kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

VAHTO - Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa

28.4.2020



Kangastie ja Löf.jpg
TtM Helena Kangastie työskentelee TKI ja O -erityisasiantuntijana ja KM Jonna Löf oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

VAHTO- vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanke käynnistyi 1.8.2019 ja kestää 31.12.2021 saakka.

Hankkeen tuloksena syntyy korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli ja korkeakouluopiskelijoita ohjaavien ura- ja tulevaisuusohjausvalmiudet kehittyvät. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden valmiudet tunnistaa erityisvahvuutensa, määrittää uratavoitteita ja onnistua opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä paranevat.

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta valmistuneille. Kyselyn avulla selvitettiin valmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen työpajoissa ja VAHTO-mallin kehittämisessä.

Kysely lähetettiin yhteensä 5083 Lapin ammattikorkeakoulusta vuosina 2015-2019 AMK- ja YAMK- koulutuksista valmistuneille. Kysely toteutettiin 8.10.2019 - 31.20.2019 välisenä aikana. Vastauksia tuli ammattikorkeakoulusta valmistuneilta yhteensä 234. Eniten vastauksia tuli sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalta sekä tekniikan alalta. Vastaushetkellä vastaajista 85,5, % oli työelämässä.

Tässä kirjoituksessa kuvaamme VAHTO-hankkeessa tehdyn kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Pohdimme tulosten perusteella jatkossa kehitettäviä ja huomioitavia ohjauksen kehittämistarpeita.


Vahvuuksien tunnistamisen tahot ohjauksessa

Vastaajista suurin osa koki, että vahvuuksien tunnistamisessa suurin rooli oli opiskelijakavereilla, opettajatuutorilla ja muulla opetushenkilöstöllä. Vastauksissa yllättävää oli se, että 34 % vastaajista koki, että ei ollut saanut lainkaan ohjausta muulta organisaation ohjaushenkilöstöltä vahvuuksiensa tunnistamiseen ja 49 % ei tiennyt mahdollisuudesta laisinkaan.

Löf ja Kangastie kaavio 1.JPG

Kaavio 1. Ohjaustahot vahvuuksien tunnistamisessa.

Vahvuuksiin perustuvissa opintoihin liittyvissä valinnoissa ohjausta oli saatu vastaajien mukaan opiskelukavereilta, opettajatuutoreilta tai muulta opetushenkilöstöltä. 85 % vastaajista koki, että ei ollut saanut lainkaan tai ei tiennyt mahdollisuudesta, että muu ohjaushenkilöstö voisi ohjata vahvuuksien tunnistamiseen.

Löf ja Kangastie kaavio 2.JPG

Kaavio 2. Ohjaustahot vahvuuksiin perustuvissa opintovalinnoissa.

Vahvuuksien tunnistamisessa ja vahvuuksiin perustuvissa opiskeluvalinnoissa opiskelijaterveydenhuollolla, opiskelijatuutoreilla tai muulla oppilaitoksen henkilöstöllä ei vastaajien mielestä ollut erityisen suurta roolia.


Vahvuuksien tunnistaminen opinnoissa

Vastaajat kokivat, että vahvuuksien soveltaminen opiskelussa liittyi pääosin harjoitteluun.

’’Harjoittelupaikan ohjaaja tuki, kannusti ja kertoi vahvuuksista ym. Vaati paljon, mutta myös ohjasi. Hyvät kaksi harjoittelua, joista oppi paljon.’’

Lisäksi vastauksissa tuli esille myös vahvuuksien soveltaminen opinnäytetyöhön ja keskusteluihin opettajan, opiskelijakavereiden ja harjoittelun ohjaajan kanssa.

’’Opinnäytetyötä tehdessä sain ohjaajalta palautetta ja kannustusta samoin kuin omalta opettajatuutorilta, joka kannusti jatkamaan opintoja ylempään tutkintoon.’’

’’Opiskelukavereiden kanssa keskusteltiin vahvuuksista. Minulle itselleni oli selvää jo alusta asti, mihin suuntaan haluan opintoja suunnata …”

’’Muistaakseni järkeilin itse kuinka soveltaa ja kehittää omia vahvuuksiani. Erilaisten harjoittelujen aikana ymmärsin varsin hyvin, millaisesta työstä pidän ja missä olen parempi."

Vastaajat kuvasivat vahvuuksien hyödyntämisen mahdollisuuksia harjoittelussa muun muassa asiakastyössä, itsenäisessä työssä, käytännön työtehtävissä ja ihmisten kohtaamisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

’’Jokaisessa harjoittelussa koen että omat vahvuudet tulee jollakin lailla esiin."

’’Olin haastattelun tekijä eräässä tehtävässä ja olen hyvä kohtaamaan ihmisiä, jolloin pääsin hyödyntämään vahvuuksia.’’

’’Kielitaito on eräs vahvuus, jota saatoin käyttää työssä sekä töiden organisointi sekä vuorovaikutustaidot asiakaspalvelutehtävissä sekä työyhteisön sisällä.’’

Vastaajien mukaan vahvuuksien tunnistaminen opinnoissa liittyy pääosin harjoitteluun, opinnäytetyöhön ja keskusteluihin eri osapuolten kanssa. Vahvuuksia koettiin voivan hyödyntää muun muassa asiakastyössä, itsenäisessä työssä, käytännön työtehtävissä ja ihmisten kohtaamisessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vahvuuksien huomioiminen työllistymisen suunnittelussa

Suurin osa vastaajista koki, että he pystyivät huomioimaan vahvuuksiaan paljon tai jonkin verran työllistymisen suunnittelussa. Vastaajista 92 % oli kyennyt huomioimaan vahvuuksiaan työtehtävien etsimisessä, 80 % työnantajan valinnassa ja 91 % työhakemusten ja ansioluettelon päivittämisessä.

Löf ja Kangastie kaavio 3.JPG

Kaavio 3. Vahvuuksien huomioiminen työllistymisen suunnittelussa

Vastaajat toivat esiin avoimissa vastauksissa vahvuuksien hyödyntämisessä tulevaisuuden ja työllistymisen suunnittelussa erityisesti hakeutumisen omien vahvuuksien mukaisiin työpaikkoihin ja -tehtäviin.

’’Pyrin etsimään töitä missä pääsen käyttämään vahvuuksiani joka päiväisessä työskentelyssä ja mahdollisesti kehittämään niitä vielä paremmiksi mitä ne nyt ovat...’’

Vastaajat kokivat, että vahvuuksien hyödyntäminen oman työllistymisen suunnittelussa toteutuu hyvin. Vahvuuksia pystyi huomioimaan työtehtävien etsimisessä, hakuasiakirjojen päivittämisessä ja työnantajan valinnassa.

 

Kehittämiskohteita

Vastaajat esittivät avoimissa vastauksissa kehittämiskohteiksi vahvuudet huomioivaan ja tulevaisuuteen suuntaavaan ohjaukseen seuraavia asioita:

• yksilöllinen huomioon ottaminen
“Enemmän henkilökohtaista ohjausta "

• kahdenkeskiset ohjauskeskustelut
“Minusta olisi pitänyt puhua enemmän opettajien ja ohjaajien kanssa kahden kesken niistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista eikä vain siitä mikä kiinnostaa.”

• palautteen antaminen
’’Palaute. Pienillä sanoilla ja positiivisilla asioilla voi olla suurikin merkitys yksilölle sen suhteen että oppii tunnistamaan omia vahvuuksia ja luottamaan itseensä.’’

• henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen tasaisesti opintojen aikana.
“Opettajien pitäisi pystyä keskittymään ajan kanssa opiskelijoihin. Olla aidosti kiinnostuneita kiinnostus opiskelijoita ja heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan kohtaan’’

“Voisi kehittää sitä, että olisi samantapaisia "kehityskeskusteluja" kuin nykyajan työelämässä.’’

Kyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleet kehittämiskohteet ovat tuttuja myös aikaisempien selvitysten ja tulosten perusteella. Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden antaman vuosipalautteen perusteella palautteen antaminen on vuosi toisensa perään ilmaistu tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Yksilöllinen ja henkilökohtainen ohjaustarve konkretisoituu esimerkiksi HOPS-keskusteluissa, joita opettajatuutorit ja opinto-ohjaajat käyvät.


Pohdintaa

Kyselyn vastausprosentti jäi pieneksi, ja tästä johtuen tulokset eivät ole yleistettävissä. Kyselyn tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja selittävät ohjauksen ilmiötä vastaajien näkökulmasta. Kyselyn käsittely jatkuu alakohtaisten ja avoimien vastausten analysoimisella ja tulosten esittämisellä. Tuloksia hyödynnetään korkeakoulujen ohjauksen kehittämisessä, hankkeen työpajoissa ja Vahto-mallin luomisessa (Löf, 2020).

Vastausten perusteella ohjausta antavia tahoja on useita ja on tärkeää, että ohjausta saa tulevaisuudessakin useammalta taholta. Jokaisella on velvollisuus ja oikeus antaa tietoa, neuvoa ja ohjata opiskelijaa opinnoissaan ja uran ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä ohjata oikean tiedon lähteille. Näissä edellä mainituissa tehtävissä on tärkeää hyödyntää työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta.
Tärkeää on myös ymmärtää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun eroja. On eri asia antaako tietoa, antaako neuvontaa ja antaako ohjausta. Ohjauksesta puhuttaessa on tärkeää tarkentaa käsitteiden merkitysten, määrittelyjen ja ohjaustoimijoiden työnjakoon ja tehtäviin liittyviä asioita ja työnjaon suhdetta. (Menestyjäksi Lapissa strategia vuoteen 2025)

Muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaamisessa on tärkeää kehittää vahvuuksiin perustuvaa tulevaisuusohjausta ja osaamista. Tämä tarkoittaa ohjauksessa vahvuuksien tunnistamista ja tukemista. Ohjaus on tällöin vuorovaikutteista keskustelua, jossa opiskelijalla on aktiivinen rooli ratkaisujen etsimisessä omista lähtökohdistaan käsin. Opiskelija on oman elämänsä asiantuntija.


Lähteet:

Löf, J.2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoiset tekijät - Lapin ammattikorkeakoulun blogi. Viitattu 28.4.2020

Menestyjäksi Lapissa. Maakunnallinen tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 22.2.2020.

VAHTO-hanke: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet ja www.ulapland.fi/Vahto sekä www.facebook.com/vahvuusperustainen

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vahvasti työssä virtuaalikampuksella - kokemuksia hanketyöpajan toteutuksesta etänä

24.4.2020



Kangastie ja Löf.jpg
TtM Helena Kangastie työskentelee TKI ja O -erityisasiantuntijana ja KM Jonna Löf oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteinen Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hanke on käynnistynyt 1.8.2019 ja toiminnassa on edetty kevään 2020 kolmannen työpajan järjestämiseen (kuva 1).

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehitystyötä tehdään osallistavissa työpajoissa. Osallistujat tuottavat työpajoissa ja pilottikokeiluissa kokemustietoa sekä kehittävät aktiivisesti ohjaustyökaluja ja -menetelmiä. (Löf 2020, Kangastie & Löf 2020)

Kuva 1 Vahtotyöpajat kuvio.jpg
Kuva 1. VAHTO työpajat ja osaamisen kehittyminen

Kolmas työpaja “opiskelijalähtöisyys ohjauksessa” toteutettiin vallitsevissa ja yhtäkkiä muuttuneissa valtionhallinnon päättämissä poikkeusoloissa, kun korona-tuo maailmalla vallinnut pahaenteinen virus rantautui myös Suomeen.

Myös korkeakoulujen (LUC) oli mukauduttava vallitseviin olosuhteisiin ja otettava Lapin AMKin Virtuaalikampus laajempaan ja kokoaikaiseen käyttöön. Myös yhteisen VAHTO-hankkeen oli edettävä toimenpiteissään etämaailmaan.

VAHTO -työpajan järjestäminen etäyhteyksin

Vallitsevan tilanteen johdosta VAHTO-hankkeen työpajan 3 pitämiseen tuli muutos. Jouduimme suunnittelemaan ja organisoimaan työpajan uusiksi.

AC-lisenssit olivat opetuskäytössä, joten jouduimme miettimään toisen etäympäristön ja muiden työkalujen käyttöä. Sinällään etävälineet eivät olleet meille hanketyöntekijöille uusia ja outoja, olimmehan niitä jo aikaisemminkin käyttäneet erilaisissa TKI-toiminnan ja opetuksen yhteyksissä sekä aiemmissa hankkeen työpajoissa.

Hankkeen tiedottamisen ja materiaalin kanavana käytämme Open Moodle -ympäristöä ja osa osallistujista on osallistunut työpajoihin AC:n välityksellä. Pohdimme AC:n tilalle toista ympäristöä ja lisäksi erillistä ympäristöä projektiryhmän etätyötilaksi ajatusten vaihdolle ja työprosessin johtamiseen. Päädyimme valinnassa siihen, että osallistujat työskentelivät Teamsissa ja projektiryhmä vaihtoi ajatuksia ja keskusteli toistensa kanssa Skypessä (kuva 2).

Työpajaan osallistui LUC korkeakoulujen opetus ja ohjaushenkilöstöä noin 20 henkilöä. Mukana oli myös korkeakoulujen opiskelijaedustusta kertomassa omista ohjauskokemuksistaan.

Kuva 2 Vahtotyöpajaohjelma.jpg
Kuva 2. Työpaja 3 ohjelma

Työpajan ja ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Työpaja käynnistyi projektipäällikön johdannolla, tervetulotoivotuksilla ja esityksellä työpajan etenemisestä. Aluksi palauteltiin mieleen edellisen työpajan antia mm. Pirkko Kepasen alustusta reflektion tärkeydestä oppimisen ja kehittymisen edellytyksenä. Tämän jälkeen muisteltiin vielä työryhmien työskentelyä ja tuotiin esille edellisen työpajan ryhmätöiden tuloksia (kuva 3).

Kuva 3 Vahtotyöpjakoonti.png

Kuva 3. Työpaja 2 työryhmätyöskentelyn koonti

Työpajan kaksi päätteeksi osallistujille oli annettu ohjeistus omaan ohjaustyöhön liittyvästä havainnointitehtävästä. Osallistujia pyydettiin pitämään päiväkirjaa seuraavin apukysymyksin:

• Minkälaisia kohtaamisia opiskelijoiden kanssa päivääsi sisältyi?
• Mitkä tilanteet jäivät mieleen onnistuneina? Miksi?
• Mitkä näistä kohtaamisista olivat mielestäsi otollisia vahvuusperustaiselle lähestymistavalle? Miksi?
• Oliko osa kohtaamisista sellaisia, että niissä ei olisi ollut vahvuusperustaisuudelle sijaa. Miksi?
• Kuvaile kohtaamiesi opiskelijoiden ohjaamistarpeita. Pohdi, minkälaisia taitoja ne sinulta edellyttivät.
• Mitä muita huomioita teit?

Etätyöpajan ensimmäisessä ryhmätyöskentelyssä tämän havainnointitehtävän tuotokset purettiin keskustelemalla ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kohtaamis- ja ohjaustilanteita on tullut vastaan? Mitä tarpeita ryhmän jäsenten havaintojen mukaan opiskelijoilla on? Millainen on onnistunut ohjauskohtaaminen? Tuliko muita huomioita tai yllättikö jokin?

Keskustelua käytiin projektihenkilöstön johdolla Teams -ympäristössä ja ajatukset koottiin Flinga-alustalle. Keskustelu Teamsissä oli aktiivista ja antoisaa. Projektiryhmällä oli tärkeä aktiivinen rooli toimia kolmessa eri ympäristöissä keskustelun johdattajana, ajatusten kirjaajana ja etäapuna. Ryhmätyöskentelyn tuotos ohjaustilanteista ja kohtaamisista koottiin Flingaan (kuva 4).

Kuva 4 Vahtotyöpajatulos.jpg
Kuva 4. Työpajan tuotos ohjaustilanteista ja kohtaamisista Flingassa

VAHTO-työpajan asiantuntija-alustukset

Aktiivisen työpajavaiheen jälkeen tuli kaksi tietoiskua. Lapin AMKin hankkeen asiantuntija Helena Kangastie kertoi Vahvuusperustaisuus opinto-ohjaajien koulutusten opetussuunnitelmissa (OPS) -analysoinnin tuloksia. Analyysin olivat laatineet yhdessä Helena Kangastie ja Jonna Löf Lapin AMKista.

Analyysin päätelminä oli, että kaikki opetussuunnitelmat näyttävät tavoittelevan opinto-ohjaajan kompetensseja. Opetussuunnitelmien lähtökohtina ovat IAEVG:n (International Assosiation for Educational and Vocational Guidance) julkaisemat kompetenssi ehdotukset sekä NICE (Network for Innovation in Career Guidence and Councelling in Europe) määrittelemät ohjauksessa toimivat ydinkompetenssit. Vaikka vahvuusperustaisuus eivät lue opetussuunnitelmassa niin, toteutuksessa ne huomioidaan esimerkiksi käytännön toiminnassa.

Seuraavaksi hankkeen asiantuntija Satu Uusiautti Lapin yliopistosta avasi vahvuusperustaisuuden tutkimuksista ja interventioista esimerkkejä. Seuraavat havainnot olivat tulosten perusteella olennaisen tärkeitä:

• VAHTOssa tutkitaan omaa työtä ja pohditaan, mitkä työkalut toimivia juuri omassa ohjaustyössä ja omien opiskelijoiden kohtaamisessa.
• VAHTOn kannalta kiinnostavaa pohtia vahvuuksien tunnistamisen kykyä osana tulevaisuussuuntautuneisuutta ja itsearvioitua kyvykkyyttä uraan liittyvään päätöksentekoon.

Työpajan ryhmätyöskentelyn jatkuminen

Tietoiskujen jälkeen oman työn havainnointitehtävän purkaminen jatkui. Aiheena oli opiskelijalähtöiset vahvuusperustaiset ohjauskohtaamiset. Keskustelussa olleet kysymykset ja aiheet olivat: Mitkä kohtaamiset ovat otollisia vahvuusperustaiselle lähestymistavalle? Onko kohtaamisia, joissa vahvuusperustaisuudelle ei ole sijaa? Miksi ei?

Keskustelun anti vahvuusperustaisista kohtaamisista ja ohjaustilanteista koottiin taas Flingaan (kuva 5).

Kuva 5 Vahtotuotos.jpg
Kuva 5. Työpajan tuotos vahvuusperustaiset kohtaamiset ja ohjaustilanteet Flingassa

Kokemuksesta viisastuneena

Työpajan suunnittelun ja toteutuksen jälkeen on arvioinnin ja kehittämiskohteiden laatimisen aika. Vanha sanonta kuuluu “hyvin suunniteltu on puoleksi tehty” pitää edelleen paikkansa. Kun työpajan sisältö oli projektiryhmässä suunniteltu ennalta jo hyvin, ei ympäristön ja toteutustavan vaihtaminen tuottanut erityisen paljon haasteita. Kaikilla työpajan vetäjillä eli projektiryhmän jäsenillä oli osaamista ja jaetut roolit työpajan onnistumiseksi. Suurin osa osallistujistakin oli tottunut työskentelemään etäympäristössä ja kykenevät ottamaan “etäisyydet hallintaan”.

Etäympäristössä työpajan pitäminen edellyttää hyvää suunnittelua ja toteutuksen ns. “kuivaharjoittelua”. Tätä projektiryhmä tekikin edellisinä päivinä ja vielä työpajapäivän aamuna tarkistimme, että kaikki toimii. Onnistunut toteutus edellyttää myös suunnitelmissa pysymistä ja yhtäkkisten muutosten välttämistä. Se edellyttää myös osaamista ja virtuaalisesti ajan hermolla olemista ja osallistujien kuulemista. On reagoitava nopeasti osallistujien tarpeisiin ja ohjattava työpajan etenemistä sekä tuloksien aikaansaamista.

Muutostilanteessa työpajan toteuttaminen vaatii epämukavuusalueelle menemistä ja epävarmuuden sietokykyä. Etäympäristössä toteutus vaatii myös avointa mieltä, yhteistyökykyä ja kuuntelemista. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin seurata toimintaa ja reagoida ajoissa vastaantuleviin haasteisiin. Työpajan 3 jälkimainingeissa voimme syvästi todeta, että virtuaalikampus toimii ja että työpajoja voi hoitaa etänäkin!


Lähteet:

Kangastie, H. & Löf, J. 2020. Vahvuuksilla kohti työelämää. UAS Journal -Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti. https://uasjournal.fi/1-2020/vahvuuksilla-tyoelamaan/
Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 4

21.4.2020



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen toimii projektisuunnittelijana TEQU:lla, joka on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti ja osa Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmää.

Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista -blogisarjassa pääset tutustumaan TEQUn järjestämiin tapahtumiin, jonka lisäksi kirjoituksissa pureudutaan tapahtumissa käsiteltyihin teemoihin.

Blogisarja jatkuu ja tässä kirjoitelmassani kevyt katsaus siihen mitä kaikkea neljäs tapahtuma toi tullessaan. Käsittelyssä tällä kertaa työntekijöitä tukeva johtaminen.

 

TEQU Talk – Yhteistyöllä parempaa tulosta

Tapahtuma järjestettiin 6.11.2019 Rovaniemellä. Tapahtumatilana hyödynsimme edellisten tapahtumien tavoin TEQU toimistoamme panostaen entistä enemmän tilasuunnitteluun ja toteutukseen osallistujamäärä huomioiden, suuri kiitos siitä ammattitaitoisille työkavereille!

Kuva 1 meriläinen IV.jpg
Kuva 1. Tapahtumatila


Puhujina tapahtumassa nähtiin Pata Degerman ja Mikko Kuitunen.

Pata Degerman on Suomen ainoa ammattimainen löytöretkeilijä. Löytöretkien ja eri organisaatioiden suuria projekteja voi monin tavoin verrata toisiinsa. Usein kohdataan tuntemattomia haasteita, jolloin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tiimityötä ja luovaa ajattelua.

Pata piti visuaalisesti näyttävän esityksen, jossa pureuduttiin tiimin yhteistyöhön, jonka avulla saadaan aikaan parempia tuloksia. Patan esitys kantoi nimeä Mount Sisu ja yleisö pääsi mukaan löytöretkeilijän rohkeille matkoille.

Kuva 2 meriläinen IV.jpg

Kuva 2. Pata Degerman

Mikko Kuitunen on Euroopan parhaana työpaikkana sekä Suomessa vuoden yrityksenä palkitun teknologiayhtiö Vincit Oyj:n toimitusjohtaja ja perustaja. Vincitin lisäksi Mikko on mukana tusinassa muita start-up kasvutarinoita.

Mikko uskoo yksilölliseen johtamiseen, mokista oppimiseen ja ihmisten haluun tehdä merkityksellisiä asioita tuloksellisesti ilman merkittävää ulkopuolista ohjausta.

Mikko oli puhumassa yleisölle innostavasta johtamisesta, jonka avulla rakennetaan motivaatiota ja positiivista ilmapiiriä sekä edistetään työhyvinvointia. Hän kertoi myös jatkuvasta työntekijäkokemuksen kehittämisestä sekä siitä, miten vapautetaan yksilöiden voimavaroja organisaatiossa. Saimme myös kuulla Mikon näkemykset siitä, miten tulevaisuudessa johdetaan.

Kuva 3 meriläinen IV.jpg

Kuva 3. Mikko Kuitunen

 

Järjestelmäkeskeinen johtaminen

Kuitusen (2019) mukaan yleismääritelmä johtamiselle on se, että johtamisella pyritään saamaan asiat tapahtumaan tehokkaammin ja paremmin kuin ilman johtamista.

Suoraselkäinen ja ennustettava johtamisen kulttuuri Suomessa on sitä, että asioista puhutaan suoraan sellaisina kuin ne ovat. Vahvat ja selkeät käskyketjut ja tasapäistämisen kulttuuri on vahva. Tasapäistäminen ei kuitenkaan ole tasa-arvoa, eikä yksilöllistä tukea ole tarjolla tarpeiden mukaan. (Kuitunen 2018.)

Palkan ja palkkioiden on tuettava työntekijöiden valintoja, mutta useimmiten tällä hetkellä kaikille on tarjolla sitä samaa. Järjestelmäkeskeinen ajattelu tulisi korvata kiinnostuksella ihmisestä. Miten sinä muutut ja kehityt? Miten me voimme auttaa sinua? Muutos paikan ja palkan suuresta merkitystä kohti arvojen, merkitysten ja aikaansaannosten huomioimista vaatii kannustimia. (Kuitunen 2018.)

Yrityksissä on tärkeää ymmärtää työntekijöiden toiveet ja tarpeet, koska muuten johtaminen perustuu arvaamiseen. Organisaatioiden tulisi myös tukea yksilöiden osaamisen kehitystä, koska markkina-arvoa tulee olla myös työntekijöillä. Yritysten täytyy hyväksyä se tosiasia, että henkilöstössä työntekijät näkevät mahdollisuuksia myös yrityksen ulkopuolella. Kaikki lähtee työntekijöistä ja työntekijäkokemuksella on merkitystä. (Kuitunen 2018.)

”Henkilöstön vaihtuvuus ei ole hyvä tai huono asia, se on vain tosiasia” (Kuitunen 2018)


Johtamisen tulisi olla ajatteluun vaikuttamista ja esteiden poistamista

Joukkoa koskevan johtajakeskeisen johtamisen sijaan tulisi johtamisen olla yksilöiden ajatteluun vaikuttamista. Johtajan halutessa parempi lopputulema lähtötilanteeseen nähden, yksilöiden toiminnassa pitää muuttua jotain. Johtamista ei ole tapahtunut, jos ei kenenkään ajattelussa mikään ole muuttunut eli ajattelun pitää muuttua ensin. (Kuitunen 2019.)

Uuden ajan johtamisessa tavat johtaa muuttuvat. Johtajan on tärkeää olla aidosti kiinnostunut ihmisestä, jotta yksilön osaamista voidaan tukea. Yhteispelillä tunnistetaan ja puretaan esteitä. Hyvän työsuorituksen edessä olevia esteitä poistamalla työntekijälle luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet asiantuntijuuden ja taitojen käytölle. (Kuitunen 2019.)

Johtamisesta tulisi muodostaa palvelu, jolloin johtaminen on esteiden poistamista. Kaikkien kliseiden keskellä johtaminen tarkoittaa työntekijöiden auttamista, jotta he pystyvät tekemään työnsä nopeammin ja paremmin. Johtaminen alkaa yksilöistä ja itsensä johtamisesta. Ensimmäisenä muutetaan asennetta ja sen jälkeen tapaa toimia. (Kuitunen 2019.)

 

Itsensä johtaminen

Toimintaympäristöjen muutos nykypäivänä on nopeaa, jolloin myös organisaatiot muuttuvat dynaamisemmiksi ja erilaisten osaajien tarve kasvaa. Organisaatioissa kaikilta vaaditaan entistä enemmän ketteryyttä ja tuottavuutta mitataan ajan sijaan aikaansaannoksilla. (Kuitunen 2018.)

Kuitusen (2018) mukaan perinteiset pitkät urat samassa organisaatiossa ja pahimmillaan samoissa tehtävissä eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla yksilöiden osaamisen kehitystä.

Itsensä johtamisen on vaativaa ja sen aloittaminen vaikeaa vanhasta uuteen siirryttäessä. Uuden johtamisen mallin tavoitteena on se, että yksilö tekee itse työtään koskevat päätökset. Päätöksenteosta on tehtävä mahdollisimman helppoa ja itseohjautuvuuteen tulee siirtyä hiljalleen. (Kuitunen 2018.)

Ympäristön tulisi mahdollistaa itsensä johtaminen ja se koskee niin yksilön työympäristöä kuin organisaation johtamiskulttuuria. Muutoksen myötä yksilö kuluttaa johtamista sen passiivisena kohteena olemisen sijaan. (Kuitunen 2018.)
Kokeilukulttuuri on tätä päivää uudistuksissa ja se koskee myös johtamismallien kehittämistä. Uudistumisessa tulee kuitenkin kuulla henkilöstöä ja pilotoiva lähestymismalli on oikea tapa edetä. (Kuitunen 2018.)

 

Onnistunut workshop

Tapahtumiemme workshop osioiden perimmäisenä tarkoituksena on aktivoida osallistujia verkostoitumaan sekä tuomaan omaa osaamistaan esille. Työnhakijoilla on mahdollisuus päästä lähestymään yrityksiä, jonka lisäksi yritysten välille voi kehkeytyä yhteistyömahdollisuuksia.

Mini-Diili osiossa osallistujat jaettiin ryhmiin, missä jokainen sai vuorollaan esitellä itsensä kertomalla myös vahvuuksiaan ja kehityksen kohteitaan. Mini-Diilin tehtävänä oli muodostaa ryhmästä menestystiimi, joka tekee arktisuudesta bisnestä. Ryhmät rakensivat Team Canvaksen tehtävään perustuen ja lopuksi ryhmät esittelivät itsensä kahdessa minuutissa hissipuhemaisesti kertomalla miksi juuri he ovat loistava tiimi.

Koko tapahtumapäivän ajan oli nähtävissä verkostoitumista, jota saatiin syvennettyä onnistuneen workshop osion avulla. Kiitos Patalle workshopin esittelystä ja käyntiin polkaisemisesta!


Pohdintaa

Hyvissä ajoin aloitettu tapahtumamarkkinointi poiki tuloksia ”täyden tuvan” muodossa. Ennakkoilmoittautuneiden suuri määrä verrattuna edellisiin tapahtumiin oli positiivinen yllätys ja päätimmekin pari viikkoa ennen tapahtumaa hieman höllätä viestinnän suhteen, koska kapasiteetti on rajallinen.

TEQU Talkissa näkyi paljon uusia kasvoja ja palautekyselyn mukaan tapahtumaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Tapahtumatila, tunnelma ja muutoin hyvät järjestelyt keräsivät kiitosta. Kehityskohteeksi nousi tapahtumatilan penkit, mutta ongelma on nyt ratkaistu tämän vuoden tapahtumia ajatellen.

Palautekyselyssä oli hienoa huomata osallistujien positiiviset tuntemukset tapahtumassa käsiteltyihin asioihin. Tapahtumasta koetaan olleen aidosti hyötyä oman osaamisen kehittämisessä, jonka lisäksi tapahtuma on motivoinut kehittämään omaa osaamista myös tapahtuman jälkeen. Suurin osa palautekyselyyn vastanneista kokee myös pystyvänsä hyödyntämään tapahtumassa opittua työelämässä, opinnoissa sekä työnhaussa.

Sarjan aiempien julkaisujen teemat

 

Lopuksi

Vallitsevasta tilanteesta johtuen kaikki tämän vuoden TEQU Talk -tapahtumat ovat siirtyneet syksyyn. Ensimmäiset kaksi tapahtumaa järjestetään syyskuussa.

Tämän lisäksi tulemme järjestämään nopealla aikataululla TEQU Talk -webinaarisarjan touko-kesäkuun aikana. Myy verkossa tehokkaasti – aloita jo tänään webinaarisarjassa pääset kehittämään verkkokauppa- ja myyntiosaamistasi nopeasti. Järjestämme seitsemän webinaaria muuttuneen tilanteen vuoksi tukeaksemme pohjoisen yrittäjiä.

Verkkokauppa osaamisen kehittämiseksi webinaareissa käsitellään kaikki tärkeimmät teemat eli verkkokaupan rakentaminen, strateginen ajattelu, varastointi ja logistiikka, markkinointi ja viestintä, asiakaskokemus sekä kumppanit ja verkostot. Tervetuloa mukaan!


TEQU Get10 logokokoelma.jpg

Lähteet

Kuitunen, M. 2019. Vincit Oyj. Toimitusjohtaja. Luento. Vincit - Leadership as a Service. 6.11.2019
Kuitunen, M. 2018. Uusi johtaminen on esteiden poistamista. Artikkeli. Palta. Tulevaisuuden johtajuus. Viitattu 16.1.2020 https://www.palta.fi/tulevaisuuden-johtajuus/uusi-johtaminen-on-esteiden-poistamista/




Koronarintamalla kaikki uutta

17.4.2020



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun turvallisuusasioista vastaava johtaja.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Tässä on pari kuukautta painittu koronaviruksen kanssa. Vauhti on ollut koko ajan kiihtyvä, ja monenlaista mutkaan on jo vastaan tullut.

 

I vaihe: Kiinan matkailun rajoittaminen

Joulukuussa 2019 alkoi Kiinan Wuhanista kuulua kummia uudesta viruksesta, joka leviää hallitsemattomasti Hubein maakunnassa. Kaukana oli tauti, ja avaruuspuvun näköisiin suoja-asuihin pukeutuneet kiinalaiset kriisityöntekijät tuntuivat hätävarjelun liioittelulta.

Joulu meni, tuli uusi vuosi, ja tauti sen kuin levisi. Ensimmäiset tapaukset löytyivät Kiinan ulkopuolelta, ja nopeaan tahtiin punaisia täpliä taudin merkiksi alkoi ilmestymään erityisesti Eurooppaan.

Meillä asiaan havahduttiin 29.1.2020, jolloin tuli Lapin AMKin ensimmäinen toimintaohje, jossa selitettiin lyhyesti mistä koronaviruksessa on kysymys ja oikeastaan ainoana käytännön toimenpiteenä kiellettiin Kiinaan matkustaminen. Edellisenä päivänä Lapin keskussairaalaan oli tuotu ensimmäinen koronavirusta kantava potilas, joka oli kiinalainen nuorehko nainen.

II vaihe: matkustusrajoitusten laajeneminen Kiinan ulkopuolelle

Kului kuukausi lisää, Kiinan koronauutisiin alettiin jo tottua. Tautitapausten määrä Kiinan ulkopuolella lähti pikku hiljaa kasvuun, ja puhkesi epidemiaksi aluksi Etelä-Koreassa ja Pohjois-Italiassa. Pörssikurssit lähtivät luisuun ja jotenkin tauti tuli lähemmäksi, kun meistä monille tutuilla Kanarian saarilla laitettiin hotellikaranteeniin.

Meilläkin matkustuskielto alue laajeni epidemia alueisiin, ohjeita annettiin myös epidemia-alueilta palaaville amkkilaisille. Tässä vaiheessa koronauutiset alkoivat viedä vähintään puolet iltauutisten ajasta, ja 26.2. Helsingin seudulta alkoi löytyä lisää tapauksia. Tästä edespäin tartunnan saaneiden määrä alkoi päivittäin kasvaa, ja virusta sairastavia löytyi ilta toisensa jälkeen uusista sairaanhoitopiireistä.

Lapin AMKissa koronan leviämisen torjuntaan keskittyvä valmiusryhmä aloitti 9.3.2020. Tuossa vaiheessa oli hiihtoloma takana, ja huolta kannettiin siitä, mitä lomalaiset mukanaan kantavat. Myöhemmin huomattiin, että ihan hyvästä syystä: varsinkin Tirolissa lomaansa viettäneistä liian moni tuli taudin kanssa takaisin.

Ohjeita päivitettiin 10.3., ja merkittävin uusin linjaus oli 14 vuorokauden karanteeni, johon epidemia-alueilta palaavia velvoitettiin jäämään. Lisäksi avattiin turvallisuus-sähköposti nopeaksi kanavaksi valmiusryhmän ja korkeakouluyhteisön väliseen viestintään.

III vaihe: Jalka jarrulle

Tilanne eli maaliskuun alkupuolella todella nopeasti. WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3. ja samana päivänä matkustusrajoitukset ulotettiin kaikkeen ulkomaanmatkailuun. Samaa vauhtia lopetettiin opiskelijoiden ulkomaanvaihdot, aloitettiin koulutuksen valmiussuunnitelmien päivittäminen ja selviteltiin AC lisenssien nostomahdollisuutta 1000 lisenssiin. Etäopetukseen siirtyminen alkoi päivä päivältä tuntumaan todennäköisemmältä.

Seuraavana päivänä epidemia-alueen käsitteestä luovuttiin. Maan hallitus teki ensimmäisen näyttävän ulostulon, missä kiellettiin kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet. Urheiluruutu oli kyseisenä iltana lähinnä suljettavien ammattilaissarjojen ja peruuttavien tilaisuuksien lista.

Meillä otettiin vähän tiukempi linja, ja kiellettiin yli 100 hengen tilaisuudet. Valmiuslain käyttöönottoa Suomessa alettiin valmistella, mihin ei koskaan aikaisemmin ollut turvauduttu.

IV Äkkipysäys

Joka puolelta Eurooppaa alkoi kantautua aina vain lisää uutisia koronaviruksen etenemisestä. Rajoja alettiin sulkea ja karanteeneja asettaa.

Suomessa strategiaksi valittiin viruksen leviämisen hidastaminen sosiaaliset kontaktit minimoimalla, minkä seurauksena Lapin aluehallintovirasto määräsi myös Lapin AMKin tilat suljettavaksi 18.3.–13.4.2020. Myöhemmin aikaa jatkettiin vielä kuukaudella. Poikkeuksena päätöksessä mainittiin TKI-toiminnan käytössä olevat tilat kriittisen tutkimuksen osalta sekä opiskelijavalinnoissa tarvittavat tilat.

Meillä etätyömoodiin siirtyminen onnistui yllättävän vähäisellä kohinalla. Asiassa auttoi pitkä perinne etätyöopetuksessa ja eOppimispalveluiden omaksuma aktiivinen rooli. Myös opiskelijajärjestömme ROTKO loi omalta osaltaan positiivista tsemppiasennetta opiskelijoiden joukossa.

AVIn päätöksen jälkeen kampus myös aidosti hiljeni. Muutama laturinsa tai elintärkeän kansionsa unohtanut kävi ne hakemassa, mutta sekä opiskelijoissa että henkilökunnassa oli aistittavissa aitoa kriisitietoisuutta ja vastuullisuutta. Näin siitä huolimatta, että vielä maaliskuussa koronavirusta ei Lapissa juurikaan ollut.

Kampusten sulkemisen jälkeen AMK on pyrkinyt tukemaan viranomaisia lainaamalla sänkyjä ja hengityslaitteita sairaaloille, sekä varautumalla terveysalan opettajien ja opiskelijoiden mahdolliseen osittaiseen siirtymiseen poikkeusolojen tehtäviin.

Poikkeustilanne ja työmarkkinoiden voimakas jarruttaminen sai aikaan hakijarynnäkön korkeakoulutukseen, josta mekin saimme osamme. Päätä on raavittu pääsykokeiden kanssa, ja ratkaisuja etsitään siihen, miten ne saadaan järjestettyä valtioneuvoston päätöksiä ja terveysviranomaisten suosituksia rikkomatta.

V Mitä tähänastinen matka on opettanut?

Koronaviruksen vaikutukset ihmisten arkeen, maailmantalouteen ja työmarkkinoihin ovat olleet ennen näkemättömät.

Kriiseissä yleensä sekä ihmisen pahimmat että parhaat puolet nostavat päätään. Näihin pahimpiin puoliin laskisin kansainvälisen itsekkyyden, mistä vastenmielisin esimerkki oli Yhdysvaltojen yritys ostaa suunnitteilla oleva koronarokote yksinoikeudella käyttöönsä. Myöskään Euroopan Unionin sisäinen solidaarisuus ei kehuja kestä.

Parhaita puolia puolestaan ovat spontaanisti kehittyvät yhteisöpalvelut vanhusten turvaamiseksi, yhteisöllisyyttä lisäävät parvekekokoontumiset ja koronarintaman etulinjassa taisteleville terveydenhuollon ammattilaisille osoitettu arvostus ja peukutus.

Lapin AMKissa näkyy selvästi korkeakouluyhteisön halu noudattaa annettuja ohjeita, joustavuus kollegoja, opiskelijoita ja työnantajaa kohtaan, sekä aloitekyky ja oma-aloitteisuus esiintulevien ongelmien ratkaisemisessa. Nyt kun tätä on jo joku viikko takana, voi sitkeydenkin liittää tähän listaan.

Olen kirjoittanut tästä suurimman osan viimeisen viikon (9.–16.4.) välisenä aikana. Tällä hetkellä Suomessa on yli 3000 varmennettua tapausta, ja kuolleita lähes 100. Lapissa varmistettuja tartuntoja on hyvän matkaa yli 100, Kittilässä ja Merilapissa tilanne alkaa vähintäänkin lähennellä epidemiaa, mutta toistaiseksi kuolonuhreilta on vältytty.

Ensimmäinen rajoitusten purkaminen näki päivänvalon eilispäivänä, kun hallitus päätti liittää Uudenmaan takaisin muuhun Suomeen. Kaiken kaikkiaan Suomen käyttöön ottamat keinot näyttävät kuitenkin toimivan ajatellulla tavalla, eikä Italian, Espanjan ja Yhdysvaltojen tapaista eksponentiaalista tapausten kasvua ole nähty.

Monet meistä ovat viime viikkoina tehneet asioita ohi ja yli sen, mitä normaalisti vaaditaan. Erityisen vaikutuksen itseeni on tehnyt meidän terveysalan vetäjien Marika Kunnarin sekä Hannele Kauppilan ennakoiva toiminta sekä eOppimispalveluiden venymiskyky. Koronataisto on kuitenkin luonteeltaan enemmän maraton kuin pikamatka, ja tulevina viikkoina parasta mitä voimme tehdä, on pitää hyvä huoli itsestämme ja läheisistämme.



Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 3

14.4.2020



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen toimii projektisuunnittelijana TEQU:lla, joka on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti ja osa Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmää.

Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista -blogisarjassa pääset tutustumaan TEQU Talkeihin, jonka lisäksi kirjoituksissa pureudutaan tapahtumissa käsiteltyihin teemoihin.

Blogisarjan kolmannessa osassa käsittelen monimutkaista työelämää kompleksisuusteoriaan viitaten sekä avaan systeemiajattelun ja kokeilukulttuurin luomia mahdollisuuksia. Kerron myös näkemyksiäni tapahtumien vaikuttavuudesta.

 

TEQU Talk – Luovuuden ketterä johtaminen

Toinen ja kolmas TEQU Talk järjestettiin peräkkäisinä päivinä. Tapahtuma pidettiin 26.9.2019 hyödyntäen edellisen päivän tilajärjestelyitä.

Puhujina nähtiin Timo Kiuru sekä Sami Honkonen. Tämän lisäksi tiiminvetäjämme Matti Vatanen esitteli TEQUn toimintaa ja kertoi yhteistyömahdollisuuksista yleisölle.

Kuva 1 meriläinen III.jpg

Kuva 1. Tiiminvetäjä Matti Vatanen

Timo on kansainvälinen huippupuhuja, globaalisti työskentelevä luova johtaja, kirjoittaja sekä puhuja. Merkityksellisten kokemusten luominen, brändin vetovoiman kasvattaminen, luovuus ja sen lisääminen sekä innovatiivisten toimintatapojen vahvistaminen ovat luovan johtajan intohimoja.

Sami on modernin johtamisen sekä digitalisaation asiantuntija. Johtamiskokemusta hänelle on kertynyt 11 vuoden Reaktor uralta. Nykyään hän on teknologiayritys Tomorrow Techin sekä digitaalista asuntokauppa-alustaa rakentavan DIAS OY:n toimitusjohtaja.

Timo kertoi luovasta johtamisesta ja siitä, miten saadaan lisää kannattavuutta ja vetovoimaa organisaatioiden toimintaan. Sami puolestaan kertoi lisääntyvän kompleksisuuden vaikutuksista organisaatioihin sekä organisaation rakentamisesta, joka jatkuvasti sopeutuu muuttuvaan maailmaan.

Kuva 2 meriläinen III.jpg

Kuva 2. DIY lavarakenteet


Monimutkainen työelämä

Digitalisaatio ja kasvava kompleksisuus monimutkaistavat maailmaa ja työelämää.

Kompleksisuudella tarkoitetaan kokonaisuuden ominaisuutta, joka koostuu monesta vaikuttavasta osasta ja näiden osien vaikutukset ovat vaikeasti selitettäviä. Meneillä olevassa työelämän muutoksessa voidaan viitata kompleksisuusteoriaan, joka jaetaan neljään eri kenttään. (Ojanpää 2018.)

Ensimmäinen eli ymmärrettävä ja ilmeinen kenttä tarkoittaa työelämässä perinteistä toimintaa, jolloin erilaiset ohjeistukset, säännöt ja prosessit toimivat. Toinen kenttä on monimutkainen ja työelämään peilatessa se tarkoittaa esimerkiksi analyyseja organisaatioiden nykytilasta sekä strategiatyötä ja sen toteuttamista paremmin, kuin kilpailijat. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kompleksisuus nousee esille kolmannessa kentässä, jossa ei enää voida hahmottaa syy – seuraussuhteita vaan ne ymmärretään vasta jälkikäteen. Kompleksisessa kentässä ei voida enää suunnitella vaan kokeilukulttuuri nousee avain asemaan. Digitaalisuus nousee vahvasti esille ja se tarkoittaa, että monimutkaisesta kentästä ollaan siirrytty kompleksisuuteen. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kompleksisuusteorian viimeinen kenttä on kaoottinen. Ei enää edes yritetä pärjätä eikä ymmärtää vaan koitetaan päästä sieltä pois, jos edes ymmärretään olevan siellä. Kaikkien näiden kenttien keskelle jää tyhjiö missä ollaan silloin, kun ei tiedetä mihin kenttään oikeasti kuulutaan. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kuva 3 meriläinen III.jpg

Kuva 3. Sami Honkonen


Kokeilukulttuuri ja systeemiajattelu

Kompleksisuusteoriasta olisi syytä siirtyä systeemiajatteluun. Työelämän päivittäistä käytöstä ohjaavat rakenteet ja ne tunnistaessa voidaan systeemiajattelun avulla alkaa ohjaamaan kokeiluja. Nykypäivän kompleksiseen maailmaan voidaan siten alkaa rakentaa organisaatio, jossa kaikki alkaa kokeilulla ja sitä ohjataan datalla. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Systeemiajattelun avulla ymmärretään organisaation tarkoitus, suunnitellaan toiminta asiakkaan näkökulmasta sekä mitataan miten hyvin organisaationa ollaan onnistuttu. Tulisi luoda rakenteet, jossa yksilöt ja organisaatio pystyy toimimaan organisaation tarkoituksen mukaisesti autonomisesti. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Digiajan tulevaisuus rakentuu kokeilujen kautta, koska tulevaisuutta ei voida ennustaa eikä organisaatiot pysty siihen varautumaan. Organisaatiot tulevat oppimaan kokeiluista ja menestyvät siirtämällä päätösvaltaa henkilöille, jotka ovat työssään lähimpänä kohderyhmää. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

Kokeilujen avulla voidaan selvittää asiakkaiden, kumppaneiden tai kilpailijoiden tarpeita ja ajatusmaailmaa. Kokeilun toimiessa sitä kannattaa jatkaa eteenpäin ja epäonnistuneet kokeilut voidaan mahdollisesti lakkauttaa. Kokeilujen tuloksista riippumatta niistä opitaan ja ne ovat apuna organisaation sekä toimintamallien kehityksessä. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

Kokeilukulttuurissa johdon tehtävä on hallita kokonaisuutta ja luoda edellytykset käytännön työhön asiantuntijoille. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

 

Näkemyksiäni

Peräkkäiset tapahtumat toimistossamme sujuivat hienosti ja ne loivat tulevaisuutta, ajattelen hyvät lähtökohdat. Mielenkiinto hankkeen tapahtumia kohtaan on selvästi lisääntynyt, jonka lisäksi TEQUn toimintaa ollaan saatu tuotua entistä tutummaksi pääkohderyhmälle eli alueen yrityksille sekä muulle yleisölle.

Tapahtumissa on ollut mukava huomata osallistujien aktiivisuus ja verkostoituminen osallistujien välillä on tapahtunut itsestään. Workshop osioita tullaan kuitenkin kehittämään entisestään, jotta kohtaamiset potentiaalisen työvoiman ja yritysten kanssa saadaan kasvamaan.

Verkostovalmennustapahtumien anti yleisölle on ollut kattavaa ja palautteiden mukaan tapahtumiin ollaan oltu tyytyväisiä. Jatkamme tapahtumien sekä tapahtumamarkkinoinnin kehittämistä entistä paremmaksi ja uskomme osallistujamäärien kasvavan mitä tutummaksi tapahtumat yleisölle tulevat.

Tapahtumien vaikuttavuus on asia, josta toivomme mahdollisimman paljon palautetta, jotta tulevaisuudessakin vastaavanlaisten tapahtumien järjestäminen on mahdollista. Osallistujille jaetut täytettävät lomakkeet ovat lisäksi yksi elinehto, joilla hankkeen tuloksia pystytään mittaamaan.


Lopuksi

Kokeilukulttuuria hyödynnetään myös TEQUn toiminnassa ja pyrimmekin jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä toimintamalleja kohti entistä parempaa asiakaskokemusta.

Vuoden 2020 aikana järjestetään viisi GET10 -hankkeeseen liittyvää TEQU Talkia. Seuraavat tapahtumat on suunniteltu toukokuulle ja lisätietoja niistä tulet löytämään seuraamalla Lapin ammattikorkeakoulun sekä TEQUn viestintäkanavia. Tervetuloa!

Sarjan aiempien julkaisujen teemat

TEQU Get10 logokokoelma.jpg

Lähteet

Honkonen, S. 2019. Tomorrow Tech. CEO. Luento. Maailma muuttuu nopeasti, mutta organisaatiomme eivät. Miten rakennetaan organisaatio, joka jatkuvasti sopeutuu muuttuvaan maailmaan? 26.9.2019

Karjula, V. 2018. Sami Honkonen: Kompleksisuusteoria. Blogikirjoitus 2018. Viitattu 9.1.2020
https://valtterikarjula.com/kompleksisuusteoria/

Ojanpää, H. 2018. Digiajan tulevaisuus rakentuu kokeilujen kautta. Uusikaiku. Johtaminen. Viitattu 9.1.2020 https://uusikaiku.fi/digiajan-tulevaisuus-rakentuu-kokeilujen-kautta/




Ruokaturvaa ja ruokaturvallisuutta joka päivä

7.4.2020



Timonen_Maarit neliö.jpg
Agrologi (AMK) Maarit Timonen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n määritelmän mukaan ruokaturva on taattu, kun ihmisellä on mahdollisuus hankkia riittävästi hyvälaatuista ja ravitsevaa ruokaa joko kasvattamalla itse tai ostamalla sitä.

Ruoka on veden ja lämmön ohella ihmisen perustarpeita, joita ilman ihminen ei selviydy. Tästä syystä niin ruuan kuin vedenkin saaminen päivittäin, ja saannin turvaaminen myös tulevaisuudessa, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden laatu on kansainvälisestikin arvioituna huippuluokkaa, mutta ravinnossa voi silti olla terveyttä uhkaavia tekijöitä. Elintarvikkeiden turvallisuutta voivat heikentää niin fysikaaliset, mikrobiologiset kuin kemiallisetkin seikat. (Ruokaturvallisuus pysyy hyvänä pienin teoin

Ruokaturvallisuus on siis tuotetun ruuan turvallisuutta ja laatua, jota Suomessa valvoo entinen Elintarviketurvallisuusvirasto eli Evira. Nykyisin se on Ruokavirasto.

Erityinen, koko EU-aluetta koskeva yhteinen periaate on, että elintarvikealan toimija vastaa itse tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta kuluttajille. Viranomaisten tehtävänä puolestaan on varmistaa, että yrittäjä ymmärtää vastuunsa ja osaa toimia sen mukaan.

Ruokaturva uhattuna

Tärkeimpiä ruuan saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä maailman mittakaavassa ovat viljelymaan saatavuus ja sen tuotantopotentiaali eli laatu sekä väestön määrä. Lisäksi vaikuttavat merkittävästi maan omistusolosuhteet, elintaso ja ruuantuotannon osaaminen tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Tuotantoa tehostavia tekijöitä ovat olleet 1950-luvulta alkaen mm. kemialliset lannoitteet, torjunta-aineet, ojitus, keinokastelu, uusien alueiden ruuantuotantoon ottaminen ja koneiden määrän kasvu, mutta samalla ne ovat lisänneet merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Näistä merkittävimpiä ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen niin lajistossa kuin elinympäristöissäkin, valumavesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet sekä tehomaatalouden kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokaturva ei toteudu tänä päivänä monissa osissa maailmaa. Maailmassa tuotetaan kyllä tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille, mutta ruuan jakautuminen on epätasaista. Länsimaissa eletään yltäkylläisyydessä ja ruokaa heitetään pois valtavia määriä, vaikka samaan aikaan esimerkiksi monissa Afrikan maissa kärsitään jatkuvista ja toistuvista nälänhädistä muuttuvan ilmaston ja ihmisen ahneuden takia.

Eroosio, maan köyhtyminen ja saastuminen, puhtaan veden tai ylipäätään veden puute, lisääntyvät jäteongelmat, raaka-aineiden välinpitämätön ryöstökäyttö, väestön kasvu erityisesti maailman köyhimmissä maissa ja pisteenä iin päälle koko maapallon toimintaan vaikuttava ilmaston lämpiäminen ovat isoja tulevaisuuden haasteita maailman ruokaturvalle ja myös maailman rauhalle. Enteitä on jo nähtävissä Euroopan rajoilla, kun elintaso- ja - mikä huolestuttavampaa - nälkäpakolaiset ovat lähteneet liikkeelle hakemaan parempia elämän edellytyksiä yhä kauempaa pohjoisesta.

Suomessakaan tilanne ei ole tällä hetkellä kehuttava. Tästä ovat todisteena muun muassa kaupunkien leipäjonot, Hurstin jouluruokailut ja seurakuntien erilaiset keräykset ja ruuan jakelut vähäosaisille. Kaikilla suomalaisillakaan ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Ruokaturvallisuuden uudet haasteet

Ruokaturvallisuuden perinteisinä haasteina ovat olleet erilaiset epidemiat kuten ruuan ja veden mukana kulkeutuvat taudit ja taudinaiheuttajat, joista tunnetuimpia lienevät salmonella ja EHEC. Lisäksi uutena uhkana ovat maan rajoista piittaamattomat erilaiset taudit ja tuholaiset kuten afrikkalainen sikarutto, joka kulkeutuu niin eläinten kuin ihmisten mukana hyvin helposti sekä koloradonkuoriainen, joka voi tuhota koko perunasadon paikallisesti useammaksi vuodeksi iskeytyessään perunapeltoon.

Liikkuvuus tuo lisää vastuuta liikkuville ihmisille ja heidän lemmikeilleen. Taudit liikkuvat myös heidän mukanaan joko heissä itsessään tai heidän mukanaan kuljettamissa tuotteissa kuten elintarvikkeissa.

Oma lukunsa ovat villieläimet, jotka kontrolloimattomasti kuljettavat mukanaan myös taudinaiheuttajia ja saattavat myöskin luoda uusia uhkia ruokaturvallisuudelle, maataloustuotannolle ja esimerkiksi riistataloudelle. Tästä esimerkkinä Suomeenkin laajalle levittäytynyt tulokaslaji, supikoira, joka ulosteissaan saattaa levittää ekinokokki -heisimatoa (ks. Henttonen 2018) ja Venäjältä Suomeen tulleet villisiat, jotka voivat olla sikaruton kantajia.

Myös erilaiset kemialliset jäämät elintarvikkeissa ovat tämän päivän uusia haasteita. Varsinkin tuontielintarvikkeissa on löytynyt ihmiselle myrkyllisiä määriä esim. elohopeaa, lyijyä ja arseenia. Nämä kertyvät elimistöön ja aiheuttavat mm. syöpää.

Huoltovarmuus osana suomalaista ruokaturvaa

Normaaliolosuhteissa Suomen tilanne on ruokaturvan kannalta hyvä (Huoltovarmuuskeskus). Pystymme tuottamaan ja jalostamaan tarvittavat elintarvikeraaka-aineet kansamme tarpeisiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kuten kahvi ja eräät hedelmät.

Maamme ruuantuotanto on kuitenkin tällä hetkellä erittäin riippuvainen ulkomailta tuotavasta energiasta. Sota, pienempikin konflikti tai kansallinen hätätila saattaisi aiheuttaa tilanteen, jossa Suomen energiansaanti vaarantuisi ja se puolestaan näkyisi ruuantuotannossa.

Vastaava tilanne koettiin noin 70 vuotta sitten, kun elintarvikkeet olivat kortilla ja elintarvikkeita jatkettiin parhaaksi katsomalla tavalla mm. petulla, jäkälällä, oljella ja erilaisilla luonnonkasveilla.

Haasteita luonnonvara-alan koulutukselle ja hankkeille

Ruokaturva ja siihen liittyvä ruokaturvallisuus koskettavat meitä jokaista joka päivä syödessämme. Siksi ei ole ihan sama, miten niitä hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa niin meillä Lapissa kuin muualla Suomessakin.

Tulee vielä aika, jolloin meidän lappilaista - jonkun mittapuun mukaan arktista - maa- ja ruokatalouden erityisosaamista arvostetaan maailman laajuisesti. Tämä luo tulevaisuuden haasteita myös Lapin AMK:n maa- ja porotalouden, mutta myös metsätalouden luonnon monikäytön koulutukselle sekä erilaisille hankkeille. Me olemme valmiina uusiin haasteisiin!


Lähteitä:

https://um.fi/documents/35732/48132/maatalouden_ja_ruokaturvan_sanasto_2014
https://mmm.fi/ruokavirasto
https://www.terve.fi/artikkelit/ruokaturvallisuus-pysyy-hyvana-pienin-teoin
Henttonen, Heikki. Tauteja luonnosta. 2018. Metsäkustannus.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/







Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään

31.3.2020



Jonna Löf pylpyrä.jpg
KM Jonna Löf on oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntija Lapin ammattikorkeakoulussa.

Mielekkään työn löytäminen ja työmarkkinoilla pärjääminen edellyttävät itsetuntemusta ja osaamisen esille tuontia. Muuttuva työelämä, polveilevat työurat ja siirtymät koulutus- ja työuralla edellyttävät omien vahvuuksien tunnistamista ja näkyväksi tekemistä.

Korkeakoulujen tulee kasvattaa tulevaisuuden työelämätaidoilla varustettua, osaavaa työvoimaa. Ohjauksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tuemme yksilöä löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiansa pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet

Nykypäivän työmarkkinat vaativat syvempää itsetuntemusta. Työelämän lisääntyneet vaatimukset kasvattavat myös ohjauksen tarvetta työllistymisen tukemisessa. Yksi keskeinen ohjauksen osa-alue on auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omat vahvuutensa. (Vaaraniemi 2016.)

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tehdä jokainen oppija yhä tietoisemmiksi omista kyvyistään ja vahvuuksistaan. Kyse on 24 luonteenvahvuudesta, joita voidaan jäsentää VIA -luokittelulla. Luokitus perustuu positiiviseen psykologiaan, jonka perusajatuksena on yksilön vahvuuksiin keskittyminen ja niiden hyödyntäminen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luonteenvahvuudet ovat henkilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa. Niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen 2019, 32-34; Uusitalo-Malmivaara 2015.)

Positiivisen psykologian luonteenvahvuuksia on kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Ne ovat usein avaintekijöitä työllistymisen, työssä viihtymisen, työssä menestymisen sekä työhyvinvoinnin kannalta (Wenström, Koukari & Guttorm 2018).

Kun ihminen toimii alueella, jossa luonteenvahvuudet, kyvyt, taidot, osaaminen, kiinnostukset, resurssit ja arvot kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään. Silloin ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin. Hän kukoistaa työssään ja elämässään. (Wenström 2019.)

Vahvuusperustainen ajattelu ja positiivinen pedagogiikka alkavat olla tuttuja jo peruskoulussa. Wenström ym. (2018) pohtivat oivallisesti artikkelissaan, miten positiivista pedagogiikkaa voisi hyödyntää ja soveltaa myös ammatillisessa koulutuksessa, jossa lähtökohtina ovat vahvuuksille perustuva yksilöllinen polku sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja valmiuksien hankkiminen. Jatkuva oppiminen, ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu sekä työkyvyn ylläpitäminen edellyttävät positiivista käsitystä omista vahvuuksista oppijana ja osaajana. (Wenström ym. 2018.)

Vahvuusperustainen ajattelu ja ohjaus soveltuu peruskoulun lisäksi ammatilliseen koulutukseen, miksi ei myös korkeakouluihin?

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen Lapin korkeakouluissa

Korkeakouluopiskelijoiden urapolut muodostuvat yhä useamman työnantajan ja työtehtävän jatkumosta. Korkeakoulutettujen työelämätaidoissa korostuu kyky tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia. Ohjauksen keskeisenä päämääränä on varmistaa, että korkeakoulujen opiskelijat saavat hyvät valmiudet löytää itselleen mielekkäitä tulevaisuuden työllistymispolkuja ja yhdistää opinnoissa muodostunut osaaminen henkilökohtaisiin vahvuuksiin.

Korkeakouluihin tarvitaan ohjauskäytäntöjä, jotka tukevat entistä enemmän opiskelijoiden orientoitumista tulevaisuuteen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ESR-rahoitteisessa Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hankkeessa (1.8.2019–31.12.2021) on lähdetty kehittämään Lapin korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuusohjauksen käytänteitä. (Lapin yliopisto 2019.)

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus tarkoittaa VAHTO-hankkeessa laajaa ohjausajattelua. Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä ja uraohjaukseen liittyviä lähestymistapoja.

Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36-38).

Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia reittejä sekä näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja sisältävänä elämänvaiheena (Turun yliopisto 2017, 11).

VAHTO-hankkeen ensiaskeleet

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat

1) selvittää korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ja ohjaustarpeita
2) tutustua ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin
3) kehittää vahvuusperusteista ohjausta korkeakouluissa osallistavissa työpajoissa
4) toteuttaa vahvuusperusteisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa
5) muotoilla hankkeen kokemusten ja hyvin käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli.

Hanke on käynnistynyt elokuussa 2019. Hankkeen alussa on perustettu verkko- ja Facebook-sivut, joiden kautta jaetaan tietoa ja markkinoidaan tulevia tapahtumia. Projektiryhmä on kokoontunut ahkerasti ja tehnyt toimintasuunnitelman toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Benchmarkkaus on käynnissä.

Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta vastavalmistuneille on toteutettu lokakuussa kysely ohjauksen tilasta ja tarpeesta Lapin korkeakouluissa. Kyselyn aineiston analysointi on käynnissä ja ensimmäisiä tuloksia saadaan julkaistua lähiaikoina.

Benchmarkkauksesta ja kyselystä saatua informaatiota hyödynnetään VAHTO-työpajojen suunnittelussa. Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehitystyötä tehdään osallistavissa työpajoissa (kuva1). Osallistujat tuottavat työpajoissa ja pilottikokeiluissa kokemustietoa sekä kehittävät aktiivisesti ohjaustyökaluja ja -menetelmiä.

Kaavio työpajoista

Kuva 1. VAHTO-työpajat

Hankkeen tuloksena syntyvä VAHTO-ohjausmalli on vahvuusperusteinen tulevaisuusohjauksen toimintamalli, joka koostuu ohjauksen menetelmistä, toimintatavoista sekä viitekehyksistä. Tavoite on, että vahvuusperusteinen tulevaisuusohjaus jää luontevaksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden ohjaustyötä.

Hankkeessa tuotetaan tietoa, tutkimusta, osaamista ja käytänteitä vahvuusperustaisuuden ja tulevaisuusohjauksen kehittämiseksi. Tuloksia hyödynnetään Lapin korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittämistyössä opiskelijoiden menestymisen mahdollistamiseksi.

Lopuksi

Vahvuutensa tuntevia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Valmiudet mukautua, ilo oppia ja kokeilla uutta sekä ajatella luovasti ovat tärkeitä vahvuuksia kaikille työntekijöille. Osaamisen ennakointi oman työn, tiimin ja työorganisaation näkökulmasta tulee korostumaan, koska työskentelytavat ja työympäristö muuttuvat jatkuvasti. (Elo 2017.)

Myös Uusiautti (2019) kuvaa menestyksen avaimiksi yksilön halua ottaa vastaan haasteita, oppia uutta, kehittää itseä ja kykyä arvioida omien ominaisuuksien soveltuvuutta eri asioihin ja tilanteisiin. Kun vahvuudet ovat tiedossa ja käytössä, pystymme suoriutumaan työssämme paremmin. Menestymisessä hyvän itsetunnon, kehittämishalukkuuden ja vahvuuksien avulla pystymme ponnistelemaan eteenpäin ja uusia mahdollisuuksia avautuu. (Uusiautti 2019, 137-139.)

Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia: kehittämistyöhön tarvitaan sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että sidosryhmien tukea ja panosta. Tullaksemme tietoisiksi vahvuuksistamme, tarvitsemme ohjausta ja työkaluja. Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen tulisi olla olennainen osa urapolun rakentamista.

Koska emme tiedä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan emmekä tiedä millaisia tulevaisuuden työpaikat ovat, on tärkeä rohkaista opiskelijoita miettimään, miten kasvattaa osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja sekä vahvistaa kykyä menestyä.

Vastuumme ohjaajina on valjastaa hyvän ammattiosaamisen rinnalla opiskelijamme sellaisilla taidoilla, joilla heidän on mahdollista menestyä kilpailukykyisinä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Lähteet

Elo 2017. Työntekijän vahvuudet tulevaisuuden työelämässä. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon Blogi. Luettu 2.12.2019 https://elomedia.elo.fi/artikkelit/tyontekijan-vahvuudet-tulevaisuuden-tyoelamassa .

Lapin yliopisto 2019. VAHTO-hanke. Luettu 29.11.2019 www.ulapland.fi/vahto .

Turun yliopisto 2017. Tulevaisuus -paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Luettu 29.11.2019. https://tulevaisuusohjaus.fi/wp-content/uploads/2018/05/Tulevaisuusohjaus-2.0.pdf .

Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Hyveet ja luonnonvahvuudet. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima, 63-84. Juva: Bookwell Oy.

Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. 2019. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Vaaraniemi, A. 2016. Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana. Luettu 28.11.2019. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2016/10/20/vahvuudet-tyollistymisen-ja-urasuunnittelun-voimavarana/ .

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Luettu 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.

Wenström, S. 2019. Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi? Luettu 29.11.2019. https://www.linkedin.com/pulse/ty%C3%B6skenteletk%C3%B6-sin%C3%A4-voimavy%C3%B6hykkeell%C3%A4si-sanna-wenstr%C3%B6m/



Hoitotyön opetusta Learning cafessa verkon välityksellä

27.3.2020



Arolaakso Tohmola ja Meinilä
TtM Sari Arolaakso, TtM Anniina Tohmola ja ThM Arja Meinilä työskentelvät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut -osaamisalueella.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Ammattikorkeakoulun siirryttyä etäopetukseen oli aika keksiä uusia tapoja tehdä ryhmätöitä. Suunnittelussa tuli huomioida käytettävissä olevien yhteyksien rajoitukset ja käytettävyys sekä verkkotyökalujen tarkoituksenmukaisuus.

Päädyimme eOppimispalvelujen asiantuntijan avustuksella valitsemaan Moodlen tueksi Teams-kokoustyökalun ja Padlet-viestiseinän.

Valmistelevina toimenpiteinä koostimme Moodle-ympäristöön hyvät ohjeet päivän kulusta ja teimme Teams- linkit alkuinfoon ja ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi loimme eri aiheiden Padlet-viestiseinät sekä palaute-Padletin.

Opiskelijoita tiedotettiin verkko-opetuksen toteutuksesta edellisenä päivänä, koska aikaisemmin siihen ei ollut mahdollisuutta tilanteen nopean kehittymisen vuoksi.

eOppimiskeskukselta saimme opiskelijaohjeet Teamsiin liittymiseen ja Padletin käyttöön, ohjeet linkitettiin Moodleen. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan Moodleen ja Learning cafe-päivän ohjeistuksiin aikatauluineen (Kuva 1.) ja tarkistamaan omilta tietokoneilta Teamsin toimivuus.

Opiskelijat ohjeistettiin valitsemaan Moodlessa ryhmä päivän työskentelyä varten. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana suunnitelmien muutoksessa ja valmiina osallistumaan verkko-opetukseen aamun koittaessa.

Kuva 1 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 1. Moodleen kuvatut ohjeet päivän kulusta ja ohjelmasta.

Aluksi pidettiin yhteinen alkuinfo, jossa kerrottiin päivän ohjelma, tavoitteet ja käytännön järjestelyt. Tämän jälkeen opiskelijat ohjattiin omiin ryhmiin (Kuva 2.).

Päädyimme ratkaisuun, että opettajat (3 hlö) siirtyvät aiheineen ryhmien luokse ja ryhmät pysyvät koko ajan samassa Teamsissa. Tämä osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi, sillä muutosten määrä pieneni huomattavasti ja tilanne pysyi hyvin hallinnassa. Padleteihin oli laadittu valmiiksi apukysymyksiä keskustelulle opintojakson tavoitteiden ohjaamana niin, että kaikki osaamistavoitteet tuli käsiteltyä.

Opiskelijat työstivät aiheita eettisyydestä ja kohtaamisesta, sairauksista ja lääkehoidosta sekä toimintakyvystä ja hyvinvointiteknologiasta opettajan johdolla. Opettaja toimi keskustelun ohjaajana ja huolehti, että keskustelu pysyi aiheessa.

Oman haasteensa päivään toi kahdella kielellä toimiminen, koska toteutuksessa yhdistettiin kv- ja suomenkielinen hoitotyönryhmä.

Kuva 2 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 2. Moodleen luodut linkit ja Teams -ryhmätyötilat

Toteutus oli onnistunut ja opiskelijoiden palautteet rohkaisevat toteuttamaan Learning cafen uudelleen Moodlea, Teamsia ja Padletia hyödyntäen. Tässä onkin hyvä pohja tuleviin opintokokonaisuuksiin.

”Oli hyvä ja opettavainen päivä, hyvää tiimityötä ja kommunikointia, jaetut ideat ja tehokas tapa oppia.”

”Kaikki sujui hyvin ja ohjeet olivat selkeät ja hyvät.”

”Vaikka pääkieli oli suomi, ohjausta tuli tarpeeksi englanniksi.”

”Verkkotyöskentelyssä on mukavaa se, että saa olla kotona peiton alla opiskelemassa.”

Seuraavassa toteutuksessa kiinnitämme vielä huomiota ennakko-infoon eli kuvaamme hieman tarkemmin päivän aikana käsiteltäviä aiheita ja pyydämme opiskelijoita valmistautumaan keskusteluihin. Lisäksi on tärkeä, että kaikki toteutukseen osallistuvat opettajat ovat mukana suunnittelussa ja ympäristön luomisessa.

Yhdellä opettajalla ei ollut mahdollisuutta olla mukana koko aikaa toteutuksen suunnittelussa ja ympäristön luomisessa. Hän koki haastavana päästä kärryille, mitä tehdään missäkin ja miten (Kuva 3.). Lisäksi osa käytetyistä sovelluksista oli uusia ja niiden käyttöönotto vaati oman aikansa.

Kuva 3 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 3. Opettajien keskinäistä kommentointia edellisen päivän valmisteluista. Hauskaa oli!

Verkossa tapahtunut Learning cafe osoitti siis huolellisen ennakkosuunnittelun merkityksen ja opettajien työnjaon tärkeyden toteutuksessa. Onnistumisen edellytyksenä oli myös opiskelijoiden oikeanlainen orientoituminen ja asenne verkkotyöskentelyyn.

Opettajina pohdimme myös, minkä verran ja missä vaiheissa opettaja on läsnä ryhmätyöskentelyssä ja minkä verran opettaja ohjaa sitä. Vaikka startti oli nopea, oli se myös monella tapaa innostava ja rohkaiseva.



Ennakointi ja tiedolla johtaminen osaksi liiketalouden osaamiskärkiä

24.3.2020



Vähäkuopus ja Kemi.jpg
Lehtori, KTM Mari Vähäkuopus ja projektipäällikkö, tradenomi (AMK) Jenni Kemi työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennakointikokeiluista etumatkaa

Vuonna 2019 toteutetun Etumatka – tiedolla tulosta -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja luoda innovatiivisia keinoja hankkia ennakointitietoa voimakkaassa muutoksessa olevasta lappilaisesta toimintaympäristöstä ja markkinoista (Kemi, Vähäkuopus, Harju-Myllyaho & Valtanen 2019; Lapin luotsi 2019a).

Tämä tehtiin konkreettisten kokeilujen avulla yhdistämällä laadullisia ennakointimenetelmiä, määrällistä dataa ja analytiikkaa.

Ennakointikokeiluissa tuotettiin tulevaisuustietoa käyttäjälähtöisesti, mikä tarjosi yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuden testata työkaluja ja menetelmiä maksutta. Kokeilujen kautta tarjoutui mahdollisuus löytää yrityksen toimintaan sopivia ennakoinnin työvälineitä toimintaympäristön, kilpailijoiden, asiakkaiden ja oman toiminnan tarkasteluun. Ennakointikokeilut toteutettiin yhteistyössä Lapin alueen yritysten kanssa kotihoidon, rekrytoinnin ja sitouttamisen sekä kesämatkailun teemoissa. (Kemi ym. 2019.)

Näkökulmia maailmalta

Organisaation toimintaan liittyvän tiedon hyödyntäminen niin operatiivisessa toiminnassa kuin strategisessa päätöksenteossa edellyttää tiedon keräämisen ja analysoinnin prosessien uudistamista. Ennakointikokeilut osoittivat systemaattisen (ennakointi)tiedon hyödyntämisen olevan vielä hyvin vähäistä. (Kemi ym. 2019.)

Valmiuksia tiedon tulkitsemiseen ja johtopäätösten tekemiseen tulisi vahvistaa.

Vierailimme syyskuussa University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa. Vierailun tavoitteena oli laajentaa olemassa olevaa yhteistyötä kansainvälisen kumppanimme kanssa liiketalouden koulutukseemme.

Steyrin kampuksen liiketalouden Process Management ja Business Intelligence -koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Kyseisen koulutuksen lähtökohta on, että monikansallisten yritysten ohella myös pienten, paikallisten yritysten on kyettävä yhä vahvemmin pysymään mukana sekä globaalissa kilpailussa. Yritysten tulisi myös ennakoida asiakkaiden tarpeita ketterästi, innovatiivisesti ja vakuuttavasti. (Halmerbauer 2019; University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)

Koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Opintokokonaisuudet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Mukana on toimijoita ja toimeksiantajia niin erikoissairaanhoidosta kuin autoteollisuudesta, joiden tiedontarpeisiin ja tietoa hyödyntäen opiskelijat työstävät toimeksiantoja.

Koulutuksen tavoitteena on valmistaa nimenomaan tiedolla johtamisen asiantuntijoita, jotka työssään hyödyntävät yrityksen liiketoimintaan liittyvää ulkoista ja sisäistä tietoa systemaattisesti ja toimivat linkkinä strategisen johdon, analyytikoiden sekä ohjelmistotoimittajien välillä. (University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)


Lapin AMK kumppanina aluekehittämisessä

Laadukas ja elinkeinoja hyödyttävä koulutus on merkittävä tekijä Lapin menestymisessä (Lapin luotsi 2019b).

Etumatka-hankkeessa toteutetut kokeilut osoittivat lappilaisten yritysten olevan kiinnostuneita ennakoinnin ja avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (Kemi ym. 2019). Myös Lapin matkailustrategia nostaa tiedolla johtamisen yhdeksi kehittämisen kohteeksi tavoitteeksi asetetun viisaan kasvun toteutumiseksi (Lapin liitto 2019).

Liiketalouden koulutusta ja TKI-toimintaa ohjaavien osaamiskärkien hiomisessa nämä alueelliset kehittämistarpeet on syytä huomioida Lapin ammattikorkeakoulun toimiessa aluekehittäjänä. Olisi hyvä pohtia, voisimmeko ottaa ennakoinnin ja tiedon hyödyntämisen kokonaisvaltaisemmin mukaan opintosisältöihin osana liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä. Näin ollen vahvistaisimme alueellisesti kaivattuja tiedon tulkitsemisen, johtopäätösten tekemisen ja tiedolla johtamisen valmiuksia (Kemi ym. 2019).

Kansainvälisten kumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen on merkittävää ottaa yhä vahvemmin huomioon. Käynnissä olevat neuvottelut kumppanuussopimuksen laajentamisesta University of Applied Sciences Upperin kanssa ovat liiketalouden koulutuksen osalta tässä askel eteenpäin.

Etumatka – tiedolla tulosta -hanke toteutettiin ajalla 1.8.2018-30.4.2019 Lapin liiton Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-osarahoittamana. Lue hankkeen tuloksista julkaisusta Ennakoimalla etumatkaa - ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin.

Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian Steyrin kampuksella Itävallassa
Kuva 1. Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa

 

Lähteet

Halmerbauer, G. 2019. University of Applied Sciences Upper Austria. Process Management and Business Intelligence. Kansainvälinen henkilöstövaihto 17.9.2019.

Lapin liitto 2019. Lapin matkailustrategia 2020-2023. Luonnos lausuntokierrokselle 23.9.2019. Viitattu 29.11.2019 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=16886&name=DLFE-35026.pdf.

Lapin luotsi 2019a. Lapin kehitysnäkymät. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-kehitysnakymat.

Lapin luotsi 2019b. Lapin SWOT. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-swot.

Kemi, J., Vähäkuopus, M., Harju-Myllyaho, A. & Valtanen, T. 2019. Ennakoimalla etumatkaa - Ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin. Lapin AMKin julkaisuja. Sarja D. Muut julkaisut 8/2019.

University of Applied Sciences Upper Austria 2019. Bachelor’s degree programme. Process Management ja Business Intelligence. Viitattu 21.11.2019 https://www.fh-ooe.at/en/steyr-campus/studiengaenge/bachelor/process-management-and-business-process-intelligence/.



Visiting Professors -toimijat YAMK-koulutusta kehittämässä

17.3.2020



Merja Soili Maarit Outi YAMK.jpg
FT Merja Koikkalainen, FT Soili Mäkimurto-Koivumaa, FT Maarit Tihinen ja TtT Outi Törmänen toimivat yliopettajina Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-osaamisryhmässä.

Taustaa

Ammattikorkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on vastata toimintaympäristöissä ilmeneviin sekä näköpiirissä oleviin osaamistarpeisiin. Vastuullamme on siis työelämästä nousevien tarpeiden tyydyttäminen oman toimintamme avulla.

Käytännössä tätä tavoitetta kuvataan käsitteillä ”työelämälähtöisyys” ja ”työelämäläheisyys”. Virallisia määritelmiä käsitteille ei ole, mutta ensin mainitulla tavoitellaan sitä, että koulutusten sisältöjen suunnittelussa huomioidaan työelämän muutokset ja sieltä nousevat vaatimukset.Työelämäläheisyys pitää sisällään sen, että teemme niin koulutuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin yhteistyötä yhteistyöverkostomme toimijoiden kanssa.

Vahvalle työelämäkytkennälle löytyy ylemmän ammattikorkeakoulutuksenkin (YAMK) kannalta perustetta myös lainsäädännöstä, sillä todetaanhan jo asetustekstissä, että valmistuvan YAMK-tutkinnon suorittaneen tulee omata ”laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä” (VNA 1129/2014 5.1 §) ja ”syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä” (VNA 1129/2014 5.2 §).

Lapin kehittäjäkoulu -hanke ja Visiting Professors

Työelämän odotuksiin vastaamista varten on Lapin AMKissa tehty YAMK-koulutusten osalta systemaattista kehitystyötä vuodesta 2014 lähtien eri tavoin. Osana tätä jatkumoa käynnistyi elokuussa 2018 EU-rahoitteinen Lapin kehittäjäkoulu -hanke, jonka tavoitteena on uudistaa koulutuksen rakennetta ja toteutusta vastaamaan 2020-luvun nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.

Työelämän nopeat muutokset haastavat yksilöitä uudistamaan osaamistaan jatkuvasti ja etsimään uusia urapolkuja. Jotta YAMK-koulutukset voivat vastata tähän haasteeseen, luodaan Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen aikana uusia toimintamalleja myös sidosryhmäyhteistyöhön. Tätä varten hankkeessa kehitetään Visiting Professors (VP) -toimintamallia.

 

Kenestä ja miten Visiting Professors -toimijaksi?

Lapin Kehittäjäkoulu -hankkeessa luodaan uutta opiskelijalähtöistä YAMK-tutkintokoulutusmallia, joka laajennetaan hankkeen jälkeen koskemaan koko Lapin AMK Master Schoolia. Samanaikaisesti kehitetään työelämälähtöistä ja -läheistä sidosryhmätoimintaa rakentamalla ja pilotoimalla VP-toimintaa.

Hankkeen aikana toimintamallia on kehittämässä kuusi suomalaista ja kaksi kansainvälistä eri alojen edustajaa. VP-toimijoiksi on kutsuttu olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön kautta työelämän monialaisia asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita sitoutumaan YAMK-koulutuksen kehittämiseen.

Kutsuttavalta ei ole edellytetty akateemista jatkotutkintoa. Sen sijaan on painotettu laaja-alaista ja monipuolista työelämäkokemusta. Ensi vaiheessa VP:t ovat päässeet vaikuttamaan sekä YAMK-tutkintokoulutusmallin kehittämiseen, ajantasaisten osaamistarpeiden määrittämiseen, että opintojaksojen sisältöihin.

Toiminnassa mukana ovat tradenomi (yamk), MBA Saija Hyry (Stora Enso Oyj), FM Hanna Lakkala (Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Rhea Solutions Oy), DI, KTM Johanna Niva (LapIT), DI Kari Poikela (Kemin Digipolis), TaM Simo Rontti (Kaleva Media ja Deveron Oy) ja FT Sanna Tyni (Lapin amk).

YAMK-koulutusta konkreettisesti kehittämässä

YAMK-koulutuksessa on ollut jo vuosia vakiintunut toimintatapa kehittää yhdessä, monialaisissa työryhmissä.

Yhteiskehittämisessä kaikkien ideat ja ajatukset ovat samanarvoisia ja työskentely ja ajatusten eteenpäin vieminen tapahtuu aktiivisen dialogin kautta. Yhteiskehittämisen ytimessä on, että kehittämistyötä tehdään tutun työporukan lisäksi työyhteisön ulkopuolisten jäsenten kanssa.

Lapin kehittäjäkoulu -hankkeessa VP:t ovat osallistuneet YAMK-tutkintokoulutusmallin suunnittelutyöhön työpajoissa, joissa on yhdessä keskustellen ja ideoiden tuotettu runkoa opintokokonaisuuksiin uusimpaan työelämätietoon perustuen.

VP:t ovat osallistuneet opintojaksojen toteutussuunnitteluun ja pitäneet asiantuntijaluentoja opintojaksoilla. Heidän verkostoistaan on löytynyt asiantuntijoita myös hankkeen ulkopuolella oleville opintojaksoille. VP:den kanssa on kerran kuukaudessa verkkovälitteisiä tiedonvaihtopalavereita, joiden tavoitteena on ylläpitää verkostoa ja jatkuvaa, säännöllistä vuorovaikutusta.

Mitä jatkossa?

Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista (Sitra 2019). Pitkän aikavälin tavoitteena on, että VP -toimijat kiinnittyvät luontevaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusta ja sen kehittämistä.

Haluamme olla edelläkävijöinä luomassa uutta osaamisverkostoa, joka on vastavuoroista toimintaa. Näkemyksemme mukaan VP-toimijat täydentävät osaamistaan ja oppivat myös itse osallistuessaan, joten toiminta tukee monesta näkökulmasta yksilön jatkuvaa oppimista.

Vuoden 2020 loppuun mennessä ja Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen päättyessä meillä on myös koostettu ja analysoitu pilotointivaiheessa osallistuneiden VP -toimijoiden käsityksiä toiminnasta ja hyvistä käytänteistä. Aiheeseen paneudutaan myös yhdessä Hyvinvointiosaamisen johtamisen -koulutuksen YAMK-opinnäytetyössä.

Lapin AMK Master School tulevaisuuskuvaamme sisältyy, että VP-toimijamme ovat ylpeitä tehtävästään ja roolistaan osana ylemmän korkeakoulutuksen kehittämistä Lapissa. Master School brändäyksen myötä vuorovaikutuksemme ja yhteistyömme kansainväliseen suuntaan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle on nykyistä ketterämpää.

Master School logo sloganilla

Lähteitä

Sitra 2019. Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.


Logo



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 21 22 23Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK