kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Palvelumuotoilu terveysalan digiapalveluiden kehittämisessä – mitä se edellyttää asiantuntijalta?

31.10.2022



Kirjoittajat: Anna-Kaisa Toppala, sairaanhoitaja, Sf-Cliniken; Hanna Repo, terveydenhoitaja, Pihlajalinna; Heli Atuegbu, terveydenhoitaja, Tampereen kaupunki ja Panu Huczkowski, TtM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Tässä kirjoituksessa kuvaamme työelämäyhteistyössä POPSote-hyvinvointialueen toimeksiannosta tehtyä kehittämistehtävää ja erityisesti asiakaslähtöisen kehittämisen edellyttämän uudenlaisen ajattelun kehittymistä. Tehtävä oli osa Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutuksen opintoja. Haasteena oli selvittää, kuinka raskausdiabetes-diagnoosin saanut ensisynnyttäjä voisi hyödyntää Painonhallintataloa omahoidossaan. Toimeksiannossa palvelua kehitettiin palvelumuotoilun prosessin mukaan.

Lyhyt oppimäärä palvelujen muotoilusta

Palvelumuotoilussa palvelujen kehittäminen ponnistaa muotoiluajattelusta. Palveluja kehitetään käyttäjän näkökulmasta, mikä nostaa kehittämistyön keskiöön asiakkaan. Asiakaslähtöinen kehittäminen tekeekin selvää pesäeroa perinteiseen kehittämiseen poiketessaan hyvin perustavanlaatuisesti organisaatiolähtöisestä kehittämisestä.

Kuva 1 Huczkovski ja opiskelijat.png
Kuva 1: Perinteisen kehittämisen ja palvelumuotoilun eroja (Kuva 1: Palvelumuotoilun bisneskirja, 2018).

Perinteisessä - organisaatiolähtöisessä - kehittämisessä palvelun käyttäjien tarpeet oletetaan, ongelmat ratkaistaan ja valmis palvelu tarjotaan asiakkaille. Palvelumuotoiluun perustuvassa, syvälliseen asiakasymmärrykseen tähtäävässä, palvelujen kehittämisessä käyttäjien tarpeet ymmärretään, käyttäjät osallistetaan kehittämistyöhön ja kehitetty palvelu yhteensovitetaan muuhun palvelurakenteeseen. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg, 2018.)
Palvelumuotoilun ja perinteisen kehittämisen välinen ero on sekä menetelmällisesti että ideologisesti hyvin suuri. Sosiaali- ja terveysalalla organisaatiolähtöinen kehittäminen, perinteisesti ammatillisiin ajattelu- ja toimintatapoihin perustuvat, perinteiset palvelujen kehittämismenetelmät ovat olleet kehittämisen valtavirtaa hyvin pitkään (Ruotsalainen & Sirviö, 2020), eikä asiakaslähtöiseen palvelujen kehittämiseen siirtyminen ole välttämättä lainkaan helppoa. Muotoiluun perustuvassa palvelujen parantamisessa palvelumuotoilun ideologian sisäistäminen ja omaksuminen onkin ihan keskeistä asiakaslähtöisen kehittämisen onnistumiseksi. Blogi-tekstin seuraavissa vaiheissa kuvataan kehittämistehtävän prosessissa asiakaslähtöisemmäksi muuttuvaa kehittämisen perustaa.

Kehittämishaasteena raskausdiabeteksen omahoidon kehittäminen

Kehittämistehtävän aihe tuli POPSote-hyvinvointialueelta ja teemana oli digipalveluiden kehittäminen. Kehittämishaaste tarkentui ensin Painonhallintatalon palveluihin ja edelleen tarkemmin raskausdiabetekseen. Lopulta toimeksiantajan kanssa sovittiin aiheesta, jonka työnimeksi muodostui “Voisiko tuleva äiti hyödyntää Painonhallintataloa raskausdiabeteksen omahoidossa”. Lähtökohtana tehtävälle toimivat tieto siitä, että ylipaino on keskeisimpiä kansanterveytemme haasteita ja tämä näyttäytyy myös raskauden aikana. Odottavien äitien ylipaino lisää selvästi riskiä sairastua raskausdiabetekseen ja myöhemmin myös 2-tyypin diabetekseen. Kehittämistyössä haluttiin selvittää, voisivatko raskausdiabetesta sairastavat äidit hyödyntää digitaalista Terveyskylän Painonhallintataloa omahoitonsa tukena.

Palvelumuotoilu osana opintoja ja kehittämistehtävää

Palvelumuotoiluun perustuva kehittäminen toimi punaisena lankana opinnoissa alusta loppuun ja kasvoimme ajattelemaan asioita asiakaslähtöisemmin. Asiakaslähtöistä kehittämistä sisältyi opintoihin heti koulutuksen alussa ja hankittua osaamista hyödynnettiin kehittämistehtävässä. Palvelumuotoilun perusajatukseen laskeutuminen oli prosessi, joka tapahtui vähitellen. Organisaatiokeskeisestä ajattelumallista piti irrottautua ja vapauttaa enemmän tilaa asiakkaan ajatuksille. Tie oli mutkikas, mutta mielenkiintoinen. Yhdessä ideoimalla ja asiakkaita haastattelemalla prosessi eteni vaiheittain ja käytimme paljon aikaa yhteiseen ideointiin. Perinteisen kehittämisen organisaatiolähtöisen fokuksen sijaan katse alkoi vaihe vaiheelta kääntyä enemmän kohti asiakasta. Asiakashaastattelun perusteella syntyi tietoa, joka muokkasi ajatuksia kaikkein eniten.

Kuva 2 Huczkovski ja opiskelijat.png
Kuva 2: Palvelumuotoilun kolmevaiheinen prosessi

Mitä tämän jälkeen - tuliko asiakaslähtöisyys kehittämistyöhön jäädäkseen?

Tämän oppimiskokemuksen jälkeen on mahdotonta tyytyä kehittämään mitään palvelua ilman selkeää asiakaskokemuksen kuulemista. Tärkeää oppia tuli myös siitä, että yhteistyössä on voimaa ja toisten ajatuksia kuuntelemalla oppii paljon. Monialainen yhteistyö palvelumuotoilun keinoin on rikastuttava ja luova työmetodi. Näillä eväillä on hyvä jatkaa omaa ammatillista kasvua ja hoitotyön kehittämistä palvelumuotoilun menetelmin - pään kääntäminen kannatti!

LÄHTEET

Koivisto M., Säynäjäkangas J. & Forsberg S. 2018. Palvelumuotoilun bisneskirja.
Helsinki: AlmaTalent.

Ruotsalainen, A-L. & Sirviö, T. 2020. Ihmislähtöinen Sote. Palvelumuotoilun kokonaisuus. Viitattu 25.4.2022 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-203-282-9.

Vähälä, E., Sirviö, T., Leinonen, R. & D’Arragon, B. 2012 Intelligent furniture: training for design, environment and new materials in SME’s. Kuopio: Kuopio academy of design.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi testattiin uudenlaista jäänkaristinta

25.10.2022



Suopajärvi Jussi.jpg
Jussi Suopajärvi, asiantuntija, Insinööri (AMK), Uudistuva Teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu.

Logokokoelma Jussi Suopajärvi 2022.jpg

Kylmillä alueilla on totuttu tulemaan toimeen pakkasen ja lumen kanssa. Ihmisten keksimä ja rakentama tekniikka monipuolistuu koko ajan, ja samalla ihmiset tulevat siitä enemmän ja enemmän riippuvaisiksi. Esimerkiksi sähkökatko aiheuttaa jo lyhyen ajan jälkeen erilaisia ongelmia ihmisille ja infrastruktuurille.

Talvisin yhtenä sähkökatkon syynä voi olla voimalinjalle kertynyt lumi ja jää. Esimerkiksi Norjan tuntureilla on alueita, joissa on mitattu yli 300 kg/m jää- ja lumipainoa voimalinjoilla (Kuva 1). Näin suuri ylimääräinen paino linjalla on jo erittäin merkittävä ongelma ja voi aiheuttaa suuria rakenteellisia vahinkoja, joiden korjaus on hidasta ja kallista.

Kuva 1 Suopajärvi Jussi.jpg

Kuva 1. Masoud F., et al. “Coatings for Protecting Overhead Power Network Equipment in Winter Conditions” ISBN: 978-2-85873-334-7 CIGRE Publication 2015.

Jäänkestävä Arktis - Jään- ja lumenhallinnan innovaatiot (Ice Proof Arctic – Innovations for ice and snow management, IPA) -hankkeen tarkoituksena oli muun muassa kehittää ratkaisuja jää- ja lumikuormien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja, joilla voidaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti hallita lumen ja jään aiheuttamia riskejä kriittiselle infrastruktuurille kuten sähköverkoille.

Sähköverkkojen ilmajohtojen huoltotoimiin lisäkustannuksia tuovat muun muassa talvisaikaan suoritettavat tarkastukset tykkylumen varalta. Jää- ja lumivaurioiden ehkäisemiseksi tehdään pääsääntöisesti helikoptereilla niin sanottua huurrepartiointia, jolloin siirtolinjojen ukkosjohdinkaapeleiden päälle kertynyttä lunta ja jäätä tarvittaessa pudotetaan.

Ukkosköysi on suurilla sähkönsiirtolinjoilla oleva vaijeri, joka sijaitsee varsinaisten vaihejohtimien yläpuolella ja nimensä mukaisesti suojaa itse vaihejohtimia salamaniskuilta (Kuva 2). Salaman osuessa sähkölinjaan sen on suunniteltu osuvan ukkosköyteen ja tätä kautta se ohjautuu hallitusti maahan aiheuttamatta ongelmia sähkönjakeluun.

Kuva 2 Suopajärvi Jussi.jpg

Kuva 2. Ukkosköydet ovat kaksi ylintä johdinta kuvassa. (Kuva Jussi Suopajärvi)

Lumen ja jään kertyminen ukkosköyteen (Kuva 3) aiheuttaa vuosittain ongelmia sähkönjakeluun. Pienimmillään ongelmat ovat vain lyhyitä sähkökatkoja, kun ukkosköysi painon alla osuu vaihejohtimiin ja aiheuttaa hetkellisen oikosulun. Pahimmillaan tällainen tilanne voi johtaa voimalinjan rakenteiden pettämiseen painon alla ja suuriin aineellisiin ja taloudellisiin vahinkoihin.

Kuva 3 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 3. Testiradalla kaapeliin kertynyttä kuuraa. (Kuva Markus Harrinkoski)

Suomessa tällaista ongelmaa esiintyy etenkin idässä ja pohjoisessa runsaslumisilla alueilla sekä tuntureiden huipulla. Ongelmana on myös, että kohteet, joissa ongelmista kärsitään eivät ole aina samoissa kohdissa, vaan voivat vaihdella linjan eri osuuksilla useiden kymmenien kilometrien matkalla. Toisena ongelmana on sähkölinjojen sijainti, koska linjat sijaitsevat usein maastossa hankalien kulkuyhteyksien päässä. Tähän asti lumenpudotusta ja linjojen tarkistamista on hoidettu helikoptereilla sekä tarkistuspartioilla. Tarkistuspartiot liikkuvat yleensä moottorikelkoilla tai mönkijöillä ja tarkistus on hidasta. Lisäksi tarkistukset ajoittuvat yleensä myrskyjen ja sateiden jälkipuolelle, jolloin vahinkoja on voinut jo aiheutua.

Idea jäänkaristimeen ja sen toimintaan tuli alun perin Global Boiler Works Oy:ltä ja testikaristimen toimintaperiaatetta alettiin suunnittelemaan heidän patenttinsa pohjalta. Laitteen toiminta perustuu ideaan, jossa kaapelia kiristetään ja sen jälkeen kiristys vapautetaan yhtäkkisesti. Tästä muodostuu aaltoliike, jonka seurauksena ukkosköyteen kerääntynyt lumi ja jää tippuvat alas ennen kuin ehditään lähellekään kriittistä painorajaa (Kuva 4). Tällaista ideaa haluttiin lähteä testaamaan, koska tarkoituksena oli kehittää laite, jolla lumi saadaan pudotettua mahdollisimman pienellä energiamäärällä. Pudotukseen käytettävän energiamäärän rajoittavana tekijänä on sen saanti ja kerääminen, koska laitteen käyttämä energia joudutaan keräämään esimerkiksi auringosta ja varastoimaan käyttöä varten akkuun.

Kuva 4 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 4. Jäänkaristimen aikaansaama lumen putoaminen (Kuva Jussi Suopajärvi).

Ice proof arctic -hankkeelle rakennettiin testiympäristö talveksi 2021–2022 Muonioon Oloksen tuulivoimapuistoon. Tuulivoimapuistossa on viisi tuulimyllyä ja se sijaitsee Olos-tunturin huipulla. Paikkana tämä oli loistava niin sijainniltaan kuin sää- ja lumiolosuhteiltaan (Kuva 5).

Testiympäristönä toimi kaksi merikonttia, jotka sijaitsivat noin 90 metrin etäisyydellä toisistaan. Konttien väliin oli asennettu johdin, joka kuvasti ukkosköyttä. Johtimena oli käytössä markkinanimeltään ”Sustrong” -johdin, jota käytetään oikeastikin ukkosköytenä siirtolinjoilla. Johtimeen oli kiinnitettynä erilaisia antureita, joilla pystyttiin mittaamaan johtimen kireyttä ja näin arvioimaan johtimelle kertyneen painon määrää ja karistimen tehokkuutta. Samassa ympäristössä testattiin myös muita Ice proof arctic hankkeeseen liittyviä sensoreita ja ideoita.

Kuva 5 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 5. Oloksen testialue (Kuva Jussi Suopajärvi)

Pudotin suunniteltiin toimimaan yhdellä moottorilla toimintavarmuuden parantamiseksi. Moottoriksi valikoitui 12 V:n lasinpyyhkimen moottori, koska sellainen tiedettiin ennestään hyväksi moneen eri tarkoitukseen edullisuutensa, toimintavarmuutensa ja alennusvaihteiston vuoksi. Testivaiheessa pudotinta ohjattiin internetin kautta ethernet-releellä. Pudottimeen oli asennettuna myös pieni kamera, jonka avulla laitteen moottorikäyttöä valvottiin ja samalla voitiin seurata laitteen sisäistä toimintaa (Kuva 6). Testivaiheen jälkeen pudotin on mahdollista varustaa sensoritekniikalla, joka havaitsee köyteen kerääntyneen lumen ja jään, kun asetettu raja ylittyy pudotin käynnistää täräytyssyklin automaattisesti. Yhtenä sensori vaihtoehtona voi olla esimerkiksi LoRaWAN-kulmasensori.

Kuva 6 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 6. Valvontakamerakuva laitteen sisältä (Kuva Jussi Suopajärvi).

Pudottimen mekaniikka (Kuva 7) on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, jotta toimintavarmuudesta saataisiin mahdollisimman hyvä. Pudottimessa 12 V:n moottori kiristää ketjuvälityksen kautta kierretankoa, johon on kiinnitetty pohjalevy. Pohjalevyyn on kiinnitetty sakarat, joiden päässä on laakerit, myös sakaran kiinnityskohdassa on käytetty laakeria liikkuvuuden parantamiseksi. Kaapelin kiristysvaiheessa sakaroiden kynnet ovat kiristyslevyn kulmien yli jousien pitäessä sakarat mahdollisimman kiinni toisissaan. Kiristyslevyssä on korvakkeet, johon kaapelia kiristävä painin kiinnitettiin. Testien alussa painikkeena käytettiin 3D-tulostimella ASA-muovista tulostettua mallia. Muovista tulostettu painin rikkoutui testin puolessa välissä. Rikkoutumisen jälkeen painin korvattiin alumiinista tehdyllä painimella.

Kuva 7 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 7. Karistimen osat 1 kiristyslevy, 2 sakara, 3 pohjalevy, 4 kartio, 5 ohjurit, 6 jousi, 7 kierretanko, 8 korvakkeet, 9 kaapelinpainin (Kuva Jussi Suopajärvi)

Kun moottoria käytetään kiristyssuuntaan, mekanismi liikkuu alaspäin kierretangon vetämänä (Kuva 8). Suunnitellun kiristyksen lähestyessä, kiristyslevyä pitelevät sakarat alkavat alapäästään osumaan kartioon, joka pakottaa sakarat yläpäästään erilleen ja näin ollen kiristyslevy vapautuu aiheuttaen iskun ja aaltoliikkeen kaapeliin.

Palautusvaiheessa moottoria pyöritetään vastakkaiseen suuntaan, jolloin pohjalevy ja siihen kiinnitetyt sakarat alkavat nousemaan. Sakaroiden saavuttaessa kiristyslevynpohjan, siihen kiinnitetyt ohjurit alkavat ohjaamaan ja levittämään sakaroita reunan yli. Sakaroiden kynsien ylittäessä kiristyslevyn reunan, laitteessa oleva jousi vetää ne yhteen ja lukitsee kiristyslevyn niiden väliin. Tämän jälkeen laite valmiina uuteen iskuun.

Kuva 8 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 8. 1 Kiristys alkaa, 2 sakarat alkavat osumaan kartioon, 3 laukaisu, uudelleen viritys (Kuva Jussi Suopajärvi)

Pudottimen avulla saatiin testiradalle kertynyttä lunta ja kuuraa pudotettua merkittäviä määriä, mutta testeissä havaitsimme, että parhaan tuloksen saavuttamiseksi pudotinta tarvitsi käyttää useampia kertoja peräkkäin. Alla olevista kuvioista (Kuvio 1) voi havaita muutokset, jotka karistimen käytöllä saatiin aikaan kaapelin kireydessä ja siitä arvioiduissa painossa. Johtimen kireys vaihtelee myös ympäristön lämpötilan mukaan, tämän takia taulukoiden nollakohta ei välttämättä ole oikeassa paikassa, mutta muutokset ovat selkeästi havaittavissa.

Kuvio 1 Jussi Suopajärvi.jpg
Kuvio 1. Kaksi erillistä pudotusta ja niiden seuraukset (Kuvio Oulun Yliopisto Harri Juttula).

Testausjakson jälkeen havaitsimme kaapelissa pieniä painaumia, jotka sijaitsivat karistimen pyörien sekä painimen kohdalla (Kuva 9). Tästä voi syntyä ongelma pitkään käytettäessä. Merkkejä varsinaisesta rikkoutumisesta ei kuitenkaan havaittu. Ongelmalta olisi mahdollisesti voitu välttyä, jos alkuperäisenä paininpäänä ollut muovinen 3D tuloste olisi kestänyt ongelmitta.

Kuva 9 Jussi Suopajärvi.jpg

Kuva 9. Kaapelissa havaittuja jälkiä pudottimen kohdalta (Kuva Jussi Suopajärvi).

Hankkeessa saatiin paljon tietoa sähkölinjoille kerääntyvästä lumesta ja jäästä koko Skandinavian alueelta, koska mukana oli kumppaneita Suomen lisäksi Ruotsista ja Norjasta. Lisäksi saatiin tietoa miten alueelliset olot ja korkeuserot vaikuttavat lumen ja jään kertymiseen linjoille sekä millaista lumi ja jää ovat koostumukseltaan. Vaikka nyt testattu karistin jättikin painaumia kaapeliin, niin tästä on hyvää jatkaa eteenpäin mahdollisesti uuden karistintyypin kanssa tai parannellen tätä jo testattua laitetyyppiä.

(Ice Proof Arctic – Innovations for ice and snow management, IPA) -hankkeen tavoitteena on ollut lisätä innovaatiotoimintaa ja siihen osallistuvien toimijoiden määrää Interreg Pohjoinen -ohjelma-alueella kehittämällä ja tutkimalla erilaisia ratkaisuja jää- ja lumikuormien aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Hankkeessa on testattu erilaisia ratkaisuja sähkönsiirtolinjojen jäänmuodostumisen hallintaan, tuulimyllyjen siipiin muodostuvan jään hallintaan sekä erilaisten rakennusten kattojen lumikuormien hallintaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut 1 021 505 € ja 1 736 939 NOK. Hankeaika on ollut 1.10.2019-30.9.2022. Hankkeessa ovat olleet mukana Oulun Yliopisto, Luulajan Teknillinen Yliopisto, Tromssan Yliopisto ja Lapin Ammattikorkeakoulu. Päärahoittajina ovat toimineet Interreg Pohjoinen, Lapin Liitto, Region Norrbotten ja Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuuni.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Tärkeintä ei ole voitto vaan kaksoisvoitto - Muotoilun meneteltiin perustuvassa kehittämisprosessissa pärjää asiakas ja organisaatio

13.10.2022



Piia Hirvonen, Marjo Pasanen ja Panu Huczkowski
Kirjoittajat: Hirvonen Piia, IT-projektipäällikkö, Lapin hyvinvointialue; Laaksonen Nina, sovellusasiantuntija, Kuopion kaupunki; Pasanen Marjo, arkistopäällikkö, Lapin sairaanhoitopiirin ky; Huczkowski Panu, lehtori, TtM, Lapin AMK

Johdanto

Palvelumuotoiluun perustavassa palvelujen kehittämisessä halutaan varmistua siitä, että palvelua kehitetään nimenomaan sen käyttäjille. Muotoilu ajatteluun perustuva käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen nostaa kehittämistyön keskiöön asiakkaan. Asiakaslähtöinen kehittäminen tekee selvää pesäeroa perinteiseen kehittämiseen poiketessaan hyvin perustavanlaatuisesti organisaatiolähtöisestä kehittämisestä.

Perinteisessä kehittämisessä palvelun käyttäjien tarpeet oletetaan, ongelmat ratkaistaan ja valmis palvelu tarjotaan asiakkaille. Palvelumuotoiluun perustuvassa, syvälliseen asiakasymmärrykseen tähtäävässä, palvelujen kehittämisessä, käyttäjien tarpeet ymmärretään, käyttäjät osallistetaan kehittämistyöhön ja kehitetty palvelu yhteensovitetaan muuhun palvelurakenteeseen. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg, 2018.)

Tässä kirjoituksessa kuvaamme työelämäyhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin (Lshp) kehittämisyksikön toimeksiannosta tehtyä kehittämistehtävää. Kehittämistehtävä on osa Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutuksen opintoja. Kehittämistehtävän toimeksiantona oli selvittää Lshp:n uniapneapotilaan hoitoprosessin tiedonhallintaprosessia ja luoda nykytilanteesta kuvaus.

Kehittämistehtävässä palvelua kehitettiin palvelumuotoilun prosessin mukaan. Seuraavaksi käsittelemme kehittämistehtävän etenemistä palvelumuotoilun kolmivaiheisen prosessin mukaisesti, jossa etenemme ymmärrys-vaiheen kautta konseptointi-vaiheeseen ja edelleen prototypointi-vaiheeseen. Ihan tekstin lopussa on vielä kokoavia ajatuksia ja kokemuksia kehittämistehtävän prosessista.

Kuvio 1 Huczkowski.jpg
Kuvio 1. Palvelumuotoilun prosessi ja menetelmiä (Sirviö, T. & Ruotsalainen, A-L. 2020).

Ymmärrys-vaiheessa löydetään oikeat ratkaistavat haasteet

Teimme tiimi kanvaasin jäsentämään ryhmämme toimintaa. Kehittämishaasteen kirkastamisen yhteydessä selvitimme annettua kehittämistehtävää ja keskustelimme ongelmasta, jotta ymmärtäisimme paremmin ongelman. Taustatutkimus ja benchmarking vaiheessa keskustelimme myös toisen organisaation uniapneapotilaan hoitopolun tiedonhallinnasta.

Sidosryhmäkartassa keräsimme tärkeimmät henkilöt, ryhmät ja organisaatiot, jotka koskivat työtämme. Päädyimme ymmärrys vaiheessa haastattelemaan Lapin keskussairaalan Keuhkopoliklinikan ammattilaisia, koska heillä on vahva ammattitaito uniapneapotilaiden tiedonhallinnassa.

Haastattelukysymykset muotoutuivat neljän teeman ympärille, jotka olivat tiedonhallinta, tietoturva, uniapneapotilaan hoitoprosessi sekä toimintamallit ja kirjaaminen. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna tilaajan toiveesta. Ajankohta oli haastava valtakunnallisen lakko uhan vuoksi sekä henkilöstöresurssien vajeen vuoksi. Kuvasimme palvelupolun nykytilan haastattelujen perusteella Miro alustalle.

Konseptointi-vaiheessa luodaan paljon ratakisuvaihtoehtoja löydettyihin haasteisiin

Haastatteluissa kiteytyi selkeästi uniapneapotilaan tiedonhallinnan keskeiset haasteet Lapin keskussairaalan keuhkopoliklinikalla. Pian meille selkeytyikin keskeinen haaste, johon pyrimme vastaamaan kehittämistehtävällämme.

Käyttäjäpersoonien luominen on yksi palvelumuotoilun menetelmä. Menetelmä mahdollistaa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa käyttäjät ovat suunnittelun keskiössä. Tämän vuoksi pidimme tärkeänä selvittää, miten asiakkaamme kokivat palvelun ja käyttäisivät sitä. (Innokylä 2022.)

Loimme kaksi käyttäjäpersoonaa. Käyttäjäpersoonat ovat hyvä, empaattinen työkalu käyttäjien aseman ymmärtämistä varten. Menetelmän avulla voidaan saavuttaa selkeä ymmärrys niistä tekijöistä, jotka tulee ottaa huomioon palvelua suunniteltaessa. Persoonien avulla myös saadaan kehitystyö ja ideointi käyntiin. Profiilit tai niiden pohjalta tehdyt profiilikortit auttavat luomaan yhteistä ymmärrystä käyttäjistä kehitystiimin kesken. (Innokylä 2022.)

Pienimuotoisen aivoriihen jälkeen äänestimme teemoitelluista ratkaisuvaihtoehdoista parhaimman ja teimme siitä ideakorttikanvaasin. Ideakortti on erinomainen työkalu ideoiden kuvaamiseen asiakkaan sekä palvelun tarjoajan näkökulmasta. Ideakortti auttaa prosessissa idean jäsentelyä. Sen avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi millaista arvoa idea tuottaisi asiakkaalle ja mitä resursseja idean toteuttaminen vaatisi. (Sirviö 2021).

Protypointi-vaiheessa uudesta palvelukonseptista rakennetaan prototyyppi konseptin testaamiseksi

Meillä oli ajatuksena, että palvelumuotoiluprosessissa olisi ollut mukana työelämän edustajat ideoimassa ja prototypoimassa ratkaisuja. Valitettavasti emme saaneet työn tiukan aikataulun vuoksi heitä mukaan palvelumuotoiluprosessiin. Meillä ei myöskään aikataulusyistä ollut mahdollista ottaa mukaan potilaita kehitettävän palvelun testaajiksi.

Työstimme kehittämisideasta Canvalla palvelupolkukuvauksen prototyypin, jonka lähetimme haastateltavillemme arvioitavaksi, jotta saisimme arvion sen toimivuudesta ammattilaisnäkökulmasta. Prototyypin avulla testaamme kehitettävää palvelua ammattilaisilla ennen kuin palvelu viedään tuotantovaiheeseen. Työstimme kuvien avulla visuaalisen infograafin, millä pyrimme kuvaamaan uniapneapotilaan palveluprosessin aikaiset tapahtumat ja niissä syntyvät tiedot.

Prototyypin avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin kehitetty työ vastaa ratkaistavaan haasteeseen. Viestintätaidot ovat prototypoinnissa keskeisessä roolissa, sillä muutoin ajatuksen eteenpäin vieminen tiimissä/organisaatiossa on haasteellista ja hyvät ideat voi jäädä käyttämättä, jos muut eivät ymmärrä, mikä vaikutus prosessissa syntyneillä ideoilla on palvelumuotoilun tai palvelun onnistumisen kannalta. (Sirviö 2021).

Yhteenveto

Työn tekemisen ajankohtaa haastoivat vallitseva valtakunnallinen työtaistelu varautuminen sekä epidemia tilanne. Kun resursseja ei ole perustehtävän tekemiseen, on haaste vapauttaa niitä kehittämiseen. Tilaajan kanssa olisimme toivoneet tiiviimpää yhteistyötä työn selkeyttämiseksi. Kehittämistehtävän aihe jäi liian ylätasolle.

Palvelumuotoilun keinoin saimme haasteen nostettua yksiköstä esille. Ratkaisuehdotuksemme valitettavasti jäi prototypointivaiheeseen kehittämistehtävän valmistuttua. Antoisaa oli tehdä työtä hyvien persoonien kanssa. On hienoa, kuinka näin etäaikana olemme toimineet yhteistyössä pitkistä välimatkoista huolimatta.

Tuulaniemi (2011, 115) kuvaa kaksoisvoittoa iloisina asiakkaina ja tyytyväisenä organisaationa “Pääasia ei ole voitto vaan kaksoisvoitto”. Me saavutimme voiton opiskelijoina perehtymällä ja oppimalla palvelumuotoilun prosessin hyödyntämisestä työelämässä.

LÄHTEET

Innokylä. 2022. Käyttäjäprofiilit ja persoonat. Viitattu 10.4.2022. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/kayttajaprofiilit-ja-persoonat.

Koivisto M., Säynäjäkangas J. & Forsberg S. 2018. Palvelumuotoilun bisneskirja.
Helsinki: AlmaTalent.

Sirviö, T. 2021 Johdanto prototypointiin. Palvelumuotoilun luentomateriaali SoteDigi-osaajaksi erikoistumiskoulutuksessa 28.9.2021.

Sirviö, T. & Ruotsalainen, A-L. 2020. Ihmislähtöinen sote. Palvelumuotoilun osaamiskokonaisuus. Viitattu 10.4.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-203-282-9.

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Alma Talent.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



CLT-levyt kantavat raskaita koneita suokohteilla

10.10.2022



Hillin, Pahkalan ja Salonimen kasvokuvat vierekkäin.
Metsätalousinsinööri, FT Anu Hilli toimii metsänhoidon asiantuntijana ja metsätalousinsinööri (AMK) Helena Pahkala yritysten asiakasneuvojana Suomen metsäkeskuksessa pohjoisella palvelualueella. Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Ely ja EAKR logo.jpg

Rakentamisesta tuttuja CLT-levyjä testattiin pehmeiden maiden puunkorjuussa Rovaniemen Hirvaalla Metsähallituksen korjuukohteella elo- ja syyskuussa 2023. Yleisönäytöksessä mukana oli metsäalan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä levyjen valmistajat Lappia Tervolasta sekä CLT Hoisko Alajärveltä asti. Levyjen käyttö puunkorjuussa on Suomessa uusi menetelmä ja sitä testataan CLT-levyt maanpinnan kantavuuden parantajana puunkorjuussa -hankkeessa.

Metsätraktori nostaa puuta metsässä.
Kuva 1: Yleisönäytös Hirvaalla syyskuussa 2022. Anne Saloniemi, Lapin AMK

Yleisönäytökset Hirvaalla

Yleisönäytöksiä CLT-levyjen käytettävyydestä puunkorjuussa tarvitaan, jotta tietoisuutta metsäalan toimijoiden ja yrittäjien sekä muiden toimialojen keskuudessa levyjen kuljetuksesta, käsittelystä ja kantavuudesta saadaan lisättyä. CLT-levyjen käyttöä demonstroitiin Hirvaan Lentokonejängällä kahdessa kohteessa suonotkon ylityksessä ja pienen ojan ylityksessä. Levyjen kuljetusta oli testattu jo aiemmin lavetilla ja puutavara-autolla aikaisempien maastokokeiden yhteydessä. Hirvaan kohteelle levyt kuljetettiin puutavara-autolla, jonka nosturilla levyjen lastaus ja purku sujui hyvin.

Levyt asennettiin paikoilleen ajokoneella jo ennen yleisöesityksiä, mutta niiden purkua ja asennusta demonstroitiin paikalla olleelle yleisölle. Levyjen päältä ajettiin täydellä kuormalla, jolla havainnollistettiin levyjen kantavuutta suokohteella.

”Levyt näyttäisivät kantavan hyvin raskaammankin koneen. Metsähallituksen työmaalla oli käytössä Ponsse Buffalo King ajokone, jonka paino oli kuorman kanssa noin 35 000-40 000 kg.”
-Harri Lindeman, Luonnonvarakeskus

Jälkimmäisessä yleisönäytöksessä päästiin näkemään aiempi testikohde, jossa levyt oli poistettu jo maastosta. Yleisö pystyi toteamaan, että levyistä ei näyttänyt jäävän suuria painumia maastoon.

Kuva 2 Saloniemi lokakuu 2022.jpg

Kuva 2: CLT-levyjen asennusta suolle. Jari Lindblad, LUKE

Yleisö kiinnostunut levyjen toimivuudesta ja kestävyydestä

Koneen kuljettajalta ja yleisöltä tuli kommenttia, että levyjen yhteen liittäminen voisi lisätä käytön sujuvuutta. Toisistaan irrallaan olevat levyt pääsevät jonkin verran liikkumaan, mutta se ei ole testeissä haitannut ajoa eikä heikentänyt kantavuutta. Päivän aikana yleisö mietti kiinnitysratkaisuksi esimerkiksi kettinkiä. Hankkeen alussa järjestetyissä työpajoissa koneyrittäjien toiveena oli, että levyjen siirtäminen ja asentaminen tapahtuu ilman hytistä poistumista. Tämän vuoksi levyjen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa niihin ei tehty mitään kiinnitysratkaisuja.

Yleisöstä tuli esille ajatus pienemmistä levyistä, joita voisi käyttää pienehköjen maastoajoneuvojen alla. Myös levyjen paksuutta mietitiin, että kantaisivatko ohuemmat levyt samalla tavalla. Tällöin levyjen materiaali- ja hankintakustannuksia saataisiin alemmaksi.

Kuva 3 Saloniemi lokakuu 2022.jpg
Kuva 3: CLT-levyjen käyttöä esiteltiin yleisölle. Helena Pahkala, Metsäkeskus

Levyjen kuluminen herätti myös keskustelua. Levyjen kulumiseen vaikuttaa huomattavasti koneeseen asennetut ketjut ja telat. Esiin nousi kysymyksiä levyjen mahdollisesta pinnoittamisesta. Levyjen pinnoitus lisäisi kuitenkin levyjen valmistuskustannuksia. Yleisön edustajalla oli kokemusta räjäytysmattojen eli käytetyistä autonrenkaista valmistettujen mattojen käytöstä kevyempien maastoajoneuvojen alla. Voisiko kumimaton levittää CLT-levyjen päälle?

”Itse kulumiskestävyys on CLT-levyllä erinomainen, vaikka sen yli ajetaan hokkiteloilla, eli osa ensimmäisestä lamellikerroksesta jyrsiytyy, jonka jälkeen pinta pysyy erittäin pitkään käyttökelpoisena, koska hokit menevät jo jyrsiytyneessä pinnassa ja itse leveä tela ei pahemmin pintaa kuluta.”
-Jukka Matti-Tuuri, Hoisko CLT

Yleisönäytökseen osallistuneet saivat vastata kyselyyn, jossa selvitettiin osallistujien näkemyksiä levyjen toimivuudesta ja käyttökohteista sekä liiketoimintamahdollisuuksista. Vastaajien mielestä parhaiten levyt soveltuvat ojien ja pienialaisten suonotkojen ylityksiin, jotka muutoin estäisivät kesäaikaiset korjuut. Myös metsälakikohteiden ja ympäristöltään herkkien kohteiden ylitykset nousivat esille. Liiketoimintamahdollisuuksista parhaimpina nähtiin palvelukonsepti, jossa levyt vuokrataan ja kuljetetaan leimikolle.

Levyille pyritään saamaan hankkeen loppuaikana vielä käyttökertoja ja kulutusta, jotta tietoutta levyjen kulutuskestävyydestä ja sitä kautta taloudellisesta kannattavuudesta saadaan lisää. Kulutustestien jälkeen levyille tehdään rakennetekninen analyysi, jossa selviää miten levyt ovat kestäneet käyttöä. Analyysin antamia tietoja voidaan hyödyntää myöhemmin maastoon soveltuvien CLT-levyjen suunnittelussa ja valmistuksessa.

Hanketiedot

Lapin ammattikorkeakoulu päätoteuttajana vastaa hankkeen hallinnoista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2020-31.3.2023 ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Aivot etätöissä - aivoterveydestä huolehtiminen on osa työhyvinvointia

21.9.2022



Katja Kankaanpään kasvokuva.
Katja Kankaanpää (tradenomi ylempi AMK) työskentelee lehtorina Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä sekä vastuullisen johtamisen asiantuntijana Digitiimi-hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi – yhteisöllisyyttä etätyöhön -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lappilaisten yritysten osaamista yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen digitaalisissa ympäristöissä toimittaessa. Hankkeen toiminnan ydin on 10-osainen webinaarisarja ja siihen kytkeytyvät vertaisoppimisen klinikat. Webinaareihin pohjautuen tuotetaan artikkeleita aiheisiin liittyen. Artikkeleita kirjoittavat hankkeen asiantuntijatiimin jäsenet.

Työnantajan velvollisuus on työturvallisuuslain nojalla huolehtia työturvallisuudesta ja työterveyshuollon toteutumisesta (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738). Työterveyshuollon tehtävänä on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran aikana. Työnantaja, työpaikan henkilökunnan edustaja sekä työterveyshuollon edustaja yhdessä suunnittelevat työterveyshuollon sisällön sekä seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toteutumista.

Työpaikoilla pakollinen työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, ei sairauden hoitoa. Vaaraa aiheuttavat tekijät selvitetään työpaikkaselvityksessä ja näitä tekijöitä seurataan työterveystarkastuksissa. Selvityksessä arvioidaan työpaikkaa ja työoloja sekä vaaran paikkoja, joiden vaikutusta terveyteen vältetään eri keinoin sekä kehittämällä työtä ja työn tekemistä turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. (Työsuojeluhallinto 2015-2022.)

Työelämä haastaa aivojamme yhä enemmän

Työtä ja työn tekemistä on pitkään kehitetty kehon terveyden kannalta. Työssä on vaaran paikkoja, työkoneetkin voivat mennä rikki, mutta entä ihmisen suurin kone, oma tietokone eli aivot? Aivot ovat kuluvaa tavaraa kuten kehokin. Aivojen terveydestä tulee pitää huolta siinä missä muustakin jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Aivojen terveys ja aivotyö tarkoittavat tiedollisia eli kognitiivisia vaatimuksia kuten muisti, hahmotus, tiedon käsittely, uusien asioiden oppiminen ja ohjeiden sisäistäminen. Aivojen liian pitkään jatkuva liiallinen kuormitus näkyy mm. aivokuoren ohentumisena ja muistikapasiteetin pienentymisenä eli liianaikaisten ikääntymisen vaikutuksina. Miten aivojen terveydestä kehon terveyden lisäksi huolehditaan ja miten työtä kehitetään, jotta aivoterveys, kehon terveyden kanssa, on hyvää? Aivojen erilaiset harjoitteet ja työn kehittäminen hyvien elintapojen ohella auttavat aivoterveyttä. (Terveyskylä 2021.)

Etätyöstä monipaikkaiseen työhön

Korona-pandemia pakotti töiden uudelleen järjestelyyn, etätyö tuli tutuksi ja nyttemmin monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen.

Euroopan Unionin elin- ja työolojen kehittämisvirasto Eurofoundin vuonna 2020 tekemän Living, working and COVID-19 -tutkimuksen mukaan etätöihin kotiin siirryttiin EU:n alueella eniten juuri Suomessa. Kutakuinkin kaikki, jotka pystyivät tekemään etätyötä, siirtyivät työskentelemään etänä. Työtä tehtiin yksin ja tavanomainen lähityö työkavereineen jäi vähälle. (Eurofound 2020.)

Tilastokeskuksen Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin -tutkimuksen mukaan työntekijät haluavat edelleenkin jatkaa tai lisätä etätyöskentelyä pandemiaa edeltävään työskentelyyn verrattuna. Tavallisen lähityön tilalle on tullut monipaikkainen työskentely. (Tilastokeskus 2021.)

Työterveydestä tulee huolehtia, huolimatta missä työtä tehdään - toimistolla, etätyössä tai monipaikkaisesti. Työergonomiasta tulee huolehtia, mutta myös ihmisen tietokoneesta, aivoista.

Yksin työskentelyssä on riskinsä

Lähityöskentelyssä toimimme yksilönä työpaikan yhteisössä, etätyössä olemme usein ihan yksin. Yksin työskentely voi johtaa siihen, että työpäivän mitta venyy eikä taukoja tule pidettyä. Lounas saattaa jäädä väliin tai syödään pitkin päivää jotain nopeaa naposteltavaa. Töitä kertyy ja uni saattaa jäädä vähäksi. Liikuntaa ei tule harrastettua, eikä liiemmin tavattua toisia ihmisiä.

Aivot ovat korvaamaton kovalevy, johon vaikuttaa liikunta, ruoka, mieli, ihmissuhteet, paheet ja uni. Aivojen sopiva haastaminen, kuten uuden oppiminen sekä liiallisen stressin välttäminen, ovat hyvää lääkettä aivoille. Aivoterveys ja aivoihin liittyvät sairaudet eivät suinkaan ole vain ikääntyneiden terveyttä tai sairautta, se on kaiken ikäisten asia, johon vaikuttavat henkilökohtaiset valinnat sekä työ ja työolot. (Huotilainen 2022.)

Työrauhaa aivoille

Aivotutkija, professori Minna Huotilainen puhui Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen Aivot etätyössä -webinaarissa 30.5.2022 aivojen terveydestä ja työn vaikutuksista aivoterveyteen. Aivojen terveys on osa työturvallisuutta, johon voidaan vaikuttaa työtä kehittämällä ja lisäksi omilla henkilökohtaisilla valinnoilla ja elämäntavoilla. Huotilaisen mukaan työtä ja elämää tulee kehittää aivoille terveellisemmäksi.

Uni on hyvin tärkeä osa aivojen hyvinvointia. Työssä tulee eteen uusia ja erilaisia asioita ja työpäivät ovat erilaisia; on tunteisiin vaikuttavia asioita, onnistumisia ja pettymyksiäkin. Unen aikana aivot eivät lepää, ne työskentelevät koko ajan, mutta aivot tarvitsevat hyvää unta omaan työskentelyynsä.

Hyvän ja tarpeeksi pitkän unen aikana aivot ehtivät työskennellä tarpeeksi, siirtää asioita pitkäkestoiseen muistiin ja käsitellä tunteita. Työpäivän pettymys voi riittävän unen jälkeen tuntua pienemmältä, koska aivot ovat yöllä ehtineet käsitellä asioita, jolloin mittasuhteet ja merkitykset asettuvat omiin uomiinsa. Hyvän nukkumisen jälkeen pystytään kiinnittämään huomioita isoihin ja tärkeisiin asioihin, keskittyminen on hyvää. (Huotilainen 2022.)

Aivot tarvitsevat oman työskentelyrauhan asioiden käsittelyyn. Jos työpäivä on kiireinen, stressaava, multitaskausta, päivän mitta on pitkä ja niin edelleen, on työpäivän jälkeen vaikea saada unta. Kesken jääneet työasiat pyörivät mielessä. Tosin väsyneenä uni saattaa tulla hyvinkin nopeasti, mutta uni on katkonaista, liian lyhyttä, jolloin aivot eivät pysty työskentelemään, kuten pitäisi. (Huotilainen 2022.)

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Aivoterveys vaatii hyviä elämäntapoja sekä riittävää ja hyvää unta. Joskus töissä on kiire, stressi painaa ja päivät venyvät. Ihminen kyllä jaksaa, mutta jaksavatko aivot. Aivotkin jaksavat tietyn tsempin, mutta jatkuva stressi, tauottomat työpäivät ja työssä venyminen ovat pahaksi aivoille.

Häämöttävä loma auttaa tsemppaamaan ja jatkamaan, kunhan se ei ole jatkuvaa lomasta lomaan venymistä ja elämistä. Aivot tarvitsevat hyvän ja säännöllisen työskentelyrauhan ja palautumisen, päivittäin ja lomallakin. Liiallinen työkuorma voi johtaa pitkään univajeeseen, aivojen kuormittumiseen ja sitä kautta terveyden heikkenemiseen. Huotilaisen mukaan työ ei saisi häiritä jatkuvasti ihmisen nukkumista ja asettaa ihmistä vaaraan. Työ ei saa laittaa työntekijää vaaralle alttiiksi. (Huotilainen 2022.)

Unen lisäksi työpäivän aikainen kehon käyttäminen on tärkeää. Monipaikkaisessa työssä voisi olla hyvä kehittää kehon käyttämisen tapoja, ottaa työpäivän väliin lepoaika, käydä ulkona ja liikkua. Lenkki työpäivän aikana antaa pirteyttä ja jaksamista niin keholle kuin aivoillekin. Myös työntekoon on hyvä liittää kehon käyttöä. Jatkuvan istumisen sijaan on hyvä nousta ja tehdä työtä seisten ja liikkua välillä. (Huotilainen 2022.)

Aivot etätyössä -webinaari toteutettiin kuunteluwebinaarina. Osallistujille ilmoitettiin ennakkoon, että on hyvä lähteä ulos kävelylle ja kuunnella webinaaria. Huotilaisen mukaan sellainen on hyvää yhdistämistä aivojen kannalta; tehdä jotain keholla ja käyttää samalla aivoja.

Huotilainen aivotutkijana tietää muistin ja tekemisen yhteyden. Liikunnallisen elämäntavan omaavilla ihmisillä muun muassa hippokampuksen alueella olevan muistialueen koko on suurempi, eli muistikapasiteetti on suurempi kuin vähän liikkuvilla ihmisillä.

Millainen onkaan työpaikan ihannetyöntekijä?

Parhaaksi työntekijäksi voidaan mieltää henkilö, joka tekee monta asiaa yhtä aikaa. Hän vaikuttaa moneen suuntaan, hänet saa aina kiinni, hän vastaa heti puhelimeen tai sähköpostiin, on saavutettavissa monissa kanavissa. Hän voi työskennellä missä vain, ei välitä melusta, hän ei pidä taukoja ja venyttää työpäivää pitkäksi. Hän kuvittelee kykenevänsä käsittelemään monia tietoja yhtä aikaa. Mutta, aivojen tiedonkäsittelyn kannalta hän ei ole ihannetyöntekijä. (Huotilainen 2022.)

Huotilaisen mukaan ylimääräiset työn keskeytykset ja häiriötekijät vaikuttavat aivoihin. Keskeytyneet työtehtävät jäävät mielen pohjalle ja ne varastavat ihmisen kognitiivista eli tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Liika kuormitus vie voimia aivoilta. Pienet keskeytykset eivät ole vaaraksi, mutta jos työn luonne muuttuu jatkuviksi keskeytyksiksi ja keskeneräisten työtehtävien määrä kasvaa, vaikuttaa se haitallisesti aivojen terveyteen.

Toisaalta koronapandemian aikana koettu etätyö saattoi tuoda työhön liiallista hiljaisuutta, mikä voi vaikuttaa työn tekemiseen heikentävästi. Työssä, myös etätyössä, on hyvä olla yhteydessä työkavereihin, saada virikettä ja piristystä työpäivään. Liiallinen yksinolo ja tila, ettei ajatuksia voi vaihtaa kenenkään kanssa, on sekin pahaksi. Aivot tarvitsevat yhdessä tekemisen tunteen. Taukojen ja lepoaikojen aikana työssä voi tavata toisia, tavalla tai toisella, jolloin työyhteisökin pääsee rakentumaan ja aivojen kannalta tärkeät tauot tulee pidettyä.

Työpaikalla ihannetyyppi voisi olla myös henkilö, joka hoksauttaa toisille portaiden käyttämisestä hissiin sijaan tai vaikkapa lounastauosta. Monipuoliselle lounaalle meneminen yhdessä on hyväksi aivoille, niin monipuolisen ruoan kuin toisten tapaamisen ja ajatusten vaihdonkin kannalta.

Työpaikan lounaskulttuuri, jossa kaupan pizza lämmitetään mikrossa ja mennään omaan työpisteeseen yksin syömään, ei tue aivojen terveyttä. Yhteinen lounastauko voidaan järjestää myös virtuaalisesti, näin myös etätyöntekijöiden yhteisöllinen aika sekä työn tauottaminen tulee huomioitua. Etänä yhteinen taukojumppakin onnistuu oikein hyvin. (Huotilainen 2022.)

Kehon ergonomiasta kohti aivoergonomiaa

Omaa työtä voi hallita ja siten vaikuttaa positiivisesti aivojen hyvinvointiin. Työterveyslaitoksen eritysasiantuntija Kirsi Luokkala kehottaa pohtimaan omaa aivoergonomiaa siinä missä muutakin ergonomiaa.

Työpaikan avokonttorin häly vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelyyn ja työhön keskittymiseen. Työpaikalla on hyvä olla hiljaisia tiloja ja keskittymistä vaativat työtehtävät voi tehdä monipaikkaisessa työssä omassa rauhallisessa työtilassa, esimerkiksi kotona. Samoin pientä virikettä ja aktiivisuutta voi saada uudesta työympäristöstä.

Keskeneräiset työtehtävät kuormittavat ja to do -lista voi auttaa. Asioita kannattaa siirtää paperille tai sähköiseen työlistaan ja muistaa myös päivittää listaa. Jatkuvat keskeytykset ja usean tehtävän samanaikainen suorittaminen kuormittavat aivoja. Työtehtävien priorisointi ja keskittyminen auttavat. Häiriötekijät, kuten kilkattava puhelin ja sähköposti, on syytä hiljentää. (Luokkala 2021.)

Myös Muistilitto vinkkaa samanlaisista asioista. Työntekijöiden on hyvä pitää huolta aivoergonomiasta, joka tarkoittaa työn, työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen tarkastelua ja yhteensovittamista kognitiivisen toimintakyvyn kuten muistin ja tarkkaavaisuuden kanssa. Jokaisen on hyvä tehdä rajat omalle työlleen.

On hyvä luoda itselle työympäristö vaihtelevasti sinne, missä se palvelee parhaiten omaa työn suorittamista. Se voi olla etätyöpaikka tai työpiste työpaikalla, kunhan työn tekeminen on sujuvaa. Optimoimalla työn tekemisen olosuhteet työn lopputulos on laadukkaampaa ja samanaikaisesti aivot pysyvät terveempinä. Työstä karsitaan aivoille haitalliset turhat asiat pois ja tuodaan myönteisiä asioita tilalle, mikä edistää aivojen terveyttä. Aivojen hyvinvointi on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän asia ja siihen voidaan vaikuttaa yhdessä ja yksin. (Muistiliitto 2022.)

Työkavereita ei voi hiljentää kuten puhelinta, mutta liiaksi häiritsevien työkavereiden kanssa voidaan sopia ajat, jolloin keskitytään työhön. Työkaverit saattavat keskeyttää työtä myös sähköpostein, mutta niihinkään ei tarvitse reagoida heti. Kalenteriin on hyvä laittaa myös lounastauot, näin tauko tulee pidettyä ja työkaverit näkevät, että olet varattuna tuolloin, eivätkä varaa palaveria samaan aikaan. (Muistiliitto 2022.)

Digitiimi auttaa etätyöosaamisen kehittämisessä

Aivot etätyössä -webinaari oli tarkoitettu lappilaisille yrittäjille ja yritysten henkilökunnille. Webinaarin jälkeen järjestettiin klinikka, jossa osallistujat yhdessä pohtivat, mitä työssä voi tehdä, että työnteko palvelisi paremmin aivoterveyttä.

Klinikan osallistujien mukaan työnteon häiriötekijöihin on hyvä puuttua. Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti ja työtä voi tehdä hitaammin ja keskittyen. Olemme opettaneet aivot reagoimaan, voimme opettaa ne myös keskittymään, yksi hyvä keskittymisen metodi on Pomodoro-tekniikka (Työterveyslaitos 2020).

Klinikalla keskusteltiin myös yhteisten sääntöjen tärkeydestä, esimerkiksi asioihin reagoimiseen ja hiljaisen työajan löytymiseen liittyen. Organisaatiossa tarvitaan säännöt myös tavoitettavuuteen.

Aivojen kannalta ei ole hyvä olla tavoitettavissa jatkuvasti, 24/7. Yhteisiä sääntöjä työntekemiseen kaivataan niin johtajuuden kuin työn tekemisen rakenteisiin esimerkiksi, miten työtekijä saa tauottaa työpäivää. Yhteisistä säännöistä on hyvä keskustella ennakkoon eikä vasta sitten, kun haittaa on jo ehtinyt tapahtua.

Mutta entä sinä siellä ruudun takana, luit juuri artikkelin aivoista työssä. Luitko istualtaan, kilisikö puhelin ja sähköposti samaan aikaan? Mitä jos lukisit seuraavan artikkelin rauhassa seisten ja auttaisit aivojasi. Mutta ethän tee sitä yömyöhään, vaan mene nukkumaan ja anna aivojesi tehdä omaa työtään.

Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen webinaarit jatkuvat kevääseen 2023 saakka erilaisin teemoin. Hankkeen verkkosivuilta löydät webinaarien tallenteet ja pääset ilmoittautumaan tuleviin webinaareihin. Webinaareja on muun muassa etätyön kokemuksista, tilakokemuksista monipaikkaisessa työssä, asiakkaiden kohtaamisesta verkossa sekä sosiaalinen aika etä- ja verkkotyöskentelyssä.

Lähteet

Eurofound 2020. Living, working and COVID-19. Viitattu 7.6.2022 https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef20059en.pdf

Huotilainen, M. 2022. Aivot etätyössä. Webinaari 30.5.2022

Luokkala, K. 2021. Aivoergonomiasta kevennystä työn kuormittavuuteen. Viitattu 7.6.2022 https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/aivoergonomiasta-kevennysta-tyon-kuormittavuuteen/#e94d824f

Muistiliitto 2022. Hyvä työ aivoille. Viitattu 7.6.2022 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
Terveyskylä 2021. Aivojen huolto ja treenaus. Viitattu 2.6.2022 https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-toimintakykyyn-vaikuttavia-tekij%C3%B6it%C3%A4/aivojen-huolto-ja-treenaus

Tilastokeskus 2021. Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin. Viitattu 7.6.2022 https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ywrp1_202100_2021_25870_net.pdf

Työsuojeluhallinto 2015-2022. Työterveyshuolto. Viitattu 2.6.2022 https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto
Työterveyslaitos 2020. Pomodoro-tekniikka vähentää aloittamisen vaikeutta ja auttaa keskittymään. Viitattu 7.6.2022 https://www.ttl.fi/tyopiste/pomodoro-tekniikka-vahentaa-aloittamisen-vaikeutta-ja-auttaa-keskittymaan

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ammattikorkeakoulut yhteiskehittämässä kansainvälisten osaajien houkuttelua, integraatiota ja Suomeen juurtumista

19.9.2022



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
Kirjoittajat: YTK Suvi Lehojärvi toimii asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut - osaamisryhmässä ja tradenomi Tiina Björkskog Talent Boost-asiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Kunnat ympäri Suomen ovat yhteisen haasteen edessä. Paljon puhuttu osaajapula uhkaa jo yritysten kasvua ja kuntien elinvoimaisuutta. Maakunnista etenkin Lappi ja Kanta-Häme ovat hyvin samankaltaisessa tilanteessa. Meillä on paljon pieniä pk-yrityksiä ja esimerkiksi kansainvälisten osaajien laadullinen työllistyminen alueelle on vielä varsin heikkoa.

Talent Boost on kansallinen ohjelma, jonka avulla edistetään kansainvälisten osaajien houkuttelua, maahanmuuttoa ja Suomeen juurtumista. Korkeakouluissa Talent Boostin ydinsisältö keskittyy kansainvälisten opiskelijoiden tukemiseen vahvistamalla heidän työelämäyhteyksiä ja tuntemusta, tukemalla kotimaisten kielten oppimista ja tarjoamalla muuta tukea alueelle integroitumisen tueksi.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu aloittivat syksyllä 2021 koordinaatioyhteistyön, jonka tarkoituksena oli koota ammattikorkeakouluissa työskenteleviä Talent Boost -toimijoita yhteen.

Myös Talent Boost -kehittämisen kannalta Lapin AMK ja HAMK ovat hyvin samoissa lähtökohdissa. Suurimpana haasteena on saattaa opiskelijat ja yritykset yhteen, niin että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Palveluja on jo tällä hetkellä olemassa niin opiskelijoille kuin yrityksille, mutta tietoisuutta eri mahdollisuuksista tulee lisätä, kehittää palvelutarjontaa edelleen, selkeyttää palvelupolkuja sekä hälventää ennakkoluuloja.

Yhteistyön käynnistäminen ja vierailu TAMKissa

Koordinaatioyhteistyö Talent Boostin osalta lähti liikkeelle toteuttamalla kyselyn ammattikorkeakoulujen Talent Boost -toimijoille, jotta saisimme kokonaiskuvan siitä, missä mennään ja mitä haasteita tai onnistumisia missäkin päin Suomea on koettu. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa myös Talent Boost -toimintaa ja toimenpiteitä ammattikorkeakouluissa ympäri Suomen.

Kysely teemoiteltiin kolmeen pääteemaan: osaajien houkuttelu, opiskelijoiden integraatio ja työelämäyhteistyö. Kyselyyn saatiin erittäin hyvin vastaajia 17 eri ammattikorkeakoulusta. Kyselyn kautta kävi ilmi, että melkein kaikki toimijat kokivat haasteita opiskelijoiden ja yritysten kohtauttamisessa, kielivaatimuksissa sekä ennakkoluulojen suhteen. Yleisesti ottaen suurimmissa kaupungeissa on parhaiten onnistuttu sitouttamaan mukaan myös muita toimijoita ja synnyttämään kokonaisvaltaisempia palvelukokonaisuuksia kuten International House -konsepteja.

Kuvio 1 Talent Boost.png
Kuvio 1: Suurimmat haasteet kv-opiskelijan työllistymisessä, tiivistelmä AMKien kyselystä

Ammattikorkeakouluissa on organisoiduttu myös hyvin eri tavoin Talent Boost –toimintaan liittyen. Vierailimme loppukeväästä TAMKin urapalveluissa ja pääsimme myös tutustumaan siihen, miten Talent Boost on organisoitu Tampereella ja minkälaista yhteistyötä alueella tehdään. Tapaaminen oli pitkän etäilyn jälkeen mahtava mahdollisuus ja antoi aivan erilaisen ulottuvuuden asioiden käsittelylle. Saimme myös paljon vinkkejä ja käytänteitä jaettua puolin ja toisin.

Verkoston ensimmäinen kokoontuminen

AMKien Talent Boost -verkoston ensimmäinen tapaaminen pidettiin Teamsin välityksellä 9.6 ja läsnäolijoita oli yhteensä 21 eri ammattikorkeakoulusta, mikä oli todella hieno lähtölaukaus koordinaatiolle.

Halusimme pitää ensimmäisen tapaamisen kevyenä, joten tutustuimme toisiimme ja pohdimme yhdessä mitä haluamme ammattikorkeakoulujen Talent Boost – yhteistyöltä. Saimme myös kuulla hienoja esimerkkejä mitä Talent Boost -teeman eteen on tehty ympäri Suomea. Näistä mainittakoon esimerkkinä JAMKin käytännönläheinen ja ketterä someviestintä avoimista työpaikoista ja tapahtumista opiskelijoille, Turun AMKn MOI-ohjauspalvelukonsepti ja TAMKin tukirahajärjestelyt kv-harjoitteluun sekä monia muita.

Kiinnostusta herättivät myös erilaiset suomen kielen kehittämisen toimenpiteet, kuten Haaga-Helian, Laurean, Metropolian, Helsingin yliopiston sekä Aalto yliopiston yhteinen Kieliboosti-hanke.

Miten tästä eteenpäin?

Verkostotapaamisessa sovimme, että koordinaatiota on tärkeää jatkaa ja tapaamisia pidämme jatkossa kahden kuukauden välein. Tulevat tapaamiset teemoitellaan, sillä verkosto on suuri ja näin päästään paremmin keskustelemaan kohdennetuista aiheista. Hyvien käytänteiden jakamista ja kollegiaalista tukea verkoston kesken pidettiin tärkeänä. Livetapaamista suunnittelemme alkuvuodelle 2023, jotta pääsisimme myös syventämään keskusteluja ja yhteistyötä sekä tutustumaan myös kaupunkien tarjoamiin palveluihin.

Lähteet:

Talent Boost, https://talentboost.fi/etusivu, luettu 2.9.2022.

Kieliboosti, Home – Kielibuusti, luettu 5.9.2022.

TurkuAMK, Moi ohjaspalvelut, https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/opiskelu-turun-amkssa/maahanmuuttajana-amkssa/, luettu 7.9.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



YAMK uuden äärellä: Digitaalisia ratkaisuja ja taitoja terveys- ja hyvinvointialojen tarpeisiin

1.9.2022



Anu Kinnunen ja Satu Elo kasvokuvina vierekkäin.
KT, FT Anu Kinnunen ja TtT, dosentti Satu Elo työskentelevät yliopettajina Lapin AMK Master Schoolissa Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digitaaliset ratkaisut ja uusi teknologia yleistyvät kovaa vauhtia terveys- ja hyvinvointialoilla. Tämä edellyttää kykyä suunnitella, kehittää ja arvioida teknologiaa hyödyntävien toimintamallien vaikuttavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. (STM 2014.)

Vuonna 2020 käynnistyi Lapin ammattikorkeakoulussa ensimmäinen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille suunnattu digitaalisiin terveyspalveluihin keskittyvä koulutus osana Lapin AMK Master Schoolia. Tässä koulutuksessa, kuten muissakin Lapin ammattikorkeakoulun monialaisissa koulutuksissa, keskeistä on uuden tiedon tuottaminen sekä osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen työelämän kehittämisessä, vahva tulevaisuusorientaatio sekä innovointi.

"Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen -suuntauksessa opintojen sisällöt kannustivat ajattelemaan sosiaali- ja terveysalaa laajemmin sekä erilaisesta näkökulmasta. Olen oppinut mitä kaikkea muutakin sote-alan taustalla on kuin yksilön työ. Digikeinojen hyödyntäminen on ollut alusta asti mukana opinnoissa. Osaan nyt paljon laajemmin erilaisten digikeinojen hyödyntämistä kuin opintojen alussa."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija


Ensimmäinen koulutus toteutui digitaaliset terveyspalvelut ja hyvinvointiteknologia lähtöisesti ja tämän jälkeen painopistettä siirrettiin hieman enemmän terveyden edistämiseen. Nyt koulutus kantaa nimeä Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistäminen.

Digitalisaatio kytkeytyy terveyden edistämiseen

Muutoksella haluttiin entistä paremmin vastata yhteiskunnalliseen tarpeeseen sosiaali-, terveys- ja liikuntapalvelujen toimintaympäristön muuttuessa ja erilaisten omahoitoa tukevien digitaalisten ratkaisujen lisääntyessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu Suomen terveys- ja hyvinvointipoliittisiin linjauksiin. Taloudelliset reunaehdot, globalisaatio, monikulttuuristuminen ja väestön ikärakenne sekä ennakoimattomat muutokset muokkaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten toimintaympäristöä. Uusille sukupolville digitaalisuus on oletusarvo, ei vain lisä nykyisiin palveluihin. (Dufva ym. 2021; STM 2016). Tämä vuoksi palveluiden kehittäminen tulevaisuus huomioiden on erityisen tärkeää.

"Opintojen ja opetuksen innovatiivisuus yllätti positiivisesti. Oli tekemisen meininkiä. Opetuksen punaisena lankana on ollut ihmislähtöisyys, palveluiden tuottaminen ihmiseltä ihmiselle. Palveluita tuotetaan ensisijaisesta asiakkaillemme. Yhteiskehittäminen oli tärkeä osa opintoja - tehdään yhdessä jokaisen taustaa ja osaamista hyödyntäen työelämää ja ennen kaikkea loppukäyttäjää, potilasta/asiakasta ajatellen. Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja tulevaa soteuudistustakin ajatellen."
- Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

Yhteisöllisyys toteutuu myös verkon yli opiskelussa

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen on tunnistettu olevan joustava ja tehokas korkeakoulutuksen muoto työelämän osaamisen uudistamiseen. Koulutuksen tunnuspiirteitä ovat työelämälähtöisyys, monipuoliset oppimisympäristöt ja joustavat aikataulut (Arene 2016).

Lapin ammattikorkeakoulussa iso osa koulutuksista on mahdollista suorittaa virtuaalikampuksella, jossa opetushenkilöstön tehtävänä on entistä enemmän myös tukea opiskelijoita yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen. Työn tulevaisuuden näkökulmasta megatrendien valossa verkostomainen toimintatapa tulee olemaan yksi merkittävimpiä tekijöitä työelämässä. (Dufva ym. 2021)

"Toisten opiskelijoiden kanssa verkostoituminen etänäkin on ollut antoisaa. Verkostot muodostuvat laajoiksi kattaen ihmisiä monilta työelämän sektoreilta. Työelämäverkosto kattaa lähes koko Suomen. Vertaistuki on ollut tärkeä voimavara opintojen aikana."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija

"Opintojen aikana oma ryhmä oli suuri voimavara. Verkostoituminen kanssakulkijoiden kanssa oli opintojen parasta antia. Mikä parasta he kulkevat edelleen mukana työelämässä."
-Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

 

Sanat verkossa, työn ohella, monialaisesti ja verkossa palapelin tapaan kuvattuna.

Kuvio 1. Lapin AMK kuvaa verkkosivuillaan YAMK-opintojen erityislaatuisuutta palapelinelikentällä.

Henkilökohtaiset urasuunnitelmat opintojen suuntaajina

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on maisteritasoinen koulutus, jossa on kiinteä yhteys työelämään: opiskelijat ovat tutkintoa suorittaessaan työ- ja elinkeinoelämän työtehtävissä. Uusimpaan tutkimustietoon perustuvat sisällöt, aidot työelämän oppimis- ja kehittämisprojektit sekä ammattikorkeakoulujen työelämän kehittämis-, tutkimus- ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille rikkaan oppimisympäristön, joka tuo osaamiselle oikean tarvelähtöisen suunnan ja sisällön (Arene 2016).

Tutkinnosta kolmasosa muodostuu opinnäytetyöstä (30 opintopistettä), ja moni opiskelija on löytänyt työelämää palvelevan aiheen omasta organisaatiostaan. Näin opinnot tukevat myös omaa työtä ja omaa työyhteisöä. Osa puolestaan haluaa haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle suunnitellen tulevaisuutta esimerkiksi teknologia-alan yrityksessä ja löytää opinnäytetyön aiheensa sieltä.

"Olen pystynyt hyödyntämään paljon oppimaani työelämässä. Pääsin opintojeni aikana jo työelämän kehitys- ja innovaatiotehtäviin mukaan, opiskelemani YAMK-tutkintoni ratkaisi tämän rekrytoinnissa. Tämänhetkisessä työtehtävässä pystyn hyödyntämään oppimaani laajasti sekä kehittämään omaa osaamistani lisää. Työelämä ja opinnot tukevat toinen toisiaan loistavasti, tähän auttaa työnantajan kannustava ote kehitystyöhön."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija

Opintojen alussa käydään jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtainen keskustelu, jossa myös tulevaisuuden urasuunnitelmat ovat tarkastelussa. Lapin ammattikorkeakoulun Master School mahdollistaa opintojen suuntaamisen profiloivilla opinnoilla oman mielenkiinnon mukaisesti. Tarjonnassa on jatkuvasti useita opintojaksoja, joista 30 opintopisteen verran voi itse valita.

Uraseurannoissa näkyy se, että uralla eteneminen ei ole pelkästään lineaarista nousua esimiestehtäviin, vaan urakehitystä on myös siirtyminen horisontaalisesti tehtävistä toisiin asiantuntijatehtäviin. Tyypillisimmillään uralla eteneminen näyttää olevan etenemistä asiantuntija- ja kehittämistehtävissä tai etenemistä esimies- ja johtotehtäviin. (Ahonen & Rouhela, 2020.)

"Oman asiantuntijuuden kasvu mahdollistui hyvin. Oma urapolku eteni heti opintojen jälkeen. Urani eteni ensin hyvinvointialueille projektipäälliköksi ja siitä etähoivapalvelujen asiantuntijaksi. Kaikki työt tehtiin työelämää varten ja tämä palveli hyvin työelämän tarpeita sekä omaa urapolkua ja sen kehittymistä.
- Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

Uuden oppiminen ja osaamisen uudistaminen kannattaa aina. Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opinnoissa voi opiskella joustavasti ja suunnata omaa osaamista opintovalinnoilla sekä opinnäytetyöllä. Opiskelijan ydinosaaminen kohdistuu asiakas- ja käyttäjälähtöisten digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen eri toimintaympäristöissä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja vaikuttavuuteen moniammatillisissa verkostoissa työelämää kehittäen.

Lähteet

Ahonen, P., Rouhela, A. 2020. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja. Talk- blogi.

Arene. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf

Dufva, M., Watiovaara, A., Vataja, K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa - Sitra

STM. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö: Tampere.

STM. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki.

Opiskelijoiden haastattelusitaatit ovat poimintoja haastatteluista, jotka kirjoittajat tekivät tätä artikkelia varten viikolla 34/2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vetytalous tulee väistämättä

31.8.2022



Kirjoittajan kasvot.
Insinööri (AMK) Mika Turska työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Aloitimme Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä keväällä 2022 projektin, jonka tarkoituksena on kasvattaa vetyteknologioiden osaamista Kemin TKI- ja opetushenkilökunnan parissa. Projektissa on mukana sähkö- ja automaatiopuolen sekä konetekniikan TKI-osaajia.

Tarve projektille ja osaamisen kasvattamiselle on olemassa, sillä vetytalous tekee tuloaan. Hurjimmissa arvioissa puhutaan, että vuoteen 2050 mennessä vedyn osuus energiasta olisi Euroopassa jopa 24 prosenttia. Tulevat haasteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi liikenteessä, teollisissa prosesseissa ja kaasuverkostossa edellyttävät vedyn käyttöä suurina määrinä. (FCH JU 2022)

Puhutaan myös ”pohjolan vetyunelmasta”, jossa Gasgrid Finland ja Nordion Energi aikovat yhdessä rakentaa rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin Selkämeren alueelle ja aikaansaada avoimet vetymarkkinat sekä paljon uusia työpaikkoja vetyinsinööreille vuoteen 2030 mennessä. Hienoja tavoitteita kyllä! (Nordic Hydrogen Route 2022)

Tekniikka ja Talous-lehden julkaisemassa kuvassa kerrotaan myös, että alueen vety olisi tarkoitus tuottaa tuulivoimalla, jota alueella on tarjolla runsaasti. Suunnitelma perustuu 48 gigawatin tuulivoimakapasiteettiin vuoteen 2040 mennessä (Laatikainen 2022).

Kuva 1 Mika Turska 2022.jpg

Kuva1. Pohjolan vetyunelma (Laatikainen 2022)


Toimintaa projektin ympärillä

Projektin ensimmäisessä vaiheessa pidettiin kick-off tilaisuus, jossa käytiin läpi projektin suuntaviivoja ja mietittiin aikataulua. Yksi keskeisimmistä kohteista on luoda kone- ja sähkö- ja automaatitekniikan alojen välisiä kehityshankkeita vetyaiheen ympärillä. Toivottavasti pääsemme siiloistamme irti ja saamme avattua jatkossa useita hyviä hankkeita entistä tiiviimmässä yhteistyössä.

Seuraavaksi kutsuttiin yhteistyöpalaveriin Digipolikselta Eveliina Nousiainen. Hän vetää vedyn mahdollisuudet Kemille -hanketta. Eveliina esitteli meille projektinsa tuloksia ja vastaavasti avasimme hänelle meidän projektimme tavoitteita. Digipoliksen hankkeen tulokset julkaistaan 29.9.2022 Live-tilaisuudessa. (Kiertotalouskeskus 2022)

Keväällä toteutettiin muutamia koulutuksia ja webinaareja kasvattamaan tietoisuutta vedyn mahdollisuuksista. Erikseen täytyy mainita Kiwa Inspectan järjestämä koulutus Vety- turvallisesti tuotantoon ja käyttöön. Tällä kurssilla opetettiin muun muassa vedyn perusominaisuuksia ja turvallisuusvaikutuksia, kuultiin vetyhauraudesta metallissa ja käytiin läpi varastoinnin ja kuljetuksen haasteet. Erittäin antoisa kokonaisuus, josta saatiin kattava paketti hyödynnettäväksi selvitystyössämme.

Yhteistyön edistämiseksi pidimme myös yliopettaja Ari Pikkaraisen kanssa palaverin, jossa Ari esitteli projektiryhmälle AMKin tiloissa ja käytössä olevan Heliocentriksen Fuell Cell Kits elektrolyysilaitteen toimintaa selventääkseen meille vedyn tuottamiseen liittyvää tekniikkaa. Laitteella voidaan pienoiskoossa aurinkokennolla tuotetun sähköenergian avulla erottaa ja täten tuottaa vedestä vetyä ja happea. Laitetta on jo käytetty osana insinööriopetusta. Samalla kävimme Arin kanssa keskustelua mahdollisuuksista kytkeä vedyn ympärille suunniteltuja hankekuvioita myös opetukseen.

Ymmärryksen lisäämiseksi haastattelimme myös Lapin AMKin Rovaniemen toimipisteen yliopettaja Petri Kuismaa. Hänellä on pitkä kokemus vetyyn liittyvistä avauksista ja kertoikin paljon tarpeellista tietoa, mitä vedyn ympärillä on jo aikaisemmin AMK:n puolella tehty.

Samalla sovimme vierailusta syksyllä Rovaniemelle, jonka tarkoituksena olisi yhdessä miettiä uusia hankeavauksia vetyyn liittyen ja tutustua aikoinaan Rovaniemelle hankittuun uusiutuvien energioiden oppimisympäristöön. Vierailun aikana keskustellaan myös tämän laitteiston hyödyntämisestä ja siirtämisestä Kemin yksikköön ajatellen tulevia hankekuvioita.

Mitä vielä?

Tavoitteena on saada projektin tuloksia esille vielä tämän vuoden puolella ja syventyä vielä lisää projektihenkilöstön kanssa aiheeseen. Työn tuloksena meille syntyy muun muassa syntynyt käsitys tekniikoista, joilla vetyä voidaan tuottaa ja miten tuotantomenetelmät poikkeavat eri Power-To-X -teknologioissa. Tätä teknologiaa voidaan soveltaa synteettisten polttoaineiden valmistukseen uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä.

Kasvatamme samalla osaamistamme eri vetytuotteiden varastointiin liittyvissä asioissa ja tiedämme enemmän esimerkiksi säiliörakenteista eri vedyn olomuotojen varastoinnissa ja sen vaikutuksesta teräksiin ja muihin materiaaleihin. Kaikki kerätyt tulokset antavat suuntaa siihen, millä näkökulmalla Lapin ammattikorkeakoulun kannattaisi osallistua vetyteknologian ja -talouden kehitystyöhön ja onko siihen liittyen tarve tehdä aluettakin palvelevia hankintoja.

Elämme energiamurroksessa, jonka vaikutus näkyy kaikkialla. Meidän on muututtava murroksen mukana.

Lähteet:

FCH JU 2022. Hydrogen roadmap Europe: A sustainable pathway for the European energy transition. Viitattu 24.8.2022 https://www.fch.europa.eu/news/hydrogen-roadmap-europe-sustainable-pathway-european-energy-transition.

Heliocentris Academia International GmbH 2022. Dr. FuelCell – Science Kit. Viitattu 25.8.2022 https://www.heliocentrisacademia.com/product/dr_fuel_cell_science_kit.

Kiertotalouskeskus 2022. Vedyn mahdollisuudet Kemille. Viitattu 24.8.2022 https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/uudet-avaukset?hsCtaTracking=1282a75c-2fd0-4954-9555-1e5193cfc9c0%7Ceb2de655-1dbb-4150-9526-9317ef50de53.

Laatikainen, T. 2022. Tällaista 3,5 miljardin ja 1000 km:n vetyputkistoa kaavaillaan Pohjois-Suomeen ja Ruotsiin – Supergraafi esittelee Pohjolan vetyunelman. Tekniikka ja Talous 6.6.2022. Viitattu 25.8.2022 https://www-tekniikkatalous-fi.ez.lapinamk.fi/uutiset/tallaista-3-5-miljardin-ja-1000-kmn-vetyputkistoa-kaavaillaan-pohjois-suomeen-ja-ruotsiin-supergraafi-esittelee-pohjolan-vetyunelman/3d1737a0-71b0-44a9-8611-c5bdadd4c94e.

Nordic Hydrogen Route 2022. Home. Viitattu 24.8.2022 https://nordichydrogenroute.com/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Malli kolmikantaisesta ohjaus- ja tukiprosessista työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi

26.8.2022



Ylioinaan ja Tolvasen kasvokuvat vierekkäin.
Kirjoittajat: Marja Ylioinas, TaM, HTM, suunnittelija, Lapin yliopisto; Anne Tolvanen, KTM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu


Logot.kova-logo-varillinen-web.png

Lapin korkeakouluissa on havaittu, että opiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojensa loppuvaiheessa, ja tästä syystä korkeakoulututkinnon suorittaminen usein hidastuu tai jopa keskeytyy. Korkeakoulututkinnon puuttuminen voi haitata opiskelijan urapolkua ja jättää aukon osaamiseen. Korkeakouluissa on myös huomattu, että työnantajat eivät tiedosta, mitä mahdollisuuksia työssäkäyvät opiskelijat ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisi heille tarjota.

Näitä havaittuja ongelmia ratkaisemaan Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat toteuttaneet yhteisen ESR-rahoitteisen Kolmisuuntaisesta yhteistyömallista voimaa valmistumiseen (KOVA) -hankkeen aikavälillä 1.4.2020 – 31.8.2022.

Tässä blogiartikkelissa kerromme, kuinka etenimme mallin rakentamisessa, mistä malli koostuu, mitä kokemuksia olemme sen pilotoinnista saaneet ja mitä jatkotoimenpiteitä sen rakentamiseen ehdotamme.

Tavoitteena työelämään siirtyneiden opiskelijoiden valmistuminen

Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Lapin korkeakoulujen, työnantajaorganisaatioiden sekä korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden opiskelijoiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa paremmin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden korkeakoulututkintojen valmistuminen työelämälähtöisestä näkökulmasta.

Hankkeeseen otettiin mukaan pilottiryhmiä Lapin ammattikorkeakoulun tradenomi- ja restonomikoulutuksista sekä Lapin yliopiston taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnista. Pilottiryhmien kautta kerättyjen kokemusten avulla oli pyrkimys luoda Lapin korkeakouluille yhtenäinen ja pysyvä malli, jonka avulla helpotettaisiin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista. Tavoitteena oli myös kannustaa työnantajia tukemaan työntekijöidensä opiskelua.

Mallin kehittämisessä mukana opiskelija, hänen työnantajansa ja korkeakoulu

Hankkeessa on rakennettu ja pilotoitu kolmikantaista ohjaus- ja tukimallia korkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi työelämälähtöisesti. Kolmikantaisen mallin toimijoina ovat opiskelija, hänen työnantajansa ja opiskelijan korkeakoulu.

Mallin rakentaminen on käynnistynyt aloituskeskusteluiden pohjalta, jotka on käyty kaikkien hankkeen pilottiryhmissä aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Aloituskeskusteluissa on kartoitettu muun muassa syitä opintojen keskenjäämiselle, sille minkälainen ohjaus tukisi opiskelijan valmistumista sekä minkälaisella aikataululla opiskelija aikoo valmistua ja miten hänen työantajansa sitoutuu työntekijänsä opiskeluun.

Aloituskeskustelujen jälkeen muut toimijat ovat päässeet mukaan kehittämään mallia haastatteluiden, koulutusten ja työpajojen kautta. Hankkeessa on kuunneltu työnantajien näkökulmia, joissa on noussut esille toive yhteistyöprosessin yksinkertaistamisesta esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja avaamalla käsitteitä.

Hankkeessa mukana olleet korkeakouluissa ohjausta tekevät asiantuntijat ovat rakentaneet mallia hyödyntäen aiempia kokemuksiaan ja miettien, miten nykyistä ohjausprosessia voisi kehittää. Hankkeen kuluessa he esimerkiksi tunnistivat tarpeet opinnollistamisen ja vahvuusperustaisen ohjaamisen osaamisen vahvistamiseen korkeakouluissa. Tästä syystä hankkeessa järjestettiin ja hankehenkilökunta osallistui näihin aihepiireihin keskittyneisiin koulutuksiin. Edellä mainitun lisäksi hanke järjesti Työntekijä opiskelijana -työpajan, johon pyydettiin opiskelijoita, työnantajia ja korkeakoulun ohjausta tekevää henkilöstöä. Työpajan tuloksena saatiin monia hyviä kehittämisehdotuksia malliin.

Hankkeeseen osallistuvilta ja erityisesti sen aikana valmistuvilta opiskelijoilta on pyydetty kokemuksia opintojen loppuunsaattamista auttavista ja hidastavista tekijöistä ja ohjausmalliin osallistumisesta. Esille ovat nousseet erityisesti haasteet opiskeluiden ja työelämän yhteensovittamisessa ja omien voimavarojen yliarvioiminen. Valmistumiseen ovat motivoineet selkeät aikataulut ja tavoitteet sekä työyhteisön ja ohjaajan tarjoama tuki. Opintoihin palaavana työntekijäopiskelijana toisten opiskelijoiden tuki jää usein puutteelliseksi.

Malli on muotoutunut nykyiseen muotoonsa hankkeen aikana ja sen kehittämisessä on edellä mainitun mukaisesti huomioitu mielipiteitä sekä korkeakoulun, opiskelijan että työnantajien näkökulmista. Kaikkia mallissa olevia elementtejä, kuten esitehtävää ja ohjaus- ja tukisivustoa, ei ole vielä olemassa. Toteamme siis, että malli on alustava ja sitä on syytä jatkokehittää.

Malli koostuu seitsemästä vaiheesta

Hankkeessa kehitelty malli koostuu seitsemästä vaiheesta (Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021.):

1 Yhteydenotto: Malli alkaa opiskelijan yhteydenotosta korkeakouluun. Korkeakoulu kertoo, mitä erilaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on suorittaa opintoja työn ohella ja ohjaa opiskelijan tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon. Tässä vaiheessa sovitaan myös aika opiskelijan ja korkeakoulun väliseen alkutapaamiseen, johon opiskelija valmistautuu tekemällä esitehtävän.

2 Valmistautuminen alkutapaamiseen: Opiskelija valmistautuu itsearviointia ja oman osaamisen tunnistamista sisältävän esitehtävän avulla alkutapaamiseen miettimällä mm. omia voimavarojaan, opiskelutaitojaan, osaamistaan ja sitä, miksi opinnot ovat aiemmin keskeytyneet. Hän myös laatii opintojensa toteutussuunnitelman. Korkeakoulu listaa opiskelijalta tutkinnosta puuttuvat opinnot ja antaa tukea toteutussuunnitelman tekemiseen.

3 Alkutapaaminen: Alkutapaamisessa käydään läpi esitehtävää ja opintojen toteutussuunnitelmaa, sekä mietitään, miten opinnot etenisivät käytännössä työtä ja opintoja yhdistelemällä. Korkeakoulu neuvoo opiskelijaa ohjaamaan työnantajansa tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon ja sovitaan seuraava tapaaminen.

4 HOPSin laatiminen: Tässä vaiheessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) painottaen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja opinnollistamista. Opiskelijan työnantaja osallistuu HOPSin laatimiseen miettimällä millaisia työtehtäviä opiskelija voi tehdä osana opintojaan ja miten hän voi yhteensovittaa työn ja opiskelun.

5 HOPSin toteutus: Opiskelija etenee opinnoissaan sovitun HOPSin mukaisesti. HOPSn etenemistä seurataan aktiivisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa. Korkeakoulu ja työnantaja tukevat ja ohjaavat opiskelijaa.

6 Palaute, arviointi, kehittäminen: Opiskelija ja työnantaja antavat palautetta prosessista ja korkeakoulu kehittää prosessia saadun palautteen pohjalta.

7 Valmistuminen: Malli päättyy opiskelijan valmistumiseen.

Kuvassa esitellään Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi -mallin vaiheet opiskelijan yhteydenotosta hänen valmistumiseensa.
Kuva 1. Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi


Kokemuksia mallin pilotoinnista – huomio opetussuunnitelmaan, viestintään ja opiskelijan tukemiseen

Mallin pilotoinnin yhteydessä tunnistettiin tarve ottaa työssäkäyvien opiskelijoiden huomioiminen osaksi opetussuunnitelmatyötä. Esimerkiksi tekemällä näkyväksi opetussuunnitelmassa se, mitkä opintojaksot opiskelijalla on mahdollista suorittaa työpaikalla opinnollistamalla. Lisäksi opetussuunnitelmaan voisi lisätä kursseja, jotka suoritetaan kehittämistehtävinä työpaikalla.

Lisäksi huomattiin tarve listata opintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja ja löydettiin muun muassa seuraavat suoritustavat:

• Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
• Työssä hankittavan osaamisen tunnistaminen (Opinnollistaminen)
• Korkeakoulujen luomat opintokokonaisuudet työpaikalla tehtäviksi kehittämistehtäviksi
• Gradun/opinnäytetyön tekeminen työpaikalla
• Työharjoittelu
• Muut opetussuunnitelmassa olevat opintokokonaisuudet, jotka voi suorittaa työpaikalla
• Verkko- ja monimuotokoulutuksen mahdollisuudet: Sähköiset tentit, etäopiskelu/hybridi, gradun/opinnäytetyön etätekeminen

Hankkeessa tunnistettiin viestinnän puutteellisuus. Korkeakouluissa ei tällä hetkellä juurikaan tiedoteta mahdollisuuksista saattaa opinnot loppuun työnteon ohella. Viestintää voisi parantaa kahdesta näkökulmasta:
• Viestintä korkeakoulusta ulos. Tarvitaan ohjaus- ja tukisivusto opiskelijalle ja työnantajalle, johon materiaali olisi koottu yhteen paikkaan helposti saavutettavaksi.
• Viestintä korkeakoulun sisällä, jotta opiskelijat ja henkilökunta tietävät mahdollisuuksista. Viestintää voisi ohjaus- ja tukisivuston lisäksi tehostaa esimerkiksi teemaviikolla, sähköpostiviesteillä, sosiaalisen median kautta, työpajojen avulla, yms.

Hankkeessa huomattiin myös, että opiskelija tarvitsee tukea realistisen opintojen toteutussuunnitelman tekemiseen. Hänen voi olla vaikea arvioida omia voimavarojaan, ajankäyttöään ja itseään oppijana. Tätä ongelmaa helpottamaan hankkeessa päädyttiin siihen, että tarvittaisiin esitehtävä. Esitehtävän tekemällä opiskelija saisi realistisemman käsityksen esimerkiksi siitä onko hänellä työelämän ohessa tarvittavaa aikaa opiskeluun, pystyykö hän sitoutumaan suunnitelmaan ja miten hän saa arjen sellaiseen balanssiin, että opiskelu ei kuormita liikaa.

Lisäksi huomattiin, että työssäkäyvä opiskelija tarvitsee paljon tukea korkeakoululta. Mallin mukaisesti korkeakoulu on aktiivisesti yhteydessä opiskelijaan, ja hankkeen aikana työntekijäopiskelijoilla on ollut saatavilla jatkuvaa ohjaustukea. Ilman tukea riski opintojen uudelleenkeskeyttämiseen on suuri alkuinnostuksen laantuessa.

Miten mallia voisi jatkossa hyödyntää

Korkeakouluopintojen pariin palaaminen työelämään siirtymisen jälkeen voi olla haastavaa opiskelijoille ja korkeakoulujen tulisi tunnistaa näiden opiskelijoiden erityispiirteet ja tuen tarpeet. Tuomalla näkyväksi mahdollisuus palata opintoihin, luomalla aidosti vaihtoehtoisia työelämälähtöisiä suoritustapoja sekä tunnistamalla opiskelijoiden vahvuudet ja hankittu osaaminen voidaan edesauttaa työntekijäopiskelijoiden valmistumista. Erityisen tärkeää on tukea ja ohjata työelämässä olevaa opiskelijaa saamaan tutkintonsa valmiiksi.

KOVA-hankkeen luomaa mallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Kehittämällä esille nousseita epäkohtia erityisesti viestinnän osalta ja selkeyttämällä työelämän roolia ja tuomalla esille korkeakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tuoda työelämä lähemmäksi opintoja.

Jatkosuunnitelmana voidaankin miettiä kolmisuuntaisen yhteistyömallin systemaattista laajentamista korkeakouluyhteisöissä, jotta työelämään opintojen aikana siirtyneet opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa loppuun työelämälähtöisesti.

Lähteet

Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021. https://prezi.com/p/y2ckezraaamt/kolmikantainen-ohjaus-ja-tukiprosessi-tyoelamassa-olevan-opiskelijan-valmistumisen-tueksi/

Kirjallisuutta

Kangastie, H. (toim.) 2017. Työtä opinnollistamassa. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 12/2017. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aa1afad0-48c5-43f5-be30-1bbb7d205f75

Kotila, H. & Mäki, K. 2015. Opiskelija käy töissä – ongelma vai käyttämätön mahdollisuus? Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helian julkaisut 2015. Unigrafia, Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132959/HH_21tapaa_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kotila, H., Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. , Moisio A., Pettersson, A. & Aura, P. 2016. Opi työssä – Uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132961/HH_OpiTyossa_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lapin amk. Työn opinnollistamisen toimintaohje opetushenkilöstölle 2021:
https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20ty%C3%B6n%20opinnollistamisen%20ohje.doc

Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Lumen-lehti. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2

Pirttinen,V. 2020. Kokemuksia työn opinnollistamisesta. Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kokemuksia-tyon-opinnollistamisesta/40628/9f3873b8-e20f-4452-bbf6-717372f269fe

Virtanen, A., Helin J. & Tynjälä P. 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Matchmaking-työpajat pk-yritysten ekosysteemiyhteistyön edistäjänä

18.8.2022



Kirjoittajan kasvot.
Insinööri (YAMK) Leena Parkkila työskentelee asiantuntijana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Ekosysteemi tarkoittaa yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välille rakentuvia keskinäisriippuvuuden verkostoja. (TEM 2022) Ideaalisessa ekosysteemissä tavoitteena on vuorovaikutteisen ja laajan yhteistyön kautta tuottaa samasta panoksesta yhdessä enemmän kuin toimijat yksin. Tästä syystä toimijoiden tulisi olla aktiivisia ja hakeutua erilaisiin tilanteisiin, joissa verkottuminen potentiaalisiin kumppaneihin olisi mahdollista. (Valkokari, Hyytinen, Kutinlahti & Hjelt 2020)

Yhteispohjoismaisen DigiProcess-hankkeen (1.10.2019 - 30.9.2022) aikana järjestettiin neljä suurta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin rajat ylittävää Value-konseptin mukaista työpajaa ja matchmaking-tilaisuutta pk- ja mikroyrityksille, suurille toimittajayrityksille sekä prosessiteollisuuden suuryrityksille. Lisäksi järjestettiin yksi rajat ylittävä pk- ja mikroyritysten verkottumistyöpaja.

Rajat ylittävää verkottumista pyrittiin kehittämään teollisuuden ja pk-yritysten välille, jotta ekosysteemityön mahdollisuuksia pystyttäisiin tunnistamaan. Matchmaking-työpajatapahtumilla on tarkoitus tukea pk-yrityksiä, jotka tarjoavat palveluita prosessiteollisuudelle ja edistävät digitaalisten palvelujen sekä prosessiteollisuuden ekosysteemien digitaalista kehittymistä erilaisille liiketoiminta-alueille kuten teräs, kaivostoiminta, bio- ja metsäteollisuus.

Value-työpajakonsepti

Value-työpajakonsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran Process-SME-hankkeen (1.9.2016–31.8.2019) Matchmaking-työpajoissa. DigiProcess-hankkeen aikana Matchmaking-työpajatapahtumat järjestettiin pääosin etäyhteyden välityksellä Covid-19 takia.

Matchmaking-työpajat olivat osa Pohjois-Suomen ja Pohjois Ruotsin prosessiteollisuutta palvelevien yritysten rajat ylittävää ekosysteemiyhteistyötä. Työpajat tarjosivat pk- ja mikroyrityksille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen, uusien yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Tapahtumat mahdollistivat uusien yhteistyökumppaneiden löytämisen ja sitä kautta mahdollisuuden kasvuun ja levittäytymisen uusille markkina-alueille.

DigiProcess-hankkeessa ekosysteemien kehityksen edistämiseksi Matchmaking-työpajat sisälsivät mm. alla lueteltuja elementtejä, joista myös nykyisin käytössä oleva Value-konsepti muodostuu.

1) Alan asiantuntijoiden / tutkijoiden inspiroivia esityksiä asiantuntijoilta ja tutkijoilta mm. teknologiset trendit, uudet liiketoimintamallit, ekosysteemiyhteistyön mahdollisuudet sekä teollisuuden digitalisaatiota tukevat työkalut ja mallit jne.

2) Prosessiteollisuuden suuryritysten edustajien esitykset: haasteet, tarpeet, kehittämissuunnitelmat, toimittajien odotukset.

3) Pk-yritysten esitykset: Digitalisaatioon liittyvä tarjonta ja palvelut.

4) Matchmaking-osio, joissa pk-yritykset ja prosessiteollisuuden yritykset kohtaavat ja selvittävät yhteistyömahdollisuuksiaan.

5) Epämuodollinen osuus kuten esim. päivällinen.

Kuva 1 Parkkila elokuu 2022.jpg
Kuva 1. Value Mine 16.6.2022 Euro Mine Expon sivutapahtuma Skellefteåssa ja etänä.


Neljä Matchmaking-työpajaa

DigiProcess-hankkeen aikana järjestettiin neljä Value-konseptin mukaista työpajaa ja ne toteutettiin eri toimialoille kuten teräs-, kaivos-, bio- ja metsäteollisuus. Tapahtumat oli tarkoitettu pohjoissuomalaisille ja pohjoisruotsalaisille prosessiteollisuutta palveleville yrityksille.

Ensimmäinen DigiProcess-hankkeessa pidetty tapahtuma oli metsä- ja bioteollisuuden työpaja Forest&Bio 19.11.2020. Toisena järjestettiin terästeollisuuden työpaja Value Steel 23.3.2021. Kolmantena ja neljäntenä kaivosteollisuuden työpajoina olivat Euro Mine Expon sivutapahtumina järjestetyt Value Mine 3.6.2021 ja Value Mine 16.6.2022 (kuva 1). Viimeisin kaivosteollisuuden työpaja oli hybriditapahtuma eli paikan päällä Skellefteåssa ja etänä.

Työpajoihin on osallistunut kaiken kaikkiaan noin 300 henkilöä. Covid-19 takia tapahtumat olivat pääosin etänä, joten tapahtumia edeltävät verkostoitumisillalliset jäivät pois. Lähes kaikista työpajojen yritysesityksistä on tehty koosteet www.digiprocess.eu sivuille News&Events- tai Blog-osioon.

Kuva 2. Matchmaking- työpaja pk-yrityksille .png
Kuva 2. Matchmaking- työpaja pk-yrityksille 24.5.2022 (www.digiprocess.eu).

 

Rajat ylittävä pk-yritysten Matchmaking-työpaja

Toukokuun loppupuolella 2022 järjestettiin DigiProcess-hankkeessa ensimmäistä kertaa pelkästään pk- ja mikroyrityksille rajat ylittävä ”Matchmaking for Cross-Border Sales” -työpaja, kuva 2. Tapahtuma oli tarkoitettu pohjoissuomalaisille ja pohjoisruotsalaisille prosessiteollisuudelle tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta kiinnostuneille pk-yrityksille, jotka voivat verkostoitua ja suunnitella yhteistyötä.

Puoli päivää kestävässä tapahtumassa yritykset saivat esitellä lyhyesti osaamista ja tarjontaa, kuunnella asiantuntijaluentoa (kuva 3), osallistua pyöreän pöydän keskusteluihin ja lopuksi yritykset saivat tavata toisiaan tapaamisaikataulun puitteissa. Pyöreän pöydän keskusteluissa teemana oli haasteet ja mahdollisuudet kansainvälisessä ja rajat ylittävässä markkinoissa. Lisäksi pohdittiin, millä tavoin julkiset organisaatiot voivat tukea pk-yrityksiä.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hyvä yritysten keskinäisen vertaisverkoston tapaamismahdollisuus, jossa voitiin vaihtaa kokemuksia yritysten kesken yritysasiantuntijan vetämänä. Tämän työpajan annista tulee syksyn 2022 aikana artikkeli www.digiprocess.eu sivuille News&Events- tai Blog-osioon.

Kuva 3 Parkkila elokuu 2023.jpg

Kuva 3. Asiantuntijaluento pk-yrityksille 24.5.2022

Lopuksi

Matchmaking-työpajatapahtumat ovat koonneet yhteen saman alan toimijoita. Tapahtumissa prosessiteollisuuden yrityksillä on ollut mahdollisuus esitellä pk-yrityksille tarpeitaan, haasteitaan ja odotuksiaan. Pk-yrityksillä on ollut hyvä mahdollisuus esitellä yritystään, tuotteitaan, palveluitaan ja osaamistaan. Value-tapahtumien loppupuolella on jokaisessa työpajassa ollut Matchmaking-osuus, jossa pk-yritykset ovat voineet tavata suuryrityksen edustajia. Näissä tapaamisissa pk-yrityksillä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus päästä keskustelemaan suuryrityksen päättävissä asemissa olevien henkilöiden kanssa. Myös pk-yritysten keskinäinen rajat ylittävä työpaja oli tärkeä tapahtuma, jossa etsittiin kumppania ja mahdollisuutta yhteistyöhön.

DigiProcess-hankkeessa etätapahtumiin osallistuminen on ollut helppoa oman työpisteen ääreltä. Resursseja on säästynyt, kun on voinut osallistua milloin tahansa päivän aikana ja valita katsottavaksi ja kuunneltaviksi sellaiset esitykset mitkä haluaa. Lisäksi resursseja on säästynyt, kun ei ole tarvinnut matkustaa paikan päälle tapahtumiin.

Mitä etätapahtumissa sitten menettää, jos ei tapaa ihmisiä kasvotusten ja ole paikan päällä tapahtumissa, kun satunnaiset kohtaamiset lounaan tai kahvittelun ääressä jäävät pois. Mahdollisien yrityskumppanuuksien löytäminen ja uusien asiakassuhteiden luominen voi olla vaikeampaa kuin että tapaisi luonnollisesti kasvotusten tapahtumissa. Todennäköisesti myös luottamuksen rakentaminen voi olla vaikeampaa etätapahtumissa ja -tapaamisissa. Kuitenkin ensivaikutelma ja tieto mahdollisesta uudesta yhteistyökumppanista on tärkeää.

Lähteet:

TEM 2022. Kasvuekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä. Viitattu 22.06.2022 https://tem.fi/ekosysteemit.

Valkokari K., Hyytinen K., Kutinlahti P. & Hjelt M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. DOI: 10.32040/2020.Ekosysteemiopas. Viitattu 22.6.2022 https://docplayer.fi/200971982-Yhdessa-kestavaa-kasvua-ekosysteemiopas-katri-valkokari-kirsi-hyytinen-pirjo-kutinlahti-ja-mari-hjelt.html

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 36 37 38Seuraava