kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Digikompetenssit – mitä ne oikeastaan ovat?

4.9.2020



Pruikkonen Anu neliö.jpg
KM Anu Pruikkonen on Lapin ammattikorkeakoulun Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalueen kehittämispäällikkö.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Kuluneen kevään aikana on mediassa usein puhuttu digiloikan tai jopa digikolmiloikan ottamisesta, kun on viitattu etämoodiin siirtymiseen ja erityisesti etäopetusjärjestelyihin. Poikkeustilanteessa oli löydettävä uusia keinoja selvitä menestyksellä työtehtävistä. Tilanne edellytti uudenlaista suhtautumista työn tekemisen tapoihin ja välineisiin sekä uuden osaamisen hankkimista tai osaamisen kehittämistä.

Kompetenssi on myös tila

Kompetenssit ovat lyhyesti määriteltynä yksilön kykyjä, valmiuksia ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat onnistuneen suoriutumisen tietyssä työtehtävässä tai roolissa (esim. Boyatzis 1982).

Puhuttaessa kompetensseista viitataan usein ainoastaan kognitiivisiin kompetensseihin eli tietoihin ja taitoihin. Kompetenssi käsittää kuitenkin myös asenteita, arvoja sekä motivaatiotekijöitä. Lisäksi kompetenssi on aina tilanne- ja kontekstisidonnainen eli myös organisatoriset tekijät, esimerkiksi organisaation toimintakulttuuri tai innovatiivisuus, ovat merkityksellisiä.

Etätyöskentelyyn siirryttäessä henkilöstön digitaaliset kompetenssit nousivat yhdessä yössä keskiöön. Digitaalisiin kompetensseihin liitetään usein tietotekniikan ja Internetin käyttöön liittyvää perustietoja ja –taitoja (operatiivisia) ja edistyneempiä tietoja ja taitoja (strategisia) (esim. Alamutka 2011; van Deursen & van Dijk 2011).

Välineitä ja sisältöjä

Operatiiviset taidot ja tiedot ovat välinelähtöisiä, esimerkiksi tietokoneen, Internetin, etäkokousjärjestelmän tai yhteisöpalvelun peruskäyttöosaamista ja strategiset taidot puolestaan sisältölähtöisiä edistyneitä tietoja ja taitoja, kykyä hyödyntää digitaalisia välineitä tavoitteellisesti omassa työssään.

Strategisten digikompetenssien tuloksena voi puolestaan syntyä esimerkiksi uudenlaisia digitaalisissa ympäristöissä sovellettavia arviointikäytänteitä opiskelijoiden osaamisen arviointiin.

Edistyneemmät digikompetenssit ovat tiukasti kytköksissä työtehtävän luonteeseen ja sisältöön ja näin ollen organisaation henkilöstöllä voi olla hyvinkin erilaisia digikompetensseja sekä näiden kehittämistarpeita.


Motivaatio muuttaa totuttua

Digitaalisen kompetenssin motivaatioon ja asenteisin liittyviä tekijöitä on tutkittu esimerkiksi soveltamalla erilaisia teknologian käyttöaikomuksia ja käyttöönottoa selittäviä malleja (esim. Davis 1991; Venkatesh 2000). Niissä teknologian käyttöä selittävinä tekijöinä ovat mm. teknologian odotettu hyödyllisyys, helppokäyttöisyys, sosiaalinen paine ja yksilön odotukset omasta suoriutumisestaan.

Lisäksi malleissa voi olla selittävänä tekijänä esimerkiksi teknologian käyttöön saatavilla oleva tuki. Asenteelliset tekijät voivat liittyä myös yksilön halukkuuteen jakaa tietoa, avoimuuteen hyödyntää teknologiaa ja omaksua uusia toimintatapoja sekä motivaatiota hyödyntää teknologiaa tavoitteellisesti työssään.

Toinen, myöhemmin syntynyt tutkimussuunta onkin keskittynyt selvittämään totuttujen tapojen sekä inertian eli vastarinnan vaikutuksia teknologian käyttöönottoon. Vastarinta voi ilmetä esimeriksi yksilön kiinnittymisenä ja itsepintaisena suhtautumisena olemassa oleviin tietojärjestelmiin, vaikka saatavilla olisi parempia ja näiden käytölle olisi olemassa kannusteita. (Polites & Karahanna 2012.)

Digikompetenssia johtamiseen

Opettajien digitaalisia kompetensseja on tutkittu varsin paljon (esim. Kullaslahti 2011, Petters-son 2018) ja ainakin ammattikorkeakouluopettajien digikompetensseista on tulossa lisää tutkimusta (eAMK-blogi).

Sen sijaan esimerkiksi johtajien digitaalisia kompetensseja on tutkittu vähemmän ja johtamiseen liittyvä tutkimus on varsin keskittynyttä organisaatioiden virtuaalisten tiimien esimiestyön ja johtamisen tarkasteluun e-leadershipkäsitteen kautta (van Wart 2019).

Johtamisessa ja tietointensiivisessä työssä korostuvat työskentely erilaisissa verkostoissa ja rajapinnoilla. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on se, kuinka korona-aikana on onnistuttu hyödyntämään digitaalisia areenoja uusien vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä olemassa olevien ylläpitämisessä esimerkiksi korkeakoulujen ja oppilaitosten työelämäyhteistyössä tai tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ja millaisia digitaalisia kompetensseja tämä on edellyttänyt.

Lopuksi

Tiivistetysti, työelämän digitaaliset kompetenssit ovat kyvykkyyttä toimia työssään tavoitteellisesti digitaalisissa ympäristöissä sekä avointa ja kehittämismyönteistä suhtautumista digitaalisiin palveluihin ja niiden edellyttämien toimintatapojen omaksumiseen sekä kehittämiseen.

Toivottavasti saamme pian lukea tuoreita tutkimustuloksia ja kokemuksia siitä, millaisia digitaalisia kompetensseja eri työtehtävissä tarvittiin ja millaisia kompetensseja kehittyi tai syntyi poikkeusaikana sekä mitkä asiat haastoivat tai edesauttoivat kompetenssien kehittymistä.

Kiinnostavaa on myös se, millaisia uusia työntekemisen tapoja syntyi ja mitkä tekijät tukivat toteutumista? Ja edelleen, kuinka yksilöt kuvaavat omaa suhtautumistaan teknologian hyödyntämiseen ennen ja jälkeen poikkeusajan?

Joka tapauksessa poikkeusajan kokemukset laajentanevat ymmärrystämme digitaalisista kompetensseista ja olemme valmiimpia suhtautumaan digitalisaation synnyttämään työn murrokseen sekä vastaamaan sen edellyttämään jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Lähteet

Alamutka, K. (2011.) Mapping Digital Competence: Towards a Conceptual Understanding. Euro-pean Commission. Joint Research Centre. Institute for Prospective Technological Studies. Saa-tavilla ftp://jrc.es/pub/EURdoc/JRC67075_TN.pdf

Boyatzis, R.E. (1982), The Competent Manager: A Model for Effective Performance, John Wiley & Sons, New York.

Davis, F.D. (1991). Perceived Usefulness, Perceived Use of Use, and User Acceptance of Infor-mation Technology. MIS Quarterly.
eAMK-blogi: AMK-opettajat kokevat siirtymisen etäopetukseen onnistuneen hyvin. 22.6.2020. https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/amk-opettajat-kokevat-siirtymisen-etaopetukseen-onnistuneen-hyvin/

Kullaslahti, J. (2011.) Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. Tampere: Tampere University Press. Saatavilla http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8452-0

Pettersson, F. (2018.) On the issues of digital competence in educational contexs – a review of literature. Education and Information Technologies. Vol 23, 1005-1021.

Polites, G.L. & Karahanna, E. (2012.) Shackled to the Status Quo: The Inhibiting Effects of In-cumbent System Habit, Switching Costs, and Inertia on New System Acceptance. MIS Quarterly. Vol. 36(1), 21-42.

Van Deursen, A.J.A.M. & Dijk, J.A.G.M. (2010.) Measuring Internet Skills. International Journal of Human-Computer Interaction. Vol 26(10), 891-916.

Van Wart, M., Roman, A., Wang, X. & Liu, C. (2019.) Operationalizing the definition of e-leadership: identifying the elements of e-leadership. International Review of Administrative Sci-ences. Vol. 85(1), 80-97.

Venkatesh, V. (2000.) Determinants of Perceived Ease of Use: Integrating Control, Intrinsic Moti-vation, and Emotion into the Technology Acceptance Model. Information Systems Research. Vol. 11(4), 342-365.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Työhyveitä vanhustyössä

1.9.2020



Arolaakso ja Rautio.jpg
TtM Sari Arolaakso ja KM Anne Rautio työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Wikipedia määrittelee hyveen eettisesti ja moraalisesti arvokkaaksi luonteenpiirteeksi. Työhyveet puolestaan ovat ominaisuuksia, joita tutkija ja eetikko Antti Kylliäisen mukaan löytyy kaikista suomalaisista työyhteisöistä. Työhyveet ovat yksittäisen työntekijän ominaisuuksia, mutta työyhteisön omaisuutta. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastuullisuus, luotettavuus, joustavuus, rohkeus, suvaitsevuus ja yhteenkuuluvaisuus.

”Hyveiden myötä pöydälle nostetaan kysymys siitä, minkälaisia me olemme ja miten toimimme keskenämme. Miten kommunikoimme keskenämme ja viljelemme ominaisuuksiamme työympäristössä. Porukka, jolla on hyveet hallussa, paitsi voi paremmin, myös tekee enemmän ja parempaa laatua. Se on toimivampi myös taloudellisessa mielessä”, sanoo Kylliäinen. (Loimu 2017.)

Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen työn kuormittavuuden vuoksi on tyypillistä (Rastas 2019).

Lisäksi hoidon laadun julkinen kritisointi, sekä kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä lisäävät henkilöstön kokemusta huonosta työhyvinvoinnista. Iso osa alan henkilöstöstä kokee heidän työnsä aliarvostetuksi, vaikka he itse kokevat tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Suomessa käynnissä oleva väestörakenteen muutos tuottaa tarvetta osaavista ja jaksavista työntekijöitä vanhustenhuoltoon, tämän takia työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten keskuudessa olisi keskeistä. Tänä keväänä myös koronapandemia ja sen tuomat haasteet vanhustenhuollolle ovat kuormittaneet työntekijöitä.

Hoivahenkilöstön työssä jaksaminen on monin paikoin ollut tiukilla.

TYÖHYVE -hanke 2020 - 2022

Näihin haasteisiin tarttuu maaliskuussa 2020 käynnistynyt TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hanke, johon osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniolta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää.

TYÖHYVE-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Sosiaalirahastosta. Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on löytää välineitä ja menetelmiä työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentämiseen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia.

Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä. Erityisesti esille nousi teknologiaosaamiseen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi.

Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa hyvinvointi- ja tekniikan alan toimijoiden ja Lapin ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen ja kokeilla erilaisten teknologisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden hyödynnettävyyttä ja tukea niiden käyttöönotossa.

Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessia. Koulutusprosessin lähtökohtana oli muutaman vuoden takainen Ylen Hoivakoti kuntoon –ohjelmasarja, jonka johtavana näkökulmana oli - mitä asioille voidaan tehdä. Koulutusprosessin aikana nousi esille tarve laajemmalle työssä jaksamisen ja tuottavuuden kehittämiselle. Kehittämistarpeet yksiköissä näyttäytyvät samankaltaisina. Kehittämiskohteiksi nousi työn organisointi, toimintatapojen uudistaminen sekä työhyvinvointi ja työilmapiiri.

Työntekijät osallistetaan kehittämistyöhön

Kehittämistyö käynnistyy jokaisen hankkeeseen osallistuvan työyksikön tarpeista ja tilanteesta. Tulevana syksynä toteutuu alkutilanteen kartoitus. Hankkeeseen osallistuville työntekijöille lähetetään kysely ja lisäksi toteutetaan ristiin havainnointi. Ristiin havainnointi tarkoittaa sitä, että kustakin yksiköstä muutama työntekijä vierailee toisessa hankkeeseen osallistuvassa yksikössä ja havainnoi yksikön arkea ja toimintatapoja.

Tällainen ristiin havainnointi toteutettiin myös Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessissa ja se koettiin erittäin hyödylliseksi. Vierailu toisessa hoivayksikössä avasi silmiä ja antoi mahdollisuuden nähdä hyviä toimintatapoja sekä omassa että vierailun kohteena olleessa työyhteisössä.

Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Hankkeen aikana jaetaan kokemuksia yhteisissä tilaisuuksissa ja opitaan toisilta. Tavoitteena on myös vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyksiköiden verkostoitumista.

Lopuksi

Ne työhyveet? Hankkeeseen osallistuvien kuntien aloituspalaverissa kuntien vastuuhenkilöiltä kysyttiin kuntien ja työyksiköiden kuulumisia viime kevään poikkeuksellisesta ajasta liittyen koronapandemiaan. Viesti oli kaikista työyksiköistä yhteinen: keväässä koettiin olleen työkuormitusta ja painetta, joka vaati henkilöstöltä joustavuutta ja valmiutta venymiseen. Käärittiin hihat ja alettiin töihin.

Yhteisöllisyyden koettiin kasvaneen ja yhteistyö sujuneen paremmin. Turha valittaminen ja narina oli jäänyt sivuun. Yhteishenki oli ollut hyvä, oli keskitytty oleelliseen eli työntekoon.

Kyllä löytyy työhyveitä vanhustyötä tekevien työyksiköiden henkilökunnalta, niillä hyveillä keväästä selvittiin.

Lähteet

Loimu 2017. https://www.loimu.fi/lehti/artikkelit/2017/3/4741 [Viitattu 31.5.2020] Rastas, R. 2019. Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä. Lapin Kansa 6.8.2019.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Mitä yhteistä on koronaviruksella ja ilmastonmuutoksella?

28.8.2020



Santala_Kalle neliö.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala työskentelee opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Koronavirus ja ilmastonmuutos ovat molemmat uhkia, joiden parissa ihmiskunta tällä hetkellä painiskelee. Toinen aiheuttaa toteutuessaan inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä enemmän kuin mikään aikaisempi kriisi ihmiskunnan historiassa. Se ei kunnioita maanosien eikä valtioiden rajoja, vaan vaikuttaa kaikkialla ja tulee salakavalasti koskettamaan meistä jokaista. Toinen on tauti, joka saadaan aikanaan hallintaan ja elämä jatkuu lähes entisellä mallillaan.

Koronataistelu alkoi alkuvuodesta 2020 ja muutama kuukausi sen jälkeen meillä oli käytössämme aimo valikoima tehokkaita keinoja taudin hillitsemiseksi. Kansalaiset ottivat keinot mukisematta käyttöönsä, vaikka valtaosa valtiovallan antamista ohjeista olikin vain suosituksia. Korona konkretisoitui välittömästi pandemian alkuhetkistä lähtien tartuntatapauksiksi ja kuolonuhreiksi. Oli helppo ymmärtää uhkan vakavuus.

Ilmastonmuutos alkoi toistasataa vuotta sitten ja edelleen ihmiskunta miettii mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Ilmastonmuutos ei koronan tavoin välittömästi uhkaa ihmisen olemassaoloa. Tulvat, pyörremyrskyt, kuivuus ja metsäpalot, niistä johtuvat terveysvaikutukset, haasteet ruuantuotannolle ja puhtaan veden saannille eivät ole riittävän välittömiä uhkia, jotta toimenpiteisiin ryhdyttäisiin koronan tavoin välittömästi.

 

Tavoitteista ei jää kiinni

Eu:n ilmastotavoitteissa komeilee -40 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennyslukuna vuoteen 2030 mennessä vuoden 1992 tasosta. Maitopurkissa lukee, että Valio niittaa maidon hiilipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus uhoaa laskevansa rakennetun ympäristön ja rakentamisen päästöjä kaksi kolmasosaa seuraavan 15 vuoden aikana. Metsäsektorilla puolestaan Stora Enso tavoittelee liki kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöleikkauksia vuoden 2010 tasosta 2030 mennessä.

Energiasektorille, joka vuonna 2018 tuotti 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on laadittu tiekartta kohti vähähiilisyyttä. Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Jukka Makkonen uskoo sähkön ja lämmöntuotannon päästöjen vähenevän 82 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisistä energiayhtiöistä esimerkiksi Vattenfall aikoo laskea päästöjään 38 prosenttia vuoden 2017 tasosta 2030 mennessä. Listaa voisi jatkaa kyllästymiseen saakka.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi toukokuussa, että Suomi tavoittelee koronaviruksen leviämisen hidastamista ja estämistä. Tavoitteena on turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Toukokuussa 50 suomalaista tutkijaa keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemen johdolla kirjoittivat avoimen kirjeen Marinin hallitukselle, että Suomen tavoitteena tulisi olla koronaviruksen tukahduttaminen, eli tartuntaluvun painaminen alle yhden, pysyvästi.

 

Tulokset vaativat toimenpiteitä

Kunnianhimoisia tavoitteita on siis asetettu sekä ilmastonmuutoksen että koronan torjumiseksi. Koronan tartuntaluvut saatiin ainakin Suomessa kesään mennessä painettua varsin malitilliselle ja hallittavalle tasolle, koska asetetut tavoitteet konkretisoituivat pikaisella aikataulullat toimenpiteiksi.

Toimenpiteinä olivat muun muassa kotikaranteeni, matkustusrajoitukset, etätyö ja -koulu, ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisrajoitukset, tehokas testaus, salapoliisimainen tartuntaketjujen jäljitys ja tartuntatapausten asiantunteva hoito. Tehokeinoja oli ja niitä haluttiin käyttää.

Mitä meidän olisi tullut tähän mennessä oppia koronavirustaistelusta suhteessa ilmastonmuutoskamppailuun? Ainakin se, että aluksi mahdottomiltakin tuntuvien toimenpiteiden toteuttaminen on sittenkin mahdollista. Kunhan tahtoa riittää ja asia otetaan riittävän vakavasti. Me kansalaiset olemme suorastaan odottaneet, mitä valtiovalta ohjeistaa ja määrää meitä tekemään. Olemme olleet valmiita luopumaan oikeuksistamme ja vapauksistamme yhteisen hyvän edessä.

Korona on myös antanut esimakua siitä, millaisia rajoituksia ilmastonmuutostavoitteisiin pääseminen ihmiskunnalta edellyttää. Koronan on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti noin kaksi miljardia tonnia mutta puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi päästövähennyksen tulisi olla puolitoistakertainen.

Konkreettiset toimenpiteet – niistä juuri on kysymys, kun aletaan vaatia asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja seurata, miten taistelu ilmastonmuutosta tai koronavirusta vastaan etenee. Sekä koronaviruksen hallinnassa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa menestyminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Jostain täytyy luopua ja jotain uutta keksiä tilalle.

Ilmastonmuutostaistelua ei voiteta käsiä pesemällä mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä samalla intensiivisyydellä, kuin koronaakin vastaan.

Lähteet

Ilmasto-opas.fi, 2020. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/b82589fa-efc6-41c0-b7fd-0f1233b76c86/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita.html
Valio.fi, 2020. Hiilijalanjälki nolla vuonna 2035. Viitattu 12.8.2020. https://www.valio.fi/hiilijalanjalki2035/

Rakennusteollisuus RT Ry, 2020. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan huomattavasti kutistaa nopeilla toimilla -tiedote. Viitattu 12.8.2020. https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet1/2020/rakennetun-ympariston-hiilijalanjalkea-voidaan-huomattavasti-kutistaa-nopeilla-toimilla2/

Stora Enso, 2018. Stora Enso asetti kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ensimmäisenä metsäyhtiönä -sijoittajauutinen. Viitattu 12.8.2020. https://www.storaensometsa.fi/stora-enso-asetti-kunnianhimoiset-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamistavoitteet-ensimmaisena-metsayhtiona/
Leskelä, J., Makkonen, J. 2020.

Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartta: puhdas sähkö on ratkaisu päästöjen vähentämiseen -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/energiateollisuuden_vahahiilisyystiekartta_puhdas_sahko_on_ratkaisu_paastojen_vahentamiseen.html#material-view

Tanhua, A. 2019. Vattenfallin päästövähennystavoitteet vahvistettiin ilmastotieteen mukaisiksi – Yritykset tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/fossiilivapaa/vattenfallin-paastovahennystavoitteet-vahvistettiin-ilmastotieteen-mukaisiksi/

Valtioneuvosto, 2020. Koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset. Viitattu 12.8.2020. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

Vesa, M. 2020. ”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006499527.html

Eskonen, H. 2020. Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Sujuvampia opintopolkuja maahanmuuttajille

25.8.2020



Könni Pirjo 2020.jpg
KM Pirjo Könni työskentelee lehtorina ja SUJUVA-hankeen projektityöntekijänä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Onko kielitaitoni tasolla, jota opinnoissa tarvitaan?
Uskallanko hakea suomalaisiin korkea-asteen opintoihin?
Millaista osaamista vaaditaan tulevaisuuden työtehtävissä?
Miten voin hyödyntää aikaisemmin hankittua osaamistani uudessa kotimaassani?

Näitä kysymyksiä pohtivat useat maahanmuuttajat.

Kotoutumislaki pyrkii edistämään maahanmuuttajan mahdollisuutta saavuttaa tasavertainen asema muun väestön kanssa. Tavoite on, että maahanmuuttaja kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on uudessa kotimaassa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Kielen opiskeluun panostetaan maassaolon alkuvaiheessa. Kotoutuminen helpottuu, kun kielitaito kehittyy ja ympärillä oleva yhteiskunta, sen kulttuuri sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet tulevat tutuiksi. Kotoutumisen edetessä erilaiset opintopolut ja työmahdollisuudet tulevat ajankohtaisiksi.

 

Työelämän kyvykkyysvaatimukset

Osaaminen 2035 -raportin mukaan tulevaisuuden osaajalta edellytetään ongelmanratkaisutaitoja, itseohjautuvuutta, oppimiskykyä, henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä ja johtamista, tiedon arviointitaitoja, kestävän kehityksen tuntemusta sekä palveluiden kehittämisosaamista. Ilman digitalisaatiokyvykkyyttä voi olla vaikea pärjätä niin työssä kuin arjessa.

Jos tähtäimessä on johto- ja asiantuntijatehtävät, kyvykkyysluettelo kasvaa. On osattava käyttää etä- ja virtuaalipalveluita sekä mobiilisovelluksia. Tärkeiksi osaamisiksi nousevat tiedon arviointitaidot ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä kehittäminen. Verkostojen johtamisosaaminen korostuu, kun entistä monialaisimmissa verkostoissa toimiminen yleistyy.

Eikä tässä vielä kaikki. Tulevaisuuden johtajilta ja asiantuntijoilta vaaditaan tuotteistamisosaamista, älykkäisiin järjestelmiin liittyvää osaamista, esineiden internet (IoT) -osaamista sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaitoja.

Omaa osaamista rikastuttamalla voidaan ottaa vastaan osaamishaasteet ja pitää yllä riittävää kyvykkyyttä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tarvitaan tietoa mahdollisuuksista ja uskallusta loikata uusille urille.

 

Tukitoimilla koulutuspolulle

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana opetushallituksen rahoittamassa SUJUVA-hankkeessa. Tavoitteena on vahvistaa Lapin alueen maahanmuuttajien kotoutumista. Hankkeessa kehitetään opetukseen ja ohjaukseen liittyviä tukitoimia, joilla helpotetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja. Maahanmuuttajille tarjotaan yhdenmukaista, erityistä ja moniammatillista tukea koulutuspolun eri vaiheissa opiskelupolun sujuvuuden lisäämiseksi.

Verkostohanketta koordinoi Ammattiopisto Lappia. Hankekumppaneita on yhteensä yhdeksän: kuusi koulutusorganisaatiota (Lappia-Koulutus Oy, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu, Lapin ammattikorkeakoulu, Pohjantähti-opisto, Peräpohjolan Opisto sekä Rovala-Opisto) ja kolme säätiötä (Tornion Työvoimalasäätiö, Meriva sr sekä Eduro-säätiö).

 

Sujuvia väyliä korkeakouluopintoihin

Lapin ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa on kehittää yhdessä toisen asteen toimijoiden kanssa sujuvaa siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Tämä tarkoittaa väyläopintojen kehittämistä ja pilotointia, opiskelijoiden valmentamista ja rohkaisua korkeakouluopintoihin sekä aiemmin kehitettyjen toimintamallien jakamista hankeverkostossa.

Keväällä 2020 olemme verkostoituneet SUJUVA-hanketoimijoiden kanssa ja järjestäneet maahanmuuttajille suunnattuja kohtaamisia. Tilaisuuksissa teemme tunnetuksi oman maakuntamme korkea-asteen opintoja, vahvistamme maahanmuuttajien oman osaamisen tunnistamista ja autamme heitä löytämään uusia, henkilökohtaisia opintopolkuja.

Yksi hyvä vaihtoehto ovat väyläopinnot, jotka on tarkoitettu ammatillisella toisella asteella soveltuvaa perustutkintoa opiskeleville. Niissä on tavoitteena joustavoittaa siirtymää ammatillisten perustutkinto-opintojen ja ammattikorkeakouluopintojen välillä.

Väyläopinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua ja valmentautua ammattikorkeakouluopiskeluun, kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa sekä aloittaa tutkintotavoitteinen opiskelu.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Vertaiselta tukea opintoihin -hankkeen virtuaalinen suunnittelu

21.8.2020



Holm Piispanen Keihäskoski Kangastie.jpg
Kirjoittajat: toiminnanjohtaja Elina Holm, palvelukoordinaattori Niina Piispanen ja jäsenpalvelusihteeri Kaisa Keihäskoski opiskelijakunta ROTKOsta ja erityisasiantuntija (TKI &O) Helena Kangastie, Lapin ammattikorkeakoulu

POIKKEUS blogikuva.jpg

 

”Opiskelukavereiden kanssa keskustelut tukivat opintojani”

On aika uudistua! Koronatilanteen myötä eri opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien välillä vallitseva eriarvoisuus on entistä selkeämmin nähtävissä. Lähitoteutukselliset päiväopinnot ovat vain yksi osa opiskelumuotojen laajaa kirjoa, joten on selvää, että sekä tilaus ja tarve uudenlaiselle vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvalle yhdistelmämallille on todellinen.

Asia on tullut esille tieto-, neuvonta- ja ohjausverkostoissa (TNO-verkosto), jossa opiskelijakunta ROTKO on aktiivinen toimija. Lisäksi tarvetta tukee ROTKOn keväällä 2020 Lapin AMKin opiskelijoille suunnattujen monimuoto-opiskelijoiden kyselyn, laatukyselyn sekä SAMOK ry:n ja Lapin AMKin kanssa yhteistyössä tehdyn etäopiskelukyselyn vastaukset.

Lisäksi asia tuli vahvasti esille myös Vahto-vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämishankkeessa toteutetussa kyselyssä. Vastaajista suurin osa koki, että vahvuuksien tunnistamisessa suurin rooli oli opiskelijakavereilla, opettajatuutorilla ja muulla opetushenkilöstöllä (Kangastie &Löf 2020).

 

Vertaiskokemuksia vastavuoroisesti

Opiskelijakunta ROTKO käynnisti tämän myötä EtEne -hankkeen suunnittelun, jonka tavoitteena on vertaisohjauksen kehittäminen. Vertaisohjaus opinnoissa ja opintojen aikana tarkoittaa vertaisten vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä vuorovaikutteista kommunikointia esimerkiksi keskustelun avulla.

Ohjaustilanteissa vertaisten kanssa koetaan samanhenkisyyttä ja yhteisyyttä, saadaan onnistumisen kokemuksia ja rohkaistutaan. Hankkeen myötä opiskelijakunta pystyy myös edesauttamaan opiskelijoiden välistä tasa-arvoa.

Mukaan hankesuunnitteluun kutsuttiin tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön (TNO) sekä TKI-toiminnan ja opetuksen asiantuntija. Tässä blogissa kuvaamme EtEne- hankesuunnittelua, joka toteutettiin etävälineillä ja etäympäristöissä.

 

Hankevalmistelu käyntiin

Suunnittelutyötä toteutettiin Skype for Business ja Teams-ympäristöissä. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä opiskelijakunnan työntekijöiden, luottamustoimijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. Taustavalmisteluina oli kartoitettu hankkeelle sopiva rahoituskanava ESR-hankehaun toimintalinjassa 5 ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta".

Lisäksi perehdyttiin erityisesti rahoituskriteereihin ja niistä laadittiin erillinen kriteeritaulukko, johon palattiin hankesuunnittelun eri vaiheissa. Kriteetereinä ovat mm. miten hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää ja edistetään toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti.

Valmisteluvaiheessa kontaktoitiin myös muita ohjaukseen liittyviä hankkeita ja perehdyttiin korkeakoulutuksen ja Lapin maakunnan tulevaisuusvisioihin. Tärkeää oli myös reflektoida opiskelijakunnan resursseja tämän mittaluokan hankkeen toteuttamiseen.

Totesimme kuitenkin kartoituksissamme, että ROTKOlta löytyy paitsi vahvaa substanssiosaamista, myös vahvat verkostot eri toimijoihin opiskelijakunnista työelämään. Lisäksi Lapin ammattikorkeakoululla on paljon tietoa ja erityisosaamista etäisyyksienhallinasta, joka tulee olemaan keskeisiä tekijöitä vertaisohjauksen saavutettavuuden kehittämisessä.

Suunnittelutyötä yhdessä

Tärkeinä valmistelutoimina olivat yhteiset keskustelut, joissa pohdittiin tarvetta, tavoitetta ja uutuusarvoa. Tavoitteita kirkastettiin, jotta niihin olisi helpompi laatia konkreettiset toimenpiteet.

Pääkehittämistavoite on, että EtEne -hankkeella ennaltaehkäistään opintojen keskeytymistä, hyvinvoinnin heikentymistä ja tutkinnon saannon esteitä vahvistamalla etä- ja vertaisohjausta digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Heti alkuvaiheen keskusteluissa havaittiin, että hankkeen sisällön visualisointi olisi tärkeää. Tätä varten luonnosteltiin useita hanketta kuvaavia visuaalisia malleja, joista valittiin alla oleva kuva (kuva 1) avaamaan tuutorointia nyt ja tulevaisuudessa.

etene.jpg

Kuva 1. EtEne -hankkeen sisältöä visuaalisena hahmotelmana.

EtEne -hankkeen (mikäli onnistumme saamaan myönteisen rahoituspäätöksen) vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvan yhdistelmämallin avulla tuutorointi toteutuisi läpi koko opintopolun, osallistavin menetelmin, ohjaustarpeiden pohjalta vahvuusperustaisesti tunnistettuja verkostoja hyödyntäen.

 

Lopuksi

Olemme tätä kirjoittaessamme hankesuunnitelman viimeistelyvaiheessa ja paljon on vielä työtä ennen kuin deadline aika pikaisestikin tulee vastaan. Budjettia pitää vielä viimeistellä samoin kuin työpaketteja ja ehkäpä vielä olla yhteydessä parin asian tiimoilta myös rahoittajaan.

Mutta paljon on jo työtä tehty yhdessä, jotta saisimme hyvälle ja tarpeelliselle hankeidealle varmistettua kehittämisrahoituksen. Ja ennen kaikkea varmistaisimme vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvan yhdistelmämallin kehittämisen ja toteuttamisen.

Vertaisohjauksen kehittämisellä voisimme myös edistää vahvuusperustaisen ohjauksen toteutumista. Onhan opiskelijakavereiden väliset keskustelut oiva paikka ja tilanne vahvuuksien tunnistamiseen ja soveltamiseen.

Lähteet

Kangastie, H ja Löf, J. 2020. VAHTO - Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Viitattu 1.6.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/VAHTO---Vahvuusperustainen-tulevaisuusohjaus--hankkeen-kyselyn-alustavia-tuloksia-Lapin-ammattikorkeakoulussa/elbc0y4s/e6a62226-8d58-46ca-927e-d843f723ee80.

VAHTO-hanke: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet ja www.ulapland.fi/Vahto sekä www.facebook.com/vahvuusperustainen

ROTKOn kysely monimuoto-opiskelijoille, kevät 2020

ROTKOn laatukysely opiskelijoille, kevät 2020

ROTKOn yhdessä SAMOKin ja Lapin AMKin kanssa tekemä kysely etäopinnoista opiskelijoille, kevät 2020

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Teollisuusmatkailusta uutta kehitystä Meri-Lapin alueelle

18.8.2020



Hendriksson Paloniemi Tapaninen.jpg
Kirjoittajat: Insinööri YAMK, projektipäällikkö Katri Hendriksson Uudistuva teollisuus -osaamisryhmästä sekä YTM, lehtori Petra Paloniemi ja restonomi YAMK, projektipäällikkö Mirva Tapaninen Vastuulliset palvelut -osaamisryhmästä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Matkailu on Lapin alueelle kärkiala, joka osaltaan mahdollistaa hyvinvointia ja taloudellista kasvua pohjoisella alueella (Lappi-sopimus 2018-2021).

Lapissa on myös vahva perinne teollisuudessa; Meri-Lapissa sekä metsäteollisuus että terästeollisuus ovat jo vuosikymmeniä luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja alueelle. Alueella on myös paljon pienempiä teollisuusyrityksiä erilaisilla toimialoilla. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeessa pyritään luomaan kestävää yhteistyötä näiden alojen välille.

 

Matkailualan muutosten tuulet

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Lapin matkailu on kasvanut eksponentiaalisesti aina alkuvuoteen 2020 saakka. Erityisen suurta kasvu on ollut kansainvälisen matkailun osalta. Talvikaudesta 2019 - 2020 odotettiin taas ennätystulosta, mutta maailmanlaajuinen koronakriisi lamaannutti matkailun keväällä 2020 (UNWTO 2020; Niestadt 2020).

Globaalina ja suhdanneherkkänä toimialana matkailuala on kärsinyt kriisissä paljon. Joidenkin ennusteiden mukaan matkailualan toipumiseen menee vuosia (UNWTO 2020; Niestadt 2020; Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020).

Vaikka kriisin vakavuutta ei voi mitenkään vähätellä, hiljaisempi aika on antanut myös aikaa uusille, innovatiivisille ajatuksille matkailualan tulevaisuutta ajatellen.

Liikehdintä on ollut aaltomaista, kesäkuussa matkustusrajoituksia ja muita rajoituksia purettiin, jonka myötä matkailuala hieman piristyi. Elokuun alussa matkustusrajoituksia jälleen kiristettiin joidenkin maiden osalta (Business Finland 2020a). Eritoten kotimaan matkailu näyttää lisääntynee kesän 2020 aikana (Satokangas 2020).

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto ovat käynnistäneet EAKR-rahoitteisen, Vipuvoimaa EU:lta Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jonka tavoitteena on koota, tulkita sekä jakaa tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi.

Matkailijoiden arvojen ja kulutuskäyttäytymisen muutosta koronanjälkeiselle ajalle on ennakoitu eri foorumeilla. On arvioitu, että kriisin jälkeen matkailijat arvostavat entistä enemmän “hyviä” arvoja edustavia matkakohteita, jotka noudattavat esimerkiksi kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita (Yle uutiset 2020).

Teollisuusmatkailu ja sen konseptoiminen vastuulliseksi ja elämykselliseksi matkailutuotteeksi voi olla yksi mielenkiintoinen kehittämisen kohde. Meri-Lapin alueella onkin jo upeita esimerkkejä teollisuusmatkailutuotteista. Kuvassa 1 on Kemin matkailun järjestämä elämysmatka matkailijoille Jäänmurtaja Sampolla.


jäänmurtaja ja ihmisiä meren jäällä
Kuva 1. Jäänmurtaja Sampo. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365

 

Teollisuusmatkailu muualla maailmassa

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu on kasvattanut suosiotaan ja teollisuusmatkailupalveluita on kehitetty sekä olemassa oleviin kohteisiin että käyttämättömiin perintökohteisiin, esimerkiksi entisiin kaivoksiin.

Luulajassa sijaitseva Ruotsin pohjoisin tiedekeskus Teknikens Hus keskittyy alueen teollisuuteen. Siellä voi tutkia esimerkiksi terästeollisuutta, metsäteollisuutta sekä astronomiaa. Ruotsissa on myös muutamia kaivoskohteita, joissa voi vierailla. Taalainmaalla on Falunin kuparikaivokset ja LKAB:N rautamalmikaivos Kiirunassa, joissa molemmissa järjestetään ohjattuja kierroksia.

Saksassa lähellä Hannoveria sijaitsevassa Rammelsbergin kaivosmuseossa on myös mahdollista vierailla. Museossa esitellään kaivostyöläisten arkea alueella.

 

Meri-Lapin alueen teollisuusmatkailu - Mitä ja kenelle?

Meri-Lapin alueen matkailuun haetaan uusia ideoita Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen avulla, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua ja reagointikykyä muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Hankkeen avulla voidaan hyödyntää kattavasti alueen potentiaalia yhdessä teollisuudessa ja matkailussa toimivien yrittäjien ja toimijoiden kanssa yli toimialarajojen.

Hanke käynnistyi Kemin kaupungin tarpeesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua. Hankkeessa Meri-Lapin alueelle on jo syntynyt monialainen verkosto, johon kuuluu matkailuyritysten edustajia, teollisuuden toimijoita, yhdistysten jäseniä sekä muita sidosryhmiä. Tässä verkostossa teollisuusmatkailun konseptia kehitetään yhdessä korkeakouluorganisaatioiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty hankkeen posteri.


juliste
Kuva 2. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeen posteri.


Vastuullista teollisuusmatkailua kehittämässä

Teollisuusmatkailukonseptia kehitettäessä tulee huomioida vahvasti turvallisuus ja kestävä kehitys. Luonnon hyödyntäminen edellyttää toimintojen vastuullisuutta luontoa ja kulttuuriympäristöä kunnioittaen.

Meri-Lapin alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys ja kannattava liiketoiminta paranee entisestään, kun kestävän kehityksen käytännöt saadaan sisällytettyä vahvemmin yritysten kaikkiin toimintoihin.

Vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää sidosryhmille ja asiakkaille sekä pitkäjänteisen toiminnan takaamisen vuoksi. Asiakkaat ovat yhä enemmän tietoisia vastuullisuuden merkityksestä ja tällä hetkellä maailmaa muokkaavan koronaviruksen vaikutukset tulevat todennäköisesti lisäämään asiakkaiden kiinnostusta korkeaa laatutasoa kohtaan. (Business Finland 2020.)

Hankkeella edistetään etenkin uusien alueen teollisiin ominaispiirteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin kärkiosaamisalueisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvien laadukkaiden teollisuusmatkailupalveluiden syntymistä eri vuodenajoille. Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta näkökulmasta ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa ideoita ammennetaan alueen omista vahvuuksista esimerkiksi kulttuuriperintöön, arktiseen teollisuuteen ja matkailupalveluihin liittyen.

Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja antaa keinon laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa. (Lapin Yrittäjät 2020; Miettunen 2018.)

 

Verkostoista vauhtia kehitykseen

Hankkeen verkostossa valitut kehittämisen teemat ovat kulttuuriperintö, kiertotalous ja vastuullinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus sisältäen maatilamatkailutyyppisen toiminnan. Näiden teemojen kautta tuodaan esiin alueen identiteettiä, historiaa ja alueen teollisuuden erikoisosaamista.

Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa; historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan (Meri-Lapin Kehittämiskeskus 2020). Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa. Teollisuusmatkailukonsepti on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Teollisuusmatkailusta voi kehittyä Meri-Lapin alueelle yksi tulevaisuuden matkailualan vetonauloista. Matkailijat haluavat innovatiivisia ja autenttisia matkailuelämyksiä. Kehitettyjä konsepteja voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen myös muualla Suomessa. Alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen kehittämällä omia palveluitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteista ja tuloksista viestitään hankkeen aikana monipuolisesti eri kanavissa. Perinteisen median lisäksi käytössä on digitaalisen median kanavia kuten LinkedIn, Lapin AMKin verkkosivut sekä hanketoimijoiden muut viestintäkanavat. Tavoitteena on saavuttaa Meri-Lapin alueen toimijat ja yritykset. Hankkeen Kick Off –tilaisuudesta on kirjoitettu tiedote Lapin AMKin sivuille ja paikallislehtiin.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 euroa. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

 

Lähteet

Business Finland 2020. Kestävyys matkailuvalttina. Haettu osoitteesta 18.5.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestava-matkailu-lyhyesti/

Lapin Yrittäjät 2020. Haettu osoitteesta 20.5.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Lappi-sopimus 2018-2021. Hankittu osoitteesta 25.5.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=3589265&name=DLFE-32814.pdf

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. 2020 Haettu osoitteesta 20.5.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/
Miettunen, M. 2018. Meri-Lapin Teollisuusmatkailu -esiselvitys.

Niestadt, M. 2020. European Parliamentary Research Service. Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2020/649368/EPRS_ATA(2020)649368_EN.pdf

Satokangas, P. 2020. Pohjoisen tekijät blogi. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta 14.8.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kesa-lievensi-matkailun-korona-ahdinkoa---syksy-ja-talvi-ratkaisevan-tarkeita/40628/5403550e-4877-44ab-b5ea-f315e43ff2a3

UNWTO 2020. World Tourism Barometer. 18 (2). Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.unwto.org/market-intelligence

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kesä lievensi matkailun korona-ahdinkoa - syksy ja talvi ratkaisevan tärkeitä

14.8.2020



Satokangas Pasi neliö.jpg
YTM Pasi Satokangas toimii matkailualan projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut-osaamisryhmässä.

POIKKEUS blogikuva.jpg


Vuosi 2020 on jo jäänyt historiaan muutenkin kuin uuden vuosikymmenen alkuetappina. COVID19-epidemia pysäytti yhteiskuntia laajasti ympäri maailmaa. Liikkumiseen perustuva matkailu kärsi pysähtymisestä erityisen pahasti.

Rekisteröidyt yöpymiset Lapin majoitusliikkeissä olivat kasvussa vielä tammi- ja helmikuussa, mutta kevättalvella luvut sulivat nopeammin, kuin maakuntaa peittäneet nietokset. Vuoden 2019 maaliskuussa yöpymisiä oli noin 410 000, vuotta myöhemmin vähän alle 250 000.

Huhtikuussa yöpymisiä oli vain noin 20 000, eli alle kymmenesosa edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yöpymisten määrä pysyi edelleen noin 20 000 tuntumassa, edellisen vuoden toukokuussa yöpymisiä oli ollut noin 90 000. Kesäkuussa toteutuneet 80 000 yöpymistä edustaa puolestaan lähes 50 % tasoa verrattuna vuotta aiempaan vastaavaan jaksoon. (Visit Finland 2020a.)

Vaikka kesällä nähtiin merkkejä paremmasta, epidemia ja sen seurausvaikutukset merkitsivät luonnollisesti suuria vaikeuksia matkailuelinkeinolle.

Lappilaisista matkailuyrittäjistä noin puolet arvioi, että ei pärjää seuraavaan talvisesonkiin asti. Pärjäämisen huoli on myös työntekijöillä, koska hieman yli 60 prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin. (Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020.)

 

Ratkaiseva syksy

Alkukesästä epidemia oli siis laantunut ja asetettuja rajoituksia lievennettiin. Ravintolat ja hotellit avasivat oviaan toivoen asiakkaiden paluuta. Kesäkuussa tilanne näytti jo hieman paremmalta, kuin syvimmän karanteenivaiheen aikana. Valtioiden välisiä matkustusrajoituksia oli yhä voimassa, joten matkailun elpyminen perustui lähinnä kotimaiseen kysyntään.

Vaikka esimerkiksi heinäkuun yöpymistilastoja ei ole vielä saatavilla, vaikuttaa siltä, että kotimaanmatkailu muodosti melko kantavan sillan kesän yli. Vuoden 2019 heinäkuussa Lapissa rekisteröidyistä yöpymisistä noin 70 prosenttia kertyi viime vuonna kotimaisten matkailijoiden ansiosta.

Kotimainen kysyntä voi siis pelastaa kesän, mutta talvella suhteet kääntyvät toisinpäin. Joulukuussa 2019 ulkomaalaisten yöpymisten osuus oli peräti 80 prosenttia. (Visit Finland 2020b.) Lapin matkailun ja koko elinkeinoelämän kannalta olisi siis tärkeää, että kesä kuivaisi viruksen viimeiset pisarat. Talvisesongin kohtalo ratkeaa huomattavilta osin loppukesän aikana, jolloin matkanjärjestäjät ilmoittavat, pitävätkö ne kiinni tekemistään ennakkovarauksista.

Palautuminen kestänee useita vuosia

Työ- ja elinkeinoministeriön, Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja MaRa ry:n laatiman ennusteen mukaan matkailijoiden kulutus koko maassa supistuu 60—70 prosenttia vuonna 2020 ja toipuminen kriisiä edeltävälle tasolle kestää ainakin vuoteen 2022.

Matkailukysynnän elpyminen riippuu varsinaisen epidemian sammumisen sekä matkustusrajoitusten purkamisen ohella kuluttajien taloudellisesta tilanteesta ja turvallisuuden tunteen palautumisesta. Myös kulkuyhteyksien, kuten lentoreittien on luonnollisesti avauduttava. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020.)

Tilannehuone – tietoa toipumisen tueksi

COVID19-epidemian aiheuttama kriisi on räikeä esimerkki matkailun muuttuvasta toimintaympäristöstä ja muutosten vaikutuksesta kysyntään. Yrittäjillä ei usein ole mahdollisuuksia seurata toimintaympäristön tarkkaa kehitystä ja pohtia siellä tapahtuvien muutosten vaikutusta omaan toimintaansa.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto käynnistivät kesäkuussa EAKR-rahoitteisen (Vipuvoimaa EU:lta) Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jossa kootaan, tulkitaan sekä jaetaan tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi. Tilannehuone-tietopankin kautta tulee saataville esimerkiksi matkailukysynnän kehittymästä kuvaavaa tietoa sekä arvioita tulevasta kehityksestä.

Virtuaalinen tilannehuone avataan vielä elokuun aikana Lapin luotsin verkkosivuilla.

Hankkeessa kehitetään tiedolla johtamisen ja verkostoyhteistyön toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa.

COVID19-epidemia ei ole ensimmäinen matkailun kohtaama kriisi, mutta harvinaisen voimakas. Epidemia ja sen torjuntatoimet alkoivat toden teolla maaliskuussa, jolloin matkailun korkeasesonki alkoi olla Lapissa ohi. Tämä pelasti lukuisat yritykset ja työntekijät pahimmalta.

Mikäli epidemian toinen aalto iskee voimakkaana, tilanne on vakavampi. Matkailuelinkeinolle sekä varsinainen tauti että lääke, eli rajoitukset ovat vaarallisia. Koska rajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia ihmisten terveyden suojelemiseksi, matkailualan kannalta olisi tärkeää, että mahdollinen toinen aalto hiipuisi alkuunsa.

Lähteet

Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari (2020) Korona kurittaa rajusti Lapin matkailuyrityksiä- nykyiset tukimuodot eivät ole riittäviä. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: https://www.lme.fi/lme/ajankohtaista/korona-kurittaa-rajusti-lapin-matkailuyrityksia-nykyiset-tukimuodot-eivat-ole-riittavia.html

Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Elpyminen koronapandemiasta voi käynnistyä pian, mutta kriisin vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162277/Matkailualan_nakymat_kevat_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Visit Finland (2020a) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta:
http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

Visit Finland (2020b) Kuukausittaiset yöpymiset ja saapuneet asuinmaittain muuttujina Alue, Maa, Tiedot ja Kuukausi. Luettu 10.6.2020 osoitteesta: http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/VisitFinland__Majoitustilastot/visitfinland_matk_pxt_116n.px/table/tableViewLayout1/

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kirja-arvostelu: Matti Krannila, Termodynamiikka

11.8.2020



Olli Kuisma
Insinööri (AMK), projekti-insinööri Olli Kuisma Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Lämmitystekniikkaa, lämpöoppia, lämpöpumppuja… energia-alaan suuntautuvan opiskelijan lista opiskeltavista aiheista on pitkä. Termodynamiikka on energia-alan keskeinen osa-alue, johon pohjautuvat monet syventävät energia-alan opinnot, joten hyvä osaaminen aiheesta antaa paljon apuja muihin opintoihin.

Termodynamiikka on erittäin tärkeä osa-alue myös konetekniikan opinnoissa, koska konetekniikan alalla ollaan tekemisissä esimerkiksi voimalaitosten kanssa, joiden prosessien ymmärtäminen ja käyttäytyminen pohjautuvat termodynamiikkaan.

Termodynamiikka antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää, millä eri tavoin lämpötila voi käyttäytyä ja miten lasketaan kappaleiden energiamääriä. Ennen kaikkea opiskelija saa käsityksen siitä, mitä yksikköjärjestelmää käytetään energia-alan laskuissa. Aina ei lämpötilasta käytetä Celsius-asteikkoa, vaan olemassa on myös toinen lämpötila-asteikko, Kelvin.

Termodynamiikan oppikirja on DI Matti Krannilan kirjoittama. Hän on toiminut Tampereen Teknillisessä oppilaitoksessa koneenrakennustekniikan lehtorina. Lehtorin uran lisäksi hän on perustanut kustannusyhtiön Sonatorin, joka laajensi alkuperäistä toimintaansa teknillisten oppikirjojen laajentamiseen. Sonator on toiminut jo yli 50 vuoden ajan ja yritys on edelleen toiminnassa.

Kirjan ilmestymisestä on aikaa jo 40 vuotta, ja sen ajan painotekniikka näkyy, kun opusta alkaa lukea. Huomasin kuitenkin, että silmä tottui nopeasti kirjoitustyyliin ja helppolukuisesti esitetyt asiat antoivat innostusta lukemiseen; kirja tuli luettua hyvin nopeasti. Ainoa miinuspuoli oli, että osa teoksen kuvista oli hankkimassani kappaleessa hieman haalistuneet.

Matti Krannila on termodynamiikkateoksessaan tuonut todella helppolukuisesti esille keskeisimmät alaan kuuluvat asiat. Peruskäsitteiden määrittelyssä on otettu esille kaikki mahdolliset asiat, jotta opiskelija saisi vahvan pohjan ennen kuin siirrytään eteenpäin kappaleisiin, joissa peruskäsitteitä sovelletaan.

Lisäksi opiskelua avittaa laaja kirjo erilaisia esimerkkilaskuharjoituksia, joiden ratkaisut on laskettu valmiiksi ja ennen kaikkea ratkaisut on selostettu helppokäsitteisesti ja niiden vaiheet on helppo ymmärtää. Teoksesta tekee mielenkiintoisemman, kun lukijalle muodostuu käsitys siitä, mistä mikäkin ratkaisun arvo saadaan. Uskon tämän antavan intoa opiskella termodynamiikkaa paljon enemmän. Tähän oppikirjaan on helppo palata, mikäli termodynamiikka täytyy kerrata jossain kohtaa elämää.

Voimalaitosten parissa tulee varmasti työskentelemään osa niin energiapuolen kuin konetekniikan puolen insinööriopiskelijoista. Jos opiskelijasta tuntuu, että muissa teoksissa voimalaitosten kiertoprosessit on selitetty liian monimutkaisesti tai kuvien puute aiheuttaa vaikeuksia hahmottaa avainasiaa, niin Matti Krannilan teoksessa ei tule tätä ongelmaa.

Kiertoprosessit käydään hyvin selkeästi läpi ja toiminnasta kertomisen apuna on lisäksi paljon kaavioita, joiden avulla prosesseja kuvataan tekstin kanssa. Tästä on paljon apua asiatekstin lukemisen rinnalle, koska kokonaisuus hahmottuu paljon helpommin, kuin pelkkää asiatekstiä lukiessa.

Vaikka olen itse lukenut lämpövoimatekniikkaa Lapin ammattikorkeakoulussa opiskeluaikoina, olisi Matti Krannilan teos ollut eittämättä suuri apu kurssille. Kirjaa lukiessa syntyi muutaman kerran ns. ”ahaa”-elämys, ja oli mukava huomata, että vanhasta asiasta voi oppia uutta omalla kotisohvalla istuessaan.

Lopputuloksena voin väittää, että Matti Krannilan termodynamiikan teos ei palvele pelkästään opiskelijoita, vaan kirjasta on suuri apu myös alan opettajille. Teoksen runsaat esimerkit antavat paljon iloa laskuharjoituksien tekemiseen, joten niihin saa hyvä pohjan teoksesta.

Opetettavaa asiaa voi soveltaa termodynamiikan teokseen ja ottaa sieltä paljon asiaa omaan oppimateriaaliin, jos tuntuu, että itsellä olisi ideat lopuillaan. Vaikka ammattikorkeakouluissa ei varsinaisesti käytetä oppimateriaalina kurssikirjaa, voisi Matti Krannilan teosta helposti sellaisena käyttää energia-alan opinnoissa. Kansien väliin on painettu asiaa monesta osa-alueesta, vaikka nimi onkin termodynamiikka.

Matti Krannilan teos tulee pysymään kirjahyllyssäni pitkään. Teos ei jää sinne pölyttymään, vaan tulen varmasti palaamaan siihen useaan kertaan jo pelkästään sen mielenkiintoisuuden vuoksi. Mikä olisi parempi tapa viettää vapaa-aikaansa, kuin kehittää itseään ja vahvistaa nykyistä tietoaan alasta, jonka pariin tulee varmasti törmäämään tulevaisuudessa usean kertaan? Tässä olisi teos niin opiskelijoille kuin opettajille luettavaksi iltaisin, mikäli kokee, että aihe kiinnostaa.

termodynamiikka.jpg
Teoksen nimi: Termodynamiikka
Päätoimittaja: Matti Krannila
Sivumäärä: 206
Julkaistu: 1980
Julkaisija: Sonator Oy
ISBN: 951-9405-05-4

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Oppimisen revontulilla - jatkuvan oppimisen työpajan fasilitointi verkossa

7.8.2020



Kangastie et al.jpg
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantutija (TKI ja O) Lapin AMK; Antti Koski, HTM, kehitysjohtaja, Lapin yliopisto; Linda Kuisma, KM, suunnittelija, Lapin yliopisto; Vilma Mutka, MBA, toimitusjohtaja, oppimismuotoilun valmentaja, fasilitaattori, Mukamas Learning Design Oy; Paula Äijänen, tradenomi, oppimismuotoilija, fasilitaattori, Mukamas Learning Design Oy

POIKKEUS blogikuva.jpg


Taustaa

Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeessa on strategiatyössä edetty toimeenpanosuunnitelman laatimisen vaiheeseen. Prosessi alkoi sidosryhmien osalta ensimmäisellä työpajalla kesäkuussa 2019.

Vuoden aikana ehti maailma muuttua, ja neljänteen ja viimeiseen, toukokuussa pidettävään sidosryhmätyöpajaan lähdettiin valmistautumaan poikkeusolojen vallitessa. Kasvokkain tapaaminen ei ollut vaihtoehto.

Tavoitteet työpajalle olivat kovat ja selkeät. Työ haluttiin saada laadukkaasti maaliin, jotta strategia 2021 - 2025 olisi julkaistavissa marraskuussa. Onnistuimme digitaalisessa läpiviennissä hienosti! Kuvassa yksi on kuvattu hankkeen työpajatyöskentely aikajanalla.

Kangastien nelikko kuva 1.jpg

Kuva 1. Työpajatyöskentelyn aikajana

Sidosryhmän viimeisessä työpajassa tavoitteena oli
1. tuottaa tietoa toimeenpanosuunnitelman sisällöksi yhdessä elinkeinoelämän, oppilaitosten sekä aluekehittäjien edustajien kanssa sekä
2. määritellä alustavat toimenpiteet, joilla pyritään osaltaan varmistamaan Lapin elinkeinojen osaaminen, alueen elinvoimaisuus sekä hyvinvointi myös tulevaisuudessa.

Tässä blogissa kuvaamme 15.5.2020 toteutettua “Lapin jatkuvan oppimisen toimeenpanosuunnitelma -työpajaa “. Kerromme taustoja ja kokemuksia siitä, miten työpaja suunniteltiin ja mitä tuli huomioida etätoteutuksessa, kun koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa jouduttiin nopeasti laatimaan uusi käsikirjoitus korvaamaan fyysistä, kasvokkaista työpajaa.

Pohdimme myös yhdessä, missä etäympäristöissä työpaja olisi parhaiten toteutettavissa - niin, että se palvelisi parhaiten tarkoitustaan ja olisi osallistujille mielekäs ja mukava, energisoiva oppimiskokemus. Halusimme rakentaa parhaan mahdollisen alustan ja paikan yhteiskehittelylle ja toimenpiteiden ja muiden ideoiden tuottamiselle. Näiden kysymysten äärellä työryhmä sai olla yhdessä suunnittelemassa ja oppimassa.


Työpajan suunnittelu

Projektiryhmä ja fasilitointiryhmä kokoontui 28.4. ja 8.5.2020 yhdessä suunnittelemaan ja tarkastelemaan jo alustavasti hahmoteltua käsikirjoitusta ja digiympäristöjä ja -työkaluja, joilla työpaja toteutetaan.

Sidosryhmätyöpajojen fasilitaattorina toimineen Vilma Mutkan suosituksen mukaan selvitimme Zoom- ja Howspace-alustoja. Tämä kombo on todettu vähänkään suurempien ryhmien fasilitoinnissa ylivertaiseksi yhdistelmäksi, kun halutaan työskennellä dialogisesti; joukkoistaa ideoita yhdessä, yhteiskehitellä tai tuottaa parempaa yhteisymmärrystä (sense making).

Zoom mahdollistaa tällä hetkellä parhaan “näköyhteyden” osallistujien (ja fasilitaattorin) kesken videoiden välityksellä, sekä osallistujien jouhevan ja ketterän pienryhmiin jakamisen. Nämä ominaisuudet ovat luottamuksellisen ilmapiirin ja rikastavan, dialogisen työskentelyn edellytyksiä digiympäristössä.

Howspace-alustalla puolestaan haluttiin mahdollistaa yhdessä työskentely niin työpajan aikana, kuin etukäteen virittäytyminen ja orientoituminen sekä jälkityöskentely. Howspace toimi siis niin informaation jakamisen paikkana kuin - mikä vielä tärkeämpää - tutustumisen sekä keskinäisen jakamisen ja dokumentoinnin eli sadonkorjuun paikkana. Kuvassa kaksi on työpajan näkymä sivustolta.

Kuva työskentelyohjeista
Kuva 2. Howspace sivuston työpajanäkymää

Alkuun haasteenamme oli Zoom-työkaluun kohdistuvat rajoitteet, sillä tietoturvasyistä jotkut julkiset organisaatiot ovat rajoittaneet sen asentamista koneelle. Osallistuminen kuitenkin onnistuu sujuvasti myös pelkästään selaimen kautta kirjauduttaessa, ja tämän pohjalta kommunikoituna osallistuminen mahdollistui kaikille.

Työpajan suunnittelun ja työskentelyn pohjana toimi aiemmin tehty työ. Strategiset painopisteet sekä kriittiset menestystekijät ja tavoitteet oli koostettu taulukoihin, joihin haluttiin nyt konkreettisia ideoita ja toimenpide--ehdotuksia sidosryhmiltä. Kuvassa kolme on esimerkki taulukosta.

Taulukko

Kuva 3. Strategiset painopisteet sekä kriittiset menestystekijät ja tavoitteet esimerkki taulukko.

Ennakkoon pyydettiin tutustumaan yhteenvetoon tähän mennessä tehdystä työstä ja työpajan tavoitteista. Lisäksi tutustuttavina olivat Sitran megatrendit -raportti ja hankkeessa koottu taulukko “Osaamistarpeet – toimialakohtaiset ja läpileikkaavat”. Jakoon laitettiin myös linkki aikaisempien työpajojen tuotoksiin ja aineistoihin Google Drive -kansiossa: https://drive.google.com/open?id=1eTaZWKnPeD4UjU5v4OT744gAqy8I4Spp


Työpajan toteutus

Työpajan toteutus käynnistyi Howspace-alustalla, jonne oli rakennettu työpajan oma sivusto. Jokainen osallistuja sai esittäytyä ja pohtia chatissä omia odotuksiaan työskentelylle jo ennakkoon. Tietenkin projektiryhmän jäsenten Antin, Helenan ja Lindan oli näytettävä esimerkkiä!

Työpajapäivän työskentelyn tueksi oli rakennettu paikat pienryhmätyöskentelyn dokumentaatiolle/sadonkorjuulle. Hienosti ja ketterästi ottivat ensikertalaisetkin haltuunsa Howspace-työskentelyn, ja alustalla syntyi työpajan aikana satoja toimenpideideoita eteenpäin työstettäväksi strategiaan - mutta paljon viemisiä myös kotiorganisaatioihin.


Työpajan arviointi

Arviointi on tärkeä osa kokonaisuudesta ja sillä on tärkeä rooli tiedon tuottamisessa ajatelleen seuraavien työpajojen toteutumista.

Saavutimmeko asettamamme tavoitteet, saimmeko tavoitteen mukaiset tulokset ja onnistuiko työpaja tuottamaan osallisille kehittäviä oppimiskokemuksia. Näin osallistujat arvioivat työpajaa.

Mitä saimme aikaiseksi?
● Uusia avauksia ja ideoita. Myös konkretiaa.
● Paljon hyvää keskustelua. On hyvä kuulla ihmisten mielipiteitä ja samalla saa itselle uutta tietoa prosessoitavaksi.
● Kovasti materiaalia, mitä työstää: hyviä ideoita!
● Minusta keskustelu oli hyvää ja monen alan edustajilta sai kuulla ajatuksia sekä konkreettisia ehdotuksia.
● Lisäkysymyksiä ja selvitettäviä asioita tavoitteisiin liittyen. Vaikeaa oli pysyä konkretian tai ratkaisujen tasolla.

Saavutimmeko tavoitteet?
● Aika oli hiukan kortilla, mutta ajatuksia ja saavutuksia oli paljon. Täytyy vielä itsekin käydä läpi näitä ideoita ja miettiä niihin niitä konkreettisia toimenpiteitä.
● Kyllä ja onnistui hyvin näin verkossakin
● Kyllä, aineistoa todella paljon.
● Kyllä, jos arjessa tulee tapahtumaan muutoksia.
● Kyllä! Työpaja oli yli omien odotusten, alusta toimi tähän erinomaisesti.
● Osittain kävi vähän kuten pelkäsin etukäteen, että keskustelu jäi yleiselle tasolle. Kun edessä on iso lakana, jossa on paljon tavoitteita, joita ei ehtinyt oikein lukea ja sisäistää, niin niihin on vaikea keksiä konkreettista toimintaa.

Mitä opin itse?

● Koulutuksella halua olla notkea ja muuttuva. Tämä on välttämätöntä tulevaisuudessa entistä enemmän
● Eri oppilaitostasoilla on varsin erilaiset maailmat. Hyviä käytäntöjä ja ideoita voisi jakaa ja aidosti miettiä, olisiko niitä hyödynnettävissä myös toisilla koulutusasteilla.
● Verkkotyöpajakin osoittautui toimivaksi ja hyvin interaktiiviseksi. Tätä käytäntöä voisi hyödyntää muissakin yhteyksissä.
● Tärkeää välillä pysähtyä ja rauhoittaa aikaa tulevaisuuden pohtimiseen yhteisesti.
● Uuden ympäristön ja alustan käyttöä. Saimme hyvän kokemuksen toimivasta verkkofasilitoinnista

Mitä vien mukanani arkeen?
● Muutaman aloitteen otan varmaan työstääkseni oman oppilaitokseni arkeen.
● Tämä olikin ihan toimiva työpajamenetelmä, hienoa!
● Verkostoitumisen tärkeys
● Kokemuksen, uusia kasvoja ja ennen kaikkea ajatuksia, miten voisimme tuoda omaa koulutustamme ja opiskelumahdollisia paremmin esiin

Myös työpajan järjestäjille työpajan onnistuneisuus oli tärkeä asia syksyn suunnittelua ja strategian sisällön rakentamista ajatellen.
”Että verkkotyöpaja on lähes yhtä kuin livetyöpaja. Kiitokset siitä järjestäjille.”

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Opintoja osuuskunnan jäsenenä

4.8.2020



Jussila Tryyki Puolakka.jpg
TaM Marjo Jussila on Cooperative Campus -hankkeen projektipäällikkö Lapin ammattikorkeakoulussa. Anne Tryyki on Tekevä Lappia osuuskunnan toiminnanjohtaja ja Salme Puolakka työskentelee Kemin osaajien osuuskunnan toimitusjohtajana.

Opiskelijalle osuuskuntayrittäjyys on matalan kynnyksen mahdollisuus kehittää omaa tuotettaan tai palveluaan sekä rakentaa asiakaskuntaa jo opintojen aikana. Hakemalla olemassa olevan osuuskunnan jäseneksi voi liikeideaansa kirkastaa ja testata ilman suurempia sijoituksia.

Opiskelijalle liittymismaksut osuuskuntiin ovat pieniä ja toiminnan voi aloittaa käytännössä heti. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi jatkaa osuuskunnan jäsenenä tai aloittaa oman yritystoiminnan jo kehitetyn liiketoiminnan ympärille.

Osuuskunnassa toimiminen vaatii jäseneltä aktiivisuutta ja yrittäjämäistä toimintaa, sillä oma asiakaskunta on hankittava itse markkinoimalla omaa tuotetta tai palvelua. Osuuskunta on kuitenkin hyvä alusta, joka auttaa hallinnollisissa asioissa liittyen hinnoitteluun, laskutukseen ja palkanmaksuun samalla, kun itse keskittyy tuotekehitykseen ja palvelun tuottamiseen.

Yksinyrittäjälle osuuskunta tarjoaa kaivatun työyhteisön ja myös henkistä tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja pyörittämiseen. Osuuskunta sopii myös sivutoimiselle yrittäjälle, jolle osuuskunta on työyhteisön sijaan enemmänkin paikallinen laskutuspalvelu.

Yhteistyötä alueen olemassa olevien osuuskuntien kanssa

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana EU-rahoitteisessa Cooperative Campus -hankkeessa, jossa yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehitetään osuuskuntayrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on koulutus, joka mahdollistaa opiskelijoille käytännön harjoittelun alueen olemassa olevissa osuuskunnissa.

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutuksen yhdessä Tekevä Lappia osuuskunnan ja Kemin osaajien osuuskunnan kanssa. Koulutuksen suunnitteluun yhdessä kv-verkoston kanssa osallistuu Lapin AMKista lehtori Martti Ainonen.

Tekevä Lappia on osuuskunta, joka on perustettu palvelemaan erityisesti Ammattiopisto Lappian opiskelijoita. Yhteisen koulutuskuntayhtymätaustan vuoksi myös AMK-opiskelijoita on toiminut jäseninä vuosien varrella. Cooperative Campus -hankkeen myötä tätä yhteistyötä on mahdollistaa tiivistää ja osuuskunnassa toimimalla AMK-opiskelija voi suorittaa harjoittelun tai vapaavalintaisia opintoja.

Tekevä Lappia osuuskunnassa on 26 jäsentä, joista useimmat opiskelevat käytännön aloja - elintarvikealaa, kuvataidetta, tekstiili- ja muotialaa - ja he myyvät osuuskunnan kautta ihan konkreettisia tuotteita. Myytävät tuotteet voivat olla myös palveluita, joissa opiskelija hyödyntää omaa osaamistaan ja myy sitä, joko yrityksille tai suoraan kuluttajille.

Toinen luonteva yhteistyökumppani hankkeessa ja koulutuksen toteutuksessa on Kemin osaajien osuuskunta. Osuuskunta on perustettu 2015 alueen työllisyyden edistämiseksi, ja opiskelija voi hakeutua jäseneksi eli osaajaksi oman liiketoimintasuunnitelman kanssa.

Osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 60 eri alojen jäsentä, jotka ovat osuuskuntaan työsuhteessa, mutta toimivat kuin yrittäjät myyden omia palveluitaan. Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenet eli osaajat tarjoavat palveluita liittyen mm. IT-tukeen, kiinteistöhuoltoon, pintaremontointiin, kauneuteen ja hyvinvointiin, graafiseen suunnitteluun, valokuvaukseen ja kielenkääntämiseen.

Jussila M kuva 1.jpg
Kuva 1. Webinaari osuuskuntayrittäjyydestä Lapin AMKin opiskelijoille huhtikuussa 2020.

Osuuskuntaopintoja vuonna 2020-2021

Ensimmäiset osuuskuntayrittäjyyden infot järjestettiin Lapin AMKin opiskelijoille huhtikuussa 2020. Kahdessa online-webinaarissa oli yli 70 liiketalous- ja sosionomiopiskelijaa kuulemassa osuuskuntatoiminnasta ja ensi vuoden opintomahdollisuuksista.

Lyhyiden äänestysmuotoisten kyselyiden pohjalta voidaan todeta, että opiskelijat ovat ehkä kuulleet osuuskuntatoiminnasta jotain ja se on osittain tuttua, mutta osuuskuntayrittäjyyttä ei tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Kiinnostusta osuuskuntayrittäjyyteen ja opintoihin kuitenkin löytyi.

Tulevana lukuvuonna noin 15 AMK-opiskelijaa pääsee mukaan ryhmään, joka opiskelee osuuskuntayrittäjyyden perusasiat, luo ja kehittää omia liikeideoita ja testaa liikeideoita oikeilla markkinoilla. Opiskelijat pääsevät opintojen ajaksi valitsemansa osuuskunnan jäseneksi ja saavat siten mahdollisuuden opiskella aidossa ympäristössä osana osuuskunnan tarjoamaa tukea ja työyhteisöä.

Lukuvuonna 2020 - 2021 osuuskuntaopintoja ohjaavat lehtorit Katja Kankaanpää ja Timo Marttala sekä projektipäällikkö Marjo Jussila. Kaikki osallistuvat opiskelijat saavat opinnoista diplomin ja 1 - 2 innokasta opiskelijaa pääsee hankkeen kustantamalle matkalle Eurooppaan kertomaan omista kokemuksistaan kansainvälisille kumppaneille.

Cooperative Campus logokokoelma.jpg

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 ... 22 23 24Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK