Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Hoitotyön opetusta Learning cafessa verkon välityksellä

27.3.2020



Arolaakso Tohmola ja Meinilä
TtM Sari Arolaakso, TtM Anniina Tohmola ja ThM Arja Meinilä työskentelvät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut -osaamisalueella.

Ammattikorkeakoulun siirryttyä etäopetukseen oli aika keksiä uusia tapoja tehdä ryhmätöitä. Suunnittelussa tuli huomioida käytettävissä olevien yhteyksien rajoitukset ja käytettävyys sekä verkkotyökalujen tarkoituksenmukaisuus.

Päädyimme eOppimispalvelujen asiantuntijan avustuksella valitsemaan Moodlen tueksi Teams-kokoustyökalun ja Padlet-viestiseinän.

Valmistelevina toimenpiteinä koostimme Moodle-ympäristöön hyvät ohjeet päivän kulusta ja teimme Teams- linkit alkuinfoon ja ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi loimme eri aiheiden Padlet-viestiseinät sekä palaute-Padletin.

Opiskelijoita tiedotettiin verkko-opetuksen toteutuksesta edellisenä päivänä, koska aikaisemmin siihen ei ollut mahdollisuutta tilanteen nopean kehittymisen vuoksi.

eOppimiskeskukselta saimme opiskelijaohjeet Teamsiin liittymiseen ja Padletin käyttöön, ohjeet linkitettiin Moodleen. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan Moodleen ja Learning cafe-päivän ohjeistuksiin aikatauluineen (Kuva 1.) ja tarkistamaan omilta tietokoneilta Teamsin toimivuus.

Opiskelijat ohjeistettiin valitsemaan Moodlessa ryhmä päivän työskentelyä varten. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana suunnitelmien muutoksessa ja valmiina osallistumaan verkko-opetukseen aamun koittaessa.

Kuva 1 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 1. Moodleen kuvatut ohjeet päivän kulusta ja ohjelmasta.

Aluksi pidettiin yhteinen alkuinfo, jossa kerrottiin päivän ohjelma, tavoitteet ja käytännön järjestelyt. Tämän jälkeen opiskelijat ohjattiin omiin ryhmiin (Kuva 2.).

Päädyimme ratkaisuun, että opettajat (3 hlö) siirtyvät aiheineen ryhmien luokse ja ryhmät pysyvät koko ajan samassa Teamsissa. Tämä osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi, sillä muutosten määrä pieneni huomattavasti ja tilanne pysyi hyvin hallinnassa. Padleteihin oli laadittu valmiiksi apukysymyksiä keskustelulle opintojakson tavoitteiden ohjaamana niin, että kaikki osaamistavoitteet tuli käsiteltyä.

Opiskelijat työstivät aiheita eettisyydestä ja kohtaamisesta, sairauksista ja lääkehoidosta sekä toimintakyvystä ja hyvinvointiteknologiasta opettajan johdolla. Opettaja toimi keskustelun ohjaajana ja huolehti, että keskustelu pysyi aiheessa.

Oman haasteensa päivään toi kahdella kielellä toimiminen, koska toteutuksessa yhdistettiin kv- ja suomenkielinen hoitotyönryhmä.

Kuva 2 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 2. Moodleen luodut linkit ja Teams -ryhmätyötilat

Toteutus oli onnistunut ja opiskelijoiden palautteet rohkaisevat toteuttamaan Learning cafen uudelleen Moodlea, Teamsia ja Padletia hyödyntäen. Tässä onkin hyvä pohja tuleviin opintokokonaisuuksiin.

”Oli hyvä ja opettavainen päivä, hyvää tiimityötä ja kommunikointia, jaetut ideat ja tehokas tapa oppia.”

”Kaikki sujui hyvin ja ohjeet olivat selkeät ja hyvät.”

”Vaikka pääkieli oli suomi, ohjausta tuli tarpeeksi englanniksi.”

”Verkkotyöskentelyssä on mukavaa se, että saa olla kotona peiton alla opiskelemassa.”

Seuraavassa toteutuksessa kiinnitämme vielä huomiota ennakko-infoon eli kuvaamme hieman tarkemmin päivän aikana käsiteltäviä aiheita ja pyydämme opiskelijoita valmistautumaan keskusteluihin. Lisäksi on tärkeä, että kaikki toteutukseen osallistuvat opettajat ovat mukana suunnittelussa ja ympäristön luomisessa.

Yhdellä opettajalla ei ollut mahdollisuutta olla mukana koko aikaa toteutuksen suunnittelussa ja ympäristön luomisessa. Hän koki haastavana päästä kärryille, mitä tehdään missäkin ja miten (Kuva 3.). Lisäksi osa käytetyistä sovelluksista oli uusia ja niiden käyttöönotto vaati oman aikansa.

Kuva 3 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 3. Opettajien keskinäistä kommentointia edellisen päivän valmisteluista. Hauskaa oli!

Verkossa tapahtunut Learning cafe osoitti siis huolellisen ennakkosuunnittelun merkityksen ja opettajien työnjaon tärkeyden toteutuksessa. Onnistumisen edellytyksenä oli myös opiskelijoiden oikeanlainen orientoituminen ja asenne verkkotyöskentelyyn.

Opettajina pohdimme myös, minkä verran ja missä vaiheissa opettaja on läsnä ryhmätyöskentelyssä ja minkä verran opettaja ohjaa sitä. Vaikka startti oli nopea, oli se myös monella tapaa innostava ja rohkaiseva.



Ennakointi ja tiedolla johtaminen osaksi liiketalouden osaamiskärkiä

24.3.2020



Vähäkuopus ja Kemi.jpg
Lehtori, KTM Mari Vähäkuopus ja projektipäällikkö, tradenomi (AMK) Jenni Kemi työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennakointikokeiluista etumatkaa

Vuonna 2019 toteutetun Etumatka – tiedolla tulosta -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja luoda innovatiivisia keinoja hankkia ennakointitietoa voimakkaassa muutoksessa olevasta lappilaisesta toimintaympäristöstä ja markkinoista (Kemi, Vähäkuopus, Harju-Myllyaho & Valtanen 2019; Lapin luotsi 2019a).

Tämä tehtiin konkreettisten kokeilujen avulla yhdistämällä laadullisia ennakointimenetelmiä, määrällistä dataa ja analytiikkaa.

Ennakointikokeiluissa tuotettiin tulevaisuustietoa käyttäjälähtöisesti, mikä tarjosi yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuden testata työkaluja ja menetelmiä maksutta. Kokeilujen kautta tarjoutui mahdollisuus löytää yrityksen toimintaan sopivia ennakoinnin työvälineitä toimintaympäristön, kilpailijoiden, asiakkaiden ja oman toiminnan tarkasteluun. Ennakointikokeilut toteutettiin yhteistyössä Lapin alueen yritysten kanssa kotihoidon, rekrytoinnin ja sitouttamisen sekä kesämatkailun teemoissa. (Kemi ym. 2019.)

Näkökulmia maailmalta

Organisaation toimintaan liittyvän tiedon hyödyntäminen niin operatiivisessa toiminnassa kuin strategisessa päätöksenteossa edellyttää tiedon keräämisen ja analysoinnin prosessien uudistamista. Ennakointikokeilut osoittivat systemaattisen (ennakointi)tiedon hyödyntämisen olevan vielä hyvin vähäistä. (Kemi ym. 2019.)

Valmiuksia tiedon tulkitsemiseen ja johtopäätösten tekemiseen tulisi vahvistaa.

Vierailimme syyskuussa University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa. Vierailun tavoitteena oli laajentaa olemassa olevaa yhteistyötä kansainvälisen kumppanimme kanssa liiketalouden koulutukseemme.

Steyrin kampuksen liiketalouden Process Management ja Business Intelligence -koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Kyseisen koulutuksen lähtökohta on, että monikansallisten yritysten ohella myös pienten, paikallisten yritysten on kyettävä yhä vahvemmin pysymään mukana sekä globaalissa kilpailussa. Yritysten tulisi myös ennakoida asiakkaiden tarpeita ketterästi, innovatiivisesti ja vakuuttavasti. (Halmerbauer 2019; University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)

Koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Opintokokonaisuudet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Mukana on toimijoita ja toimeksiantajia niin erikoissairaanhoidosta kuin autoteollisuudesta, joiden tiedontarpeisiin ja tietoa hyödyntäen opiskelijat työstävät toimeksiantoja.

Koulutuksen tavoitteena on valmistaa nimenomaan tiedolla johtamisen asiantuntijoita, jotka työssään hyödyntävät yrityksen liiketoimintaan liittyvää ulkoista ja sisäistä tietoa systemaattisesti ja toimivat linkkinä strategisen johdon, analyytikoiden sekä ohjelmistotoimittajien välillä. (University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)


Lapin AMK kumppanina aluekehittämisessä

Laadukas ja elinkeinoja hyödyttävä koulutus on merkittävä tekijä Lapin menestymisessä (Lapin luotsi 2019b).

Etumatka-hankkeessa toteutetut kokeilut osoittivat lappilaisten yritysten olevan kiinnostuneita ennakoinnin ja avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (Kemi ym. 2019). Myös Lapin matkailustrategia nostaa tiedolla johtamisen yhdeksi kehittämisen kohteeksi tavoitteeksi asetetun viisaan kasvun toteutumiseksi (Lapin liitto 2019).

Liiketalouden koulutusta ja TKI-toimintaa ohjaavien osaamiskärkien hiomisessa nämä alueelliset kehittämistarpeet on syytä huomioida Lapin ammattikorkeakoulun toimiessa aluekehittäjänä. Olisi hyvä pohtia, voisimmeko ottaa ennakoinnin ja tiedon hyödyntämisen kokonaisvaltaisemmin mukaan opintosisältöihin osana liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä. Näin ollen vahvistaisimme alueellisesti kaivattuja tiedon tulkitsemisen, johtopäätösten tekemisen ja tiedolla johtamisen valmiuksia (Kemi ym. 2019).

Kansainvälisten kumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen on merkittävää ottaa yhä vahvemmin huomioon. Käynnissä olevat neuvottelut kumppanuussopimuksen laajentamisesta University of Applied Sciences Upperin kanssa ovat liiketalouden koulutuksen osalta tässä askel eteenpäin.

Etumatka – tiedolla tulosta -hanke toteutettiin ajalla 1.8.2018-30.4.2019 Lapin liiton Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-osarahoittamana. Lue hankkeen tuloksista julkaisusta Ennakoimalla etumatkaa - ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin.

Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian Steyrin kampuksella Itävallassa
Kuva 1. Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa

 

Lähteet

Halmerbauer, G. 2019. University of Applied Sciences Upper Austria. Process Management and Business Intelligence. Kansainvälinen henkilöstövaihto 17.9.2019.

Lapin liitto 2019. Lapin matkailustrategia 2020-2023. Luonnos lausuntokierrokselle 23.9.2019. Viitattu 29.11.2019 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=16886&name=DLFE-35026.pdf.

Lapin luotsi 2019a. Lapin kehitysnäkymät. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-kehitysnakymat.

Lapin luotsi 2019b. Lapin SWOT. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-swot.

Kemi, J., Vähäkuopus, M., Harju-Myllyaho, A. & Valtanen, T. 2019. Ennakoimalla etumatkaa - Ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin. Lapin AMKin julkaisuja. Sarja D. Muut julkaisut 8/2019.

University of Applied Sciences Upper Austria 2019. Bachelor’s degree programme. Process Management ja Business Intelligence. Viitattu 21.11.2019 https://www.fh-ooe.at/en/steyr-campus/studiengaenge/bachelor/process-management-and-business-process-intelligence/.



Visiting Professors -toimijat YAMK-koulutusta kehittämässä

17.3.2020



Merja Soili Maarit Outi YAMK.jpg
FT Merja Koikkalainen, FT Soili Mäkimurto-Koivumaa, FT Maarit Tihinen ja TtT Outi Törmänen toimivat yliopettajina Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-osaamisryhmässä.

Taustaa

Ammattikorkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on vastata toimintaympäristöissä ilmeneviin sekä näköpiirissä oleviin osaamistarpeisiin. Vastuullamme on siis työelämästä nousevien tarpeiden tyydyttäminen oman toimintamme avulla.

Käytännössä tätä tavoitetta kuvataan käsitteillä ”työelämälähtöisyys” ja ”työelämäläheisyys”. Virallisia määritelmiä käsitteille ei ole, mutta ensin mainitulla tavoitellaan sitä, että koulutusten sisältöjen suunnittelussa huomioidaan työelämän muutokset ja sieltä nousevat vaatimukset.Työelämäläheisyys pitää sisällään sen, että teemme niin koulutuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin yhteistyötä yhteistyöverkostomme toimijoiden kanssa.

Vahvalle työelämäkytkennälle löytyy ylemmän ammattikorkeakoulutuksenkin (YAMK) kannalta perustetta myös lainsäädännöstä, sillä todetaanhan jo asetustekstissä, että valmistuvan YAMK-tutkinnon suorittaneen tulee omata ”laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä” (VNA 1129/2014 5.1 §) ja ”syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä” (VNA 1129/2014 5.2 §).

Lapin kehittäjäkoulu -hanke ja Visiting Professors

Työelämän odotuksiin vastaamista varten on Lapin AMKissa tehty YAMK-koulutusten osalta systemaattista kehitystyötä vuodesta 2014 lähtien eri tavoin. Osana tätä jatkumoa käynnistyi elokuussa 2018 EU-rahoitteinen Lapin kehittäjäkoulu -hanke, jonka tavoitteena on uudistaa koulutuksen rakennetta ja toteutusta vastaamaan 2020-luvun nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.

Työelämän nopeat muutokset haastavat yksilöitä uudistamaan osaamistaan jatkuvasti ja etsimään uusia urapolkuja. Jotta YAMK-koulutukset voivat vastata tähän haasteeseen, luodaan Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen aikana uusia toimintamalleja myös sidosryhmäyhteistyöhön. Tätä varten hankkeessa kehitetään Visiting Professors (VP) -toimintamallia.

 

Kenestä ja miten Visiting Professors -toimijaksi?

Lapin Kehittäjäkoulu -hankkeessa luodaan uutta opiskelijalähtöistä YAMK-tutkintokoulutusmallia, joka laajennetaan hankkeen jälkeen koskemaan koko Lapin AMK Master Schoolia. Samanaikaisesti kehitetään työelämälähtöistä ja -läheistä sidosryhmätoimintaa rakentamalla ja pilotoimalla VP-toimintaa.

Hankkeen aikana toimintamallia on kehittämässä kuusi suomalaista ja kaksi kansainvälistä eri alojen edustajaa. VP-toimijoiksi on kutsuttu olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön kautta työelämän monialaisia asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita sitoutumaan YAMK-koulutuksen kehittämiseen.

Kutsuttavalta ei ole edellytetty akateemista jatkotutkintoa. Sen sijaan on painotettu laaja-alaista ja monipuolista työelämäkokemusta. Ensi vaiheessa VP:t ovat päässeet vaikuttamaan sekä YAMK-tutkintokoulutusmallin kehittämiseen, ajantasaisten osaamistarpeiden määrittämiseen, että opintojaksojen sisältöihin.

Toiminnassa mukana ovat tradenomi (yamk), MBA Saija Hyry (Stora Enso Oyj), FM Hanna Lakkala (Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Rhea Solutions Oy), DI, KTM Johanna Niva (LapIT), DI Kari Poikela (Kemin Digipolis), TaM Simo Rontti (Kaleva Media ja Deveron Oy) ja FT Sanna Tyni (Lapin amk).

YAMK-koulutusta konkreettisesti kehittämässä

YAMK-koulutuksessa on ollut jo vuosia vakiintunut toimintatapa kehittää yhdessä, monialaisissa työryhmissä.

Yhteiskehittämisessä kaikkien ideat ja ajatukset ovat samanarvoisia ja työskentely ja ajatusten eteenpäin vieminen tapahtuu aktiivisen dialogin kautta. Yhteiskehittämisen ytimessä on, että kehittämistyötä tehdään tutun työporukan lisäksi työyhteisön ulkopuolisten jäsenten kanssa.

Lapin kehittäjäkoulu -hankkeessa VP:t ovat osallistuneet YAMK-tutkintokoulutusmallin suunnittelutyöhön työpajoissa, joissa on yhdessä keskustellen ja ideoiden tuotettu runkoa opintokokonaisuuksiin uusimpaan työelämätietoon perustuen.

VP:t ovat osallistuneet opintojaksojen toteutussuunnitteluun ja pitäneet asiantuntijaluentoja opintojaksoilla. Heidän verkostoistaan on löytynyt asiantuntijoita myös hankkeen ulkopuolella oleville opintojaksoille. VP:den kanssa on kerran kuukaudessa verkkovälitteisiä tiedonvaihtopalavereita, joiden tavoitteena on ylläpitää verkostoa ja jatkuvaa, säännöllistä vuorovaikutusta.

Mitä jatkossa?

Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista (Sitra 2019). Pitkän aikavälin tavoitteena on, että VP -toimijat kiinnittyvät luontevaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusta ja sen kehittämistä.

Haluamme olla edelläkävijöinä luomassa uutta osaamisverkostoa, joka on vastavuoroista toimintaa. Näkemyksemme mukaan VP-toimijat täydentävät osaamistaan ja oppivat myös itse osallistuessaan, joten toiminta tukee monesta näkökulmasta yksilön jatkuvaa oppimista.

Vuoden 2020 loppuun mennessä ja Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen päättyessä meillä on myös koostettu ja analysoitu pilotointivaiheessa osallistuneiden VP -toimijoiden käsityksiä toiminnasta ja hyvistä käytänteistä. Aiheeseen paneudutaan myös yhdessä Hyvinvointiosaamisen johtamisen -koulutuksen YAMK-opinnäytetyössä.

Lapin AMK Master School tulevaisuuskuvaamme sisältyy, että VP-toimijamme ovat ylpeitä tehtävästään ja roolistaan osana ylemmän korkeakoulutuksen kehittämistä Lapissa. Master School brändäyksen myötä vuorovaikutuksemme ja yhteistyömme kansainväliseen suuntaan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle on nykyistä ketterämpää.

Master School logo sloganilla

Lähteitä

Sitra 2019. Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.


Logo



Aarteenetsintää kiertotalouden merkeissä

10.3.2020



Hendriksson&Tyni.jpg
Insinööri YAMK Katri Hendriksson työskentelee projektipäällikkönä ja FT Sanna Tyni erityisasiantuntijana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tausta

Yritysrajapinnassa toteutettavan kiertotalous ja teolliset sivuvirrat opintokokonaisuuden kehittäminen –hanke on käynnistynyt 1.8.2017 ja hankkeen tavoitteena on kehittää Lapin ammattikorkeakoulun insinöörikoulutukseen kiertotaloussisältöjä.

Hankkeen käynnistyessä käytiin läpi Lapin AMKin olemassa oleva insinööriopintojen opintojaksotarjonta, joista poimittiin opintojaksoja, joihin kiertotalous luonnollisesti kytkeytyisi. Sisältöjen päivityksen yhteydessä päivitettiin myös insinöörikoulutusalojen opetussuunnitelmien kuvaukset siten, että bio- ja kiertotalous ovat osa suunnitelmia myös jatkossa.

Hanke on toteutettu Lapin AMKin ja Digipolis Oy:n yhteistyönä ja keskeisessä roolissa on ollut yritysrajapintaan kytkeytyvän kiertotalouskoulutuksen kehittäminen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Vipuvoimaa EU:lta sosiaalirahaston aluekehityshanke. Hankkeelle on myönnetty ESR-rahoitusta 184 280€, hankkeen kokonaisbudjetin ollessa 230 352€. Hankkeen viimeinen toteutusvuosi käynnistyi vuoden 2020 alussa ja se päättyy 31.12.2020.


Koulutusuudistuksesta viestiminen

Yksi hankkeen tavoitteista on ollut lisätä Lapin AMKin opiskelijoiden bio- ja kiertotaloustietoisuutta.

Opintojaksoihin sisällytetyn tiedon lisäksi hankkeesta on kirjoitettu artikkeleita, pidetty bio- ja kiertotalousteemaisia asiantuntijaluentoja, esitelty hanketta eri tilaisuuksien yhteydessä esittelypisteellä sekä suullisten esitysten muodossa.

Syksyllä 2019 käynnistyi hankkeen viimeinen pilotointivuosi ja hanketta haluttiin tuoda myös viestinnällisesti uudella tavalla esille opiskelijoille. Tavoitteeksi asetettiin järjestää jollakin tavalla opiskelijoita aktivoivia tapahtumia syksyn ja loppuvuoden aikana Lapin AMKin kampuksilla ja esitellä tapahtumien yhteydessä hankkeen tuloksia eli kuinka kiertotalous on kytkeytynyt osaksi insinööriopintoja.

Esittelytavaksi valittiin kampuksen aulaan sijoitettava esittelypiste, sekä aktivoivaksi ohjelmaksi leikkimielinen aarteenetsintä kampuksella.

 

Hanke-esitteestä aarteeksi

Etsittäväksi aarteeksi työstettiin A5-kokoinen hankeposteriin pohjautuva hanke-esite (Kuva 1, vas.). Etsittävä ”aarre” oli esitteestä muokattu versio, jonka etusivulle sijoitettiin viesti aarrejahdista ja yllätyspalkinnosta (Kuva 1, oik.). Esitteitä piilotettiin kampusalueelle 5-10 kappaletta ja löydettyä esitettä vastaan sai lunastaa yllätyslahjan hankkeen esittelypisteeltä.

Kuva  1 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 1. Vas. Tapahtumaa varten työstetyn hanke-esitteen kansilehti. Oik. Etsittävän esiteversion kansilehti.

Ensimmäinen aarteenetsintä järjestettiin lokakuussa 2019 Kemin Tietokadun kampuksella Kosmoksessa. Esittelypisteellä opiskelijoille kerrottiin hankkeen tavoitteista, sekä esiteltiin opintojaksoja, joihin kiertotalous on kytketty. Insinööriopiskelijoiden lisäksi esittelypisteellä vieraili myös Terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoita eli tietoa hankkeesta ja kiertotalouden koulutuksesta saatiin levitettyä myös toisen osaamisalueen opiskelijoille.

Kuvassa 2 vasemmalla puolella on kuva hankkeen esittelypisteestä ja oikealla puolella palkittuja aarteenlöytäjiä.

Kuva 2 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 2. Vas. Hankkeen esittelypiste. Oik. Aarrejahdissa palkittuja etsijöitä yllätyskassinsa kanssa.


Somella näkyvyyttä?

Hankkeen esittelypäivää mainostettiin etukäteen Lapin AMKin opiskelijoiden nettisivulla kuvan 3 vasemman reunan mukaisella ilmoituksella. Lisäksi tapahtumaa markkinointiin Lapin AMKin Instagram-sivun kautta ja LinkedIn:ssä kuvassa 3 näkyvin viestein.

 

Kuva 3 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 3. Vasemmalta oikealle: hanke-esittelystä kertova tiedote Lapin AMKin opiskelijoiden sivustolla sekä sosiaalisessa mediassa julkaistuja viestejä tapahtumasta. Instagramissa julkaistut @LapinAMK merkityt kuvat tulevat esille myös Lapin AMKin pääsivustolle.

Seuraava aarteenetsintä järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksella joulukuussa 2019 Metsä- ja kiertotalousseminaarin yhteydessä, jonka toivottiin saavan kampuksen aulaan paikalle niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin myös yhteistyökumppaneita ja seminaariosallistujia. Luonnonvarakeskus Luken kanssa yhteistyössä järjestetyn seminaarin yhteydessä hanke-esittely ja aarteenetsintä saivat hieman enemmän huomiota kuin aiemmin järjestetty tapahtuma.

Hankkeen viimeinen aarteenetsintä ja esittelypiste järjestettiin Kemin kampuksella avointen ovien päivänä, Kosmos on uusi -tapahtuman yhteydessä (Kuva 4). Tapahtumapäivä sisälsi monipuolista ohjelmaa mm. seminaariesityksiä, kampuksen esittelykierroksia, hankkeita ja Lapin AMKin toimintaa esitteleviä pisteitä, arvontoja ja kiertotaloushenkisen pakopelin.

Kuva  4 Tyni ja Hendriksson.jpg
Kuva 4. Kiertokoulu -hankkeen esittelypiste Kosmos on uusi -tapahtumassa Kemin kampuksella.

 

Viestittiinkö onnistuneesti?

Syksyn aikana järjestetyt hanke-esittelyt aarteenetsintöjen kera olivat uudenlainen tapa toteuttaa hankeviestintää.

Jo suunnitteluvaiheessa tunnistettiin mahdolliset riskit uudenlaisen toteutustavan kokeiluun liittyen. Onnistunein tulos saavutettiin järjestämällä aarteenetsintä ja hanke-esittely isomman tapahtuman yhteydessä. Esittelypisteellä vieraili monipuolisesti kävijöitä ja hankkeesta sekä kiertotalouden kytkeytymisestä osaksi insinööriopintoja kerrottiin sekä AMKissa jo opiskeleville opiskelijoille, että lähialueen kouluista saapuneille ammattikorkeakouluopintoja harkitseville oppilaille.

Jatkossa vastaavantyyppistä hieman kevyempää hankeviestintää voisi olla hyvä järjestää juurikin avoimien ovien tai hieman nuorempien oppilaiden vierailujen yhteydessä.



Rakennuksen hengittävyys?

3.3.2020



Pirttinen_Valtteri.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Johdanto

Viime vuosina olemme kaikki kohdanneet eri medioissa huolestuttavia uutisia kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Syitä moisiin on lukemattomia; riskirakenteet (esim. valesokkeli), puutteellinen ilmanvaihto (joskus kokonaan suljettu), rakennusaikaiset virheet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa monta sivua.

Nyt vastaan on alkanut tulla mainoksia hengittävistä rakenteista, joiden luvataan ratkaisevan kosteus- ja sisäilmaongelmat. Ajatus siitä, että rakennuksen yksi rakenneosa ratkaisee kaikki sisäilmaongelmat, on absurdi. Tässä blogissa oikaistaan hieman markkinoiden luomaa käsitystä rakenteiden/rakennuksen ”hengityksestä”.

 

Hengittävä materiaali?

Yleensä puuperäisiä rakennusmateriaaleja markkinoidaan ominaisuudella ”hengittävä”. Rakennusfysiikkaan perehtyneet eivät mielellään puhu hengittävästä materiaalista, koska se luo helposti virheellisen mielikuvan materiaalin ominaisuuksista.

Hengittävyyden sijaan parempi ilmaisu on rakenteiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Rakennusaineista puhuttaessa tarkempi termi on hygroskooppisuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hygroskooppinen materiaali (esim. hirsiseinä) sitoo itseensä sisäilman kosteutta sen ollessa tavanomaista suurempi ja vastaavasti sisäilman ollessa kuivempaa, hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta sisäilmaan.

Kyseisestä toiminnasta on muodostunut mainosmiesten termi hengittävyys. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat vain 1-2 mm syvyyteen massiivipuuseinässä. Vastaavanlaisen kosteusvaihteluiden tasaukseen ei siis tarvita massiivipuuseinää vaan esimerkiksi paneloitu seinä riittää. (Schäfer. H. 2016., Siikanen. U. 2012.)

Pullotalo?

Toinen samaan teemaan liittyvä mielikuva ”Tiiviissä pullotalossa on huono sisäilma”, jota on syytä avata. Kyseinen väittämä on totta, mikäli tiiviisti rakennetussa rakennuksessa ei ole hallittua ilmanvaihtoa. Riittävän ilmanvaihdon puutteen vuoksi sisäilman kosteusrasitus kasvaa ja sisäilman laatu täten heikkenee.

Kyseistä ongelmaa ei kuitenkaan tule tiiviissä rakennuksessa, mikäli ilmanvaihtokonetta käytetään oikealla, suunnitellulla tavalla. Hallittu oikein säädetty ilmanvaihto tiiviissä rakennuksessa on energiatehokkain, turvallisin ja terveellisin ratkaisu.

Rakennusten tiiveydestä ja ”pullotaloista” puhuttaessa on hyvä muistaa, että epätiiviissä talossa rakenteiden läpi tuleva ilma ei ole välttämättä kovin puhdasta.

Esimerkiksi epätiiviissä talossa seinärakenteiden raoista tuleva ilma voi pitää sisällään rakennuksen eristemateriaalien kuituja ja muita epäpuhtauksia (Sisäilmayhdistys ry 2019.). Eli mielikuva siitä, että muovista toteutettu höyrynsulku on mörkö, joka pilaa rakennuksen ei pidä paikkaansa.

 

Yhteenveto

Summa summarum rakennus on edelleenkin usean eri tekijän yhdistelmä, joiden tulee toimia keskenään, jotta varmistetaan rakennuksen oikea oppinen rakennusfysikaalinen toiminta.

Yksittäinen materiaali tai kone ei itsessään riitä terveellisen asumisen varmistamiseen.

 

Lähteet

Schäfer. H. 2016. ”Hengittävyys” on epäselvää markkinapuhetta – rakennusfysiikan professori ei käyttäisi sanaa lainkaan. Maaseuden tulevaisuus verkkolehti. Viitattu 26.11.2019 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/hengitt%C3%A4vyys-on-ep%C3%A4selv%C3%A4%C3%A4-markkinapuhetta-rakennusfysiikan-professori-ei-k%C3%A4ytt%C3%A4isi-sanaa-lainkaan-1.170803

Siikanen. U. 2012. Rakennusten lämpö- ja kosteusfysikaalisia näkökohtia. Rakennustieto. Viitattu 26.11.2019 https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK120401.pdf

Sisäilmayhdistys ry 2019. Ilmanvaihdon perusteet. Viitattu 26.11.2019 https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Ilmanvaihdon-perusteet



Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset

25.2.2020



Lindholm Tuomo mv neliö.jpg
MBA Tuomo Lindholm työskentelee lehtorina Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digitalisaation vaikutusten hahmottaminen voi olla vaikeaa

Yritysten ja organisaatioiden digitalisointi on monimutkaista ja jatkuvaa toimintaa. Yksittäisten digitalisointitoimenpiteiden vaikutuksia on joskus hyvin vaikea rajata ja ennustaa tarkasti, koska ne ovat poikkeuksetta erilaisia.

Yritysten sekä niiden toimintaympäristön, menetelmien, tietojärjestelmien ja käytänteiden erilaisuuden lisäksi tämä johtuu myös siitä, että ihmiset reagoivat dataan ja digitaalisiin teknologioihin sekä niiden hyödyntämiseen liittyviin valintoihin ja päätöksiin hyvin erilaisilla tavoilla.

Digitalisoinnin valintoihin ja päätöksiin vaikuttaa esimerkiksi henkilön näkemys digitaalisten teknologioiden ja palveluiden tuomista mahdollisuuksista kehittää omaa toimintaa.

Näkemys rakentuu usein yhdistetyn henkilökohtaisen liiketoiminta- ja IT-osaamisen pohjalle. Myös aiemmat kokemukset vaikuttavat digitalisointia koskevaan päätöksentekoon. Vaikutukset kertaantuvat päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden määrän myötä.

Digitalisointia suunnittelevan työryhmän diversiteettiä on hyvä tukea, sillä erilaiset näkemykset laajentavat yritysten digitalisoinnissa tarvittavaa jaettua osaamista. Mikäli jonkin osa-alueen osaaminen puuttuu, on epätodennäköistä, että sen tavoitteet ja luonteenpiirteet kyetään ottamaan huomioon valinnoissa ja päätöksenteossa.

Keskeisen liiketoiminta ja/tai IT-osaamisen puuttumisen seuraukset voivat pahimmillaan olla katastrofaaliset digitalisoinnin onnistumiselle ja yrityksen kilpailukyvylle.

 

Liiketoimintamallin muutokset ovat digitalisaation ydin

Kun yrityksen digitalisointityöhön osallistuvien määrää kasvatetaan, on tärkeä varmistaa, että kaikki ovat yhtä mieltä liiketoimintamallista ja sen ansaintalogiikan perusteista.

Tämä vaatii erityishuomiota, koska toisistaan poikkeavat näkemykset voivat hidastaa tai jopa estää tarvittavien valintojen ja päätösten tekemisen sekä niiden vaikuttavan jalkauttamisen organisaatioon.

Yhteisen liiketoimintanäkemyksen muodostamisen tueksi on olemassa useita erilaisia työkaluja. Yksi tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevista on Alex Osterwaldin ja Yves Pigneurin kehittelemä strategisen johtamisen työkalu Business Model Canvas (BMC).

Alla kuvattu BMC on alun perin kehitetty olemassa olevien liiketoimintamallien kartoittamiseen ja visualisointiin sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vuoden 2010 jälkeen siitä on jatkojalostettu uusia versioita tukemaan erilaisia liiketoimintatyyppejä ja markkinoita.


Lindholm Tuomo kuva 1.jpg
Kuva 1 Business Model Canvas (Osterwalder & Pigneur, 2013)
BMC ohjaa tutkimaan liiketoimintamallia järjestelmällisesti yhdeksän eri osa-alueen kautta. Yrityksen ja asiakkaan väliseen maastoon sijoittuvat asiakassegmentti, arvoehdotus, kanavat, asiakassuhteet ja tulovirrat. Näiden avulla selvitetään esimerkiksi, kenen ongelmaa yritys ratkaisee, millä tavoin ongelma ratkaistaan, miten ratkaisua viestitään, jaellaan ja mistä sen voi ostaa sekä millaisia asiakassuhteita muodostuu toiminnassa ja millaisia tulovirtoja ratkaisun ympärille syntyy.

Yrityksen sisäistä toimintaa lähestytään keskeisten aktiviteettien, resurssien ja kumppaneiden sekä kustannusrakenteen kautta. Nämä kertovat, mitä yrityksen tarjoaman ratkaisun tuottamisessa ja toimittamisessa tehdään, millaisilla resursseilla tämä tekeminen mahdollistetaan, millaisten kumppanuuksien avulla mahdollistetaan keskittyminen omaan tekemiseen ja mistä ratkaisun kustannusrakenne muodostuu.

 

Tietojenkäsittelijä oppii analysoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan digitalisointia

Lapin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksessa on vuodesta 2016 lähtien käytetty BMC:tä erilaisten liiketoimintamallin kartoittamisen lisäksi digitalisaation vaikutusten tunnistamisessa ja liiketoiminnan digitalisoinnin suunnittelussa. Prosessi on nelivaiheinen.

Aluksi kuvataan liiketoimintamallin nykytila, sen jälkeen kuvataan miten digitalisaatio vaikuttaa kuhunkin osa-alueeseen. Lopuksi BMC:hen kuvataan digitalisoinnin tavoitetila ja siitä juonnetaan tarkemmat digitalisointitavoitteet sekä niihin vievät toimenpiteet.

Prosessin ja sitä tukevien erilaisten työkalujen hallinta mahdollistaa minkä tahansa liiketoimintamallin analysoinnin ja digitalisoinnin suunnittelun.

Prosessin läpivienti antaa oppijalle kattavan kuvan siitä millaisia erilaisia tehtäviä yritysten ja organisaatioiden digitalisointiin liittyy ja miten yhteen osa-alueeseen kohdistuvat digitalisointitoimenpiteet vaikuttavat toisiin osa-alueisiin esimerkiksi uusien tavoitteiden, mittareiden, tietovirtojen ja yhteisten tietojärjestelmien myötä.

Oppijoilta saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että tähän mennessä saadut oppimiskokemukset ovat hyviä. BMC:n on todettu auttavan digitalisaation hahmottamisessa ja konkretisoinnissa tutkittavan yrityksen kontekstiin. Tämän lisäksi on huomattu, että syventynyt ymmärrys digitalisaation liittyvästä tekemisestä auttaa tunnistamaan itselle mielenkiintoisia tehtäviä ja tarkentamaan omia oppimistavoitteita tulevaisuuden työtehtäviä varten.

 

Digiassari tarjoaa apukädet digitalisaation haasteisiin

Tässä kuvattua toimintamallia hyödynnetään kevennetyssä muodossa myös parhaillaan käynnissä olevassa 25 opintopisteen laajuisessa Digiassari-valmennuksessa, jossa päivitetään korkeasti koulutettujen työnhakijoiden osaamista vastaamaan digitalisoituvan toimintaympäristön tarpeita.

Digiassari-valmennuksen painopisteenä on digimarkkinointi ja se on käynnistynyt 10.2.2020. Lue lisää valmennuksesta www.lapinamk.fi/digiassari

 

Lähteet:

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2013). Business Model Generation A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Wiley.



Lukioyhteistyöllä matalampi kynnys korkeakouluopintoihin

18.2.2020



Niina Riihiniemi RAITO.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMK:ssa Oppimis- ja ohjauspalveluissa tiiminvetäjänä ja Lukiosta korkeakouluun -hankkeen projektipäällikkönä.

Lukioyhteistyötä koskevan hankkeen valmistelu alkoi vuonna 2017 Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukioiden aloitteesta ja ideoista. Hankkeen valmistelua ohjasivat Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 sekä valmisteilla oleva lukiolaki.

Lapin AMKin ja Lapin yliopiston hankevalmistelun myötä syntyi Lukiosta korkeakouluun eli LUKKO–hanke, joka sai rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta vuosille 2018-2019.

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena oli edistää lukiolaisten mahdollisuuksia opiskella korkeakouluopintoja lukioaikana, joustavoittaa siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun sekä järjestää uraohjausta.

Lisäksi tavoitteena oli tarjota lukioiden henkilöstölle ohjausosaamista tukevaa koulutusta ja luoda yhteistyömalli lukioiden ja Lapin korkeakoulujen yhteistyölle.

Uraohjausta omalle opintopolulle

Hankkeessa järjestettiin neljä uraohjauspäivää pilottilukioissa (Muonio, Kolari, Pello ja Ylitornio). Uraohjauspäivissä esiteltiin Lapin AMKin ja Lapin yliopiston koulutuksia, lukiolaisille suunnattuja opintoja ja opiskelumahdollisuuksia, kuultiin alumnitarinoita, työskenneltiin työpajoissa ja tarjottiin yksilöohjausta.

Yhdessä uraohjauspäivän työpajassa pelattiin hankkeessa kehitettyä urapeliä, jossa lukiolaiset loivat oman koulutuspolun Lapin AMKissa tai Lapin yliopistossa. Suosionsa vuoksi peli päätettiin painaa ja jakaa jokaiseen Lapin lukioon uraohjauksessa hyödynnettäväksi.

Kuva 1 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuva 1.

Pilottilukiot pääsivät myös hankkeen kustantamana kaksi kertaa tutustumaan Lapin korkeakouluihin. Uraohjauspäivät sisälsivät kampuksiin ja oppimisympäristöihin tutustumista, korkeakouluopintoihin osallistumista sekä opiskelijatarinoita. Lukiolaisten mielestä uraohjauspäivissä sai syvempää tietoa itseä kiinnostavasta koulutuksesta ja pääsi tutustumaan todelliseen opiskeluympäristöön.

Lukiolaisten uraohjauksen tueksi tuotettiin myös digimateriaalia. Lukioissa järjestetyissä uraohjauspäivissä alumnitarinat herättivät erityistä kiinnostusta. Tämä vuoksi hankkeessa keskityttiin tuottamaan alumnitarinavideoita Lapin ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneista.

Lisäksi tuotettiin avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston opiskelumahdollisuuksista esittelyvideot sekä opiskelijatarinoita opintoja suorittaneista lukiolaisista. Kaikki edellä mainitut materiaalit löytyvät avointen korkeakoulujen www-sivuilta www.lapinamk.fi/avoinamk -> opintoja lukiolaisille ja www.ulapland.fi/avoin -> tutustu avoimeen yliopistoon.

Lapin lukioiden ohjaushenkilöstölle järjestettiin maksuttomia webinaareja teemoista Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjauksessa, Tarinallistaminen ohjauksessa, Neuropsykiatriset menetelmät oppimisen tukemisessa, Työkaluja tulevaisuusohjaukseen. Lisäksi lukioiden henkilöstölle tarjottiin heiltä saadun palautteen perusteella hanketta, korkeakoulujen valintauudistusta ja joustavia väyliä käsitteleviä webinaareja.

Oppijan tupa

Hankkeessa toteutettiin myös virtuaalinen kohtaamispaikka Oppijan tupa, jolla edistetään ja tuetaan lukiolaisten uraohjausta asuinpaikasta riippumatta.

Oppijan tupa on kohtauspaikka, joka mahdollistaa kaikille Lapin lukiolaisille sekä opinto-ohjaajille osallistumisen korkeakoulujen järjestämiin tapahtumiin, webinaareihin, työpajoihin jne. Oppijan tupaa pilotoitiin hankkeessa järjestämällä lukiolaisille ja heidän huoltajilleen webinaari.

Lisäksi Oppijan tuvassa toteutettiin kaikille Lapin lukiolaisille suunnattu työpaja. Ajatuksena on, että jatkossa Oppijan tuvassa järjestetään koulutusten esittelyjä, infoja lukiolaisille suunnatuista korkeakouluopinnoista ja väyläopinnoista, työpajoja, opo-tapaamisia korkeakouluihin hakeutumiseen liittyen sekä huoltajille tarkoitettuja tilaisuuksia.

Kuva 2 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuva 2.

Avoimia korkeakouluopintoja ja kurkistuksia korkeakouluopintoihin

Hankkeessa tarjottiin avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja lukuvuoden 2018-2019 opintotarjonnassa 42 opintojaksoa pilottilukioiden opiskelijoille. Kaikki opinnot olivat verkko-opintoja ja maksuttomia opiskelijoille. Lapin ammattikorkeakoulun tarjonnasta lukiolaisia kiinnostivat kieliopinnot ja hyvinvointiin liittyviä opinnot. Lapin yliopiston tarjonnasta puolestaan eniten kiinnostivat kasvatustieteen opinnot.

Lukuvuoden 2019-2020 opintotarjonta avattiin maksuttomana kaikille Lapin lukioiden opiskelijoille. Opintotarjonnassa on yhteensä 44 opintojaksoa sekä lisäksi ammattikorkeakoulun lukioväyläopinnot.

Lukioväyläopinnot sisältävät hankkeessa tuotetun Perehtyminen korkeakouluopintoihin -opintojakson (5 opintopistettä) sekä koulutuskohtaisia opintoja 10 opintopistettä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kurkkauksia korkeakouluopintoihin. Kurkkausten kautta lukiolaiset voivat tutustua korkeakouluopiskeluun ja koulutuksiin osallistumalla eri koulutusten verkko-opetukseen.

Sekä kurkkaukset että opintotarjonta on saanut positiivista palautetta, koska ne mahdollistavat koulutuksiin tutustumisen ja opetukseen osallistumisen asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi opintotarjonta laajentaa lukioiden olemassa olevaa tarjontaa. Lapin AMKin opintotarjonta ja kurkkaukset löytyvät osoitteesta www.lapinamk.fi/avoinamk -> opintoja lukiolaisille.

Väylä lukiosta Lapin ammattikorkeakouluun

Hankkeen yksi tavoite oli joustavoittaa lukiosta korkeakouluun siirtymistä. Hankkeessa luotiin väylä lukiosta Lapin ammattikorkeakouluun. Lukioväyläopinnot (15op) suorittamalla Lapin lukioissa opiskelevat voivat hakeutua Lapin AMKin tutkinto-opiskelijoiksi avoimen väylä -haun kautta. Lukioväyläopintojen kautta voi hakeutua kaikkiin Lapin AMKin suomenkielisiin AMK-koulutuksiin (ks. alla oleva kuvio).

Kuvio 1 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuvio 1.

Lukioväyläopinnot ovat tarjolla ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2019-2020. Opinnot voi suorittaa lukioaikana tai lukiosta valmistumista seuraavana vuonna. Lukioväyläopintojen perusteella voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ensimmäisen kerran keväällä 2020.

Lukioväyläopinnot ovat herättäneet kiinnostusta ja opintoihin ilmoittautui 15 opiskelijaa syksyllä 2019. Lähivuosina selviää, kuinka paljon väylää hyödynnetään Lapin AMKiin hakeutumisessa.

Hanke päättyy mutta yhteistyö jatkuu

Hankkeeseen osallistui noin 230 lukiolaista ja yli 50 henkilökunnan edustajaa Lapin lukioista (EURA 2014).

Hankkeen toiminnan kautta löytyi hyviä käytäntöjä lukioyhteistyön toteuttamiseen sekä palautetta ja kokemuksia yhteistyön kehittämiseen. Toiminnan ja pilotointien pohjalta on luotu viimeistelyssä oleva yhteistyömalli.

Yhteistyö Lapin lukioiden ja korkeakoulujen välillä jatkuu yhteistyömallin mukaisesti hankkeen päätyttyä.

Hankkeessa on luotu systemaattisen yhteistyön perusta ja hankkeella on edistetty tavoitteiden mukaisesti Lapin lukiolaisten koulutuksellista ja ohjauksellista tasa-arvoa sekä mahdollisuutta siirtyä joustavasti lukiosta Lapin korkeakouluihin. Yhteistyöllä tuetaan Lapin lukioiden elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetyt toimenpiteet tukevat Lapin aluekehitystä ja tarjoavat lappilaisille nuorille hyviä vaihtoehtoja kouluttautumiseen ja työllistymiseen Lapissa. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa.


Aiheesta aiemmin Pohjoisen tekijät -blogissa
Riihiniemi, N. 2018. Lukiosta sujuvasti korkeakouluun.

Lisätietoja www.lapinamk.fi/lukko ja kirjoittajalta

Lähteet:

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä.
Uusi lukio. Viitattu 12.12.2019 https://minedu.fi/uusilukio
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 12.12.2019 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030



Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 2

11.2.2020



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen toimii projektisuunnittelijana TEQUlla, joka on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti ja osa Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmää.

TEQU Get10 logokokoelma.jpg

 

Blogisarjan toisessa kirjoituksessa kerron GET10-hankkeen toisesta TEQU Talk -tapahtumasta tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta. Lisäksi pureudun tapahtuman teemaan ja avaan tapahtumassa käsiteltyjä asioita.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin enemmän GET10-hankkeesta ja tapahtumien tarkoituksesta, joten se kannattaa käydä lukemassa. Lisää kirjoituksia TEQU Talkeista tulossa vuoden 2020 aikana.

 

TEQU Talk – Hyvinvointi ja muuttuva työympäristö

Vuoden toinen tapahtuma järjestettiin Rovaniemellä 25.9.2019. Tapahtumatilana hyödynsimme TEQU toimistoamme, joka osoittautui hyväksi valinnaksi.

meriläinen kuva 2_1.jpg

Kuva 1. TEQU toimisto tapahtumatilana


Tapahtumassa tietotaitoa jakamassa ja ajatuksia herättämässä olivat Patrik Etelävuori sekä Satu Heikinheimo.
Patrik työskentelee Finnairilla digitaalisen muutoksen johtajana. Hän vastaa myös Finnairin globaalin innovaatioekosysteemin luomisesta eri kumppaneiden kanssa.

Satu on yksi kansallisen naisten ura- ja koulutusverkosto Howtomon perustajista sekä #WHYNOTISM aatteen luoja.

meriläinen kuva 2_2.jpg

Kuva 2. Satu Heikinheimo

meriläinen kuva 2_3.jpg

Kuva 3. Patrik Etelävuori


Merkityksellinen työ osana hyvinvointia

Satu Heikinheimo oli kertomassa merkityksellistä työstä ja sen vaikutuksista hyvinvointiin.

Merkityksellinen työ on ihmisten perustarve, jolloin töissä ihmisten tulisi saada toteuttaa itseään muun muassa kehittämällä kykyjään. Jatkuvan muutoksen kuormittaessa työntekijöitä työn merkityksellisyys vaikuttaa vääjäämättä hyvinvointiin.

Merkityksellisen työn määritelmiä on useita, mutta toistuvia teemoja ovat arvokkuus, hyvää tuottava päämäärä sekä itsensä toteuttaminen. Työ on siis arvokas osa elämää ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen sekä hyvän tekemiseen luo merkityksellisyyttä.

Yksi megatrendeistä on sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuminen. Ihmiset kaipaavat paikkoja, joissa on mahdollisuus oppimiseen, kehittymiseen, kokemusten jakamiseen sekä toisten ihmisten kohtaamiseen.

Merkityksellisellä työllä on positiivisia vaikutuksia. Työntekijäkokemus sekä työnantajamielikuva paranevat, jolloin on mahdollisuus saada parhaat osaajat töihin. Onnistumisen tunteet ja tunne olla osa jotain suurempaa ruokkivat työn tuottavuutta.

Positiivisena vaikutuksena voidaan nähdä myös innovatiivisuuden lisääntyminen sekä työhön sitoutumisen kasvaminen. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat myös parempaan asiakaskokemukseen sekä lisäävät yritysten kilpailukykyä.

 

Toimitilat tuottavuuden ja työntekijäkokemuksen lähteenä

Patrik oli puhumassa työntekijäkokemuksesta sekä uusista työtavoista. Hän kertoi myös toimitiloista tilaratkaisuineen ja niiden suunnittelusta.

Kuinka paljon se tulee maksamaan, jos et sijoita työntekijäkokemukseen? Toimitilojen ja uusien työtapojen suunnittelun lähtökohtana tulisi olla käyttäjäkeskeisyys.

Panostamalla käyttäjäkokemukseen, sekä osallistamalla henkilöstö tilasuunnitteluun tulokset ovat parempia. Ei pidä myöskään unohtaa uusien työskentelytapojen läpikäymistä henkilöstön kanssa.

Tehokkuus ja säästöt ovat lopputulos, eikä niiden tulisi olla toiminnan ajureita. Digitalisoitumisen ja teknologian avulla saadaan tuottavuutta ja tehokkuutta tekemiseen.

 

Digitaalinen tilaratkaisu

Patrik on työskennellyt myös asiakas- ja työntekijäkokemuksen sekä ketterien menetelmien parissa.

Työskennellessään Tiedolla työpaikkakonseptien ja innovaatioiden päällikkönä hän johti Tieto Keilalahti Campus -konttorin pääprojektia, josta hän kertoi hieman esityksessään.

Tiedon toteuttamassa henkilöstölähtöisessä projektissa muutettiin uuteen pääkonttoriin sekä omaksuttiin uudet työskentelytavat. Konttorissa ei ole henkilöstölle erikseen merkattuja työpisteitä, vaan tilat jakautuvat erilaisiin työskentelyalueisiin. (Leppänen 2017.)

Muutoksen tukena on Tiedon Intelligent Building -ratkaisu, jonka avulla kerätään tietoa tilojen käytöstä ja henkilöstön liikkeistä. Tiedot ovat reaaliaikaisia ja ne ovat saatavilla mobiilisovelluksen kautta sekä toimitiloissa olevilta näytöiltä.

Tiloissa työskentelee noin 1200 henkilöä, joista suurin osa on halunnut mukaan uuteen ratkaisuun kuljettamalla mukanaan tagia, jolla seuranta mahdollistetaan. Toimitilojen henkilöstön seuranta perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen. (Leppänen 2017.)

Digitaalisuus ja nykyajan teknologian hyödyntäminen on vahvasti osa Tiedon toimintaa toimitilat mukaan luettuna. Visualisoidun järjestelmän avulla neuvotteluhuoneiden varaukset, vapaiden työpisteiden löytäminen sekä muut biometriset tiedot ovat helposti saatavilla. (Leppänen 2017.)

Esityksessään Patrik kertoi, että yli 500 henkilön organisaatioissa käytetään 1400 työpäivää vuodessa vapaiden työpisteiden sekä neuvotteluhuoneiden etsimiseen. Yhteistyö ja tiedon jakaminen on mahdotonta, jos et löydä oikeita henkilöitä.

Oikeanlaiset tilaratkaisut sekä digitaalisuus ovat avaimia tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen nykypäivänä. Edellä mainitut asiat ovat myös osa positiivista työntekijäkokemusta. Yhteistyö sekä tiedonjakaminen organisaation sisällä myös paranee. Tätä nykyä Tieto tarjoaa ratkaisuaan Empathic Building nimellä.

Tiedon audiovisuaalisista ratkaisuista voit käydä lukemassa lisää studiotecin sivustolta.

 

Näkemyksiäni

Rovaniemellä järjestetty vuoden 2019 toinen TEQU Talk -tapahtuma haki paikkaansa. Viime hetkillä tapahtumatilaksi valikoitui TEQUn uudet tilat Lapin AMK:lla, johon keväällä siirryimme.

Uusi työympäristömme mukautuu hyvin tapahtumatilaksi, vaikkakin alussa suunnittelu ja järjestely vaativat panostusta. GET10-hankkeen tavoitteiden lisäksi tarkoituksena oli tuoda TEQUn toimintaa tutuksi uusille yrityksille sekä muille tapahtumaan osallistuneille.

Tapahtuma oli kaikkinensa onnistunut ja tapahtumatilastakin saimme positiivista palautetta. Parannettavaa tulevaisuuteen jäi ainakin esiintymislavan ratkaisussa, vaikka se toimikin kohtalaisesti ja pystyimme myös workshoppiin liittyvän paneelikeskustelun lavalla pitämään.

Tapahtumamarkkinointi tässäkin tapauksessa aloitettiin hiukan liian myöhään, vaikka osallistujia tapahtumassa oli kohtalaisesti. Tavoitteesta kuitenkin jäätiin ja yllätyksenä tuli useiden ennakkoilmoittautuneiden tapahtumasta pois jääminen. Viestintää ennakkoilmoittautuneille täytyy varmasti parantaa tulevaisuutta ajatellen.

Rovaniemellä Lapin AMK:lla järjestettävä tapahtuma herätti joka tapauksessa enemmän mielenkiintoa, kuin Levin tapahtuma. Homma etenee, kokeilut kannattaa ja tiedossa on varmasti entistä parempia TEQU Talk -tapahtumia tulevaisuudessa.

 

Lopuksi

Ilman osallistujia ei ole tapahtumia, joten kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille! Kiitos myös puhujille sekä tapahtumatilan järjestämisessä ja tapahtumapäivän valmisteluissa mukana olleille työtovereille!

 

Lähteet

Leppänen, E. 2017. Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä -klinikka. RAKLIn tulosraportti 2017. Viitattu 17.12.2019
https://docplayer.fi/51861955-Tyoymparistomuutosten-johtaminen-ja-viestinta-klinikka-tulosraportti.html#show_full_text

Puhujien esitykset tapahtumassa



Arctic learning in the context of international business studies

4.2.2020



Krastina Anzelika neliö.jpg
Anzelika Krastina, MEd., Senior Lecturer, International coordinator, School of Northern Well-beeing and Services, Lapland University of Applied Sciences

Arctic learning strengthens the integration of international students

Arctic learning is an important component in overall International Business studies at Lapland UAS.

Lapland and the Arctic region have their unique characteristics and for international students to better understand the businesses operating in the region, employment or entrepreneurship opportunities, the studies of the regional specifics can be very beneficial for the integration into the regional worklife or possibility to make future businesses with the regional actors.

There are many examples of such businesses established in Lapland by foreign students due to better region understanding. Good examples are Arctic China Oy (Arctic China Oy, 2019) tourism destination company established by the Lapland UAS alumni from China, when he discovered an opportunity for Asian tourists in Lapland.

Another example is Lapin Panimo Oy co-founder (Lapin Panimo Oy, 2019), former Lapland UAS student from Latvia, who realised the gap and need for a local Lapland brand beer brewery. Without the knowledge of the local conditions and opportunities, probably such businesses would be difficult to develop.

Global attention towards the Arctic and Lapland is growing due to climate change as well as due to new economic opportunity discovered (Käpylä & Mikkola, 2013). We need to strengthen the knowledge of our own students coming from all over the world, as well as local Finnish students, to help to discover the opportunities that are hidden in the area.

Arctic learning in International Business Degree programme takes many forms. We invite specialists from the Arctic Center of the University of Lapland, we invite local business people to lectures, we carry out joint projects, for example, with the Arctic Design Week project or Lapin Panimo company, we organise Arctic Business Dating workshop and Creative Entrepreneurship in the Arctic annual event. Besides, we sometimes go out of the classroom and travel to see the region with wider lenses.


Field trip to Northern Finland

Field trip to the Northern Finland as a part of the International Business study programme during International Project course proved to be a valuable learning in terms of better understanding of the region, Saami culture, small business opportunities, sustainable solutions to the current climate change. More than 30 international students participated in the filed trip.

During two day trip in November 2019 the agenda included the following activities: first day was an exploration about the region from many prospectives. Second day was learning about the businesses in the area and actual visits to the companies, meetings with the owners and learning from their experiences.

First, we arrived to Inari and had a chance to participate in annual Calotte Academy led by well renown professor of Arctic politics Mr Lassi Heininen . According to Lassi Heininen´s presentation the Calotte Academy is an annual traveling symposium and an international scientific forum in the North regions of Europe targeted for young scientists interested in Arctic issues (Calotte Academy , 2019). Here the students had the possibility to gain new knowledge on various international projects taking place in the region, such as development of indigenous tourism between Sámi (Finland) and Nenets (Russia) tourism companies with real practical business cases.

Students had an opportunity to learn about Sámi Parliament, their activities at national and international level and a project called “Arctic Generation 2030” connected to digitalization of higher education provided for Arctic indigenous people.

AK 2020 kuva 1.jpg

Picture 1: Marina Falevitch (left), International coordinator at Sámi Education Institute tells about cross-border tourism project. (Picture by IB students)

Further learning about the region and Sámi culture continued in the Sámi Education Institute (SOGSAKK, 2019), unique education institution that provides education that helps to sustain traditions of the culture and Sámi language. Sámi Siida museum gave an opportunity to explore not only Sámi culture and traditional livelihoods, but also eight seasons of Lapland.

During our second day we visited companies mostly located in Lemmenjoki area, also called as a valley of the Golden River. The owner Timo Halonen charmed the students with the innovative and authentic way of running Hotel Korpikartano, which as we learnt is fully booked for the season even located in so remote distant area in Lapland and the Arctic.

AK 2020 kuva 2.jpg

Picture 2. International Business 1st year students from Bangladesh and Sri Lanka at the front row eager to discover Lapland (Picture by A.Krastina)

Visiting Ateljee Kaija Paltto was a great opportunity to learn the traditional reindeer harder’s family success story as well as to participate in actual felmaker´s workshop. The location and beautiful lanscapes of Sámi land were breathtaking.

AK 2020 kuva 3.jpg

Picture 3. Visiting Ateljee Kaija Paltto (Picture by A.Krastina)

Concluding the visit´s official part in Ahkun Tupa was not just about the restaurant in the wilderness, but more about the family business with Sámi background, handcrafts and happy being with the mindset of sustainable livelihoods.

AK 2020 kuva 4.jpg

Picture 4. Unforgettable sceneries of Lemmenjoki valley (Picture by A.Krastina)

Lessons learnt and conclusions

As a part of their study course students submitted reports from which it can be summarized that students learn so much beyond what actually was expected, which encourages for the future organization of such learning activities.

Probably few business ideas were born already during the trip. Students reflected on the lessons learnt regarding running the business in very harsh climate conditions as a positive learning with many success stories, which encourages them to consider own businesses in the future. They also referred to the importance of discovery of the Arctic region as such, beyond just being in Rovaniemi.

In addition it was an extraordinary culture learning for many. Last, but not least, it was important for students also due to strengthening their personal relationships, which might become a network for the future business cooperation. The following quoting from the student work will better reflect angles of their learning and meaningful experiences (Student feedback survey, 2019)

Student from France learnt about the Arctic region development:

"As we could see with the example of the Arctic Event, Arctic region is developing in an innovative and business way and will be soon famous worldwide. Learning about the region’s characteristics as a student is good to understand the environment you study in and facilitate your business tasks in the country with local companies. Also, knowledge of Arctic culture can become an advantage in the future expansion of this region."

Student from Belgium found an added value of the visit:

"It is important for a business student to be able to see all this, especially the visit to the hotel was interesting on this subject. Tourists like to learn more about the local culture, and it is important to know how to bring the added value that will make foreigners want to come and discover it. In my opinion, this journey should continue in the future, it is a good way to learn without sitting in a classroom and discover a lot about the real way of life in Lapland with local products. In the bus I couldn't take my eyes off the landscape, I was amazed by this beauty and that I will never forget. Thank you for everything for organizing all this."

Student from Vietnam finds the trip as a good start of his studies in this university and it encourages to stay here and start a business in the Arctic region:

"This is my first business trip since I came to Lapinamk. For me, this trip is so interesting and brought a lots of new experiences, not only about business but also about Sámi culture in Arctic region. I haven’t thought that they can have that kind of idea when running businesses in those places. I used to think no one will come there to be a guest, so why would they open a hotel or a restaurant like that, but I was wrong. They know clearly what people, visitors are curious about and take the chances to build the unique services.

Since we are studying in Rovaniemi, it is important to study more about Arctic region especially business here to gain our practical knowledge for future career if we want be an entrepreneur here in the Arctic. As our title of the presentation, this is a trip of enlightenment."

One student from Belgium called it as a real Lapland discovery:

"We can conclude that Lapland is a unique region in the world and the culture, although very different, is enriching. This work has allowed us to understand and learn a new vision of things. We all live in different environments and yet we all have something in common.

The Sami culture is a strong culture based on nature and animals, yet it is very modern. The Sami know how to live in harmony with our environment while remaining connected to the world. I therefore think that this kind of trip should continue so that everyone can discover this region that deserves to be known."

Student from Spain feels that their learning was beyond expressing it in words and the Arctic was discovered as a mine of opportunities:

"For me what I gain in this trip does not have a price, there are some kind of things in this life more valuable but sometimes we don't care about it because we cannot touch it. Arctic region has a huge economic potential that why it is important for a business student to learn about it because it is a mine of opportunities for them."

Student from France enjoyed learning about actual businesses in the region:

"This business trip organized by our teacher had the purpose to not only discover more North of Finland and show Rovaniemi is only a part of this North atmosphere, but also to gain knowledge and learn more about business established in this area and about some institutions established as well.

Even if their lifes are complicated by many facts (North of Finland area, different mother languages…), they are facing them and finding solutions no matter the problem and it is one of the main things that I am impressed about Saami people."

Student from Lithuania finds this experience similar to his home country:

"Saami remind of my home country, I think it is great that they have kept their culture and history, even have their own parliament. It is very important to keep to our traditions and I think its amazing that many Saami still keep their traditions."

Student from Russia (coming from the central part) discovers business opportunities in distant areas:

"I have learned, that it is possible to create something even in the 'Middle of nowhere'. Is there an opportunity for regular tourists to have trips as we had? I think many people would want to experience the same. Actually, before going on this trip I already had some knowledge about Saami, but I didn't know that they are living such a modern life and can run successful tourism businesses."

Students from Finland confirmed that they also have learnt a lot in addition to their previous knowledge about the region:

"For example, the daily life of an entrepreneur in Lapland during the season and also off the season.
The most important lesson for me during the trip was that marketing is really important. It is hard to get customers/guests if you don't look appealing also on online. Since your business is middle of the forest, no one can find your firm expect from internet. The layout of your web page needs to be well made in order to get more customers.

I'm more confident about starting a business because of Timo's hotel. If he can do it in the middle of nowhere, then I might too."

AK 2020 kuva 5.jpg

Picture 5. IB student group in Inari, Sámi Education Institute (Picture by A.Krastina)

References

Arctic China Oy https://www.arcticchina.com, retrieved 12.12.2019
Calotte Academy https://calotte-academy.com/, retrieved 12.12.2019
Käpylä, J. & Mikkola,H. 2013. The Global Arctic. The Growing Arctic Interests of Russia, China, the United States and the European Union. The Finnish Institute of International Affairs . https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2017/01/bp133.pdf, retrieved 16.12.2019
Lapin Panimo Oy https://lapinpanimo.fi, retrieved 12.12.2019
SOGSAKK http://www.sogsakk.fi/fi, retrieved 12.12.2019
Student feedback survey. 2019. Moodle course folders on “Project Management” and “International Project”




Kaupunkikiertotalouden kiinnostavimmat

28.1.2020



Hendriksson Katri neliö.jpg
Insinööri YAMK Katri Hendriksson työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Johdanto

CEinCities – Kiertotalousyhteistyö kaupungeissa -hankeen päätavoitteena oli kehittää Tornion kaupungin Europan 14 -alueelle (Suensaaren alue, PGR2.0) vähähiilisyysstrategia, johon sisältyy asumisen, liiketoiminnan, rakentamisen ja palvelujen näkökulmat huomioiva kehittämissuunnitelma.

Kehittämissuunnitelma sisältää Tornion Suensaaren alueelle soveltuvia vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Hankkeella pyrittiin edesauttamaan alueen kehittämistä ja lisäämään uusien asukkaiden tai yrittäjien sijoittumista alueelle.

Hankkeen toteuttajina toimivat Lapin AMK, Tornion kaupunki sekä Ammattiopisto Lappia, ja sitä rahoitti Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Kokonaisrahoitus oli 72 565 euroa ja toteutusaika 1.5.2019-31.12.2019.

 

Työpaja 13.11.2019

Hankkeessa järjestettiin loppusyksystä 2019 suunnittelutyöpaja yhdessä Tornion kaupungin ja Ammattiopisto Lappian kanssa Torniossa Bothnia Business Housen tiloissa. Työpajan tavoitteena oli saada paikan päälle Tornion Suensaaren alueesta kiinnostuneita yrityksiä, joilla voisi olla annettavaa kiertotalouden toimenpiteiden osalta.

Yksi tavoitteista oli saada osallistujien mielikuvitus käyntiin sekä herätellä ajatuksia kohti mahdollisia tulevaisuuden toimenpiteitä. Työpajaan koottiin Tornion alueella toimivia yrittäjiä ja organisaatioiden edustajia ideoimaan ja innovoimaan Tornion Suensaaren PGR2.0 -alueen mahdollisista kiertotaloustoimenpiteistä sekä tulevaisuuden kiertotaloudellisista näkymistä (Kuva 1.).

Hendriksson 2020 kuva 1.jpg
Kuva 1. Työpajan aloitus ja ryhmäytyminen.

Työpajan ideoinnin ja innovoinnin vauhdittajana käytettiin Circula-kiertotalouspeliä (Kuva 2.), jossa osallistujat ideoivat omien vahvuuksien, taitojen ja annettujen resurssien pohjalta kuvitteellisen yrityksen. Circula -pelin hyödyntäminen tuo osallistujien hullutkin ideat julki ja antaa mahdollisuuden pohtia yritysmahdollisuuksia laatikon ulkopuolelta katsoen.

Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula on Sitran rahoittama hanke (7/2017-4/2019), jota koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI. Sitran visio oli tuottaa hankkeessa peli, jonka avulla jokainen peliä pelaava ymmärtäisi mitä kiertotalous tarkoittaa työssä tai arjessa sekä mitä päätöksiä ja tekoja voidaan tehdä kiertotalouden edistämiseksi. (Sitra 2019b.)

Peli on erittäin monikäyttöinen ja sitä voidaan muokata sopimaan sekä opiskelijoille että myös yrityksille. Pelissä kehitetään kiertotalousliikeideoita ja tähdätään siihen, että ymmärretään kiertotaloutta yritystoiminnan ja kuluttamisen näkökulmasta.

Pelin yhteydessä kehitetään tiimityötaitoja sekä omien vahvuuksien tunnistamista. Pelissä pohdittiin uusia ideoita ja yritysmahdollisuuksia Sitran ”Kiertotalouden kiinnostavimmat” -listauksen pohjalta, jolloin pelin suuntaa pystyttiin kohdentamaan erityisesti Tornion Suensaaren PGR2.0 -alueelle soveltuviin toimenpiteisiin (Sitra 2019a).


Hendriksson 2020 kuva 2.jpg
Kuva 2. Circula -kiertotalouspeli.

Työpajassa kehitettiin kolme kuvitteellista yritystä, joissa hyödynnettiin peliin osallistujien vahvuuksia sekä taitoja.

Vahvuuksien ja taitojen kartoittamisen jälkeen pelin vetäjä antoi jokaisen ryhmän valita kolme resurssikorttia, joiden pohjalta luotiin kytkös vahvuuksien, taitojen sekä kiertotaloustoiminnan välille. Pelin yhteenvedossa käytiin ryhmien tuotokset ja innovaatiot läpi ja 3 uutta kuvitteellista kiertotalouden yritystä oli luotu.

Yritykset olivat nimeltään T-34 elämykset, Sirkula-aktiviteettipuisto lapsille sekä C-Book.

T-34 yritys koostettiin elämysten kokemisen pohjalle ja kierrätystuotteet ovat yrityksen toiminnan keskiössä. Yrityksen tarkoituksena oli luoda elämyspuisto, verkkomyymälä ja eräänlainen kierrätysmökki, josta yrityksessä vieraileva pystyy hankkimaan matkamuistoksi kierrätysmateriaalista tehdyn tuotteen.

Sirkula-aktiviteettipuisto lapsille ideoitiin käytettyjen CD-levyjen ympärille. Yrityksen ideoima aktiviteettipuisto on rakennettu käytetyistä CD-levyistä ja koteloista sekä oheistoimintana toteutettava laatulelujen vuokrauspalvelu digitaalisena.

C -Book-yrityksen toiminta koostettiin vanhojen kirjojen kierrätyksen ympärille. Vanhojen kirjojen kierrätettävyyden ympärille ideoitiin kiertotalouden periaatteita noudattavia toimintoja kuten sisustus- ja rakenne-elementtien työstöä sekä vanhojen kirjojen käyttämistä lämpö- ja äänieristeinä.

Yhteenveto

Jokainen uusi ideoitu yritys toteutti jollakin tasolla kiertotalouden periaatteita sekä kierrättämistä. Yritysten keskeisin toimintatapa oli kierrättäminen ja vanhojen materiaalien hyötykäyttö uudelleen; yritysten koostamisessa oli selvästi pohdittu myös elinkaaren jatkumoa, kenelle yrityksen toiminta on kohdennettu sekä miten yrityksen kiertotaloustoimintaa halutaan markkinoida.

Työpajan tavoite täyttyi ja alueella toimivat yritykset saatiin koottua yhden pöydän ääreen ja keskustelemaan alueelle soveltuvista mahdollisista kiertotaloudellisista toimenpiteistä (Kuva 3.). Circula -pelin pelaaminen toi työpajatyöskentelylle johdonmukaisuutta sekä osallistujien mielikuvitukset käynnistettyä.

Miehiä työpajassa

Kuva 3. Työpajatyöskentelyä.

Lähteet

Sitra. 2019a. Kiertotalouden kiinnostavimmat. Hakupäivä 9.12.2019. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/
Sitra. 2019b. Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli Circula. Hakupäivä 2.12.2019. https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous-ja-yrittajyyspeli-circula/#mista-on-kyse

logoja



Edellinen 1 2 3 ... 18 19 20Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK