryhmässä.

Takanani on nyt muutama kuukausi työskentelyä Lapin ammattikorkeakoululla sekä KOLA -koulutusvientiä Lappiin hankkeen parissa.

Hankkeen tavoitteena on lappilaisten koulutusorganisaatioiden ja koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kansainväliseen koulutusvientiin liittyvän osaamisen kehittäminen ja tätä kautta alueen koulutusvientiin liittyvien valmiuksien kehittäminen. Hankkeella on tarkoitus myös vahvistaa kansainvälisen koulutusviennin koulutuskumppanuutta lappilaisten oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä.

Tullessani AMKille minulla oli melko kapea käsitys koulutusviennistä ja siihen liittyvistä kokonaisuuksista. Kuluneen kevään aikana olen kuitenkin perehtynyt aiheeseen ja päässyt keskustelemaan koulutusviennistä Lapin AMKin koulutusvientitoiminnassa mukana olleita henkilöitä haastattelemalla.

Keskustelu on ollut rikasta ja mielenkiintoista ja myös paljon yhteneväisiä näkemyksiä on noussut esille. Koulutusvienti nähdään haasteellisena osa-alueena, jota on vähän vaikea lähestyä. Käsitys koulutusvientitoimintamme raameista ja reunaehdoista on myös vielä rakentumatta. Olemmeko liian pieniä? Kiinnostaako Lappi? Entä ammattikorkeakoulujen tunnettavuus maailmalla?

Keskusteluista on kuitenkin noussut esille myös Lapin AMKin osaamisryhmien sisällä muhiva potentiaali. Kansainvälisten asioiden päällikkö Mari Putaansuun mukaan kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat Lapin ammattikorkeakoulun koulutusvientikeskustelun keskiössä, ja lappilainen yhteistyö on avain menestykseen.

Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Lapin yliopiston kanssa Beijing Sport Universitylle yhteistyössä toteutettu Snow and Ice Resort Management -koulutus, josta valmistui viime kesäkuussa 13 kiinalaista opiskelijaa matkailun restonomeiksi (Bachelor of Hospitality Management). Tämän yhteistyön myötä karttunutta kokemusta voi myös jatkossa hyödyntää muidenkin alojen koulutusviennin kehittämistyössä.

Snow and Ice Resort Management valmistuneet.jpg
Kuva 1. Snow and Ice Resort Management -koulutusohjelmasta valmistuneet (Marko Junttila)

Tukea koulutusviennin tiekartasta

Opetushallituksen uusi Koulutusviennin tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin kesäkuun puolivälissä. Tiekartasta käy ilmi, että suomalainen koulutusvienti on kasvanut viime vuosina nopeasti. Koulutusvientiä harjoittavien yritysten liike vaihto oli noussut vuoden 2019 loppuun mennessä jo yhteensä 385 miljoonaan euroon. (OPH, Koulutusviennin tiekartta 2020.)

Suomalaiselle koulutusosaamiselle on siis kiinnostusta maailmalla. Tämän sain huomata jo vuonna 2011 opiskellessani ulkomailla. Välimeren ilmaston ihmisille Suomi näyttäytyi eksoottisena paikkana, jossa autoa voi ajaa lumella ja jäällä, mutta myös suomalainen koulutusjärjestelmä herätti mielenkiintoa kanssaopiskelijoissa sekä opettajissa. Sain usein vastata kysymyksiin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä; miten meillä asiat hoidetaan, kuinka tasa-arvoista opiskelu on, ja kuinka se on pääsääntöisesti ilmaista.

Koulutusviennin tiekartta tarjoaa tukea myös lappilaisen koulutusviennin kehittämistyöhön. Tiekartta korostaa, kuinka alueellisissa hankkeissa olisi tärkeää löytää ja hyödyntää alueen omaa kilpailuetua, jotta voimme erottautua kansainvälisillä markkinoilla. (OPH, Koulutusviennin tiekartta 2020).

Tämä meidän on muistettava, kun siirrymme KOLA -hankkeen osalta viimeiseen päätoimenpiteeseen, jossa rakennamme yhdessä Lapin alueen kansainvälisen koulutusviennin toimintamallia.

Tiekartan ydinsanoma on selkeä: koulutusvientiä edistääksemme meidän on keskityttävä niiden palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen, joissa nähdään jo olevan korkeatasoista suomalaista osaamista ja kysyntää maailmalla.

Tulevaisuusnäkymiä

Maailmaa muokkaava Covid-19 epidemia on asettanut haasteita ihmisten liikkumiselle ja perinteiselle lähiopetukselle ja näin ollen myös koulutusviennille. Lapin ammattikorkeakoulun osaamista ovat kehittyneet etäoppimisen ratkaisut ja -pedagogiikka sekä vahva työelämäyhteistyö.

Koulutusviennin osalta avain menetykseen voi piillä juurikin etäoppimisen ratkaisuihin liittyvän osaamisen tuotteistamisessa sekä lähi- ja etäopiskelua yhdistävän monimuoto-opintojen ja täysin verkossa toteutettavien opintojen kohdentamisessa kansainvälisille markkinoille. Opetusteknologia, koulutuksen digitaaliset palvelut ja oppimisympäristöjen kehittäminen onkin nostettu yhdeksi koulutusviennin tiekartan temaattiseksi kärjeksi, jolla edistetään Suomen koulutusviennin mahdollisuuksia. (OPH, Koulutusviennin tiekartta, 2020).

Vaikka tällä hetkellä liikkuminen on haasteellista, toivon mukaan tilanne ei jatku samanlaisena ikuisesti. Lapin mykistävä luonto ja vuodenajat herättävät kiinnostusta vuodesta toiseen, mutta jatkossa lapin myyntivaltiksi voikin luonnon ohella nousta turvallisuus ja puhtaus.

Lapissa olemme tottuneet pitkiin välimatkoihin ja liikkumisen haasteisiin, mutta samalla myös puhaltamaan yhteen hiileen. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin lappilaisen koulutusviennin kehittämistyötä.

 

Lopuksi

Hankkeen osaamisen kehittämisen toimenpiteeseen kuuluu koulutusten järjestäminen eri teemoilla. Koulutukset tullaan järjestämään syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Koulutukset ovat avoimia kaikille aihealueesta kiinnostuneille. Jos haluat lisätietoa koulutuksista, ota yhteyttä.

Lähteet:

Opetushallitus, Koulutusviennin tiekartta 2020-2023. Luettu 28.7.2020 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/koulutusviennin_tiekartta_2020-2023.pdf

Putaansuu, Mari – haastattelu, elokuu 2020.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle






Korkeakoulut kiertotalouden osaamistasoa nostamassa

29.9.2020



Kalle Santala ja Mikko Vatanen.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala toimii opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä ja insinööri (YAMK) Mikko Vatanen opettajana ja projektipäällikkönä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Hyviä planeettoja on vaikea löytää – mitä jos maailma ei riitäkään meille? Vuonna 2019 maailman ylikulutuspäivä oli 29. heinäkuuta. Tämä päivä tarkoittaa ajankohtaa, jolloin ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia CO2-päästöjä. (WWF Suomi 2019a.)

Mutta tämä kaikkihan tapahtuu jossain muualla, eikö niin? Me suomalaisethan käytämme luonnonvaroja huomattavasti järkevämmin, eikö vain? Valitettavasti ei.

Suomalaisten ylikulutuspäivä on 4 kuukautta edellä maailman keskiarvoa. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. (WWF Suomi 2019b.) Kestävämmän kehityksen mukaisen yhteiskunnan tavoittelu vaatii aktiivisia toimenpiteitä.

 

Kiertotaloudella kohti kestävää yhteiskuntaa

Elämme aikaa, jossa kiertotaloudesta on tullut tulikuuma käsite kaikkialla yhteiskunnassa. Kiertotaloudesta odotetaan osaltaan ratkaisuja esimerkiksi ilmastopäästöjen vähentämiseen sekä tuottavaan toimintaan alati niukkenevien resurssien varaan perustuvassa toiminnassa. Siitä puhutaan niin kuluttajan toiminnan ohjaajana kuin teollisuuden tuotantoketjujen tulevaisuutena ja kannattavuuden parantajana. Jätteen tuottaminen on nykyisin sekä kallista että myös imagollisesti tuhoisaa.

Ilmastoinnostus niittää satoa juhlapuheiden lisäksi enenevissä määrin myös budjeteissa, sillä esimerkiksi jätteiden kaatopaikkamaksut syövät alati kasvavan osan liikevaihdosta. Taloudellinen ohjaus, eli ”euron käyttäminen konsulttina” vauhdittaa yritysten toimia kohti kestävämpiä käytäntöjä. (Simons ym. 2018, 4-5.)

Kehityksen eteneminen tiettyyn suuntaan ei ole itsestäänselvyys, vaan valtavan monilla tekijöillä on vaikutusta siihen, millaiseksi tulevaisuuden maailma muodostuu. Kiertotalouden mallien kehittyminen perustuu kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan tavoitteluun.

Mikäli aktiivisia toimenpiteitä kestävän kehityksen eteen ei tehdä, emme tule saavuttamaan sellaista tulevaisuuden ”mahdollista maailmaa”, minkä haluamme. Ihmiskunnan hyödyntäessä maapallon luonnonvaroja kestämättömästi, ekologiset ongelmat kasaantuvat samalla kun neitseelliset luonnonvarat hupenevat.

Löydetäänkö kiertotaloudesta vastauksia tähän ihmiskuntaa riivaavaan ongelmaan? Osittain varmasti löydetään, mutta tunnustettava on, ettei tämänhetkinen vauhti riitä maapallon ekologisen tilan parantamiseen. Se ainoastaan hidastaa heikkenemistä.

On mahdollista, että tämän hetken kiertotaloudessa keskitymme liiaksi materiaalien pysymiseen kierrossa. Vieläkin aktiivisemmin meidän tulisi myös ajatella sitä, miten hyödyntämämme hiili ja materiaalit kiertävät ekosysteemissä takaisin osaksi luonnon kiertoa.

Santala ja Vatanen kuva 1.jpg
Kuva 1. Teollisuuden sivuvirtakuonasta valmistettaville geopolymeereille on kehitetty runsaasti käyttö-kohteita. Geopolymeerien valmistamisen ympäristökuormitus on vain murto-osa betonin vastaavasta. Kuva: Lapin AMKin kuvapankki

Hyvinvointi ja elämänlaatu mukana tavoitteissa

Kiertotalouden liittäminen taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen on useimmiten kuitenkin melko selkeää, mutta miten sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys?

Pohdinta on kohdistettava siihen, mihin kiertotaloudella oikeastaan pyritään. Kiertotalouden tavoitteena on hyvinvoinnin ja elämänlaadun tuottaminen ihmiselle luonnon kiertokyvyn rajoissa siten, että elämän edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Jotta perinteet ja toimintatavat voisivat säilyä yhteiskunnassa kulttuurisen kestävyyden paradigman mukaisesti, täytyy taloudellisen toiminnan itsessään olla luonnon kiertoa mukailevaa ja sitä tukevaa. Kiertotalouden periaatteiden sisällyttäminen yhteiskunnan toimintoihin on edellytys kulttuurisen kestävyyden saavuttamiselle. (Sitra. 2016a, 3-6.)

Hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa on muitakin ulottuvuuksia kuin materiaalinen hyvinvointi. Laumaeläimenä voimme hyvin, kun meillä on riittävästi meistä välittäviä lajitovereita ympärillämme, voimme tuntea itsemme tarpeellisiksi ja kokea toimivamme oikein osana isompaa kokonaisuutta.

Sosiaalinen kestävyys edellyttää kansalaisten hyvinvointia. Kansalaisten hyvinvointi puolestaan on lähtökohta ekologisen ja taloudellisen kestävyyden saavuttamisyritykselle. Kiertotalous antaa sytykkeitä sosiaaliseen hyvinvointiin; se tarjoaa työpaikkoja, saa aikaan keskustelua ja voi jopa tuoda ihmisen lähemmäksi luontoa. Sosiaalinen hyvinvointi tukee myös kulttuurista hyvinvointia ja kestävyyttä. (Sitra. 2016. 3-6.)

Suomella on kaikki edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan koko yhteiskunnan leveydeltä. Meillä on runsaasti potentiaalia uusiutuvien luonnonvarojen osalta ja tuottava teollisuus toimii globaalisti katsoen verrattain kestävästi ja tehokkaasti.

Uusien toimintamallien ja uuden teknologian omaksuminen on suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden vahvuus. Myös toimintojen digitalisoimisessa Suomi on monin paikoin edelläkävijän asemassa.

Kehittyvien maiden laajan väestöpohjan aiheuttama kuormitus maapallon kantokyvylle edellyttää ripeitä toimia kestävyyden saavuttamiseksi. Kestävyysongelmien ratkaisemiseksi vaaditaan valtavia investointeja edistämään systeemisiä kiertotalouden ratkaisuja. (Maa- ja metsätalousministeriö. 2019.)

 

Kohdennettua koulutusta osaamisen kehittämiseksi

Pääomien lisäksi tarvetta on korkeatasoiselle osaamiselle. Kiertotalousratkaisujen osalta Suomi on yksi luonnonvarojen kestävän käytön johtavista maista maailmassa ja suomalaisella osaamisella voitaisiin ratkaista useita maailmanlaajuisia kestävän kehityksen ongelmia. Tavoitteena on saada kehitettyä skaalautuvia kokonaisratkaisuja, joilla niin paikallisiin kuin globaaleihinkin haasteisiin saadaan uusia läpimurtoja.

Osaamisen tuottamiseksi vaaditaan laadukasta ja alakohtaisiin osaamistarpeisiin kohdennettua koulutusta, jonka tarjoamisessa korkeakoulut ovat merkittävässä asemassa. Suomalaista korkeakoulutusta kehitetäänkin jatkuvasti, jotta se palvelisi entistä paremmin kestävyyden eri osa-alueiden saavuttamista yhteiskunnassa. (Sitra 2016b, 11; Biotalous.fi 2019.)

Kiertotalous on yksi tuoreista Suomen korkeakoulukehityksen painotusalueista (Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö. 2020) ja yhtenä edelläkävijänä Lapin AMK toteuttaa useita kiertotaloutta edistäviä hankkeita. Osa hankkeista on suunniteltu edistämään tarkemmin rajattuja osa-alueita ja toisissa ollaan kehittämässä laajempia kokonaisuuksia. KiertotalousAMK ja Kiertokoulu -hankkeet käyvät esimerkistä.


Santala ja Vatanen kuva 2.jpg
Kuva 2. Ammattikorkeakoulut vaikuttavat aluekehitykseen opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta. Kuvassa Lapin AMKin kiertotaloutta edistävien hankkeiden postereita. Kuva: Lapin AMKin kuvapankki

Opetusministeriön rahoittaman korkeakoulutuksen kiertotalousosaamisen kehittämishankkeen – KiertotalousAMK:n – valtakunnallisena koordinaattorina toimii Lapin AMK. Kehittämishankkeen tavoitteena on kiertotalouteen tähtäävän avoimen ja kansainvälisyyttä korostavan opetuksen suunnittelu. Tavoitteen myötä suomalainen korkeakoulutus halutaan saada palvelemaan yhteiskunnan kehitystä ja vastaamaan yritystoiminnan ja kansainvälistymisen tarpeisiin entistä paremmin.

Kiertokoulu-hankkeessa kiertotalouden sisällytetään osaksi eri koulutusalojen opintojaksoja, joihin se kytkeytyy luontevasti. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on nostaa kiertotalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen osaamista Lapin alueella. Suomalainen kiertotalousosaaminen on aivan varmasti tulevaisuuden vientituote, joka kansallisesti edistää suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja maailmanlaajuisesti kestävää kehitystä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018; Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020.)

Lähteet

Biotalous.fi 2019. Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia. Uutinen. Viitattu 6.8.2020 https://www.biotalous.fi/kiertotalous-ratkaisee-kestavan-kehityksen-ongelmia/
Maa- ja metsätalousministeriö. 2019. Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia -artikkeli. https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/wcef2019-kiertotalousvaikuttajat-kokoontuivat-finlandia-talossa#5879c1e3
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2018-2020
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet 2017-2020. Viitattu 6.8.2020 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet
Simons, M., Lehtomaa, J., Mikkola, M., Antikainen, R., Kautto, P., Tikkanen, S., Salmenperä, H., Hippi-nen, I., Merenheimo, T. & Honkatukia, J. 2018. Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjuissa. Valtioneuvoston kanslia.
Sitra. 2016a. Viisi kärkeä kestävämpään kehitykseen https://media.sitra.fi/2017/02/27175312/Viisi_karkea_kestavampaan_kehitykseen-2.pdf
Sitra. 2016b. Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025. Sitran selvityksiä 117.
WWF Suomi 2019a. Maailma on tänään kuluttanut loppuun uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta. Viitattu 6.8.2020 https://wwf.fi/uutiset/2019/07/maailma-on-tanaan-kuluttanut-loppuun-uusiutuvat-luonnonvarat-talta-vuodelta/
WWF Suomi 2019b. Suomalaiset ovat kuluttaneet osansa maapallon luonnonvaroista tänään. Viitattu 6.8.2020 https://wwf.fi/tiedotteet/2019/04/suomalaiset-ovat-kuluttaneet-osansa-maapallon-luonnonvaroista-tanaan/

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Metsäalan maasto-opetuskin siirtyi korona-aikaan

25.9.2020



Timonen Maarit metsässä.jpg
MMM Maarit Timonen on maa- ja metsätalouden lehtori Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous- osaamisryhmässä.

POIKKEUS blogikuva.jpg
Perinteisesti, ja luonnollisestikin, metsäammattilainen tehdään metsässä. Lapin AMKissakin opetus aloitetaan joka syksy maasto-opetuksella metsässä, luontaisessa oppimisympäristössä. Opiskelijat kokoontuvat yhteen aamuisin koululle ja autoletkat siirtyvät maastoon opettajan johdolla.

 

Metsä on aistittava

Maastossa liikutaan opettajajohtoisesti eri kohteilta toiselle ja tutustutaan käytännössä metsätalouden työtehtäviin ja ammatin keskeisiin osaamisalueisiin itse kokemalla, näkemällä ja tekemällä paikan päällä. Tämä on arvokkainta oppia tulevalle metsäalan ammattilaiselle, jonka jossakin vaiheessa on pystyttävä itsenäisesti tekemään luonnossa monialaisia, pitkäkestoisia ja laajavaikutteisia päätöksiä metsänhoidosta ja -käytöstä.

Metsäalan ammattilaiseksi ei opita pelkästään kirjoista itse lukemalla tai verkossa tehtävillä etätehtävillä. Opiskelijan on käytävä maastossa omin silmin havainnoimassa asioita, joita opettaja ammattilaisena vielä avaa laajemmin huomioiden ekologian ja ekonomian syy-seuraus-suhteet.

Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se mikä on juuri nyt selkeästi nähtävissä, on vasta jäävuoren huippu. Seurannaisvaikutukset tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä nauttivat parhaimmillaan tai pahimmillaan seuraavat sukupolvet meidän jälkeemme. Kokonaisuuden ymmärtäminen on metsätaloudessa ensiarvoisen tärkeää.

 

Maasto-oppimista ryhmän sijaan kotimaisemissa

Tänä syksynä korona vaikutti myös maasto-opetuksen järjestämiseen. Etäopetusvelvoite Lapin ammattikorkeakoulussa astui voimaan viime maaliskuussa niin henkilöstön, oppilaiden kuin heidän läheistensä turvaamiseksi. Eikä suotta, kuten olemme lehdistä lukeneet. Useita tartuntoja on tapahtunut juuri oppilaitoksissa koulujen alettua.

Maasto-opetus etänä, onko se mahdollista? Kuluneen syksyn jälkeen voin sanoa, että mikä tahansa on mahdollista, kun on vain halua ja asennetta asian toteuttamiseen.

Alkuun huolestutti, että jos en ole itse paikan päällä maastossa ohjaamassa opiskelijaa näkemään oikeita opittavia asioita, kuka sitten on? Toinen oli tietysti kysymys, kuinka opiskelija löytää sopivat oppimiskohteet maastosta omalta paikkakunnaltaan ja vielä löytää takaisin seuraavaksi aamuksi verkon luokkaopetukseen eksymättä. Siinäpä sitä yhdelle opettajalle ongelmaa pohdittavaksi.

 

Teoriaa ja teemallisia tehtävänantoja

Ensiksi loin etämaastoon sopivat tehtäväannot. Mietin, mitä haluan heidän oppivan jokaisena etämaastopäivänä eli teemoitin päivät. Jokaiselle päivälle oli siis eri teema ja aiheet. Samalla opiskelijoiden piti hakea uusia teemaan soveltuvia kohteita.

Tehtävät suoritettiin dokumentoimalla käydyt maastokohteet. Apuna jokaisella nykyopiskelijalla on jokin älylaite, jolla ottaa videota, valokuvia ja jopa nauhoittaa puhetta havainnoista, joita kohteella on tehty. Näistä sitten työstettiin Moodleen seuraavaksi päiväksi powerpoint -esityksiä opettajan johdolla purettavaksi.

Seuraavaksi mietin, mitä ja miten opiskelija ohjataan hakemaan ja löytämään oikeita asioita maastossa ilman minua. Eli miten varmistan, että jokainen opiskelija, lähtiessään maasto-osuuteen itsenäisesti, tietää mitä siellä tekee ja miksi.

Tein päiväkohtaisen ohjelman, jonka mukaan kokoonnuimme verkkoluokassa ensin opiskelemaan yhdessä teeman mukaiset asiat, joita heidän kyseisenä päivänä pitäisi valitsemiltaan kohteilta löytää ja havainnoida. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi päivän teeman mukaisen tehtäväannon, jotta jokainen opiskelija ymmärsi sen sisällön ja pystyi tarvittaessa kysymään apuja, jos niitä tarvitsi. Lopuksi opiskelijat lähtivät itsenäisesti maastoon toteuttamaan tehtäväantoa, joka purettiin taas ensimmäiseksi seuraavana aamuna.

 

Turvallisesti yksin maastossa

Eniten työtä etämaastototeutuksessa teettivät soveltuvien kartta-aineistojen ja -sovelluksien löytäminen. Tavoitteena on tietysti, että metsäalaa vasta aloittavan opiskelijan olisi helppo löytää tehtäviin sopivia kohteita ja suunnistaa sekä paikantaa itsensä tarvittaessa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Kaikki opiskelijat kun eivät ole valmiiksi rutinoituneita eräreiskoja ja -tyynejä, vaan oppivat vasta koulutuksen aikana liikkumaan maastossa ja hankkivat sopivia varusteita huomattuaan todellisen tarpeen. Turvallisuusnäkökulmaa ei siis voi väheksyä, varsinkaan koulutuksen alussa.

Ensiksi piti huolehtia, että opiskelijat selviävät itsenäisesti maastossa. Ohjeistin oppilaille lataamaan älylaitteilleen maastokartat ja 112- sovellukset hätätilanteita varten. Osalla opiskelijoista oli käytössä metsästyksessä hyödynnettäviä karttaohjelmia kuten Tracker.

Maastokartat on erittäin toimiva paikannus- ja suunnistustarkoituksiin, niin kauan kuin älylaitteessa on akkua ja satelliitteja riittää taivaalla. Sen jälkeen täytyy varautua manuaalisiin, perinteisiin menetelmiin eli paperikarttaan ja kompassiin. Karttoja ohjeistin tulostamaan kahdesta eri netistä löytyvästä lähteestä eli Maanmittauslaitoksen karttapaikasta tai Metsähallituksen retkipaikasta.

 

Kartta-aineistot apuna

Maastotehtävien kohteiden valinta ja niiden paikantaminen osoittautui hieman kinkkiseksi tietosuojalain ja -asetuksen takia. Ne estävät tiukkaan sellaisen aineiston jakamisen ja käyttämisen, josta voi tunnistaa (tai vain päätellä) asianosaisen henkilön, tässä tapauksessa metsänomistajan.

Metsäkeskus on lanseerannut, kuten muutkin julkishallinnon organisaatiot, tuottamiaan aineistoja ns. avoimiksi aineistoiksi, joita kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi hyödyntää ja käyttää, mutta vielä kesäkuussa 2020 metsäkeskuksen verkkosivuilla ollut tarkka kartta-aineisto puustotietoineen oli elokuussa poistettu edellä mainitun asetuksen takia.

Käytössä on edelleen kartta-aineistoja, jotka ovat vaikeammin yksilöitävissä yksittäiseen omistajahenkilöön kuten Metsäkeskuksen luonnonhoidon paikkatietoaineisto ja sisällöltään epätarkempaa, esimerkiksi metsäalan opiskelijat käyttää opiskeluaineistoina Paikkatietoikkunaa. Niillä oli nyt pärjättävä.

Onnistuimme

Kurssit ovat tätä kirjoitettaessa loppusuoralla viimeisiä tehtäväpalautuksia vaille. Opettajana olen positiivisesti ihmeissäni, että kurssit ovat sujuneet näinkin hyvin ja tuottaneet todella hyviä oppimistuloksia annetuista aiheista. Kaikki opiskelijat ovat saapuneet aamun tunneille maastotehtävien jälkeen.

Kurssista saamastani palautteesta päätellen etänä tapahtuva maasto-opetus ei ole helpompi sen kummemmin opiskelijan kuin opettajankaan kannalta. Maastossa on tehty jopa 16 tunnin työpäiviä, kun on omatoimisesti haettu soveltuvia kohteita maastossa aamun teorian ja tehtäväannon jälkeen. Ja vielä illalla ennen nukkumaan menoa työstetty aineistot aamuksi pp-esityksiksi.

Mutta opittu on, todistettavasti, niin maastossa liikkumista, suunnistamista, kasveja, kasvupaikkoja, luonnonhoitokohteita, esitysten työstämistä ja pitämistä sekä erilaisten teknisten välineiden ja sovellusten käyttöä tulevien metsäammattilaisten apuna. Tästä on opiskelijoiden hyvä jatkaa metsäalan opiskelua ja minun opetuksen kehittämistä.

 

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osaamon palveluilla kohtaamisia, osaamista ja työtä

22.9.2020



Kangastie Lehojärvi Saari
Kirjoittajat ThM, erityisasiantuntija Helena Kangastie, projektisuunnittelija Suvi Lehojärvi ja FM, lehtori Päivi Saari työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kohti Aikuisten Ohjaamoa

Rovaniemen kaupunki käynnisti hankkeen valmistelun työnimellä  Aikuisten Ohjaamo. Ohjaamomainen malli on todettu toimivaksi nuorten kohdalla. Monen muun kaupungin tavoin Rovaniemellä lähdettiin selvittämään tarpeet ja vaihtoehdot toimintamallin soveltamiseksi yli 30-vuotiaille.

Esiselvityshanke Kohti aikuisten ohjaamoa toteutettiin 1.5.2019–31.10.2019. Taustalla oli ajatus, että työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat avainasemassa hyvinvoivan ja elinvoimaisen kunnan rakentamisessa.  Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia uusia, matalan kynnyksen monialaisia palveluja ja palvelurakenteita tarvitaan tukemaan aikuisten työllistymistä monimuotoisille ja muuttuville työmarkkinoille.

Esiselvityshankkeen aikana perustettiin asiantuntijaryhmä, johon kutsuttiin eri alojen edustajia. Helena Kangastie Lapin AMKista kutsuttiin jatkuvan oppimisen ja TNO-toiminnan asiantuntijaksi. Syksyllä 2019 pidettiin useita työsuunnitelman mukaisia kokouksia. Kuviosta 1 käy ilmi kysymyksiä, joita kehittämishankkeen tuleville toteuttajille ja samalla työpajatyöskentelylle esitettiin.


Kangastie Lehojärvi Saari kuvio 1.jpg
Kuvio 1. Kysymykset kehittämishankkeen mahdollisille toteuttajille (Minkkinen 2019) 

Asiantuntijaryhmän ensimmäisen tapaamisen (13.8.2019) tavoitteena oli rakentaa yhteistä näkemystä. Tapaamisessa käsiteltiin työllisyyden tilannekuvaa, eri osapuolten odotuksia ja kehittämiskohteita sekä benchmarking-kohteiden hyviä käytäntöjä.

Toinen tapaaminen 28.8. oli osa työpajaa, joka toteutettiin yhdessä Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hankkeen kanssa. Alustavasti tavoitteena oli kehittää erilaisia vaihtoehtoja Aikuisten Ohjaamon toimintamallille ja vahvistaa yhteistä näkemystä Rovaniemelle parhaista ratkaisuista.

Kangastie Lehojärvi Saari kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Aikuisten Ohjaamon näkymä 28.8.2019 tapaamisen jälkeen (Minkkinen 2019)  

Viimeisen asiantuntijaryhmän kokouksen (17.9.) tavoitteena olivat esiselvitysraportin luonnos, johtopäätökset prosessista sekä seuraavat Aikuisten Ohjaamon askeleet. Hankehakemus jätettiin rahoitushakuun lokakuussa 2019, ja Osaamo − kohtaantoa edistämässä -hanke käynnistyi helmikuussa 2020. Jatkotoimena hanke liitettiin tulevaan Työllistymisen kuntakokeiluun ja sitä kautta hallitusohjelmaan.

 

Osaamon tavoitteet, kohderyhmä ja toiminta

Osaamo-hankkeella haetaan ratkaisuja työelämän kohtaannon haasteisiin ja työllisyysasteen nostamiseen. Päätavoite on kohtaannon edistäminen kehittämällä ohjaamomaista, työllisyyttä edistävää ekosysteemiä seuraavin toimenpitein:

1. Kohtaannon haasteiden tarkempi tunnistaminen 

2. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistaminen sekä sitä tukevan toimintamallin kehittäminen 

3. Työllisyyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen 
- työllisyyttä tukevat palvelut
- osaamisen kehittämisen palvelut
- työnantajien rekrytoinnin tukemisen palvelut

4. Toiminnan arviointi ja toimijaverkoston oppiminen 

Tarkoituksena on rakentaa fyysinen ja digitaalinen kohtaamispaikka, Osaamo, aikuisille ja työnantajille. Kohderyhmänä Osaamossa ovat yli 30-vuotiaat henkilöasiakkaat. Tavoitteena on 800 asiakasta, joista vähintään 270 työllistyy. Työnantaja-asiakkaita tavoitellaan 270 kappaletta. Projektipäällikkönä toimii Joni Minkkinen ja muita toimijoita on Lapin AMKin lisäksi Rovaniemen kaupungilta, Lapin yliopistolta ja Lapin koulutuskeskus Redulta. Lapin TE-palvelujen asiantuntijat ovat myös kiinteä osa Osaamoa. Verkostoon kuuluu hankkeitten, oppilaitosten, TNO-ryhmien lisäksi lukuisia muitakin toimijoita, mm. Business Rovaniemi, ELY ja Kela.

Osaamo perustettiin alkusyksyllä 2020 Ohjaamon yhteyteen kauppakeskus Rinteenkulmaan. Tämä järjestely tuo samalla synergiaetua. Hankkeelaiset, kuten myös meidät Lapin AMKin hanketyöntekijät (Suvi Lehojärvi ja Päivi Saari), voi tavata Osaamon tiloissa päivystystehtävissä. Tiloissa järjestetään myös esim. työnhakuun, yrittäjyyteen ja koulutukseen liittyviä tapahtumia.


Kangastie Lehojärvi Saari kuva 1.jpg
Kuva 1. Osaamolaiset tapaavat kehittämispäivässä (Lehojärvi 2020) 


Alkuaika on kulunut brändin rakentamisessa ja viestinnän kehittämisessä. Brändillä tavoittelemme kuvaa Osaamosta matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Osaamon nettisivut löytyvät Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta.

Olemme keskustelleet myös asiakastietojärjestelmistä ja esitelleet Osaamoa eri sidosryhmille, kuten Lapin AMKin operatiiviselle tiimille. Toimenpiteiden mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet ja me Lapin AMKin edustajat olemme pääsääntöisesti olleet mukana Osaamisen kehittämisen ryhmässä. Olemme kehittäneet palveluille sopivia kuvauksia ja sloganeita. Osaamo osallistuu myös tulevaan Työllisyyden kuntakokeiluun ja siihen perustettuihin  Lapin työryhmiin, joista Lapin AMKin edustus (Päivi Saari), on ryhmässä Omatoimisen työnhaun tuki. 

Osaamo logo.jpg
Kuva 2. Osaamon logo (Heikki Pantsar, 2020)

Yhteistyö Suomen muiden Osaamojen, varsinkin Oulun Osaamon, kanssa on startannut. Rovaniemen Ohjaamon kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä, sillä Osaamo ja Ohjaamo tarjoavat jatkossa yhteisiä palveluja. Yhteistyötä tulee olemaan lisäksi useiden työelämään ja osaamisen kehittämiseen liittyvien hankkeiden kanssa.

Pilotointikokemusta asiakastyöskentelyyn saatiin haastattelemalla yhden yrityksen irtisanottuja henkilöitä. Niiden ja muiden asiakaskokemusten perusteella osaamisen kehittämisen tarvetta on ilmennyt mm. asiakkaiden digi- ja yrittäjyystaidoissa. Esille on noussut myös työvoimakoulutuksen ja erilaisten korttikoulutusten tarve. Kysymyksiä on tullut koulutuksien hakuasioista ja valintaperusteista sekä toimeentulon tukijärjestelmistä.

Koulutusten, hankkeiden ja muiden palveluiden koonti on ollut myös työlistalla. Lapin AMKissa olemme ottaneet yhteyttä osaamispäälliköihin ja projektipäälliköihin sekä tuoneet esiin koulutuksia, avoimen AMKin koulutustarjontaa ja avoimen AMKin tarjousta ilmaisesta opiskelusta työttömille vuoden vaihteeseen asti. Palvelupäällikkö Mirva Juntti kävi esittelemässä palvelutoimintaamme. Osaamo osallistuu myös Lapin AMKin koordinoimien Rovaniemen Mätsis-rekrymessujen järjestelyihin.

Miten asiakkaiden osaamista kehitetään? 

Nykyisessä työelämässä pärjääminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Kehityksessä mukana pysyminen vaatii oman osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon päivittämistä koko työuran ajan. Ihmisten työuran aikaiset siirtymät lisääntyvät ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työpaikkoja ja alaa vaihdetaan myös herkemmin. Työelämän kasvavan epävarmuuden vuoksi on tärkeää, että kehitämme omia taitojamme tai uskallamme suunnata kokonaan uudelle alalle.

Osaamossa vastaamme asiakkaiden jatkuvaa oppimista koskeviin kysymyksiin ja etsimme ratkaisuja asiakkaiden kouluttautumisen haasteisiin. Tuemme myös yrityksiä ja yrittäjiä oman tai henkilökunnan osaamisen päivittämisessä tai syventämisessä. Osaava henkilöstö on myös organisaatioiden uudistumisen elinehto. Erilaiset korttikoulutukset, lisäkoulutukset tai työkokeilut voivat auttaa löytämään uutta suuntaa.

Jatkuvan oppimisen uudistus sekä työikäisten osaamisen kehittäminen sisältyvät myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Uudistuksen tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin, sillä osaavan työvoiman heikko saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä. (OKM 2020.) Koronatilanteen takia uutena haasteena on työn, koulutuksen tai muun sopivan ratkaisun löytyminen Lapin yritysten irtisanotuille ja lomautetuille.

Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii joustoa myös koulutusjärjestelmältä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nopeuttavat opiskelujen etenemistä ja kannustavat osaltaan luomaan joustavia työelämäpolkuja. Korkeakoulujen osaamisen hyväksilukukäytänteissä on edelleen eroavaisuuksia ja jatkuvan oppimisen sekä sujuvan työelämään siirtymisen vuoksi niitä tulisi kehittää edelleen. Voimme Osaamossa tukea tässä kehitystyössä ja tuoda näkyväksi toimivia ratkaisuja.

Kehitysideoita ja yhteistyötarpeita

Osaamon toiminnassa tulee entistä paremmin aktivoida työelämä- ja yritysyhteistyötä. Kohderyhmäksi valitut työnantajat ovat samalla yhteistyökumppaneita ja mukana kehittämässä toimintaa. Yritysten kanssa on tarkoitus järjestää mm. Duunitreffejä ja suunnitelmissa on myös ”kolmikantaneuvottelut” työnantajien, työnhakijoiden ja ohjaajien kanssa työn kohtaamisen edistämiseksi.

Jatkossa korostuu koko Osaamon verkoston toimivuus: Miten saamme keskinäisen työnjaon toimivaksi ja toimintatavat yhdenmukaiseksi sekä muun verkoston, kuten hankkeiden, asiantuntemuksen hyödynnettyä?

Lapin AMKissa ja LUCin tasolla voimme hyödyntää Osaamon kokemuksia opinto- ja uraohjauksessa sekä tuoda näkyväksi Osaamoa ja sen kautta syntyviä työelämäverkostoja opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koulutusten saavutettavuutta tulee edelleen parantaa sekä hakuväyliä selkeyttää.

Ammattikorkeakoulun osaamisryhmissä olisi hyvä pohtia Lapin AMKin keinoja rakentaa yhteistyötä Osaamon kanssa, sillä Osaamo tulee olemaan Ohjaamon tavoin tärkeä paikka näkyä, luoda yhteistyöverkostoja ja kehittää osaamista. Osaamo tarjoaa myös jo käynnissä oleville sekä suunnitelluille hankkeille hyvän alustan yhteistyöhön sekä asiakasohjaukseen.

Lähteet

OKM 2020. Jatkuva oppiminen. Hankkeet ja säädösvalmistelut. Viitattu 22.6.2020, https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen 

Minkkinen J. 2019. Kohti aikuisten ohjaamoa. Esiselvitysraportti (ESR). Rovaniemen kaupunki, työllisyyspalvelut. Viitattu 12.6.2020, https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=68428244-5a37-457e-bbff-94e1c1b95ad5

Osaamo – kohtaantoa edistämässä 2019. Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma. Saatavilla Lapin AMKin Reportronic-järjestelmästä  

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Lappilaisen maanmittauksen TKI-toiminnan kehittäminen

15.9.2020



Matilainen Janne.jpeg
Insinööri (AMK) Janne W. Matilainen työskentelee tuntiopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö osaamisryhmässä.

Olemme käynnistämässä hanketta maanmittaustekniikan TKI-toiminnan kehittämiseksi Lapin alueella, ja kerron tässä hieman sen taustoista ja tavoitteista. Hankkeen nimenä on ”maanmittausalan TKI-toiminnan esiselvitys” ja lyhenteenä vierasperäinen, mutta ytimekäs ”MAMI TKI Uplift”. Hankkeelle on juuri haettu Lapin liitolta rahoitusta EAKR-rakennerahastosta ja se toteutetaan aikavälillä 1.8.2020 - 31.5.2021.

 

Nykytila

Maanmittaustekniikan koulutus ja oppilaitosten TKI-toiminta on Suomessa hieman harvalukuisempaa kuin monilla muilla tekniikan aloilla.

Maanmittausta opetetaan neljässä korkeakoulussa: Lapin AMKin lisäksi Metropoliassa ja Aalto-yliopistossa sekä pienimuotoisemmin myös Noviassa. Edellä mainituista TKI-toimintaa harjoittavat merkittävissä määrin vain Aalto-yliopisto ja jossain määrin myös Metropolia. Alan TKI-toiminta on siis varsin vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Lapin AMKista valmistuu hyvin suuri osa Suomen maanmittareista ja koulutuksen asema on kansallisesti merkittävä, meillä on siis väestöpohjaan suhteutettuna huomattava valtakunnallinen maanmittaustekniikan osaamiskeskittymä. Alan pk-yritysten toiminta alueella on vireää johtuen osittain juurikin osaavan työvoiman saatavuudesta. Muiden toimintaan satunnaisesti osallistumiset pois lukien Lapin AMKin maanmittaustekniikan TKI-toimintaa ei tietääkseni ole vuosikausiin juurikaan harjoitettu.

 

Tavoitteet

Lainaan tähän suoraan hankkeen julkista tiivistelmää:

”Hankkeen tavoitteena on luoda alueen elinkeinoelämälle, viranomaisille sekä oppi- ja tutkimuslaitoksille pitkäjänteistä kilpailuetua ja kasvua tukemalla ja aktivoimalla heitä teknologiapohjaisissa maanmittaustekniikan kehitystoimissaan, sekä esiselvittää toimintamuotoja ja valmiuksia tavoitteiden tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Hankkeessa pyritään myös edistämään alueen toimijoiden verkostoitumista, yhteistoimintaa sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tuloksena syntyy strategia ja toimintamalli, jonka pohjalta Lapin AMK:n maanmittaustekniikan TKI-toiminta jatkossa edistää lappilaisten maanmittaus- ja muiden alojen yritysten sekä muiden toimijoiden aktivoitumista TKI-toimissaan ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Toiminnan pääpaino on alueellisten pk-yritysten ja muun elinkeinoelämän kilpailuedun ja kasvun edistämisessä.”

Toisin sanoen tavoitteena on luoda alueelle lisäarvoa tehostamalla maanmittaustekniikan osaamisen hyödyntämistä alueen kasvuksi ja kilpailueduksi, sekä edistämällä digitaalisten teknologioiden ja menetelmien käyttöönottoa ja hyödyntämistä kaikissa hankkeen kohderyhmissä.

Hankkeen suoria ja välillisiä hyötyjiä ovat mm. rakentaminen, infrastruktuuri, maankäyttö, alueidensuunnittelu, kiinteistöjärjestelmä, kaivannaisteollisuus, metsänhoito, päätöksenteko, matkailu sekä Lapin erityiset elinkeinot. Hankkeen tavoitteet palvelevat myös Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmän osaamispyramidin sisältöjä sekä edistävät oppilaitosyhteisyötä ja opetuksen työelämäyhteyttä.

Maanmittaus on alana erikoisen laaja-alainen ja poikkitieteellinen. Perinteisten mittaus- ja kartoitustoiminnan sekä maanmittaustoimitusten lisäksi maanmittaustekniikan osaamisalueisiin liittyvät mm. seuraavat aihealueet: paikkatieto ja tietojenkäsittely, maankäyttö ja alueiden suunnittelu, kiinteistöoikeus ja -talous, fotogrammetria ja konenäkö sekä mallintaminen ja tietomallit.

Maanmittaus on perinteisesti alana ollut hyvin valmis käyttöönottamaan uusimpia teknologioita ja tekniikoita sekä on yleisesti ottaen kehitysmyönteinen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka tulisi hyödyntää koko alueen eduksi ja kehittämiseksi.

 

Edut

Lapissa on väestöpohjaan suhteutettuna merkittävä valtakunnallinen osaamiskeskittymä maanmittaustekniikan alalla. Tätä osaamista ei kuitenkaan tällä hetkellä täysimääräisesti hyödynnetä, joten tarkoituksena on käynnistää pitkäjänteinen muutos alueellisen TKI-toiminnan aktivoitumiseksi kestävälle ja jatkuvalle pohjalle maanmittaustekniikan alalla – myös hanke-elämän ulkopuolella.

Mukaan toivotaan mahdollisimman monia ja laaja-alaisia toimijoita niin pk- ja suuryrityskentästä kuin viranomaisistakin. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin paikkatieto- ja tonttilaitos on osoittanut alustavaa kiinnostustaan ja Maanmittauslaitoksen kanssa Lapin AMKilla on kumppanuussopimus, jota näiden edesottamusten avulla voidaan tulevaisuudessa edelleen syventää. Alan lappilaiset pk-yritykset ovat varsin aktiivisia, ja tämän hankkeen myötä tavoittelemme heille kilpailuetua osaavan työvoiman saatavuuden lisäksi myös TKI-toiminnan aktivoimisen kautta.

Useat tahot ovat valtakunnallisesti myös todenneet maanmittausalan tunnettuuden erittäin ongelmalliseksi. TKI-toiminnan virkistäminen ja sen tehokas opetusintegraatio sekä viestintä ovat keinoja, joilla on mahdollista parantaa alan ongelmalliseksi koettua tunnettuutta ja nostaa sen profiilia.

Alueellisen TKI-toiminnan aktivoiminen vahvistaa myös Lapin AMKin maanmittaustekniikan koulutuksen asemaa valtakunnallisessa vertailussa, sekä pohjustaa joitain valmiuksia mahdolliselle maanmittaustekniikan YAMK-koulutukselle tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutusten toivotaan käynnistävän muutoksen, joka johtaisi lappilaisen teknologiaosaamisen kasvuun, vaikuttaisi positiivisesti alueen veto- ja pitovoimaan sekä loisi kestävää kasvua ja työtä, sekä mahdollisesti johtaisi myös uusien tuotteiden ja palveluiden syntyyn ja edistäisi maanmittausalan valtakunnallista tunnettuutta. Olen aiheesta kiinnostuneille koonnut alle myös muutaman aiheeseen liittyvän julkaisun.

 

Kirjallisuutta

Jokiniemi, M., Kilpeläinen, P., Kontinen, K., Lehmonen, H., Ojalainen, I. & Parta, P. 2015. Digitaalisuus metsäopetuksessa. Digimetsä-hanke opetuksen kehittämisessä. MAMK Metsätalouden laitos: Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 53. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97132/URNISBN9789515885197.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LVM 2017. Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa: Toimenpideohjelma 2017–2020. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 14/2017. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160397/14-2017_LVM_Satelliittinavigointi.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

RICS 2020. Royal Institution of Chartered Surveyors: The Futures Report 2020. https://www.rics.org/globalassets/rics-website/media/news/news--opinion/rics-future-report-2.pdf

Saarentaus, J. 2018. BIM + GIS: Rakennettu ympäristö on paikkatiedon kasvuala. Positio 4/2018. Helsinki: Maanmittauslaitos. https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/12/BIM-GIS.pdf

Vanozzi, R.A. 2010. Perspectives on the Future of the Surveying Profession. University of New Hampshire: Thompson School of Applied Science. https://proceedings.esri.com/library/userconf/proc11/papers/4045.pdf

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Yritetään yhdessä – korkeakoulujen osaaminen yritysyhteistyön tukena

8.9.2020



Sini Kestilä ja Salla Jutila
TaM Sini Kestilä työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja YTM Salla Jutila on matkailututkimuksen yliopisto-opettaja Lapin yliopistossa.

Lapin kartta

Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Lapland of opportunity (ESR) -hanke järjesti yhdessä Lapin yliopiston Business Ladies (ESR) -hankkeen kanssa yritysyhteistyön mahdollisuuksia pohtivan Yritetään yhdessä -etätyöpajan keväällä 2020.

Lapland of opportunity -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten työllistymistä matkailualalle. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset työntekijät että matkailuyrittäjät.

Business Ladies -hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Työpajaan toivotettiin tervetulleeksi yrittäjiä molempien hankkeiden kohderyhmistä, mutta myös laajemmin.

Hankkeiden erilaiset, mutta toisiaan leikkaavat kohderyhmät innostivat yhteisen, yrittäjille suunnatun työpajan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Maahanmuuttajataustaisista naisyrittäjistä moni toimii matkailualalla. Osalla yritystoiminta puolestaan on sen luonteista, että yhteistyö matkailualan yritysten kanssa voisi tuottaa molemminpuolista hyötyä.

Maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on usein myös kokemusta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Ajattelimme, että näiden kokemuksien jakamisesta voisi olla hyötyä myös muille matkailualan yrittäjille.

Yritetään yhdessä - työpaja

Työpajan järjestämisen yhteydessä jännitettiin hieman sitä, saadaanko yrityksiä innostettua osallistumaan. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia monet keväälle suunnitellut työpajat ja tilaisuudet oli siirretty toiseen ajankohtaan, koska yrityksille haluttiin antaa aikaa selvitä mahdollisista pandemian aiheuttamista muutoksista omassa yritystoiminnassaan. Silti ajattelimme tällaisen keskustelevan työpajan innostavan yrittäjiä, jos ei heti aloittamaan yhteistyötä muiden kanssa, niin ainakin tutustumaan muihin yrittäjiin, mikä voisi synnyttää yhteistyötä tulevaisuudessa.

Työapajan toteutuksessa haluttiin myös testata, miten täysin etänä toteutettu työpaja onnistuisi. Lapland of opportunity -hankkeen kohderyhmänä on koko Lappi ja jo hankesuunnitelman laatimisen aikana mietittiin etäyhteyksien käyttöä, jotta Lapin kaukaisimmastakin paikasta yrittäjät pääsisivät matkustamatta osallistumaan työpajoihin ja tilaisuuksiin. Tämä on myös ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa hankkeelta.

Keskusteleva etätyöpaja sai mukavan kokoisen yrittäjäporukan monilta eri aloilta tulemaan mukaan. Monialaisuus oli innostavaa, sillä tarkoitus oli nimenomaan lisätä moninaisempaa yhteistyötä eri alojen välillä. Työpaja tarjosi osallistuneille yrityksille mahdollisuuden tutustua, verkostoitua ja keskustella muiden yrittäjien kanssa.

Erilaisia yhteistyöesimerkkejä avaavan inspiraatiopuheenvuoron ja työpajan ryhmäkeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat innokkaita niin toimialojen sisällä tapahtuvaan, kuin toimialat ylittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisten intressien löytyminen ja win-win -tilanteiden saavuttaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, mutta työpajassa nousi esille monia potentiaalisia ideoita.

Yhteistyö voi näyttäytyä yhteisinä tuotteina, palveluketjun muodossa tai vaikkapa yhteisinä työntekijöinä. Myös yritysten välinen mentorointi kiinnostaa yrittäjiä.

Yhteistyön ja verkostoitumisen todettiin edellyttävän ennakkoluulotonta asennetta ja vievän myös aikaa. Osallistujat toivoivatkin lisää tilaisuuksia, joissa yrittäjät pääsevät aidosti tutustumaan toisiin yrittäjiin. Samanlaisia toiveita on kuultu yrittäjiltä muissakin tilaisuuksissa. Koulutusorganisaatioiden hallinnoimilla hankkeilla ja niiden sisällä olevalla asiantuntijuudella voi olla merkittävä rooli yrittäjien toisiinsa tutustumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.

Mitä opimme työpajasta ja miten tästä eteenpäin

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) visiona on olla edelläkävijä. Yhtenä LUCin strategisena erikoisosaamisena on tulevaisuuden palvelujen kehittäminen, jonka toteutumiseksi alueen tarpeiden kuunteleminen on olennaisen tärkeää. Työpajat ovat yksi hyvä mahdollisuus tiedustella alueen ja sen yrittäjien tarpeita.

Kuten Yritetään yhdessä -työpajassa nousi esille, yritysten välisessä yhteistyössä kolmas osapuoli, kuten korkeakoulu, voi toimia tärkeässä välittäjäroolissa. Kolmas osapuoli voi järjestää kohtaamistilanteita sekä koota erilaisia tarpeita ja linkittää samanlaisia tarpeita omaavia toimijoita yhteen helpottaen näin win-win -yritysyhteistyön saavuttamista.

Yritetään yhdessä -työpaja osoitti hanketoimijoiden tarpeellisuuden yritysyhteistyön ja mentoroinnin innoittajana varsinkin nykyisissä epävarmuuden siivittämissä olosuhteissa. Työpajaan osallistuneet yrittäjät totesivat, että usein hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet heille paikkoja, joissa he ovat kohdanneet toisia alueen tai alan yrittäjiä. Siksi on tärkeää, että hankkeet toimivat puolueettomina yritysten välisten yhteistyön ja mentoritoiminnan mahdollistajina nyt ja myös tulevaisuudessa.

Lapland of opportunity -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Sitä toteutetaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Startup Refugees -verkoston kanssa. Hankkeen kesto on 1.9.2019 – 31.8.2022. Hankkeen budjetti 344 642 €, josta ESR-tukea 275 176 €.


Lähde:

Lapin korkeakoulukonserni (LUC). Viitattu 3.6.2020 https://www.luc.fi/fi/LUC/Strategia

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 ... 22 23 24Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK