Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Our Stories Tarinakiertueella kerättiin tarinoita Torniosta Storslettiin

11.4.2017



Puukko Saila-Inkeri net.jpg
KM Saila Puukko työskentelee projektisuunnittelijana Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla. Hän koordinoi kolmivuotista Interreg Pohjoisen ohjelmasta rahoitettua “Our Stories - the business of using Storytelling to draw people in” -projektia.

Viikon mittainen tarinoiden keruukiertue käynnistyi helmikuisena sunnuntaina-iltana (5.2.2017) Tornionlaakson Maakuntamuseolta, jonka pihalle olimme pystyttäneet kodan tarinateltaksi. Ovet olivat avoinna kaikille kiinnostuneille tarinankertojille.

Kiertueen tarkoitus oli kerätä paikallista kulttuuria tukevia tarinoita Revontultentien varrelta, joka on yksi keskeisimpiä Our Stories -projektin tavoitteita.

Projektin aikana syntyneiden tarinatuotteiden avulla on tarkoitus tehdä tästä yhteispohjoismaisesta matkailutiestä houkuttelevampi paikka asua ja vierailla. Revontultentie kulkee Tornio-Haaparannasta Tornionjokivartta pitkin kohti Norjan Tromssaan. Tarinakiertue oli ensimmäinen kumppaneiden yhteinen ponnistus tarinoiden keruuseen.

Torniosta matkamme jatkui maanantaina Pajalan kansantalolle, jossa järjestimme koko päivän kestävän tarinatapahtuman. Päivällä tiimi jalkautui keräämään tarinoita kouluissa, maahanmuuttajien toimintayksikössä sekä paikallisissa yrityksissä. Projektissa mukana oleva elokuvatiimi haastatteli ennalta sovittuja tarinankertojia. Illalla kokoonnuimme vapaamuotoiseen illanviettoon yhdessä paikallisten kanssa. Mukana oli myös Pajalan oma kirjailijalahjakkuus, Mikael Niemi.

Yön yli levättyämme jatkoimme kohti pohjoista. Pysähdyimme ohikulkumatkalla Tunturi-Lapin luontokeskuksessa, Hetassa sekä Saamelaismuseolla Norjan Manndalenissa. Viikon kolmas päätapahtuma järjestettiin keskiviikkona Norjan Storslettissa, Haltin kulttuuritalolla. Paluumatkalla teimme pienen pysähdyksen Ylläksellä, Karilan Navettagalleriassa.

Saila Puukon kuva 3.jpg
(kuva 1.) Tarinakiertueella oli mukana kaksi kansanmusiikkibändiä

Tarinat kiinnostivat satoja ihmisiä

Kaikki tapahtumat sisälsivät haastatteluita, musiikkia ja tarinankerrontaa, joista vastasi yli 20 henkinen projektitiimi Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Mukana oli kuvittajia, elokuvatuotantotiimi, äänittäjiä, tarinankertojia ja 2 kansanmusiikkiyhtyettä, JORD Pajalasta ja E-City Torniosta. Mukana oli henkilökuntaa ja opiskelijoita Lapin ammattikorkeakoulusta ja Ruotsin kansankorkeakoulusta. Mukana oli myös Kveenitaustaista tarinankerrontaa norjalaisen kumppanimme toimesta.

Kiertueen aikana tavoitimme laskelmiemme mukaan yhteensä noin 300 henkeä. Tarinoita saimme kerättyä ääni- ja kuvatallenteiksi yli viisikymmentä, käytännössä tarinoita on tallenteina kymmeniä tunteja. Osa haastatteluista oli ennalta sovittuja, mutta ihmiset tulivat myös spontaanisti kertomaan tarinansa. Positiivista oli huomata, miten ihmiset olivat valmiita jakamaan oman tarinansa kanssamme.

Saila Puukon kuva 1.jpg

(kuva 2.) Tarinankertoja Hetassa

Tarina-aiheet vaihtelivat joppaustarinoista vahvojen naisten tarinoihin

Tarinoissa näkyi yhtenäisyyksiä, mutta tarinateemat vaihtelivat myös alueittain. Pajalassa tarinat keskittyivät Meänkieleen ja jokapäiväiseen elämään Pajalassa. Tornio-Haaparannan tarinateemat liittyivät vahvasti raja-alueeseen sekä raja-yhteistyöhön.

Tornionjokilaaksolaiseen perinteeseen liittyy myös salakuljetus- eli Joppaustarinat. Norjan Storslettissa tarinat olivat sekoitus Kveeniläistä ja Saamelaista kansanperinnettä. Nordreisan kunnan alueella asuvista noin joka kolmas on suomalaisperäisiä Kveenejä.

Tarinat olivat yksilöiden omia tarinoita, jotka perustuivat heidän kokemuksiinsa elämästä Revotultentien varrella, niin siellä aina asuneina kuin sinne muuttaneina. Tarinat sijoittuivat sekä historiaan että nykyaikaan. Tarinankertojat olivat niin nuoria kuin vanhoja.

Tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolinen otos paikallisista tarinoista, joista esimerkkinä David Forsbergin tarina Tornedalen Pride –festivaalin perustamisesta ja sen kasvusta tuhannen ihmisten festivaaliksi Pajalan pienessä kunnassa. Torniolainen Olavi Stoor kertoi jokakesäisestä Revontultentien pyörämaratonista Kilpisjärveltä Tornioon. Norjassa tapasimme naiskirjailijan nimeltä Bente Bedersen, joka on julkaissut yli 200 ja myynyt noin 5 miljoonaa kirjaa vahvojen naisten tarinoista. Bedersen on tunnettu historiallisista fantasiakirjoista.

Saila Puukon kuva 2.jpg
(kuva 3.) Tarinankertoja Norjan Storslettissa

Tarinoiden keruusta seuraavaksi tarinatuotantoihin

Yli 20 henkisen tiimin kuljettaminen viikon aikaan satoja kilometrejä Torniosta Storslettiin ja takaisin, sekä useiden eri tapahtumien järjestäminen eri paikkakunnilla, oli suuri ponnistus. Tarinankeruu jatkuu myös tästä eteenpäin. Haasteita riittää vastaisuudessakin, valitessamme kaikista näistä upeista tarinoista ne, jotka päätyvät varsinaisiksi musiikki- elokuvatuotannoiksi. Lisäksi projektin päätteeksi valituista tarinoista koostetaan visuaalinen ja digitaalinen Tarinakirja.

Tarinoiden valintaprosessin otamme mukaan myös alueen matkailuyrittäjiä ja kuntien matkailuyhdistyksiä. Näin saamme ensikäden tietoa siitä minkälaiset tarinat ovat kiinnostavia niin yrittäjien kuin heidän asiakkaidensa näkökulmasta. Loppukädessä toivomme, että matkailuyritykset ja muut toimijat voisivat koostamiamme tarinoita hyödyntää oman toimintansa markkinoinnissa.

Lue lisää projektista ja käy jakamassa oma tarinasi: www.ourstories.info.

Katso myös: Tarinankerrontaa Revontultentiellä, Pohjoisen tekijät -blogi, Saila Puukko, julkaistu 29.11.2019





Työn tulevaisuus

4.4.2017



SirpaKokkonen21032017.jpg
Medianomi (AMK) Sirpa Kokkonen toimii projektisuunnittelijana Lapin AMKin Kaupan ja kulttuurin osaamisalla.

Työn murros on saavuttamassa myös Lapin maan. Valtioneuvoston maaliskuussa 2017 julkaisemassa selvityksessä ”Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta” automaatio, digitalisaatio, globalisaatio ja kansainvälinen työnjako tulevat muuttamaan työn muotoja sekä käsitystämme työstä.

Selvityksen mukaan tulevaisuudessa kaikki ovat enemmän tai vähemmän tietotyöläisiä. Töitä ja tiedonkäsittelyä voidaan automatisoida, jolloin aikaa jää ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, ja omaa osaamistaan voi kontekstista riippuen tuoda muiden hyödyksi.

 

Suoritammeko vai tuotammeko toisillemme hyötyä?

Työ voi muuttua suorittamisesta hyödyn tuottamiseksi itselle ja muille, jolloin se voi olla mielekkäämpää kuin ”raataminen” palkan eteen. Tosin näiden kahden työkäsityksen – suorittamisen ja hyödyn tuottamisen – välillä on kuilu.

Suorittamistyössä tehokkuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa, hyödyn tuottamisessa työntekijän tietovarannolla ei ole itseisarvoa vaan arvo syntyy vuorovaikutuksessa: mitä osaamista milloinkin voi tuoda yhteiseen hyvään ja tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen. Kolmannen työkäsityksen mukaan suuri osa työstä automatisoidaan niin, että talous kasvaa jopa ilman työtä.

 

Monimuotoinen monitilainen verkostomainen työ

Työn muutos näkyy arjessa: olemme menossa kohti monimuotoista ja monitilaista työtä, jossa työntekijä itse organisoi työtään, jolloin myös johtamistapojen olisi muututtava ja työajan mittaamisen ja työtilan määrittelyn sijaan tulisi mitata aikaansaatuja tuloksia. Tulevaisuuden työssä pitäisi pitää huolta mielen hyvinvoinnista fyysisen työkunnon lisäksi, koska työ on todennäköisesti henkisesti raskaampaa.

Tulevaisuudessa korostuvat yhä enemmän esimerkiksi vuorovaikutus-, verkosto- ja oppimistaidot. Työntekijän tulisi osata kriittistä ja analyyttista ajattelua, luovaa älykkyyttä ja elämänhallintaa, muiden muassa. Yhteisössä vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot sekä kyky hyödyntää erilaisuutta ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Jatkuva oppiminen ja entisestä poisoppiminen ja muutosvalmius korostuvat. Työn merkityksellisyys luo arvoa ja taloudellista kasvua.

Toimintaympäristössä muun muassa kansainvälisyys, teknologia ja kokonaisuudet, merkitysosaamisen ja soveltamistaitojen lisäksi ovat avainasemassa.

Innovaatioekosysteemi

Innovatiivisuus korostuu myös keskeisenä periaatteena tulevaisuuden työelämässä. Rutiinitehtävien vähetessä asiantuntijuutta, verkostoitumista ja luovuutta tarvitaan niin työn johtamisessa kuin tekemisessä. Uudenlainen innovaatioekosysteemi tarvitsee sopivan ympäristön ja toimijat.

Yhteisölliset avoimet työskentelytavat yli organisaatiorajojenkin auttavat uuden tiedon tuottamisessa ja kehitystyössä. Raportin mukaan organisaatioissa ja yrityksissä on yhä vallalla kestämättömän kehityksen ajattelumallit taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien ajattelumallien sijaan.

 

Mistä leipä?

Perustulo liittyy raportin mukaan työn tulevaisuuteen. Kun työn luonne muuttuu ja työtä on vähemmän jaettavana, täytyy toimeentulo kuitenkin turvata. Vaihtoehdoksi raportti linjaa esimerkiksi osallistumistulon kotiin maksettavan perustulon sijaan. Nyt meneillään oleva perustulokokeilu on antanut äänen työttömille ja murrosaikoihin kokeilut sopivatkin, kunhan niistä otetaan opiksi ja korjataan.

Raportissa luodaan myös useita henkilökuvia tulevaisuuden työntekijöistä, joilla on eri näkökulmia ja reaktioita muutoksiin. Tulevaisuus saattaa vaikuttaa henkilökuvien kautta jopa ristiriitaiselta.

Kokeilukulttuuriin ja yhteisöllisyyteen päin olemme raportin mukaan menossa. Pärjäämistaidot ja elämänhallinta ovat tulevaisuudessa olennaisia. Paikallisten kokeilujen ja koko valtakunnan politiikan olisi hyvä vetää yhtä köyttä päästäksemme yhteiseen tuottavuuteen.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta se on hyvä tehdä yhdessä visioiden ja visioita toteuttaen, myös täällä Lapissa.


Lähde: Mikko Dufva & al. 2017 Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta



ARTEMIS Brokerage Brysselissä tammikuussa 2017

28.3.2017



Saari_Seppo.jpg
TkT Seppo Saari on Lapin ammattikorkeakoulun TKI-päällikkö Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla.

Lapin AMK toteuttaa yhdessä muiden suomalaistahojen ja ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa Process-SME -hanketta. Sen yhtenä tavoitteena on avata eurooppalaisia kumppanuuksia meille täällä pohjoisessa.

Meillä tarkoitan Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan teollisuutta ja niitä palvelevia yrityksiä. Lapin AMK:n ja muiden tutkimustahojen roolina on tukea yrityksiä tekemällä soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä.

 

Eurooppalaiset projekti ovat portti Euroopan markkinoille ja osaamiseen

Euroopan Komissio yhdessä jäsenmaiden kanssa rahoittaa useita laajoja tutkimus- ja kehitysohjelmia. Niistä suurin on Horizon 2020, jonka budjetti 7 vuodelle (2014─2020) lähes 80 miljardia euroa.

Tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja luoda työpaikkoja viemällä tutkimustulokset innovaatioiksi ja luoda uusia läpimurtotuotteita maailman kärkeen siirtämällä ideat laboratoriosta markkinoille. Lähes jokaisessa hankkeessa tavoitteena tulee olla uusien liiketoimintamahdollisuuksien luonti ja nykyisten liiketoimintojen tehostaminen.

Process-SME -projektin toimijat ovat jo vuosien ajan olleet erityisen aktiivisia ARTEMIS-ETP:ssä ja ECSEL-rahoitusohjelmassa. ARTEMIS on sulautettujen järjestelmien eurooppalainen teknologiaplatform, jonka puitteissa yhdessä LTU:n kanssa johdamme ProcessIT.EU -nimistä Centre of Innovation Excellenceä.

Tehtävänä on aktiivisesti vaikuttaa toimintaan ja suunnitelmiin Euroopan tasolla. Tässä yhteydessä olemme eurooppalaisena yhteistyönä laatineet Prosessiteollisuuden automaation eurooppalaisen tiekartan, joka ohjaa osaltaan monia eurooppalaisia rahoitushakuja.

ECSEL Joint Undertaking on puolestaan rahoitusohjelma, jonka rahoitus pohjautuu osin Horizon 2020 rahoitukseen ja osin kansalliseen rahoitukseen, josta Suomessa vastaa Tekes. Tänä vuonna hakuun kohdistuu 320 miljoonan euron julkinen tuki. Lisäksi osallistujat käyttävät luonnollisesti omaa rahaa, jonka osuus riippuu siitä, kuinka valmis markkinoille hankkeen tuotos on.

Tähän mennessä hankkeiden koko on vaihdellut muutaman miljoonan ja 100 miljoonan euron välillä.

Tavoitteena on aina saada tulokset markkinoille. Pelkkä tutkimus ei riitä ja tästä syystä yritysten osuuden hankkeen budjetista tulee hanketyypistä riippuen olla vähintään puolet tai jopa kaksi kolmasosaa.

 

Miksi yrityksen kannattaa osallistua?

Eurooppalaiseen T&K-yhteistyöhön osallistumiseen on useita selkeitä järkisyitä:

1. Täydentävän osaamisen etsiminen: Mahdollisuus löytää oikea täydentävä osaaminen EU:n 480 miljoonan asukkaan joukosta on parempi.

2. Eurooppalaiset yritykset ja tutkimuspartnerit toimivat oven avaajina Euroopan markkinoille, mikä on Pohjoismaiden ulkopuolella tärkeää.

3. Isossa projektissa monet yritykset ja tutkimustahot tekevät työtä saman asian eteen, jolloin kokonaispanostus on suurempi kuin paikallisesti toimien.

 

Brokerage-tapahtumat kokoavat yhteen koko Euroopan osaajat

Me Pohjoismaissa uskomme yleensä, että sähköposti, Skype ja puhelin mahdollistavat yhteistyön. 20 vuoden kokemuksella eurooppalaisesta yhteistyötä väitän, että se ei pidä paikkaansa.

Useimmissa kulttuureissa sinun on tavattava kumppanit, opittava tuntemaan heidät ja rakennettava luottamus. Siihen tarvitaan myös epämuodollisempaa yhdessä oloa vaikkapa tilaisuuksien yhteydessä järjestettävillä illallisilla. Kun kyseessä ovat niinkin herkät asiat kuin yrityksen tuotekehitys ja kilpailutekijät, luottamus korostuu entisestään.

Mahdollistaakseen asiantuntijoiden vuorovaikutuksen sekä Euroopan komissio että Joint Undertaking -ohjelmat järjestävät brokerage-tapahtumia, joista useimmat ja ainakin tuloksellisimmat tähtäävät johonkin tiettyyn rahoitushakuun.

Tyypillinen ohjelma sisältää aluksi informaatiota itse hausta, mitä aihepiirejä tavoitellaan, mitkä ovat rahoitusehdot, paljonko rahaa on tarjolla jne. Pääosan ohjelmasta muodostavat osallistujien muutamat minuutin esitykset ideoistaan, posterisessiot ja kokoukset konsortioiden kokoamiseksi ja lopullisen hankkeen rakentamiseksi. Malli on hyvin yksinkertainen ja sellaisena tehokas.

 

Useita avauksia jatkokehitykseen

Tällä kertaa menimme Brysseliin ARTEMIS brokerage-tapahtumaan 31.1.─1.2.2017. Lapin AMK:sta oli mukana edustajat neljältä eri osaamisalueelta. Jos osallistuja ei hallitse substanssia, konsortioihin mukaan pääseminen on vaikeaa. Ville Rauhala on valmiiksi mukana suuressa ECSEL-projektissa. Matti Vatanen tuntee puolestaan energiasektoria ja IC:tä, Heikki Konttaniemi on mukana liikenteeseen liittyvissä aiheissa ja minun roolini on varmaan ennen kaikkea availla ovia.

Puolentoista päivän tuloksena olemme mukana neljässä konsortiossa, jotka pääsimme jopa valitsemaan. Lisäksi välitimme yhden muille AMK:ssa.

Yksi valmisteltavista hankkeista on jatkumoa Käynnissäpidon TKI-ryhmän vuosia yhdessä suomalaisen teollisuuden kanssa tekemälle työlle. Tekeminen on painottunut vahvasti ennakoivaan kunnossapitoon ja kunnossapidon prosesseihin sekä teknologian soveltamiseen kunnossapidon ja sitä kautta tuotannon tehostamiseen.

Arctic Power -ryhmä tekee tutkimustyötä mm. talviliikenteen tarpeisiin yhdessä sekä Suomen että Ruotsin ilmatieteenlaitosten ja tielaitosten sekä yliopistojen kanssa. Pohjoinen talvi asettaa kovat vaatimukset liikenteen palvelun teknisille ratkaisuille.

Yksi konsortioista tekee töitä sähköverkkojen kunnon paremman monitoroinnin suhteen. Siellä roolimme liittyy kunnossapidon ja sähkönjakelutekniikan osaamiseen lisättynä ilmaston vaikutusten vaatimuksiin. Jos se toimii meillä, toimii se muuallakin.

Pienet kopterit ovat päässeet leikkikaluvaiheen ohi. Yksi konsortio tekee töitä niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri tarkoituksissa. Meidän osaamisemme asiassa liittyy metsätalouteen eli istuu suoraan Luonnonvara-tiimimme työkenttään.

Osan ideoista ohjasimme suoraan muille aloille, koska emme ole asiantuntijoita esim. terveydenhuollossa.

Jos sinä ja yrityksesi/organisaatiosi on kiinnostunut näistä aiheista, olemme halukkaita keskustelemaan yhteistyöstä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Process-SME verkosto kattaa pohjoismaat ja verkostomme Euroopan ja enemmänkin.

Ota yhteyttä.



Avoin ammattikorkeakoulu on yhä suositumpi

21.3.2017



Riihiniemi Niina_674013.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMK:ssa avoimen ammattikorkeakoulun koordinaattorina.

Lapin ammattikorkeakoulun Avoimessa AMK:ssa suoritettiin vuonna 2016 lähes 8000 opintopistettä ja avoimen AMK:n väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hyväksyttiin 86 opiskelijaa, kertoo Winha-rekisteri. Osaamisalojen vuodelle 2016 asettama avoimen opintopistetavoite ylitettiin reippaasti.

Opintopistemäärät kasvussa koko maassa

Valtakunnallisesti avoimen AMK:n toiminta on kasvanut räjähdysmäisesti ammattikorkeakouluissa vuosina 2010–2016.

Avoimesta AMK:sta on muodostunut merkittävä väylä AMK-opintoihin valmistautumisessa, oman osaamisen kehittämisessä sekä tutkintotavoitteisten polkuopintojen tarjoajana.

Lapin AMK:ssa avoimen kehitys on mukaillut valtakunnallista kehitystä. Avoimen AMK:n kautta suoritettujen opintopisteiden määrä on Winha-rekisterin mukaan kasvanut vuonna 2010 Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluissa suoritetuista yhteensä 2343 opintopisteestä vuonna 2016 Lapin AMK:ssa suoritettuun 7936 opintopisteeseen.

Suositut polkuopinnot

Lapin AMK:ssa pääosa avoimessa suoritetuista opintopisteistä kertyy tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä opiskelluista polkuopinnoista. Hyvänä lisänä ovat avoimen AMK:n erillisopintojaksoilla ja yhteistyöoppilaitoksissa suoritetut opintopisteet.

Avoimen AMK:n opiskelijoille on varattu vähintään viisi paikkaa jokaiseen tutkinto-opiskelijaryhmään.

Avoimen erillisopintojaksoja toteutetaan keskimäärin kolme vuosittain. Avoimen opintoja järjestetään myös yhteistyöoppilaitoksissa; Rovala-Opistossa, Pohjantähti-opistossa ja Peräpohjan Opistossa.

 

Kehittämistyöllä tuloksiin

Avoimen AMK:n valtakunnalliseen kasvuun on vaikuttanut vuonna 2007 perustetun Avoin AMK -kehittämisverkoston työ valtakunnallisen tunnettuuden edistämisessä sekä suositukset polkuopinnoista ja avoimen väylästä tutkinto-opiskelijaksi sekä avoimen AMK:n tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä. Lisäksi avoimessa AMK:ssa suoritettujen opintopisteiden määrän vaikutus ammattikorkeakoulujen rahoitukseen on kasvanut.

Lapin AMK:n avoimen toiminnan perusta on RAMK:n ja KTAMK:n aikana aloitettu kehittämistyö avoimen toimintamallin ja periaatteiden, polkuopiskelun ja avoimen väylän sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisessä. Työssä on hyödynnetty Avoin AMK -kehittämisverkoston työn tuloksia ja toimintalinjauksia, opiskelija- ja opettajapalautetta sekä maakuntakorkeakouluyhteistyötä.

Lisäksi keskeisiä kasvuun vaikuttaneita tekijöitä ovat toiminnalle myönteinen organisaatiokulttuuri ja avoimen juurtuminen osaksi osaamisalojen perustoimintaa; avoimen opiskelijat opiskelevat tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä ja ovat osa opetus- ja ohjaustyötä.

 

Yhteistyöllä eteenpäin

Kehittämistyö on tuottanut hyvää tulosta. Tulosten perusteella olemme onnistuneet tarjoamaan joustavia ja monipuolisia opiskelumahdollisuuksia sekä hyvin saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. Kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille, tästä on hyvä jatkaa!



Digiaika haastaa myös johtamisen

14.3.2017



HTT Merja Koikkalainen ja FT Soili Mäkimurto-Koivumaa ovat YAMK-yliopettajia ja YTM Marika Kunnari on opettaja Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-yksikössä.


Kunnari_Koikkalainen_Mäkimurto-Koivumaa.jpgDigitalisaation läpimurrot eivät itsessään tuota uutta liiketoimintaa. Prosessien ja palvelutuotteiden lisäksi tulee myös johtamisen parametrit asettaa uudelleen.

Teknologinen kehitys ja siihen liittyvä käsite “digitalisaatio” on tuonut mukanaan uusia toimintatapoja ja -ympäristöjä: pilvipalvelut, sosiaalinen media, mobiiliteknologia jne.

Kaikkien ulottuvilla olevat uudet välineet haastavat muutokseen sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Digitalisaatiokehitykseen tulee liittää asiakaslähtöisyys, yksilöllisten tarpeiden huomiointi ja riippumattomuus ajasta ja paikasta.

Digitalisaatio näkyy teollisten yritysten tuotantotekniikoissa ja yhä enemmän myös palveluiden tuotannossa. Palveluiden osuus Suomen BKT:sta kasvaa jatkuvasti.

Palvelujohtoisuus vaatii enemmän

Palta ry:n selvityksen mukaan palvelualoille on 2000-luvulla syntynyt lähes 240 000 työpaikkaa, ja työllisistä noin 80 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Kasvuyrityksistä 60 prosenttia kasvuyrityksistä toimii palvelualoilla. Saman aikaisesti Suomen talous on kasvanut 15 prosenttia. Palvelualoilla tästä kasvusta on tuotettu yli puolet. Kilpailukykyiset palvelut edistävät myös vientiteollisuuden kilpailukyvyä.

Taloudessa on siirrytty hyödyke- tai tuotejohtoisuudesta palvelujohtoiseen toimintaan, jolloin asiakasymmärryksen kehittäminen sekä aineettomien resurssien kehittäminen tulevat aiempaakin tärkeämmiksi. Digitalisaation myötä paikallisesta palveluliiketoiminnasta tulee globaalia toimintaa.

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia kehittää organisaatioiden - yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin - toimintaa ja luoda uusia toimintatapoja. Työyhteisöissä tarvitaan sekä työkalu- ja välineosaamista (esim. ohjelmisto-osaaminen) että monialaista tiimityötä.


Uskallusta irrottautua totutusta

Nykyisessä hallitusohjelmassa digitalisaation merkitystä on korostettu eri yhteyksissä kytkettynä mm. kokeilukulttuuriin. Digitalisaatio toden totta mahdollistaa uusien toimintatapojen luomisen.

Yrityksellä tulee olla oma visio siitä, miten digitaalisuus otetaan käyttöön ja miten sitä hyödynnetään: matkailupalvelut ovat jo siirtyneet internetiin ja digitaalisuus on mahdollistanut aivan uusia jakamistalouden liiketoimintamalleja. Terveysteknologia ja sähköiset SOTE-palvelut tarkoittavat hyvinvointipalveluiden kuluttajistumista. Yrityksen toimintojen digitalisoinnissa on oltava aito valmius kehittää liiketoimintaprosesseja ja ekosysteemiajattelua.

Onnistunut digiajan palvelujohtaminen edellyttää hajautettujen työympäristöjen johtamista ja palvelutalouden monialaista kehittämistä.

Digitalisaatiokehitys on tervehdyttänyt ammattikorkeakoulupedagogiikkaa jo pitkään; läsnä-äly on vähentänyt tarvetta oppia muistamalla ja tilalle on tullut kyky hahmottaa kokonaisuuksia, yhdistellä asioita.

Esimies- ja asiantuntijatyö digiajan tasalle

Edellä kuvaamamme digitalisaatiokehityksen lisäksi rahoittajan vaatimukset lisätä YAMK-tutkinnon suorittaneiden määrää avasi uusia ovia myös YAMK-koulutuksen järjestämiselle, ja ne ovet päätettiin Lapin AMKissa avata.

Syksyllä 2017 käynnistyy Lapin AMKissa uusi YAMK-koulutus Digiajan palvelujohtaminen. Koulutus on monialaista, joten siihen voivat hakea ne insinöörin, tradenomin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, restonomin, agronomin ja metsätalousinsinöörin AMK-tutkinnon suorittaneet, joille on lisäksi kertynyt tutkinnon jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta.

Koska koulutuksen on määrä palvella koko Suomea, tulee se olemaan aloituspäiviä lukuun ottamatta kokonaan virtuaalinen ja tukee siten osaltaan digitalisaatiokehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintojen toteuttamisessa hyödynnetään verkkoympäristöjä. Tutkinnon voi suorittaa päätoimisesti tutkinnon laajuudesta riippuen joko yhdessä tai 1,5 vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa.

Asiantuntijatyö muuttuu, esimiestyö muuttuu ja työelämän tarpeet muuttuvat. Yritysten ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden ja esimiesten osaaminen on mahdollista nostaa digiajan tasalle.



Opetuksen laatua hallitaan arjessa

7.3.2017



Helena Kangastie.jpg
TtM Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun opetuspäällikkö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vuosina 2011─2014 eräs keskeinen asia oli opetuksen ja koulutuksen laadunhallinnan parantaminen. Uudistuksen tavoitteissa vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella.

Miksi opetuksen laatua pitää hallita

Rahoitus- ja säädösohjauksella vauhditetaan rakenteellista uudistusta ja toiminnan ja laadun parantamista. Rahoitus uudistetaan myös tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita kuten opetuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Toimilupien myöntämisessä korostuvat mm. toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökulmat.

Ammattikorkeakoululaissa 10 luvun 62 §:ssä Laadun arviointia kuvataan mm. seuraavasti: ”Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta.”

Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavalla rahoitus- ja säädösohjauksella pyritään vaikuttamaan mahdollisimman hyvään koulutuksen ja opetuksen laatuun ja sen kehittämiseen arviointien pohjalta. Mitä se hyvä opetuksen laatu sitten on?

Näkemyksiä yleisesti opetuksen laadusta

Laatu-käsite sinällään on jo vaativa ja moniulotteinen kuten myös ammattikorkeakoulussa tehtävä laatutyö. Onko opetuksen laatu huippulaatua, tasalaatua, asiakaslaatua, kustannustehokkuutta vai arvioinnin perusteella tehtyä kehittämistyötä muutoksen aikaansaamiseksi?
Riittävätkö laadun arvioinnissa määrälliset mittarit kuvaamaan opetuksen laatua vai pitäisikö samaan aikaan pitää laadullisia mittareita kuvauksen keskiössä.

Laatutyön ymmärrettävyyttä voi vaikeuttaa se, että tarkastelussa sekoitetaan usein keskenään sisällöllinen laatu (eli kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) ja laadun hallinta (eli miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan).

Oman haasteensa laatu-käsitteeseen ja sen ymmärrettävyyteen tuo vielä se, kenen näkökulmasta laatua tarkastellaan ja onko näkökulmissa ristiriitaa.

Esimerkiksi opetuksessa ja sen kehittämisessä on viime vuosina korostunut kokonaisuuksien hallinta, oppijakeskeisyys ja geneeristen taitojen kehittäminen eli ongelmanratkaisukyky, tiedon hankinta ja vuorovaikutustaidot.

Opetussuunnitelmia ja oppimista on uudistettu myös ammattikorkeakouluissa. Ajatuksena on se, että opiskelijat oppivat kokonaisuuksien hahmottamisen kautta paremmin asiantuntijoiksi kuin ”pänttäämällä” sirpalemaista tietoa.

Tavoite on, että opiskelijat itseohjautuvasti opettajan ohjauksessa ja ryhmässä työskennellen hakevat tietoa, käsittelevät, analysoivat ja liittävät yhteen oppimaansa. Näissä oppimisprosesseissa syntyy osaamista, joka pitää sisällään teoreettisen, käytännöllisen ja kokemustiedon eli vahvan asiantuntijan osaamispohjan.

Yleisesti ottaen AMK-opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen laatuun, mutta moni kaipaa kuitenkin enemmän perinteistä lähiopetusta ja pitää itsenäisen opiskelun osuutta jo liiallisena. Miten asian perusteleminen opiskelijoille on onnistunut eli se, että muutoksilla on tavoiteltu parempaa opetuksen laatua.

Opetuksen laatu Lapin AMKissa ─ sisällöllistä laatua vai laadunhallintaa?

Ammattikorkeakoululaissa edellytetään, että ammattikorkeakoulun on osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Lapin ammattikorkeakoulu on lyhyen toimintansa aikana rakentanut laatujärjestelmän, jonka ulkoinen arviointi toteutuu paraikaa Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston toimesta.

Laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan kehittämisen kokonaisuutta, joka muodostuu laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu seuraa, ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua.

Vilkasta laatukeskustelua on käyty eri tahoilla, kun on mietitty, millä tarkoituksenmukaisilla menettelyillä, prosesseilla ja järjestelmillä toiminnan taso ja laatu pidetään korkealla. Keskusteluja on käyty siitä, onko opetuksen laatutyö sisällöllistä laatua (kuinka hyvää ja korkeatasoista opetus on) vai laadun hallintaa (miten opetuksen taso pidetään korkeana ja kuinka sitä parannetaan). Puheenvuoroissa on tullut esille myös erilaiset näkökulmat ”laatutyö erillisenä toimintana” ja ”laatutyö on jokaisen normaalia työtä.”

Näiden kahden laatutyön ulottuvuuden yhteneväisyyttä voidaan kuvata niiden yhteen kietoutumisella ja käytännön esimerkillä.
Ammattikorkeakoulussa opetuksen laatutaso on opettajien ja asiantuntijoiden määrittelemä sisällöllinen kysymys, kun taas opetuksen laadun ylläpitäminen, seuranta ja arviointi sekä parantaminen ovat laadun hallintaan liittyvää toimintaa.

Sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteita, joissa onnistumista mitataan ja seurataan. Keskeisenä tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen, jolloin peilinä on tarkoituksenmukaisen toiminnan tavoitteet ja tarkoitus.

Esimerkkinä toimii opetuksen kehittämistyö, jossa ammattikorkeakoulun linjausten mukaisesti on tehty uudistamistyötä reilun kolmen vuoden ajan. Opetussuunnitelmat on uudistettu osaamisperustaisiksi ja oppimista organisoidaan ongelmaperustaisesti.

Syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa on käytössä osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja ongelmaperustainen oppiminen.

Lukukausisuunnittelu tehdään yhteisopettajuudessa huomioiden oppimisen ohjaus ja kehittävä arviointi. Opetuksen laadun sisällöllisiä asioita pyritään saamaan hallintaan asettamalla niille tavoitteet, joissa onnistumista mitataan, seurataan ja arvioidaan.

Yhtenä esimerkkinä tästä on yhteisesti sovittu tavoite ja tapa toimia; ”tavoitteena vuonna 2017 on, että lukukausisuunnittelu toteutuu yhteisopettajuudessa”. Lukukauden toteutussuunnitelmia katselmoidaan sisäisesti ja katselmointia varten on rakennettu yhteiset kriteerit, joiden perusteella voimme todentaa, että kaikissa koulutuksissa tehdään, kuten on yhdessä sovittu. Ja katselmointien avulla voimme ohjata ja tukea yhteisopettajuudessa toteutuvaa lukukausisuunnittelua kohti yhteistä tavoitetta.

Toinen esimerkki liittyy opiskelijoiden osaamisen arviointiin, jota opettajat toteuttavat. Arviointia ohjaa ammattikorkeakoululain 37 § ja Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. Hyvää laatua on näiden mukaan toimiminen. Opiskelijoilta kerättävä palaute tuottaa tietoa siitä, miten laadukkaasti toimitaan ja laadunhallinnan mukaisesti, mikäli huomataan laadukkaan toiminnan puutteita, niin niihin puututaan kehittämistoiminnalla ja esimiestyöllä.

Näin toteutuen laatutyö ei ole ammattikorkeakoulun perustehtävistä irrallaan olevaa ”laatutyötä”.

KIRJALLISUUTTA
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Viitattu 20.2.2017.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#a932-2014.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Korkeakoulutus. Viitattu 20.2.2017. https://karvi.fi/korkeakoulutus/
Koiso-Kanttila, P. & Paasivuori, R(toim.) 2008. Laatu ammattikorkeakoulujen menestystekijänä. Näkökulmia koulutuksen laatutyöhön. Stadia julkaisuja Sarja A: Tutkimukset ja raportit 12.
Opetus-ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen kehittäminen. Viitattu 20.2.2017. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/?lang=fi
Amk-opiskelijat tyytyväisiä opetuksen laatuun – opettajia vain on liian vähän. 12.11.2015. Viitattu 20.2.2017. http://yle.fi/uutiset/3-8445481



Mikä on tärkeää opiskelijan arjessa?

2.3.2017



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori.

Lapin AMKin opiskelijoita kysyttiin jo perinteiseen tapaan palautetta opiskelun ja opetuksen onnistumisesta. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä, jonka vastausaste oli 35 %. Vastausprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna mutta on edelleen webropol-kyselyksi kohtuullisella tasolla.

Tällä kertaa kyselyssä oli mukana uusi kysymys, mikä pisti yksinkertaisuudessaan miettimään: ”Mikä sinulle on tärkeää opiskelun arjessa”. Vastauksia tuli satamäärin, ja seuraavassa ryhmittelen niitä parhaan kykyni mukaan.

Opiskelijalle tärkeät asiat Lapin AMKissa ovat

1. Opiskelun ja yksityiselämän yhdistäminen

Tämän otsikon alle tyhjenee paljon vastauksia. Opiskelijat joutuvat turhan usein tilanteeseen, jossa työkuorma vaihtelee lukukauden mittaan ylityöstä tyhjäkäyntiin. Molemmat ääripäät rassaavat opiskelijaa. Tämä toivottavasti paranee tiimiopettajuuden myötä, kun opettajien käsitys kollegoiden tekemisestä paranee.

Toinen ilmeinen kipukohta on toiminnan suunnitelmallisuus. Jotta opiskelun ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu, on lähiopetuspäivät ja opintojaksojen sisällöt ja vaatimukset tiedettävä etukäteen. Kohtuullinen vaatimus, jonka eteen tullaan jotakin konkereettista tekemään vielä näiden lumien aikana. Lisäksi tiedonkulkuun muutosten sattuessa täytyy panostaa, eikä tämä nykymaailmassa taida ilman mobiilipalveluihin panostamista onnistua.

2. Yhteishenki

Yhteishenki on sikäli herkkä asia, että käskemällä sitä ei synny. Opintoja tukevan ilmapiirin synnyssä tuutoreilla on ilmeisen tärkeä rooli.

Vaikka opiskelijaelämä on tutkimusten mukaan kuivumaan päin, on yhteiselle vapaa-ajan toiminnalle paljon kysyntää, ja vapaa-ajan tilaisuuksien organisoinnissa opiskelijajärjestöt ovat tärkeimmät toimijat.

Oma eritysryhmänsä ovat suomea taitamattomat opiskelijat, joiden sosiaalinen elämä keskittyy opintojen ympärille muita voimakkaammin, ja tästä syystä myös vapaa-ajan palveluiden kysyntä keskimääräistä suurempi.

3. Kommunikaatio opiskelijan ja henkilökunnan välillä

Enemmistö nykyopiskelijoista on lapsesta saakka tottunut siihen, että heitä kuunnellaan, ja samaa he selvästikin odottavat myös AMKin henkilökunnalta. Edelleen odotukset opettajien läsnäoloon sekä fyysisesti että verkossa ovat korkeat, ja varsinkin opiskelijoiden kokemat pitkät reagointiajat heidän välittämiin viesteihin aiheuttavat harmitusta.

Keskeistä opiskelijoiden kanssa toimimisessa on arvostava kohtelu. Palautteen perusteella meillä on tässä suhteessa runsaasti sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Yksi vastaaja ilmaisi asian nasevasti kertomalla pitävänsä tärkeänä tunnetta siitä, että ”ollaan samassa veneessä”.

4. Raha

Rahahuolten pyöriessä mielessä on vaikea opiskella. Koska opiskelijoiden toimeentulo on usein kiinni opintotuesta, nousee tenttitulosten ja opintopisteiden kirjautuminen ajallaan hyvin korkealle opiskelijoiden tärkeysjärjestyksessä.

5. Monipuolisuus

Keskeinen syy hakeutua ammattikorkeakouluun on halu opiskella asiantuntijaksi käytännönläheisellä tavalla. Arvo Ylppö kertoi aikoinaan pitkän iän salaisuudeksi kaikkea kohtuudella periaatteen viskistä voihin saakka, ja samaa ohjenuoraa noudatellen opiskelijan ihannepäivään sopii klassista luennointia isossa ryhmässä, työelämävierailuja ja väliin jääneen luennon seuraamista kotisohvalta.

Jos pitäisi tiivistää opiskelijan tärkeänä pitämät asiat parin sanaan niin valitsisin sanat joustavuus ja opiskelijalähtöisyys. Tästä saa helposti kääntäen myös sen opiskelijan inhokin, mikä on ajallisesti ja paikallisesti sidottu, ja enemmän opettajan kuin opiskelijoiden intresseistä kumpuava koulutus.

Opiskelijan vuosipalaute sisältää opiskelijan tärkeänä pitämien asioiden lisäksi paljon muutakin kuten numeerisia arvioita mm. opintojen sisällöstä ja toteutuksesta, tukipalveluista ja oman osaamisen kehittymisestä. Ohessa Forestin Merjan laatima yhteenveto, mistä selviää tulosten kehittyminen pitemmälläkin aikajänteellä.

Opiskelijan vuosipalaute
AMK-KOULUTUKSET YHTEENSÄ 2014 - 2017

2016-17 vertailussa punainen=huonompi ja vihreä=parempi tulos


Taulukko Reijon blogi.gif


Lähtökohtatilanteeseen eli vuoteen 2014 verrattuna tulokset ovat kehittyneet aimo harppauksen ja myös edelliseen vuoteen verrattuna vihreää väriä vilkkuu enemmän kuin punaista. Erityiskiitoksen ansaitsee osa-alue ”opiskelu ja opiskelun tukipalvelut”, jossa kaikki mittarit ovat parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna.

Toisaalta takapakkia on otettu työelämäyhteistyössä, mikä nimenomaan ammattikorkeakoulussa täytyy aina olla opetuksen ja tutkimuksen lähtökohta.

Opiskelijan vuosipalaute 2017 sisältää runsaasti vapaata sanaa Lapin AMKin hyvistä ja huonoista puolista. Opiskelijoiden kunniaksi on sanottava, että kielenkäyttö on asiallista, ja mielipiteet pohditun tuntuisia.

Positiivisella reunalla tyypillisiä kommentteja oli hyvä ryhmähenki, ja hyvät mahdollisuudet monimuoto-opiskeluun. Negatiivisella laidalla selvästi ylitse muiden olivat lukujärjestysten epäluotettavuus ja arviointien venyminen.

Vuoden 2017 opiskelijan vuosipalaute luo tukevaa selkänojaa kohta alkavalle yhteishaulle.

Olen tässä viime päivinä äimistellyt puheita siitä, että Lapin AMKiin ei Meri-Lapissa kannattaisi hakeutua, koska ”kohta AMK kuitenkin loppuu ja kaikki siirtyy yliopistolle”. No eihän se näin kyllä mene.

Lapin AMKilla ja Lapin yliopistolla on pitkä kokemus keskinäisestä yhteistyöstä, enkä näiden kuuden vuoden aikana, kun itse olen siinä ollut mukana, ole koskaan havainnut yliopistossa pyrkimyksiä kaventaa AMKin opetustarjontaa sen paremmin Rovaniemellä kuin Meri-Lapissakaan.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että AMKin koulutustarjonta on naulattu kiinni meidän toimiluvassa, joka samanaikaisesti sekä antaa oikeuden että velvoittaa järjestämään koulutusta luvan mukaisesti.

Eli huoletta hakemaan myös Meri-Lapin toimipisteisiin, joiden toiminnan elinvoimaisuuden viimekädessä takaa koulutusten vetovoima, laadukas opetus ja työmarkkinoille sujuvasti sijoittuvat tutkintonsa suorittaneet. Näihin voimme kaikki omalla laadukkaalla työn jäljellä vaikuttaa.



Voiko työtä opinnollistaa? – Kokeiluja Lapin AMKista

23.2.2017



Helena Kangastie.jpg
TtM Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun opetuspäällikkö.

Miksi työtä pitäisi opinnollistaa?

Ammattikorkeakouluissa kehitetään perinteisten opiskelutapojen rinnalle vaihtoehtoisia tapoja opiskella.

Kehittämisen perustana on suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutos, ja siihen liittyvät vaatimukset työelämän ja koulutuksen vuoropuhelun tehostamisesta muutosten hallitsemiseksi. Vuoropuhelun tavoitteena on opiskeluaikojen lyhentäminen ja opiskelijoiden mahdollisen nopea siirtyminen työelämään.

Tavoitteena on myös jo koulutuksen aikana varmistaa opiskelijalle työelämäverkostoja, jotta valmistumisen jälkeen työllistymisen onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Mitä se tarkoittaa?

Työn opinnollistamisella tarkoitetaan vaihtoehtoista tapaa opiskella. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan työtä tekemällä.

Lähtökohtana on ajatus, että opiskelija oppii ja kehittyy monitasoisesti työtä tekemällä. Olennaista on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi opintoja. Osaamisessa huomioidaan myös tutkintomuotoisen koulutuksen ulkopuolella syntyvä osaaminen.

Työn opinnollistamisen tavoitteena on koulutuksen ja työn tekemisen saumaton yhdistäminen. Työn ajasta tulee koulun aikaa ja koulun ajasta työn aikaa. Opinnollistamisessa on siis kyse työssä kehittyvän osaamisen tunnistamisesta ja arvioinnista.

Miten se tehdään?

Opinnollistamisessa opiskelija on aloitteentekijä ja lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma osaamistavoitteineen ja arviointikriteereineen.

Opiskelija voi etsiä työstään kokonaisuuksia, joita ehdottaa opinnollistettavaksi. Tärkeää on, että opiskelija määrittää työpaikkansa kokonaiskuvan ja avaa toimenkuvansa ja työtehtävänsä nimenomaan osaamisena, ei työtehtävälistana. Ehdottamisen ja kuvaamisen jälkeen käydään yhteiskeskustelu opettajan, työpaikan yhteyshenkilön ja opiskelijan kesken ja sovitaan periaatteet ja työsuunnitelma.

Lapin ammattikorkeakoulussa on kokeiltu työn opinnollistamista kuudessa eri pilotissa. Pilottiemme nimissä, ”Rytinällä restonomiksi”, ”Rattaat pyörimään”, ”Tilipussi”, ”Sujuvasti sosionomiksi”, ”Maaseudun erilaiset polut” ja ”Osaajaksi työmaalle” tulevat hyvin esille opinnollistamisen tavoitteet ja tekemisen meininki.

Kokeiluja vetävät opettajat ovat miettineet uudenlaisia ratkaisuja ja hyödyntäneet jo kehitettyjä toimintamalleja valmistumisen vauhdittamiseen. Piloteissa on arvioitu syntyneen yhteensä yli 400 opintopistettä yhden vuoden aikana.

Kokeilu on loppusuoralla ja on raporttien kirjoittamisen vaihe. Kehittämiskokeilua tehdään näkyväksi ja levitettäväksi.

Vahvuutena työn opinnollistamisessa meillä on työelämäyhteistyö, koska toteutamme osaamis- ja ongelmaperustaista oppimista työelämäläheisesti yhdessä kumppaniemme kanssa. Haasteena olemme kokeneet työelämän ohjaamisen kehittävään arviointiin ja näyttöjen suunnittelun.

Mitä se vaatii?

Työn opinnollistamisen istuttaminen käytännön pedagogiseen työhön vaatii perehdytystä, kokeilukulttuuria ja käytännön työvälineitä ja ratkaisuja.

Uudenlaisen tavan lanseeraaminen ei ole helppo tehtävä. Ehkä lanseeraamista edistää, jos saamme tuotua pilottien avulla näkyväksi työn opinnollistamisen hyödyt eri osapuolille.

Opiskelijalle mahdollistuu työssä oppiminen ja opintojen tehokas suorittaminen loppuun tavoiteajassa. Opettajalle tarjoutuu mahdollisuuksia arvioida osaamisen kehittymistä suoritusten sijaan ja sitä kautta jää aikaa ohjaukselle. Työelämän ja koulutuksen vuoropuhelu lisääntyy, kun opinnollistamisen suunnittelua tehdään yhdessä. Ammattikorkeakoululle etuna on opintoprosessien tehostuminen.

Kirjallisuutta

Kotila, H. & Mäki, K. (toim.) 20125. 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Unigrafia :Helsinki.
Lapin ammattikorkeakoulun opinnollistamispilotit. http://www.amkverkkovirta.fi/lapin-ammattikorkeakoulun-opinnollistamispilotit. Viitattu 7.2.2017. 
Opi työssä- uusia toimintamalleja opintojen aikaiseen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Verkkovirta. Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. www.amkverkkovirta.fi. Viitattu 7.2.2017.
”Tehemä pois ” Rohkeasti, reippaasti ja osaavasti. http://www.amkverkkovirta.fi/%E2%80%9Dtehem%C3%A4-pois%E2%80%9D-%E2%80%93-rohkeasti-reippaasti-ja-osaavasti. Viitattu 7.2.2017.
Verkkovirta. Ratkaisuja työn opinnollistamiseen. Verkkovirta. Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä. www.amkverkkovirta.fi. Viitattu 7.2.2017.



Maalämpöpumppuja testaamaan akkreditoidulla laboratoriolla

8.2.2017



Ryynänen_Kai.jpg
Diplomi-insinööri Kai Ryynänen toimii lehtorina Lapin AMK:n teollisuus ja luonnonvara-alalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa sekä asiantuntijana Arctic Civil Engineering ACE tutkimusryhmässä.

Lapin AMK:lla on puolueeton yrityksistä riippumaton maalämpöpumppuihin erikoistunut testauslaboratorio Rovaniemellä.

Laboratorion toimintaa on parin viimeisen vuoden aikana vahvistettu ja tehty akkreditointiin tähtäävää kehittämistyötä. Akkreditointi tarkoittaa testaus-, tarkastus- ja sertifiointielinten pätevyyden toteamista.

Akkreditointiprosessin aikana on laboratorion toimintaa peilattu Testaus ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys standardiin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 sekä ILAC periaatteisiin mittaustulosten jäljitettävyydestä.

Tehdyssä akkreditoinnissa laboratorion toiminta on viritetty vastaamaan pätevyys standardin mukaisia laatuvaatimuksia. Tämä tarkoitti kaikkien toimintaa ohjaavien ohjeiden ja menetelmien läpikäymistä ja niiden arvioimista laadun näkökulmasta. Yhtään lappua ei jäänyt kääntämättä.

Erityisesti tarkasteltiin Lapin AMK:n johdon sitoutumista toimintaan sekä laboratorion henkilöstön teknisen osaamisen näkyvyyttä eri prosesseissa ja asiakirjoissa.

Maalämpöpumppuja testataan kansainvälisen standardin mukaan

Varsinainen maalämpöpumppujen testaus tehdään EN 14511:2013 standardien mukaan.

Lapin AMK:n laboratoriossa testit tehdään kahdella eri lämpötila alueella 0/35 °C sekä 0/55 °C. Valitut alueet mallintavat rakennuksen lämmityksen eri lämpötila alueita. Testauksessa maalämpöpumpulle määritellään lämpötilahyötysuhde eli COP arvo. Tämä tarkoittaa laitteesta saadun lämpöenergian suhdetta syötettyyn sähköenergian määrään.

Ulkopuolinen arviointi on haastavaa työtä

Suomessa kansallisen akkreditoinnin suorittaa Mittatekniikan keskuksen FINAS-yksikkö. Laboratorion toiminta perattiin kahden erityisasiantuntijan toimesta läpi. Prosessin aikana toimintaa ohjaavia ohjeita ja säännöksiä jumpattiin useaan kertaan laboratorion oman väen toimesta.

FINASin erityisasiantuntijat kävivät kaksi kertaa paikan päällä todentamassa johtamisjärjestelmää ja teknistä toimintaa. Heille toimitettiin nähtäville mittava määrä laboratorion toimintaa ohjaavaa materiaalia.

Akkreditoinnissa oppii itse eniten

Tehdyn työn aikana laboratorion tiimissä työskentelevät neljä henkilöä kävi läpi todellisen oppimisen prosessin. Matkan aikana huomattiin, ettei vissi puhe osaamisesta ja toiminnasta riitä, vaan on voitava osoittaa kaikki asiat paperilla erilaisissa toimintaohjeissa.

Laboratorion toiminnan voidaan sanoa kehittyneet aimo askeleen eteenpäin.

Työ ja osaamisen kehittyminen ovat vasta alussa. Tällä hetkellä akkreditoinnissa odotellaan FINAS arvioijien päätöksiä ensimmäisen vaiheen auditoinnista. Laboratorion saadessa luvan käyttää akkreditointia osoittavaa tunnusta, on varsinainen laatutyö vasta alussa. Toiminta tulee jatkumaan ja kehittymään eteenpäin. Tämän varmistaa vuosittaiset FINAS tarkastuskäynnit.

Uusia asiakkaita ja kansainvälistymistä

Prosessin myötä saadaan Suomeen akkreditoitu puolueeton maalämpöpumppujen testauslaboratorio standarditestejä varten. Laboratorio on valmis palvelemaan kotimaisia maalämpöpumpputoimijoita.

Seuraavassa vaiheessa toimintaa tullaan laajentamaan kansainväliselle tasolle eri maiden lämpöpumppulaboratorioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja toimijaverkoston luomisella. Siihen meillä Lapin AMK:n laboratorion toimijoilla on vahva intressi.

Tulevat kehittämiskohteetkin ovat jo mielessä. Seuraavaksi laboratorion toimintaa tullaan kehittämään uusille mittausalueille ja eri asioiden testaamiselle. Mietintämyssyn alla on ns. SCOP-testauksen aloittaminen jossain vaiheessa osana laboratorion toimintaa.

Kai Ryynanen lämpöpumppulaboratorio.jpg
Kuva. Lapin AMK:n lämpöpumppulaboratorio



Lumen ja jään avulla uutta oppimassa

2.2.2017



Ryynänen_Kai.jpg
Diplomi-insinööri Kai Ryynänen toimii lehtorina Lapin AMK:n teollisuus ja luonnonvara-alalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa

Lapin AMK:n rakennustekniikan koulutuksessa järjestetään kylmärakentamisen opetusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa.

Rakennustekniikassa asiaa opetetaan kylmärakentaminen nimisellä opintojaksolla. Opintojakso on jaettu kahteen eri osaan eli teemaan. Routarakentamisessa opiskelijat miettivät routaan liittyviä asioita ja perehtyvät esimerkiksi talojen routaeristeiden mitoittamiseen. Toisen osan teema on lumi- ja jäärakentaminen.

Lumi- ja jäärakentamisessa opiskellaan alan oppeja, joita tarvitaan, kun rakennetaan ammattimaisesti lumesta ja jäästä. Näitä oppeja tulevat rakennusinsinöörit voivat soveltaa esimerkiksi toimiessaan rakennustyömailla tai viranomaistehtävissä Lapin kasvavalla matkailualalla.


Lumestakin tekemällä voi oppia projektimaista toimintaa

Opintojaksolla rakennetaan vuosittain vaihtuvan teeman mukaan lumi- ja jäärakennelma kaupunkilaisten iloksi. Teeman alussa perehdytään lumi- ja jäärakentamisessa tarvittavaan insinöörimäiseen teoriaan ja rakentamisen tekniikkoihin. Opiskelijat tekevät opintojaksolla ns. CDIO-menetelmää soveltaen projektitehtävän. CDIO-menetelmässä määritellään – suunnitellaan – toteutetaan ja testataan tehtäviä asioita.

Kylmärakentamisen CDIO-projektin alussa määritellään mitä muotteja ja materiaalia on käytössä sekä sovitaan aikataulu. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat laativat piirrokset ja työsuunnitelman 5-6 hengen pienryhmissä lumi- ja jäärakennelmalle. Suunnitteluvaiheen lopulla rakennettava teos valitaan opiskelijoiden tekemistä suunnitelmista.

Valittu ja siis voittanut suunnitelma toteutetaan rakentamalla se opintojakson käytännön osassa maastossa. Rakentamiseen osallistuvat kaikki opintojaksolla mukana olevat opiskelijat yhdessä toimien.

Lumi- ja jääsaunan kylmistä löylyistä nauttimaan

Vuoden 2017 lumi- ja jäärakennelman teemana on Suomi 100 vuotta. Voittanut suunnitelma on lumi- ja jääsauna. Rakentaminen tapahtui Lapin AMK:n Rantavitikan kampuksen pihalle kolmen maastopäivän aikana. Saunassa on jääkiuas, jossa on myös oikeat jääkivet. Lauteet on tietysti tehty lumesta ja jäästä. Kiukaan kuumuus tai siis tässä tapauksessa kylmyys tehdään jään sisällä olevien led-valojen avulla.

Lumi- ja jääsaunan pihalle rakennettiin muutama lumi- ja jääveistos. Veistoksiin veistettiin esimerkiksi Suomi 100 vuotta Lapin maakunnan teema tehemä yhessä teksti. Alueella kokeiltiin jäärakentamista jäädyttämällä jäästä kartio.

Projektin testausvaihe jatkuu kunnes lumi- ja jäärakenteet sulavat tai muuten joudutaan poistamaan käytöstä muodonmuutosten vuoksi.

Oppimisen palaute on tärkeää

Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella lumi- ja jäärakentaminen muodostaa mukavan vastapainon luokkaopetuksen rinnalle. Opiskelijoiden mukaan on mahtavaa päästä itse tekemään asioita omilla käsillään: kerrankin näkee heti mitä on tekemässä ja oppimassa.

Opettajallekin aina uutta virtaa kylmästä

Opettajana minulle jää joka kerta hieno tunne, kun saa joka vuosi nähdä millä innolla opiskelijat tarttuvat päivittäin toimeen. Ainakaan rakennusinsinööriopiskelijat eivät pelkää kylmässä toimista. On hienoa saada olla mahdollistamassa erilaisia oppimistapoja uusien kylmien asioiden parissa.


Kai Ryynanen lumisauna1.jpg
Kuva 1. Kai Ryynänen toimissaan (lumikurssin 2017 kuvamateriaalia)

Kai Ryynanen lumisauna2.jpg

Kuva 2. Vuoden 2017 Lumi- ja jääsauna (Lumikurssin 2017 kuvamateriaalia)



Edellinen 1 2 3 ... 14 15 16 17 18 19 20 21Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK