kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Simulaatio monialaisen työskentelyn opetusmenetelmänä sosiaali- ja terveysalalla

3.6.2022



Viinosen, Kaukiaisen ja Katajamäen kasvokuvat vierekkäin.
Kirjoittajat työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulussa: YTM Sanna Viinonen (sosiaaliala), TtM Sirpa Kaukiainen (hoitotyö) ja fysioterapeutti YAMK Heli Katajamäki (fysioterapia).

Logo

 

 

 

MoniSote-hankkeen tavoitteena on ollut edistää sekä Lapin korkeakoulujen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista yhteistoimijuudessa että luoda valmiuksia työskennellä moniasiantuntijaisesti sitä edellyttävissä toimintaympäristöissä.

Hankkeessa tuotettiin 30 opintopisteen laajuinen monialainen ja -tieteinen opintokokonaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Käsittelemme tässä blogikirjoituksessamme hankkeessa toteutettua opintojaksoa Jaettu toimijuus ja toimintakäytännöt yhteisten asiakkaiden tukemisessa sosiaali- ja terveysalalla.

Opintokokonaisuus toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusten yhteistyönä osin monialaisena simulaatio-opetuksena.

Monialaisen työskentelyn kehittämislähtökohdat

Simulaatio opetuksessa tarkoittaa käytännön työelämän tilanteiden rakentamista opetustilanteisiin työn arkea vastaavaksi. Simulaatio-oppiminen perustuu konstruktivistiseen ja kokemuksellisen oppimisteorioihin.

Konstruktivistisen oppimisteorian mukaan oppiminen tapahtuu sosiaalisissa suhteissa aktiivisesti toimien. Kokemuksellisessa oppimisessa korostuvat aktiivinen kokeilu, oppijan kokemus tunteineen, monipuolinen reflektiivinen havainnointi sekä abstrakti käsitteellistäminen. (Kolb 1984.) Tämä kaikki on läsnä simulaatio-opetuksessa.

Simulaatio on monelle tuttu perinteisesti terveydenhuollon opetuksessa erityisesti lääke- ja hoitotieteissä, mutta se soveltuu myös laajasti monialaiseen työskentelyn ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Simulaation voi suunnitella opiskelijoiden tai työelämän oppimistavoitteiden mukaan ja se voidaan toteuttaa pienryhmissä tai laajemmalle joukolle. Osallistujat voivat ovat läsnä samassa tilassa, mutta toteutus on mahdollista myös etätoteutuksena suuremmalle ryhmälle. (Saaranen 2012, 28-31; Kekoni ym. 2021, sivut).

MoniSote-hankkeessa toteutimme etäsimulaation, jossa opiskelijat seurasivat simulaatiotilannetta etäyhteyksin.

Jaettu toimijuus ja toimintakäytännöt yhteisten asiakkaiden tukemisessa

Opintojakson osaamistavoitteiksi asetimme monialaisen työskentelyn osa-alueiden tunnistamisen ja niissä työskentelyn kehittymisen. Toinen tavoitteemme oli eri ammattikuntien roolin ja työntekijän oman näkemyksen merkityksen ymmärtäminen. Kolmanneksi keskityimme asiakkaan tukemiseen monialaisissa kohtaamisissa.

Opintojakso toteutettiin maalis-huhtikuussa 2022 Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen autenttisessa kotiympäristössä, jossa on etätoteutukseen soveltuva ajantasainen video- ja audiovälineistö etätoteutuksen vaatimine ohjelmineen.

Viisi henkilöä kuvitteellisen keittiön pöydän äärellä simuloidussa kotiympäristössä.
Kuva 1. Simulaatio-opetuksen näyttelijät ja opiskelijat

Simulaatiotapaukseksemme kirjoitimme monialaista kohtaamista ja yhteistä tuen tarpeen arviointia vaativan tilanteen. Tapauksessamme oli pääroolissa ikääntynyt Erkki kotiuttamispalaverissaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Erkki palasi kotiin muistisairaan Eila vaimonsa luo.

Opiskelijat seurasivat toteutettua simulaatiota suorana videolähetyksenä Teamsin kautta jokainen omalla tahollaan. Itse simulaatiossa osallisina olivat kaksi simulaationäyttelijää Erkin ja Eilan rooleissa sekä kolme eri alojen opiskelijaa: alkuvaiheen sosionomiopiskelija sekä päättövaiheen fysioterapeutti- ja terveydenhoitajaopiskelijat.

Simulaation tavoitteina olivat sosiaali- ja terveysalojen toimintakäytäntöjen rajapintojen tunnistaminen, ammatillisten roolien merkitys monialaisessa työssä sekä vuorovaikutus ja asiakkaan toimijuuden tukeminen moniammatillisessa kohtaamisessa.

Nurmi ym. (2013) sekä Saaranen (2012) vaiheistavat simulaatio-opetuksen 3 - 6 osakokonaisuuteen, joita simulaation toteutuksessa mukailimme. Valmistauduimme simulaatioon opettajatiimissä luomalla skenaarion ja tarkentamalla simulaation oppimistavoitteet. Opiskelijoilla simulaatiota edelsi moniammatilliseen yhteistyöhön perehtyminen opintojakson kirjallisuuden myötä.

Itse simulaatio vei noin 30 minuuttia, jota ennen ja jonka jälkeen käytiin sekä pienryhmissä että yhteisesti tilannetta reflektoivat keskustelut. Keskusteluiden ytimessä olivat opintojakson tietopohja sekä osapuolten simulaatiossa heränneet ajatukset ja tunteet.

Opiskelijoiden kokemukset simulaatiosta

Opiskelijapalauttessa kysyimme opiskelijoiden kokemusta simulaatio-opetuksesta, simulaatiopäivälle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä opiskelijoiden kehittämisehdotuksia moniammatillisuuden sekä simulaatio-opetukseen. Opiskelijapalautteen (N=10) mukaan simulaatio koettiin aktivoivana, mielenkiintoisena, mielenpainuvana ja erilaisena oppimisen tapana.

Käytyjä reflektiivisiä keskusteluja sekä teoriaan perustuvaa analyysiä vastanneet opiskelijat pitivät hyvänä tapana opettaa ja oppia. 90 prosenttia vastanneista totesi simulaatiolle asetettujen tavoitteiden toteutuneen. Kehittämispalautteissa opiskelijat toivat esiin ideoitaan simulaation käyttömahdollisuuksia työelämäkäytäntöjen kehittämiseen sekä toiveitaan jo opiskeluaikaisista monialaisista simulaatioista.

Opettajien kokemukset monialaisesta simulaatiosta

Opintojakso ja siihen liittynyt simulaatio toteutettiin hankkeessa monialaisena yhteistyönä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Kokemuksemme mukaan monialaisessa työskentelyssä sosiaali- ja terveysalan työkentillä sekä opetuksessa onnistunut yhteistyö vaatii erityyyppisiä rajojen ylittämisiä (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019, 31).

Opettaja, siinä missä sairaanhoitaja tai sosiaaliohjaaja asiakastyössäänkin, edustaa omaa ammattikuntaansa ja ammatillista orientaatiotaan. Yhteistyö vaatii erilaisten kulttuuristen rajojen ylittämistä. Yhteinen suunnittelu ja monialaisen asiantuntijahorisointin näkymän säilyttäminen vaati keskustelua, aikaa ja rohkeutta sekä ammatillista itsetuntoa kyseenalaistaa aiemmat näkemykset ja oletukset työstä.

Mönkkönen ym. (2019, 31) on nimennyt tämän asenteellisen rajojen ylitykseksi. Opettaja on peruskoulutuksessa omaksunut oman alansa tietoperustan ja tavan tarkastella asiakkaan hyvinvointia ja siihen liittyviä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämän monialaisen simulaation äärellä olimme opettajina ammatillisten rajojen ylityksen edessä.

Totesimme yhteisesti että yhteissuunnittelussa opettajan oma ammatillinen orientaatio sekä substanssiosaaminen on vahvuus. Onnistuneen yhteistyön etuna opetuksen suunnittelussa on osallistujine vahva pedagoginen osaaminen sekä hankeyhteistyön myötä syntynyt avoimuus ja luottamus toisen asiantuntemukseen ja työskentelytapaan.

Lopuksi

MoniSote-hanke on mahdollistanut yhteistyöskentelyn opetuksen monialaiseksi integroimiseksi esimerkiksi monialaisten simulaatioiden parissa. Edellytykset erityyppisten simulaatioiden järjestämiseen monialaisenakin opetustilanteina sekä perus- että täydennyskoulutuksessa ovat laajat.

Lapin ammattikorkeakoulussa on kattavat ja toimivat simulaatioympäristöt ja esimerkiksi etäsimulaatioiden järjestämiseen vaadittava välineistö ja osaaminen. MoniSote-hankkeenkin luomalla pohjalla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden moniammatillista osaamista sekä työelämäyhteistyön kehittämistä on Lapin ammattikorkeakoulussa hyvä jatkaa.

Hanketoimijat

MoniSote-hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka päätoteuttajana on Lapin yliopisto sekä osatoteuttajina Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan 1.1.21 - 30.6.2022 välisellä ajalla.

Lähteet

Kekoni, T.; Mönkkönen, K.; Silen-Lipponen, M.; Tiihonen, M. & Saaranen, T. Moniammatillinen suursimulaatio opiskelijoiden oppimisen näkökulmasta. Janus vol. 29 (4) 2021, 366-385.

Kolb, D. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and Development, Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall.

Mönkkönen, K.; Kekoni, T. & Pehkonen, A. Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus 2020. Helsinki.

Nurmi, E., Rovamo, L. & Jokela, J. 2013. Simulaatiotilanteiden suunnittelu. Teoksessa: Rosenber, P., Silvennoinen, M., Mattila, M-M. & Jokela, J. Simulaatio oppiminen terveydenhuollossa. Ranta, I. (Toim.) 91-93

Saaranen, T, Paakkonen, H., Vaajoki, A., Aura, A. & Tossavainen, K. 2012. Simulaatio-oppiminen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella – tavoitteena vuorovaikutustaitojen ja potilasturvallisuuden kehittäminen. Pro terveys. 1/2012 28–31.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Monimuotoiset oppimisympäristöt oppimisen tukena

1.6.2022



Halttusen ja Majalan kasvokuvat vierekkäin.
YTM Sari Halttunen ja YTM Johanna Majala toimivat sosiaalialan lehtoreina Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Oppimisympäristöt opettajana, opettaja ohjaajana?

Sosiaalialan koulutuksessa olemme pohtineet, miten erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat ja tukevat monimuotoista oppimista perinteisen luokkaopetuksen sijaan ja rinnalla.

  • Miten oppimisympäristöt sekä tavat opettaa tukevat erilaisia oppijoita?
  • Voiko opetusta elävöittämällä, käyttämällä ja yhdistämällä monenlaisia pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja muuttaa heidän rooliaan enemmän kuulijasta osallistujaksi?

Ajatuksellisena lähtökohtana on saada opiskelija aktiiviseksi tiedon hankkijaksi toiminnallisen tekemisen ja tiedon itsenäisen hankkimisen kautta. Oppimisen voi nähdä laajana, fyysisestä tilasta riippumattomana prosessina, jossa opettajalla on vahva ohjaava rooli.

Oppimisen näkökulmia ja opettajan rooli ohjauksessa

  • Onko mahdollista, että opettaessamme toiselle jotakin estämme häntä itse oppimasta sitä?

Opetuksessa lähtökohtana on hyvä olla oppilaan aktiivinen ja aloitteellinen rooli, jolloin opettajan roolina on toimia tukijana ja ohjaajana. Opettajan tehtävänä on toimia oppijan kasvun tukemisen lisäksi motivoijana. Opettajalta tämä edellyttää ihmissuhdetaitojen lisäksi aitoa kiinnostusta opiskelijoista.

Yhtenä opetus- ja ohjaustoiminnan tavoitteena on kehittää ja lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja suhdetta tietoon sekä asiantuntijamaista työskentelytapaa mahdollisimman aidoissa oppimisympäristöissä. Opettajan ja opiskelijan yhteistyö, oppimisen ohjaaminen sisältää tiedon luomista, ongelmanratkaisua ja asiantuntijuuden kehittymistä vuorovaikutuksessa. (Luettu 21.4.2022 http://positiivarit2014.blogspot.com/p/opettajana-ohjaajana.html.)

Opettajan työssä tulevaisuusnäkökulma on välttämätön, koska tulevaisuuden hahmottaminen vaikuttaa tämän hetken valintoihin opettajan työssä. Tavoitteena on turvata opiskelijoille valmiuksia, joilla he kohtaavat tulevaisuutensa, josta ei vielä ole varmaa tietoa. (Patrikainen 2009, 20.)

Kompleksisessa yhteiskunnassamme, jossa muuttuvat kiihtyvällä tahdilla niin arvot, elinolosuhteet, koulutukselliset ja ammatilliset rakenteet, työelämän vaatimukset kuin teknologian mahdollisuudetkin. Näiden lisäksi työntekijöiden erilaistuminen, kriisit ja globaalin maailman muutokset ovat todellisuutta. (Luukkainen 2005, 144; Patrikainen 2009, 20).

Monialaiset oppimisympäristöt yhteisenä kehittämisen kohteena

Lapin ammattikorkeakoulussa on jo pitkään toiminut monialaisina opiskelijoiden avoimina oppimisympäristöinä ja harjoittelupaikkoina Kemissä Hyvinvointipysäkki (hoitotyön sekä vanhustyön koulutusohjelmien oppimisympäristönä) ja Rovaniemellä Hyvinvointipiste Vire (hoitotyön, liikunnan ja fysioterapian koulutusohjelmissa).

Sosiaalialan koulutuksessa on nähty tärkeänä laajentaa ja kehittää Hyvinvointipysäkki-toimintaa myös sosiaalialan oppimisympäristönä. Sosiaalialan oppimisympäristöjä ovat perinteisten luokkatilojen ohella kotiympäristö, aistihuone ja toiminnallinen tila.

Lisäksi oppimisympäristönä voi olla luonto, jolloin käytössä on luontolähtöiset oppimismenetelmät. Sosionomikoulutuksessa ekopsykologisina menetelminä voidaan nähdä esimerkiksi eläinavusteiset menetelmät, maatilojen ja puutarhojen käyttäminen kuntouttavana toimintana sekä erilaiset luontotyypit kuntouttavina ympäristöinä. (Luettu 21.4.2022 https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat)

Hyvinvointipysäkki yhteistyön mahdollistajana

Hyvinvointipysäkki-toiminta tapahtuu opettajien ohjauksessa, osana eri opintojaksojen kokonaisuuden toteuttamista. Hyvinvointipysäkki-toiminnan vahvistaminen sosionomikoulutuksessa laajentaa opiskelijoiden mahdollisuutta monialaiseen oppimiseen. Tämä tarkoittaa eri koulutusohjelmien välisen yhteistyön lisäämistä, esimerkiksi sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden toteuttamat ikäihmisten hyvinvointi-ikäterveys -kyselyissä.

  • Voisiko Lapin ammattikorkeakoulussa kehittää Hyvinvointipysäkki-toiminnan alle laajemmin eri koulutusohjelmien välistä yhteistyötä, koskemaan koko ammattikorkeakoulua?

Opinnollistaminen oppimisympäristöissä

Hyvinvointipysäkki-toiminnassa yhtenä näkökulmana on myös opintojen opinnollistaminen. Tämä tarkoittaa työelämässä tapahtuvan oppimisen hyödyntämistä korkeakouluopinnoissa, esimerkiksi silloin kun tehdään ohjatusti harjoitustöitä työelämälle tai hankkeille.

Kotila (2017) on määritellyt opinnollistamista seuraavasti: Työn opinnollistaminen on uusi, vaihtoehtoinen tapa opiskella ammattikorkeakoulussa. Oppiminen viedään luokkahuoneista työpaikoille. Tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja kytkemällä työelämässä hankittua kokemusta aiheeseen liittyvään tietoperustaan. Työn opinnollistaminen edistää työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja nopeuttaa opintojen etenemistä ja tutkintoon valmistumista.

Opinnollistamisen ideana on koulutuksen ja työn tekemisen ketterä yhdistäminen eli työnteon ja korkeakouluoppimisen kytkeminen yhteen.

  • Voisiko työn ajasta tulla koulun aikaa ja koulun ajasta työn aikaa?

Siinä tilanteessa ei enää olisi kahta aikaa, jotka kilpailevat toisiaan vastaan. Opinnollistamisen lähtökohtana on ajatus, että työtä tekemällä opitaan ja kehitytään hyvin monitasoisesti. Käytännön työssä esiin nousevat kysymykset ja työtä ohjaavat teoriat yhdistyvät korkeakoulun antamaan pohjaan. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu työelämäyhteistyö sekä työelämäläheisissä oppimisympäristöissä hankittava osaaminen (Jankkila & Kangastie 2014, 5).

Lopuksi

Opetusala muuttuu oppisympäristöjen laajenemisen, sähköisen viestinnän lisääntymisen, yksilöllisten koulutustarpeiden ja median roolin kasvun myötä.

  • Pitäisikö oppilaitoksen olla pienoismalli ja peili yhteiskunnasta, joka ohjaa opiskelijoita toimimaan sen prosesseissa?

Siihen opettaja tarvitsee kykyä ja halua ymmärtää ja analysoida yhteiskuntaa, sietää muutosta ja kyetä elämään muutospaineiden keskellä vaikuttamalla aktiivisesti muutosten suuntaan. Opettajan tulisi muistaa mennyttä, havainnoida ja ymmärtää nykyhetkeä ja tarkastella ja pitää huolta tulevaisuudesta (Luukkainen 2005, 144-145).

  • Kuulostaako tämä vaativalta ja moniulotteiselta?

Lähteet

Jankkila, H. & Kangastie, H. (toim.). 2014. Työelämälähtöisyys ja -läheisyys Lapin ammat-tikorkeakoulussa: Toimintamallin avaus. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 21/2014. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Luettu 21.4.2022 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-045-3

Hyvinvointipiste Vire: Hyvinvointipiste Vire - Lapin AMK

Hyvinvointipysäkki: Hyvinvointipysäkki - Lapin AMK

Kotila, H. 2017. Verkkovirta – työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä hankkeen taustaa ja alustavia tuloksia. Teoksessa Kangastie, H (toim.) Työtä opinnollistamassa. Sarja B. Tut-kimusraportit ja kokoomateokset 12/2017. Haettu 22.4.2022. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aa1afad0-48c5-43f5be30-1bbb7d205f75

Luukkainen, O. 2005. Teoksessa Luukkainen, O. & Valli, R. (toim.) Kaksitoista teesiä opet-tajalle. Otava. Jyväskylä.

Menetelmät (gcfinland.fi)

Opettajan monet roolit ja tehtävät: Opettajana ohjaajana (positiivarit2014.blogspot.com)

Patrikainen, R. 2009. Opettajan ja ohjaajan professio. Teoksessa Blomberg, Komulainen, Lange, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen. Opettajuuteen ohjaaminen. PS-Kustannus. Jyväskylä.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Positiivisesta johtamisestako avain hyvinvointiin

30.5.2022



Kirjoittajien kasvokuvat, Helena Kangastie, Tuulikki Keskitalo, Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen..
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School / hankkeen koordinaattori; Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Lapin AMK Master School /hankkeen asiantuntija; Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School / hankkeen asiantuntija; Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School/hankkeen asiantuntija

Taustaa

Pohjoisen johtamisen foorumi (POJOF) -hankkeessa päätavoitteena on rakentaa johtamisverkosto, jossa on mukana lappilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden edustajia. Tavoitteena on kehittää myös johtamiskäytäntöjä siten, että johtamisosaamisen vahvistaminen luo tuottavuutta ja työhyvinvointia alueen yrityksiin.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa järjestetään erilaisia toimenpiteitä, kuten johtamisvalmennuksia, kehitetään johtamisen menetelmiä ja jaetaan tietoa johtajuuteen liittyvistä ilmiöistä seminaarien avulla. Samalla luomme johtamisverkostoa tukemaan verkoston jäsenten vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa myös jatkossa.

Hankkeen toinen seminaari järjestettiin maaliskuussa 2022 hybriditilaisuutena. Tilaisuuden pääteemana oli Kestävä menestys – positiivisesta johtamisestako avain hyvinvointiin? Seminaarissa halusimme yhdessä osallistujien ja alustajien kanssa etsiä vastausta kysymykseen.

Aiheeseen johdattelevan inspiraatio puheenvuoron piti Suomen historian professori Juha Siltala, joka tarkasteli johtamista rajojen asettamisen ja toivon herättämisen näkökulmista. Tämän jälkeen saimme kuunnella työelämäasiantuntijaa, toimitusjohtaja Keijo Posiota, joka alustuksessaan pohti vahvuuksien yhteyttä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Keynote-puheenvuoron piti Lapin yliopiston lehtori, kasvatustieteen tohtori Sanna Hyvärinen, aiheenaan Hyvinvointi keskiössä: vahvuusperustaisuuden hyödyntäminen työssä.

Puheenvuorojen välissä oli vapaata keskustelua pöytäryhmittäin sekä etäosallistujien kesken chatissa aiheiden tiimoilta. Tavoitteena oli herätellä keskustelua siitä, miten asiat näyttäytyvät arkipäivän johtamisessa.

Johtamisen fokuksena: Merkityksellisyys

Juha Siltala pohti puheenvuorossa ihmisen kaipuusta saada tunnustusta tekemästään työstä. Samalla hän näkee, että johtaja on tehtävässään puun ja kuoren välissä tasapainoillessaan organisaation tulosodotusten ja työntekijöiden resurssointi odotusten ristipaineessa.

Kuva 0 Pojof touko 2022.jpg
Kuva 1. Mitä voidaan tehdä tasapainoiltaessa organisaation tulosodotusten ja työntekijöiden resurssointiodotusten ristipaineessa. (Siltala, J.2022. Luentomateriaalia)

Siltalan mukaan johtajan on muutettava tulosodotukset työntekijän kannalta innostaviksi. Tuottavimmissa organisaatiossa, työntekijät kokevat olevan turvassa. Onkin tärkeää, että työntekijät kokevat organisaation tavoitteet innostaviksi ja saavutettaviksi. Tavoitteiden riittävän korkea taso antaa myös mittarin työntekijälle, jota kautta hän voi säädellä omaa tekemistään suhteessa organisaatioiden ja työyhteisön tavoitteisiin.

Johtamisen arki: Tarinoita ja tekemistä

Työelämän asiantuntija Keijo Posio tarkasteli omassa alustuksessaan vahvuuksia ja niiden yhteyttä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Posion mukaan johtajana ja työntekijänä ei voi suoraan hypätä tulokseen, vaan tulos edellyttää tekemistä ja työn merkityksen ymmärtämistä asiakkaan kokeman hyödyn kautta. Työ (johtajan tai työntekijän) ei siis suoraan johda tulokseen, vaan tuloksen kannalta merkityksellistä on johtajien ja työntekijöiden panos, joka johtaa asiakkaan kokemaan hyötyyn, ja sitä kautta vasta tulokseen.

Usein prosessi nähdään varsin suoraviivaisena, mutta vaiheita ei voi sivuuttaa hyppäämällä suoraan tekemisestä tulokseen. Johtamisessa on hyvä tiedostaa myös työntekijöiden näkökulmasta asioiden tuntuminen, näyttäminen ja kuulostaminen. Kun edetään kohti tavoiteltua tulosta, niin johtamisessa on hyvä huomioida työntekijöiden kertomaa arjen tarinaa eli, miltä asiat tuntuvat, miltä ne näyttävät ja miltä ne kuulostavat.

Kuvassa on aukikirjoitettuna tuloksen syntyminen palveluprosessissa.
Kuva 2. Tulos syntyy tekemällä asiakkaan näkökulmasta merkittäviä asioista. (Posio, K. 2022. Luentomateriaalia)

Puheessaan Posio korosti toivon antamista ja yhdessä sen etsimistä työyhteisössä. Etsimisen matkalla auttaa, kun arjen johtamisessa sanoitetaan toimintaa ja kerrotaan yhteisiä tarinoita. Näin tehdään jokaisen työpanos arvokkaaksi ja merkitykselliseksi organisaation olemassaolon ja tuottavuuden näkökulmasta. Etenkin yhteiskunnallisesti haastavina aikoina ja esimerkiksi etätyötä tehdessä tätä ei voi liikaa korostaa.

Johtamisen arvoperusta: Moraalinen kompassi

Lapin yliopistosta kasvatustieteiden tohtori Sanna Hyvärinen avasi omassa puheenvuorossaan hyvinvoinnin yhteyttä vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen työssä. Ajattelun taustalla vaikuttaa positiivisen psykologian pääoman osa-alueet sekä eri vahvuusluokkien pääoma-alueet (kuva 3). Perinteisesti työelämässä on keskitytty tarkastelemaan taloudellista, inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Vahvuusajattelu on tuonut mukaan pohdinnat itseluottamuksen, toivon, optimismin ja resilienssin merkityksestä hyvinvointiin ja työssä menestymiseen.

Kuvassa on avattu vahvuuksia positiivisen psykologian pääomana ja sen osa-alueina.

Kuva 3. Vahvuudet pääomana. (Hyvärinen, S 2022. Luentomateriaalia)

Positiivinen psykologia nostaa esille pohdinnan siitä, keitä olemme, mitkä ovat vahvuutemme sekä mitkä piirteemme auttavat hyvinvoinnin ja onnellisuuden tuottamisessa ja tukemisessa. Vahvuuksien hyödyntämistä työelämässä korostetaan sen yhteydestä flow-ilmiöön, innostumiseen ja uppoutumiseen työn tekemisessä. Ihmisellä on mahdollisuus kokea aitouden ja hallinnan tunteita hyödyntäessään omia vahvuuksiaan. Tämä mahdollistaa voimaantumisen ja hallinnan tunteen. (Uusiautti 2019, 93.)

Kuvassa on esitetty viisi vahvuuksien hyödyntämisen ulottuvuutta.
Kuva 4. Hyödynnä työelämän vahvuutesi (Hyvärinen, S 2022. Luentomateriaalia)

Uusiautti (2019) on kokoamiensa tutkimusaineistojen pohjalta todennut vahvuuksien ilmenevän henkilökohtaisella tasolla neljässä ulottuvuudessa: motivoituneisuuden tuottama merkityksen kokemus, kompetenssin muodostamina onnistumisen kokemuksina, työn tekemisen myönteisinä uppoutumiskokemuksina ja optimistisuutena.

Yllä kuvatut ulottuvuudet toistuvat myönteisissä työnteon kuvauksissa ammatista riippumatta. Lisäksi viidentenä ulottuvuutena on työyhteisö, jonka merkitys täytyy ottaa huomioon. Harva työskentelee täysin yksin. Työyhteisössä työkavereilla on mahdollisuus joko vahvistaa tai rajoittaa myönteisiä työelämän kokemuksiamme. (Uusiautti 2019, 84.)

Uusiautti (2021) on kuviossaan avannut vahvuuksien yhteyttä yksilö- ja työyhteisötekijöihin.

Kuvassa esitetään nelikenttäkuviolla myönteisiä ja kielteisiä yksilö- ja työyhteisötekijöitä ja niiden seurauksia työelämässä menestymisessä.
Kuvio 1. 

Yksilön ja työyhteisön tekijöiden kielteiset tai myönteiset ääripäät, voivat tuottaa erilaisia seurauksia yksilö ja työyhteisön tasolla. Kun yksilö- ja työyhteisö tasolla vaikuttaa kielteiset tekijät niin tämä voi näkyä yksilön itsensä ja työyhteisön väheksyntänä. Kun molemmat tekijät puolestaan ovat myönteisiä, voi työssä kokea innostumista ja työniloa.

Myönteiset yksilö- ja työyhteisötekijät mahdollistavat aidon menestysprosessin. Jotta flow -ilmiötä ja työniloa voi saavuttaa ja sitä voi syntyä, tarvitaan Juha Siltalan sanoin lannistavien tavoitteiden muutamista innostaviksi ja osaamisen kannalta sopiviksi tavoitteiksi.

Johtamisen lopputulema: Autenttinen johtajuus

Monimutkaisessa ja kompleksisessa työelämässä esille ovat nousseet vaateet keskittymisestä sellaisiin asioihin, jotka rakentavat aitoa johtamista ja johtajuutta, ylläpitävät ja edistävät toivoa, luottamusta sekä optimismia. Autenttista johtajuutta voidaan tarkastella yksilön eli johtamistyötä tekevän johtajan näkökulmasta neljän elementin avulla.

Itsensä tiedostaminen ja itsetuntemus johtamisen näkökulmasta pitää sisällään omien heikkouksien ja vahvuuksien tuntemisen sekä arvot, uskomukset ja tunteet sekä sen, miten ne vaikuttavat toisiin ihmisiin. Ihmissuhteiden läpinäkyvyyteen sisältyy vilpittömyys ja avoimuus tiedon, ajatusten ja tunteiden jakamisessa vastavuoroisesti ja molemminpuolisesti. Johtajan avoimuus ja rehellisyys antaa luvan johdettaville toimia samoin. Tasapainoiseen tiedonkäsittelyyn kuuluu avoin ja ennakkoluuloton suhtautuminen omista ajatuksista poikkeaviin erilaisiin mielipiteisiin. Siihen sisältyy myös kyky ja lupa kyseenalaistamiseen. Sisäistetty moraali rakentuu itsesäätelylle ja sen perustana on omien arvojen sisäistäminen ja niiden mukaan toimiminen. Toiminta on riippumaton ulkoisista tekijöistä. (Komulainen 2018.)

Kuvassa on selitetty autenttisen johtajuuden perusteita.

Kuva 5. Autenttinen johtajuus. (Hyvärinen, S 2022. Luentomateriaalia)

Autenttinen johtaminen on täten mitä suurimmassa määrin arvojohtamista. Oppimisella on suuri merkitys autenttisessa johtajuudessa ja sen kehittämisessä. Tilanteet arjen johtamistyössä tarjoavat mahdollisuuden kokeiluille, tilanteiden arvioinnille ja myös oman toiminnan pohdinnalle. On tarpeen pohtia, mitkä arvot ohjaavat johtamistyötäni, kohtaanko johdettavia avoimesti ja kuunnellen.

Johtamisen ajattelutapa: Keskinäinen ymmärrys

Puheenvuorojen välissä oli mahdollisuus keskustella pienryhmässä puheenvuoroihin liittyvistä aiheista. Keskustelujen käynnistäjänä toimi yhteinen tehtävä. Siltalan puheenvuoron jälkeen osallistujat saivat ensin tuottaa avainsanoja vastaamalla kysymykseen: Miten johtajana/esihenkilönä edistät toiveikkuutta organisaatiossasi. Kuvassa 6 on Mentimeter -sanapilvi osallistujien tuottamista ideoista.

Kuvassa on sanapilven avulla esitettyjä erilaisia vastauksia toiveikkuuden edistämiseen organisaation johtamisessa ja esimiestyössä.

Kuva 6. Mentimeter-sanapilvi: Miten johtajana/esihenkilönä edistät toiveikkuutta organisaatiossasi.

Osallistujien vastauksissa tuli vahvimmin esille tuen tarjoaminen työntekijöille esimerkiksi “oppimista kannustamalla” ja “keskustelun helppoudella ja kuuntelulla”. Myös ilmapiiriin on johtajana hyvä kiinnittää huomiota, kuten osallistujien vastaus “luottamus ja avoimuus” osoittaa. Toki luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä rakennetaan vuorovaikutuksessa, jolloin työyhteisössä vuorovaikutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Osallistujat näkivät myös omasta itsestä ja omasta jaksamisesta huolehtimisen keinona edistää toiveikkuutta organisaatiossa.

Webinaarin aiheissa yhteen kiinnittävänä elementtinä korostui dialogin tarve arjen johtamistyössä. Dialogissa pyrkimyksenä on ymmärtää toisten näkemyksiä sekä luoda merkitystä asioille, jotka ovat toiminnan kohteena. Jotta päästäisiin onnistuneeseen dialogiseen keskusteluun, tulee seuraavien edellytysten täyttyä. Ensinnäkin lähtökohtana on, että dialogiin osallistuvat ovat tilanteessa tasa-arvoisia. Toiseksi dialogin rakentuminen perustuu toisten näkökulmien aktiiviselle sekä myötäelävälle kuuntelemiselle ja osallistujien tulee olla avoimia tarkastelemaan ja kyseenalaistamaan omia taustaoletuksiaan. Lisäksi dialogi edellyttää, että keskustelussa vallitsee keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. (Holm, Poutanen & Ståhle 2018.)

Dialoginen johtajuus antaa johtajalle tietoa työntekijöiden näkemyksistä, samalla kun työntekijöiden osallistaminen edistää heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen sekä vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Lopuksi

Pojof-seminaarin jälkeen keräsimme myös palautetta osallistujilta palautelomakkeen avulla. Kaiken kaikkiaan seminaari koettiin antoisana ja lämminhenkisenä tilaisuutena, ja yleisö nautti erityisesti inspiroivista puheenvuoroista sekä mahdollisuudesta keskustella muiden osallistujien kanssa.

Avoimissa palautteissa tuli esille muun muassa seuraavia huomioita:

“onnistuitte hyvin” “hyviä puheenvuoroja” “inspiroivia ajatuksia” “työelämälähtöistä”

“erinomainen seminaari, täyttä ja niin tärkeää asiaa, hienoa kun pääsee myös verkostoitumaan”

“Hyvin! hyviä puheenvuoroja, loistavaa keskustelua ryhmissä, ihanat seminaarimateriaalit-tästä otetaan mallia, HYVÄ PÄIVÄ!"

Jatkossa toivottiin hyvin samanlaista sisältöä: inspiroitumista arjen keskellä!

Lähteet

Holm, R., Poutanen, P., Ståhle P. 26.11.2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Viitattu 11.5.2021 https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisenvuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/

Komulainen, K. 2018. Autenttinen johtaminen kompleksisen maailman pyörteissä. Haettu 22.4.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833742.

Uusiautti, S.2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S. 2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Virtauksesta suvantoihin – kohtaava ja läsnä oleva johtaminen
Kangastie, H. & Rautio, K. 2021. Työpajat johtamisen ja foorumin kokoamisen ja kehittämisen toimintatapana
Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä
Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2022. “Puolimatkan krouvissa" – POJOF-hankkeen kehittämistoiminnan prosessiarviointia ja sen tuloksia.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osatyökykyisten palvelupolkujen tunnistaminen palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa

25.5.2022



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin: Helena Kangastie, Pauliina Keskinarkaus ja Heikki Pantsar.
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu; Pauliina Keskinarkaus, HTM, suunnittelija, Lapin yliopisto; Heikki Pantsar, YTM, suunnittelija, Lapin yliopisto

Oste logokokoelma.jpg

Taustaa

Lapin korkeakoulut ovat mukana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa koulutuskumppanuudessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien osallistumista työmarkkinoille.

Hankkeen tavoitteena on vastata hallitusohjelman tavoitteisiin; työllistymisasteen nostamiseen ja erityisesti osatyökyisten henkilöiden työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on laajennetun tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO)-verkoston vahvistaminen ja toiminnan kehittäminen osatyökykyisten työnhakijoiden asiakaspolun tukemiseksi.

Aikaisemmin teimme näkyväksi tähän toimenpiteeseen kuuluvaa TNO-verkoston laajentamista ja verkoston osaamisen kehittämistä liittyen osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseen. Tässä blogissa kuvaamme osatyökykyisten asiakkaiden tuetun osaamisen vahvistamisen polun rakentumista palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa.

Palvelumuotoilun (PAMU) työpajojen prosessi tuetun osaamisen vahvistamisen polun rakentumisessa

Asiakaspolkujen ja palvelukokonaisuuden työskentelyn pohjana toimi aiemmat keväällä 2021 järjestetyt TNO-työpajat. (Kuva 1.) Toteutuneissa teemoitetuissa työpajoissa onnistuimme tukemaan verkostoyhteistyötä ja kehittämään verkoston osaamista.

Lisäksi kokosimme osatyökykyisyys tematiikkaan liittyviä osaamisen kehittämisen tarpeita. Esille nousevat tarpeet huomioitiin myös PAMU-työpajoissa, joissa jaettiin osaamista ja työkaluja osatyökykyisten henkilöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä työelämään kiinnittymiseen. Työpajat toimivat myös hyvien käytänteiden ja vertaistuen jakamisen paikkana.


Kuvassa on esitetty laajennetun TNO-verkoston ja palvelumuotoilun työpajatyöskentelyä aikajanana.
Kuva 1. Palvelumuotoilutyöpajojen aikajana

Ensimmäinen työpaja oli 15.1.2021, toinen 29.1.2021, kolmas 5.3.2021 ja neljäs työpaja oli 9.4.2021. Palvelumuotoilu -työpajat ovat 4.6., 9.9., ja 8.10., 15.12.2021. Viimeinen työpajan toteutui 23.2.2022 Palvelukokonaisuuden webinaarina.

Kehittämistarpeen määrittelyä: asiakasprofiilit ja palvelutarpeet

Palvelumuotoilun prosessi käynnistettiin kesäkuussa 2021 tarkastelemalla palveluiden tarvetta ja nykytilaa viiden asiakasprofiilin avulla. Pienryhmät rakensivat palvelupolut, kuvaten tilannetta ja tarpeita ennen, aikana ja jälkeen palveluiden. Lisäksi tunnistettiin asiakaspolun kriittisiä pisteitä.

Syntyneet asiakaspolut ja palvelutarpeet koottiin työryhmälle palvelupolkujen rakentamisen taustamateriaaliksi. Laadituista palvelupoluista valittiin kolme, jotka kopioitiin työskentelypohjiksi seuraavaan työpajaan. Kuvassa 2 on esimerkki asiakasprofiiliin palvelupolusta.

Kuvassa on avattu esimerkki yhden asiakasprofiilin mukaisesta palvelupolusta ja siinä olevia kriittisiä pisteitä.
Kuva 2. Esimerkki ensimmäisessä työpajassa asiakasprofiiliin palvelupolusta.

Kokemusten tutkiminen ja analysointi: ohjauksen roolit ja kriittiset pisteet

Palvelumuotoilun prosessia jatkettiin syyskuun 2021 työpajassa tarkastelemalla kuvattujen asiakasprofiilien ja palvelutarpeiden avulla palvelutarjontaa ja määrittämällä eri rooleja ohjauspolulla, erityisesti sen nivelvaiheissa. Työskentelyssä tunnistettiin myös verkoston merkitystä palvelupolulla sekä asiakasohjauksen kriittisiä pisteitä.

Ohjauksen ja roolien kuvauksilla tarkentuneet palvelukuvaukset siirrettiin ja kuvattiin työpajan jälkeen kolmeksi palvelupoluksi hyödynnettäviksi seuraavaan työpajaan. Kuvassa 3 on esimerkki työpajassa täydentyneestä palvelupolusta.

Kuvassa on avattu esimerkkinä osatyökykyisen palvelutarpeita ja ohjaus sekä ohjauksen rooleja.
Kuva 3. Esimerkki täydentyneestä palvelupolusta.

Työskentely jatkui lokakuulla 2021 järjestetyssä, jossa osallistujat kuvasivat laadittujen asiakasprofiilien avulla ohjauksen nykytilaa palvelupoluilla, verkoston kokonaisuutta ja toisiaan täydentäviä rooleja. Keskiössä oli verkostotoimijoiden vastuiden ja koordinaation tarkentaminen. Prosessin edetessä oli tunnistettu TE-palveluiden merkittävä rooli asiakaspoluilla ja työpajassa tuotiin erityisesti heidän näkemyksiään koordinaation haasteista esille.

Työpajassa rakentuneista palvelupolkuista luotiin sekä kokoava, monisyinen palvelupolkujen kuvaus että ideaalimallit työssä olevan ja työttömän toimivasta palvelupolusta. Kuvassa 4 on kuvattu esimerkki yhden asiakasprofiilin palvelupolun rakentamisesta.

Kuvassa on avattu esimerkki osatyökyisen palvelupolusta ja sen moninaisuudesta.
Kuva 4. Esimerkki palvelupolun rakentamisesta.

Viimeisen PAMU-työpajan teemana joulukuussa 2021 oli verkoston kokonaisuus ja koordinaatio sujuvan palvelupolun varmistajana. Työskentelyn pohjana toimi jälleen työpajoissa 1, 2 ja 3 tunnistetut asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelupolut, joiden pohjalta tunnistettiin vastuita ja ratkaisuja hyvän palvelun toteuttamiseksi.

Työpajassa kuvattiin ohjauksen ja palvelupolkujen ihannetilaa ohjaajan, organisaation ja verkoston roolien kokonaisuutena. Lisäksi tarkasteltiin koordinaatiota sujuvan palvelupolun varmistajana sekä tarkennettiin palveluita ja niiden vaiheistuksia polulla. Kuvassa 5 on koottu osatyökykyisten palvelupolkujen moninaisuutta ja avattu esille nousseita kriittisiä pisteitä.

Kuvassa on esitelty osatyökykyisen työssä olevan sekä työttömän palvelupolkujen moninaisuutta kohti työllistymistä.
Kuva 5. Osatyökykyisten palvelupolkujen moninaisuus. Katso kaaviokuva koko näytön suuruisena.


Palvelupolulla tuli näkyväksi esimerkiksi seuraavia kriittisiä pisteitä: tiedonkulku verkoston eri toimijoiden kesken ja välillä, asiakkaan sitoutuminen motivaatio ja sen ylläpito ja epäselvyydet vastuunjaossa.

Kohti uusia palveluratkaisuja

Palvelumuotoilun prosessi päätettiin yhteiseen webinaariin helmikuussa 2022. Webinaarin teemana oli kohti uusia palveluratkaisuja ja se kokosi yhteen hankkeen neljässä työpajassa työstetyn palvelupolun kuvauksen. Puheenvuoroissa pureuduttiin palvelukokonaisuuteen ja asiakastyöhön moniammatillisena yhteistyönä ja verkostossa. Kuvassa 6 on esitetty palvelupolusta rakennettu ideaalimalli.


Kuvassa on avattu työttömänä olevan osatyökykyisen työnhakijan ideaalista palvelupolkua.
Kuva 6. Palvelupolusta rakennettu ideaalimalli. Katso kaaviokuva koko näytön suuruisena.

Työtön työnhakija etenee ihannepolulla eri vaiheissa saatavan ohjauksen ja tuen avulla kohti työllistymistä.

Palvelukokonaisuuden kuvausta

Toimiva palvelukokonaisuus (kuva 7) perustuu koordinoituun ja saumattomaan verkostotyöhön ja ohjaukseen myös nivelvaiheissa. Ja sen lähtökohta on aina asiakas. Ohjausprosessi, jossa asiakas on aktiivinen toimija, viedään loppuun asti yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelun ohjaaja tekee tarvearviointia intensiivisesti, hyödyntäen dialogisuutta ja voimavara- ja vahvuusperustaisuutta. Ohjauksella tähdätään työhön ja työllistymisen ratkaisuihin, tarkoituksenmukaiseen polutukseen koulutukseen tai työpaikalle.

Työnhakijan osaamista vastaavia mahdollisuuksia ja osaamisen täydentämisen tarpeita tunnistetaan käytännössä ja vuoropuhelussa työnantajan kanssa. Tarpeen mukaan järjestetään vierailuja, työn muotoilua ja räätälöintiä. Koulutusjärjestäjien kanssa käydään myös tarpeenmukaista keskustelua, järjestetään ohjausta ja vierailuja, koulutusratkaisujen löytämiseksi. Kiinnostuksia, tulevaisuudentavoitteita ja tarpeita vastaavia ratkaisuja löydetään vuoropuhelussa.


Kuvassa on ympyränmuotoon rakennettu osatyökyisen asiakkaan palvelukokonaisuus, jonka ytimessä on asiakkaan palvelun kontaktipiste eli paikka, johon asiakas ohjautuu palvelua hakemaan.
Kuva 7. Palvelukokonaisuus
 
Palvelukokonaisuuden ytimessä on asiakaslähtöisyys, joka tarkoittaa asiakkaan tarpeista lähtevää palvelua. Palvelujen koordinointi on tärkeää tiedonkulun varmistamisessa eri palvelun tarjoajille. Keskeinen tiedonantaja ja tiedonkuljettaja on aina asiakas itse.

Yhteenvetoa ja arviointia

Työpajoihin osallistuneita oli kaiken kaikkiaan 113, joista suurin osa osallistui useampaan työskentelykertaan. Palautteissa tuli esille etäyhteyksien haasteet ja toiveet lähitapaamisista. Myönteinen palaute liittyi osallistavaan työskentelyyn ja osaamisen jakamisen mahdollisuuksiin asiantuntijoiden kesken.

Palvelumuotoilun työpajoissa lähtökohtana oli rakennettujen oikeiden asiakastapausten avulla rakentaa palvelupolkua ja palvelukokonaisuutta. Lisäksi työpajoissa jaettiin kokemuksia ja käytänteitä sekä kehitettiin osallistujien osaamista.

Hankesuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti kykenimme kehittämään verkostoyhteistyötä, jolla sujuvoitetaan osatyökykyisten, taustaltaan erilaisten asiakkaiden asiakaspolkuja ja varmistetaan riittävä ohjaus erityisesti nivelvaiheissa.
Onnistuimme tarkentamaan TNO-toimijoiden rooleja ja vahvistamaan TNO-verkoston asiakaslähtöistä kehittämisen näkökulmaa osatyökykyisten henkilöiden palvelupolulla. Palvelumuotoilun periaatteen mukaisesti saimme mukaan kehittämistyöhön asiakasryhmien edustajia, kokemusasiantuntijoita ja työelämäedustajia.

Pohdintaa

Palvelumuotoilun työpajoissa tuotetut ja edellä kuvatut asiakaspolut eivät ole lopullinen ja ainoa totuus. Niiden tarkoitus on tehdä näkyväksi osatyökykyisten palvelupolkujen moninaisuutta. Ei ole olemassa yhtä, kahta tai kymmentä palvelupolkua, vaan loputon määrä erilaisia yksilöllisiä palvelupolkuja ja niiden yhdistelmiä.

Tämä näkökulma asettaa tietenkin omat haasteensa ohjaustyölle, mutta samalla se on edellytys aidon asiakaslähtöisyyden toteutumiselle. Mikäli tukeudumme liikaa valmiisiin malleihin, voi haasteeksi muodostua ennakko-olettamusten kautta liiallinen asiakkaiden lokerointi. Tästä voi seurata se, ettemme huomaa monia muitakin mahdollisuuksia. Palvelupolkujen kuvauksen suurin anti onkin tehdä näkyväksi niiden moninaista sisältöä ja toimijoita asiakkaan polulla. Ohjaajan tärkein tehtävä on yhdessä asiakkaan kanssa huomata ja hyödyntää erilaiset edessä häämöttävät mahdollisuudet.

Työpajaprosessin ja etenkin asiakaspolkujen kuvaamisen lähtökohdat antavat paljon miettimisen ja pohtimisen aiheita. Kuvattujen asiakastapausten/asiakasprofiilien kohdalla lähtökohtana oli se, että henkilön osatyökykyisyys on tunnistettu jollain tasolla. Haasteena voi olla se, että joukko ihmisiä, joiden osatyökykyisyyttä ei ole tunnistettu, jäävät “pimentoon”.
Tähän joukkoon lukeutuvat myös ne henkilöt, jotka eivät rajoitteistaan huolimatta miellä itseään osatyökykyisiksi, tai eivät halua tulla tunnistetuksi osatyökykyisiksi. Haasteena voi olla myös se, että yksilötasolla osatyökykyisyys voi olla monille leimaava käsite. Tästä johtuen kaikki eivät mahdollisesti halua tarttua osatyökykyisille tarkoitettuihin palveluihin.

Osatyökykyisyyden normalisoinnin kannalta meidän tulisikin pystyä kuvaamaan myös tämän kaltaisia, usein piiloon jääviä asiakaspolkuja. Tämä voi edellyttää osatyökyisyyden käsitteen laajuuden ymmärtämistä myös käytännön tekemisen ja palveluiden markkinoinnin tasolla. Ei riitä, että osatyökykyisyyden todetaan olevan laaja ja vaikea käsite. Määrittelyä on avattava ja sitä kautta se voi johtaa myös toiminnan muutokseen.

Työpajojen suunnittelu ja toteutus on usein haastavaa. Tämä voi johtua osallistujien erilaisista lähtökohdista kehittämistyöhön. Jotkut meistä kaipaavat selkeitä vastauksia ja malleja, toiset puolestaan suhtautuvat työpajoihin enemmän ajatuksia herättelevinä tapahtumina, verkostossa oppimisen ja yhteisen pohdinnan paikkoina. Suurin osa luultavasti sijoittuu jonnekin näiden kahden näkökulman välimaastoon.

Lopputuloksia arvioidessamme meidän tulee tarkastella rakentavasti tulosten taustalla mahdollisesti vaikuttavia organisaatioiden toimintatapoja ja ajatusmalleja. Tarkastelun lähtökohtana ei saa olla oletus siitä, että kaikki osallistujat ovat yhtä hyvin perillä palvelukokonaisuudesta. Ei voi myöskään olettaa, että ihmiset ovat yhtä innokkaita asioiden uudistamiseen ja kehittämiseen.

Palvelupolkujen ja palvelukokonaisuuden näkyväksi tekeminen voi haastaa työ -ja toimintatapojen muuttamiseen ja kehittämiseen. Tämä puolestaan voi johtaa muutosvastarintaan kiireisessä, alati muutoksessa olevassa ja hektisessä asiakaspalvelutyössä.

Asiakaslähtöisyys eli asiakkaiden tarpeista ja tavoitteista lähtevä palvelu voi jäädä etenkin muutostilanteissa organisaatiolähtöisen toiminnan “varjoon”. Siksi onkin palvelumuotoilun kehittämisprosessin aikana hyvä käyttää aikaa myös osallistujien ajattelun ja toiminnan lähtökohtien esille tuomiseen yhteisessä keskustelussa. Kehittämistyön tulosten juurruttamisen ja verkoston yhteistyön toimivuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, miksi kanssaosallistujat ajattelevat asioista tietyllä tavalla ja toimivat tietyllä tavalla.

Lähteet

Heikkala, M., Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P.2021. TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSVERKOSTO OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISPOLKUJA RAKENTAMASSA. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi.18.8.2021 https://www.lapinamk.fi/blogs/Tieto-,-neuvonta--ja-ohjausverkosto-osatyokykyisen-tyollistymispolkuja-rakentamassa-/40628/01cb29cd-aee4-4863-b659-b275b5289b9b

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi. 26.1.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=76bf87d0-811e-4f11-a476-d9d48e1a9c52

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. (2021). Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

Halttunen, S ja Kangastie, H.2022. Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä (lapinamk.fi) Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 22.3.2022.

Kippola-Pääkkönen, A., Sirviö, J., Pantsar, H. & Pentikäinen, M. (2022). Työnantajilla tiedon ja tuen tarvetta osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin. Lapin Kansa. Mielipidekirjoitus 28.03.2022. https://www.lapinkansa.fi/tyonantajilla-tiedon-ja-tuen-tarvetta-osatyokykyis/4465580


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Teollisuus 4.0 -teknologioiden avulla kohti tehokkaampaa liiketoimintaa

10.5.2022



Pirita Salmen kasvot.
Insinööri (YAMK) Pirita Salmi työskentelee asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

logoja

Suomesta puuttuu vielä tällä hetkellä toimiva malli, jolla eri oppilaitokset sopisivat keskenään teknologisesta erikoistumisesta ja siihen liittyvästä työnjaosta. Sujuva yhteistyö mahdollistaisi myös yhteisen palveluverkoston muodostamisen.

Lappilaisten mikro- ja pk- yritysten digitalisaation taso on heikko ja toimialojen välinen yhteistyö on vähäistä, eikä oppilaitoksillakaan ole tietoa siitä, mitä ratkaisuja on jo hankittu ja miten niitä voitaisiin tarjota yrityksille. Eri maakunnissa on kuitenkin jo toteutettu EU:n älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa tavoitteena on löytää vahvuudet älykästä erikoistumista varten, mikä puolestaan kehittää ja lisää alueen innovaatiopotentiaalia ja yrittäjyyttä.

Teollisuuden neljäs vallankumous (Industry 4.0/Teollisuus 4.0)

Neljäs teollinen vallankumous on laajuudeltaan ja monimutkaisuudeltaan ennennäkemätön. Siihen kuuluu erilaisia teknologioita kuten digitaalisuus, tekoäly, robotiikka, esineiden internet (IoT), 3D-tulostus sekä autonomiset ajoneuvot. Näiden teknologioiden keskinäinen lähentyminen hämärtää fyysisen ja digitaalisen maailman välisiä rajoja. Se vaikuttaa suuresti siihen, miten työskentelemme, elämme, ajattelemme ja olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa (Forbes 2020).

Työn automatisointi on jo nyt parantanut yritysten tuottavuutta. Teollisuus 4.0 on auttanut parantamaan tulosta ja vähentämään kustannuksia, jonka lisäksi se on avannut ovia myös uusille markkinoille sekä taloudellisille mahdollisuuksille. Koska teollisuus 4.0:n teknologiat kehittyvät valtavaa vauhtia, eroaa neljäs teollinen vallankumous olennaisesti aikaisemmista, mutta niitä hyödyntämällä voidaan luoda parempi tulevaisuus uusille sukupolville (Forbes 2020).

ASFT-hanke sekä sen tuomat hyödyt yritykselle ja liiketoiminnalle

Arctic Smart Future Technologies (ASFT) -hankkeelle on tarve, sillä uusia teknologioita ja niiden ratkaisuja ei yrityksissä ja oppilaitoksissa tunneta vielä tarpeeksi hyvin. Näiden teknologiaratkaisuiden elinkaari on lyhyt, minkä vuoksi oppilaitosten kannattaa erikoistua tiettyyn teknologiaan, jotta sitä voidaan hyödyntää yli organisaatiorajojen.

Tavoitteena hankkeessa on luoda uutta osaamista teollisuus 4.0 -ajatteluun perustuen sekä löytää siihen liittyviä teknologioita ja niiden soveltamismahdollisuuksia yrityksille. Teknologioista valitaan yritysten kehitystä parhaiten tukevat. Nämä teknologiat pilotoidaan yritysten kanssa, jonka jälkeen arvioidaan niiden vaikuttavuus ja se, miten yritysten kannattaisi ottaa käyttöön uudet ratkaisut, liiketoiminnan kehittämiseksi.

Hankkeen tuloksena syntyy siis suunnitelma teknologioista, jotka vastaavat Lapin maakunnan tarpeisiin ja jotka myöhemmällä aikavälillä ohjaavat eri oppilaitosten keskinäistä työnjakoa.

Pilotoinnin edut

Pilotoinnin avulla oppilaitosten työnjako teknologioihin liittyvään osaamiseen ja resurssien jakamiseen selkeytyy. Olemassa olevasta osaamisesta ja laitteista muodostetaan tietopankki, jonka tarkoituksena on helpottaa laitteiden ja resurssien yhteissuunnittelua oppilaitosten välillä. Tällöin myös oppilaitosten poikkitieteellinen yhteistyö kehittyy.

Osaamisprofiileista luotujen portfolioiden avulla voidaan osaamista jakaa oppilaitosten välillä. Jakamalla tieto oppilaitosten osaamisesta yrityksille paranevat myös yhteiskäytön mahdollisuudet. Yritysten teknologista kehitystä tukevat työkalut, jotka on pilotoitu yhdessä yritysten kanssa, auttavat yrityksiä ottamaan uudet ratkaisut käyttöön osana liiketoiminnan kehittämistä.

Palveluiden saatavuuden parantamisella voidaan kasvattaa yritysten innovatiivisuutta. Uusien teknologioiden osaamista ja siihen liittyviä resursseja voidaan tarjota yritysten kasvun tueksi. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Hyväksi havaittuja pilotointeja voidaan soveltaa eri toimialoille ja niistä julkaistavat raportit voivat toimia kannustimina vastaavia toimenpiteitä suunnitteleville toimijoille.

Yhteenveto

Teollisuus 4.0 tarjoaa yrityksille huomattavia parannuksia tuottavuuteen. Ketteryys ja joustavuus paranee, riippumatta talous- tai markkinatilanteesta, minkä lisäksi yrityksillä on luottamusta tutkia uusia liiketoimintamalleja ja tarttua nopeasti uusiin mahdollisuuksiin. Teollisuus 4.0:n ratkaisujen ansiosta yrityksen kustannukset vähenevät, toimintaketjujen yhdistäminen paranee sekä markkinoiden tehokkuus kasvaa. Kannattavuudesta tinkimättä, yrityksellä on myös mahdollisuuksia luoda vihreitä sekä kestävän kehityksen ratkaisuja (SAP).

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla oppilaitokset voivat palvella organisaatioita ja yrityksiä teollisuus 4.0:n kehitystyössä, myös maakunnan ulkopuolella. Arvoketjuihin perustuva työnjako sekä älykkääseen erikoistumiseen rakentuva resurssien käyttö ja osaamisen jakaminen, auttavat vastaamaan alueen yritysten kehittämistarpeisiin.

Arctic Smart Future Technologies (ASFT) -hanke on käynnissä 31.5.2023 asti. Hanketta koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu hankekumppaneinaan Lapin yliopisto, Ammattiopisto Lappia ja Lapin koulutuskeskus REDU. Hanketta rahoittaa Lapin Liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lähteet

Forbes, 2020. How Businesses Can Thrive In The Fourth Industrial Revolution (forbes.com)

SAP, What Is Industry 4.0? | Definition, Technologies, Benefits | SAP Insights

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



New Business -hankkeen yritysvierailut ja yritysten vierailut Lapin AMKilla

5.5.2022



Jani Peltoniemen kasvot.
Insinööri (AMK) Jani Peltoniemi työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Business Tornio – New Business -hanke

Lapin ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Business Tornion, Lappian ja Lapin yliopiston kanssa Business Tornio – New Business -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa metalli- ja muiden teollisuuden alojen osaamista, innovaatio- ja yritystoimintaa sekä niiden markkinointia, tuotekehitystoimintaa ja verkostoyhteistyötä.

Hanke sai lähes miljoonan euron rahoituksen Lapin liitolta. AKKE-määrärahoista (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha) saadulla rahoituksella tavoitellaan 230 ihmisen uudelleentyöllistämistä ja sadan uuden tuotekonseptin kehittämistä. (Business Tornio 2021)

Hankkeessa oli tarkoitus pitää aloitustapahtuma yrityksille, jossa yritykset olisivat päässeet verkostoitumaan keskenään. Koronatilanteen kuitenkin pahentuessa jouduttiin aloitustapahtuma perumaan. Siispä päätimme lähteä yrityksiin vierailemaan.

Business Tornion puolelta kontaktoitiin aluksi kymmenen pk-sektorin yritystä metalli-, puu- ja muoviteollisuuden parista. Yritykset vastasivat, että vierailu paikan päälle onnistuu tällaisen hankkeen tiimoilta ja palavereita yritysten luo alettiin järjestelemään.

Hankkeen yritysvierailut PK-yrityksissä

Vierailuilla selvisi, että tietous siitä, mitä me Lapin AMKissa opetuksen lisäksi teemme, oli vierailujen kohdeyrityksissä vähäistä. Tietoa oli enemmän, mikäli yritys oli aikaisemmin ollut AMKin TKI-toiminnoissa osallisena.

Yrityksiä haastateltaessa tuli ilmi, että yhteydet ammattikorkeakouluun olivat usein henkilötason kontakteja. Tarkka tietous siitä, mihin esimerkiksi opinnäytetyöideat voi lähettää suoraan tai millainen työ kelpaa opinnäytetyöksi oli myös usein epäselvää. Saimmekin vierailuillamme jo pari hyvää opinnäytetyön ideaa ja taisipa yksi lähteä heti jo työn alle.

Tietoa ammattikorkeakoulun tarjoamista palveluista, kuten tutkimus- ja testauspalveluista, ei myöskään kaikilla yrityksillä ollut. Tästä heräsikin hankeporukassa ajatus, että yritykset voisivat tulla halutessaan vierailemaan Lapin AMK:lla.

Yritysten vierailut ammattikorkeakoululla

Konetekniikan koulutuksen uusi oppimis- ja kehittämisympäristö, Älypaja, oli kaikille yrityksille uusi asia. Myös minulle itselleni, noin vuosi sitten taloon tultuani, Älypaja oli jotakin uutta. (Ympäristöä ei ollut vielä olemassa, kun valmistuin ammattikorkeasta vuonna 2017.)

Kemin kampuksella, Kosmos-rakennuksessa, toimii konetekniikan älykäs oppimis -ja kehittämisympäristö, jota kutsutaan Älypajaksi. Se on uudenlainen kehittämisympäristö, jossa insinöörikoulutukset, TKI- ja palveluliiketoiminta sekä alueen yritykset kohtaavat.

Älypaja-ympäristö tukee vahvasti opetussuunnitelmissa olevien sisältöjen toteutumista ja kehittämistä. Tällä tavoin varmistetaan, että konetekniikan ala pystyy tulevaisuudessa vastaamaan omalta osaltaan mm. digitalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Ympäristö tukee TKI- ja yritysyhteistyötä sekä uusia innovaatioita edistäen näin myös alan työpaikkojen syntymistä. Se toimii osana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmää ja palvelee erityisesti konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusten toimintaa. (Lapin AMK)

Älypajan eri osa-alueet sisältöineen herättivät mielenkiintoa yritysten keskuudessa:

Automaattiset koneet:

Hydrauliikka (kuva 1), pneumatiikka, robotiikka, hydrauliikkaöljyjen epäpuhtauksien määritys, paineilman energiatehokkuus.

Kuvassa kuvattuna hydrauliikan harjoituksissa käytetty työpiste. Työpiste koostuu pöydästä jossa hydraulikoneikko ja laatikosto alla, pöytätaso, pöytätasosta nousee hydrauliikan laitteille kytkentäpaikka ja sen yläpuolella logiikkalaitteisto.

Kuva 1 Hydrauliikan harjoituksissa käytettävä työpiste.

Digitaalinen tuotanto:

Festo Oy:n toimittama digitaalinen tuotantolinja Festo 4.0 CP Factory (kuva 2) sisältäen mm. CNC-sorvin ja -jyrsimen. Älypajassa on lisäksi mahdollisuus plasmaleikkaukseen, särmäykseen ja liittämiseen mm. hitsaamalla. Digitaalista tuotantoa tukevat erilaiset tietojärjestelmät.

 Kuvassa kuvattuna älypajan Festo Oy:n toimittama digitaalinen tuotantolinja.
Kuva 2 Digitaalinen tuotantolinja älypajassa

Integroitu tuotekehitys:

Lisäävä valmistus monipuolisesti eri tekniikoin. 3D-tulostuslaboratoriosta löytyy tulostimien lisäksi mahdollisuus 3D-skannaukseen, laserleikkaukseen ja -merkkaukseen ja siellä on muoviraaka-aineen kierrätykseen soveltuva laitteisto.

Pöydällä on hyvin yksityiskohtaisesti 3D tulostettu Notre Dame:n pienoismalli.
Kuva 3 3D tulostettu Notre Dame

Integraatio:

Integraatio pitää sisällään koneisiin ja laitteisiin liittyvät tietojärjestelmät ja niiden välisen tiedonsiirron. Älypajassa hyödynnetään 3D-CAD ohjelmistoja ja valmistuksen ja tuotetiedon hallinnan tukena on MES ja TeamCenter. Hitsaukseen liittyy hitsauksen laadunhallintajärjestelmä ja koneautomaatiossa simuloinnit tehdään FluidSIM -ohjelmistolla. Myös muita koneiden käyttöön liittyviä ohjelmistoja ympäristöstä löytyy. (Lapin AMK 2021)

Erityistä mielenkiintoa yrityksissä herätti Integroitu tuotekehitys sen 3D-skannauksen ja 3D-tulostamisen myötä. Kymmenestä vierailluista yrityksestä lähes kaikki halusivat tulla tutustumaan paikan päälle Älypajan mahdollisuuksiin. Päätimme järjestää yrityksille vierailut vuoden 2022 kevätkaudella.

Yhteistyön mahdollisuudet avautuivat pk-yrityksille

Ensimmäinen vierailu toteutettiin maaliskuun loppupuolella ja vierailijoiden kommentit olivat positiivisia: ’’Teillähän on todella kattavat laitteet täällä, emme osanneet odottaakaan, että näin laajat ja laadukkaat laitteet tutkimustyössä’’.

Vierailluissa PK-yrityksissä myöskin oli toive, että oppilaitokset toisivat opintojaksoillaan vahvemmin heidän yrityksiään esille myös isojen toimijoiden ohessa ja ottaisivat huomioon heidän toimiaan opintojaksojen sisältöjä suunnitellessa. Tämä lähentäisi oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä myös omalta osaltaan. Pohdintaa oli myös siitä, miten Älypajan tarjontaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää pk-yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä enemmän.

Lähteet

Business Tornio. New Business -hanke. Viitattu 17.1.2022. https://www.businesstornio.fi/yleista-hankkeista/new-business-hanke/

Lapin AMK. Lapin AMK älypajan yleisesite 2021, Viitattu 10.1.2022.

Lapin AMK, Kone- ja tuotantotekniikan älypaja, Viitattu 15.2.2022. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot/Alypaja

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kuntoutuksen ja liikunnan yhteistyöllä laatua urheiluvalmennukseen

2.5.2022



Neljän kirjoittajan kasvokuvat.
Kirjoittajat: Heikki Hannola (kuvassa ylh.vas.), TtL, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu; Sanna Sihvonen (kuvassa ylh.oik.), TtT, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Marja Äijö (kuvassa alh.vas.), TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu; Niina Katajapuu (kuvassa alh.oik.), TtT, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu sekä Pia Haapala, TtT, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Minna Mukka, TtM, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu.

Säännöllisellä liikunnalla on merkitystä monien sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä toiminta- ja suorituskyvyn parantamisessa. Säännöllisesti liikkuvalla ihmisellä on osoitettu olevan huomattavasti pienempi riski sairastua lukuisiin sairauksiin ja sairauden esiasteisiin kuin fyysisesti passiivisilla. Tehokkain keino hidastaa ikääntyneen liikkumiskyvyn heikkenemistä on kestävyyttä, voimaa ja tasapainoa kehittävä fyysinen aktiivisuus. (Vuori I. 2014.)

LIITU 2018 -tutkimuksen päätuloksissa huolestuttavasti todetaan, että vain kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen. Liikkuminen entisestään vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä. Ruutuaikaa kertyy valtaosalle lapsista ja nuorista runsaasti.

Liikemittaritulosten perusteella lapset ja nuoret viettivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Kevyeen liikkumiseen käytettiin valveillaoloajasta reilu neljännes ja reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen reilu kymmenesosa. Paikallaanolo lisääntyi merkittävästi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä, ja samanaikaisesti erityisesti reipas ja rasittava liikkuminen vähentyivät. (Kokko ym. 2018.)

Kuntoutuksen ja liikunnan monialainen yhteistyö

Edellä on kuvattuna kaksi esimerkkiä siitä, miksi kuntoutuksen ja liikunnan integraatio ja yhteistyö on tärkeää monialaisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kyetäksemme entistä enemmän vahvistamaan liikunnan keskeistä roolia kuntoutusprosessissa, tulee liikuntaa ja kuntoutusta integroida vahvemmin yhteen. Koulutuksella on tässä keskeinen rooli.

Koulutuksen tulee korostaa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitystä terveyden ja toimintakyvyn edistäjinä koko elämänkulun aikana. Tämän lisäksi tulee entistä vahvemmin kouluttaa osaamista liikunnasta ja kuntoutuksesta keskeisenä osana sairauksien hoitoa. Liikunta- ja kuntoutusosaamisen integrointi edellyttää koulutukselta yhteisen osaamisen tunnistamista, uusien koulutusmuotojen innovointia ja hyvää yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistyi elokuussa 2021 Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija 90 op ylempi ammattikorkeakoulu (YAMK) koulutus, jonka keskeisenä tavoitteena on kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta tuottaa opiskelijoille mahdollisimman korkeatasoista liikunnan ja urheiluvalmennuksen osaamista. YAMK-koulutus on EQF7 tason koulutus, ja vastaa yliopiston maisteritason koulutusta.

Koulutusyhteistyön perusajatuksena on, että kansalliset urheilun huippuosaajaorganisaatiot, kuten Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Suomen Palloliitto, Santasport Lapin Urheiluopisto sekä Lapin ammattikorkeakoulu osallistuvat koulutuksen osaamisen tuottamiseen. Koulutuksen opintojaksojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. taidon oppiminen ja opettaminen, liikunta ja ravitsemus, soveltava valmennuksen psykologia, teknologia- ja testausosaaminen, soveltava suorituksen analysointi sekä liikunta-alan koulutusosaaminen.

Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutuskokonaisuus

Kuntouksen ja liikunnan integraatio -ammattikorkeakouluverkoston kanssa yhdessä rakennettu 30 opintopisteen koulutuskokonaisuus on erinomainen esimerkki monialaisen osaamisen kehittämisestä. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on pyrkiä vastaamaan liikkumattomuuden haasteeseen kouluttamalla ja tarjoamalla lisäosaamista kuntoutus- ja liikuntapalveluiden kehittämiseen.

Kokonaisuutta ovat olleet kehittämässä ja rakentamassa Jyväskylän, LABin, Savonian, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut. Koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen on tarjonnut mahdollisuuden yhdistää kuntoutus- ja liikunta-alan osaamista laaja-alaisesti eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksia monialaisesti hyödyntäen.

Verkko-opintoina toteutettava koulutuskokonaisuus on suunnattu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan YAMK-opiskelijoille, ja se on CampusOnline.fi -tarjonnassa. Opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus syventyä lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisen, käyttäjälähtöisten kuntoutus- ja liikuntapalveluiden muotoilun, digiosaaminen kuntoutus- ja liikunta-alalla, ympäristö fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukijana sekä taidon oppimisen ja opettamisen teemoihin.

Kuva 1 Hannola.jpg

Kuva: Heikki Hannola

Taidon oppiminen ja opettaminen kuntoutuksessa ja urheiluvalmennuksessa

Taidon oppiminen ja opettaminen on Lapin ammattikorkeakoulun tuottama ja toteuttama viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio koulutuskokonaisuuteen. Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa motoriikan säätelyn, havaintomotoriikan ja motorisen oppimisen keskeisiä teorioita liikunnan ja urheilun fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten taitojen oppimiseen ja opettamiseen.

Tavoitteena on myös, että opiskelija kykenee suunnittelemaan liikuntataitojen oppimista edistäviä harjoitusympäristöjä ja tehtäviä sekä ohjaamaan erilaisten oppijoiden ja ryhmien liikuntataitojen oppimista. Hän osaa mitata ja analysoida liikuntataitoja ja hyödyntää taitojen oppimisen tutkimuksia.

Liikuntataitojen oppimisesta ja motoriikasta tiedetään nyt enemmän kuin aiemmin. Aivotutkimus on antanut paljon tietoa siitä, että kuinka tehokasta taitoharjoittelua tulisi toteuttaa, niin kuntoutuksessa kuin liikunnassa ja urheilussakin. Riippumatta siitä, että onko kysymyksessä kuntouttava toiminta tai urheiluvalmennus, niin motorisella oppimisella on sama biologinen perusta. Keskeistä motoristen taitojen oppimisessa on vuorovaikutus ympäristön kanssa sekä havainnointi ja ongelmanratkaisu. (Jaakkola T. 2016.)

Kuva 2 Hannola.jpg

Kuva: Heikki Hannola

Hakukelpoisuuden Liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntijan YAMK-koulutukseen antaa liikunnanohjaaja (AMK), fysioterapeutti (AMK) tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Seuraava liikunnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija (YAMK) koulutus käynnistyy tammikuussa 2023.

Lähteet

Jaakkola, T. 2016. Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle. Liikunta & Tiede 53, 32-39.

Kokko, S. Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Helsinki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.

Vuori, I. 2014: Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa: M. Fogelholm, I. Vuori T. Vasankari (toim.), Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 12-16.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kotimaisuus, kestävyys ja terveellisyys – ruokatrendit esillä Helsingin Kevätmessuilla

27.4.2022



Henna Kukkosen kasvot.
KM Henna Kukkonen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 7.-10. huhtikuuta 2022 Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat, joissa tuotiin esille niin vastuullista suomalaista ruoantuotantoa kuin erilaisia erikoisruokavalioitakin. Tapahtumien teemat ja tuotteet myötäilivät tämän hetken vahvimpia ruokatrendejä.

Kuva 1 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 1. Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa osana huhtikuisia Kevätmessuja.

Kotimaisuus ja paikallinen tuotanto

Fennopromon strategiajohtaja Jukka-Pekka Inkisen (2022) mukaan elintarvikealan kehittämisen kolme keskeistä teemaa ovat tällä hetkellä kestävyys, vastuullisuus ja läpinäkyvyys, jotka tulevat monin tavoin esiin elintarviketuotannon arvoketjuissa.

Näitä kolmea avainsanaa on käytetty paljon myös kotimaisen ruoan markkinoinnissa, sillä ovathan lähiruoan alkuperän sekä tuotantoprosessien laatu muualta tuotuihin elintarvikkeisiin nähden kiistatta paremmin todennettavissa (Kalervo 2015:15). Muita paikallisen ruoan etuja ovat esimerkiksi pienemmät ympäristövaikutukset sekä tuotannon merkittävät hyödyt aluetaloudelle.

Lähiruoka ja luomu -tapahtumassa perinteiseen suomalaiseen käsityöläisajatukseen pohjautuvat artesaaniruokatuotteet olivat esillä monen näytteilleasettajan pöydässä. Pientuottajia oli saapunut paikalle eri puolilta Suomea ja heidän tuotevalikoimiinsa kuului muun muassa marjajauheita, -mehuja ja -hilloja, leivonnaisia, lihajalosteita sekä käsin tehtyjä makeisia ja suklaita.

Kuva 2 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 2. Lapin edustus hoitui tänä vuonna yhden tuottajan voimin: Lapin kaamosliha porotuotteineen oli ainoa lappilainen yritys Lähiruoka ja luomu -tapahtumassa. Poronlihatuotteiden lisäksi kemijärveläisen Wild from Arcticin vaahtokarkkeja oli saatavilla erään toisen näytteilleasettajan osastolta.

Terveellisyys ja hyvinvointi

Terveellisyys ja hyvinvointi ovat nousseet yhdeksi voimakkaimmista trendeistä elintarvikealalla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Terveellisyyden korostaminen sekä prosessoitujen ja teollisten raaka-aineiden välttäminen ovat kasvattaneet merkittävästi erilaisten erikoisruokavalioiden suosiota. (Inkinen 2022; Isokangas 2015:28.) Samoin esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden ja kasvisproteiinien menekki vähittäiskaupassa on noussut huimasti viime vuosien aikana (Häkli 2017:12).

Myös Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumissa terveellisyysteemat olivat esillä monen näytteilleasettajan toimesta. Trendikkäät raaka-aineet, kuten hamppu ja erilaiset kasviproteiinit sekä niin sanotut ”free from” -tuotteet (esim. gluteeniton, laktoositon, sokeriton) näkyivät kaikki messujen tuotelistalla.

Kuva 3 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 3. Terveys ja hyvinvointi olivat vahvasti esillä Lautasella-tapahtumassa, joka oli kokonaan omistettu kasvisruokailulle sekä muille erityisruokavalioille.

Kuva 4 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 4. Trendikästä hamppua oli saatavana monessa muodossa: niin siemeninä, öljynä, rouheena kuin näkkileipänäkin.

Kuva 5 H Kukkonen.jpg

Kuva 5. Pakuri ja muut sienet kiinnostavat terveellisyyttä, luonnonmukaisuutta sekä super foodia arvostavia asiakkaita.

 

Välipalakulttuurin nousu

Viime vuosien aikana erilaisten nopeiden välipalojen suosio on kasvanut merkittävästi erityisesti USA:ssa, mistä on-the-go-trendi on pikku hiljaa rantautumassa myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. (Inkinen 2022).

Välipalakulttuurin vahvistuessa myös välipalojen sisältämiin ravintoarvoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota (Isokangas 2015:28). Sokeristen ja suolaisten snacksien rinnalle on tullut Helsingin messukeskuksessakin esillä olleita kuivaliha-, vihannes- ja hedelmävälipaloja (Kuva 6).

Kuva 6 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 6. Kuvassa suolaisia välipaloja valkosipulista, merilevästä ja herneistä. Muita uusia tuttavuuksia olivat esimerkiksi uppopaistetut linssit sekä paahdetut hampun siemenet. Kaikki tuotteista olivat hyvänmakuisia ja vetivät vertoja tavallisille sipseille ja suolapähkinöille.

Vastuullisuus ja ympäristö

Kestävä kehitys on noussut terveellisyyden ohessa yhdeksi merkittävimmistä elintarvikealaan vaikuttavista trendeistä viime vuosien aikana. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset sisältävät ensimmäistä kertaa myös ilmastonäkökulman: suositusten tavoitteena on saavuttaa ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä ja ruoankulutus Pohjoismaissa (Erkkola, Schwab & Männistö 2021).

Vastuullisuus ja kestävyys ovat koko elintarvikealaa läpileikkaavia trendejä, joiden seurauksena on syntynyt kokonaan uudenlaisia innovaatioita. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat erilaiset sivuvirtaelintarvikkeet, kuten olutmäskeistä valmistetut sipsit tai kaakaonkuorijuoma, joita on ollut esillä Euroopan kansainvälisillä elintarvikemessuilla. (Inkinen 2022.)

Mitään näin eksoottisia tuotteita ei esitelty Lähiruoka ja luomu tai Lautasella -tapahtumissa. Sen sijaan vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen kulkevat luontevasti käsikädessä paikallisen luomu- ja pientuotannon kanssa.

Messuilla ympäristönäkökulmasta mielenkiintoisimman innovaation esitteli sisätilaviljelyratkaisuja tarjoava Green Team Finland Oy (ks. kuva 7). Sisätila- tai vesiviljely on nopea ja tuottoisa kasvatusmenetelmä, joka mahdollistaa kasvien tuotannon ilman torjunta-aineita vuoden jokaisena päivänä. Se tarjoaakin varmasti varteenotettavan ja kestävän vaihtoehdon ruoantuotannolle tulevaisuudessa.

Kuva 7 H Kukkonen 2022.jpg

Kuva 7. Sisätilaviljely mahdollistaa nopean sadon ympärivuotisesti vettä ja energiaa säästäen.

Elintarvikealan tulevaisuudennäkymät

Huolimatta koronakriisin jälkimainingeista ja Ukrainan sodan aiheuttamista uhkakuvista ruokajärjestelmän kestävyydelle, elintarvikeviennin asiantuntijat uskovat edelleen kansainvälisten ruokatrendien jatkuvuuteen sekä suomalaisten erikoistuotteiden menestykseen vientimarkkinoilla (Inkinen 2022; Yle Uutiset 2022).

Kaiken kaikkiaan Lähiruoka ja luomu sekä Lautasella -tapahtumat antoivatkin hyvin osviittaa tämän hetken trendeistä ja alan tilannekuvasta. Tapahtumille varatut messuosastot eivät olleet suunnattoman laajoja, mutta valikoimat tarjosivat kuitenkin monipuolisesti näkymiä elintarvikealaan.

Tulevaisuuden suhteen toiveena on, että viime aikoina koetut kriisitilanteet johtaisivat päättäjiä huomaamaan suomalaisen tuotannon merkityksen niin aluetalouden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Suomalaisen elintarvikealan menestys vaatii myös yrittäjiltä aktiivista markkinointia sekä trendien seuraamista ja hyödyntämistä.

Lähteet

Erkkola, M., Schwab, U. & Männistö, S. 2021. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vrnn-blogi/ [luettu 22.4.2022]

Häkli, E. 2017. Erityisruokavaliot ja kasvisruokabuumi vahvistuvat. Kehittyvä elintarvike (1), 12–13.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/1-2017-pdf-1.pdf

Inkinen, J. 2022. Ruokatrendit maailmalla – mitä on odotettavissa Suomeen? -webinaari 16.3.

Isokangas, A. 2015. Ruokatrendit nyt ja tulevaisuudessa. Kehittyvä elintarvike (5), 28–29.
https://kehittyvaelintarvike.fi/wp-content/uploads/5-2015-pdf-5.pdf

Kalervo, M. 2015. Ruokatrendit ja elintarvikekaupan vastuullisuus. Kehittyvä elintarvike (5), 15.

YLE Uutiset 2022. Kriisien koettelema ruoka-ala uskoo yhä suomalaisten laatutuotteiden
menestykseen maailmalla. https://yle.fi/uutiset/3-12363892 [luettu 23.3.2022]

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Metsäalan innovaatiot opintomatkojen kohteena ROSEWOOD4.0-verkostossa

25.4.2022



Anne Saloniemen kasvot.
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logot Rosewood Saloniemi.jpg

Korona-pandemian alkaessa vuonna 2020 Lapin ammattikorkeakoulun hankkeiden toimintoja siirrettiin verkkoon. Näin kävi myös ROSEWOOD4.0-hankkeen opintomatkoille, joissa erilaisia metsäalan käytänteitä ja innovaatioita esiteltiin korona-aallon aikana partnereiden järjestämissä webinaareissa.

Kevään 2022 kynnyksellä hankkeen partnerit ja sidosryhmät pääsevät vihdoin tutustumaan face-to-face eri alueiden käytänteisiin sekä verkostoitumaan alueiden metsäalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Partnereiden ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä, erilaisten käytänteiden ja hyväksi havaittujen toimintatapojen siirtämisellä on tarkoitus edistää puun monipuolista ja kestävää käyttöä Euroopassa sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Verkkoportaalin mielenkiintoisimmat esille

ROSEWOOD4.0-verkosto on kerännyt monenlaisia metsäalan käytänteitä hankkeen aikana verkkoportaaliin (Knowledge Platform), joka on kaikille avoin ja maksuton nettisivusto.

Verkostossa mukana on 21 partneria 18 eri maasta, joten erilaisia ratkaisuja, suurin osa digitaalisia, on tarjolla. Portaalista löytyy tällä hetkellä lähemmäs 300 erilaista käytännettä ja innovaatiota. Muiden partnereiden kiinnostuksen kohteena olevat käytänteet esitellään keväällä 2022 toteutettavilla opintomatkoilla Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa. Näillä mailla on paljon tietotaitoa jaettavaksi Etelä- ja Itä-Euroopan partnereille.

ROSEWOOD4.0- hankkeen arkistosta julkaistu kuva, jossa on matkapuhelin metsän keskellä.
Kuva 1. Digitaaliset sovellukset ROSEWOOD4.0-hankkeen keskiössä. ROSEWOOD4.0 arkisto.

Opintomatka myös Rovaniemelle

Toukokuussa Rovaniemelle tulee partnereita Itävallasta, Puolasta, Espanjasta ja Ukrainasta tutustumaan mm. Pilke-taloon, joka kiinnostaa niin rakennuksena kuin toimitalona. Samassa rakennuksessa ovat metsäalan toimijat sekä metsien kestävää käyttöä esittelevä Tiedekeskus. Yhdellä partnerilla on tarkoituksena rakentaa omalle alueelleen elämyksellinen ja vuorovaikutteinen metsä- ja ilmastokeskus, joten heille on tärkeää benchmarkata Pilke-talon toimintaa. Pilke-talo itsessään on suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte ja kiinnostaa jo senkin takia.

Vieraat viedään myös tutustumaan Euroopan suurimpaan metsäkonealan simulaatio-oppimisympäristöön Lapin koulutuskeskus REDUlle. Oppimisympäristö sisältää uusinta teknologiaa ja kiinnostus simulaattoreita kohtaan on kovaa. Vieraat saavat itsekin kokeilla virtuaalimaailmaa ja tutustua metsäkonekoulutuksen koneopetukseen.

Opintomatkan aikana kuullaan lisäksi esittelyitä mm. metsävaratiedon visualisointiin kehitetystä Virtuaalimetsä 2.0 -sovelluksesta sekä metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnatusta Metsään.fi -asiointipalvelusta. Nämä digitaaliset käytänteet kiinnostavat muita partnereita, joten kahden päivän visiitti Rovaniemellä tulee olemaan tiedon täyteinen ja antoisa.

Kuvassa 2 kolme Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijaa testaa oppilaitoksen luokassa metsäkonesimulaattoreita.
Kuva 2. REDUn simulaattorit kovassa käytössä. Raija Palokangas, REDU.

Opintomatka Itävaltaan

Itävaltalaiset partnerimme ovat järjestäneet opintomatkakohteita Steiermarkin ”Itävallan vihreän sydämen” alueelle, jonne Lapin ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen edustajat matkaavat toukokuun puolessa välissä. Vierailukohteina on mm. Mayar-Melnhof Holz, joka on yksi Euroopan johtavista puunjalostusyrityksistä ja ristiinliimatun (CLT) puun edistäjä. Sieltä voi nousta uusia ideoita Lapin ammattikorkeakoulun vetämään CLT Access Matting -hankkeeseen, joka sai alkunsa edeltävästä ROSEWOOD-hankkeesta. Voisiko matkalta poikia jotain ajatuksia levyjen hyödyntämiseen jatkohankkeen muodossa?

Esittelyn kohteena, vielä muutamia mainitakseen, on myös innovaatiokeskus Wood Innovation Centre sekä jo etukäteen suurta mielenkiintoa nostattava WoodC.A.R- hanke, jossa puupohjaista materiaalia kehitetään mm. autoteollisuudessa.

Tulevaisuuden näkymiä

ROSEWOOD4.0-hankkeelle mietitään jatkotoimenpiteitä kesäkuun puolessa välissä Espanjan Barcelonassa pidettävässä päätösseminaarissa. Verkoston jatkuvuus on tärkeää, ja mukaan seminaariin on kutsuttu Euroopan metsäministerikonferenssin Forest Europen edustajia, EU FarmBook-hanke ja European Forest Institute (EFI) kertomaan mitä verkostojen ylläpitämiseksi tarvitaan ja minkälaisia työkaluja voisi hyödyntää. Hybriditapahtumaan voi osallistua kuka tahansa rekisteröitymällä täällä.

Vaikka ROSEWOOD4.0-hanke virallisesti päättyy kesäkuun 2022 lopussa, verkkoportaali jää käyttöön ja sitä laajennetaan hankkeen jälkeisen verkoston avulla uusilla käytänteillä ja innovaatioilla. Tavoitteena on ylläpitää ja laajentaa eurooppalaista verkostoa, jossa parhaat metsäalan käytännöt ja erilaiset uudet innovaatiot siirtyvät tehokkaasti alueesta toiseen. Katsotaan, mitä uutta tästä verkostosta nousee ja minkälaista yhteistyötä on jatkossa luvassa.

Hanketiedot

ROSEWOOD4.0-hankkeessa hyödynnetään Euroopan eri alueilla olevaa osaamista puun kestävän liikkuvuuden edistämiseksi. Hankkeessa siirretään tietoa parhaista metsäalan käytännöistä ja uusista innovaatioista muille alueille sekä kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä. Hanke on rahoitettu Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Suomesta mukana ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus.

Lisää tietoa: Anne Saloniemi, asiantuntija, ROSEWOOD4.0-hanke, anne.saloniemi(at)lapinamk.fi

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



LED-verkosto tukemaan lappilaista koulutusvientiä

14.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat vierekkäin.
YTK Suvi Lehojärvi ja TaM Elisa Hartikainen työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. KTM Kimmo Tuunala on Finncredible Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen.

Logo

Lappilaisen koulutusviennin kehitystä KOLA-hankkeen tukemana

Suomalaisen koulutuksen erinomaisuus kansainvälisissä vertailuissa on siivittänyt koulutusvientiä saamaan jalansijaa kaikilla koulutusasteilla. Suomalaiset oppilaitokset, yritykset ja muut koulutusvientitoimijat ovat kuitenkin melko pieniä tekijöitä maailmanmarkkinoilla ja tästä syystä erilaisia kumppanuusverkostoja on luotu ympäri Suomea.

Niiden innoittamana myös Lapin alueen oppilaitokset Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Redu, Lappia sekä Peräpohjolan opisto lähtivät KOLA – Koulutusvientiosaamista Lappiin -hankkeessa vahvistamaan koulutusorganisaatioiden ja koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kansainväliseen koulutusvientiin liittyvää osaamista ja tätä kautta parantamaan alueen valmiuksia koulutusvientiin. (Alapuranen ym. 2022.)

Juuri päättyneen hankkeen toimenpiteet jakautuivat kolmeen päätoimenpiteeseen. Toimenpiteitä olivat 1) selvitystyö koskien koulutusviennin reunaehtoja ja osatoteuttajien käytäntöjä, 2) osaamisen kehittäminen, jossa ajatuksena oli koulutusvientiä tekevien tai siitä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kv-koulutusvientiin liittyvän osaamisen kehittäminen, sekä 3) toimintamallin rakentaminen. Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa hyödynnettiin haastatteluja, teemaan liittyviä koulutuksia sekä työpajoja. (Lapin yliopisto, KOLA – Koulutusvientiä Lappiin, 2022.)

Lappilaisen koulutusviennin visio 2030 ja LED-verkoston rakentuminen

Oppilaitosjohdon yhteinen työpaja järjestettiin loppuvuodesta 2021. Työpajan tarkoituksena oli selkeyttää koulutusviennin tilaa Lapissa sekä muodostaa yhdessä kaikkien oppilaitostoimijoiden kanssa lappilaisen koulutusviennin visio vuodelle 2030. Työpajaan osallistui KOLA-hankkeen toteuttajaorganisaatioiden johtoa, kansainvälisyysasiantuntijoita sekä hankehenkilöstöä. Työpajan tuloksena muodostettu visio 2030 esitetään kuvassa 1. (Lapland Educators Circle, 2022.)
Kuva 1 Hartikainen et al.jpg
Kuva 1. Lappilaisen koulutusviennin visio 2030. Kuva: Elisa Hartikainen

Vision ohella osana toimintamallin rakentamista luotiin koulutusvientitoimijoiden verkosto, Lapland Educators Circle, eli LED -verkosto. LED-verkosto on kevyellä yhteistyömallilla toimiva Lapin koulutusvientitoimijoiden sekä koulutusviennistä kiinnostuneiden tahojen edustajista koostuva koulutusvientiverkosto. Verkoston ajatuksena on tarjota jäsenilleen tukea ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia alueen koulutusviennin kehittämiseksi ja edistämiseksi. (Lapland Educators Circle, 2022.)

Verkoston lisäksi laadittiin myös Lapin alueen kansainvälisen koulutusviennin kirjallinen toimintamalli, josta löytyy toimenpidesuunnitelma vision tavoitteisiin pääsemiseksi. Kuvassa 2. on esitettynä LED-verkoston verkkosivuille luotu logo.

Kuva 2 Hartikainen et al.jpg
Kuva 2. LED -verkoston logo. Kuva: Elisa Hartikainen

KOLA -hankkeen päätöstilaisuus luontolähtöisin menetelmin

KOLA – Koulutusvientiä Lappiin -hanke päättyi maaliskuussa 2022. Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin Sieriporon porotilalla yhteistyössä LED-verkostoon kuuluvan Finncredible Oy:n Kimmo Tuunalan kanssa. Finncredible Oy on rovaniemeläinen matkailu- ja koulutuspalveluja tarjoava yritys, jonka erikoisosaamisalueena on arktisen luonnon ja oppimisen yhdistäminen innovatiivisilla, osallistavilla menetelmillä.

Kimmo Tuunala fasilitoi KOLA-hankkeen toimijoille sekä verkostolle luontolähtöisen iltapäivän, jonka tarkoituksena oli vahvistaa verkoston välistä yhteistyötä ja ideoida koulutusvientiin liittyviä mahdollisuuksia. Fasilitointi toteutettiin interaktiivisena suunnistuksena, jossa hyödynnettiin Seppo.io -alustaa (Kuva 3).

Seppo.io on pelillistämisen pedagogiikkaa hyödyntävä alusta, joka on suunniteltu mobiiliin oppimiseen ja koulutukseen. Siinä yhdistyvät tavoitteellinen toiminta, oman osaamisen käyttäminen ja yhdessä tekeminen. Kimmon fasilitoima iltapäivä oli osallistava ja toiminnallinen, eli kaikkea mitä pitkän etätyöskentelyn jälkeen KOLA-hankkeen toimijat olivat kaivanneet.


Kuva 3 Hartikainen et al.jpg

Kuva 3. Seppo.io -alustan käyttöä KOLA -hankkeen päätöstilaisuudessa. Kuva: Elisa Hartikainen

KOLA-hankkeen päättymisen jälkeen LED-verkoston toiminta jatkuu kiertävän puheenjohtajan mallilla. Verkoston edustajajäsenet kokoontuvat 3 - 4 kertaa vuodessa ja kokouksissa käsitellään koulutusviennin nykytilaa paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla ja toteutetaan yhteistä alueellista koulutusvientitoiminnan kehitystyötä.

Verkoston ensimmäinen puheenjohtaja valittiin hankkeen päätöstilaisuudessa ja kiertävän soihdun sai kannettavakseen Finncredible Oy:n Kimmo Tuunala (Kuva 4.) Verkosto on avoin uusille koulutusvientiä tekeville tai siitä kiinnostuneille jäsenille.

Kuva 4 Hartikainen.jpg
Kuva 4. LED -verkoston uusi puheenjohtaja Kimmo Tuunala. Kuva: Suvi Lehojärvi

Verkostoon liittymisessä ota yhteyttä: Kimmo Tuunala, Finncredible Oy, kimmo.tuunala(a)finncredible.com

Lähteet:

Alapuranen, N., Kugapi, O., Severidt, J., Timonen, M., Lehojärvi, S., Hartikainen, E., Rankinen, K., Fisk, R., Lukkariniemi, H., Mäki, N., Viinikka, S. 2022. Lappilaisen koulutusviennin toimintamalli. Koulutusvientiosaamista Lappiin (ESR) -hankkeen loppujulkaisu.https://blogi.eoppimispalvelut.fi/globaleducationlapland/files/2022/03/Lappilaisen-koulutusviennin-toimintamalli-2022.pdf, viitattu 1.4.2022.

Lapin yliopisto 2022. KOLA - Koulutusvientiä Lappiin hanke. https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Hanketoiminta-ja-asiakastarinat/KOLA---Koulutusvientiosaamista-Lappiin , viitattu 31.3.2022

Lapland Educators Circle 2022, Global education Lapland | (eoppimispalvelut.fi), viitattu 31.3.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 ... 33 34 35Seuraava