Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi – yhteisöllisyyttä etätyöhön -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lappilaisten yritysten osaamista yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen digitaalisissa ympäristöissä toimittaessa. Hankkeen toiminnan ydin on 10-osainen webinaarisarja ja siihen kytkeytyvät vertaisoppimisen klinikat. Webinaareihin pohjautuen tuotetaan artikkeleita aiheisiin liittyen. Artikkeleita kirjoittavat hankkeen asiantuntijatiimin jäsenet.

Työnantajan velvollisuus on työturvallisuuslain nojalla huolehtia työturvallisuudesta ja työterveyshuollon toteutumisesta (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738). Työterveyshuollon tehtävänä on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran aikana. Työnantaja, työpaikan henkilökunnan edustaja sekä työterveyshuollon edustaja yhdessä suunnittelevat työterveyshuollon sisällön sekä seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toteutumista.

Työpaikoilla pakollinen työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, ei sairauden hoitoa. Vaaraa aiheuttavat tekijät selvitetään työpaikkaselvityksessä ja näitä tekijöitä seurataan työterveystarkastuksissa. Selvityksessä arvioidaan työpaikkaa ja työoloja sekä vaaran paikkoja, joiden vaikutusta terveyteen vältetään eri keinoin sekä kehittämällä työtä ja työn tekemistä turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. (Työsuojeluhallinto 2015-2022.)

Työelämä haastaa aivojamme yhä enemmän

Työtä ja työn tekemistä on pitkään kehitetty kehon terveyden kannalta. Työssä on vaaran paikkoja, työkoneetkin voivat mennä rikki, mutta entä ihmisen suurin kone, oma tietokone eli aivot? Aivot ovat kuluvaa tavaraa kuten kehokin. Aivojen terveydestä tulee pitää huolta siinä missä muustakin jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Aivojen terveys ja aivotyö tarkoittavat tiedollisia eli kognitiivisia vaatimuksia kuten muisti, hahmotus, tiedon käsittely, uusien asioiden oppiminen ja ohjeiden sisäistäminen. Aivojen liian pitkään jatkuva liiallinen kuormitus näkyy mm. aivokuoren ohentumisena ja muistikapasiteetin pienentymisenä eli liianaikaisten ikääntymisen vaikutuksina. Miten aivojen terveydestä kehon terveyden lisäksi huolehditaan ja miten työtä kehitetään, jotta aivoterveys, kehon terveyden kanssa, on hyvää? Aivojen erilaiset harjoitteet ja työn kehittäminen hyvien elintapojen ohella auttavat aivoterveyttä. (Terveyskylä 2021.)

Etätyöstä monipaikkaiseen työhön

Korona-pandemia pakotti töiden uudelleen järjestelyyn, etätyö tuli tutuksi ja nyttemmin monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen.

Euroopan Unionin elin- ja työolojen kehittämisvirasto Eurofoundin vuonna 2020 tekemän Living, working and COVID-19 -tutkimuksen mukaan etätöihin kotiin siirryttiin EU:n alueella eniten juuri Suomessa. Kutakuinkin kaikki, jotka pystyivät tekemään etätyötä, siirtyivät työskentelemään etänä. Työtä tehtiin yksin ja tavanomainen lähityö työkavereineen jäi vähälle. (Eurofound 2020.)

Tilastokeskuksen Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin -tutkimuksen mukaan työntekijät haluavat edelleenkin jatkaa tai lisätä etätyöskentelyä pandemiaa edeltävään työskentelyyn verrattuna. Tavallisen lähityön tilalle on tullut monipaikkainen työskentely. (Tilastokeskus 2021.)

Työterveydestä tulee huolehtia, huolimatta missä työtä tehdään - toimistolla, etätyössä tai monipaikkaisesti. Työergonomiasta tulee huolehtia, mutta myös ihmisen tietokoneesta, aivoista.

Yksin työskentelyssä on riskinsä

Lähityöskentelyssä toimimme yksilönä työpaikan yhteisössä, etätyössä olemme usein ihan yksin. Yksin työskentely voi johtaa siihen, että työpäivän mitta venyy eikä taukoja tule pidettyä. Lounas saattaa jäädä väliin tai syödään pitkin päivää jotain nopeaa naposteltavaa. Töitä kertyy ja uni saattaa jäädä vähäksi. Liikuntaa ei tule harrastettua, eikä liiemmin tavattua toisia ihmisiä.

Aivot ovat korvaamaton kovalevy, johon vaikuttaa liikunta, ruoka, mieli, ihmissuhteet, paheet ja uni. Aivojen sopiva haastaminen, kuten uuden oppiminen sekä liiallisen stressin välttäminen, ovat hyvää lääkettä aivoille. Aivoterveys ja aivoihin liittyvät sairaudet eivät suinkaan ole vain ikääntyneiden terveyttä tai sairautta, se on kaiken ikäisten asia, johon vaikuttavat henkilökohtaiset valinnat sekä työ ja työolot. (Huotilainen 2022.)

Työrauhaa aivoille

Aivotutkija, professori Minna Huotilainen puhui Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen Aivot etätyössä -webinaarissa 30.5.2022 aivojen terveydestä ja työn vaikutuksista aivoterveyteen. Aivojen terveys on osa työturvallisuutta, johon voidaan vaikuttaa työtä kehittämällä ja lisäksi omilla henkilökohtaisilla valinnoilla ja elämäntavoilla. Huotilaisen mukaan työtä ja elämää tulee kehittää aivoille terveellisemmäksi.

Uni on hyvin tärkeä osa aivojen hyvinvointia. Työssä tulee eteen uusia ja erilaisia asioita ja työpäivät ovat erilaisia; on tunteisiin vaikuttavia asioita, onnistumisia ja pettymyksiäkin. Unen aikana aivot eivät lepää, ne työskentelevät koko ajan, mutta aivot tarvitsevat hyvää unta omaan työskentelyynsä.

Hyvän ja tarpeeksi pitkän unen aikana aivot ehtivät työskennellä tarpeeksi, siirtää asioita pitkäkestoiseen muistiin ja käsitellä tunteita. Työpäivän pettymys voi riittävän unen jälkeen tuntua pienemmältä, koska aivot ovat yöllä ehtineet käsitellä asioita, jolloin mittasuhteet ja merkitykset asettuvat omiin uomiinsa. Hyvän nukkumisen jälkeen pystytään kiinnittämään huomioita isoihin ja tärkeisiin asioihin, keskittyminen on hyvää. (Huotilainen 2022.)

Aivot tarvitsevat oman työskentelyrauhan asioiden käsittelyyn. Jos työpäivä on kiireinen, stressaava, multitaskausta, päivän mitta on pitkä ja niin edelleen, on työpäivän jälkeen vaikea saada unta. Kesken jääneet työasiat pyörivät mielessä. Tosin väsyneenä uni saattaa tulla hyvinkin nopeasti, mutta uni on katkonaista, liian lyhyttä, jolloin aivot eivät pysty työskentelemään, kuten pitäisi. (Huotilainen 2022.)

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Aivoterveys vaatii hyviä elämäntapoja sekä riittävää ja hyvää unta. Joskus töissä on kiire, stressi painaa ja päivät venyvät. Ihminen kyllä jaksaa, mutta jaksavatko aivot. Aivotkin jaksavat tietyn tsempin, mutta jatkuva stressi, tauottomat työpäivät ja työssä venyminen ovat pahaksi aivoille.

Häämöttävä loma auttaa tsemppaamaan ja jatkamaan, kunhan se ei ole jatkuvaa lomasta lomaan venymistä ja elämistä. Aivot tarvitsevat hyvän ja säännöllisen työskentelyrauhan ja palautumisen, päivittäin ja lomallakin. Liiallinen työkuorma voi johtaa pitkään univajeeseen, aivojen kuormittumiseen ja sitä kautta terveyden heikkenemiseen. Huotilaisen mukaan työ ei saisi häiritä jatkuvasti ihmisen nukkumista ja asettaa ihmistä vaaraan. Työ ei saa laittaa työntekijää vaaralle alttiiksi. (Huotilainen 2022.)

Unen lisäksi työpäivän aikainen kehon käyttäminen on tärkeää. Monipaikkaisessa työssä voisi olla hyvä kehittää kehon käyttämisen tapoja, ottaa työpäivän väliin lepoaika, käydä ulkona ja liikkua. Lenkki työpäivän aikana antaa pirteyttä ja jaksamista niin keholle kuin aivoillekin. Myös työntekoon on hyvä liittää kehon käyttöä. Jatkuvan istumisen sijaan on hyvä nousta ja tehdä työtä seisten ja liikkua välillä. (Huotilainen 2022.)

Aivot etätyössä -webinaari toteutettiin kuunteluwebinaarina. Osallistujille ilmoitettiin ennakkoon, että on hyvä lähteä ulos kävelylle ja kuunnella webinaaria. Huotilaisen mukaan sellainen on hyvää yhdistämistä aivojen kannalta; tehdä jotain keholla ja käyttää samalla aivoja.

Huotilainen aivotutkijana tietää muistin ja tekemisen yhteyden. Liikunnallisen elämäntavan omaavilla ihmisillä muun muassa hippokampuksen alueella olevan muistialueen koko on suurempi, eli muistikapasiteetti on suurempi kuin vähän liikkuvilla ihmisillä.

Millainen onkaan työpaikan ihannetyöntekijä?

Parhaaksi työntekijäksi voidaan mieltää henkilö, joka tekee monta asiaa yhtä aikaa. Hän vaikuttaa moneen suuntaan, hänet saa aina kiinni, hän vastaa heti puhelimeen tai sähköpostiin, on saavutettavissa monissa kanavissa. Hän voi työskennellä missä vain, ei välitä melusta, hän ei pidä taukoja ja venyttää työpäivää pitkäksi. Hän kuvittelee kykenevänsä käsittelemään monia tietoja yhtä aikaa. Mutta, aivojen tiedonkäsittelyn kannalta hän ei ole ihannetyöntekijä. (Huotilainen 2022.)

Huotilaisen mukaan ylimääräiset työn keskeytykset ja häiriötekijät vaikuttavat aivoihin. Keskeytyneet työtehtävät jäävät mielen pohjalle ja ne varastavat ihmisen kognitiivista eli tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Liika kuormitus vie voimia aivoilta. Pienet keskeytykset eivät ole vaaraksi, mutta jos työn luonne muuttuu jatkuviksi keskeytyksiksi ja keskeneräisten työtehtävien määrä kasvaa, vaikuttaa se haitallisesti aivojen terveyteen.

Toisaalta koronapandemian aikana koettu etätyö saattoi tuoda työhön liiallista hiljaisuutta, mikä voi vaikuttaa työn tekemiseen heikentävästi. Työssä, myös etätyössä, on hyvä olla yhteydessä työkavereihin, saada virikettä ja piristystä työpäivään. Liiallinen yksinolo ja tila, ettei ajatuksia voi vaihtaa kenenkään kanssa, on sekin pahaksi. Aivot tarvitsevat yhdessä tekemisen tunteen. Taukojen ja lepoaikojen aikana työssä voi tavata toisia, tavalla tai toisella, jolloin työyhteisökin pääsee rakentumaan ja aivojen kannalta tärkeät tauot tulee pidettyä.

Työpaikalla ihannetyyppi voisi olla myös henkilö, joka hoksauttaa toisille portaiden käyttämisestä hissiin sijaan tai vaikkapa lounastauosta. Monipuoliselle lounaalle meneminen yhdessä on hyväksi aivoille, niin monipuolisen ruoan kuin toisten tapaamisen ja ajatusten vaihdonkin kannalta.

Työpaikan lounaskulttuuri, jossa kaupan pizza lämmitetään mikrossa ja mennään omaan työpisteeseen yksin syömään, ei tue aivojen terveyttä. Yhteinen lounastauko voidaan järjestää myös virtuaalisesti, näin myös etätyöntekijöiden yhteisöllinen aika sekä työn tauottaminen tulee huomioitua. Etänä yhteinen taukojumppakin onnistuu oikein hyvin. (Huotilainen 2022.)

Kehon ergonomiasta kohti aivoergonomiaa

Omaa työtä voi hallita ja siten vaikuttaa positiivisesti aivojen hyvinvointiin. Työterveyslaitoksen eritysasiantuntija Kirsi Luokkala kehottaa pohtimaan omaa aivoergonomiaa siinä missä muutakin ergonomiaa.

Työpaikan avokonttorin häly vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelyyn ja työhön keskittymiseen. Työpaikalla on hyvä olla hiljaisia tiloja ja keskittymistä vaativat työtehtävät voi tehdä monipaikkaisessa työssä omassa rauhallisessa työtilassa, esimerkiksi kotona. Samoin pientä virikettä ja aktiivisuutta voi saada uudesta työympäristöstä.

Keskeneräiset työtehtävät kuormittavat ja to do -lista voi auttaa. Asioita kannattaa siirtää paperille tai sähköiseen työlistaan ja muistaa myös päivittää listaa. Jatkuvat keskeytykset ja usean tehtävän samanaikainen suorittaminen kuormittavat aivoja. Työtehtävien priorisointi ja keskittyminen auttavat. Häiriötekijät, kuten kilkattava puhelin ja sähköposti, on syytä hiljentää. (Luokkala 2021.)

Myös Muistilitto vinkkaa samanlaisista asioista. Työntekijöiden on hyvä pitää huolta aivoergonomiasta, joka tarkoittaa työn, työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen tarkastelua ja yhteensovittamista kognitiivisen toimintakyvyn kuten muistin ja tarkkaavaisuuden kanssa. Jokaisen on hyvä tehdä rajat omalle työlleen.

On hyvä luoda itselle työympäristö vaihtelevasti sinne, missä se palvelee parhaiten omaa työn suorittamista. Se voi olla etätyöpaikka tai työpiste työpaikalla, kunhan työn tekeminen on sujuvaa. Optimoimalla työn tekemisen olosuhteet työn lopputulos on laadukkaampaa ja samanaikaisesti aivot pysyvät terveempinä. Työstä karsitaan aivoille haitalliset turhat asiat pois ja tuodaan myönteisiä asioita tilalle, mikä edistää aivojen terveyttä. Aivojen hyvinvointi on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän asia ja siihen voidaan vaikuttaa yhdessä ja yksin. (Muistiliitto 2022.)

Työkavereita ei voi hiljentää kuten puhelinta, mutta liiaksi häiritsevien työkavereiden kanssa voidaan sopia ajat, jolloin keskitytään työhön. Työkaverit saattavat keskeyttää työtä myös sähköpostein, mutta niihinkään ei tarvitse reagoida heti. Kalenteriin on hyvä laittaa myös lounastauot, näin tauko tulee pidettyä ja työkaverit näkevät, että olet varattuna tuolloin, eivätkä varaa palaveria samaan aikaan. (Muistiliitto 2022.)

Digitiimi auttaa etätyöosaamisen kehittämisessä

Aivot etätyössä -webinaari oli tarkoitettu lappilaisille yrittäjille ja yritysten henkilökunnille. Webinaarin jälkeen järjestettiin klinikka, jossa osallistujat yhdessä pohtivat, mitä työssä voi tehdä, että työnteko palvelisi paremmin aivoterveyttä.

Klinikan osallistujien mukaan työnteon häiriötekijöihin on hyvä puuttua. Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti ja työtä voi tehdä hitaammin ja keskittyen. Olemme opettaneet aivot reagoimaan, voimme opettaa ne myös keskittymään, yksi hyvä keskittymisen metodi on Pomodoro-tekniikka (Työterveyslaitos 2020).

Klinikalla keskusteltiin myös yhteisten sääntöjen tärkeydestä, esimerkiksi asioihin reagoimiseen ja hiljaisen työajan löytymiseen liittyen. Organisaatiossa tarvitaan säännöt myös tavoitettavuuteen.

Aivojen kannalta ei ole hyvä olla tavoitettavissa jatkuvasti, 24/7. Yhteisiä sääntöjä työntekemiseen kaivataan niin johtajuuden kuin työn tekemisen rakenteisiin esimerkiksi, miten työtekijä saa tauottaa työpäivää. Yhteisistä säännöistä on hyvä keskustella ennakkoon eikä vasta sitten, kun haittaa on jo ehtinyt tapahtua.

Mutta entä sinä siellä ruudun takana, luit juuri artikkelin aivoista työssä. Luitko istualtaan, kilisikö puhelin ja sähköposti samaan aikaan? Mitä jos lukisit seuraavan artikkelin rauhassa seisten ja auttaisit aivojasi. Mutta ethän tee sitä yömyöhään, vaan mene nukkumaan ja anna aivojesi tehdä omaa työtään.

Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen webinaarit jatkuvat kevääseen 2023 saakka erilaisin teemoin. Hankkeen verkkosivuilta löydät webinaarien tallenteet ja pääset ilmoittautumaan tuleviin webinaareihin. Webinaareja on muun muassa etätyön kokemuksista, tilakokemuksista monipaikkaisessa työssä, asiakkaiden kohtaamisesta verkossa sekä sosiaalinen aika etä- ja verkkotyöskentelyssä.

Lähteet

Eurofound 2020. Living, working and COVID-19. Viitattu 7.6.2022 https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef20059en.pdf

Huotilainen, M. 2022. Aivot etätyössä. Webinaari 30.5.2022

Luokkala, K. 2021. Aivoergonomiasta kevennystä työn kuormittavuuteen. Viitattu 7.6.2022 https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/aivoergonomiasta-kevennysta-tyon-kuormittavuuteen/#e94d824f

Muistiliitto 2022. Hyvä työ aivoille. Viitattu 7.6.2022 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
Terveyskylä 2021. Aivojen huolto ja treenaus. Viitattu 2.6.2022 https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-toimintakykyyn-vaikuttavia-tekij%C3%B6it%C3%A4/aivojen-huolto-ja-treenaus

Tilastokeskus 2021. Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin. Viitattu 7.6.2022 https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ywrp1_202100_2021_25870_net.pdf

Työsuojeluhallinto 2015-2022. Työterveyshuolto. Viitattu 2.6.2022 https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto
Työterveyslaitos 2020. Pomodoro-tekniikka vähentää aloittamisen vaikeutta ja auttaa keskittymään. Viitattu 7.6.2022 https://www.ttl.fi/tyopiste/pomodoro-tekniikka-vahentaa-aloittamisen-vaikeutta-ja-auttaa-keskittymaan

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kunnat ympäri Suomen ovat yhteisen haasteen edessä. Paljon puhuttu osaajapula uhkaa jo yritysten kasvua ja kuntien elinvoimaisuutta. Maakunnista etenkin Lappi ja Kanta-Häme ovat hyvin samankaltaisessa tilanteessa. Meillä on paljon pieniä pk-yrityksiä ja esimerkiksi kansainvälisten osaajien laadullinen työllistyminen alueelle on vielä varsin heikkoa.

Talent Boost on kansallinen ohjelma, jonka avulla edistetään kansainvälisten osaajien houkuttelua, maahanmuuttoa ja Suomeen juurtumista. Korkeakouluissa Talent Boostin ydinsisältö keskittyy kansainvälisten opiskelijoiden tukemiseen vahvistamalla heidän työelämäyhteyksiä ja tuntemusta, tukemalla kotimaisten kielten oppimista ja tarjoamalla muuta tukea alueelle integroitumisen tueksi.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu aloittivat syksyllä 2021 koordinaatioyhteistyön, jonka tarkoituksena oli koota ammattikorkeakouluissa työskenteleviä Talent Boost -toimijoita yhteen.

Myös Talent Boost -kehittämisen kannalta Lapin AMK ja HAMK ovat hyvin samoissa lähtökohdissa. Suurimpana haasteena on saattaa opiskelijat ja yritykset yhteen, niin että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Palveluja on jo tällä hetkellä olemassa niin opiskelijoille kuin yrityksille, mutta tietoisuutta eri mahdollisuuksista tulee lisätä, kehittää palvelutarjontaa edelleen, selkeyttää palvelupolkuja sekä hälventää ennakkoluuloja.

Yhteistyön käynnistäminen ja vierailu TAMKissa

Koordinaatioyhteistyö Talent Boostin osalta lähti liikkeelle toteuttamalla kyselyn ammattikorkeakoulujen Talent Boost -toimijoille, jotta saisimme kokonaiskuvan siitä, missä mennään ja mitä haasteita tai onnistumisia missäkin päin Suomea on koettu. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa myös Talent Boost -toimintaa ja toimenpiteitä ammattikorkeakouluissa ympäri Suomen.

Kysely teemoiteltiin kolmeen pääteemaan: osaajien houkuttelu, opiskelijoiden integraatio ja työelämäyhteistyö. Kyselyyn saatiin erittäin hyvin vastaajia 17 eri ammattikorkeakoulusta. Kyselyn kautta kävi ilmi, että melkein kaikki toimijat kokivat haasteita opiskelijoiden ja yritysten kohtauttamisessa, kielivaatimuksissa sekä ennakkoluulojen suhteen. Yleisesti ottaen suurimmissa kaupungeissa on parhaiten onnistuttu sitouttamaan mukaan myös muita toimijoita ja synnyttämään kokonaisvaltaisempia palvelukokonaisuuksia kuten International House -konsepteja.


Kuvio 1: Suurimmat haasteet kv-opiskelijan työllistymisessä, tiivistelmä AMKien kyselystä

Ammattikorkeakouluissa on organisoiduttu myös hyvin eri tavoin Talent Boost –toimintaan liittyen. Vierailimme loppukeväästä TAMKin urapalveluissa ja pääsimme myös tutustumaan siihen, miten Talent Boost on organisoitu Tampereella ja minkälaista yhteistyötä alueella tehdään. Tapaaminen oli pitkän etäilyn jälkeen mahtava mahdollisuus ja antoi aivan erilaisen ulottuvuuden asioiden käsittelylle. Saimme myös paljon vinkkejä ja käytänteitä jaettua puolin ja toisin.

Verkoston ensimmäinen kokoontuminen

AMKien Talent Boost -verkoston ensimmäinen tapaaminen pidettiin Teamsin välityksellä 9.6 ja läsnäolijoita oli yhteensä 21 eri ammattikorkeakoulusta, mikä oli todella hieno lähtölaukaus koordinaatiolle.

Halusimme pitää ensimmäisen tapaamisen kevyenä, joten tutustuimme toisiimme ja pohdimme yhdessä mitä haluamme ammattikorkeakoulujen Talent Boost – yhteistyöltä. Saimme myös kuulla hienoja esimerkkejä mitä Talent Boost -teeman eteen on tehty ympäri Suomea. Näistä mainittakoon esimerkkinä JAMKin käytännönläheinen ja ketterä someviestintä avoimista työpaikoista ja tapahtumista opiskelijoille, Turun AMKn MOI-ohjauspalvelukonsepti ja TAMKin tukirahajärjestelyt kv-harjoitteluun sekä monia muita.

Kiinnostusta herättivät myös erilaiset suomen kielen kehittämisen toimenpiteet, kuten Haaga-Helian, Laurean, Metropolian, Helsingin yliopiston sekä Aalto yliopiston yhteinen Kieliboosti-hanke.

Miten tästä eteenpäin?

Verkostotapaamisessa sovimme, että koordinaatiota on tärkeää jatkaa ja tapaamisia pidämme jatkossa kahden kuukauden välein. Tulevat tapaamiset teemoitellaan, sillä verkosto on suuri ja näin päästään paremmin keskustelemaan kohdennetuista aiheista. Hyvien käytänteiden jakamista ja kollegiaalista tukea verkoston kesken pidettiin tärkeänä. Livetapaamista suunnittelemme alkuvuodelle 2023, jotta pääsisimme myös syventämään keskusteluja ja yhteistyötä sekä tutustumaan myös kaupunkien tarjoamiin palveluihin.

Lähteet:

Talent Boost, https://talentboost.fi/etusivu, luettu 2.9.2022.

Kieliboosti, Home – Kielibuusti, luettu 5.9.2022.

TurkuAMK, Moi ohjaspalvelut, https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/opiskelu-turun-amkssa/maahanmuuttajana-amkssa/, luettu 7.9.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Digitaaliset ratkaisut ja uusi teknologia yleistyvät kovaa vauhtia terveys- ja hyvinvointialoilla. Tämä edellyttää kykyä suunnitella, kehittää ja arvioida teknologiaa hyödyntävien toimintamallien vaikuttavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. (STM 2014.)

Vuonna 2020 käynnistyi Lapin ammattikorkeakoulussa ensimmäinen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille suunnattu digitaalisiin terveyspalveluihin keskittyvä koulutus osana Lapin AMK Master Schoolia. Tässä koulutuksessa, kuten muissakin Lapin ammattikorkeakoulun monialaisissa koulutuksissa, keskeistä on uuden tiedon tuottaminen sekä osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen työelämän kehittämisessä, vahva tulevaisuusorientaatio sekä innovointi.

"Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen -suuntauksessa opintojen sisällöt kannustivat ajattelemaan sosiaali- ja terveysalaa laajemmin sekä erilaisesta näkökulmasta. Olen oppinut mitä kaikkea muutakin sote-alan taustalla on kuin yksilön työ. Digikeinojen hyödyntäminen on ollut alusta asti mukana opinnoissa. Osaan nyt paljon laajemmin erilaisten digikeinojen hyödyntämistä kuin opintojen alussa."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija

Ensimmäinen koulutus toteutui digitaaliset terveyspalvelut ja hyvinvointiteknologia lähtöisesti ja tämän jälkeen painopistettä siirrettiin hieman enemmän terveyden edistämiseen. Nyt koulutus kantaa nimeä Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistäminen.

Digitalisaatio kytkeytyy terveyden edistämiseen

Muutoksella haluttiin entistä paremmin vastata yhteiskunnalliseen tarpeeseen sosiaali-, terveys- ja liikuntapalvelujen toimintaympäristön muuttuessa ja erilaisten omahoitoa tukevien digitaalisten ratkaisujen lisääntyessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu Suomen terveys- ja hyvinvointipoliittisiin linjauksiin. Taloudelliset reunaehdot, globalisaatio, monikulttuuristuminen ja väestön ikärakenne sekä ennakoimattomat muutokset muokkaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten toimintaympäristöä. Uusille sukupolville digitaalisuus on oletusarvo, ei vain lisä nykyisiin palveluihin. (Dufva ym. 2021; STM 2016). Tämä vuoksi palveluiden kehittäminen tulevaisuus huomioiden on erityisen tärkeää.

"Opintojen ja opetuksen innovatiivisuus yllätti positiivisesti. Oli tekemisen meininkiä. Opetuksen punaisena lankana on ollut ihmislähtöisyys, palveluiden tuottaminen ihmiseltä ihmiselle. Palveluita tuotetaan ensisijaisesta asiakkaillemme. Yhteiskehittäminen oli tärkeä osa opintoja - tehdään yhdessä jokaisen taustaa ja osaamista hyödyntäen työelämää ja ennen kaikkea loppukäyttäjää, potilasta/asiakasta ajatellen. Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja tulevaa soteuudistustakin ajatellen."
- Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

Yhteisöllisyys toteutuu myös verkon yli opiskelussa

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen on tunnistettu olevan joustava ja tehokas korkeakoulutuksen muoto työelämän osaamisen uudistamiseen. Koulutuksen tunnuspiirteitä ovat työelämälähtöisyys, monipuoliset oppimisympäristöt ja joustavat aikataulut (Arene 2016).

Lapin ammattikorkeakoulussa iso osa koulutuksista on mahdollista suorittaa virtuaalikampuksella, jossa opetushenkilöstön tehtävänä on entistä enemmän myös tukea opiskelijoita yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen. Työn tulevaisuuden näkökulmasta megatrendien valossa verkostomainen toimintatapa tulee olemaan yksi merkittävimpiä tekijöitä työelämässä. (Dufva ym. 2021)

"Toisten opiskelijoiden kanssa verkostoituminen etänäkin on ollut antoisaa. Verkostot muodostuvat laajoiksi kattaen ihmisiä monilta työelämän sektoreilta. Työelämäverkosto kattaa lähes koko Suomen. Vertaistuki on ollut tärkeä voimavara opintojen aikana."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija

"Opintojen aikana oma ryhmä oli suuri voimavara. Verkostoituminen kanssakulkijoiden kanssa oli opintojen parasta antia. Mikä parasta he kulkevat edelleen mukana työelämässä."
-Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

 

Kuvio 1. Lapin AMK kuvaa verkkosivuillaan YAMK-opintojen erityislaatuisuutta palapelinelikentällä.

Henkilökohtaiset urasuunnitelmat opintojen suuntaajina

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on maisteritasoinen koulutus, jossa on kiinteä yhteys työelämään: opiskelijat ovat tutkintoa suorittaessaan työ- ja elinkeinoelämän työtehtävissä. Uusimpaan tutkimustietoon perustuvat sisällöt, aidot työelämän oppimis- ja kehittämisprojektit sekä ammattikorkeakoulujen työelämän kehittämis-, tutkimus- ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille rikkaan oppimisympäristön, joka tuo osaamiselle oikean tarvelähtöisen suunnan ja sisällön (Arene 2016).

Tutkinnosta kolmasosa muodostuu opinnäytetyöstä (30 opintopistettä), ja moni opiskelija on löytänyt työelämää palvelevan aiheen omasta organisaatiostaan. Näin opinnot tukevat myös omaa työtä ja omaa työyhteisöä. Osa puolestaan haluaa haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle suunnitellen tulevaisuutta esimerkiksi teknologia-alan yrityksessä ja löytää opinnäytetyön aiheensa sieltä.

"Olen pystynyt hyödyntämään paljon oppimaani työelämässä. Pääsin opintojeni aikana jo työelämän kehitys- ja innovaatiotehtäviin mukaan, opiskelemani YAMK-tutkintoni ratkaisi tämän rekrytoinnissa. Tämänhetkisessä työtehtävässä pystyn hyödyntämään oppimaani laajasti sekä kehittämään omaa osaamistani lisää. Työelämä ja opinnot tukevat toinen toisiaan loistavasti, tähän auttaa työnantajan kannustava ote kehitystyöhön."
-Milla Dahl, YAMK opiskelija

Opintojen alussa käydään jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtainen keskustelu, jossa myös tulevaisuuden urasuunnitelmat ovat tarkastelussa. Lapin ammattikorkeakoulun Master School mahdollistaa opintojen suuntaamisen profiloivilla opinnoilla oman mielenkiinnon mukaisesti. Tarjonnassa on jatkuvasti useita opintojaksoja, joista 30 opintopisteen verran voi itse valita.

Uraseurannoissa näkyy se, että uralla eteneminen ei ole pelkästään lineaarista nousua esimiestehtäviin, vaan urakehitystä on myös siirtyminen horisontaalisesti tehtävistä toisiin asiantuntijatehtäviin. Tyypillisimmillään uralla eteneminen näyttää olevan etenemistä asiantuntija- ja kehittämistehtävissä tai etenemistä esimies- ja johtotehtäviin. (Ahonen & Rouhela, 2020.)

"Oman asiantuntijuuden kasvu mahdollistui hyvin. Oma urapolku eteni heti opintojen jälkeen. Urani eteni ensin hyvinvointialueille projektipäälliköksi ja siitä etähoivapalvelujen asiantuntijaksi. Kaikki työt tehtiin työelämää varten ja tämä palveli hyvin työelämän tarpeita sekä omaa urapolkua ja sen kehittymistä.
- Juho Rytkönen, Virtual Care Specialist, geronomi (YAMK)

Uuden oppiminen ja osaamisen uudistaminen kannattaa aina. Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opinnoissa voi opiskella joustavasti ja suunnata omaa osaamista opintovalinnoilla sekä opinnäytetyöllä. Opiskelijan ydinosaaminen kohdistuu asiakas- ja käyttäjälähtöisten digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen eri toimintaympäristöissä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja vaikuttavuuteen moniammatillisissa verkostoissa työelämää kehittäen.

Lähteet

Ahonen, P., Rouhela, A. 2020. Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta osaamista ja uusia urapolkuja. Talk- blogi.

Arene. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf

Dufva, M., Watiovaara, A., Vataja, K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa - Sitra

STM. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö: Tampere.

STM. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki.

Opiskelijoiden haastattelusitaatit ovat poimintoja haastatteluista, jotka kirjoittajat tekivät tätä artikkelia varten viikolla 34/2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Aloitimme Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä keväällä 2022 projektin, jonka tarkoituksena on kasvattaa vetyteknologioiden osaamista Kemin TKI- ja opetushenkilökunnan parissa. Projektissa on mukana sähkö- ja automaatiopuolen sekä konetekniikan TKI-osaajia.

Tarve projektille ja osaamisen kasvattamiselle on olemassa, sillä vetytalous tekee tuloaan. Hurjimmissa arvioissa puhutaan, että vuoteen 2050 mennessä vedyn osuus energiasta olisi Euroopassa jopa 24 prosenttia. Tulevat haasteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi liikenteessä, teollisissa prosesseissa ja kaasuverkostossa edellyttävät vedyn käyttöä suurina määrinä. (FCH JU 2022)

Puhutaan myös ”pohjolan vetyunelmasta”, jossa Gasgrid Finland ja Nordion Energi aikovat yhdessä rakentaa rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin Selkämeren alueelle ja aikaansaada avoimet vetymarkkinat sekä paljon uusia työpaikkoja vetyinsinööreille vuoteen 2030 mennessä. Hienoja tavoitteita kyllä! (Nordic Hydrogen Route 2022)

Tekniikka ja Talous-lehden julkaisemassa kuvassa kerrotaan myös, että alueen vety olisi tarkoitus tuottaa tuulivoimalla, jota alueella on tarjolla runsaasti. Suunnitelma perustuu 48 gigawatin tuulivoimakapasiteettiin vuoteen 2040 mennessä (Laatikainen 2022).



Kuva1. Pohjolan vetyunelma (Laatikainen 2022)

Toimintaa projektin ympärillä

Projektin ensimmäisessä vaiheessa pidettiin kick-off tilaisuus, jossa käytiin läpi projektin suuntaviivoja ja mietittiin aikataulua. Yksi keskeisimmistä kohteista on luoda kone- ja sähkö- ja automaatitekniikan alojen välisiä kehityshankkeita vetyaiheen ympärillä. Toivottavasti pääsemme siiloistamme irti ja saamme avattua jatkossa useita hyviä hankkeita entistä tiiviimmässä yhteistyössä.

Seuraavaksi kutsuttiin yhteistyöpalaveriin Digipolikselta Eveliina Nousiainen. Hän vetää vedyn mahdollisuudet Kemille -hanketta. Eveliina esitteli meille projektinsa tuloksia ja vastaavasti avasimme hänelle meidän projektimme tavoitteita. Digipoliksen hankkeen tulokset julkaistaan 29.9.2022 Live-tilaisuudessa. (Kiertotalouskeskus 2022)

Keväällä toteutettiin muutamia koulutuksia ja webinaareja kasvattamaan tietoisuutta vedyn mahdollisuuksista. Erikseen täytyy mainita Kiwa Inspectan järjestämä koulutus Vety- turvallisesti tuotantoon ja käyttöön. Tällä kurssilla opetettiin muun muassa vedyn perusominaisuuksia ja turvallisuusvaikutuksia, kuultiin vetyhauraudesta metallissa ja käytiin läpi varastoinnin ja kuljetuksen haasteet. Erittäin antoisa kokonaisuus, josta saatiin kattava paketti hyödynnettäväksi selvitystyössämme.

Yhteistyön edistämiseksi pidimme myös yliopettaja Ari Pikkaraisen kanssa palaverin, jossa Ari esitteli projektiryhmälle AMKin tiloissa ja käytössä olevan Heliocentriksen Fuell Cell Kits elektrolyysilaitteen toimintaa selventääkseen meille vedyn tuottamiseen liittyvää tekniikkaa. Laitteella voidaan pienoiskoossa aurinkokennolla tuotetun sähköenergian avulla erottaa ja täten tuottaa vedestä vetyä ja happea. Laitetta on jo käytetty osana insinööriopetusta. Samalla kävimme Arin kanssa keskustelua mahdollisuuksista kytkeä vedyn ympärille suunniteltuja hankekuvioita myös opetukseen.

Ymmärryksen lisäämiseksi haastattelimme myös Lapin AMKin Rovaniemen toimipisteen yliopettaja Petri Kuismaa. Hänellä on pitkä kokemus vetyyn liittyvistä avauksista ja kertoikin paljon tarpeellista tietoa, mitä vedyn ympärillä on jo aikaisemmin AMK:n puolella tehty.

Samalla sovimme vierailusta syksyllä Rovaniemelle, jonka tarkoituksena olisi yhdessä miettiä uusia hankeavauksia vetyyn liittyen ja tutustua aikoinaan Rovaniemelle hankittuun uusiutuvien energioiden oppimisympäristöön. Vierailun aikana keskustellaan myös tämän laitteiston hyödyntämisestä ja siirtämisestä Kemin yksikköön ajatellen tulevia hankekuvioita.

Mitä vielä?

Tavoitteena on saada projektin tuloksia esille vielä tämän vuoden puolella ja syventyä vielä lisää projektihenkilöstön kanssa aiheeseen. Työn tuloksena meille syntyy muun muassa syntynyt käsitys tekniikoista, joilla vetyä voidaan tuottaa ja miten tuotantomenetelmät poikkeavat eri Power-To-X -teknologioissa. Tätä teknologiaa voidaan soveltaa synteettisten polttoaineiden valmistukseen uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä.

Kasvatamme samalla osaamistamme eri vetytuotteiden varastointiin liittyvissä asioissa ja tiedämme enemmän esimerkiksi säiliörakenteista eri vedyn olomuotojen varastoinnissa ja sen vaikutuksesta teräksiin ja muihin materiaaleihin. Kaikki kerätyt tulokset antavat suuntaa siihen, millä näkökulmalla Lapin ammattikorkeakoulun kannattaisi osallistua vetyteknologian ja -talouden kehitystyöhön ja onko siihen liittyen tarve tehdä aluettakin palvelevia hankintoja.

Elämme energiamurroksessa, jonka vaikutus näkyy kaikkialla. Meidän on muututtava murroksen mukana.

Lähteet:

FCH JU 2022. Hydrogen roadmap Europe: A sustainable pathway for the European energy transition. Viitattu 24.8.2022 https://www.fch.europa.eu/news/hydrogen-roadmap-europe-sustainable-pathway-european-energy-transition.

Heliocentris Academia International GmbH 2022. Dr. FuelCell – Science Kit. Viitattu 25.8.2022 https://www.heliocentrisacademia.com/product/dr_fuel_cell_science_kit.

Kiertotalouskeskus 2022. Vedyn mahdollisuudet Kemille. Viitattu 24.8.2022 https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/uudet-avaukset?hsCtaTracking=1282a75c-2fd0-4954-9555-1e5193cfc9c0%7Ceb2de655-1dbb-4150-9526-9317ef50de53.

Laatikainen, T. 2022. Tällaista 3,5 miljardin ja 1000 km:n vetyputkistoa kaavaillaan Pohjois-Suomeen ja Ruotsiin – Supergraafi esittelee Pohjolan vetyunelman. Tekniikka ja Talous 6.6.2022. Viitattu 25.8.2022 https://www-tekniikkatalous-fi.ez.lapinamk.fi/uutiset/tallaista-3-5-miljardin-ja-1000-kmn-vetyputkistoa-kaavaillaan-pohjois-suomeen-ja-ruotsiin-supergraafi-esittelee-pohjolan-vetyunelman/3d1737a0-71b0-44a9-8611-c5bdadd4c94e.

Nordic Hydrogen Route 2022. Home. Viitattu 24.8.2022 https://nordichydrogenroute.com/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin korkeakouluissa on havaittu, että opiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojensa loppuvaiheessa, ja tästä syystä korkeakoulututkinnon suorittaminen usein hidastuu tai jopa keskeytyy. Korkeakoulututkinnon puuttuminen voi haitata opiskelijan urapolkua ja jättää aukon osaamiseen. Korkeakouluissa on myös huomattu, että työnantajat eivät tiedosta, mitä mahdollisuuksia työssäkäyvät opiskelijat ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisi heille tarjota.

Näitä havaittuja ongelmia ratkaisemaan Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat toteuttaneet yhteisen ESR-rahoitteisen Kolmisuuntaisesta yhteistyömallista voimaa valmistumiseen (KOVA) -hankkeen aikavälillä 1.4.2020 – 31.8.2022.

Tässä blogiartikkelissa kerromme, kuinka etenimme mallin rakentamisessa, mistä malli koostuu, mitä kokemuksia olemme sen pilotoinnista saaneet ja mitä jatkotoimenpiteitä sen rakentamiseen ehdotamme.

Tavoitteena työelämään siirtyneiden opiskelijoiden valmistuminen

Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Lapin korkeakoulujen, työnantajaorganisaatioiden sekä korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden opiskelijoiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa paremmin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden korkeakoulututkintojen valmistuminen työelämälähtöisestä näkökulmasta.

Hankkeeseen otettiin mukaan pilottiryhmiä Lapin ammattikorkeakoulun tradenomi- ja restonomikoulutuksista sekä Lapin yliopiston taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnista. Pilottiryhmien kautta kerättyjen kokemusten avulla oli pyrkimys luoda Lapin korkeakouluille yhtenäinen ja pysyvä malli, jonka avulla helpotettaisiin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista. Tavoitteena oli myös kannustaa työnantajia tukemaan työntekijöidensä opiskelua.

Mallin kehittämisessä mukana opiskelija, hänen työnantajansa ja korkeakoulu

Hankkeessa on rakennettu ja pilotoitu kolmikantaista ohjaus- ja tukimallia korkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi työelämälähtöisesti. Kolmikantaisen mallin toimijoina ovat opiskelija, hänen työnantajansa ja opiskelijan korkeakoulu.

Mallin rakentaminen on käynnistynyt aloituskeskusteluiden pohjalta, jotka on käyty kaikkien hankkeen pilottiryhmissä aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Aloituskeskusteluissa on kartoitettu muun muassa syitä opintojen keskenjäämiselle, sille minkälainen ohjaus tukisi opiskelijan valmistumista sekä minkälaisella aikataululla opiskelija aikoo valmistua ja miten hänen työantajansa sitoutuu työntekijänsä opiskeluun.

Aloituskeskustelujen jälkeen muut toimijat ovat päässeet mukaan kehittämään mallia haastatteluiden, koulutusten ja työpajojen kautta. Hankkeessa on kuunneltu työnantajien näkökulmia, joissa on noussut esille toive yhteistyöprosessin yksinkertaistamisesta esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja avaamalla käsitteitä.

Hankkeessa mukana olleet korkeakouluissa ohjausta tekevät asiantuntijat ovat rakentaneet mallia hyödyntäen aiempia kokemuksiaan ja miettien, miten nykyistä ohjausprosessia voisi kehittää. Hankkeen kuluessa he esimerkiksi tunnistivat tarpeet opinnollistamisen ja vahvuusperustaisen ohjaamisen osaamisen vahvistamiseen korkeakouluissa. Tästä syystä hankkeessa järjestettiin ja hankehenkilökunta osallistui näihin aihepiireihin keskittyneisiin koulutuksiin. Edellä mainitun lisäksi hanke järjesti Työntekijä opiskelijana -työpajan, johon pyydettiin opiskelijoita, työnantajia ja korkeakoulun ohjausta tekevää henkilöstöä. Työpajan tuloksena saatiin monia hyviä kehittämisehdotuksia malliin.

Hankkeeseen osallistuvilta ja erityisesti sen aikana valmistuvilta opiskelijoilta on pyydetty kokemuksia opintojen loppuunsaattamista auttavista ja hidastavista tekijöistä ja ohjausmalliin osallistumisesta. Esille ovat nousseet erityisesti haasteet opiskeluiden ja työelämän yhteensovittamisessa ja omien voimavarojen yliarvioiminen. Valmistumiseen ovat motivoineet selkeät aikataulut ja tavoitteet sekä työyhteisön ja ohjaajan tarjoama tuki. Opintoihin palaavana työntekijäopiskelijana toisten opiskelijoiden tuki jää usein puutteelliseksi.

Malli on muotoutunut nykyiseen muotoonsa hankkeen aikana ja sen kehittämisessä on edellä mainitun mukaisesti huomioitu mielipiteitä sekä korkeakoulun, opiskelijan että työnantajien näkökulmista. Kaikkia mallissa olevia elementtejä, kuten esitehtävää ja ohjaus- ja tukisivustoa, ei ole vielä olemassa. Toteamme siis, että malli on alustava ja sitä on syytä jatkokehittää.

Malli koostuu seitsemästä vaiheesta

Hankkeessa kehitelty malli koostuu seitsemästä vaiheesta (Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021.):

1 Yhteydenotto: Malli alkaa opiskelijan yhteydenotosta korkeakouluun. Korkeakoulu kertoo, mitä erilaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on suorittaa opintoja työn ohella ja ohjaa opiskelijan tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon. Tässä vaiheessa sovitaan myös aika opiskelijan ja korkeakoulun väliseen alkutapaamiseen, johon opiskelija valmistautuu tekemällä esitehtävän.

2 Valmistautuminen alkutapaamiseen: Opiskelija valmistautuu itsearviointia ja oman osaamisen tunnistamista sisältävän esitehtävän avulla alkutapaamiseen miettimällä mm. omia voimavarojaan, opiskelutaitojaan, osaamistaan ja sitä, miksi opinnot ovat aiemmin keskeytyneet. Hän myös laatii opintojensa toteutussuunnitelman. Korkeakoulu listaa opiskelijalta tutkinnosta puuttuvat opinnot ja antaa tukea toteutussuunnitelman tekemiseen.

3 Alkutapaaminen: Alkutapaamisessa käydään läpi esitehtävää ja opintojen toteutussuunnitelmaa, sekä mietitään, miten opinnot etenisivät käytännössä työtä ja opintoja yhdistelemällä. Korkeakoulu neuvoo opiskelijaa ohjaamaan työnantajansa tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon ja sovitaan seuraava tapaaminen.

4 HOPSin laatiminen: Tässä vaiheessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) painottaen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja opinnollistamista. Opiskelijan työnantaja osallistuu HOPSin laatimiseen miettimällä millaisia työtehtäviä opiskelija voi tehdä osana opintojaan ja miten hän voi yhteensovittaa työn ja opiskelun.

5 HOPSin toteutus: Opiskelija etenee opinnoissaan sovitun HOPSin mukaisesti. HOPSn etenemistä seurataan aktiivisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa. Korkeakoulu ja työnantaja tukevat ja ohjaavat opiskelijaa.

6 Palaute, arviointi, kehittäminen: Opiskelija ja työnantaja antavat palautetta prosessista ja korkeakoulu kehittää prosessia saadun palautteen pohjalta.

7 Valmistuminen: Malli päättyy opiskelijan valmistumiseen.


Kuva 1. Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi

Kokemuksia mallin pilotoinnista – huomio opetussuunnitelmaan, viestintään ja opiskelijan tukemiseen

Mallin pilotoinnin yhteydessä tunnistettiin tarve ottaa työssäkäyvien opiskelijoiden huomioiminen osaksi opetussuunnitelmatyötä. Esimerkiksi tekemällä näkyväksi opetussuunnitelmassa se, mitkä opintojaksot opiskelijalla on mahdollista suorittaa työpaikalla opinnollistamalla. Lisäksi opetussuunnitelmaan voisi lisätä kursseja, jotka suoritetaan kehittämistehtävinä työpaikalla.

Lisäksi huomattiin tarve listata opintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja ja löydettiin muun muassa seuraavat suoritustavat:

• Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
• Työssä hankittavan osaamisen tunnistaminen (Opinnollistaminen)
• Korkeakoulujen luomat opintokokonaisuudet työpaikalla tehtäviksi kehittämistehtäviksi
• Gradun/opinnäytetyön tekeminen työpaikalla
• Työharjoittelu
• Muut opetussuunnitelmassa olevat opintokokonaisuudet, jotka voi suorittaa työpaikalla
• Verkko- ja monimuotokoulutuksen mahdollisuudet: Sähköiset tentit, etäopiskelu/hybridi, gradun/opinnäytetyön etätekeminen

Hankkeessa tunnistettiin viestinnän puutteellisuus. Korkeakouluissa ei tällä hetkellä juurikaan tiedoteta mahdollisuuksista saattaa opinnot loppuun työnteon ohella. Viestintää voisi parantaa kahdesta näkökulmasta:
• Viestintä korkeakoulusta ulos. Tarvitaan ohjaus- ja tukisivusto opiskelijalle ja työnantajalle, johon materiaali olisi koottu yhteen paikkaan helposti saavutettavaksi.
• Viestintä korkeakoulun sisällä, jotta opiskelijat ja henkilökunta tietävät mahdollisuuksista. Viestintää voisi ohjaus- ja tukisivuston lisäksi tehostaa esimerkiksi teemaviikolla, sähköpostiviesteillä, sosiaalisen median kautta, työpajojen avulla, yms.

Hankkeessa huomattiin myös, että opiskelija tarvitsee tukea realistisen opintojen toteutussuunnitelman tekemiseen. Hänen voi olla vaikea arvioida omia voimavarojaan, ajankäyttöään ja itseään oppijana. Tätä ongelmaa helpottamaan hankkeessa päädyttiin siihen, että tarvittaisiin esitehtävä. Esitehtävän tekemällä opiskelija saisi realistisemman käsityksen esimerkiksi siitä onko hänellä työelämän ohessa tarvittavaa aikaa opiskeluun, pystyykö hän sitoutumaan suunnitelmaan ja miten hän saa arjen sellaiseen balanssiin, että opiskelu ei kuormita liikaa.

Lisäksi huomattiin, että työssäkäyvä opiskelija tarvitsee paljon tukea korkeakoululta. Mallin mukaisesti korkeakoulu on aktiivisesti yhteydessä opiskelijaan, ja hankkeen aikana työntekijäopiskelijoilla on ollut saatavilla jatkuvaa ohjaustukea. Ilman tukea riski opintojen uudelleenkeskeyttämiseen on suuri alkuinnostuksen laantuessa.

Miten mallia voisi jatkossa hyödyntää

Korkeakouluopintojen pariin palaaminen työelämään siirtymisen jälkeen voi olla haastavaa opiskelijoille ja korkeakoulujen tulisi tunnistaa näiden opiskelijoiden erityispiirteet ja tuen tarpeet. Tuomalla näkyväksi mahdollisuus palata opintoihin, luomalla aidosti vaihtoehtoisia työelämälähtöisiä suoritustapoja sekä tunnistamalla opiskelijoiden vahvuudet ja hankittu osaaminen voidaan edesauttaa työntekijäopiskelijoiden valmistumista. Erityisen tärkeää on tukea ja ohjata työelämässä olevaa opiskelijaa saamaan tutkintonsa valmiiksi.

KOVA-hankkeen luomaa mallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Kehittämällä esille nousseita epäkohtia erityisesti viestinnän osalta ja selkeyttämällä työelämän roolia ja tuomalla esille korkeakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tuoda työelämä lähemmäksi opintoja.

Jatkosuunnitelmana voidaankin miettiä kolmisuuntaisen yhteistyömallin systemaattista laajentamista korkeakouluyhteisöissä, jotta työelämään opintojen aikana siirtyneet opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa loppuun työelämälähtöisesti.

Lähteet

Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021. https://prezi.com/p/y2ckezraaamt/kolmikantainen-ohjaus-ja-tukiprosessi-tyoelamassa-olevan-opiskelijan-valmistumisen-tueksi/

Kirjallisuutta

Kangastie, H. (toim.) 2017. Työtä opinnollistamassa. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 12/2017. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aa1afad0-48c5-43f5-be30-1bbb7d205f75

Kotila, H. & Mäki, K. 2015. Opiskelija käy töissä – ongelma vai käyttämätön mahdollisuus? Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helian julkaisut 2015. Unigrafia, Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132959/HH_21tapaa_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kotila, H., Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. , Moisio A., Pettersson, A. & Aura, P. 2016. Opi työssä – Uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132961/HH_OpiTyossa_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lapin amk. Työn opinnollistamisen toimintaohje opetushenkilöstölle 2021:
https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20ty%C3%B6n%20opinnollistamisen%20ohje.doc

Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Lumen-lehti. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2

Pirttinen,V. 2020. Kokemuksia työn opinnollistamisesta. Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kokemuksia-tyon-opinnollistamisesta/40628/9f3873b8-e20f-4452-bbf6-717372f269fe

Virtanen, A., Helin J. & Tynjälä P. 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Ekosysteemi tarkoittaa yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välille rakentuvia keskinäisriippuvuuden verkostoja. (TEM 2022) Ideaalisessa ekosysteemissä tavoitteena on vuorovaikutteisen ja laajan yhteistyön kautta tuottaa samasta panoksesta yhdessä enemmän kuin toimijat yksin. Tästä syystä toimijoiden tulisi olla aktiivisia ja hakeutua erilaisiin tilanteisiin, joissa verkottuminen potentiaalisiin kumppaneihin olisi mahdollista. (Valkokari, Hyytinen, Kutinlahti & Hjelt 2020)

Yhteispohjoismaisen DigiProcess-hankkeen (1.10.2019 - 30.9.2022) aikana järjestettiin neljä suurta Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin rajat ylittävää Value-konseptin mukaista työpajaa ja matchmaking-tilaisuutta pk- ja mikroyrityksille, suurille toimittajayrityksille sekä prosessiteollisuuden suuryrityksille. Lisäksi järjestettiin yksi rajat ylittävä pk- ja mikroyritysten verkottumistyöpaja.

Rajat ylittävää verkottumista pyrittiin kehittämään teollisuuden ja pk-yritysten välille, jotta ekosysteemityön mahdollisuuksia pystyttäisiin tunnistamaan. Matchmaking-työpajatapahtumilla on tarkoitus tukea pk-yrityksiä, jotka tarjoavat palveluita prosessiteollisuudelle ja edistävät digitaalisten palvelujen sekä prosessiteollisuuden ekosysteemien digitaalista kehittymistä erilaisille liiketoiminta-alueille kuten teräs, kaivostoiminta, bio- ja metsäteollisuus.

Value-työpajakonsepti

Value-työpajakonsepti otettiin käyttöön ensimmäisen kerran Process-SME-hankkeen (1.9.2016–31.8.2019) Matchmaking-työpajoissa. DigiProcess-hankkeen aikana Matchmaking-työpajatapahtumat järjestettiin pääosin etäyhteyden välityksellä Covid-19 takia.

Matchmaking-työpajat olivat osa Pohjois-Suomen ja Pohjois Ruotsin prosessiteollisuutta palvelevien yritysten rajat ylittävää ekosysteemiyhteistyötä. Työpajat tarjosivat pk- ja mikroyrityksille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen, uusien yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Tapahtumat mahdollistivat uusien yhteistyökumppaneiden löytämisen ja sitä kautta mahdollisuuden kasvuun ja levittäytymisen uusille markkina-alueille.

DigiProcess-hankkeessa ekosysteemien kehityksen edistämiseksi Matchmaking-työpajat sisälsivät mm. alla lueteltuja elementtejä, joista myös nykyisin käytössä oleva Value-konsepti muodostuu.

1) Alan asiantuntijoiden / tutkijoiden inspiroivia esityksiä asiantuntijoilta ja tutkijoilta mm. teknologiset trendit, uudet liiketoimintamallit, ekosysteemiyhteistyön mahdollisuudet sekä teollisuuden digitalisaatiota tukevat työkalut ja mallit jne.

2) Prosessiteollisuuden suuryritysten edustajien esitykset: haasteet, tarpeet, kehittämissuunnitelmat, toimittajien odotukset.

3) Pk-yritysten esitykset: Digitalisaatioon liittyvä tarjonta ja palvelut.

4) Matchmaking-osio, joissa pk-yritykset ja prosessiteollisuuden yritykset kohtaavat ja selvittävät yhteistyömahdollisuuksiaan.

5) Epämuodollinen osuus kuten esim. päivällinen.


Kuva 1. Value Mine 16.6.2022 Euro Mine Expon sivutapahtuma Skellefteåssa ja etänä.

Neljä Matchmaking-työpajaa

DigiProcess-hankkeen aikana järjestettiin neljä Value-konseptin mukaista työpajaa ja ne toteutettiin eri toimialoille kuten teräs-, kaivos-, bio- ja metsäteollisuus. Tapahtumat oli tarkoitettu pohjoissuomalaisille ja pohjoisruotsalaisille prosessiteollisuutta palveleville yrityksille.

Ensimmäinen DigiProcess-hankkeessa pidetty tapahtuma oli metsä- ja bioteollisuuden työpaja Forest&Bio 19.11.2020. Toisena järjestettiin terästeollisuuden työpaja Value Steel 23.3.2021. Kolmantena ja neljäntenä kaivosteollisuuden työpajoina olivat Euro Mine Expon sivutapahtumina järjestetyt Value Mine 3.6.2021 ja Value Mine 16.6.2022 (kuva 1). Viimeisin kaivosteollisuuden työpaja oli hybriditapahtuma eli paikan päällä Skellefteåssa ja etänä.

Työpajoihin on osallistunut kaiken kaikkiaan noin 300 henkilöä. Covid-19 takia tapahtumat olivat pääosin etänä, joten tapahtumia edeltävät verkostoitumisillalliset jäivät pois. Lähes kaikista työpajojen yritysesityksistä on tehty koosteet www.digiprocess.eu sivuille News&Events- tai Blog-osioon.

Kuva 2. Matchmaking- työpaja pk-yrityksille 24.5.2022 (www.digiprocess.eu).

 

Rajat ylittävä pk-yritysten Matchmaking-työpaja

Toukokuun loppupuolella 2022 järjestettiin DigiProcess-hankkeessa ensimmäistä kertaa pelkästään pk- ja mikroyrityksille rajat ylittävä ”Matchmaking for Cross-Border Sales” -työpaja, kuva 2. Tapahtuma oli tarkoitettu pohjoissuomalaisille ja pohjoisruotsalaisille prosessiteollisuudelle tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta kiinnostuneille pk-yrityksille, jotka voivat verkostoitua ja suunnitella yhteistyötä.

Puoli päivää kestävässä tapahtumassa yritykset saivat esitellä lyhyesti osaamista ja tarjontaa, kuunnella asiantuntijaluentoa (kuva 3), osallistua pyöreän pöydän keskusteluihin ja lopuksi yritykset saivat tavata toisiaan tapaamisaikataulun puitteissa. Pyöreän pöydän keskusteluissa teemana oli haasteet ja mahdollisuudet kansainvälisessä ja rajat ylittävässä markkinoissa. Lisäksi pohdittiin, millä tavoin julkiset organisaatiot voivat tukea pk-yrityksiä.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hyvä yritysten keskinäisen vertaisverkoston tapaamismahdollisuus, jossa voitiin vaihtaa kokemuksia yritysten kesken yritysasiantuntijan vetämänä. Tämän työpajan annista tulee syksyn 2022 aikana artikkeli www.digiprocess.eu sivuille News&Events- tai Blog-osioon.

Kuva 3. Asiantuntijaluento pk-yrityksille 24.5.2022

Lopuksi

Matchmaking-työpajatapahtumat ovat koonneet yhteen saman alan toimijoita. Tapahtumissa prosessiteollisuuden yrityksillä on ollut mahdollisuus esitellä pk-yrityksille tarpeitaan, haasteitaan ja odotuksiaan. Pk-yrityksillä on ollut hyvä mahdollisuus esitellä yritystään, tuotteitaan, palveluitaan ja osaamistaan. Value-tapahtumien loppupuolella on jokaisessa työpajassa ollut Matchmaking-osuus, jossa pk-yritykset ovat voineet tavata suuryrityksen edustajia. Näissä tapaamisissa pk-yrityksillä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus päästä keskustelemaan suuryrityksen päättävissä asemissa olevien henkilöiden kanssa. Myös pk-yritysten keskinäinen rajat ylittävä työpaja oli tärkeä tapahtuma, jossa etsittiin kumppania ja mahdollisuutta yhteistyöhön.

DigiProcess-hankkeessa etätapahtumiin osallistuminen on ollut helppoa oman työpisteen ääreltä. Resursseja on säästynyt, kun on voinut osallistua milloin tahansa päivän aikana ja valita katsottavaksi ja kuunneltaviksi sellaiset esitykset mitkä haluaa. Lisäksi resursseja on säästynyt, kun ei ole tarvinnut matkustaa paikan päälle tapahtumiin.

Mitä etätapahtumissa sitten menettää, jos ei tapaa ihmisiä kasvotusten ja ole paikan päällä tapahtumissa, kun satunnaiset kohtaamiset lounaan tai kahvittelun ääressä jäävät pois. Mahdollisien yrityskumppanuuksien löytäminen ja uusien asiakassuhteiden luominen voi olla vaikeampaa kuin että tapaisi luonnollisesti kasvotusten tapahtumissa. Todennäköisesti myös luottamuksen rakentaminen voi olla vaikeampaa etätapahtumissa ja -tapaamisissa. Kuitenkin ensivaikutelma ja tieto mahdollisesta uudesta yhteistyökumppanista on tärkeää.

Lähteet:

TEM 2022. Kasvuekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä. Viitattu 22.06.2022 https://tem.fi/ekosysteemit.

Valkokari K., Hyytinen K., Kutinlahti P. & Hjelt M. 2020. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. VTT Technical Research Centre of Finland. DOI: 10.32040/2020.Ekosysteemiopas. Viitattu 22.6.2022 https://docplayer.fi/200971982-Yhdessa-kestavaa-kasvua-ekosysteemiopas-katri-valkokari-kirsi-hyytinen-pirjo-kutinlahti-ja-mari-hjelt.html

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

KuTOMo-hankkeessa  kehitetään kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutukseen 45 opintopisteen laajuisia teollisuuden kunnossapidon opintoja. Kunnossapidon osaamisen kasvattamisen lisäksi kehitystyössä selvitetään, miten koulutuksen toteuttamista voisi uudistaa uusien teknologioiden avulla lisäämällä esimerkiksi virtuaalitodellisuutta opetukseen.

Virtuaalitodellisuus motivoi oppijaa

Virtuaalitodellisuusteknologioiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa löytyy useita artikkeleita yli 5 vuoden ajalta. Tutkimuksista käy ilmi erityisesti virtuaalitodellisuuden hyödyt ja mahdollisuudet, mutta myös riskit. Tutkimukset osoittavat, että virtuaalitodellisuudella voidaan motivoida opiskelijaa oppimiseen ja osallistumaan opetukseen. Teknologia voi tukea opiskelijan reflektiota oppimaansa asiaa kohtaan.

Virtuaalitodellisuus on hyvä lisätyökalu opetuksessa muiden opetusmenetelmien lisänä. (Puranen 2019, 26.) Opetushallituksen vuonna 2021 julkaisema Virtuaalitodellisuus oppimisessa -opas on kattava kokonaisuus, joka on suunnattu opettajille varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen saakka. Oppaaseen koostetuista tiedoista hyötyvät myös ammattikorkeakoulussa työskentelevät asiantuntijat sekä opettajat. Opas avaa virtuaalitodellisuuden peruskäsitteet (alla). Oppaaseen on koottu esimerkkejä virtuaalitodellisuusteknologian mahdollisuuksia opetuksessa. (Hemminki-Reijonen 2021.)

Sanastoa

XR Extended Reality	kattokäsite kaikille
VR Virtual Reality	virtuaalitodellisuus
AR Augumented Reality	lisätty todellisuus
AV Augumented Virtuality	lisätty virtuaalisuus
MR Mixed Reality	yhdistetty todellisuus
MUVE Multi-User Virtual Environment	monen käyttäjän virtuaaliympäristö
HDM Head-mounted Display	silmikko tai VR-lasit
immersio	uppoutuminen

Opiskelijat haluavat virtuaalitodellisuutta opiskeluun

Kysyimme Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilta, pitäisikö heidän mielestään virtuaalitodellisuutta hyödyntää ammattikorkeakoulutuksen opinnoissa? 73 prosenttia opiskelijoista vastasi, että kyllä, virtuaalitodellisuutta tulisi lisätä ammattikorkeakoulun opetukseen. Kyselyssä selvitimme myös muita asioita virtuaalitodellisuuden hyötyihin ja haasteisiin liittyen. Kysely toteutettiin KuTOMo-hankkeessa Lapin AMKin opiskelijoille 20.4.-15.5.2022, ja siihen vastasi 243 opiskelijaa.

”Olisi huippua, jos tulevaisuudessa mahdollisuus harjoitella VR-lasien kautta lisääntyisi.” – Lapin AMKin opiskelija

Lapin ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneista opiskelijasta noin puolet oli käyttänyt virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä laitteita tai ohjelmia ja 25 prosenttia vastaajista oli kokeillut niitä kotona. Vain yhdeksän prosenttia vastanneista opiskelijoista oli käyttänyt virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä laitteita opiskelussa.

Opiskelijat kokivat virtuaalitodellisuuden tuovan mielenkiintoa ja syvyyttä opiskeluun. Esimerkiksi ihmisen anatomia oli helppo hahmottaa VR-lasien avulla eikä tarvittu heti fyysistä tilaa, missä hoitaa fyysisiä tehtäviä. VR-lasien avulla sai harjoitusta käytännön tilanteeseen ja mahdollisti itsenäisen ajattelun tehdessä valintoja virtuaalitodellisuudessa. Tätä kautta luottamus omiin taitoihin vahvistui.

Lapin AMKin opiskelijoiden kokemukset VR-laitteiden käytöstä olivat hyvin positiiviset. Opiskelijat kokivat virtuaalitodellisuuden hauskana ja mielenkiintoisena lisänä sekä pelikokemuksena että opiskelussa. VR-laitteiden avulla opiskelu voi tempaista mukaansa aivan uudella tavalla ja lisätä opiskeluintoa aiheeseen. Lisäksi VR-laitteiden käyttö on fyysisesti kuormittavaa, jolloin sen kautta voidaan saada hyötyliikuntaa myös opiskelun lomassa.

”Virtuaalitodellisuus on hyvä jatke oikealle todellisuudelle ja lisää mahdollisuuksia hahmottaa asioita normaalissa ympäristössä.” – Lapin AMKin opiskelija

Positiivisten kokemusten ja hauskuuden takana on myös kurjia puolia. Opiskelijat kertoivat virtuaalilasien aiheuttavan päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Silmälaseja käyttäville henkilöille lasit ovat osin vielä ongelmallisia eikä aina yhteensopivia silmikoita löydy. Lisäksi laitteet koettiin vielä kalliina, eivätkä kaikki ole halukkaita hankkimaan sellaisia kotiin.

Virtuaalitodellisuus tukee käytännön opetusta

Uusien teknologioiden käyttö tuo uusia mahdollisuuksia. Teknologiaa ei kannata ottaa käyttöön pelkästään sen itsensä takia, vaan on mietittävä tarkkaan sen antama lisäarvo oppimiseen. Virtuaalitodellisuutta kannattaa hyödyntää asioissa, joihin se soveltuu parhaiten (Hemminki-Reijonen 2021, 7). Virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella töitä turvallisesti oikean näköisessä ympäristössä (Työterveyslaitos 2022).

On tärkeää, että opettaja suhtautuu virtuaalitodellisuuteen avoimin mielin ja ymmärtää teknologian tuomat mahdollisuudet ja sen soveltuvuuden opetettavalle alalle. Yksin opettajan mielenkiinto ei kuitenkaan riitä. Opiskelijoiden tulee nähdä teknologian mahdollisuudet ja hyödyt sekä soveltuvuus opiskelussa. (Hemminki-Reijonen 2021, 8.)

Lapin AMKin opiskelijat toivat esille, että käytännön opetusta ei tulisi korvata virtuaalitodellisuudella. Opiskelijoiden tieto virtuaalitodellisuudesta on hyvin erillä tasolla opiskeltavasta alasta riippuen. Osa opiskelijoista ei ole vielä kokeillut virtuaalitodellisuuteen liittyviä laitteita ja toisten opiskelijoiden opintoihin liittyy virtuaalitodellisuuden kaltaisten ympäristöjen mallintamista. Opiskelijat, jotka eivät olleet kokeilleet VR-laitteita, eivät nähneet sen hyötyjä tai mahdollisuuksia oppimisessa.

On tutkimuksia siitä, että teknologian avulla opiskelun motivaatio ja oppiminen paranevat. Marylandin yliopistossa tutkittiin virtuaalitodellisuutta opetuksessa ja tulokset osoittivat, että oppijat muistavat tiedon paremmin, kun se esitettiin virtuaaliympäristössä. Näin ympäristöt voivat parantaa oppijoiden koulutustuloksia sekä nostaa koulutuksen tasoa. (Ventsias 2018.)

Myös Lapin AMKin opiskelijat olivat sitä mieltä, että virtuaalitodellisuus voisi tukea oppimista kun tutustuminen oikeaan fyysiseen ympäristöön ei onnistu tai kun opetellaan uuden laitteen käyttöä.

”VR-laitteiden hyödyt voisivat olla suuriakin teknisillä aloilla, joissa laitteiden avulla pääsisi sukeltamaan syvemmälle mekaanisten laitteiden maailmaan.” –Lapin AMKin opiskelija

Lopuksi

Virtuaaliset oppimisympäristöt eivät sovi kaikkiin koulutuksiin, mutta kyselyn mukaan opiskelijoita kiinnostaa hyödyntää teknologiaa muun muassa fysioterapian, sairaanhoidon ja insinööriopinnoissa.

Virtuaalitodellisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden siirtyä tilaan tai ympäristöön, johon hänellä ei välttämättä muuten olisi mahdollisuutta siirtyä. Virtuaalitodellisuudessa harjoittelu on myös turvallista.

Kehitystyötä on vielä tehtävä ennen kuin saadaan laajemmin hyödynnettyä virtuaalitodellisuutta Lapin AMKin kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutuksessa. Työ on aloitettu KuTOMo -hankkeessa, jossa pilotoidaan kolme sisällöltään kunnossapidon aihealueen opintojaksoa. Pilottiopintojaksojen toteutuksissa testataan mm. Glue-virtuaaliympäristöä sekä Oculus Quest 2 VR-laseja. Näiden pilottien kautta saadaan käytännön kokemuksia virtuaaliympäristöstä ja virtuaalilasien soveltuvuudesta insinööriopinnoissa. Hanke on käynnissä 1.6.2021 - 30.6.2023.

Lähteet:

Hemminki-Reijonen, U. 2021. Virtuaalitodellisuus oppimisessa. Viitattu 15.6.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Virtuaalitodellisuus_oppimisessa.pdf

Puranen, T. 2019. Virtuaalitodellisuuden käyttö koulutuksessa ja sen vaikutukset oppimiseen. Viitattu 15.6.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/66831/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201912165323.pdf?sequence=1&isAllowed=yTyöterveyslaitos. 2022. Virtuario –

Työturvallisuuskoulutukset virtuaalitodellisuudessa. Viitattu 15.6.2022. https://www.ttl.fi/palvelut/tyoympariston-riskit-ja-turvallisuus/virtuariotm-tyoturvallisuuskoulutukset-virtuaalitodellisuudessa

Ventsias, T. 2018. People Recall Information Better Through Virtual Reality, Says New UMD Study. Viitattu 15.6.2022. https://umdrightnow.umd.edu/people-recall-information-better-through-virtual-reality-says-new-umd-study

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kansainvälisen TKI-osaamisen kehittäminen Lapissa (KATOS) -hanke järjesti vuoden 2021 aikana kansainvälisen EU-projektiosaamisen koulutuskokonaisuuden (15 op). Koulutuskokonaisuus oli ensimmäinen laatuaan ja opintoja pilotoitiinkin koko vuoden ajan. Saimme vuoden aikana kattavasti tietoa kansainvälisistä EU-hankerahoituksista ja syvensivät osaamistaan kansainvälisten rahoituksen mahdollisuuksista, hakemisesta ja kv-hankkeiden toteuttamisesta.

KATOS-hanke järjesti pilottikoulutukseen osallistuneille keväällä 2022 opinto- sekä benchmarkkausmatkan Brysseliin Belgiaan, jolloin pääsimme hyödyntämään opittuja kokonaisuuksia käytännössä sekä verkostoitumaan. Toimimme asiantuntijoina Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmässä ja pystyimme näin laajentamaan osaamistamme sekä jalkauttamaan kv-hankeosaamistaan sähkö- ja automaatio- sekä konetekniikan aloille.

Bryssel - kansainvälistymisen väylä

Lapin ammattikorkeakoulun visiossa ja strategiassa kansainvälistyminen on otettu luontevaksi ja läpileikkaavaksi osaksi korkeakoulun opetusta ja tutkimusta. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu tuottaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta ja vaikuttavaa osaamista arktisista ja ajankohtaisista teemoista. Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää Lapin korkeakouluille, sillä kyky toimia osana kansainvälistä osaajaverkostoa edesauttaa koulutuksen ja TKI-toiminnan kehitystyötä.

Benchmarkkaus-matka kohdentui Belgiaan Brysseliin, koska siellä on hyvin laaja kattaus EU:n toimielimiä sekä tärkeitä vierailukohteita. Kuvassa 1 on esitelty Brysselin EU:n toimielimiä ja tärkeimpiä vierailukohteita. Kuvassa vasemmalla on EU:n parlamenttitalo ulkoa, keskellä suuri sali parlamenttitalon sisällä ja oikealla näkyy EU:n komissio. Oli siis luontevaa suunnata Brysseliin, joka on Euroopan toimintojen keskus.

Kuva 1. Brysselin EU-vierailukohteita. Vasemmalla EU:n parlamenttitalo, keskellä Parlamenttitalon suuri sali ja oikealla EU:n komissio.

Vauhtia kansainväliseen hanketyöhön

Miten pilottikoulutuksen antia voidaan hyödyntää kansainvälisen hanketyön kehittämisessä? Tämä oli varmasti merkittävin kysymys koko viime vuoden koulutuksen ajan sekä matkan aikanakin.

Sähkö- ja automaatiotekniikan näkökulmasta pohdimme erityisesti sitä, millä tavalla voisimme hyödyntää benchmarkkausmatkalla saamiamme oppeja Arctic Smart Future Technologies (ASFT)-hankkeen (Kuva 2) toteutuksessa. Brysselissä verkostoituminen on merkittävä osa kansainvälisten asiantuntijoiden työskentelyä, jota tavoitellaan myös Arctic Smartness-klusterin Arctic Smartness.fi – Älykästä erikoistumista Lapissa ja ASFT-hankkeen toiminnassa.

Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyömalli Lapin maakunnan oppilaitoksien resurssien jakamiseen sekä auttaa alueen yrityksiä tutustumaan teollisuus 4.0-teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Tähän liittyen Brysselissä esiteltiin aluetoimistovierailujen aikana mm. Brussels Hub, joka tarjoaa palveluitaan yritysten tukemiseen Suur-Brysselin alueella. ASFT –hankkeessa voidaan jatkossa hyödyntää Hubin toimintamallia ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Kuva 2. ASFT-hankkeen tiedot.

Kansainvälisten verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa

Matkan aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja Euroopan toiminnasta Pohjois-Ruotsin (About us - North Sweden)  ja –Norjan (North Norway European Office) aluetoimiston vierailulla, jossa tavattiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston suomalaisia virkamiehiä. Saimme kuulla muun muassa eri alueiden toimistojen toiminnasta sekä siitä, miten nämä toimistot ovat esimerkiksi Lapin alueen tukena; aluetoimistot voivat toimia esimerkiksi yhteyshenkilöiden roolissa Brysselin vierailujen sopimisessa.

Ilman kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja asioiden ja toimien läpivienti olisi huomattavasti haastavampaa. Kaiken kaikkiaan puhujat ja vieraat korostivat erityisesti sitä, kuinka tärkeää on kasvattaa oikeanlaisia verkostoja ja laajentaa kansainvälistä osaamistaan. Verkostoitumisen merkitystä ja siitä johtuvaa vaikuttavuutta ei voida korostaa liikaa.

Matka auttoi lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka isossa mittakaavassa suunniteltu strategia, esim. Smart Specialisation Strategy S3 (interregeurope.eu) jakautuu EU-tasolta eri toimijoiden (rahoittajat, sidosryhmät jne.) avulla Lapin alueen hankkeiksi. Hankkeet hyödyttävät Lapin alueen toimijoita erityisesti syrjäisemmillä seuduilla.

Tällä hetkellä EU:ssa suunnitellaan strategioita ja toimintalinjoja jo vuodelle 2028 sekä siitä eteenpäin. On erityisen tärkeää olla mukana toiminnassa ja eri verkostoissa, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Suomella on hyvä edustus ja aktiivisia henkilöitä EU:n päätöksenteossa, jotka valvovat myös Suomen etuja. Tällaiset benchmarkkausmatkat ovat tärkeitä hankkeiden ja niiden onnistumisen, verkostoitumisen sekä maakunnan tulevaisuuden kannalta.

Matka herätti kysymyksiä; Millä tavoin opintomatkan opit saataisiin tehokkaimmin käyttöön tulevaisuudessa? Miten kansainvälisten hankeprosessien syvällisempi tuntemus edesauttaa Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankekannan kehitystyössä?

Mitä reissusta jäi käteen?

Verkostoista on puhuttu myös KATOS-opintojen ohessa useampaankin kertaan, ilman verkostoja TKI-toiminnan edistäminen ei onnistu. Tämä on tullut selväksi jo opintojen aikana, mutta Brysselin matkalla tämä konkretisoitui entisestään. Tällaisilla matkoilla verkostoituminen tapahtuu luontevasti ja osaamisrajat ylittävästi.

Matkalta saimme paljon materiaalia jatkohyödynnettäväksi ja varmaa on, että KATOS-opinnot ja matka EU:n keskiöön Brysseliin toivat varmuutta kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä uusien kansainvälisten verkostojen käynnistämiseen entistä tehokkaammin. Verkostoja saatiinkin kasvatettua entisestään ja madallettiin kynnystä liittyä kansainvälisiin hankkeisiin kumppaneiksi tai ottamaan osaa hankesuunnitteluun. Opintomatka tarjosi käytännönläheistä näkökulmaa siihen, mitä oli opittu jo teoreettisella tasolla viime vuoden aikana.

Brysselissä toimiviin aluetoimistoihin voi ottaa yhtetyttä, kun suunnitelmissa on matka Brysseliin ja EU:n toimintojen keskiöön. Brysselissä toimivat aluetoimistot auttavat löytämään oikeat henkilöt ja järjestävät tapaamisia näiden kanssa. Aluetoimistoilla on kattavat yhteistyöverkostot, joita kannattaa hyödyntää.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi vaatii ammattitaitoa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmä on hajanainen. Esimerkiksi kasvatustehtävässään eri syistä tukea tarvitseva perhe voi olla yhtäaikaisesti asiakkaana eri tahoilla sosiaali-, terveys- ja kasvatuksen palveluissa: neuvolassa, sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi viranomaisilta taitoa monialaiseen työskentelyyn.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ovat osatoteuttajina MoniSote - Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille -hankkeessa. Hankkeessa on edistetty sekä Lapin korkeakoulujen että alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monialaisen työskentelyn osaamista ja luotu valmiuksia työskennellä moniasiantuntijuutta edellyttävissä toimintaympäristöissä.

Osana hanketta toteutettiin Lapset puheeksi -menetelmäosaajakoulutus, joka suunnattiin Lapin alueella lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä Lapin korkeakoulujen opiskelijoille. Koulutukseen haki 56 Lapissa työskentelevää ammattilaista, joista 20 aloitti ja 17 loppuunsaattoi menetelmäkoulutuksen.

Lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia suunnitelmalliseen monialaiseen yhteistyöhön

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja perheiden palveluissa työskenteleviä sekä esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhteistyöhön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi (esim. Hallintolaki 434/2003, luku 2; Varhaiskasvatuslaki 540/2018, § 7; Terveydenhuoltolaki 1326/2010 53a§; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, luku 2; Perusopetuslaki 477/2003).

Työn on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista. Lainsäädäntö velvoittaa palveluiden järjestäjiä laatimaan suunnitelmia yhteistyön tueksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (Pkl 15§ Vkl ja 22§). Suunnitelmissa yksilöidään monialaista työskentelypintaa ja tuodaan myös kodit yhteistyön ytimeen, aktiivisiksi toimijoiksi ja kumppaneiksi yksisuuntaisen viranomaislähtöisen lähestymisen sijaan. Suunnitelmissa sovitaan muun muassa oppimisen tuesta sekä kodin ja koulun yhteistyön järjestämisestä ja toteuttamisesta (Opetushallitus 2014, 11; Opetushallitus 2018, 11-12).

Monialaista työskentelyä tukee yhteinen arvopohja, palvelujärjestelmän tuntemus, asiakkaiden osallisuus sekä eri sektoreiden toimijoiden palvelujen johtamis- ja kehittämisosaaminen. Työ lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi on kiinteä osa sosiaali- ja sekä kasvatusaloja. Lapset puheeksi -menetelmä on asiakastyön tasolla tähän soveltuva, vaikuttavaksi todettu lapsi- ja perhelähtöinen menetelmä, joka soveltuu monialaiseen työskentelyyn lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Lapset puheeksi -menetelmä kasvun ja kehityksen tukena

MoniSote-hankkeen keskeinen tavoite on edistää ja luoda pohjaa monialaiselle työskentelylle sosiaali- ja terveysalalla. Lapset puheeksi -menetelmä on hyvä esimerkki toimivasta ja vaikuttavasta monialaisesta työskentelymenetelmästä. Menetelmän ytimessä on lapsen ja nuoren arjen sujumisen tukeminen monialaisesti hänen kehitystään tukevalla tavalla perheen haasteista huolimatta. Olennaista on tuoda lapsen ja nuoren parissa työskentelevät ihmiset yhteen ja moninäkökulmaistaa verkostolle, vanhemmille sekä lapselle itselleen hänen elämänsä voimavaroja sekä haavoittuvuuksiaan ja tehdä niiden suhteen yhteinen toimintasuunnitelma. Ks. Lapset puheeksi -koulutuksen esittelyvideo.

Menetelmän ytimessä ovat käsitteet haavoittuvuus, vahvuudet ja pärjäävyys. Haavoittuvuudella viitataan tilanteeseen, joissa ympäristön ja yksilön välinen yhtälö ei toimi. Kyseessä on tilanne, jossa joko on jo ongelmia tai mikäli ei sovita yhteisistä toimista lapsen tai perheen tueksi, ongelmia voi syntyä (Solantaus & Niemelä 2016, 24.). Riskejä voisi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vilkas ja temperamenttipiirteiltään hyvin aktiivinen lapsi ja jaksamaton vanhempi vaihtavat hoitopaikkaa tai koulua (Solantaus & Niemelä 2016). Kun lapsen ja vanhemman arjen tunteva sosiaalinen ympäristö vaihtuu toiseksi, on tiedonvälitys perheen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista tärkeä keskustella ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma heidän tukemisekseen muutostilanteessa.

Vahvuuksien suhteen olennaista on tunnistaa asiat, jotka sujuvat perheen ja lapsen arjessa vaikka heillä on muuten vaikeuksia tai kuormittava elämäntilanne. Kyse on asioista, päivittäisistä tehtävistä ja rutiineista, jotka tulee tehdyksi ilman suurta kaplakkaa. Pärjäävyyteen liittyy siis olennaisesti Lapset puheeksi -menetelmässä vahvuuksien näkeminen, jakaminen ja osoittaminen lapsen kaikissa kehitysympäristöissä.

Pärjäävyys on Solantaus & Niemelän (2016, 24) mukaan prosessi, ei yksilön ominaisuus ja se herää eloon yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. (Solantaus & Niemelä 2016, 24.) Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkissämme vilkkaan päiväkoti-ikäisen lapsen ja jaksamattoman vanhemman perheessä vaikkapa sujuvaa heräämistä ja syötyä aamupalaa. Lapset puheeksi -keskustelussa nämä voitaisiin nostaa esille ja todeta yhteisesti, miten arki näiltä osin sujuu ja miten sitä voidaan edelleen lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi ylläpitää.


Kuva 1. Toimintasuunnitelma (Mieli ry)

Lapset puheeksi -keskustelu tiivistetään toimintasuunnitelmaksi

Lapset puheeksi -menetelmä jakautuu kahtaalle: keskusteluun ja neuvonpitoon. Lapset puheeksi -keskustelussa kartoitetaan perheen, lapsen ja nuoren elämää strukturoidun keskustelun avulla ja laaditaan yhteinen toimintasuunnitelma (kuva 1).

Lapset puheeksi -menetelmän opiskelijaryhmä hankkeessamme kävi osana koulutustaan vähintään kaksi menetelmän mukaista keskustelua asiakasperheissään. Keskustelun tueksi on laadittu ns. lokikirja. Lokikirjoihin voi tutustua Mieli Ryn verkkosivuilla, josta ne ovat myös menetelmäosaajien vapaassa käytössä

Lapset puheeksi -lokikirjat - MIELI ry

Hankkeen opiskelijat keskustelivat ja laativat toimintasuunnitelman asiakasperheensä hyvinvoinnin tueksi. Toimintasuunnitelmassa sovitaan yhteisesti, miten lisätä ja tukea lapsen tai nuoren vahvuuksia ja kuinka toimia haavoittuvuuksissa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana. Olennaista on näin vahvistaa lapsen ja perheen pärjäävyyttä ja sopia konkreettisesti toimet eri kehitysympäristöihin: kotiin, kouluun, päivähoitoon ja/tai harrastuksiin.

Neuvonpito kutsutaan koolle, mikäli lapsen asiassa tarvitaan lisätukea ja perhe on halukas laajempaan työskentelyyn. Neuvonpidon avulla rakennetaan toimiva joukko ihmisiä toteuttamaan yhteistä toimintasuunnitelmaa lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lopuksi

Hankkeen koulutusryhmän palaute käydyistä Lapset puheeksi -keskusteluista oli pääosin myönteinen. Opiskelijat toivat esiin erityisesti menetelmän vahvuusorientaatiota sekä käytännönläheisyyttä, joka rakentui toimintasuunnitelman myötä. Monialainen työskentely on sosiaali-, terveys ja kasvatusalojen arkea. Ammattilaisten tarve menetelmille tueksi lapsi- ja perhelähtöiseen työskentelyssään on ilmeinen.

Lapset puheeksi -menetelmä nostaa työskentelyn ytimeen, perheen tueksi lapsen keskeiset kehitysympäristöt – koulun, kodin, harrastukset ja muut tärkeät yhteisöt ja yksilöt viranomaistyön rinnalle. Se tuo esiin ja vahvistaa lapsen ja perheen omaa toimitaa hyvinvointinsa eteen ja niin sanotun huolipuheen rinnalle syntyy puhetta arjen oikeista teoista, pärjäämisestä ja perheen työstä oman hyvinvointinsa eteen kaikissa elämäntilanteissa. Menetelmä osoittaa valoa ja tukee sitä hyvää lapsen arjessa, jonka kannattelemana hän saattaa päästä hyvin eteenpäin muista elämässä läsnäolevista tai sitä uhkaavista haasteista huolimatta.

Mieli ry on laatinut koulutuksille koulutuskriteerit, jotka asettavat niille yhteisiä raameja. Koulutuksia järjestetään sekä yksityisten kouluttajien toimesta että julkisen sektorin palveluissa myös Lapin alueella.

Hanketoimijat

Hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka hallinnoija on Lapin yliopisto sekä osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2020-30.6.2022.

Lähteet

Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Riikonen, A. & Kannel, L. 2022 Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:27. Viitattu 3.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-064-6

Hallintolaki 6.6.2003/434

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Viitattu 3.5.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Perusopetuslaki 477/2003

Solantaus, T. & Niemelä, M. 2016. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia 2016 / 1.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326

Varhaiskasvatuslaki 540/2018.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Viitattu 3.5.2022 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Johdanto

Syksyllä 2021 käynnistyi ”Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä” osana yhteiskoulutuskokonaisuutta ”Tehdään yhdessä asiakkaan parhaaksi”. Tausta-ajatuksena oli pureutua palvelutarpeen tunnistamiseen, osa- ja täsmätyökykyisyyden määrittelyyn, verkostoyhteistyöhön, ohjausosaamiseen ja työllisyyden hoidon muutoksiin. Tavoitteena oli nostaa työllisyydenhoidon parissa eri organisaatioissa toimivien osaamista ja sitoa aiheet osaksi kunkin osallistujan arjen palvelutyötä.

Yhteiskoulutuskokonaisuuden suunnittelua johti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toteuttama hanke Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla. ”Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä” koulutustuotteen suunnittelu vastuutettiin asiantuntijoille, jotka toimivat Osaamisella työelämään - Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) -hankkeessa. Tässä kirjoituksessa avaamme OSTE-hankkeen suunnitteleman koulutuksen sisällön rakentamista ja sen käytännön toteuttamista.

Ohjausosaamisen kehittämisen sisältöjä

Suunnittelutyömme käynnistyi kokonaisuuden hahmottamisella ja kysymysten esittämisellä.

- Mitä muutoksia on tapahtunut ja tapahtumassa työllisyyden hoidossa?
- Millaisia muutoksia on tulossa ja mitä haasteita ne tuovat asiakasprosesseihin ja palveluihin.
- Miten osaamista kehittämällä voidaan tukea palveluohjaajia eri organisaatioissa?

Vastausten avulla kokosimme yhteen asioita, joita katsoimme sisältyvän ohjausosaamisen kehittämisen viitekehykseen (Kuvio 1).




Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset tuovat haasteita asiakasprosesseihin ja palveluihin. Yksi esimerkki työllisyyspalvelujen yhteiskunnallisista muutoksista on Pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Tämän mallin mukaan työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Palvelussa korostuu yksilöllisyys ja tapaamiskeskusteluissa syvällinen ohjaus. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen seurauksena rakennettavat hyvinvointialueet ja niiden palvelut vaikuttavat työllisyyspalveluihin ja etenkin osatyökykyisten palvelujen näkökulmasta. Vaikutuksia voi olla palvelujen tarjontaan ja palveluprosesseihin.

Muutoksia voidaan pitää myös uudenlaisina mahdollisuuksina tarjota työllisyyspalveluja ja palveluohjausta. Verkostomainen toiminta tuo lisäarvoa palveluihin ja osaamisen jakamiseen. Yksittäisen asiantuntijan osaaminen ei riitä monimuotoistuvassa maailmassa. Tähän rinnalle tarvitaan yhteisöllistä asiantuntijuuden jakamista. Palveluprosessin ytimessä ovat asiakas ja työntekijä ja yhteisenä tavoitteena on asiakkaan osaamisen kehittyminen ja työllistyminen. Tärkeintä tässä on asiakkaan ja työntekijän dialoginen työskentelysuhde. Merkityskokonaisuuksien ja asioiden jäsentäminen edellyttää dialogia. Dialogi on siis lähtökohta kaikelle asiakkaan ja työntekijän kohtaamiselle.

Asiakaskeskeisyys dialogiin perustuvassa tasavertaisessa palveluprosessissa tarkoittaa asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja yhdessä tavoitteiden sanoittamista. Erityisesti se tarkoittaa asiakkaan äänen kuuntelemista ja kuulemista. Haasteena voi olla se, että asiakas ei tunnista omia vahvuuksiaan, jolloin myös mahdolliset tavoitteet jäävät tunnistamatta. Vahvuusajattelu auttaa asiakasta tunnistamaan vahvuuksiaan ja asettamaan työllistymisen näkökulmasta sitouttavia ja realistisia tavoitteita. Tässä työkaluna voi olla vahvuusperustainen dialogi. Jokaisella meistä omat vahvuusalueemme ja on tärkeää, että tunnistamme vahvuutemme ja hyödynnämme niitä eri tilanteissa esimerkiksi työllistymisessä. Asiakaslähtöinen tavoitteiden asettelu antaa konkreettisia lähtökohtia yhteiselle keskustelulle. Dialogissa on kyse myös tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta.

Dialogisuus, vahvuusperustaisuus ja tavoitteellisuus ohjauksessa

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutus toteutettiin ensimmäisen kerran 12.5.2022 Teams alustalla. Ilmoittautuneita oli lähes 50, mutta osallistujia pääsi lopulta mukaan 30. Meidän kolmen alustajan lisäksi toteutusprosessia fasilitoivat Tamora Oy:n asiantuntijat. Alustuksissa avattiin dialogisuutta keskustelussa, vahvuusperustaista ohjausta ja tavoitteellisuutta ohjauksessa. Dialogisuudessa korostuu kohtaamisessa syntyvä jälki, joka tarkoittaa keskustelijoille jäänyttä mielikuvaa tapahtumien kulusta ja arvosta (Yliniemi 2022). Koulutukseen osallistujat pääsivät pohtimaan tehtävää: Mieti itseltäsi sellainen kokemus, missä olet tullut kuulluksi viranomaistilanteessa, ja nimeä sen tärkein elementti. (Kuva 1)

Kuva 1. Mentimeteriin tuotettuja tärkeitä elementtejä viranomaistilanteessa kuulluksi tulemisessa.

Vastauksissa keskiöön tuli vuorovaikutuksen tärkeimpiä elementtejä kuten läsnäolo, katsekontakti, kuuntelu, ilmapiiri ja kohtaaminen.
Vahvuusperustaisen ohjauksen alustuksessa tarkasteltiin, mitä vahvuuksilla tarkoitetaan, miten vahvuuksia voi tunnistaa, hyödyntää ja kehittää. Alustuksessa esiteltiin myös Lapin korkeakouluissa ESR-rahoitteisessa hankkeessa ohjaustyöhön tuotettu Vahto-malli. Osallistujat myös tuottivat Mentimeteriin kolme tärkeintä vahvuutta ohjaustyössä. (Kuva 2.)


Kuva 2. Mentimeteriin tuotetut kolmen tärkeintä vahvuutta ohjaustyössä.

Hyvärinen, Kangastie, Löf, Rautio, Riponiemi ja Uusiautti (2021) kuvaavat työkirjassaan inhimillisiä vahvuuksia sellaisina yksilöllisinä ominaisuuksina, jotka ilmentävät meitä parhaimmillamme. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme kokea iloa ja täyttymystä ja ne tukevat hyvinvointiamme ja toiveikkuuttamme esimerkiksi tulevaisuuden suhteen. (Hyvärinen ym. 2021, 3.) Tärkeää on, että ohjaaja tiedostaa nämä asiat ja huomioi ne ohjaustyössään esimerkiksi ohjatessaan osatyökykyistä asiakasta.

Tavoitteellisuus ohjauksessa korostaa asiakkaan osallisuutta ja motivaation merkitystä. Ohjauksessa on hyvä selkiyttää yhdessä ammattilaisten eli ohjausta toteuttavan, työnantajan ja asiakkaan tarpeet ja tavoitteet. Tavoitteiden asettelussa yksilöllisyys, mitattavuus, saavutettavuus, realistisuus ja aikatauluttaminen (SMART) helpottavat tavoitteen kokemisessa omakohtaiseksi, tärkeäksi ja asiakkaalle merkitykselliseksi. (Sukula, Vainiemi ja Laukkala. 2015). Sitoutuminen ja motivaatio asiaan tuottavat parhaan tuloksen. Yhteisen keskustelun avulla tarpeet ja tavoitteet on helpompi sovittaa yhteen ja sitouttaa eri toimijoita. Osallistujien mielestä tavoitteen asettaminen on tärkeää, koska se ohjaa asiakkaan prosessin etenemistä ja antaa suuntaa. Ilman tavoitetta ei voi suunnitella reittiä “kohteeseen”. Kuvassa 3 on avattu esimerkkejä hyvän tavoitteen kriteereistä.



Kuva 3. Mentimeteriin tuotettuja esimerkkejä hyvistä tavoitteista

Hyvä tavoite perustuu asiakaslähtöisyyteen eli asiakkaan tarpeisiin, on ihmisen kokoinen ja saavutettavissa oleva. Keskeistä tavoitteen asettelussa on dialogin käyminen ja asiakkaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tämän avulla syntyy asiakkaan sisäinen motivaatio ja sitoutuminen itselle tärkeisiin tavoitteisiin.

Osallistujille jaettiin toteutuksen päätteeksi seuraavaa koulutuspäivää varten alustajien kehittämä Arviointilomake. (taulukko 1.) Lomaketta ohjeistettiin käyttämään omassa työssä asiakasohjauksessa. Sen avulla työntekijä voi arvioida omaa työskentelyään dialogisuuden, vahvuusperustaisuuden ja tavoitteiden asettelun näkökulmasta.

Ohjaus oman työn jäsentäjänä: Arviointilomakkeen hyödyntäminen asiakasohjauksessa

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutusta jatkettiin 19.5.2022 Teams alustalla. Aluksi osallistujat, joita oli 28, saivat palata ajatuksissaan ensimmäiseen 12.5. pidettyyn koulutustilaisuuteen ja pohtia sekä tuottaa Mentimeteriin vastauksia siitä, mitä dialogisuus, vahvuusperustaisuus ja tavoitteellisuus mahdollistavat ohjauksessa (kuva 4).



Kuva 4. Mentimeteriin tuotettuja vastauksia dialogisuudesta, vahvuusperustaisuudesta ja tavoitteellisuudesta ohjauksessa.

Ennen kaikkea se mahdollistaa asiakkaan osallisuutta ja aidon vuorovaikutuksen avulla työskentelyn suuntaamista kohti tavoitetta ja päämäärää. Luottamukseen perustuva ohjaustilanne mahdollista asiakkaan sitoutumisen ja motivoitumisen työskentelyyn. Asiakkaalla on myös mahdollisuus muodostaa asiasta realistinen näkemys.

Vastausten tuottamisen jälkeen palattiin tarkastelemaan edellisessä koulutustilaisuudessa jaettua Arviointilomaketta (taulukko 1). Tämän jälkeen siirryttiin pienryhmätyöskentelyyn, jossa osallistujat jaettuna 4-hengen ryhmiin keskustelivat arviointilomakkeessa olevien ohjaajuuden näkökulmien herättämistä ajatuksista (taulukko 2). Osallistujat pohtivat erityisesti konkreettisten asiakasohjaustilanteiden ja asiakasohjausesimerkkien avulla sitä, mistä pitää puhua. Jokainen ryhmä tuotti ja kirjasi tiivistetyt ajatukset Wordiin tai PowerPointille. Tulokset purettiin yhteisessä keskustelussa ja kirjattiin Miro-alustalle.

Arviointilomakkeen sisältämän ohjaajuuden näkökulmien herättämiä ajatuksia:

Hyvä tsekkauslista, ohjaa järkevään etenemisjärjestykseeen. Voidaan poiketa asiakastilanteen mukaan.

Työntekijän persoona voi täydentää lomaketta. Ei ehkä kaikille helppoja tapoja esim. Reflektointi. Vuorovaikutustaidot vaatii harjoittelua.

Pitkään tehdessä muodostunut rutiineja. Tämä lomake herättelee kyllä vakiintuneita konkareitakin ajattelemaan uudella tavalla.

Näkökulmien poiminta. Kaikki kolme hyvää. Tässä työssä on pyrittävä näihin.

Saadaan tasavertainen vaikutus työntekijä asiakassuhteeseen. Saman asian äärellä samaan suuntaan ohjausprosessissa.

Uusilla monesti suuri tarve ratkaista ongelmia ja ottaa auttajan rooli. Vastausten löytyessä yhdessä ja asiakkaan omasta ajatuksista, lomake auttaa tässä.

Hyvä käydä läpi jo etukäteen ja uudestaan kun asiakassuhdetta on jatkunut.

Lomakkeen kautta voi poimia kirjauksista asioita. Mistä on keskusteltu ja onko lomakkeessa olevia asioita huomioitu ja toteutettu. Onko huomioiduit asiat samoja kuin lomakkeella.

Myös alustajat toimivat ryhmänä ja tuottivat kuultujen keskustelujen pohjalta yhteenvetoja. Seuraavassa muutamia poimintoja kuulluista keskusteluista ja sen yhteenvedosta.

Kaikissa ryhmissä koetaan arviointitaulukko hyvänä ja sopivana työkaluna, mutta tarpeen mukaan kustomoituna. Järjestys perustuu dialogista vahvuusajatteluun ja tavoitteenasetteluun. Perustelut tältä pohjalta järjestyksessä.

Kulttuuristen ja alueellisten erojen huomioiminen vuorovaikutuksessa ja sanoittamisessa. Kieli ja muut haasteet otettava huomioon.

Reflektointi voi olla työntekijälle vaikeaa. Lomakkeen avulla voi tunnistaa omaa tapaa tehdä työtä.

Kun pohtii oman työn tekemisen tapoja lomakkeen avulla, voi tunnistaa, että jotkut asiakasryhmät ovat hankalia. Miksi? Dialogi, vahvuuksien tunnistamattomuus tai vaikeus tavoitteiden asettamisessa? Miksi työskentely joidenkin kanssa on vaikeampaa kuin toisten? Lomake auttaa sisäisessä reflektiossa ja haastavien asiakasprofiilien tunnistamisessa.

Pienryhmätyöskentelyn pohjalta voidaan todeta, että arviointilomake sisältää keskeiset Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä kokonaisuuden elementit. Pienryhmätyöskentelyn tulosten osalta näytti haasteeksi muodostuvan tuotoksesta aidon dialogin käyminen.

Palautetta ja jatkokehittäminen

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä- koulutus toteutettiin ohjausosaamisen viitekehyksen sisällön mukaisesti. Molemmista koulutussessioista kerättiin palautetta ja palautetta hyödynnetään jatkokehittämisessä.

Seuraavassa otteita palautteesta:

Huikean hyvä sisältö, kiitos. Paljon tuttua asiaa, mutta aina on hyvä kerrata! Kaikkien asiakastyötä tekevien pitäisi ajatuksella kuunnella tämä. Myös työllisyyspalveluissa ja sosiaalitoimessa työskentelevät. Yksi parhaimpia koulutuksia pitkiin aikoihin, johon olen osallistunut, koska aidosti hyödyllinen, mukaansa tempaava konkreettinen, tutkittuun tietoon perustuva+mahtava kombo asiantuntjoita ja fasilittaattori, kiitän lämpimästi! Helposti lähestyttävä, selkeä toteutus. Asiantuntijat paikallaan.

Toteutuksen ja saadun palautteen pohjalta Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutuksen kehittäminen on jo työn alla.

Lähteet

Kangastie, H. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. VAHVUUSPERUSTAINEN TULEVAISUUSOHJAUS. Dia-esitys 12.5.2022.

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, k., Riponiemi, N. ja Uusiautti, S. (2021) (toim.) VAHVUUSPERUSTAISEN OHJAUKSEN TYÖKIRJA. Viitattu 23.5.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-293-1

Rahkola, M. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. Tavoitteellisuus ohjauksessa. Dia-esitys 12.5.2022.

Sukula, S.,Vainiemi, K. ja Laukkala, T. (2015) GAS Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. 2015. Viitattu 12.5.2022. http://hdl.handle.net/10138/158520

Yliniemi, P. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. Dialogisuus keskustelussa. Dia-esitys 12.5.2022

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A. 2021. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi. 26.1.2021.

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. 2021. Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

Heikkala, M., Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P. 2021. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisten työllistymispolkuja rakentamassa. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi.18.8.2021.

Halttunen, S ja Kangastie, H.2022. Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä (lapinamk.fi) Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 22.3.2022.

Kippola-Pääkkönen, A., Sirviö, J., Pantsar, H. & Pentikäinen, M. (2022). Työnantajilla tiedon ja tuen tarvetta osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin. Lapin Kansa. Mielipidekirjoitus 28.03.2022. https://www.lapinkansa.fi/tyonantajilla-tiedon-ja-tuen-tarvetta-osatyokykyis/4465580

Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P.& Pantsar, H. 2022. Osatyökykyisten palvelupolkujen tunnistaminen palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa (lapinamk.fi). Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 25.5.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle