kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Työhyvinvointia digiloikassa

5.6.2020



Harju-Myllyaho ja Tammia.jpg
YTM Anu Harju-Myllyaho ja HTM Tarja Tammia ovat Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmän opetuspäälliköt.

POIKKEUS blogikuva.jpg


Henkilöstön työhyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Osaan tekijöistä me itse kukin voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa. Lisäksi hyvinvointia edistävistä tekijöistä osa muodostuu työyhteisön omista pelisäännöistä, ja osa tekijöistä riippuu työnantajan ja työpaikan ratkaisuista.

Työhyvinvoinnin saralla on alettu kiinnittää huomiota myös digiajan vaikutuksiin monipaikkaisen ja -aikaisen työn lisäännyttyä. Työn murros on ollut näkyvissä jo aikaisemmin globalisaation ja teknologian kehittymisen valossa, mutta kevään 2020 aikana etätyö ja siihen liittyvät käytännöt ovat nousseet entistä tärkeämmäksi; kevään aikana yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin (Pantsu 2020). Vinkkejä, oppaita ja uutisia etäkokouksien pitämiseen ja oman työn organisointiin on jaettu runsain mitoin (ks. esim. Vilkman 2020; Jiang 2020; Kivelä 2020).

Apua on saatavilla myös hyvin konkreettisessa muodossa; Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmä on mukana Lapin yliopiston koordinoimassa Digiajan työhyvinvointi hankkeessa (Digiajan työhyvinvointi 2020).

Mukana on useita lappilaisia työnantajia, Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmä yhtenä niistä. Toiminta on vasta käynnistymässä.

Aloitustoimenpiteenä toteutettiin maaliskuussa 2020 osaamisryhmän henkilöstölle kysely, jossa kerättiin henkilöstön kokemuksia siitä, miten lisääntynyt tietoteknologian käyttö sekä työn digitalisoituminen vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointiin. Hankkeessa on mukana olevissa eri alan yrityksissä ja oppilaitoksissa toteutettiin sama kysely.

 

Etätyön ja digityökalujen positiivisia puolia ja haasteita

Selvityksestä nousi esille, että työnteon digitalisoituminen on muuttanut henkilöstön työkuvia , mikä ei liene yllätys. Digitalisaation ja käytettävissä olevien sähköisten järjestelmien koetaan helpottavan yhteydenpitoa ja tukevan työskentelyä, joka ei ole sidottu vain työnantajan toimipisteeseen.

Erilaisten teknisten ratkaisujen nähdään helpottavan yhteydenpitoa kollegojen, sidosryhmien ja opiskelijoiden kanssa. Uudet digitaaliset ratkaisut koetaan myös osin työhön uutta mielenkiintoa tuovina tekijöinä.

Sähköiset järjestelmät ja digitaaliset työkalut ovat meille hyvä “renki”, jotka tukevat meitä työssämme jopa nopeuttaen toimintaa ja prosessien läpivientejä. Osaamisryhmän henkilökunnan keskuudessa sähköinen kalenteri koetaan hyvänä työkaluna omassa työnhallinnassa ja -suunnittelussa.

Työtä kuormittaviksi tekijöiksi katsotaan muun muassa työhön liittyvän tiedon erilaiset säilyspaikat sekä päällekkäistä työtä lisäävät järjestelmät. Työhyvinvointia vähentäviä tekijöitä ovat työkavereiden kohtaamisten väheneminen sekä työnteon runsaat keskeykset työpäivän aikana; joskaan keskeytykset eivät vaivaa vastaajia yhtä paljon kuin viiteryhmän vastaajia muissa hankkeessa mukana olevissa yhteisöissä.

Yhtäältä töiden tekemisen mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumatta hämärtää töiden ja vapaa-ajan rajan erottamista. Toisaalta henkilöstö toivoo vahvasti tukea myös etätöiden tekemiseen ja mahdollistamiseen. Osin henkilöstöllä on tunne, että etätyöskentelyä ei nähdä varteenotettavana tapana tehdä töitä. Nyt tämä mahdollistetaan poikkeusoloissa. Pitkän päälle työyhteisön tuloksellisuuden näkökulmasta mielletään järkevänä panostaa työntekemisen tuloksiin, ei tuntien mittaamiseen.

 

Digityöhyvinvointia kehittämässä

Vastuullisten palvelujen osaamisryhmän henkilöstö on nyt ideoimassa yhteisiä pelisääntöjä ja käytänteitä digitalisaation hyödyntämiseen. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja kääntäen digitalisaation nopeat muutokset mahdollisuuksiksi, ei esteiksi.

Esimerkkeinä näistä ideoista on tullut esille mm.

• Palavereiden tiivistäminen ja tehostaminen sekä tavoitteellisuus
• Erilliset virtuaaliset kahvitauot, jotka ovat erillään asiapalavereista
• Sähköisen kalenterin hyödyntäminen oman työn suunnittelussa sekä kollegojen informoinnissa

Työ jatkuu vielä yhteisen kehittämisen parissa. Samalla tavalla kuin fyysisten työtilojen järjestely toimivammiksi, myös digitaalisen työympäristön kehittäminen on matka, ei niinkään määränpää (vrt. Usher 2018, s. 55). Uusien teknologiataitojen haltuunotto on jatkuvaa, koska yhä useampi asia tapahtuu verkossa (Dufva 2020, s. 38) ja näin on myös koronan jälkeen.

Lähteet

Digiajan työhyvinvointi. 2020. Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Koulutus--ja-kehittamispalvelut/Organisaatioiden-kehittaminen/Digiajan-tyohyvinvoinnin-kehittaminen

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162.

Jiang, M. 2020. Video chat is helping us stay employed and connected. But what makes it so tiring - and how can we reduce ‘Zoom fatigue’? Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://www.bbc.com/worklife/article/20200421-why-zoom-video-chats-are-so-exhausting?ocid=ww.social.link.facebook&fbclid=IwAR0nqht8dTXl-whTWlhhK-8Gzoh_RUEqEHO5mYa-lH68BLh05qDq7ThguGQ.

ivelä, H. 2020. Ammattijärjestäjän vinkit etätyöpisteen järjestämiseen. Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digiajantyohyvinvointi/blogi/.

Pantsu, P. 2020. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-11291865.

Usher, N. 2018. The elemental workplace. The 12 elements for creating a fantastic workplace for everyone. Lontoo: LID Publishing Ltd.

Vilkman, U. 2020. 32 vinkkiä yhteisöllisyyyteen. Haettu 28.4.2020 osoitteesta https://etajohtaminen.fi/materiaalit/tilaa-ekirja-yhteisollisyyteen/

 

Hankeinfo

Digiajan työhyvinvointi -hanke (ESR) on Lapin yliopiston koordinoima ja hallinnoima EU-rahoitteinen hanke. Hankkeessa kehitetään uusia ja uudistetaan vanhoja työhyvinvoinnin malleja, jotka tukevat uudistuvan työelämän kehittämistä. Hankkeessa selvitetään digitalisaation vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia organisaatioiden työhyvinvointii. Hankkeen aikana testataan mm. erilaisia digitaalisia työkaluja, jotka tukevat työhyvinvoinnin seurantaa ja ylläpitoa. Hankkeen tuloksista kootaan sähköinen työhyvinvoinnin työkirja. Hankeen toiminta-aika on 1.2.2019–31.12.2021.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





Riskit osana yritystoimintaa

2.6.2020



Tia Lämsä
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Ajankohtaisena myllertävän koronaviruksen vuoksi yritykset ovat viimeistään tässä vaiheessa heränneet riskienhallinnan merkitykseen toimintansa suunnittelussa. Vaikka kukaan tuskin osasi aavistaa viruksen aiheuttamia laajoja seurauksia liiketoimintaan, voidaan moniin muihin yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin varautua ennakoinnilla ja riskien huolellisella ja säännöllisellä arvioinnilla. Sen tulisikin olla olennainen osa yrityksen toiminnan johtamista. Yritystoiminta on täynnä erilaisia uhkia ja epävarmuustekijöitä, siksi menestyvässä liiketoiminnassa tavoitteellinen riskienhallinta on tärkeää.

Toisaalta liiketoimintaa ei ole ilman riskin ottamista (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010). Tulevaisuudessa menestyneet yrittäjät ovatkin epäilemättä niitä, jotka ovat osanneet ennakoida esimerkiksi tulevia trendejä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksia ja pystyneet näin muutamaan toimintaansa hyvissä ajoin sen mukaisesti. He ovat samalla ottaneet liiketoiminnassaan riskin kehittäessään toimintaansa ja panostaessaan uusiin toimintoihin.

Riskeihin liittyvän osaamisen kehittämiseksi Lapin ammattikorkeakoulun liiketoiminnan koulutusohjelmassa on tarjolla liiketoiminnan riskienhallinnan ja yritysjuridiikan suuntautumisvaihtoehto, missä painoalueina ovat riskienhallinnan ja juridiikan huomioiminen liiketoiminnassa ja sen suunnittelussa. Tästä suuntautumisvaihtoehdosta valmistautuneet tradenomit ovat käyneet opinnoissaan läpi monipuolisesti riskienhallintaa eri näkökulmista.

 

Riskit ja niiden hallinta

Riskeihin liittyy tiiviisti käsite epävarmuus. Epävarmuutta voidaan määritellä siten, että tapahtumaa tai sen seurauksia ei voida varmasti tietää. Epävarmuus voidaan kuvata myös erilaisilla laskennallisilla todennäköisyyksillä. Riskiä kuvataan usein viittaamalla mahdollisiin tapahtumiin tai seurauksiin. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Rovaniemelle odotetaan suurinta tulvaa vuosiin, sen mahdollisia seurauksia ennakoidaan. Tässäpä ajankohtainen esimerkki luonnonriskien ennustamisesta ja riskianalyysistä.

Riskeistä voidaan mainita jo mainitun koronaviruksen ja suurtulvan lisäksi esimerkkeinä koneiden rikkoutuminen, yrittäjän tai työntekijän sairastuminen tai kuolema, tulipalot tai asiakkaiden maksukyvyttömyys. Ne voidaan luokitella eri tavoin esimerkiksi luonnonriskeihin (esim. hirmumyrsky, maanjäristys), ympäristöriskeihin (esim. luonnonvarojen pilaantuminen ja liikakäyttö) ja ihmiskuntaa uhkaaviin riskeihin (esim. väestönkasvu). Jokaisen yrittäjän on syytä pohtia omalla kohdallaan olennaiset riskit ja niiden vaikutukset yrityksen toimintaan.

On hyvä tiedostaa, että ihmisten suhtautuminen riskeihin on hyvin erilaista, ääripäinä voidaan nähdä pelurit ja riskien karttajat. Tätä suhtautumistapojen eroa on voinut seurata kevään aikana myös ihmisten asennoitumisena koronavirukseen. Se on vaihdellut yksilöittäin hyvinkin paljon. Myös moraaliset ja yhteiskunnalliset arvot vaikuttavat riskien arviointiin. Riskien hyväksymiseen vaikuttaa myös se, keneen riski kohdistuu. Yleisesti riski hyväksytään herkemmin, jos vaara kohdistuu niihin, jotka riskisestä toiminnasta myös hyötyvät.

 

Riskienhallinnan keinot

Riskien hallinnan osalta prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen ovat olennainen toiminnan perusta. Etenkin liiketoiminnan muutostilanteissa on tärkeää tehdä monipuolista riskienarviointia. Toiminnan riskejä ei voida kokonaan poistaa, mutta hyvällä suunnittelulla ja varautumisella niiden hallitseminen on mahdollista. Riskienhallinnan keinoina voidaan pitää

- riskien pienentäminen, pyritään vähentämään niiden todennäköisyyttä
- riskien välttäminen ja poistaminen, pyritään eliminoimaan niiden syyt
- huolellinen suojautuminen riskin varalta ja vahingon rajoittaminen
- riskin siirtäminen muualle esim. ottamalla vakuutus
- riskin omalla vastuulla pitäminen (Juvonen & al. 2014, 24-28.)

Riskinotto ja riskin kanssa eläminen voi olla joskus yrityksessä tietyssä tilanteessa tehty päätös ja tämä voikin olla järkevää silloin, kun se taloudellisesti katsotaan parhaaksi vaihtoehdoksi. Olennaista on kuitenkin tällöin se, että päätös perustuu tietoon ja huolelliseen riskien analysointiin.

Riskienhallinta ei ole mikään erillinen prosessi tai toiminto, vaan riskit ja niiden hallinta liittyy olennaisesti yrityksen arvoihin ja strategiaan. (Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010) Siksi riskienhallintaan pitääkin sitouttaa koko organisaatio johtoa myöten ja nähdä se merkittävänä tekijänä kaikessa toiminnassa.

 

Riskien arviointi

Riskit voidaan jaotella eri tavoin. Kirjallisuudessa perinteinen, laaja jako tehdään vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Esimerkkinä vahinkoriskeistä voidaan mainita tulipalot ja liiketoimintariskeistä rahoitusriskit tai asiakkuusriskit. Vahinkoriskeihin voidaan vaikuttaa riskiä pienentämällä, sitä välttämällä, se siirtämällä ja omalla vastuulla pitämällä. Esimerkiksi vakuuttaminen on keino suojautua vahinkoriskeiltä. Tosin on huomioitava, että kaikkia vahinkojakaan ei voi vakuuttaa ja vakuutusehtoihin on syytä tutustua hyvin etukäteen.

Liiketoimintariskejä ei voida vakuuttaa, vaan käytössä ovat muut edellä mainituista riskienhallintakeinoista. Tärkeintä on, että riskit pyritään kartoittamaan ja ennakoimaan mahdollisimman hyvin ja päätökset tehdään tietoisina riskeistä. Olennaista on pohtia riskin toteutumisen todennäköisyys ja siitä aiheutuva haitta. Tämän vuoksi on olennaista, että riskien toteutumisen seuraukset arvioidaan etukäteen ja varaudutaan ennen kaikkea niihin riskeihin, joiden seuraukset ovat yritykselle merkittävät. (Suominen 2003, 12-13)

Riskienhallinnan tavoitteena on ennen kaikkea yrityksen liiketoiminnallinen menestyminen. Lähtökohtana on varautuminen uhkiin ja erilaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Vahinkoriskien ohella riskienhallinnan systemaattista toimintatapaa sovelletaan myös liiketoiminnan riskeihin.

Riskienhallinnan perustehtävä ja -lähtökohdat ovat samanlaiset riippumatta yrityksen koosta. Kuitenkin eroavaisuuksia on: pk -yritysten riskienkantokyky on yleensä heikko. Vaikka riskit tiedostettaisiin, niihin varautumiseen ei voida tehdä isoja budjetointeja. Lisäksi riskeihin kiinnitetään yleensä isoja yrityksiä vähemmän huomiota. (Kupi, Keränen & Lanne 2009,11.)

Luonnollisesti pienissä yrityksissä on resursseja vähemmän kuin isoissa, joten monesti riskienhallinnan osaaminen on vähäisempää kuin suuremmissa yrityksissä. Riskienhallinnan näkökulmasta esimerkiksi kirjallisten sopimusten puute tai sopimussisältöjen hallinta tuntuu olevan pienissä yrityksissä yllättävänkin yleistä.

 

Riskienhallinnan haasteet

Riskienhallinta vaikuttaa paperilla loogiselta, aukottomalta ja helpolta. Todellisuudessa kyseessä on erittäin haasteellinen yrityksen johtamisen osa-alue. Sen hallinta vaatii ymmärrystä yrityksen liiketoiminnasta, yrityksen riskien luonteesta ja siitä, miten ihmiset toimivat yksilöinä sekä organisaatiossa. Itse riskienhallinnan menetelmät, esimerkiksi riskianalyysi, ovat suhteellisen yksinkertaisia käyttää. Tärkeäksi tekijäksi muodostuu kuitenkin, miten niitä käytetään ja miten saatua tietoa sovelletaan. (Flink, Reiman, Hiltunen 2007, 11.)

Riskienhallinnan työkalujen ja keinovalikoiman lisäksi onkin tärkeää tuntea yritystoimintaa ja sen luonnetta. Eri toimialoilla kohdataan erilaisia riskejä. Siksi olisikin tärkeää, että yrityksessä itsessään olisi vahvaa osaamista myös riskienhallintaan, se auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen ja varautumaan potentiaalisiin uhkiin -mahdollistaa menestyvää liiketoimintaa.


Lähteet

Flink Anna-Liisa, Reima Teemu & Hiltunen Mika: Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhimilliset tekijät.

Ilmonen, Ilkka, Kallio, Jani & al. 2010: Johda riskejä –käytännön opas yrityksen riskienhallintaan

Juvonen, Marko, Koskensyrjä, Mikko, Kuhanen, Leena, Ojala, Virva, Pentti, Anne, Porvari, Paavo ja Talala 2014: Yrityksen riskienhallinta.

Kupi, Eija, Keränen, Jaana & Lanne, Marinka 2009: Riskienhallinta osana PK-yritysten strategista johtamista. VTT Working Papers 107. Julkaisu saatavilla: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/workingpapers/2009/W137.pdf

Suominen, Arto 2003: Riskienhallinta

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Koronapäiväkirja: Mitä hyvää olen havainnut tässä ajassa?

29.5.2020



Timonen_Maarit neliö.jpg
MMM Maarit Timonen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Korona ärsyttää

Tähän aikaan kuuluu ihmisten kiukku, pahatuuli ja ärtymys, kun meidät on vastoin omaa tahtoamme pakotettu olemaan karanteenissa kotona, tekemässä etänä kaikkea nykyaikaisin digivälinein ja ilman sosiaalisia kontakteja.

Ärsyttää se minuakin, välillä, mutta olen koittanut löytää myös jotain hyvää tästä ajasta ja sen seuraamuksista. Jotakin on pitänyt oikein pinnistellä, mutta toiset olen havainnut hyvinkin helposti, ihan itse.

Koti ja läheiset lähellä

”Äiti. Osaatko sinä laittaa näinkin hyvää ruokaa?” tai ”Oletko sinä siis koko päivän vain kotona minun kanssani, etkä lähde mihinkään?” osuivat tarkkaan maaliin jo heti karanteenin alussa. Jäin miettimään, paljonko olen uhrannut ”kallista aikaani” normaalisti oman lapseni tarpeille ja kotona olemiseen hänen kanssaan. En saanut kovin yleviä arvosanoja itseltäni.

Olen vaihtanut kukkiin mullat, siivonnut vaatekaapit ja sulattanut jo pakastimen – monenko vuoden tauon jälkeen? Kotikin on siis saanut osansa koronasta. Tänäänkin olohuoneen pöydällä on silitetty liina ja maljakossa uudet leikkokukat piristämässä päivää yhdessä kevätauringon kanssa.

Ruokaa on tehty ihan omin käsin suurella rakkaudella syöjiä kohtaan. Lisäksi olen leiponut niin munkkeja kuin karjalanpiirakoita, joita en yleensä tee, kun ne ovat niin työläitä ja hitaita valmistaa. Ruokaa on myös syöty - näkyy puntarilla, mutta myös yhteisessä ajassa perheen kanssa. On palattu vanhaan hyvään tapaan olla koolla ruuan äärellä, ja vaihtaa itse kunkin päivän kuulumiset siinä samalla. Tämä ei kuulunut normaaliin elämään enää vuosiin.


Lähiluonto voimaannuttaa

Omaehtoinen luontoliikunta on tullut päivittäiseksi tavaksi perheen kanssa. Nyt ei ole aikataulutettua ja ohjattua jumppaa ja treeniä, vaan ulos lähdetään liikkumaan, kun hyvältä tuntuu ja tarve vaatii. Hiihdettiin, kun oli keliä. Nyt mennään pitkin sulia teitä kävellen, juosten ja pyöräillen. Välillä poiketaan ns. ulkona syömässä eväitä lähilaavuilla ja nuotiopaikoilla kauniissa keväisessä säässä. Olen havainnut, uusia, kauniita paikkoja vanhoilla lenkkipoluilla, jotka normaaliaikana olen ohittanut juosten kiireellä katsomatta ympärilleni. Nyt aistin asioita muutenkin kuin silmilläni.

Olen tunnistanut itsestäni uusia ulottuvuuksia havaita ja tiedostaa ympärilläni arkista kauneutta, arvostettavia asioita, jotka minulla on hyvin juuri tässä ja nyt koronasta huolimatta. Olen perusterve ja työkykyinen, minulla on koti ja perhe, minulla on läheisiä ihmisiä, jotka muistavat minua päivittäin pikku viestein, minulla on yllin kyllin kaikkea perustarpeiden kuten lepo, ruoka, lämpö tyydyttämiseen ja se on jo paljon.

Ainoastaan sosiaaliset suhteet ja fyysiset kontaktit ovat rajoittuneet ja niitä tietysti kaipaan kuten kaikki muutkin ihmiset.

Etätyö on minun onneni

Etätyöhön siirryin muiden mukana jo maaliskuun puolivälissä. Se oli minulle helppo siirtymä teknisesti, koska olin jo vuosia tehnyt enemmän ja vähemmän etätyötä, jotta edes joskus saisin olla kotona. Nyt kun sitä saa tehdä kaikkien hyväksymänä, se tuntuu entistä paremmalta mahdollisuudelta kehittää omaa ammattitaitoa, osaamista ja jakaa omaa asiantuntijuutta nykyaikaisin välinein erilaisissa verkostoissa ja alustoilla.

Etänä voi toteuttaa webinaareja ilman matkustamisia, kirjoittaa artikkeleita ja ottaa kantaa oman alansa kehitykseen julkisilla sivustoilla ja jopa opettaa ihmisiä uusin välinein ja tavoin, jotka hyvin täydentävät ja tukevat käytännön perusopetusta.

Haluan edelleen pitää maastotunnit maastossa, konkreettisten taitojen opetuksen kontaktissa ja sosiaalisten tarpeiden takia tavata ihmisiä, mutta korona tulee muuttamaan meidän kaikkien suhteen etätyöskentelyyn ja digivälineisiin. Ja se on minun onneni!

Henkilökohtainen digiloikka tulevaisuuteen

Digiosaamiseni on tehnyt jonkinmoisen loikan kuin vahingossa korona-aikana. Osaan käyttää uusia ohjelmia ihmisten kanssa kohtaamiseen verkossa kuten Zoom, Meet ja Jitsi, joilla voi pitää erilaisia kokouksia ja tavata ystäviä etänä. Jopa virtuaalisaunailta on kokeiltu porukassa, suosittelen.

Olen ottanut käyttöön myös erilaisia videoiden ja kuvien välitysohjelmia kuten Instagram ja Twitter, joissa jatkossa varmaan pidän luontoharrastuksiini liittyviä profiileja ja tapaan saman henkisiä ihmisiä joko työn tai harrastuksen kautta.

Opetukseen olen hakenut uusia teknisiä välineitä tehdä tehtäviä ja osoittaa osaamista. Tällaisia ovat erilaisten kyselyiden tekoon soveltuvat ohjelmat kuten Mentimeter ja Webropol sekä Screen- O-matic, joka on lyhyiden videoklippien tekemiseen sopiva ilmaisohjelma. Olen myöskin testannut erilaisten jaettavien dokumenttien käyttöä kuten Google Docs tai One Drive mm. ryhmä- ja paritöiden tekemisessä.

Tässä viime kuukausina on ollut käytössäni myöskin erilaiset sovellukset, joista on tarjottu liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalveluja striimattuna suoraan kotiini tai kotisohvalleni. Waltteri Torikka piti ”vain” minulle äitienpäiväkonsertin. Juuri jumppasin 400 muun kanssa virtuaalisti työpäivän välissä lyhyen keppijumpan kehon huoltoharjoituksena, jotta istuminen läppärin äärellä sujuisi jatkossakin hyvin.

Olen myös tänään ollut Metsäkeskuksen tarjoamassa verkkokoulutuksessa reilun 100 muun ammattilaisen kanssa oppimassa luonnonhoitoa metsätaloudessa. Illalla menen suunnistamaan MoBo-reitille, joka on kiintorastit nykyaikaisessa muodossa älykännykän sovelluksena. Kartta on omalla älyvälineellä ja rastit leimataan myös sillä. Näin korona-aikana ei tarvitse kokoontua, eikä koskea kenenkään leimasimeen, mutta tulos saadaan ja suunnistamisen nautinto. Voiko enää helpommin asioita hoitaa?

Verkko-opetus lisääntyy

Korona on lisännyt verkossa tapahtuvaa opetusta. Uusia täysin opiskelijan itsenäiseen opiskeluun sopivia kursseja on tullut kuin sieniä sateella. Tästä johtuen niiden laatu on hyvin kirjavaa, mutta jostain on aloitettava tämäkin työsarka. Harjoitus tekee mestarin niin verkko-opetuksessa kuin verkko-opiskelussakin.

Varmasti niin opettajat kuin opiskelijat joutuvat asemoimaan itsensä uudella tavalla verkon yli tapahtuvaan opetukseen entisen lähikontaktiopetuksen jälkeen. Mietittävänä kurssia rakentaessa ei ole pelkästään opintotavoitteiden saavuttaminen, vaan miten ja millä erilaisilla välineillä osaaminen hankitaan ja osoitetaan digitaalisesti. Verkko-opetus voi olla joko ihastus tai kauhistus henkilökohtaisesta asenteesta riippuen.

Verkko-opetusta mietin nytkin, kun ensi syksyn maasto-opetus täytyisi muuttaa - varmuuden vuoksi - jo hybridimalliin eli verkon yli annettuun opettajajohtoiseen opetukseen ja itsenäisesti opiskeltaviin maastotehtäviin ja aineistoihin. Mitä erilaisia uusia välineitä ja materiaaleja käytän ja mitä lisäarvoa ne tuovat opiskelijan oppimiseen?

Yksi vaihtoehto on suunnistuskartalle piirretty rata, jossa on opetuskohteet merkittynä. Jokainen opiskelija käy itsenäisesti kohteet ja tekee kohteelle osoitetut tehtävät, jotka löytyvät oppimisalustalta. Vastauksen tuottamiseen käytetään videota, valokuvia ja tekstianalyysia tehdyistä havainnoista kohteella. Tehtävien purku verkossa yhteisessä loppuseminaarissa, jossa jokainen esittelee omat havaintonsa. Toinen vaihtoehto on GPS koordinaattien antaminen kohteilta ja niihin sidotut tehtävät, mutta mietitään…

Yksi näkökulma, joka myös on tullut esiin korona-ajan verkko-opetuksessa, on ollut opiskelijoiden tipahtaminen opetuksesta pois, koska opettaja ei ole ollut vetämässä fyysisesti opetusta eikä valvomassa oppimissuoritteita kontaktissa. Tämä tulee olemaan ongelma, jos ja kun verkko-opetus lisääntyy.

Mitä keinoja opettajalla on havaita nämä pudokkaat verkkokursseilla ennen kuin kurssi on ohi, jos kurssilla ei ole kontaktia lainkaan tai se on minimissä aloitus- ja lopetusseminaari? Olen yrittänyt perehtyä myös tähän asiaan poikkeustilan aikana. Niin sanotun oppilaan digijäljen löytäminen ja tunnistaminen oppimisalustoilta on digipedagogiikkaa, joka tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

Digijälki voi olla esimerkiksi tehtävän tekemisessä käytetty aika, sivuston avaamiskerrat tai tehtävien ajastaminen ja paloittelu pienempiin osiin niin, ettei oppilas pääse seuraaviin tehtävävaiheisiin, ellei ole suorittanut aikaisempia tietyssä järjestyksessä ja ajassa. Näistä opettaja saa hälytysviestin, mikäli hommat ei etene ja voi tarjota yksilöidympää ohjausta tarpeen mukaan opiskelijalle.


Tulevaisuus diginä

Aurinko nousee kanssani joka aamu uuteen mahdollisuuteen, päivään, koronasta huolimatta. Poikkeustila loppuu aikanaan, mutta kaikkia sen tuomia asioita en ehkä halua lopettaa, vaan jatkaa oman ja läheisteni hyvinvoinnin sekä työnantajan etujen vuoksi. Jälkeä syntyy vähintään entiseen malliin, mutta sen laatu ja vaikuttavuus ovat mielestäni paremmat. Etätyössä olen sosiaalisempi ja luovempi, se parempi minä!

Korona on opettanut minulle paljon itsestäni viime kuukausina. Entäpä sinulle?

Maarit Timonen selfie.jpg

Opetan maa- ja metsätalouden opiskelijoita Lapin AMK:ssa sekä työskentelen useissa kierto- ja biotalouden hankkeissa. Minuun voi törmätä niin suksilla ladulla, läskipyörällä ja lenkillä polulla tai kanootilla vesillä. Metsäläisenä vuodenajasta riippuen hyödynnän myöskin luonnonantimia riistaa, kalaa ja keruutuotteita kotitarvekäytössä. Minut tunnistat kuuluvasta äänestä ja naurusta sekä suorasukaisesta puheenparresta.

kirjoittaja

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Urheiluliiketoimintaa vahvistamaan – Sport Business Lapland -toiminta käynnistyy

26.5.2020



Tammia Kemi Hannola.jpg
Osaamispäällikkö, HTM Tarja Tammia, projektipäällikkö, tradenomi (AMK) Jenni Kemi ja yliopettaja, TtL Heikki Hannola työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Liikunnan ja huippu-urheilun parissa liikkuu merkittävä määrä rahaa. Liikunta-alan toiminnalla on siten taloudellisia vaikutuksia, erityisesti huippu-urheilussa.

Kansainvälisesti urheilu ja liikunta nimetään kasvualoiksi, kuten esimerkiksi Euroopan urheiluinnovaatioyksikön EPSIn verkoston selvitykset osoittavat (European Platform for Sport Innovation, 2020). Liikunta-ala myös työllistää, ja alan työllistyminen painottuu yhä enemmän yksityiseen sektorille ja yrittäjyyteen (Koivisto, 2010).

 

Kassavirtaongelmat ovat arkipäivää

Kansainvälisen tason huippu-urheilijat loistavat median otsikoissa. Urheilullisten tulosten lisäksi medianäkyvyyttä tulee huippuansioista ja sopimusasioista.

Kansallisessa ja alueellisella tasolla tilanne liikunnan ja urheilun parissa toimivien osalta on usein varsin toisenlainen. Liikunnan alan seuroille ja yhdistyksille taloudellisten haasteiden ja kassavirtatasapainoilun kanssa kamppailu on arkipäivää.

Tilanne on sama urheilijoille. Nousevat, mahdolliset urheilun uudet tähdet sekä heidän lähipiirinsä etsivät vuosittain taloudellisia tukijoita mahdollistamaan urheilulupauksen ympärivuotisen harjoittelun.

Voisiko tilanne olla toisenlainen, jos liikunta- ja urheilutoimijoiden taloudellinen tilanne olisi vakaa, ja toimintaa voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti ja strategisesti?

 

Urheilu voi olla kannattavaa liiketoimintaa

Lapin alueen liikunta-alan organisaatiot ja palveluntuottajat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa liiketoiminnallista osaamistaan. Liikunta- ja urheilutoimintaan voidaan sitoa vahvaa liiketoiminnallista näkökulmaa, joka osaltaan mahdollistaa liikunta- ja urheilutoiminnan suunnitelmallisen kehittämisen.

Puhumme urheiluliiketoiminnasta ja sen osaamisen vahvistamisesta, jolle on kysyntää mm. yrityksissä, urheiluseuroissa ja tapahtumissa, kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa ja eri koulutusorganisaatioissa sekä alueellisesti että kansallisesti ja kansainvälisesti.

Urheiluliiketoiminnan osaamisen vahvistamiseksi Lapin ammattikorkeakoulussa rakennetaan yhteistyössä Santasport Lapin urheiluopiston kanssa urheiluliiketoiminnan koulutuskokonaisuus nimeltä Sport Business Lapland. Se on suunnattu urheiluseuroille, tapahtumajärjestäjille, valmentajille ja urheilijoille.

Tavoitteenamme on tuottaa urheiluliiketoiminnan teemaan liittyvää koulutusta rakentaen pitkällä aikavälillä Rovaniemelle Sport Business Lapland -urheiluliiketoiminnan osaamiskeskittymää palvelemaan liikunta- ja urheilutoimijoiden tarpeita.

Erilaajuisten urheiluliiketoiminnan moduulien tavoitteena on tukea seurojen ja tapahtumien liiketoimintaosaamista niin, että liikunta-alan toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon myös taloudelliset reunaehdot.

Urheilijan arjessa ja urheilun jälkeisessä elämässä vahva liikunnallinen osaaminen voi toimia polkuna työuralle. Tässä voisi toimia apuna viestinnän ja myynnin tietotaito, esimerkiksi oman henkilökuvan ja osaamisen brändääminen. Valmentajan tehtävässäkään ei urheiluliiketoiminnan osaamisesta lie haittaa, kun huomioidaan valmentajan moninaiset tehtävät.

Toivomme ja uskomme saavamme kokoon yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mielenkiintoisen ja toimijoiden tarpeeseen rakentuvan koulutuskokonaisuuden, jonka avulla osaltamme tuemme yhä kasvavaa liikunta- ja urheilualan kehittymistä.

Sport Business Lapland on lappilaisten koulutustoimijoiden yhteistyössä kehitettävä urheiluliiketoiminnan koulutuskokonaisuus, jota pilotoidaan syksystä 2020 alkaen. Koulutus on suunnattu liikunta- ja urheilutoimijoille, jotka haluavat tehostaa ja uudistaa toimintaansa vahvistamalla urheiluliiketoiminnan osaamista.

Ajalla 1.11.2019 - 31.10.2021 toteutettua, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajana toimii Santasport Lapin urheiluopisto. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Jenni Kemi (jenni.kemi(ät)lapinamk.fi / 040 4829 434). Työn edetessä tietoa koulutuskokonaisuudesta tullaan päivittämään osoitteeseen www.sportbusinesslapland.fi.

Sport Business logokokoelma.jpg

Lähteet

European Platform for Sport Innovation 2020. Viitattu 31.3.2020 https://epsi.eu/public-information-centre/
Koivisto, N. 2010. Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategia 2020. Diges ry.

Teemaan liittyviä muita lähteitä
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Terve-talous-ja-urheilu-on-harvinainen-yhdistelm%C3%A4/1022361
https://www.liikuntaneuvosto.fi/2019/08/05/indikaattorit/
https://yle.fi/urheilu/3-11210025

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kriisitilanne koettelee työnantajamainetta

22.5.2020



Heli Lohi
KM Heli Lohi on Lapin ammattikorkeakoulun viestintäkoordinaattori.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Kriisitilanteista selviävät parhaiten yritykset ja organisaatiot, jotka panevat nopeasti toimeksi. Hyvin hoidettu kriisi voi jopa kääntyä organisaation mielikuvavoitoksi.

Tarkastelen tässä kirjoituksessa koronan kaltaisen äkillisen kriisin vaikutuksia työnantajamielikuvaan ja yhteisöviestintään.


Äkillisyys kysyy resilienssiä

Koronakriisi edellytti organisaatioilta nopeita toimia ja ketteryyttä toiminnan uudelleen järjestelemiseksi ja jopa uudelleen suuntaamiseksi. Riannon toimitusjohtaja Antti Pärnäsen mukaan korona ei kuitenkaan ole perinteinen kriisiviestinnän tapaus, sillä se koskee kaikkia (Anhava 2020).

Totta onkin, että kriisiin ajaudutaan yleensä yksin joko organisaationa tai korkeintaan toimialana, ja että ystävät vähenevät myrskyn silmässä. Nyt niin ei ole käynyt.

Pärnänen varoittaa käyttämästä koronakriisiä liiketoiminnan vipuvartena, mikä on lähtökohtaisesti vastuullinen ajatus. Toisaalta on usein myös asiakkaiden etu, että toimintaa suunnataan uudelleen kun olosuhteisiin tulee muutos, olipa se äkillinen tai hitaammin kehittyvä.

Arvostan sitä, että sain sähköpostiini ensimmäiset koronakriisiin liittyvät asiakasviestit ja tarjoukset asiantuntijapalveluista heti kohta poikkeustilan alettua.

Koronatilanteen avoimessa viestinnässä ja sen ohjeistuksessa kunnostautuivat nopeasti monien viestintä- ja markkinointitoimistojen (esimerkiksi Kuulu, STT Viestintäpalvelut, Tekir, Manifesto ym. ) lisäksi muun muassa Oikotie ja Kuntaliitto, joka julkaisi ensimmäisen ohjeblogin jo 16.3.

Työnantajabrändi on aina totta

Yhteisön brändin tai mielikuvien rakentamisessa korostetaan helposti organisaatioviestinnän roolia. Todellisuudessa molempien tärkein rakennusaine ovat organisaation toimintatavat itsessään.

Brändi ja mielikuvat rakentuvat todellisten kokemusten varassa. Yritys voi väittää yhtä ja toista hyvää, ylevää ja kaunista itsestään, mutta ilman todellisuuspohjaa väittämät ja muu, usein kalliilla rahalla hankittu, brändiviestintäsisältö jäävät ontoiksi.

Koska brändi ja työnantajabrändi sen osana ovat tarttuvaa tunnetta, ovat ne aina totta. Tämä ei tarkoita, että brändien muodostuminen olisi täysin sattumanvaraista ja vain ihmisten satunnaisten mielikuvien summa. Brändin eteen voi ja pitää tehdä töitä oikein ja oikeilla valinnoilla.

Brändiviestinnän sisältöjä suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa ensin oman organisaation tapa toimia, sen oikea identiteetti.

  • Ei ole uskottavaa väittää olevansa digiedelläkävijä, jos organisaatio ei pysty tarjoamaan sähköisiä asiointipalveluja.
  • Ei ole uskottavaa väittää, että yrityksen tärkein arvo on ihmisläheisyys, jos asiakkaiden puhelinpalveluun on siirretty yhteisön tylyin ärisijä.
  • Ei ole uskottavaa, että yritys väittää olevansa dynaaminen tai ketterä, jos se jäätyy kriisissä.


Ihmiset kokevat ja puhuvat

Työnantajamielikuva tarkoittaa kaikkia niitä mielikuvia, joita yrityksestä on vallalla tai syntyy työnantajana. Työnantajabrändistä on kyse silloin, kun ihmisillä on jokin kokemus tai tunnesuhde työnantajaan. (Näin työnantajakuva ja työnantajabrändi eroavat toisistaan 2019)

Myös työnantajamielikuvasta on tärkeää olla tietoinen, jotta sitä voidaan kehittää vahvemmaksi.

Omien tutkimusten ja selvitysten lisäksi on hyvä olla selvillä, mitä yrityksestä kirjoitetaan muualla. Suomalaisia työnantajia arvioidaan esimerkiksi glassdoor.com- ja erityisesti Tunto-sivustolla. Myös muita sosiaalisen median keskusteluja kannattaa seurata, mutta provosoitumatta.

Julkisten kanavien ja somealustojen lisäksi mielikuvia ja brändiä muokkaa WOM (Word-of-Mouth) eli se mitä talosta puhutaan ihmisten kesken. Työnantajabrändin tärkeimpiä vahvistajia (tai heikentäjiä) ovat nykyiset ja entiset työntekijät ja työpaikkaa hakeneet. Myös hyvät (ja huonot) asiakaskokemukset ja yhteistyökumppaneiden kokemukset organisaatiosta voivat heijastua mielikuvaan siitä, millainen kyseinen yritys olisi työnantajana. (Laine 2020)

Moni työntekijä arvioi nyt ja tulee kriisin hellitettyä entistä tarkemmin arvioimaan oman työnantajansa toimintaa verrattuna muuhun kuulemaansa. Keskiössä on kysymys siitä, miten työntekijä koki tulleensa kohdelluksi työntekijänä ja yhteisönsä jäsenenä.


Kohtelu on viestintää

Organisaation arvot ja valinnat konkretisoituvat vastuullisuusteoissa tai niiden puutteena. Koronakriisin kaltaisessa äkillisessä kriisitilanteessa myös reagointinopeus merkitsee. Myös viestintä on hyvä pitää alusta alkaen avoimena ja ihmisiä arvostavana.

On parempi käynnistää aloitteellisesti toimenpiteitä kun jäädä varovaisesti seurailemaan, mitä muut saman alan toimijat tekevät. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi koronakriisissä nopeasti toiminut Business Finland joutui kohtuuttoman ryöpytyksen kohteeksi.

Business Finlandin viestintäjohtaja Tomi Korhosen mukaan käyttäytyminen on parasta viestintää. Kriisin keskellä täytyy organisaation analysoida myös omaa toimintaansa rauhallisesti. Pikavoittojen metsästely ei ole kestävää mainetyötä. (Räsänen 2020)

Työnantajilta odotetaan nyt enemmän sosiaalista ja inhimillistä vastuuta sekä suhteessa yhteiskuntaan että omiin työntekijöihinsä.

Vastuullinen työnantaja on työntekijänsä tukena kriiseissä. Välitön palkkio ei tule yrityskuvaa hivelevänä näkyvyytenä mediassa ja somessa, vaan omien työntekijöiden luottamuksena, arvostuksena ja sitoutumisena. Vastuullisuustekoja tekevä yritys huomataan ja muistetaan luultavasti vielä pitkään kriisin jälkeen. (Hannola 2020)

Client Group Director Samuli Paavilainen muistuttaa, että kriisin vaikutus työnantajakuvaan on pitkäkestoinen, mutta siihen voidaan jokaisessa yrityksessä vaikuttaa. Myös hän neuvoo arvostamaan henkilöstä ja pitämään poikkeustilanteessa viestinnän selkeänä ja avoimena. (Työnantajakuva muodostuu vahvimmin kriisitilanteissa 2020)

Koronakriisin vaikutukset markkinointiviestintään olisivat oman kirjoituksensa aihe. Kriisejä kytketään harvoin ja varovaisesti kuluttajamarkkinointiin, mikä on viisasta. Se tulkittaisiin helposti halpahintaiseksi onnettomuudella ratsastamiseksi, mikä kääntyisi itseään vastaan.

Toisaalta kriisit ovat myös mahdollisuus vastuullisuusviestintään. Nostan tästä onnistuneena esimerkkinä esille S-ryhmän videomainoksen.

Lähteet

Anhava, M. 2020. "Koronakriisi ei ole kriisiviestinnän keissi", sanoo Riannon varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen. STT viestintäpalvelut 24.4.2020. Viitattu 6.5.2020 https://blogi.viestintapalvelut.fi/koronakriisi-ei-ole-kriisiviestinnan-keissi-rianno-varatoimitusjohtaja-antti-parnanen

Hannola, L. 2020. Oikotie 24.4.2020. Viitattu 7.5.2020. https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/luottamus-ansaitaan-kriittisissa-hetkissa-vastuullinen-tyonantaja-nain-tuet-surevaa?ref=uusimmat-artikkelit

Laine, T. 2020. GROW+ koulutus: Työnantajamielikuva. Verkkokoulutus 6.5.2020.

Näin työnantajakuva ja työnantajabrändi eroavat toisistaan. 2019. Emine. Viitattu 7.5.2020. https://emine.fi/nain-tyonantajakuva-ja-tyonantajabrandi-eroavat-toisistaan/

Räsänen, A. 2020. Luottamus ansaitaan kriittisissä hetkissä - Vastuullinen työnantaja, näin tuet surevaa. T-media 15.4.2020. Viitattu 7.5.2020. https://t-media.fi/fi/maineen-johtaminen-kriisin-hallintaa/

Työnantajakuva muodostuu vahvimmin kriisitilanteissa. 2020. Oikotie. Viitattu 7.5.2020. https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/tyonantajakuva-muodostuu-vahvimmin-kriisitilanteissa?utm_source=B2B_Ty%C3%B6paikat_email&utm_medium=email&utm_campaign=NL-JO-B2B-2020-05-06-Newsletter&mkt_tok=eyJpIjoiTVdFeVlqWTJNalF5WkRGbSIsInQiOiJmbUJMb3hYSFRneU9JMUdTQ0x5WFAxaWYzVlhsa3N5TUpwKyszN3J1T3dSVmF4TWZ0MWhkSnZ6Y1l5XC9PYk4yZ1V3XC9CT2RwSE01SHkwOXBzVkFGK2NySnJ4elU2cXFkZzVXb3hTQW9QaWRlb3d3bVlrdkZ1VGRDR0RCMWpXQUFPIn0%3D

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 5

19.5.2020



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen toimii projektisuunnittelijana TEQU:lla, joka on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti ja osa Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmää.

Blogisarja vuoden 2019 tapahtumien osalta tulee päätökseen ja viimeisessä osassa kerron vuoden viimeisestä tapahtumasta. Aiheena oli tällä kertaa työelämän murros ja inspiroiva johtaminen.

Sarjan aiempien julkaisujen teemat

 

TEQU Talk – Johtamiskulttuurin muuttuminen

Kiireisen ja tapahtumarikkaan syksyn viimeinen tapahtuma järjestettiin 7.11.2019 tutussa TEQU ympäristössä.

Meriläinen 5 kuva 1.jpg
Kuva 1. Tapahtumatila


Tietotaitoa johtamisesta yleisölle olivat jakamassa tunnetut herrasmiehet Erkka Westerlund ja Petteri Kilpinen. Vetovoimaiset puhujat herättivät paljon mielenkiintoa ennen tapahtumaa ja yleisöä saapuikin hienosti paikalle. Kyseessä oli yleisömäärältään isoin tapahtuma, kun parhaillaan tapahtumaa oli seuraamassa 70-80 henkilöä ja hyvin mahduttiin.

Meriläinen 5 kuva 2.jpg

Kuva 2. Erkka Westerlund

Erkka Westerlund on tunnettu ja ansioitunut Suomalainen jääkiekkovalmentaja. Hän on myös liikuntatieteiden maisteri, hyvinvointi valmentaja sekä urheiluvaikuttaja. Tätä nykyä Erkka toimii hyvinvointi- ja johtamisvalmentajana Lepoaika-perheyrityksessä sekä Voittava Tiimi Oy:ssä.

Johtamisen kulttuurin muutosta Erkka kutsui ihmisen kohtaamisen kulttuurin muutokseksi. Yhdessä tekeminen, kehon ja mielen valmentaminen sekä tiimin johtaminen on Erkan mukaan paljolti yksilöiden johtamista. Yksilöiden hyvinvointi alkaa itsensä, muiden sekä elämän arvostamisesta. Itsensä johtaminen hyvinvointi edellä on tärkeää, jonka lisäksi valmentavan johtamisen avulla voidaan auttaa, innostaa ja inspiroida oppimaan. Tulevaisuuden johtaminen on ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja työelämää tulee arvostaa. (Westerlund 2019.)


Meriläinen 5 kuva 3.jpg

Kuva 3. Petteri Kilpinen

Petteri Kilpinen on monipuolinen yritys- ja urheilujohtaja sekä luennoitsija ja valmentaja. Petterillä on takanaan pitkä ja menestyksekäs ura mainostoimistojohtajana sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Petteri on valmentanut tuhansia yritysjohtajia ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita.

Petterin luento kertoi työelämän ja johtamisen murroksesta sekä siitä miten muuttuvassa työelämässä tulisi johtaa. Kokenut yritysjohtaja avasi ymmärrettävästi yleisölle johtamisen peruspilareita ja hyvän johtajan tunnusmerkkejä sekä sen mitä työelämän murroksessa pitäisi todellisuudessa miettiä.

 

Paljon puhuttu työelämän murros

Teollisella aikakaudella työtä johdettiin ylhäältä, jonka lisäksi työ oli paikka- ja aikasidonnaista. Työstä haettiin rahaa ja työuraa sekä se kuormitti fyysisesti. Informaatio aikakaudella työ on kaikkialla ja läsnä 24/7. Johdetaan itseä, haetaan uusia haasteita ja etsitään merkitystä, jolloin työ kuormittaa enemmän henkisesti. (Kilpinen 2019.)

Mitä työelämän murros todellisuudessa on? Useimmiten murroksen yhteydessä esiin nousee sanoja, kuten digitalisaatio, tekoäly, automatisaatio ja lista jatkuu.

Kilpisen (2019) mukaan työelämän murrosta lähestytään liian teknokraattisesti. Teknologiassa on tapahtunut aina, tasaisin väliajoin harppauksia ja jättimuutoksia, mutta ihminen on aina sopeutunut niihin. Murroksessa pitäisi miettiä miten se vaikuttaa inhimilliseen pääomaan eli ihmisten toimintaan, tekemiseen, vuorovaikutukseen ja kulttuuriin, koska harva puhuu siitä, vaikka se on kaikkein radikaalein muutos mitä on tapahtumassa.

 

Inspiroiva johtaminen tuottavuuden lähteenä

Johtaminen vaatii ihmistuntemusta, koska se on ihmissuhdetaito ja yksi elämän vaikeimmista asioista. Ihmistuntemus ja ihmisten omien voimavarojen käyttö ratkaisee loppujen lopuksi kaiken. Johtajien pitäisi käyttää myös enemmän aikaa alaisten kanssa kuuntelemalla heitä sekä kertomalla itsestään, arvoistaan ja uskomuksistaan, jotta pääsisi lähemmäksi alaisiaan. (Kilpinen 2019.)

Yksi tärkein perustaito elämässä on oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa, riippumatta siitä oletko johtaja vai johdettava. Toimeen tuleminen ennen kaikkea erilaisten ihmisten kanssa on tärkeää, koska kaikkihan tykkäävät omanlaisista tyypeistä. Tämä on myös yksi ratkaiseva tekijä siinä, ollaanko hyviä johtajia. (Kilpinen 2019.)

Tuottavuus syntyy tyytyväisistä, sitoutuneista ja inspiroituneista työntekijöistä. Sitoutunut työntekijä on 44% tuottavampi. Työntekijät tulee saada innostumaan työstään ja suurin este innostuneille sekä inspiroituneille työntekijöille on huono esimiestyö. Tyytyväisyys itsessään ei siis takaa tuottavuutta, vaikka henkilöstötutkimusten mukaan tyytyväisiä oltaisiinkin. (Kilpinen 2019.)

Inspiroiva johtaminen lisää ihmisten rohkeutta ja energisyyttä sekä tuottaa parhaat tulokset. Energiset työntekijät myös ottavat vastaan haasteita, joita muut välttelevät. (Kilpinen 2019.)

 

Tuntematon johtaja -workshop

Tuntematon johtaja niminen workshop osio rakennettiin DISC -mallin ympärille. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa aloitettiin tutustumalla toisiin. Seuraavaksi ryhmät tutustuivat DISC -malliin, jonka pohjalta jokainen listasi neljä ominaisuutta, jotka kuvasivat parhaiten oman unelmajohtajan ominaisuuksia.

Tehtävänä oli seuraavaksi sijoitella jokaisen ryhmäläisen unelmajohtajan ominaisuudet DISC -malliin, jonka jälkeen piirrettiin painopiste ryhmän DISC -profiilista. Lopuksi ryhmät esittelivät oman ryhmänsä unelmajohtajan ominaisuudet ja miten ne profiloituivat DISC -malliin.
DISC -malli ja tehtävä herätti paljon mielipiteitä sekä loistavaa rakentavaa keskustelua tapahtuman lopuksi. DISC -malliin enemmänkin perehtynyt Petteri toi myös omat näkemyksensä esille ja valisti yleisöä keskustelussa heränneiden asioiden pohjalta. Kiitos kaikille mukana olleille.

Pohdintaa

Viisi tapahtumaa kahteen kuukauteen oli haastava paketti kaikkine järjestelyineen ja markkinointeineen. Kaikkinensa kuitenkin onnistunut syksy ja viimeiset tapahtumat myivät todella hyvin. Tiedossa on varmasti entistä paremmat TEQU Talkit vuonna 2020, kun hyvä pohja on saatu luotua.

Kehitystä kahdessa kuukaudessa tapahtui paljon. Iso harppaus yleisömäärässä ja mielenkiinto TEQU Talkkeja kohtaan kasvoi vauhdilla parissa kuukaudessa.

Viimeiset tapahtumat menivät tietyllä tapaa järjestelijöiden osalta jo rutiinilla. Itsekin pääsi todella keskittymään puhujien esityksiin, eikä tarvinnut stressata seuraavan päivän tapahtumaa. Onnistunut kaksipäiväinen kaiken kaikkiaan. Aktiivisia osallistujia, paljon yritysten edustajia, opiskelijoita, työnhakijoita ja yleisöä talon sisältä.

Tätä kirjoitusta kirjoittaessani on tammikuun loppu ja loppuvuoden puhujat tapahtumiin kilpailutuksessa. Loistava tilanne, kun ensimmäiset tapahtumat ovat toukokuussa ja aikaa tapahtumamarkkinointiin on reilusti verrattuna viime syksyyn. Hienoa päästä hyvissä ajoin tiedottamaan myös loppuvuoden tapahtumista.


Lopuksi

Viisi TEQU Talkkia on tuloillaan, joten bloggaaja hiljenee hetkeksi. Palaamme asiaan loppuvuoden aikana. Tervetuloa myös paikan päälle seuraamaan tapahtumiamme!

 

Lähteet

Kilpinen, P. 2019. Aava Virta. Liiketoimintajohtaja. Luento. Inspiroitunut. 7.11.2019
Westerlund, E. 2019. Lepoaika. Valmentaja. Luento. Ihmisen kohtaamisen (johtamisen) kulttuurin muutos. 7.11.2019

 

TEQU Get10 logokokoelma.jpg

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Webinaarilla lisäpotkua kuntien vihreään talouteen

15.5.2020



Kalle Santala ja Reeta Sipola.jpg
Metsätalousinsinööri YAMK Kalle Santala työskentelee projektisuunnittelijana ja agrologi YAMK Reeta Sipola projektipäällikkönä Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Korona ravistelee elinkeinoja kovalla otteella. Osalla yrityksistä on täysin pudonnut pohja pois toiminnalta ja käytännössä kaikilla aloilla on ainakin jollain tavalla täytynyt sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Myös hankemaailmassa korona on laittanut tämän kevään työsuunnitelmat uusiksi, mutta tietotyössä monia asioita voidaan siirtää virtuaalisesti toteutettavaksi, mikä antaa mahdollisuuksia toimia näissä olosuhteissa. 

Siirsimme GRUDE-hankkeemme vihreän talouden tiedonvälitykseen liittyvän työpajan toteutettavaksi etäyhteydellä, kun varmistui että keväällä ei voida järjestää fyysisiä tapahtumia.

Hankkeilta odotetaan tuloksia muuttuneista olosuhteista huolimatta, joten päätimme miettiä miten tärkeimmät tavoitteemme vihreän talouden hyvien käytänteiden jaosta ja haasteiden kartoittamisesta voitaisiin toteuttaa verkossa. Myös rahoittaja on kannustanut hankkeita keksimään joustavia ratkaisuja toimenpiteiden toteuttamiseen poikkeusoloista huolimatta.

Markkinoimme Vihreää lisäpotkua kuntiin -tapahtumaa hankkeen uutiskirjeessä suoraan kohderyhmällemme julkisen sektorin edustajille ja lisäksi levitimme tietoa GRUDEn omissa some-kanavissa ja yhteistyöhankkeiden kautta. Viesti saavutti hyvin yleisön ja vaikka epäilimme nopeasti kasvaneen webinaaritarjonnan ehkä syöneen osallistujien kiinnostusta, oli ilmoittautuneita lopulta 55 henkeä. 


Webinaarin toteutus tavoitteet edellä 

Totesimme, että tavoitteemme välittää tietoa vihreän talouden mahdollisuuksista ja samalla tuottaa hankkeelle tietoa vihreän talouden kehityksen pullonkauloista on mahdollista saavuttaa myös verkkototeutuksella. Tuoreimmassa Lumen-verkkolehdessä julkaistussa artikkelissamme kuvailimme, mitä verkkototeutukseen siirtyminen käytännössä tarkoitti suunnittelun, järjestelyjen ja toteutuksen osalta.

Kiinnitimme erityistä huomiota tilaisuuden rakenteen selkeyteen ja puheenvuorojen tiiviyteen, jotta osallistujien mielenkiinto säilyisi tapahtuman seuraamisessa.

Webinaarialustan valinnassa päädyimme lopulta Microsoft Teamsiin, sillä se sisälsi riittävän määrän ominaisuuksia osallistavan webinaarin järjestämiseen. Keskeisiä ominaisuuksia olivat näyttökuvan sujuva jakaminen, helppotoiminen käyttöliittymä ja osallistujien vaivaton liittyminen ilman sovelluksen asentamista.

Osallistamista varten hankimme lisenssin Mentimeter-sovellukseen, jolla on vaivatonta kerätä yleisöltä nopeasti palautetta tilaisuuden aikana. Mentimeter sopii parhaiten nopean ja lyhyen palautteen ja kommenttien keräämiseen kuulijoilta puhujalle, mutta sei ei mahdollista vuorovaikutusta osallistujien kesken. Välineen etuna on kuitenkin se, että se antaa kaikille yleisössä matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua ja kertoa mielipiteensä, kun fyysisessä tilaisuudessa usein vain muutama rohkein pääsee ääneen. 

Fyysisessä tapahtumassa olisimme varmasti käyttäneet työpajaosuuteen enemmän aikaa ja osallistujat olisivat päässeet keskenään enemmän vuorovaikutukseen. Tässä tilanteessa kuitenkin päätimme, että vähemmän on enemmän ja keskityimme vain aivan tärkeimpiin tavoitteisiin ja teemoihin, jotta tilaisuuden seuraaminen olisi osallistujille mahdollisimman helppoa.

Grude kuva 1.jpg
 
Kuva 1. GRUDE -hankkeen toimenpiteitä vihreän talouden edistämiseksi

Jotta kaikki sujuisi varsinaisessa webinaarissa suunnitelmien mukaisesti, olimme jakaneet toteutuksen tehtävät tarkasti hankehenkilöstön kesken. Puheenjohtajan tehtävien lisäksi meidän tuli järjestää webinaarin tallennus, Mentimeterin toiminta ja tekninen tuki osallistujille.

Valitsimme webinaarin puheenjohtajaksi Luonnonvara-alan lehtori Maarit Timosen. Maaritin tiesimme jämäkäksi ja käsiteltävää asiaa tuntevaksi henkilöksi, joka kykenee pitämään kiinni sovitusta aikataulusta ja johtamaan keskustelua asiantuntijuuteensa pohjautuen.

Puheenjohtajan tehtävänä oli alustajien esittelemisen lisäksi keskustella alustajan kanssa yleisön interaktiivisella sanapilvialustalla esiin nostamista aihealueista. Webinaaritoteutuksen tavallista seminaaria rajallisemman aikataulun vuoksi alustukset tuli pitää lyhyinä ja keskustelu tiiviinä. Tiivis aikataulu vaati puheenjohtajalta erityistä selkeyttä ja taitoa rytmittää webinaarin eteneminen annetussa aikaikkunassa. Teams-alustalla ilmenneistä teknisistä ongelmista huolimatta Maarit hoiti tehtävänsä erinomaisesti.

Osallistamiseen käytimme webinaarissa Mentimeter-sovellusta. Halusimme Mentimeterin käytöllä myös tukea yleisön huomion säilymistä webinaarin seuraamisessa muistuttamalla jokaisen puheenvuoron käynnistyessä siihen liittyvästä kysymyksestä.

Lämmittelykysymyksenä kysyimme yleisöltä, mitä vihreä talous heidän mielestään tarkoittaa. Kysymyksen kautta osallistujat orientoituivat webinaarin aihealueeseen ja pääsivät opettelemaan Mentimeterin käyttöä. Vastauksista pystyi päättelemään, että yleisössä oli selkeästi jo lähtökohtaisesti oikeansuuntainen käsitys vihreästä taloudesta.

Grude kuva 2.jpg 
Kuva 2. Yleisö vastasi mitä vihreä talous heidän mielestään tarkoittaa

Lämmittelykysymyksen jälkeen Grude-hankkeen projektipäällikkö Reeta Sipola vastasi kysymykseen hankkeen näkökulmasta reflektoiden Mentimeteriin saapuneita vastauksia. Reetan esitys toimi myös yhteen kokoavana alustuksena tuleviin asiantuntijapuheenvuoroja varten. Vihreän talouden laaja-alaisuuden vuoksi esitysten aihealueet olisivat voineet jäädä irrallisiksi ilman vihreän talouden käsitteiden erillistä avaamista.

Katso Reeta Sipolan esitys tästä linkistä: https://youtu.be/F3wRYe0PKs0?t=260 

 

Tieto vihreästä taloudesta lisääntyi

Webinaarimme ensimmäinen vierailijapuheenvuoro oli Sitran Kiertotalous -avainalueen vetäjän, Kari Herlevin alustus Vihreästä taloudesta sekä Suomen valtakunnallisena että maailmanlaajuisena ilmiönä.

Verkossa järjestetty tapahtuma antoi meille erinomaisen mahdollisuuden saada valtakunnan tason asiantuntija puhujaksi. Fyysiseen, suhteellisen pienen yleisömäärän alueelliseen seminaariin on usein hankala saada nimekkäitä puhujia, webinaarissa osallistumiskynnys on myös esiintyjille pienempi.

Grude kuva 3.jpg
 
Kuva 3. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumista estäviä tekijöitä

Herlevi kertoi Suomen kansallisista kiertotaloustavoitteista ja painotti, että paljon täytyy vielä tehdä työtä materiaalien säilyttämiseksi kierrossa ja tuotantopäästöjen vähentämiseksi. Yleisöltä kysyttiin vihreän kasvun toteutumisen esteistä. Puheenjohtaja nosti sanapilvestä esiin tiedon puutteen.

Kari Herlevi vastasi, että hän uskoo tietoa kyllä olevan riittävästi saatavilla mutta oikea ja ajankohtainen tieto ei välttämättä tavoita tiedon tarvitsijaa.

Katso Kari Herlevin esitys tästä linkistä: https://youtu.be/F3wRYe0PKs0?t=663 

Toisena puhujana saimme kuulla Iin kunnan energia-asiantuntija Kari Mannista. Kari toi webinaariin Pohjois-Suomalaisen esimerkin Iin kunnassa tehdyistä onnistuneista energiaratkaisuista, joihin kuulijoilla oli helppo samaistua Iin maantieteellisen sijainnin ja asukastiheyden perusteella.

Yleisöltä kysyttiin, mikä estää Iin toimintamallin kopioimisen muihin kuntiin ja asenteiden merkitys nousi esiin vastauksissa. Puheenjohtaja kysyi, millä Iiläinen asenne energia-asioiden edistämiseksi on saatu aikaiseksi. Kari Manninen vastasi, että rohkeus ja osallistaminen ovat olleet avainasemassa vihreän talouden toimintamallien edistämisessä. 

Katso Kari Mannisen esitys tästä linkistä: https://youtu.be/F3wRYe0PKs0?t=1638 

Grude kuva 4.jpg

Kuva 4. Miksei Iin toimintamallia voi kopioida muihin kuntiin?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Laitila Joensuusta kertoi metsäenergian hankinnan ja käytön merkityksestä energiantuotannolle ja työllisyydelle. Hän painotti esityksessään kustannustekijöiden merkitystä metsäenergian käytön lisäämisessä.

Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä. Puheenjohtaja nosti alustajalle sanapilvestä kysymyksen, mitä metsäenergian tukijärjestelmille pitäisi tehdä, jotta metsäenergian käyttö tehostuisi. Juha Laitila vastasi, että tukijärjestelmän ennustettavuuden helpottuminen vakiinnuttaisi metsäenergian toimitusketjujen toimintaa ja sitä myötä metsäenergian käyttö lisääntyisi ja tehostuisi.

Katso Juha Laitilan esitys tästä linkistä: https://youtu.be/F3wRYe0PKs0?t=3538 

Grude kuva 5.jpg

Kuva 5. Yleisöltä kysyttiin, mikä estää pöhinän Lapin pöpeliköissä

Viimeisenä asiantuntijana kuultiin Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokkaa. Hänen aiheenaan oli Lähiruuan käytön lisääminen julkisissa keittiöissä. Jukka esitteli Sodankylässä hanketoiminnan kautta kehitettyä ja käynnistettyä toimintamallia keskuskeittiövetoisesta ruokapalvelutuotannosta, jossa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia raaka-aineita.

Yleisöltä kysyttiin esteitä Sodankylän toimintamallin kopioimisen muissa kunnissa, josta syntyneestä sanapilvestä puheenjohtaja nosti Jukalle kysymyksen keinoista tahtotilaan vaikuttamiseksi kunnissa. Jukka vastasi, että tiedon lisääminen ja kustannuslaskentaan perustuvien perusteluiden esittäminen ovat avainasemassa päätöksentekoon vaikutettaessa. Kokonaiskustannukset eivät välttämättä nouse, vaikka ruokapalvelut tuotetaan paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

Katso Jukka Lokan esitys tästä linkistä: https://youtu.be/F3wRYe0PKs0?t=5502

Grude kuva 6.jpg

Kuva 6. Esteitä Sodankylän julkisen kilpailutuksen toimintamallin kopioinnille
 

Hyvät käytännöt talteen

GRUDEn kannalta toteutus oli onnistunut: webinaariin osallistuneet olivat toteutukseen tyytyväisiä ja arvioivat tietämyksensä vihreästä taloudesta lisääntyneen.

Jokaisen asiantuntijavieraan aiheesta olisi voinut järjestää koko päivän tapahtuman, mutta tämän tilaisuuden tavoitteina oli avata näkymiä vihreän talouden mahdollisuuksille ja luoda myönteistä asennetta. Tavoitteet saavutettiin hyvin tiiviiden esittelyjen kautta. Saimme myös hyvin kommentteja kehityksen pullonkauloihin ja toiveita tulevien tilaisuuksien teemoista jatkosuunnittelua varten. 

Grude kuva 7.jpg
 
Kuva 7. Osallistujat kokivat webinaarin lisänneen tietämystä vihreästä kasvusta ja kiertotaloudesta

Verkostoitumiseen fyysiset tapaamiset tuovat selkeää lisäarvoa, sillä iso osa vuorovaikutuksesta tapahtuu puheenvuorojen tauoilla, kahvijonossa ja muuten vapaassa keskustelussa.

Verkkototeutuksessa voidaan kyllä jakaa ihmisiä virtuaalisiin keskusteluryhmiin, mutta ennestään toisilleen tuntematon osallistujajoukko ei välttämättä aktivoidu keskusteluun nopeatempoisessa webinaarissa. Virtuaaliset keskusteluryhmät toimivat parhaiten silloin, kun osallistujille on etukäteen luotu tiedontuottamisen tavoitteita webinaarin yhteyteen.

Tämänkertainen webinaarimme toimi johdantona vihreään talouteen ja sen tavoitteena oli ennen kaikkea herättää kiinnostusta ja luoda pohjaa tulevalle verkostomaiselle työskentelylle.

Realistisesti arvioiden tavoitimme verkkototeutuksella enemmän osallistujia kuin fyysinen tilaisuus olisi saanut paikalle. Etäosallistuminen mahdollisti erityisesti keskeisen kohderyhmämme, kiireisten julkisen sektorin edustajien, osallistumisen. Parin tunnin etätapahtuma on helpompi saada mahtumaan kalenteriin kuin koko päivän varaaminen matkustamiseen.

Tilaisuus myös tallennettiin ja ilmoittautuneille toimitettiin linkit tallenteeseen ja aineistoihin, joten esiteltyihin hyviin käytäntöihin on mahdollista perehtyä tarkemmin. Tämä riippumattomuus ajasta ja paikasta on webinaarina toteutetun tilaisuuden vahvuus. Tapahtumien siirtäminen etätoteutukseen on pieni käytännön esimerkki vihreästä taloudesta.

Toteutumatta jääneet puhujien ja yleisön matkustamisen päästöt vähentävät ympäristökuormitusta ja saadaan reurssitehokkaasti puhujiksi asiantuntijoita, jotka eivät ehtisi matkustaa paikalle.

Korona on kiistatta suuri isku taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille, ja on iskenyt eri aloihin hyvin epätasa-arvoisesti piittaamatta siitä, kuinka vastuullisesti asiat on yrityksissä hoidettu. Luonto on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä nyt kun ympäristökuormitus on merkittävästi vähentynyt. Olemme saaneet lukea uutisista esimerkiksi Aasian kaupunkien ilmanlaadun paranemisesta ja Himalajan vuoriston näkymisestä jälleen Intiaan. 

Jotta tästä kriisistä koituisi myös jotain hyvää, tämän poikkeustilan tulisi saada meidät pohtimaan missä asioissa on syytä palata vanhaan ja mitä asioita voisimme tehdä jatkossakin toisin. Vihreässä taloudessa on kyse juuri tästä tasapainon etsimisestä talouden, hyvinvoinnin ja luonnon kesken. 

Grude kuva 8.jpg.jpg
 
Kuva 8. Webinaaritallenne on katsottavissa Youtubessa. Klikkaa kuvaa.

Kirjallisuutta:

Santala, K. & Sipola, R. 2020. Verkkotyöpajassa vara parempi. Lumen Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2/2020. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2020/04/15/verkkotyopajassa-vara-parempi/

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta. Yle uutiset 18.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti” Yle uutiset 29.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11279055

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kirja-arvostelu: Ryhmärakennuttajan opas

12.5.2020



Olli Kuisma
Insinööri (AMK) Olli Kuisma työskentelee projekti-insinöörinä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Osa rakennusinsinööreiksi opiskelevista opiskelijoista lähtee varmasti opiskelujensa jälkeen työelämään, jossa toimitaan rakennuttajana tai rakennuttajan palveluksessa. Tämän takia on hyvä muistaa rakennuttamisen pelisäännöt ja rakennuttajan työhön kuuluvat tavat.

Kirjastot ovat täynnä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, ja niitä voivat käyttää niin opiskelijat kuin työelämässä toimivat ammattilaiset. Salla Korpelan toimittama teos ryhmärakennuttajan opas antaa hyvän kuvan rakennushankkeesta, kun se tilataan ryhmärakennuttajan näkökulmasta.

Salla Korpela on asukaslähtöisen ryhmärakennuttamisen urauurtaja Suomessa. Hänen johtamanaan Helsingin Jätkäsaareen nousi ensimmäinen asukkaiden itselleen rakennuttama kerrostalo vuosikymmeniin. Korpela on myös toiminut konsulttina vastaavissa hankkeissa ja on Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja.

Kirja antaa tarkan kuvauksen siitä, minkälainen prosessi on edessä, jos halutaan porukalla rakennuttaa esimerkiksi kerrostalo.

Opas aloittaa kartoituksen perustiedoista ja nostaa esille tekniset, juridiset ja rahalliset näkökulmat: miten tilaaminen käy, miten rahoitus järjestetään ja mitä vaihtoehtoja ryhmärakennuttajilla on sekä tarvitaanko konsulttia viemään haluttu rakennushanke loppuun asti. Lisäksi teos nostaa esiin keinoja erimielisyyksien selvittämiseen ja mahdollisuudet sanoutua irti rakennushankkeesta.

 

Rakennusinsinöörille perustietoa juridiikasta ja rahoituksesta

Salla Korpela toimittama teos soveltuu hyvin oppikirjakäyttöön, mikäli oppiaihe koskee rakennuttamista. Lisäksi se antaa näkökulmaa työn tilaamiseen, jos tilaajana on ryhmä, joka haluaa rakennuttaa isomman rakennuskompleksin.

Kirjassa ei kuitenkaan käydä läpi yksityiskohtaisesti rakennuttamiseen liittyviä urakkamuotoja, vaan ne esitellään lyhyesti. Tämä ei sinällään ole yllättävää, koska teoksessa halutaan painottua juuri ryhmärakennuttamiseen ilman, että aihe lähtisi rönsyilemään liiaksi. Jos rakennusurakoihin liittyvät asiat olisi nostettu kirjassa tarkkaan esille, olisi teoksesta tullut huomattavan pitkä.

Mielestäni ryhmärakennuttajan opas tuo selkeällä tavalla julki ryhmärakennuttamista koskevat juridiset sekä rahoitusta koskevat asiat. Vaikka ne eivät suoraan kuulu rakennusinsinöörin tehtäviin, on heidän hyvä tietää tähän agendaan kuuluvat vastuut. Näin ryhmärakentamisen tapa ei tule työelämässä vastaan aivan täytenä yllätyksenä, jolloin kaikki muukin on uutta.

 

Ryhmärakennuttamisprojektin avut ja ratkaisukeskeisyys

Allekirjoittaneelle tämän tyylinen rakennuttamisen muoto oli uusi asia, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä missään muodossa. Eri rakennusurakoiden vaihtoehtojen valinta voi nostattaa tavallisilla ihmisillä hiukset pystyyn, koska markkinoilla on vaikea tehdä valintoja ja yleisesti ottaen projektiin halutaan saada mahdollisimman tehokas, mutta samalla kustannuksiltaan halvin rakennuttamisen muoto.

Ryhmärakennuttamisen opas korostaa, ettei konsulttien käyttöä hankkeessa kannata odotella, vaan sellaisen hankkiminen on järkevää jo alkuvaiheessa, mikäli porukalla ei ole kokemusta rakennuttamisesta. Tällöin rakennushanke maksaa tietenkin enemmän, mutta vastapainoksi taustalle saadaan henkilö, jolla on arvokasta kokemusta tämän tyylisistä hankkeista ja hanketta osataan viedä eteenpäin oikealla tavalla, ilman komplikaatioita.

Konsultin käyttöön sain paljon uusia näkökulmia. Ryhmärakennuttamiseen alkava porukka voi esimerkiksi sopia konsultille maksettavista palkkioista monella tapaa, ja samalla voidaan määritellä konsultin osallistumisaste rakennushankkeessa, eli kuinka paljon konsultti on mukana itse hankkeessa.

 

Projektin hyvä johtaminen ennaltaehkäisee konflikteja

Teoksen lopussa esille nostetaan hyvän tavan mukaiset ryhmärakennuttamisen johtotavat sekä konfliktien ratkominen. Täytyy muistaa, että jokaisessa rakennushankkeessa voi tulla vastaan tilanne, jossa ollaan tyytymättömiä rakennushanketta johtavaan projektiryhmään tai esille nousee muita erimielisyyttä aiheuttavia tilanteita.

Sanna Korpela on huomioinut selkeästi sen, millä tavalla toimii hyvä ryhmärakennuttamishankkeen vetäjä, jotta kaikki sujuisi oikealla tavalla eikä kukaan jäisi epätietoisuuteen tai pimentoon. Hankkeen hyvästä johtajasta on esitetty kattava ominaisuuksien lista.

Aivan teoksen loppuun on vielä annettu ohjeet konfliktitilanteita varten, jos keskinäisellä neuvonpidolla ja koko ryhmän palavereilla ratkaisua ei saada syntymään. On hyvä nostaa esille vaikeita asioita, jotka voivat vaikeuttaa hankkeiden vetämistä ja sen myötä oppia niitä tapoja, joilla erimielisyyksiä ratkotaan. Lisäksi tärkeää on saada ohjeita myös niihin tilanteisiin, joissa ratkaisua ei synny omassa porukassa, vaan konfliktit joudutaan ratkomaan ryhmän ulkopuolella.

Ryhmärakennuttajan opas antaa tärkeän näkökulman rakennuttamisen muodosta, jonka avulla tavalliset rakennushankkeen urakkamallit voidaan jättää pois. Koenkin siis, että Ryhmärakennuttajan opas on hyvä lisä perinteisiin rakennusurakoihin ja teosta voisi käyttää hyvinkin oppimateriaalina rakennusinsinöörien opinnoissa.

Uskon vahvasti, että ryhmärakennuttaminen voi yleistyä rakennusteollisuudessa. Tässä on oiva opas sen saloihin.

Ryhmärakennuttajan opas.jpg

Teoksen nimi: Ryhmärakennuttajan opas
Päätoimittaja: Sanna Korpela
Sivumäärä: 144
Julkaistu: 2015
Julkaisija: Rakennustieto Oy
ISBN: 978-952-267-108-0


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Jatkuvan oppimisen virtuaalinen työpaja ELO-johtoryhmälle

8.5.2020



Kangastie Koski Kuisma
TtM Helena Kangastie toimii erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa. HTM Antti Koski on koulutus- ja kehitysjohtaja ja KM Linda Kuisma suunnittelija Lapin yliopistossa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Ennakointi ja jatkuva oppiminen – tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeessa päivitetään voimassa olevaa Pitkospuilla – jatkuvan oppimisen poluilla: Lapin aikuiskoulutusstrategiaa 2020. Päivittämistyötä tehdään yhdessä alueen elinkeinon, yrittäjien, viranomaisten, opiskelijoiden sekä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Hanketta toteuttaa LUC korkeakouluyhteisö, niin että Lapin yliopisto on päätoteuttaja ja Lapin ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Blogin kirjoittajat muodostavat hankkeen projektiryhmän ns. työrukkasen.

Työtä tehdään pääasiassa työpajatyöskentelyllä, jossa toimivat rinnakkain laajempi sidosryhmä sekä pienemmän ryhmän muodostava Lapin elinikäisen oppimisen johtoryhmä (ELO-johto).

Sidosryhmän työpajat on suunnattu kaikille Lapin alueen toimijoille. Sidosryhmän työpajojen tarkoituksena on tuottaa strategiaprosessiin Lappia alueena kuvaavaa tietoa, jota ELO-johtoryhmän työpajoissa sitten kiteytetään ja konkretisoidaan lähemmäs varsinaisen strategian muodostumista.

Työpajojen teemat ja tavoitteet etenevät sisällöllisesti strategian laatimisprosessin mukaisesti ja ajallisesti hankkeen elinkaaren mukaisesti.

Kuvassa yksi on kuvattu työpajojen eteneminen. (kuva 1)

Kuva 1 Kangastie ja LY.jpg
Kuva 1. Ennakointi ja jatkuva oppiminen –tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeen työpajatyöskentelyn aikajana.

Työpajan suunnittelu ja toteutus

Ennakointi ja jatkuva oppiminen –tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeen työpaja “Osaamistarpeet ja kehittämistoiminnan painopisteet” järjestettiin 27. päivä maaliskuuta poikkeusoloissa. Työpaja oli suunniteltu alun perin pidettäväksi Lapin AMK:n fyysisissä ryhmätyötiloissa, mutta suunnitelmaa oli vaihdettava “lennosta”. Kirjaimellisesti lennosta – projektipäällikön kotiutuessa lomamatkan lennoltaan suoraan karanteeniin. Onneksi terveenä ja ilman koronan oireita. Näin päästiin yhdessä hankkeen projektikoordinaattorien kanssa muokkaamaan alkuperäisiä ajatuksia ja uudelleen suunnittelemaan työpajaa virtuaaliseen toteutusmuotoonsa.

Työpajan järjestäjät ja osallistujat olivat toki jo aiemmin työskennelleet etänä, mutta haasteita toi etäympäristöjen käyttörajaus. Adobe Connect työtilassa oli pidetty aiemmin ELO-johtoryhmän työpajoja siten, että suurin osa osallistujista oli läsnä fyysisesti ja osa oli etäyhteyksien kautta. Tämä oli onnistunut hyvin lukuun ottamatta yhteyksien ajoittaisia katkoksia.

Projektiryhmä laati toteutussuunnitelmaa myös etäyhteyksillä, joko Skypellä tai Teams-etäympäristöllä. “Osaamistarpeet ja kehittämistoiminnan painopisteet” työpajan toteutusympäristöksi valittiin tällä kertaa Teams-etäympäristö, joka mahdollisti erinomaisesti yhteisen keskustelun ja yhdessä työskentelyyn. Työpaja eteni kuvan kaksi ohjelman mukaisesti. (kuva 2)

Kuva 2 Kangastie ja Ly.jpg
Kuva 2. Osaamistarpeet ja kehittämistoiminnan painopisteet työpajan ohjelma.

Työpajan aluksi projektipäällikkö Antti Koski teki tilannekatsauksen ja kertoi osallistujille työpajan tavoitteen. Tämän jälkeen projektikoordinaattori Helena Kangastie kertoi alustavia tuloksia Lapin yrittäjille tehdystä kyselystä. Kyselyn tuloksina oli mm. Lappilaisten yritysten esille tuomia osaamistarpeita ja toiveita koulutuksen järjestäjille yhteistyön toteutusmuodoista. Osaamistarpeet jakaantuivat sekä ammatillisiin että yleisiin ns. työelämätaitoihin.

Seuraavaksi edettiin projektiryhmän yhdessä kokoaman osaamistarpeiden- toimialakohtaisen tarkastelun taulukon työstämiseen. Kuvassa kolme on tiivistetysti esitetty toimialakohtaiset osaamistarpeet. (kuva 3)

Kuva 3 Kangastie ja LY.jpg
Kuva 3. Osaamistarpeet toimialakohtaisesti.

Osaamistarpeita lähdettiin tarkastelemaan seuraavan kysymyksen avulla:

• Huomaatko jotain osaamistarpeita, joita ei ole mielestäsi noussut esille?
• Esitä mielestäsi 3-5 ammatilliseen perusosaamiseen liittyvää osaamisaluetta, joiden kehittämiseen pitäisi tarttua nopeasti?
• Esitä mielestäsi 3-5 osaamisaluetta, joiden kehittämiseen pitäisi tarttua pidemmällä tähtäyksellä? (tulevaisuustutkimus megatrendit)

Jokaista kysymystä pohdittiin aluksi yksin ja ajatuksia kirjattiin valmiille Padlet- alustalle.

Tämän jälkeen käytiin jokainen kysymys vielä yhteisesti keskustellen läpi. Kuvassa neljä on esitetty esimerkkejä ensimmäisen vaiheen työskentelyn tuotoksista ja vastauksista esitettyihin osaamistarve kysymyksiin.

Kuva 4 Kangastie ja LY.jpg
Kuva 4. Vastauksia ja tuotosta esitettyihin osaamistarvekysymyksiin.

Tämän jälkeen siirryttiin projektipäällikön alustuksella ja ohjauksella tarkastelemaan hankkeen strategiatyössä tuotettuja alustavia esityksiä jatkuvan oppimisen kehittämisen tavoitteista ja painopistealueista, joita ovat:

• Työelämäyhteistyö ja ennakointi – ”yhteistyö tarvetasolla”
• Osaamisen kehittämisen ympäristöt ja pedagogiikka
• Osaamisen kehittämisen polut (työelämä- ja yksilölähtöisyys)

Tehtäväksianto oli näiden tietojen ja alustuksen pohjalta miettiä,

• huomaatko jotain kehittämisen painopistealueita / tavoitteita, joita ei ole mielestäsi
noussut esille?

Pohdinnan ja miettimisen tuloksia koottiin Padlet - alustalle.

Työpajan tuloksina syntyi ideoita ja ajatuksia asioista, joita tulee vielä huomioida strategiatyössä kehittämisen painopistealueita ja tavoitteita muokattaessa. Kuvassa neljä esitetään nostoja painospistealueista ja tavoitteista.


Kuva 5 Kangastie ja LY.jpg
Kuva 5. Nostoja painopistealueista ja tavoitteista.


Kokemuksia ja huomioita

Työpaja onnistui erinomaisesti, jos mittarina käytetään työpajan tavoitteen “tarkastella ja analysoida koottuja osaamistarpeita, jatkuvan oppimisen tavoitteita ja painopistealueita sekä esittää näkemyksensää tarvittavista muutoksista ja täydennyksistä“saavuttamisen arviointia.

Osallistujien kokemuksissa tuli esille myös onnistumisen palaute: “Osallistuin itse ko. työpajaan "liikkuvasta toimistosta" matkan varrella. Yhteydet toimivat yllättävän hyvin ja Padlet lunasti taas paikkansa interaktiivisena ryhmätyöskentelytilana, kuten aiemmatkin kokemukset ovat sitä osoittaneet. Mielestäni työpaja oli erittäin osallistava ja onnistunut vaikkakaan en valitettavasti loppuun asti ehtinyt ollakaan”. Osallistujilta tuli palautteena kiitosta selkeistä ja konkreettisista tehtävänannoista myös Padlet alustalla.

Etätyöpajan järjestämisessä on tärkeää ottaa huomioon se, että kaikki käytettävät työkalut ja alustat eivät ole osallistujille tuttuja. Tämän vuoksi on hyvä laatia tarkat ja selkeät ohjeet suullisesti ja kirjallisesti. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa tarvittava tuki haasteellisissa tilanteissa, niin järjestäjille kuin osallistujillekin.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kohota kuntoa kokoustamalla

5.5.2020



Huczkowski Pekkala Vatanen.jpg
TtM Panu Huczkowski, TtM Tiina Pekkala ja sairaanhoitaja YAMK Marko Vatanen työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä ja SotePeda 24/7 -hankkeessa.

SotePeda 24/7 -hanke pyrkii hankesuunnitelman mukaisesti edistämään digitaalisuuden käyttöönottoa ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla. Mietimme myös aktiivisesti, miten näitä sisältöjä olisi parasta opettaa oppilaitoksissa ja työelämässä.

Uuden luomisessa on mielestämme tärkeää pystyä muuttamaan totuttuja käytäntöjä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Olemmeko itse rohkeita ja ennakkoluulottomia hankkeessa käyttämiemme työskentelytapojen uudistamisen suhteen? Olemmeko ennakkoluulottomasti ottaneet vastaan digitaalisuuden meille tarjoamat mahdollisuudet työskentelytapojen muutoksessa?

Työskentelimme Lapin AMK:n SotePeda-tiimissä aluksi perinteisiä menetelmiä käyttäen. Kokoonnuimme säännöllisesti palavereihin, joita varten olimme varanneet kokoustilan. Oikeastaan emme edes osanneet toimia toisin, sillä meillä oli vahvasti selkärankaan iskostunut ajatus siitä, miten kokous organisoidaan ja viedään läpi.

Oli tavallista, että tiimin kokoukset saattoivat venyä pitkiksi, eikä taukoja ollut kuin sanojen välissä puhujan vetäessä välillä happea. Osa kokouksistamme on siirretty käytäväksi verkon välityksellä. Etäkokoukset eivät ole vähentäneet istumisen määrää, vaan olemme ankkuroituneet entistä tiukemmin tuolin ja läppärin väliin.

Kaiken edellä mainitun lisäksi havahduimme siihen, että myös kokouksien tauot istuttiin, kahvikupin äärellä.

Pitkät työskentelyjaksot paikallaan istuen ja asioita miettien olivat raskaita ja olo päivän päätteeksi oli voipunut. Puhuimme useasti siitä, miten raskaita työpäivät joskus olivat. Liikunnan lisääminen työpäivään oli asia, joka toistui usein keskusteluissa ja kaikki olivat sitä mieltä, että työskentelytapoja pitäisi muuttaa liikkumista suosivaan ja paikallaanoloa vähentävään suuntaan.

”Pitäisi muuttaa” alkoi hiljalleen kuulostaa turhauttavalta ja siksi päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Terveyden edistämisen näkökulmasta halusimme siirtää osan kokouksista ulos luontoon pidettäviksi kävelykokouksiksi. Liikunnan tuomien terveyshyötyjen lisäksi halusimme hyödyntää myös luonnon terveysvaikutuksia. Työyksikkömme työpisteiden läheisyydessä löytyy lähiluontoa, joka mahdollistaa luonnossa liikkumisen satunnaisesti myös työpäivien aikana.

Ensimmäinen kävelykokouksemme tapahtui kansallisena Unelmien liikuntapäivänä toukokuussa 2019. Kävelykokouksen suunnittelun lähtökohtana oli säilyttää yleiset kokoukselle asetetut standardit liikunnasta huolimatta.

Käsiteltyjen asioiden kirjaaminen ja dokumentointi asianmukaisesti ja reaaliaikaisesti haastoi meitä uutta kokoustapaa opetellessamme. Huomasimme muutaman kävelykokouksen jälkeen selkeän tarpeen reaaliaikaiselle kirjaamiselle. Kokousmuistion kirjoittaminen vasta kokouksen jälkeen oli turhauttavaa ja tehotonta. Halusimme löytää ratkaisun tähän haasteeseen.

Ensimmäiset kokeilut

Kävelykokouksen aikana käsin kirjoitettujen muistiinpanojen tekeminen on epäkäytännöllistä. Tämä ajoi meidät kokeilemaan sanelua asioiden tallentamisen menetelmänä. Sanelu itsessään on helppoa, mutta menetelmä osoittautui hankalaksi tilanteissa, joissa aiemmin käsiteltyihin ja kirjattuihin asioihin pitää palata kokouksen aikana.

Halusimme tekstin näkyville, jotta asioihin palaaminen ja kokonaiskuvan luominen olisi helpompaa. Puheesta tekstiksi toiminto nousi esille, kun joku työryhmästämme oli kokeillut toimintoa WhatsApp-sovelluksessa ja todennut sen erityisen toimivaksi ja helppokäyttöiseksi. Kyseinen toiminto löytyy nykyisin useasta palvelusta tai sovelluksesta, kuten esimerkiksi Microsoftin tekstinkäsittelyohjelmasta ja mobiililaitteiden viestintäsovelluksista (viestit, WhatsApp jne.)

Teimme Google Docsiin oman muistiopohjan, johon tekstiä on helppo syöttää puhekirjoituksen avulla, silloinkin kun olemme liikkeellä. Google Docsin mobiiliapplikaatiossa toimiva puhekirjoitus on helppokäyttöinen ja se tunnistaa puheen kokemuksemme mukaan hyvin. Asiat saadaan dokumentoitua reaaliajassa ja nopeasti, sillä puheen tuottaminen on useimmissa tapauksissa nopeampaa kuin tekstin kirjoittaminen näppäimistöllä.

Kuva 1 PH et al.jpg
Kuva 1. Kokousmuistiinpanojen kirjaamista mobiililaitteella. (kuva: Pia Rajaniemi)

Vaikka saneleminen on teknisesti helppoa se voi tuntua aluksi oudolta, sillä kirjakielellä puhuminen ja selkeä artikulaatio poikkeaa arkipäivän kielenkäytöstä jonkin verran.

Saneltava teksti on hyvä jäsentää mielessä valmiiksi, jotta tekstistä tulisi sujuvaa. Vieraskieliset sanat voivat olla haastavia, sillä puhekirjoitus ei tunnista niitä oletuskielen ollessa suomi. Onneksi vieraskielisten sanojen määrä on usein rajallinen, jolloin tämä ongelma ei merkittävästi haittaa sanelutoiminnon käyttöä.

Kuva 2 PH et al.jpg

Kuva 2. Puheesta tekstiksi -toiminto mahdollistaa kokousmuistion reaaliaikaisen tallentamisen. (Kuva: Pia Rajaniemi).

Ylös tuolista, ulos työpaikalta ja lenkille kokoustamaan

Passiivisuus ja pitkä paikallaan istuminen on terveydelle ja hyvinvoinnille haitallista. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös, että liikunnasta on hyötyä oppimisessa ja ongelmanratkaisussa. Työhyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen ja työn tuottavuuden lisäämisen edellyttää nykyisen toimintatavan kyseenalaistamista ja muuttamista. Työpäivään pitää sisällyttää fyysistä aktiivisuutta ja työtä tulisi jaksottaa niin, että pitkät yhtäjaksoiset paikallaanolot vähenevät. Nykyaikaisen teknologian avulla työskentely erilaisissa ympäristöissä on mahdollista.

Laadukas älypuhelin on erittäin tehokas ja monipuolinen työväline, jonka ominaisuuksista käytämme usein vain murto-osaa. Parhaimmillaan laite mahdollistaa hyvin monipuolisen työskentelyn myös kävelykokousten aikana. Ohjeita ja vinkkejä mobiililaitteiden tehokkaaseen käyttöön löytyy esimerkiksi Youtubesta lähes rajaton määrä. Pienellä vaivannäöllä voit löytää itsellesi oivan tavan lisätä puhelimesta saatavaa lisäarvoa ja helpottaa omaa työskentelyäsi. Ole rohkea ja kokeile!

Lähde liikkeelle vaikkapa näin:

● Tunnista oman työyhteisösi “huonot toimintamallit”

● Lisää oman työskentelytiimisi fyysistä aktiivisuutta
○ Järjestä ensimmäinen kävelykokous
○ Pidä työpäivän aikana pieniä taukoliikuntahetkiä

● Hyödynnä teknologiaa rohkeasti
○ Ota mobiililaitteet käyttöön
○ Kokeile erilaisia toimintoja, joita laitteet tarjoavat

● Edistä omaa ja työyhteisön terveyttä
○ Ole aktiivinen ja haasta nykyiset toimintakäytännöt

Kuva 3 PH et al.jpg
Kuva 3. Aloita rohkeasti. (kuva: Marko Vatanen)

Fyysisen aktiivisuuden systemaattinen lisääminen työpäiviin on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi työhyvinvoinnin näkökulmasta. Liikunnallinen työpäivä on energinen ja työskentely on tehokasta ja aikaansaavaa. Positiiviset vaikutukset jatkuvat myös työpäivän jälkeen. Olo liikunnallisen työpäivän jälkeen on virkeämpi ja energiaa riittää touhuamiseen perheen ja harrastusten parissa.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 ... 21 22 23Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK