Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi merkittävä painopiste on ollut vahvistaa lapsi- ja perhelähtöistä toimintakulttuuria kaikilla toimintasektoreilla. Lapsen ja perheen näkökulman vahvistaminen esimerkiksi eri palveluita suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää.

Suosikkisanat tarjoavat välineitä lapsen kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Näiden välineiden avulla eri ammattihenkilöt voivat ymmärtää lapselle ja perheelle merkityksellisiä tekijöitä vahvuusperustaisesti ja siten hyödyntää niitä palveluiden ja tukitoimien suunnittelussa. Suosikkisanoja hyödynnetään tällä hetkellä hoito-, kuntoutus sekä kasvatus- että opetustyössä.

Kuva 1. Lapsuuden kuusi suosikkisanaa (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanat pohjautuvat Canchild:n tutkijoiden (Rosenbaum & Gorter 2012) tekemiin tutkimuksiin ja perheiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Suosikkisanat ovat käännös englanninkielisestä versiosta F-words. Taustalla on Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) (kuva 2).

ICF-luokituksen osa-alueet on käännetty lasten ja perheiden näkökulmaa kunnioittaen antaen kustakin osa-alueesta esimerkin (kuva 2). Ruumiin ja kehon toiminnoista Kunto (Fitness) kuvaa lapsen fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Lapsen suorituksia kuvaa Toiminta (Function), joka liittyy siihen, mitä lapsi pystyy tekemään, ei niinkään siihen miten hän sen tekee. Ystävät (Friends) osa-alue kuvaa lapsen osallistumista erilaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Ystävät edustavat muiden lasten kanssa solmittuja ystävyyssuhteita. Perhe (Family) kuvaa ympäristötekijöitä ja kaikkia lasten ja nuorten arjen toimintaympäristöjä. Hauskuus (Fun) edustaa yksilötekijöitä ja sisältää asioita, joista lapset pitävät.

Suosikkisanoihin on lisätty myös kuudes osa-alue, Tulevaisuus (Future), sillä lapset kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuus edustaa lapsen osallistumista ja kasvamista yhteisön jäseneksi.

Suosikkisanat keskittyvät erityisesti näihin kuuteen lapsen kehityksen avainalueeseen, jotka tulisi huomioida lasten kasvatuksessa, opetuksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Suomennetut suosikkisanat on luotu vahvistamaan lapsen ja perheiden asiantuntijuutta sekä yhdenvertaisuutta palveluiden ja tukien suunnittelussa (Cross ym. 2015). Ne auttavat kokoamaan yhteen lapsen ja perheen kannalta merkityksellistä tietoa sekä tarjoavat vahvuuksiin perustuvan kokonaisvaltaisen kuvauksen lapsesta ja perheestä (Rosenbaum ym. 2021)

Välineet mahdollistavat vahvuuksien rakentamisen ja painottavat lapsen omaa toimintaa ja hyvinvointia, sen sijaan että pyrkisimme korjaamaan lapsen toimintaa kohti ‘normaalia’. Suosikkisanat korostavat myös toiminnan hauskuutta ja mielekkyyttä; sellaisia tekijöitä, jotka ovat lapsesta mielekkäitä asioita tavoitella ja rakentavat positiivista tulevaisuutta (Rosenbaum ym. 2021)




Kuva 2. ICF-luokituksen osa-alueet ja Suosikkisanat

Suosikkisanoja on käännetty jo 23 kielelle. Suomenkielinen käännösprosessi toteutui neljän ammattikorkeakoulun (Lapin, Turun, Satakunnan ja Savonia-ammattikorkeakoulun) yhteistyönä. Käännöstyö eteni virallisen käännösprotokollan mukaan. Prosessissa tuotettiin käännökset neljään välineeseen (kollaasi, profiili, tavoitelomake ja sopimus), posteriin sekä tekstitys kolmeen videoon. Nämä suomenkieliset versiot välineistä ovat ladattavissa CanChildin verkkosivuilta F-words Knowledge Hubista.

Suosikkisanavälineet (F-Words Translations | CanChild)

Suosikkisanasopimus on sopimus lasten, perheiden ja ammattilaisten välillä. Sen tarkoitus on tuoda esille lapselle ja perheille tärkeitä asioita. Sopimus edustaa ikään kuin epävirallista, mutta tärkeää sopimusta lapsen ja toimijoiden välillä, joiden kanssa lapsi työskentelee ja toimii. Sopimus myös ’elää ja kehittyy’ lapsen arjessa tilanteiden mukaan.

Suosikkisanakollaasin tarkoitus on toimia suosikkisanojen visuaalisena esityksenä. Se on lapsille luontaisempi, hauska ja helppo tapa puhua itselle tärkeistä asioista. Se on oiva tapa myös kiteyttää asioita tiiviiseen muotoon.

Suosikkisanaprofiili on yksisivuinen asiakirja, joka korostaa kunkin sanan merkitystä lapselle ja perheelle. Ideana on, että profiilia voidaan käyttää esittelyasiakirjana esimerkiksi ensimmäisissä tapaamisissa uusien ihmisten kanssa. Lapsen kasvaessa profiili muuttuu, joten sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan. Profiilin ideana on, että sen kautta esimerkiksi ammattilaiset oppivat lisää lapsen perheestä ja ystävistä, siitä, mistä lapsi pitää sekä lapsen ja perheen yleisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista.

Tavoitelomakkeen tarkoitus on auttaa lapsia ja perheitä osallistumaan tavoitteiden asettamisprosessiin. Lomakkeen avulla voidaan nähdä mikä lapselle ja perheelle on tärkeää ja mitä he haluavat tavoitella. Jokaista suosikkisanaa kohden voi täyttää yhden tavoitteen ja perustella tavoitteen merkityksellisyyden.

Suosikkisanojen käyttö kliinisessä työssä

Tutkimuksissa on todettu, että ammattilaiset ovat ympäri maailman kiinnostuneita suosikkisanoista ja ovat ottaneet niitä käyttöönsä kliinisessä työssä tukeakseen kokonaisvaltaista, vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa lasten kanssa toimiessa (Soper ym. 2021; Soper ym. 2020).

Suosikkisanoista luodut ‘välineet’, kuten kollaasi tai tavoitelomake, mahdollistavat lapsen ja perheen näkökulman huomioimisen yhteistyössä ammattilaisten kanssa. (Rosenbaum 2022). Suomessa suosikkisanoja käytetään jo joillakin hyvinvointialueilla esimerkiksi lastenneurologisissa yksiköissä, Valteri-kouluissa sekä yksityisissä yrityksissä moniammatillisissa tiimeissä.

Suosikkisana-välineet ovat vapaasti käytettävissä, sivustolta voi ladata ja tulostaa tavoitteen mukaiseen työskentelyyn sopivia materiaaleja, esimerkiksi terveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa hyödynnettäväksi.

Nyt kun viralliset käännökset eri välineistä ovat valmistuneet, kannustamme lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ottamaan ne käyttöönsä vahvistamaan lapsi- ja perhelähtöisten palveluiden toteuttamista!

Lähteet:

Cross, A., Rosenbaum, P., Grahovac, D., Kay, D., Gorter, J.W. 2015. Knowledge mobilization to spread awareness of the ‘F-words’ in childhood disability: lessons from a family–researcher partnership. 2015. Child: care, health and development, 41(6), 947–9 53.

Rosenbaum, P., & Gorter, J.W. 2012. The ‘F-words’ in childhood disability: I swear this is how we should think! Child: Care, Health and Development, 38(4), 457 – 463. DOI: 10.1111/j.1365-2214.2011.01338.

Rosenbaum, P. 2022. The F-words for child development: functioning, family, fitness, fun, friends, and future. Developmental Medicine & Child Neurology 2022 (64): 141–142.

Rosenbaum, A. Cross, A.K. Soper, V. Tomas, D. Grahovac, R. Teplicky, M. Wright. 2022. The F-words for Child Development: Lessons Learned.

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum. P., Gorter, J. 2021. Knowledge translation strategies to support service providers’ implementation of the “F-words in Childhood Disability”, Disability and Rehabilitation, 43:22, 3168-3174, DOI: 10.1080/09638288.2020.1729873

Soper, A.K., Cross, A., Rosenbaum, P., Gorter, J. 2020. Service Providers’ Perspectives on Using the ‘F-Words in Childhood Disability’: An International Survey, Physical & Occupational Therapy In Pediatrics, 40:5, 534-545, DOI: 10.1080/01942638.2020.1726551

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

HyTe-intressiryhmä Lapin ammattikorkeakoulussa

Lapin ammattikorkeakoulu on laajentanut vuoden 2022 aikana verkostojaan hyvinvointi- ja terveysteknologian toimialan yrityksiin, keskittymiin sekä toimialayhdistyksiin. Yhdeksi keskeiseksi veräjäksi organisaation sisälle päin on osoittautunut nk. HyTe-intressiryhmä. Tämä ryhmittymä koostuu henkilöstön edustajista, joita kiinnostaa tai koskettaa hyvinvointi- ja terveysteknologiaan (lyhemmin ”HyTe”) liittyvät kysymykset. Monialaisessa ryhmittymässä on tämän blogin kirjoitushetkellä kaikkiaan 75 edustajaa, eritoten osaamisryhmistä, mitkä on reunustettu kuvassa 1 sinisellä värillä (Kuva 1).



Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun osaamisryhmät (Lapin AMK 2023)

Olemme toteuttaneet syksyn 2022 aikana HyTe Webinaareja, joissa olemme kuulleet erityisasiantuntijoiden esityksiä, tutustuneet potentiaalisiin hankeyhteistyökumppaneihin tai hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskittymiin eripuolilla Suomea. HyTe Matchmaking -tilaisuuksissa olemme tavanneet toimialojen yrityksiä. Tilaisuuksissa yritykset ovat esittäytyneet ja lopuksi olemme keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista monialaisesta näkökulmasta.

Heart2Save Oy ja Awario® palvelu

Eräs esimerkki yritysyhteistyöstä on Heart2Save Oy:n kanssa vuoden 2022 aikana toteutettu yhteistyö. Heart2Save Oy on vuonna 2015 perustettu kuopiolainen terveysteknologia-alan yritys. Yrityksen sivustolta löytyvän tarinan mukaan kaikki alkoi helikopterin kyydissä liitävästä ensihoitolääkäristä, Helena Jäntistä. Työssään näkemänsä ja kokemansa asioiden jälkeen Helena sai ajatuksen laitteesta, jolla rytmihäiriöt voitaisiin havaita nopeasti ja luotettavasti ennen kuin ne aiheuttavat vakavia seuraamuksia. Tämän ongelman ratkaisemiseksi perustettiin Heart2Save Oy. (Heart2Save 2023).

Tässä yhteistyössä saimme yrityksen tuotteen sekä Kemin kampuksen Hyvinvointipysäkille että Rovaniemen kampuksen ENVI-ympäristöön. Sovimme yrityksen kanssa etukäteen millaista molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä toteutettaisiin vuoden aikana. Käytettävissämme oli Awario®- älykäs rytmintunnistus kokonaisuus, joka koostuu yksikanava EKG mittapäästä (Awario Gem® ja/tai Care®), Awario® älypuhelinsovelluksesta ja Awario® analyysipalvelusta. Awario® palvelun osat ilmenevät kuvasta 2.

Awario® palvelun avulla EKG mittauksen voi suorittaa missä ja milloin vain. Mittausta ohjataan puhelimeen ladatulla Awario® sovelluksella. Mittauksen päätyttyä Awario® analyysipalvelu analysoi EKG raportin ja antaa puhelimen näytölle tuloksen, jos on havaittu jokin tekoälyn tunnistamista rytmihäiriöistä. Awario® palvelu on kehitetty eteisvärinän seulontaan ja rytmihäiriöiden diagnosoinnin sekä seurannan avuksi. Palvelu ja tekoälyn analysoimat EKG raportit mahdollistavat luotettavan ja tehokkaan rytmihäiriön seurannan myös kotona, mikä edistää hoitoon pääsyä ja oikea-aikaista ja tehokasta jatkohoidon aloittamista.

Palvelun osat ovat sertifioituja lääkinnällisiä laitteita; Awario®- sovellus, Awario® analyysipalvelu ja Movesense® sensori ovat luokan IIa sertifioituja lääkinnällisiä laitteita ja Awario Care® mittauspää luokan I lääkinnällinen laite.



Kuva 2. Awario® palvelu (Lähde: Heart2Save Oy )

Käyttötilanteita ja kokemuksia yhteistyöstä

Awario® palvelua hyödynnettiin vuoden aikana Lapin AMK:n Kemin yksikössä sekä opetuksessa, että eri tapahtumissa ja hankkeiden (LivingLab Pruntsi, Active Arctic) tilaisuuksissa. Laitetta esiteltiin Living Lab Pruntsi -hankkeen marraskuussa toteutetulla teknologiaviikolla noin sadalle sotehenkilöstön tai asukkaiden edustajalle Kemin kaupungin eri yksiköissä ja kohtaamispaikoissa Pruntsilla sekä Kemikammarilla. Mittauksia teknologiaviikolla tehtiin 17 henkilölle. Laite herätti kovasti kiinnostusta ja joitakin korkeita sykkeitä löytyi ja myös rytmihäiriötä tuli mittauksissa esille. Yleisesti palvelu saikin positiivista palautetta ja erityisesti laitteen helppokäyttöisyyttä kehuttiin ja laitetta pidettiin hyvänä lisänä terveydenhuollon laitevalikoimaan. Laite toimi pääsääntöisesti hyvin.

Lapin AMKin Rovaniemen yksikössä Awario® palvelua hyödynnettiin osana sisätauti-kirurgisen hoitotyön opetusta. EKG:n perusteet ja tulkinta -kokonaisuuteen liittyen laitetta esiteltiin ja kokeiltiin kliinisen hoitotyön työpajoissa. Keskeisenä teemana laitteen käytössä oli terveysteknologian rooli uusien toimintamallien syntymisessä ja kokonaan uusien toimintatapojen kehittämisessä. Kokemus laitteen käytöstä oli positiivinen, erityisesti käytön helppouden ja nopeuden suhteen. Rytmihäiriötilanteessa mahdollisuus välittömään kohtaus-EKG:n ottamiseen kotona koettiin merkittäväksi uudeksi toimintatavaksi, jonka puolesta on helppo puhua.

Hyödynsimme yritysyhteistyön mahdollisuuksia myös erilaisissa tapahtumissa, joissa esittelimme laitetta ja hoitotyön koulutusta ja -oppimisympäristöjä. Laite herätti ansaitusti mielenkiintoa yleisöissä ja erityisesti kiiteltiin sitä, että mittauksen voi tehdä juuri silloin, kun tarve akuutisti on. Keskustelimme paljon myös laitteiden hankintaan liittyvistä kustannuksista yleisesti, kustannusten kohdentumisesta eri toimijoille ja siitä, että joskus laitteen käyttötarve voi olla hyvin lyhyt/rajoittunut. Tällaisissa tilanteissa laitteen hankintakustannus voi tuntua suurelta, jos takeita käyttötarpeen pitkäaikaisuudesta ei ole. Jatkossa on varmasti hyvä miettiä erilaisia toimintamalleja, joissa laitteen hankintakustannukset jakautuvat oikealle taholle järkevästi.

Yritysyhteistyö on mahdollistanut hoitotyön opetuksen kehittämisen ja opintojakson sisältöjen päivittämisen. Hyvinvointi- ja terveysteknologia, puettava teknologia ja uusia mahdollisuuksia tarjoavat innovaatiot ovat teemoja, joiden konkreettinen tuominen opetukseen on mahdollistunut uudenlaisen yhteistyön kautta. Opiskelijoiden palaute laitteesta ja oppitunnista on ollut positiivista ja uusien toimintamallien miettiminen on avartanut näkemystä uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista hoitotyön kehittämisessä. Yhteistyö on sujunut jouhevasti, apua ja tukea laitteen käyttöön on ollut helposti saatavilla ja yritys on kuunnellut tarkasti meidän kokemuksia laitteen käyttöön liittyen.

Heart2Save Oy -yritys nostaa esiin, että terveysteknologia ala on nopeasti kehittyvä kenttä ja uusien palveluiden ja laiteiden viidakossa voi olla haastava pysyä kärryillä. Oppilaitosyhteistyö on tarjonnut hyvän mahdollisuuden tuoda tietoa luotettavasta rytmihäiriön seurannasta tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilaisille. Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on ollut sujuvaa ja mielekästä. Yhteistyön tuloksena on saatu hyödyllistä tietoa ja kokemuksia kentältä sekä lisättyä tietoisuutta luotettavasta lääkinnällisestä laitteesta niin kuluttajille, kuin terveydenhuollon ammattilaisille.

HyTe intressiryhmä keväällä 2023

Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian teemoihin vihkiytynyt intressiryhmä jatkaa keväällä 2023 tapaamisia toimialan yritysten kanssa. Tutustumme keväällä suomalaisiin toimialan osaamiskeskittymiin testausympäristöineen sekä kuuntelemme asiantuntijoiden näkemyksiä HyTe webinaareissamme. Jälkimmäisiin kutsumme mukaan kuulolle kanssamme myös ryhmämme ulkopuolisia asiantuntijoita, asettamalla tilaisuudet tarjolle julkisesti. Pyrimme edelleen edistämään myös monipuolista- ja -alaista yritysyhteistyön synnyttämistä toimialan teknologiayritysten kanssa koko talon tasolla. Tämä tarkoittaa muunmuassa yrityslähtöisiä opinnäytetyö- ja harjoittelumahdollisuuksia, kehittämisympäristöjemme aktiivisempaa hyödyntämistä yritysten toimesta sekä uusien hankeyhteistyökumppanuuksien synnyttämistä.

Lähteet

Heart2Save 2023. Heart2Save Oy. Viitattu 31.1.2023 https://heart2save.com/?page_id=84

Lapin AMK 2023. LapinAMK organisaatio. Viitattu 31.1.2023 https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Organisaatio

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapissa matkailu- ja palvelualan toimintaympäristö on muutoksessa. Viime vuosina johtamisen arkea ovat haastaneet erilaiset organisaatiomuutokset, koronapandemia ja muut globaalit kriisitilanteet, työvoimapula sekä asiakkaiden ympäristötietouden lisääntyminen. Edellisessä blogitekstissämme tarkastelimme matkailu- ja palvelualan esihenkilöiden ja yrittäjien kokemuksia toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin liittyen.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien pohdintoja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Johtajat ovat tuottaneet kirjoitelmia, joissa he reflektoivat omaa päivittäistä johtamistyötään työyhteisöissään ja verkostoissaan. 

Kirjoitelmista olemme koonneet tähän kirjoitukseen sosiaalisen vastuullisuuden elementtejä. Tässä yhteydessä sosiaaliseen vastuullisuus tarkoittaa vastuuta ihmisistä, henkilöstöstä. Tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa henkilöstön yhteisöllisyys, hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen.

Onnistumisia monimuotoisessa työyhteisössä

Työyhteisön ja siellä vallitsevan myönteisen ilmapiirin merkitys on esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla toimiville suuri. Johtamistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että jokainen voi tulla töihin hymyillen. Töissä voi ja saa olla hauskaa, ja silti työtehtävät hoidetaan kiitettävästi.

Parhaimmillaan työilmapiiri kannustaa työntekijöitä antamaan parhaansa ja auttaa toteuttamaan itseään ja löytämään vahvuutensa. Johtajat totesivat, että hyvä työilmapiiri sallii myös huonot päivät.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä toimivat kokevat onnistumisen hetkiä monimuotoisessa työyhteisössä työskentelystä ja johtamisesta.Yhdessä tekemisellä pyritään siihenkin, ettei yksittäinen työntekijä tuntisi liikaa stressiä työmäärästä. Myös he, joilla ei ole vakiintunutta työyhteisöä, kokivat tärkeäksi, että yhteistyö verkoston ja eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa ja tiiviistä.

Työntekijäymmärrys monimuotoisen johtamisen ydin

Työntekijäymmärryksen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää monimuotoisen työyhteisön yksilöiden tarpeita ja elämäntilanteita sekä erilaisia tapoja oppia. Monimuotoinen työyhteisö rakentuu esimerkiksi eri sukupolvien edustajista, työntekijöistä, jotka ovat erilaisissa elämäntilanteissa sekä eri kulttuureista saapuneista työntekijöistä.

Monimuotoisen työyhteisön esihenkilöinä toimivat kokevat tuntevansa tiiminsä jäsenet hyvin ja kykenevänsä sen myötä tunnistamaan työntekijöidensä vahvuuksia.

Hyvä työntekijäymmärrys mahdollistaa työtehtävien jakamisen tiimin jäsenten vahvuuksien mukaan siten, että jokainen pääsee työskentelemään vahvuusalueellaan ja loistamaan vuorollaan. Monimuotoinen työyhteisö tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita erilaisten näkemysten ja arvomaailmojen yhteensovittamiseen. Hyvä tiimituntemus auttaa työyhteisön ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa ja mahdollistaa myös työntekijöiden osallistamisen tilanteisiin.

Tasavertaisuus arjessa

Kirjoitelmissa korostui luottamuksen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkitys työyhteisössä. Johtajat tekevät töitä työntekijöiden tasavertaisuuden toteutumiseksi.

Oikeudenmukaisuutta pyritään toteuttamaan arjessa esimerkiksi tasapuolisella työvuoro- ja lomasuunnittelulla, tehtävien ja vastuiden tasaisella jakamisella sekä mahdollistamalla jokaisen kuulluksi tuleminen. Lisäksi työkaverin työpanoksen kunnioittaminen edistää tasavertaisuuden vahvistumista. Myös esihenkilön omalla esimerkillä johtaminen edesauttaa työnantajan ja työyhteisön arvomaailman jalkauttamisessa.

Töitä luottamuksen ilmapiirin saavuttamiseksi

Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin eteen oltiin valmiita tekemään paljon töitä. Johtajat kokivat, että se ei synny itsestään.

Molemminpuolisen luottamuksen ilmapiirin muodostuminen on tärkeää, jotta työntekijä voi luottaa esihenkilöönsä vaikeissakin tilanteissa ja toisaalta, esihenkilö voi luottaa työntekijän hoitavan vastuunsa sovitun mukaisesti. Johtajat kokivat tästä onnistumisen tunnetta, ja myös luottamus itseensä johtajana vahvistui.

Tiimin hyvinvointi ensisijaista

Tiimin työhyvinvoinnin varmistaminen on johtajille ensiarvoisen tärkeää. Etenkin pandemia-aikana työntekijöiden hyvinvoinnin riittävä huomioiminen herätti huolta.

Esihenkilöiden kirjoitelmista oli havaittavissa, että osa vastaajista kokee työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen helpompana kuin omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Arjessa panostetaan siihen, että voi esihenkilönä mahdollistaa työntekijöiden jaksamisen ja olla kaikkien tukena. Esimerkiksi työvuorosuunnittelu koettiin erittäin keskeiseksi tiimiläisten hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavaksi asiaksi.

Vahva työyhteisön jäsenten tuntemus, tilanteen lukutaito ja ennakointikyky mahdollistavat työyhteisön ongelmien käsittelyn rakentavalla tavalla, jolloin voidaan välttyä esimerkiksi sairauslomilta.

Merkityksellistä osaamisen johtamista

Osaamisen johtaminen korostui kirjoitelmissa merkittävänä sosiaalisen vastuullisuuden osa-alueena. Johtajat kokivat, että henkilöstön osaamisvajeet olisi hyvä tunnistaa ennakoiden, jotta tulevaan osataan paremmin varautua.

Johtajat pyrkivät ohjaamaan koulutuksen ja valmennuksen kautta henkilöstöä vahvempaan osaamiseen. Monimuotoista työyhteisöä pidettiin tässäkin vahvuutena, sillä sen koettiin mahdollistavan esimerkiksi hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen konkareilta uudemmille osaajille.

Pitovoiman vahvistaminen työyhteisön yhteinen asia

Myös tulevaisuuden osaajista huolehtiminen nostettiin esiin ja koettiin, että työyhteisöllä ja sen jokaisella työntekijällä on tärkeä rooli omalla toiminnallaan rohkaista ja kannustaa nuoria alalla työskentelyyn.

Näin ollen osaamisen johtamisella on useita merkityksiä: yritykselle tarvittavan osaamisen varmistamiseen, työntekijälle oman osaamisen kehittämiseen ja ennen kaikkea alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lopuksi: Sosiaalinen vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään

Sosiaalinen vastuullisuus puhutti esihenkilötehtävissä ja yrittäjänä työskenteleviä. Arjen henkilöstöjohtamisessa on monia tilanteita, joihin vastaajat liittävät epävarmuutta. Näitä tilanteita ovat muun muassa, mahdollinen epäonnistuminen rekrytoinnissa, työtekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa, työntekijöiden välisessä riitatilanteen selvittämisessä tai yksittäisen työntekijän kohtaamisessa sekä mahdollisuudessa aiheuttaa työntekijöille tunnetta eriarvoisuudesta.

Johtamisosaamisen kehittämisellä on vaikutuksia henkilöstöjohtamisen käytänteisiin, henkilöstön työn vaativuuden ja kuormituksen arviointiin sekä yksilöllisten työn hallintakeinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Osaava johtaja kykenee tukemaan henkilöstönsä motivoitumista kannustamalla ja innostamalla sekä ohjaamaan uudistuksia ja muutoksia yllättävissäkin tilanteissa.

Sosiaalisen vastuullisuuden merkitys matkailu- ja palvelualan pitovoimaa vahvistavana tekijänä tulee korostumaan entisestään, työn merkityksellisyyden lisäksi. Vastuullisilla henkilöstöjohtamisen käytänteillä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien osaajien jaksamiseen ja viihtyvyyteen työssä pitempään, mutta myös tuoda esiin arvoja, jotka mahdollistavat uuden sukupolven työntekijöiden sitoutumisen.

Edellä kerrottu on synteesi vastuullisissa esihenkilötehtävissä tai yrittäjinä matkailu- ja palvelualalla Lapissa toimivien johtajien kirjoitelmista. Kirjoitelmat on tuotettu osana LovelyLife® in Lapland -hyvinvointivalmennusta. Vuoden kestävään valmennukseen osallistuu 15 johtajaa, jotka toimivat ohjelmapalvelu-, majoitus-, ravitsemis-, puhtaanapito- ja hyvinvointialojen yrityksissä.  Valtaosa osallistujista on naisia ja heidän ikäjakaumansa on 25–65 vuotta. Johtajat työskentelevät sekä keskisuurissa että pienissä yrityksissä. Kirjoitelmassa johtajia pyydettiin kertomaan muun muassa arjen johtamistyöstään ja omasta roolistaan johtajana.  

Hyvinvointivalmennuksen toteuttaa IhanaElo®-tiimi osana Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Vastuullisen muutoksenhallinnan osaamisen ja taitojen vahvistaminen - hanketta. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.  

x x x

LovelyLife® in Lapland –hyvinvointivalmennus järjestää ilmaisen Hyvinvoinnin iltapäivän maaliskuussa 21.3.2023 klo12-14. Iltapäivään ovat tervetulleita kaikki hyvinvoinnista, itsensä ja tiiminsä kehittämisestä sekä LovelyLife® in Lapland -valmennuskokonaisuudesta kiinnostuneet. Iltapäivä on hyvä tilaisuus tulla kokoamaan ideoita ja inspiraatiota hyvinvoinnin edistämiseksi arjen johtamistyössä. Ilmoittaudu mukaan IhanaElon ja Lapin AMKin yhteistyönä järjestettävään tapahtumaan 14.3. mennessä: https://bit.ly/lovelylifeinlapland

Lisätietoa valmennuksesta: bit.ly/lovelylifeinlapland 

Lisätietoa valmennustiimistä: https://www.ihanaelo.fi/  

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Mielenkiintoista ja futuristista opetusta. Hyvä kokemus. Virtuaaliset oppimisympäristöt avaavat varmasti paljon mahdollisuuksia tulevina vuosina opetukseen.

Näin kommentoivat kunnossapidon pilotti opintojaksolle osallistuneet kone- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijat keväällä 2022. KuTOMo-hankkeen opintojaksopilottien avulla kehitetään teollisen kunnossapidon opintojaksojen toteutusta ja kehitetään samalla virtuaalisia oppimisympäristöjä tukemaan opiskelijoiden oppimista teolliseen kunnossapitoon liittyen.

Hankkeen toteuttamasta opintojakson palautteesta kävi ilmi, että osalle opiskelijoista virtuaalilasien käyttö aiheutti pahaa oloa, mutta enemmistön mielipide oli, että virtuaaliset oppimisympäristöt tukivat opintojaksolla opitun aiheen oppimista.

Kuva 1. KuTOMo virtuaaliympäristö prosessilaitteet opintojaksolla

Opiskelijoiden kokemukset kehittämistyön ytimessä

KuTOMo-hankkeessa kehitetään kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutukseen 45 opintopisteen teollisuuden kunnossapidon opintoja. Kunnossapidon osaamisen kasvattamisen lisäksi kehitystyössä selvitettiin, miten koulutuksen toteuttamista voisi uudistaa uusien teknologioiden avulla lisäämällä muun muassa virtuaalitodellisuutta opetukseen.

Hankkeen aikana pilotoitiin kolme opintojaksoa, missä opiskelijat pääsivät testaamaan virtuaalisia oppimisympäristöjä (kuva 1). Kokemuksista kerättiin palautetta, jonka perusteella virtuaaliympäristöjä sekä opintojaksoja voidaan kehittää eteenpäin. Uusien menetelmien tai oppimisympäristöjen perimmäinen tarkoitus on motivoida opiskelijaa oppimaan opittava asia. Uusien opetustapojen, opetusmenetelmien ja ympäristöjen kehittämiselle on selkeä tarve myös etäopiskelun lisääntymisen johdosta.

Virtuaalinen oppimisympäristö, joka mukailee aitoa teollista työympäristöä, on hyödyksi silloin, kun opiskelijaryhmä ei pääse tutustumaan fyysisesti teollisuuteen. Virtuaalisia oppimisympäristöjä pilotoitiin prosessilaitteet opintojaksolla ensimmäisen kerran keväällä 2022.

Opiskelijoilta kerättiin palautetta opintojakson toteutuksesta ja palautteeseen vastasi 18 opintojaksolle osallistunutta opiskelijaa. Samanlaisia tunteja saisi olla useammin, missä pääsee näkemään oikeita tehdasympäristöjä, kommentoi yksi opiskelijoista palautteessa. Oppijat uskovat, että virtuaaliympäristöt avaavat mahdollisuuksia oppimiseen tulevaisuudessa. Opiskelijat olivat vaikuttuneita siitä, että KuTOMo-hankkeessa kehitetty VR-ympäristö oli sovitettu hyvin opintojakson aiheeseen.

Prosessilaitteet opintojaksolla opiskelijan tavoitteena oli muun muassa oppia tunnistamaan teollisuuden yleisimmät laitteet ja komponentit sekä niiden kunnossapitoon liittyviä yksityiskohtia. Opintojaksolla käytiin läpi ennakkohuoltoa ja opiskelijat suunnittelivat kunnonvalvontakierroksia. Opiskelijat käyttivät teoreettisen tiedon lähteenä opettajan materiaaleja sekä Knowpap-oppimisympäristöä.

Aidon näköiseen teollisuusympäristöön tutustuttiin Matterportilla kuvatun ympäristön kautta, josta löytyi erilaisia tunnistus- ja tutustumistehtäviä. Opiskelijat opiskelivat tämän opintojakson pitkälti itsenäisesti. Opintojakson lopussa opiskelijat kokoontuivat kampukselle ja pääsivät kokeilemaan virtuaalilaseilla KuTOMo-virtuaaliympäristöä.

Hankkeen aikana on kuvattu Matterportilla Lapin AMKin Kemin kampuksen oppimisympäristöjä (kuva 2), joita voidaan hyödyntää kunnossapidon opetuksessa. Tavoitteena on hyödyntää kampuksen oppimisympäristöjä myös virtuaalisesti. Opiskelijat voivat tutustua ympäristöihin ja opiskella ympäristöissä myös etänä opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi.


Kuva 2 Kemin kampuksen oppimisympäristö kuvattu Matterport-ympäristöön

Miksi pilotoida sama opintojakso uudestaan?

Sama opintojakso, prosessilaitteet, pilotoitiin toiseen kertaan syksyllä 2022 ja siihen osallistui 36 opiskelijaa.

Ensimmäisen pilotin opiskelijapalautteiden perusteella seuraavaa toteutusta oli kehitetty sisällön puolesta sekä teollisuuslaitteita mallinnettiin lisää virtuaaliympäristöön. Saman opintojakson pilotointi useampaan kertaan mahdollistaa palautteiden avulla opintojakson kehittämisen.

Toinen prosessilaitteet-toteutus sai hyvää palautetta toteutuksesta. Palautteessa korostui myös oppijoiden monimuotoisuus. Toiset tarvitsevat oppimiseen pohjustavat luennot ja opettajan kontaktin. Toiset taas kokivat itseopiskelun erittäin toimivan tällaisella opintojaksolla.

Opiskelijoiden odotukset virtuaaliympäristöille tulevaisuudessa ovat entistä korkeammalla. He haluavat nähdä eri toiminnallisuuksia sekä prosessiin toiminnallisuuksia virtuaaliympäristöissä. Oppijat ovat jo nyt kiinnostuneet hyödyntämään erilaisia oppimista tukevia ympäristöjä tukemassa oppimistaan. Tulevaisuudessa ympäristöjen vaatimukset käyttäjiltä tulevat vielä kasvamaan.

Mielenkiintoista, paljon potentiaalia ja ympäristö, joka parantaa laitteiden ja komponenttien hahmottamista. Nämä edellä mainitut asiat nousivat vahvasti esille pilottiopintojaksolle osallistuneiden opiskelijoiden antamasta palautteesta.

Uusien ja erilaisten oppimisympäristöjen lähtökohtana ei ole siirtyä kokonaan opiskelemaan virtuaalisesti tai etänä. Tavoitteena on tuoda ympäristöt tukemaan oppimista, visualisoida erilaisia todellisia ympäristöjä ja motivoida oppimiseen. Kokemukset kuulostavat pääosin positiivisilta. Ei sovi kuitenkaan unohtaa, että osa henkilöistä ovat vielä skeptisiä ympäristöjen kehittymiselle. Virtuaalilasien sopivuus vaihtelee vielä henkilöiden välillä.

Kunnossapidon työnsuunnittelun opintojakso on KuTOMo-hankkeen tuloksena syntynyt uusi teollisen kunnossapidon opintojakso. Sen ensimmäinen pilotti on toteutuksessa tänä keväänä 2023. Nimen mukaisesti opiskelija tutustuu opintojaksolla teollisuuden kunnossapidon työnsuunnittelun hyviin käytänteisiin eri tehtävien ja oppimisympäristöjen kautta.

Opintojakson kehittämistyöhön tuo haastetta ajasta ja paikasta riippumattomat mahdollisuudet opiskella opintojaksoa. Tulevaisuudessa kyseinen opintojakso on mahdollista opiskella niin, ettei tarvitse käydä lähijaksolla kampuksella, vaan voi opiskella oppimisympäristöjen kautta etänä. Tästä pilotista saadaan tuloksia keväällä opintojakson toteutuksen edetessä.

Huhtikuussa järjestetään työpaja Virtuaaliset oppimisympäristöt

Virtuaaliset oppimisympäristöt ja niiden kehittäminen kiinnostaa eri koulutusaloilla. Järjestämme 25.4.2023 Kemin kampuksella työpajan Virtuaaliympäristön mahdollisuudet opetuksessa. Työpajassa pääsee keskustelemaan ja testaamaan kunnossapidon pilotti opintojaksoilla käytettyjä virtuaaliympäristöjä, joita on kehitetty KuTOMo-hankkeessa.

Hankkeen asiantuntijat esittelevät tilaisuudessa virtuaaliympäristön toimintoja ja mahdollisuuksia opetuksessa. Samalla pääsee testaamaan virtuaaliympäristöä virtuaalilaseilla. Ympäristön käyttö on mahdollista myös omalla läppärillä. Virtuaaliympäristöön liittyy myös ympäristöjen integraatio Matterportin kanssa, jonka mahdollisuuksista keskustellaan työpajassa.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin alueen ammattioppilaitokset ja korkeakoulut löivät hynttyyt yhteen opiskelijoiden harjoittelumallien kehittämisessä ja yhtenäistämisessä. Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään (LYHTY) hanketta olivat toteuttamassa Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi REDU, Lappia ja Lapin yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin alueelle yhteinen harjoittelupolkumalli, joka kokoaa yhteen kaiken tiedon oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön toteuttamiseen.

Osaajien avulla elinvoimainen Lappi

Lapin alueen työelämä tarvitsee ammattitaitoisia osaajia alueen elinvoimaisuuden ja tuottavuuden ylläpitoon. Uudet käytettävissä olevat teknologiat ja digitalisaatio asettavat haasteita osaamiselle, mutta myös mahdollistavat uudenlaista teknologian hyödyntämistä. Oppilaitokset voivat eriyttää ja syventää osaamisalueitaan ja tarjota tiivistetyssä yhteistyössä koko koulutusrenkaan osaamista alueen elinkeinoelämälle.

Yritykset ja työelämä saavat tarvitsemiensa osa-alueiden opiskelijoita ja osaajia koulutusrenkaan tarjonnasta. Työnantajat ovat rohkaistuneet pestaamaan jo opiskelun varhaisessa vaiheessa olevia opiskelijoita harjoittelemaan yritykseen ja siten kasvattamaan opiskelijoista osaajia yrityksen ammattitaitoiseksi työvoimaksi. Kun harjoittelut onnistuvat molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä hyvin, yhteistyö voi edetä päättötöiden tekemiseen ja opiskelijan työllistymiseen hänelle jo tuttuun yritykseen.

Tiedonjaosta toimintamalliin

LYHTY-hankkeessa toteutettiin useita koulutusrenkaan yhteisiä yrityksille suunnattuja webinaareja, työpajoja ja tietoiskuja, joissa tuotiin esille eri koulutustahojen opiskelijoiden harjoittelurekrytointikanavat. Työpajoissa yritysten edustajat perehdytettiin harjoittelijoiden hakua helpottaviin ja nopeuttaviin ohjelmistoihin (Tuudo, Tiitus, Aarresaari) sekä yhteistyötahoille esiteltiin eri koulutustarjoajien työharjoitteluvastaavat yhteydenpidon helpottamiseksi. Hankkeen aikana vahvistettiin Tuudo-sovelluksen osaamista myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille, henkilöstölle, ja erityisesti harjoittelua ohjaaville henkilöille pitämällä sovelluksen käyttökoulutus.

Lapin ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuivat Uudistuvan teollisuuden koulutuksista lehtorit Kari Kenttä (projektipäällikkö), Mari-Selina Kantanen, Aila Petäjäjärvi sekä Jan Stenlund. Toimijaverkostotyöskentelyn lisäksi hankkeessa toteutettiin erilaisia opiskelijoiden harjoitteluihin ja työelämäyhteistyöhön liittyviä videokuvauksia, joilla havainnollistetaan harjoitteluissa saatuja kokemuksia ja hyötyjä niin opiskelijoille kuin yrittäjille.

Lapin ammattikorkeakoulun osalta hankeen aikana tehtiin yhteistyössä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden kanssa kaksi videota. Toinen video tuo esille millaisia kokemuksia opiskelijalle, työnantajalle sekä korkeakoululle syntyy opintoihin kuuluvista harjoitteluista ja toisessa videossa opiskelija kertoo oman ammatillisen kasvun kehittymisestä harjoitteluiden kautta.

Video 1. Insinööriopintoihin kuuluva työharjoittelu – opiskelijan, työnantajan ja korkeakoulun kokemus. YouTube:  https://youtu.be/Qke3Fk1Z5i8

Video 2. Raisa Junes - asentajaharjoittelijasta työnjohtajaksi Outokummulla. YouTube: https://youtu.be/OMyIILbZ1Lg

Yritysten kanssa tehtävää yhteystyötä vahvistettiin keväällä 2022 järjestämällä webinaari, missä yrityksille esiteltiin LYHTY-hanketta, ammattikorkeakoulun opintoihin liittyviä erilaisia harjoitteluita erityisesti kone- ja sähköautomaatiotekniikan koulutusten osalta sekä Tuudo-sovellusta. Webinaari suunnattiin niille yrityksille, joissa kone- sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat suorittavat harjoitteluita.

Tilaisuuden tarkoituksena oli esittelyjen lisäksi myös erityisesti keskustella yritysten tarjoamista kesäharjoittelupaikoista, erilaisten työtehtävien osaamistarpeista sekä niiden täyttymisestä. Järjestetty tilaisuus koettiin yritystenkin osalta onnistuneeksi ja vastaavaa tilaisuutta tullaan järjestämään vuosittain.

Osaajia Lapissa

Hankkeen tuloksena laadittiin Lapin Luotsi sivustolle “Osaajia Lapissa – harjoittelut on hyvä rekry” koonti. Sivuston tarkoituksena on pyrkiä keräämään Lapin alueen yrityksille ja muille toimijoille alueen oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet harjoittelijoiden ja tulevaisuuden osaajien saamiseksi. Sivustoilta löytää tietoa mm. yleistä tietoa harjoittelumahdollisuuksista, mitä hyötyä yrityksille on harjoittelijoista, miten harjoittelijoita voi rekrytoida ja mitä asioita yritysten pitää ottaa huomioon rekrytointeihin liittyen, sekä millaisia muita opiskelijayhteistyön muotoja oppilaitoksilla on tarjottavana yrityksille.

Kuva 1. Osaavaa työvoimaa Lapin alueelle.

Lapin Luotsi sivustolle rakennetun “yhden luukun – periaatteella" toimivan sivuston avulla työnantajat voivat hankkia nopeasti ja vaivattomasti tarpeisiinsa harjoittelijoita, opinnäytetyön tekijöitä tai jo valmistumisvaiheessa olevia eri alojen opiskelijoita tarjolla oleviin työtehtäviin. Lapin alueen elinkeinoelämä pysyy elinvoimaisena ja uudistuvana tulevaisuuden osaajien kiinnittyessä jo varhaisessa vaiheessa alueen yrityksiin!

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Huhtikuun 2. on toivottavasti lauha ja puolipilvinen päivä, se nimittäin perinteisesti takaa parhaiten, että suomalaiset rynnistävät oikein joukolla äänestyspaikoille. Luvassa on koulutusvaalit, jossa yhtenä keskeisenä teemana on peruskoulutus, jonka kunnia ollaan laskevien PISA-tulosten pelottamana oikein joukolla palauttamassa ja ”konsulttivetoisesta kehitysrumbasta” ollaan kuulemma taas siirtymässä perusasioiden äärelle.

Vaaliohjelmissa perusopetukselle on oikeastaan puolueesta riippumatta varattu tilaa moninkertaisesti muuhun koulutuskenttään verrattuna. Mutta kyllä sitä korkeakoulutustakin on ensi vaalikaudella tarkoitus kehittää, tosin mitään suuria mullistuksia ei pitäisi olla edessä.

Seuraavassa puolueiden korkeakoulupoliittiset tavoitteet on kerätty kevään 2023 vaaliohjelmista, jonka ovat julkaisseet Kristillisdemokraatit, Keskusta, SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP. Perussuomalaisilla on kyllä koulutuspoliittinen ohjelma, mutta se on laadittu jo vuonna 2018. Tämän jälkeen on jo yhdet vaalit pidetty, minkä vuoksi en sitä lähteeksi valinnut, vaan heidän osaltaan lähteenä on käytetty puolueen talouspoliittista ohjelmaa 2023, ja Liike Nytin osalta puolueen tavoitteita otsikon ”Koulutusmenestys enää myytti” alla. VKK:lle (Valta kuuluu kansalle) en korkeakoulupoliittisia linjauksia löytänyt lainkaan.

Puolueiden korkeakoulupoliittiset linjaukset on jaettu kolmeen koriin: ensimmäiseen kuuluvat asiat, joita kannatta eduskuntapuolueiden enemmistö, toiseen koriin on sijoitettu asiat, joita kannattaa useampi kuin yksi puolue, ja kolmanteen koriin jäävät vain yhden puolueen ajamat asiat.

Kori I: Puolueiden enemmistön kannattamat korkeakoulupoliittiset linjaukset

Korkeakoulutuksen määrän kasvattaminen

Selvästikin eduskuntapuolueissa on havahduttu jo pitkään jatkuneeseen koulutustason laskuun Suomessa. OECD-maissa jokainen ikäluokka on säännönmukaisesti ollut edellistä koulutetumpi poislukien Suomi, missä 1970-luvulla syntyneet uhkaavat jäädä koulutetuimmiksi ikäluokiksi.

Tähän on tarkoitus saada muutos korkeakoulutuksen määrää kasvattamalla, minkä ovat ohjelmissaan maininneet SDP, Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Liike Nyt ja Vihreät. Tarkkoja tavoitteita ovat asettaneet Kokoomus ja Vasemmistoliitto, jotka pyrkivät siihen, että puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon, SDP pistää vielä kymmenen prosenttia paremmaksi.

Korkeakoulujen perusrahoitus tulee turvata

Vihreät ottaa esille riittävän perusrahoituksen ja vaatii yhdessä Vasemmistoliiton kanssa yliopistoindeksistä kiinnipitämistä, RKP pitää tärkeänä rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, Kokoomus haluaa vahvistaa tieteen ja tutkimuksen rahoitusta korkeakoulujen pääomittamisella 1,5 miljardilla ja SDP kantaa huolta siitä, että myös korkeakoulujen rahoitus kasvaa koulutusmäärien kasvaessa.

Kori II: Useamman puolueen kannattamat korkeakoulupoliittisen linjaukset

Korkeakoulutuksen sisäänpääsyä tulee kehittää

Keskusta ja RKP esittävät ensikertalaiskiintiöstä luopumista, RKP lisäksi lukiodiplomin ja taiteen perusopetuksen tutkinnon huomioimista korkeakouluhaussa, Liike Nyt katsoo, että korkeakouluun pääsemisen tulee olla nykyistä helpompaa keinoja erittelemättä, ja SDP:kin toteaa vain yleisellä tasolla, että korkeakoulujen valintajärjestelmää tulee kehittää.

Lukukausimaksuja ei pidä ottaa käyttöön nykyistä laajemmin

Tällä hetkellä korkeakoulutus on Suomessa maksutonta paitsi suomalaisille, myös EU/ETA maiden kansalaisille. Valtiovarainministeriö otti joulukuussa 2022 esille mahdollisuuden lukukausimaksujen perimisen laajentamisesta, mikä on todennäköisesti saanut Vihreät, Keskustan RKP:n ja Vasemmistoliiton ajatusta vaaliohjelmissaan vastustamaan.

Pisimmälle maksuttomuuden veisi Vasemmistoliitto, joka poistaisi lukukausimaksut myös EU/ETA maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu

Tukea tälle ajatukselle tulee samasta suunnasta kuin aikaisemminkin eli Keskusta sekä ehkä hieman yllättäenkin Vasemmistoliitolta. Epäsuorasti asiaa kannattaa myös SDP, joka korostaa korkeakoulutuksen alueelliseen saatavuuteen liittyvien esteiden poistamista.

TKI-rahoitusta tulee kasvattaa

Joulun alla 2021 julkaistiin parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportti, missä kaikki nykyisen eduskunnan puolueet sitoutuivat nostamaan TKI-rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti, s. 45).

Tämän tavoitteen ovat kirjanneet vaaliohjelmaansa sellaisenaan Kokoomus, Keskusta, Vihreät sekä SDP. Vasemmistoliitton ohjelmassa esitetään TKI rahoituksen nostamista hieman muita enemmän.

Koulutuksen kansainvälistymistä on lisättävä

SDP haluaa kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Kristillisdemokraatit painottavat opiskelijoiden ja tukijoiden liikkuvuutta ja Kokoomus kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämistä jo toisella asteella.

Kaikki kolme puoluetta korostavat sitä, että kansainväliset opiskelijat tulee saada valmistumisen jälkeen työllistymään Suomeen, mitä SDP edistäisi korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyötä tiivistämällä, Kokoomus antamalla valmistuneille automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten, ja Kristillisdemokraatit tarkemmin yksilöimättä avaamaan muualta tuleville ovia suomalaiseen työelämään.

Korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa on tiivistettävä

Kokoomus pyrkii uudistamaan korkeakoulujen työnjakoa, profiloitumista ja yhteistyötä, ja erityisesti tunnistamaan alat, joilla voimme olla maailman kärkeä. Kristillisdemokraattien mukaan yhteistyötä ja koulutustarjonnan koordinointia on vahvistettava sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa on parannettava

Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n keino opiskelijoiden toimeentulon kohentamiseen on opintorahan korottaminen. Lisäksi RKP ajaa opintotuen kaksiportaisuuden (jako ylempiin ja alempiin tutkintoihin) poistamista, opintotukikuukausien lisäämistä sekä opintotuen tulorajojen nostamista.

Kori III: Yksittäisten puolueiden linjaukset

Keskusta: Yliopistokeskusten asemaa on vahvistettava, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen kumppanuutta on tiivistettävä.

Liike Nyt: Opinto-oikeutta on rajoitettava, tutkittava mahdollisuutta kouluttaa perustutkintona kandidaatteja maistereiden asemesta.

Vihreät: Poistetaan opintoaikojen rajoitukset, tehdään alanvaihdosta joustavampaa niille, joilla on jo opinto-oikeus.

RKP: Sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa tulee vähentää.

SDP: Kotimaisten kielten koulutusta tulisi lisätä englanninkielisissä tutkinnoissa Suomeen työllistymisen edistämiseksi, koulutuksen läpäisyä on parannettava.

Vasemmistoliitto: Yliopistolakia tulee uudistaa siten, että se takaa yliopistodemokratian toteutumisen ja vahvistaa autonomiaa, opiskelijoiden terveyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän.

KD: Korkeakoulutusta on kehitettävä yhdessä työmarkkinoiden ja työelämän kanssa.

Korkeakoulupolitiikasta vaaliohjelmissa ja puolueiden linjauksissa puhutaan yleensä erittelemättä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Ainoa vain ammattikorkeakouluja koskeva tavoite löytyy Keskustan ohjelmasta, jossa vaaditaan julkista TKI-rahoitusta kanavoitavan nykyistä enemmän myös ammattikorkeakouluille.

Korkeakoulupoliittiset tavoitteet puolueittain

Voinee olettaa, että sellaisten tavoitteiden, jotka kuuluvat useamman kuin yhden puoleen agendalle, läpimenomahdollisuudet ovat paremmat, kuin sellaisten tavoitteiden, joita ajaa vain yksi puolue. Useamman kuin yhden puolueen ajamia tavoitteita löytyi vaaliohjelmista yhteensä yhdeksän, ja oheisessa taulukossa on eritelty kutakin tavoitetta tukevat puolueet.


Taulukko: Useamman kuin yhden puolueen kannattamat tavoitteet puolueittain

 




Todennäköisistä pääministeripuolueista korkeakoulupoliittisessa tavoitteenasettelussa selvästi muista poikkeavaa linjaa vetää Perussuomalaiset. Perussuomalaisten pidättyvä linja korkeakoulupolitiikassa on todennäköisesti tietoista, he panostavat koulutuspolitiikassa hyvin voimakkaasti perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, joiden tiimoilta he julkaisivat 13.2. 2023 omat ”Koulu kuntoon” -teesinsä.

Korkeakoulupolitiikan näkökulmasta eniten yhteistä näyttää olevan Vasemmistoliitolla ja vihreillä (5 yhteistä tavoitetta). Kokoomuksella ja SDP:llä yhteisiä tavoitteita on neljä ja kolme yhteistä tavoitetta löytyy kokoomukselta, SDP:ltä, ja vihreiltä. Lapissa perinteisesti vahvan Keskustan erottaa se, ettei puolue useimpien muiden puolueiden tavoin lupaa ohjelmassaan perusrahoituksen kasvattamista; liekö johtuu Keskustan tämänhetkisestä roolista valtion kirstunvartijana.

Kaiken kaikkiaan olo ainakin näin ennen vaaleja on suhteellisen levollinen. Kaikki suuret puolueet kannattavat korkeakoulutuksen määrän lisäämistä, lisäksi sekä TKI-rahoituksen että perusrahoituksen kasvattamiselle näyttää löytyvän laajaa tukea. Toivottavasti tilanne on sama vielä vaalien jälkeenkin.

Lähteet:

Suomen keskustan vaaliohjelma 2023 ”Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keskustan-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf

Kokoomuksen vaaliohjelma 2023 ”Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-eduskuntavaaliohjelma-2023/

Kristillisdemokraattien vaaliohjelma 2023 ”Järjen ääni”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.kdpuolue.fi/kd/files/2023/01/KD-vaaliohjelma-WEB-2023.pdf

Liike Nyt koulutuslinjaukset poimittu puolueen tavoitteesta ”Koulutusmenestys enää myytti”, luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.liikenyt.fi/tavoitteet/koulutustaso

Parlamentaarisen TKI-ryhmän loppuraportti 2021. Valtioneuvosto: Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:95.

Perussuomalaisten koulutuspoliittiset linjaukset poimittu lähteestä ”Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma 2023”, luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/01/TalousOhjelmaIso_final-01_2023.pdf

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelma 2023 ”Yhdessä eteenpäin” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://val.sfp.fi/wp-content/uploads/RKP-Vaaliohjelma-2023.pdf

Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliohjelma 2023 ”Rohkeutta olla sinun puolellasi – SDP:n tavoitteita 2030-luvulle” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://www.sdp.fi/eduskuntavaalit-2023/vaaliohjelma

Vasemmistoliiton vaaliohjelma 2023 ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille!” luettu 14.2.2023 osoitteessa https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/01/Vasemmistoliitto_VAALIOHJELMA2023.pdf

Vihreiden vaaliohjelma ”Suojele elämää” luettu 13.2.2023 osoitteessa https://www.vihreat.fi/wp-content/uploads/2023/02/Vihrea%CC%88t_eduskuntavaaliohjelma_2023_final.pdf

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kaikkiin hankkeisiin kuuluu verkostoitumista. Uusien työelämäsuhteiden hankkimista sekä vanhojen ylläpitämistä voidaan pitää suorastaan elinehtona menestyksekkäälle hanketoiminnalle. Kansainvälisissä hankkeissa verkostoituminen voi toisinaan olla haastava tehtävä, jota viime vuosien Covid-19-pandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa eivät ainakaan helpottaneet.

Lapin ammattikorkeakoulu oli mukana EU:n Horisontti 2020- ohjelman rahoittamissa ROSEWOOD- ja ROSEWOOD4.0- hankkeissa. Ensimmäisessä ROSEWOOD- hankkeessa luotiin pohja Euroopan laajuiselle metsäalan verkostolle ja hankkeessa jaettiin parhaita metsäalan käytänteitä. Jälkimmäisessä ROSEWOOD4.0-hankkeessa toimintaa vahvistettiin ja hankkeessa haettiin erityisesti digitaalisia ratkaisuja puun liikkeelle saamiseksi

Kuva 1. Digitaaliset ratkaisut puun liikkeelle saamiseksi. ROSEWOOD4.0 arkisto.

Hankkeen tuloksena verkkoalusta sekä osaamisen jakamista

ROSEWOOD4.0-hankkeessa oli kaikkiaan mukana 18 Euroopan maata. Kullakin maalla on erilainen metsäalan toimintaympäristö, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyi paljon. Hankkeessa mukana olleet maat kokosivat alueidensa tiekartat, joiden avulla yhteisiä ongelmakohtia voitiin kartoittaa. Ratkaisuiksi metsäalan haasteisiin hankekumppanit keräsivät omilta alueiltaan parhaita metsäalan käytänteitä ja innovaatioita.

ROSEWOOD4.0- hankkeessa luotiin sähköinen alusta, nimeltään Knowledge Platform, jonne tallennettiin tietoa yli 250 parhaasta metsäalan käytänteestä ja innovaatiosta ympäri Eurooppaa. Tietoportaalin tarkoituksena on ylläpitää tiedonvaihtoa sekä jalkauttaa parhaita käytänteitä uusille alueille. Digitalisaation vaikutukset näkyvät myös metsäalalla, joten alustan jatkuva päivittäminen on tärkeää. Alusta on suunnattu erityisesti metsäsektorin toimijoille, mutta se on vapaasti kaikkien käytettävissä.

Hankkeessa tuotettiin runsaasti digitaalista materiaalia lupaavimmista metsäalan käytänteistä. Kukin osaamiskeskittymä teki esittelyvideoita, kirjoitti artikkeleita, järjesti koulutuksia ja koosti tietokortteja. Kaikki ovat nähtävillä hankkeen perustamilla kotisivuilla.

Metsäalaan liittyvää tietoa vaihdettiin erilaisissa työpajoissa ja seminaareissa sekä opintomatkoilla, joista yksi järjestettiin Rovaniemellä toukokuussa 2022. Vieraat tutustuivat mm. Pilke-taloon, REDUn metsäkonealan simulaatio-oppimisympäristöön sekä hakkuutyömaahan Hirvaalla. Rovaniemeltä sen sijaan matkattiin tutustumaan Itävallan Steiermarkin alueelle mm. innovaatiokeskukseen, puunjalostusyrityksiin, sahoihin, CLT-tehtaalle, vuoristohakkuutyömaalle ja opintomatkalla päästiin kuuntelemaan erilaisia metsäalaan liittyviä hanke-esittelyitä.

Kuva 2. Rovaniemelle järjestetyn opintomatkan kohokohta oli REDUn metsäkonesimulaattoritila. Anne Saloniemi, Lapin AMK.

Loppuseminaari Barcelonassa

Viimeinen ROSEWOOD4.0-hankkeen tapahtuma pidettiin Barcelonassa kesäkuussa 2022. Paikan päällä oli 60 osallistujaa ja koska tilaisuus pidettiin hybridimuotoisena, myös striimin kautta oli mukana 175 henkilöä. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin verkoston jatkuvuudesta ja tulosten hyödynnettävyydestä hankkeen päättymisen jälkeen.

Toisena päivänä muodostettiin yhdeksän hybridityöpajaa, joissa keskusteltiin mahdollisista ehdotuksista Horisontti 202- ohjelman rahoituksiin. Keskiönä keskusteluissa olivat innovaatiot kohti kestävämpää metsäsektoria. Lapin ammattikorkeakoulu veti metsänomistajien palveluita kehittävän hankesuunnittelun työpajaa, jossa pohdittiin uusien metsäpohjaisten arvoketjujen kehittämistä metsänomistajien näkökulmasta.

Kuva 3. ROSEWOOD4.0 -hanke Barcelonassa 2022. Gerard Fernández, EFI.

ROSEWOOD4.0- verkosto jatkaa vahvana

Hankkeen yhtenä tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää Euroopan laajuista metsäalan verkostoa. Vaikka hanke päättyi kesäkuussa 2022 ja maailmanlaajuiset haasteet rajoittivat fyysisiä tapaamisia, nähtiin tärkeänä ylläpitää luotua verkostoa. Hankkeen jatkumona projektikumppanit jatkavat työskentelyä ROSEWOOD4.0-verkostossa, jota koordinoi kroatialainen Competence Center CEKOM.

Joulukuussa 2022 pidettiin etänä jo kolmas kokous, jossa esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima CLT- hanke (CLT Access Matting) pääsi esittäytymään. Hanke sai alkunsa ensimmäisestä ROSEWOOD-hankkeesta innovaatiotyöpajojen kautta, joten oli luontevaa esitellä verkostolle CLT- hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä.

Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, suunnitellaan yhteistyömahdollisuuksia EU-rahoituskanavien kautta sekä esitellään uusia käytänteitä, innovaatioita ja hankkeita. ROSEWOOD-verkosto on avoin uusille metsätaloudessa ja puuteollisuudessa toimiville jäsenille, ja mukaan pääsee ottamatta yhteyttä koordinaattoriin.

Hankkeen tiedot

ROSEWOOD4.0- hankkeen toiminta perustui osaamiskeskittymiin. Pohjoisen osaamiskeskittymää koordinoi Lapin ammattikorkeakoulu ja siihen kuuluivat Luonnonvarakeskuksen lisäksi Paper Province Ruotsista ja TreTorget Norjasta. ROSEWOOD4.0- hanketta koordinoi saksalainen Steinbeis 2i GmbH.

Hanke rahoitettiin Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Hankkeen kotisivut osoitteessa: https://rosewood-network.eu/

Lähteet

Rosewood4.0 Sustainable Wood for Europe. https://rosewood-network.eu/

Saloniemi, A. 2022. Metsäalan innovaatiot opintomatkojen kohteena ROSEWOOD4.0-verkostossa. Pohjoiset Tekijät- blogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/-Metsaalan-innovaatiot-opintomatkojen-kohteena-ROSEWOOD40-verkostossa/0q5cunco/ac5a197e-32c2-45fe-bc2d-0c9d94ea28ff

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kirjoitus perustuu Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen Digitiimi – yhteisöllisyyttä etätyöhön järjestämään webinaariin Kurkistuksia hybridityön arkeen. Webinaarin pyöreän pöydän keskusteluun osallistui viisi lappilaista yritystä ja aiheena keskustelussa oli hybridityön arki.

Pyöreä pöytä lappilaisille yrityksille

Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeessa on kohta vuoden ajan pohdittu, miten hybridityö eli etä- ja lähityön erilaiset painotukset vaikuttavat työhön, hyvinvointiin ja johtamiseen. Hanke on tuottanut webinaareja, joissa asiantuntijat ovat valottaneet aiheista erilaisia tutkimustuloksia.

Ennen vuodenvaihdetta hanketiimi päätti nostaa esiin sen, miten lappilaisissa yrityksissä todellisuudessa nyt toimitaan. Menetelmäksi valittiin pyöreän pöydän keskustelu, koska se tuo näkyväksi erilaisia taustoja ja hyviä käytäntöjä lainattavaksi myös webinaarin kuulijoille. (Participedia)

Pyöreän pöydän keskusteluun kutsuttiin yrityksiä eri toimialoilta ja kokoluokista. Mukana keskustelussa olivat Tarja Vanhanarkaus/Accountor Services, Tiina Huhtalo/Lapin ammattikorkeakoulu, Janne Keskinarkaus/Napapiirin Kuljetus Oy, Johanna Kaikkonen/Norrhydro Oy ja Hanna Mäki-Runsas Outokumpu Stainless Oy. (Digitiimi 2022)

Arki on etä- ja lähityötä

Suomessa todettiin koronan aiheuttamat poikkeusolot maaliskuussa 2020 ja silloin siirryttiin etätöihin niissä tehtävissä, joissa se oli mahdollista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020). Tuolloin etätyö yleistyi kaikilla toimialoilla, mutta käytännössä vain neljäsosa työntekijöistä oli täysin etätöissä.

Korona myötä etätyö mahdollistui myös niissä tehtävissä, joissa se ei ollut kovin yleistä aikaisemmin. Täysin työpaikalla töitä tekevien osuus pieneni hieman ja heitä koko työvoimasta oli tuossa vaiheessa noin 60%. (Leskinen 2021) Pyöreän pöydän keskustelussa lähdettiin ensimmäisenä määrittämään sitä, miten töitä lappilaisissa yrityksissä nyt tehdään. Selkeästi hybridityö eli lähi- ja etätyön erilaiset yhdistelmät ovat tällä hetkellä arkea.

- Ennen koronaa Outokummussa ei ollut vakiintunutta etätyökäytäntöä. Nyt etätyötä voi tehdä osan työajasta ja nimenomaan asiantuntijatehtävissä. Valtaosa työntekijöistämme on sidoksissa tuotantoon ja näissä tehtävissä ei etätyö ole mahdollista, kertoo Outokumpu Stainless Oy:n HR Business Partner Hanna Mäki-Runsas.

Keskustelussa mukana olleiden yritysten eroja suhtautumisessa etä- ja hybridityöhön selittää pitkälti ydinliiketoiminta. Tuotantotoiminnassa olevilla yrityksillä työntekemistä määrittää tuotanto ja sen tarpeet. Asiantuntijaorganisaatioissa ja digitalisoituvassa palvelutuotannossa tehtävät määrittävät pitkälti sitä missä ja miten töitä tehdään.

- Meille tuli koronan ja etäopetukseen siirtymisen vuoksi loikka kotikonttoreille. Kyllähän se niin menee, että asiantuntija itse määrittää työskentelynsä tahdin ja paikan. Nyt pyrimme siihen, että kohtaamme kampuksilla. Meillähän iso asiakasryhmä on opiskelijat ja he tuovat myös opettajan koululle, sanoo Lapin AMKn henkilöstöpäällikkö Tiina Huhtalo.

Tuotantoyrityksissä etätyökäytännöt perustuvat selkeään sopimiseen. Päivät määritellään etukäteen tai kaikilla on mahdollisuus olla tietty määrä päiviä etänä. Accountor Services on pyrkinyt jo pitempään siihen, että työntekijällä on mahdollisuus valita. Ennen koronaa tiimit rakentuivat paikkakunnan perusteella. Nyt tilanne on se, että tiimiläiset ovat ympäri Suomea ja tällä voidaan ainakin osittain turvata työvoiman saatavuus.

- Pikkuhiljaa kulttuuri muuttuu ja voidaan alkaa pohtia, mitä muuta kuin asiantuntijatyötä voidaan tehdä etänä. Se mahdollistaisi sen, että voisimme paikata osaajapulaa Etelä-Suomesta rekrytoitavilla ihmisillä, toteaa oman alansa osaajapulasta Janne Keskinarkaus.

Hyötyjen mukana tulevat myös haasteet

Koronan jälkeinen työelämän uusi normaali näyttäytyy siis eri rooleille hyvin erilaisena. Korona ja etätyösuositus kiihdyttivät työelämässä jo meneillään olevia muutoksia, se normalisoi ne nopeasti ja myös tietyissä tapauksissa nosti esiin tarpeen muotoilla työtä uudelleen. Hybridityö koskee pääsääntöisesti asiantuntijoita. Valinnanvapauden työtehoja nostava vaikutus on hyvä kannustin sallia työskentely kotoa. (Vyas 2022, 155-167)

Loikka etätöihin vaikuttaa menneen keskusteluun osallistuneissa yrityksissä kivuttomasti ja etä- ja hybridityökäytännöt ovat tavalla tai toisella tulleet jäädäkseen. Outokumpu Oy:ssä on huomattu, että monipaikkaisessa yrityksessä organisaatiorakenne hyötyy hybridistä ja mahdollisuudesta organisoitua yli paikkakuntarajoitusten. Haasteen kuitenkin tälle kehitykselle heittää tekniikka.

Tasa-arvoisen hybridikokouksen vetäminen on haastavaa, sillä kaikkien pitäisi pystyä osallistumaan tasavertaisesti. Meillä kai paikan päällä osallistuvat seuraavat materiaaleja omilla koneillaan ja voivat esimerkiksi kertoa, mitä chatissä tapahtuu, sanoo Hanna Mäki-Runsas.

Suorat vuorovaikutussuhteet ovat vähentyvät hybridityössä. Yhteydet oman tiimin jäseniin vahvistuvat, mutta muihin ne heikkenevät. Tiimiin voi muodostua mikrokulttuuri, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä. Toisaalta voi syntyä käytänteitä, jotka ovat ristiriidassa virallisen kulttuurin kanssa eivätkä tue sopeutumista toimintaympäristöön ja työyhteisöön. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös heikkoja verkostoja pidetään yllä ja mahdollistetaan toimintamallien uusiutuminen. (Gartner)

Useassa yhteydessä on nostettu esiin se, että yrityksissä sosiaaliset suhteet, ideointi ja uusiutuminen kärsivät siitä, että toimistolla on hiljaista. (Vyas 2022, 155-167). Valinnanvapaus siis muuttaa työkulttuuria ja samalla parantaa työntekijän mahdollisuutta muotoilla omasta työstä merkityksellisempää. Työtekijöiden aktiivisuus oman työnsä kehittämiseen on kuitenkin pandemia-aikana heikentynyt. Eniten se on heikentynyt etätyössä, jossa juuri nyt pitäisi aktiivisesti työstää työn merkityksellisyyttä sekä uusia sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoja. (Työterveyslaitos 2022)

Tätä ongelmaa on monilla työpaikoilla ratkottu järjestämällä kalenteroituja kahvitaukoja. Tällä tavoitellaan sitä, että myös vapaalla jutustelulla on paikkansa Teamsin valloittamassa työelämässä ja tiimiläiset tutustuvat toisiinsa muutekin kuin työn kautta. Tiimiytymisestä kuitenkin kannetaan huolta.

- Meillä koetaan haasteena tiimiytyminen. Aiemmin meillä tiimiläiset olivat samalla paikkakunnalla. Nyt he voivat olla ympäri Suomea ja sen vuoksi yhteisiä tapaamisia on ehkä noin kerran vuodessa, hahmottaa toista hybridityön haastetta Tarja Vanhanarkaus

Hybridityöskentely on useissa yrityksissä verrattain uusi ilmiö ja sen vaatimat käytänteet poikkeavat siitä, mihin ollaan totuttu. Se haastaa johtamisen ja tiimien yhteistyön täysin uudella tavalla. Johtamisessa pitäisi keksittyä hybridin tuomiin mahdollisuuksiin ja vahvistaa niitä rakentamalla luottamusta, valtuuttamalla työntekijät etsimään parasta ratkaisua omasta näkökulmasta ja vahvistaa yhteistyötä tiimeissä. (Gartner 2021)

- Luottamus on kaiken a ja o. Tietenkin ne tiimin yhteiset pelisäännöt ovat olennaisessa roolissa. Jos me sovimme asioita keskenemme ja toimimme sovitun mukaisesti, kasvaa se luottamus siinä koko ajan, sanoo Tiina Huhtalo.

Hybridityölläkin on puolensa

Vaikka valinnanmahdollisuudella on selkeästi positiivisia vaikutuksia, täytyy valintoja myös pysähtyä miettimään. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä nousi esiin, että asia ei ole ihan yksinkertainen.

Jos asiat työpaikalla ovat pääsääntöisesti kunnossa ja työntekijä kokee työnsä mielekkääksi, tulee hän mielellään toimistolle. Tavalla tai toisella haastavat työolot motivoivat valitsemaan etätyön. Johtamisen näkökulmasta nyt onkin tärkeää huomata, miksi työntekijä tekee omat valintansa etä- ja lähityön välillä. (Kaltiainen 2022). Vaikka etätyömahdollisuus koetaan hyväksi mahdollisuudeksi myös työnantajan näkökulmasta, siihen liittyy myös muunsuuntaisia pohdintoja.

- Minulla on huolena se, että hyvät tyypit tavallaan unohtuvat etätyöhön. Heistäkin pitää muistaa pitää huolta, pohdiskelee Janne Keskinarkaus.

Myös Hanna Mäki-Runsas tunnistaa tämän haasteen. On mahdollista, että itsenäiset suoriutujat jäävät hieman oman onnensa nojaan. Heillä haastetta pyritään ratkomaan usealla tavalla:

- Meillä ei tehdä sataprosenttista etätyötä ja olemme toimistolla kaikki sovittuina päivinä, jolloin on mahdollisuus epämuodollisempaan kanssakäymiseen. Kehityskeskustelu pidetään paikan päällä ja etätöihin pääsee vasta, kun perehdyttämisessä ollaan siinä vaiheessa, että omista töistä selviää itsenäisesti.

Nyt on hyvä ja pohdittavaakin on

Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuneet yritykset pitävät nykyistä mallia hyvänä eivätkä tähän enää isoja mullistuksia odota. Etä- ja hybridityö nähdään myö mahdollisuutena, jolla voidaan ratkoa vaikkapa eri alojen osaajapulaa. Yrityksissä odotetaankin sitä, että syntyy uusia innovaatioita, jotka mahdollistavat sellaistenkin töiden siirtämistä etäyhteyksille, joita tähän mennessä on pitänyt tehdä toimistolla.

Pohdittavaksi kuitenkin jää se, miten erotamme toisistaan valinnanmahdollisuutta hyödyntävän etätyön siitä, että työntekijä pakenee itselleen haastavia työoloja. Vaikka valinnanvapaus annetaan, täytyy myös huolehtia siitä, että organisaatio saavuttaa omat päämääränsä. Etätyössä on riski, että syntyy organisaation kulttuurin kanssa ristiriitaisia käytäntöjä ja aktiivisuus oman työn kehittämiseen pienenee. Nyt on hyvä, mutta pohdittavaakin jää.

Keskustelun osallistujat:

Hanna Mäki-Runsas, HR Business Partner, Outokumpu Stainless Oy :
”Outokumpu Stainless Oy:n HR organisaatio on rakennettu niin, että Kemi-Tornio alueella on henkilöstöjohtaja ja viisi kappaletta HR Business partnereita eli henkilöstöpäällikköjä. Kemi-Tornio -alueella on kolme yhtiötä, jotka toimivat samojen HR-käytäntöjen mukaan ja yhteensä näissä yhtiöissä on noin 2200 työntekijää.

Tiina Huhtalo, henkilöstöpäällikkö, LUC-palvelut:
”Toimimme Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Meillä on noin 1100 ihmistä tutkimus- opetus- ja tki-tehtävissä.”

Tarja Vanhanarkaus, palvelupäällikkö, Accountor services:
”Olen Rovaniemen yksikön palkkojen palvelupäällikkö. Tiimini on ympäri Suomea akselilla Espoo-Kolari.”

Johanna Kaikkonen, HR manager, Norrhydro Oy:
”Meillä on isoin toimipiste täällä Rovaniemellä ja pienemmät Tampereella ja Kuopissa, jossa on yksi suunnittelija. Yhteensä henkilöstöä on nyt 190 ja väkimäärä kasvaa. HR managerina vastaan kaikista HR-toiminnoista.”

Janne Keskinarkaus, toimitusjohtaja, Napapiirin Kuljetus Oy:
” Olen ollut Napapiirin kuljetuksen toimitusjohtaja nyt noin vuoden verran.”

Lähteet:

Digitiimi 2022. Kurkistuksia etätyön arkeen. Osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digitiimi/webinaarit/. 22.11.2022

Frost S. & Gillespie T. Organizations, Culture, and Teams: Links Toward Genuine Change.
New Directions for Institutional Research. Winter98, Vol. 1998 Issue 100, p5. 11p. 1 Chart.

Gartner 2021. Are You a Hybrid Workforce Champion or a Laggard? Osoitteessa https://www.gartner.com/smarterwithgartner/are-you-a-hybrid-workforce-champion-or-a-laggard. Viitattu 6.2.2023

Gartner. Evolve Culture and Leadership for a Hybrid World. Osoitteessa https://www.gartner.com/en/human-resources/insights/culture-and-leadership-in-a-hybrid-world. Viitattu 6.2.2023

Kaltiainen J. 2022. Lähi- ja etätyön tasapainoa -webinaari. Osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digitiimi/webinaarit/. Viitattu 30.1.2023

Leskinen, T 2021. Etätyö yleistyi eniten aloilla ja alueilla, joilla sitä ennen tehtiin vähiten. Osoitteessa https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/etatyo-yleistyi-eniten-aloilla-ja-alueilla-joilla-sita-ennen-tehtiin-vahiten/#:~:text=Vuonna%202020%20sek%C3%A4%20miehist%C3%A4%20ett%C3%A4,naisia%2062%20prosenttia%20vuonna%202020. Viitattu 21.11.2021.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Osoiteessa https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi. Viitattu 21.11.2022

Participedia: Round Table Discussion. Osoitteessa https://participedia.net/method/5309. Viitattu 6.2.2023.

Työterveyslaitos 2022. Korona-aika passivoi työntekijöitä oman työn kehittämisessä. Osoitteessa https://www.sttinfo.fi/tiedote/korona-aika-passivoi-tyontekijoita-oman-tyon-kehittamisessa?publisherId=69819005&releaseId=69952066. Viitattu 8.2.2023

Vyas L. 2022. “New normal” at work in a post-COVID world: work–life balance and labor markets, Policy and Society, Volume 41, Issue 1, March 2022, Pages 155–167, https://doi.org/10.1093/polsoc/puab011

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapsen ja nuoren kuntoutuminen on vuorovaikutteinen yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi. Siihen liittyy monitoimijainen verkosto sekä monia erilaisia vaiheita ja välineitä. DigiMetku-hanke kehittää digitaalista sovellusta siihen, että kuntoutuminen rakentuu lapsen, hänen läheisten ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistoiminnassa mielekkääksi kokonaisuudeksi lapsen kasvuympäristössä ja perheiden arjessa.

Yhteistoiminta edistää kuntoutumista arjessa

Lapsen ja nuoren (jatkossa lapsen) kuntoutuksessa on kyse moniammatillisesta lapsen ja perheen kanssa yhdessä tehtävästä suunnittelusta ja toteutuksesta siten, että kuntoutustoimet on kytketty toisiinsa sekä lapsen arkeen ja kehitysympäristöön (Sipari ym. 2022a). Kuntoutumisen kannalta keskeistä on yhdessä tunnistaa lapselle merkitykselliset tavoitteet ja mielekäs toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistaa lapsen aktiivinen toimijuus arjessa(Koivikko ja Sipari 2021; Vänskä ym. 2016).

Vanhempien näkökulmasta lapsen toimintakykyä ja perheen eheää arkea edistää ammattilaisen tuki ja vahva osaaminen ja sitoutuminen yhteistoimintaan. (Wong Chung ym. 2019; Kinnunen 2021). Lapsen ja hänen perheensä kanssa keskustellaan lapsen ja perheen tarpeista sekä määritellään lapselle merkityksellisiä kuntoutumisen tavoitteita ja suunnitellaan ratkaisuja ja toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi perheen voimavarat ja prioriteetit huomioiden (King ym. 2019; An & Palisano 2014).

Lapsen kuntoutuminen edellyttää lapsen, perheen ja ammattilaisten tietoista yhteistoiminnan rakentamista yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jossa hyödynnetään tätä yhteistoimintaa edistäviä toimintatapoja ja välineitä. (Koivikko ja Sipari 2021; Kinnunen 2021; Sipari & Vänskä 2020).

Kyse ei ole ainoastaan yhteistoiminnan muotoilusta yksilöllisiin tarpeisiin lapsen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan myös siitä, miten organisaatioiden ja sidosryhmien tulisi tehdä yhteistyötä. Tämä vaatii nimenomaisia välineitä, jotka rakentavat ja ohjaavat yhteistoimintaa lapsen kuntoutumisen edistymiseksi arjessa. (Granlund & King 2021.)

Metku-kirja ja Osallistuva ekologinen arviointi mahdollistavat yhteistoimintaa

Metropolia ammattikorkeakoulun LOOK-hankkeessa (2015-2017) kehitettiin lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavia välineitä: Metku-kirja ja Osallistumisen ekologinen arviointi. Metku-kirjan avulla lapsi ja perhe kuvaavat lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa lapsen oman sähköisen kuvauksen avulla esim. valokuvaten, videoiden, piirtäen itselleen tärkeitä asioita arjestaan. Yhdessä vanhempien kanssa lapsi pohtii mitä hän haluaa oppia, mitä on hänelle tärkeää tekemistä ja osallistumista arjessa ja kuvaa sen omaksi persoonalliseksi kirjakseen. Kirjaa hyödynnetään GAS-tavoitteiden laadinnassa sekä kuntoutuksen suunnittelussa lapsen arjessa toteutuvaksi kuntoutumisprosessiksi. (Sipari & Vänskä 2020.) Metku-kirja on todettu esimerkilliseksi välineeksi, joka vahvistaa ammattilaisten ymmärrystä lasten osallistumisesta arjessa (Granlund ja King 2021).

Osallistumisen ekologinen arvioinnin avulla tehdään toimintasuunnitelma arkeen siitä, miten osallistumisen tavoite on konkreettisesti mahdollista saavuttaa lapsen, perheen ja ympäristön näkökulmista. Arviointi ohjaa tarkastelemaan mitä tekijöitä tulee huomioida lapsen, perheen ja ympäristön suhteen, jotta lapsen osallistumisen tavoite voidaan saavuttaa. Tämän perusteella laaditaan konkreettinen toimintasuunnitelma vastuunjakoineen tavoitteen saavuttamiseksi. (Sipari & Vänskä 2020.)

Digitaalisella sovelluksella mielekäs kuntoutumisen kokonaisuus lapselle

Digitalisaatio ja teknologian käyttö on arkipäiväistynyt ja erilaisten sovellusten käyttö on osa lasten ja perheiden arkea (Välijärvi 2019) ja tarve kehittää digitaalisia ratkaisuja lasten kuntoutumisen tueksi on noussut sekä käytännön tarpeista että näyttöön perustuvan tutkimustiedon pohjalta (Rantala 2021). Digitaalisten sovellusten merkitys saattaa olla ratkaisevaa, kun vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallisuutta. Olennaista on lasten näkemystensä kunnioittaminen (Vinblad ym. 2019).

Metku-kirjan ja Osallistumisen ekologisen arvioinnin nivominen kokonaisuudeksi uuden digitaalisen sovelluksen avulla mahdollistaa kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin kiinnittymisen ja ohjaamisen lapselle merkityksellisen toiminnan ja tavoitteen suunnassa. DigiMetku-sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa voi auttaa valjastamaan lapsen kuntoutumisen verkostot lapsen kuntoutumisprosessiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voidaan ohjata lapsen kuntoutumisen systeemistä kokonaisuutta lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteistoiminnassa, tavoitteellisesti, yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti. (Kuva 1)


KUVA 1. Sovellus nivoo yhteen ja konkretisoi kuntoutus- ja yhteistoimintaprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa (mukaellen Sipari & Vänskä 2020).

DigiMetku-hankkeen (2022-2024) tarkoituksena on kehittää digitaalinen sovellus lapsen ja nuoren kuntoutumisprosessin edistämiseksi arjessa. Sovellus ohjaa kuvaamaan lapselle merkityksellistä toimintaa arjessa (Metku-kirja lähtökohtana) ja siten se toimii lapselle arjessa tärkeiden asioiden ja kuntoutumisen tavoitteiden tunnistamiseksi. Sovellusta voidaan hyödyntää lapsen tavoitteen mukaisen kuntoutumisen suunnittelussa (Osallistumisen ekologinen arviointilähtökohtana), toteutuksessa ja seurannassa.

Digitaaliseen sovellukseen kuvataan lapsen kuntoutumisen toimintasuunnitelma ja toteutus, jossa lapselle merkitykselliset asiat ja tavoitteellinen kuntoutuminen rakentuu osaksi lapsen arkea. Siten lapsen toimijuutta ja aktiivista osallistumista mahdollistavan sovelluksen käyttö yhteistoiminnassa transformoi kuntoutusprosessin lapsen kuntoutumiseksi arjessa.

Osallistuva tutkimuskumppanuus ohjaa DigiMetku-hankkeen toteutusta

Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutetaan osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa (Lehtonen ym. 2020; Sipari ym. 2022), mihin kutsutaan mukaan kuntoutujia, heidän läheisiään ja kuntoutuksen ammattilaisia. Hankkeessa tuotetaan tietoa yhdenveroisesti ja vastavuoroisesti siten, että, tunnistetaan ja hyödynnetään kaikkien osapuoltenarvokasta asiantuntijuutta tutkimuksellisessa kehittämisprosessissa (Sipari ym. 2022).

Hankkeen toteuttajakumppaneina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Arcada ja Lapin ammattikorkeakoulu ja hankkeen rahoittajana Kela. Hankkeessa rakennetaan laaja-alainen osallistuvaan tutkimuskumppanuuteen perustuva verkosto, mihin kutsutaan mukaan kuntoutusalan ammattilaisia ja kuntoutusta saavia lapsia ja heidän vanhempiaan ja läheisiä Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n kanssa yhteistyössä.

DigiMetku-hankkeen aloitusseminaari toteutui 8.12.2023, ja siihen osallistui kuntoutuksen ammattilaisia sekä lasten ja nuorten vanhempia. Aloitusseminaarissa esiteltiin hankkeen tarkoitusta ja toteutussuunnitelmaa. Seminaarissa kysyttiin osallistujilta millaiset asiat heitä innostavat ja mietityttävät DigiMetku-sovelluksessa (Kuva 2).

Osallistujat kuvasivat innostaviksi asioiksi lapsen ja nuoren toimijuuden sekä heidän näkökulman vahvistumisen. DigiMetkun kautta tiedon kulku voisi sujuvoitua ja ammattilaisten voisi olla helpompi ymmärtää perheen arkea ja perheen voimavarat tulevat näkyviin arjesta aitoina asioina.

Lapsen kanssa toimivat henkilöt voivat saada lapsen kertomana arvokasta tietoa lapsen arjesta. Sovelluksen nykyaikaisuus ja digitaalisuus koettiin innostavana asiana. Osallistujia mietitytti sovelluksen tietoturva-asiat, päivittämisen vastuukysymykset ja käytettävyys. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota sovelluksen kehittämisen vaiheessa.


Kuva 2. DigiMetku-hankkeen aloitusseminaarin osallistujien näkemyksiä digitaalisen sovelluksen hyödyistä.

DigiMetku-hankkeessa yhteiskehitetään vuonna 2023 lasten, heidän läheisten ja ammattilaisten kanssa sovelluksen sisältöä sekä sen toimivuutta ja käytettävyyttä. Yhteistoiminnalliset tulevaisuusorientoituneet työpajat toteutuvat lähi- sekä etäyhteyksillä. Sovellusta pilotoidaan vuonna 2024 ja se on saatavilla Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutus ry:n nettisivuilla hankkeen päätyttyä 31.1.2024.

DigiMetku-hankkeen ohjausryhmässä joulukuussa 2022 visioitiin hankkeen käynnistyessä yhteistoiminnan rakentumista DigiMetkun tulevaisuuteen suunnaten. Ydintekijäksi muodostui sitoutuminen, joka perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen sekä rohkeuteen tuoda omia näkemyksiä yhdessä tekemiseen. Näin aikaansaadaan eettisesti elävää toimintaa hyvällä mielellä.

Tervetuloa mukaan DigiMetkujen pariin, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Lähteet:

An, M., Palisano, RJ. 2014. Family-professional collaboration in pediatric rehabilitation: a practice model. Disability & Rehabilitation, Vol 36, Nro 5 (2014), 434-40. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.3109/09638288.2013.797510.

Granlund, M., King, G. 2021. Methods and tools to support participation-focused practice, Disability and Rehabilitation, Vol 44, Nro 9 (2021), 1699. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/09638288.2021.1994029

King, G., Schwellnus, H., Servais, M., Baldwin, P. 2019. Solution-Focused Coaching in Pediatric Rehabilitation: Investigating Transformative Experiences and Outcomes for Families. Physical & Occupational Therapy in Pediatrics, Vol 39, Nro 1 (2019), 16-32. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.1080/01942638.2017.1379457.

Kinnunen, A., Jeglinsky, I., Vänskä, N., Lehtonen, K., Sipari, S. 2021. The Importance of Collaboration in Pediatric Rehabilitation for the Construction of Participation: The Views of Parents and Professionals. Disabilities 2021, 1, 459–470. Viitattu 6.2.2023. https:// doi.org/10.3390/disabilities1040032

Koivikko M, Sipari S. 2021. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Uudistettu sähköinen painos. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry, VLK. https://vlkuntoutus.fi/julkaisut/lapsen-ja-nuoren-hyvakuntoutus/#page=1

Lehtonen, K., Vänskä, N., Sipari, S., Harra, T., Helenius, S. 2020. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa - kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutuslehti Vol. 43, Nro 3 (2020), 6-19. Viitattu 6.2.2023

Rantala, A. 2021. Pelillinen mobiilisovellusinterventio kouluikäisten lasten päiväkirurgisella hoitopolulla. Väitöskirja, Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978952623093

Palisano, R., Chiarello, L., King, G., Novak, I., Stoner, T., Fiss, A. 2012. Participation-based therapy for children with physical disabilities. Disability and rehabilitation, Vol 34, Nro 12 (2012), 1041-1052. Viitattu 6.2.2023.

Sipari, S., Kauppila, J., Suhonen-Polvi, H. 2022a. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössä. Teoksessa Autti-Rämö, I. Salminen, A-L. Rajavaara, M. Melkas, S. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim, 110-126.

Sipari S., Vänskä N. 2020. Lapset Metkut – osallistumista edistävät toimintatavat kuntoutumisessa. Teoksessa: Kinnunen, A. Walden, A. (toim.) Osallisuuden lähteillä. Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 27-34. https://issuu.com/savonia/docs/osallisuuswebversio

Sipari, S., Vänskä, N., Lehtonen, K., Helenius, S., Väisänen, S., Harra, T. 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 50.

Sipari, S., Vänskä, N., Pollari, K. 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Lapsen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa – Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke.

Sipari, S., Vänskä, N., yhteistoiminnassa Lisa Chiarello ja Robert Palisano. 2017. Osallistumisen ekologinen arviointi. Käsikirja. Yhteinen arviointi ja suunnittelu lapsen osallistumiseksi merkitykselliseen toimintaan.

Vinblad, E., Larsson, I., Lönn, M., Olsson, E., Nygren, J., Svedberg, P. 2019. Development of a Digital Decision Support Tool to Aid Participation of Children With Disabilities in Pediatric Rehabilitation Services: Explorative Qualitative Study. Journal of Medical Internet Research Vol. 3, Nro 4(2019), e14493. Viitattu 6.2.2023. doi: 10.2196/14493

Välijärvi J. 2019. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161440

Vänskä, N., Pollari, K., Sipari, S. 2016. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kelan tutkimus, työpapereita 94. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161355.

Wong Chung, R., Willemen, A., Voorman, J., Ketelaar, M., Verheijden, J., Schuengel, C. 2020. Managing oneself or managing together? Parents' perspectives on chronic condition self-management in Dutch pediatric rehabilitation services. Disability & Rehabilitation Vol. 42, Nro. 23 (2019), 3348-3358. Viitattu 6.2.2023. https://doi.org/10.1080/09638288.2019.1594396

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tarve luonnonvara-alan osaamisryhmän oppimis- ja kehittämisympäristön perustamiseksi on tunnistettu jo vuosien ajan ja pohjatöitä tilojen eteen tehty monilla tahoilla. Biolaboratorio on nyt saatu uudistettua Lapin ammattikorkeakoulun merkittävien omien investointien (tilojen uudistaminen) ja Lapin liitolta saatujen EAKR-rahoitusten (laitehankinnat ja pilotointi) myötä. Ympäristön tavoitteena on vahvistaa Tulevaisuuden biotalous -ryhmän edellytyksiä edistää luonnontuote-, elintarvike- ja metsäalan kehittymistä Lapissa.

Kehittämistä tuetaan toisaalta opetuksen (koulutuksesta valmistuvien ajantasainen osaaminen) ja toisaalta yritysten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutettavien hankkeiden kautta. Merkittävää on myös LUC-konsernin sisäisen yhteistyön tiivistyminen Arktisen keskuksen laboratoriotoimintojen tullessa samoihin tiloihin. Tiloissa tehdään hankepohjaista yhteistyötä myös valtakunnallisten tutkimuslaitosten ja erityisesti luonnonvarakeskuksen kanssa – hyvä esimerkki on nokkosen viljelyyn ja hyödyntämiseen liittyvä hanke.

Lapin koulutuskeskus REDU:lla on Jänkätiellä tilat, joissa voidaan käsitellä mm. lihaa ja kalaa; lisäksi Lappian Tervolan Louella olevia tiloja kehitetään liha-, kala- ja maitotuotteiden pilottivalmistukseen sopiviksi. Lapin AMK:n Biolabrassa ollaan päällekkäisyyksien välttämiseksi päätetty keskittyä luonnontuotteiden kehittämiseen ja koekeittiötoimintaan.

Alueen monipuoliset oppimis- ja kehittämisympäristöt mahdollistavatkin yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden kohtaamisen innovaatioiden ja tuotekehityksen tiimoilta – toiminta on valtakunnallista, mutta pääosa kehittämistoimenpiteistä kohdistuu kuitenkin Lappiin. Toiminta uudistetuissa tiloissa on käynnistynyt osaamisryhmän opintojaksojen, hankkeiden ja yrityspilottien kautta.

Monipuolinen ja muunneltava varustus

Tilat ja laitekanta ovat muunneltavissa aina kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Osalle tiloista haetaan elintarvikehuoneistostatus, joka mahdollistaa tuotekehityksessä valmistettujen luonnontuotteiden koe-erien myynnin. Laboratoriossa keskitytään luonnontuotteiden ja toisaalta metsätalouden näytteiden esikäsittelyyn ja perusanalyyseihin, kuten kuiva-aineen tuhkapitoisuuden määrityksiin sekä erilaisiin uuttoihin. Käytössämme on myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen samoissa tiloissa sijaitsevat laboratorion tarjoamat palvelut.

Tuotekehitystiloissa voidaan toteuttaa ensimmäisen asteen jalostusta, kuten kuivausta, hienonnusta ja pakkausta. Tuotekehityskeittiössä on mahdollista kehittää esimerkiksi raaka-aineen makua, rakennetta ja muita ominaisuuksia ammattitason laitteilla. Edellä mainittuja palveluita voidaan tarjota yritysten käyttöön asiantuntijan johdolla ja yritykset voivat tarjota opinnäytetyöaiheita opiskelijoiden toteutettavaksi.

Kuva 1. Tuotekehitystä tuotekehityskeittiössä

Kuva 2. Vertikaalikaapeissa kasvaa basilikaa ja nokkosta

Kasvukauden ulkopuolella tuoreiden luonnontuotteiden saannin opetus- ja hanketoimintaan mahdollistavat kaksi vertikaalikaappia. Tuotekehityksessä valmistettujen valmiiden koe-erien aistinvaraisen arvioinnin lisäksi voidaan ideoida ja toteuttaa annosehdotuksia ja ottaa kuvamateriaalia tuotteiden markkinointiin ja viestintään. Lapin ammattikorkeakoulu voi myös tarjota hygieniaosaamiseen liittyviä asiantuntijapalveluja (mm. hygieniaosaamiskoulutukset ja -testit).

Korkeakoulujen TKI-toiminnan rooli erilaisten uusien tuotantomenetelmien jalkauttamisessa on suuri, sillä toimialan mikro- ja pk-yrityksillä ei ole yleensä riittäviä resursseja investoida uusimpiin laitteisiin tukemaan innovaatioita ja kehittämistä. Ylläpitämällä laboratorioympäristön tiloja, laitteistoa ja asiantuntijaosaamista Lapin ammattikorkeakoulu varmistaa osaltaan tuen alueen mikro- ja pk-sektorin yritysten kehittämistoimintaan. Olemme myös valmiita avustamaan yrityksiä hanketoiminnan rahoituksen hakemisessa.

Opiskelijoiden ajantasainen opetus vaatii myös biolaboratoriotilan – tämä osaaminen siirtyy yrityksiin niiden rekrytoidessa uusia nuoria työntekijöitä sekä nuorten itsensä perustamien yritysten kautta. Oppimisympäristön valmistumisen myötä uudistettu agrologikoulutuksen opintosuunnitelma mahdollistaa erikoistumisen luonnontuotteisiin. Jatkossa Lapin AMK:n opiskelijoilla on mahdollisuus valita luonnontuotteiden jalostukseen ja keruuseen liittyviä opintokokonaisuuksia, joiden oppimisympäristönä Biolabra toimii.

Pilotointi yritysten kanssa

Biolabra luo mahdollisuuden hanketoiminnassa tehtäville innovatiivisille kokeiluille, joilla edistetään uusien tuotteiden kehittämistä, maakunnan elintarvike- ja luonnontuotealan jalostusasteen nousua sekä alan uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä maakuntaan. Oppimis- ja kehittämisympäristön laitteita voidaan hyödyntää tuotekehitykseen liittyvissä luonnontuotealan hankkeissa, kuten esim. materiaalien ensimmäisen vaiheen käsittelyyn liittyvissä kokeissa ja teknologioiden kehittämisessä, kuten jauhatuksen ja kuivauksen energiatehokkuuden parantamisessa.



Kuva 3. Laboratorion laitteistoa

Yhtenä tavoitteena uusiin tiloihin liittyen onkin edistää vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta paikallisissa pk-yrityksissä tuotekehityskokeilujen ja –testien kautta, esimerkiksi liiketoimintaprosessien energiatehokkuutta parantamalla. Laboratorioympäristön hyödyntämisen kautta parannetaan Tulevaisuuden biotalous osaamisryhmän kehitystyötä paikallisten raaka-aineiden resurssitehokkaassa käytössä ja niiden jatkojalostuksessa yritysten tunnistamien haasteiden ja ideoiden pohjalta. Yhtenä kehittämisen osa-alueena on edistää tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä.

Olemme jo aloittaneet yhteistyössä yritysten kanssa vertikaaliviljelyyn sekä luonnontuotteiden ja sivuvirtojen kuivauksen energiatehokkuuteen liittyviä pilottihankkeita. Biolabra on nyt käytössä, mutta hyöty maakunnalle syntyy yritysten aktiivisen osallistumisen myötä. Mikä on yrityksesi seuraava tuotekehityshanke?


Kuva 4. Biolabra

Ota yhteyttä

Biolabran hyödyntämisestä ja yhteistyöstä tulevaisuuden biotalous -ryhmän kanssa kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Petri Mujeeseen (petri.muje(a)lapinamk.fi, 040 7686502; hankeyhteistyö, elintarvikehygienia, aistinvarainen arviointi), Aki Rantaan (aki.ranta(a)lapinamk.fi, 040 7565949; tuotekehitys- ja laboratoriotilat sekä niiden laitteet) ja Juho Haveri-Heikkilään (juho.haveri-heikkila(a)lapinamk.fi, 044 4780289; tuotekehityskeittiö).

Lisätietoja Biolabrasta: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot/Biolabra

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle