kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Yhteistyön toimivuus isojen ja pienten teollisuusyritysten välillä

11.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Insinööri (AMK) Mika Turska ja DI Jani Sipola työskentelevät asiantuntijoina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus- osaamisryhmässä.

Hankekumppaneiden ja rahoittajien logot.

Mietitkö kasvuyrityksen omistajana, kuinka pääsisi mukaan suurten yritysten kanssa tekemään bisnestä? Monesti oikeat kanavat voivat olla niin hankalia löytää. Tai kontaktit ja resurssit voivat olla puutteelliset eikä saa väylää auki.

Ei ole varmaankaan helppoa lähteä tarjoamaan omaa osaamista esimerkiksi pienenä insinööritoimistona Kemin Pajusaaressa käynnissä olevaan Metsä Groupin investointihankkeeseen, koska jo lähtökohtaisesti suuret toimijat ovat napanneet tontin. Pk-yritykset jäävät usein jalkoihin, elleivät verkostot ole kunnossa suoraan tehtaisiin tai ei ole valmiutta ja halua yhdistää voimia paikallisten muiden pienempien toimijoiden kanssa.

Uudet suuret investoinnit ja laajennukset ovat avainasemassa, kun pk-yritys haluaa saada uusia projekteja ja työllistää. On kuitenkin muistettava, että suuret työllistäjät eli isot tehtaat myös kehittävät paljon jo olemassa olevaa tekniikkaa. Ne ovat yleensä varsin innostuneita ja sitoutuneita myös kehittämään kilpailuetuaan esimerkiksi hyödyntämällä digitalisaation eri mahdollisuuksia.

Nykyään suurten yritysten ylimmän johdon tulee olla jatkuvasti hereillä teknologian kehityksen suhteen, hoitaa ydinliiketoimintaa ja hallita vielä jollain tapaa tuotantoakin. Samalla pitäisi käydä seminaareissa, webinaareissa ja verkostoitua messuilla. Myös pk-yritysten on monesti vaikeaa päästä mukaan suurempien teollisuusyritysten toimintaan.

Kuinka löytää oikeat yhteyshenkilöt tuotannossa, kunnossapidossa ja TKI puolelta? Mistä löytyy oikeat ihmiset, jotta pääsee esittelemään osaamista, innovatiivisuutta ja itseään?

Digiprocess-hanke ja teknisen pilotoinnin haasteet

Digiprocess-hankkeen tavoitteena on tukea digitaalisten palvelujen ja ekosysteemien digitalisointia ja kehittämistä pk-yrityksille, jotka tuottavat palveluita teollisuudelle. Tämä tapahtuu tunnistamalla teollisuuden tarpeet ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä konsultoimalla pk-yrityksiä niiden liiketoiminnan kehittämisessä.

Hanke on kolmevuotinen (2019-2022), jota toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Kemin Digipolis Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Luleå Tekniska Universitet ja Industriellt Utvecklings Centrum Norr AB.

Hankkeen teknisen pilotoinnin vaiheen piti toimia aukaisevana kanavana, jossa saatetaan suuryritys ja pk-yritykset yhteen. Lähtökohtaisesti tarkoituksena oli saada suuri teollisuuden ala mukaan esittelemään hankkeessa jo mukana oleville pk-yrityksille jokin konkreettinen tekninen haaste, jota sitten olisi lähdetty ratkomaan.

Pääsimme jo yhden yrityksen kanssa asiassa melko pitkälle avattujen ongelmien ja laaditun kompetenssilistan myötä, mutta tällaisen pilotoinnin loppuun vieminen ja toteutus oli jo niin raskas prosessi itsessään, että se kaatui lopuksi yhteisymmärryksessä yrityksen resurssipulaan.

Tämän jälkeen jouduimme hankkeessa miettimään, mikä on se tapa, jolla pk-yritykset pääsevät helpommin mukaan suuryritysten vaiherikkaaseen elämään ja miten saadaan kasvatettua tietoisuutta erilaisista toimintamalleista. Täytyi löytää jokin keveämpi lähestymistapa, joka hyödyntää kuitenkin molempia.

Järjestimme informaatiotilaisuuden Stora Enson tavasta hoitaa digi-innovaatioita. Tilaisuuden kohderyhmänä oli jo aikaisemmin hankkeessa mukana olleet pk-yritykset ja myös pk-yritykset sen ulkopuolelta. Infotilaisuuden avulla saatoimme pk-yritykset ja suuryrityksen yhteen ja edesautoimme tällä tavoin pilotointimahdollisuuksia.

Stora Enson Head of Digital Innovation Kaisa Suutari piti noin tunnin kestävän esityksen siitä, mikä on Stora Enson tapa toimia kasvuyritysten kanssa ja miten siihen pääsee mukaan. Samassa hän kertoi esimerkein, kuinka Combient Foundry toimii ja mikä sen sisältö on. Tilaisuus oli avaava ja herätti keskustelua esityksen jälkeen.

Mikä ihmeen Combient Foundry?

Hankkeessa haastateltiin useita suuryrityksiä metsä, kaivos- ja terästeollisuuden alalta. Erinäisten yhteydenottojen myötä nousi esiin Stora Enson käyttämä Combient Foundry -ohjelma. Kyseessä on isojen firmojen verkosto, johon kuuluu mm. Kone, Autoliv, Scania, Husqvarna ja monet muut suuremmat firmat. Ajatuksena on, että pystytään jakamaan parhaita käytäntöjä ja tukemaan uusia teknologioita.

Kyseessä on siis eräänlainen avoin innovaatiotyökalu, joka lähtee aina liikkeelle liiketoiminnan tarpeesta tai kuvatusta haasteesta. Lyhykäisyydessään prosessin ketju on alla kuvatun mukainen.

1. Aluksi yritys kertoo haasteen ja julkaisee sen kanavillaan ja Combient Foundry sivulla www.combientfoundry.com

2. Ongelmaan tulee X-määrä kiinnostavia ratkaisuja yrityksiltä, jotka seulotaan.

3. Arvolupaus keskusteluun valitaan parhaiten sopivimmat kasvuyritykset, jossa käydään läpi tarve ja ratkaisut sekä luodaan ääriviivat skaalautuvalle projektille.

4. Keskitytään toimintaan eikä byrokratiaan. Lähestymistavan vuoksi kaikki osapuolet säästävät aikaa ja rahaa.

5. Kaikki kumppanuudet esitellään laajemmalle verkostolle, joka voi johtaa uusiin projekteihin.
(www.combientfoundry.com)

Yhteenveto

On monia eri mahdollisuuksia päästä kasvuyrityksenä mukaan suurempien teollisuuden alan firmoihin jakamaan osaamista ja työskentelemään niiden kanssa. Pilotointien ja kokeiluiden tarve on siinä ollut aina suuressa merkityksessä.

Tässä blogissa kerroimme hankkeen puitteissa järjestetystä tilaisuudesta, joka toimikoon yhtenä esimerkkinä, miten voidaan lisätä tietoisuutta sekä avata mahdollisia kanavia isojen toimijoiden joukkoon.

Pääsääntöisesti kaikki lähtee kuitenkin liiketoiminnan tarpeesta. Kun tarve ja osaaminen kohtaavat siitä voi syntyä yritysten välille kestävä ja pitkä luottamuksellinen win-win suhde.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisuustyön tilannekatsaus Lapin ammattikorkeakoulussa

5.4.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), asiantuntija (kiertotalous), kestävän kehityksen koordinaattori, Keke työryhmän puheenjohtaja ja Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O) Lapin AMKin Keke työryhmän jäsen

Lapin ammattikorkeakoulussa on tehty viime vuosina systemaattista vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistyötä. Vuosi 2021 oli erityisen tiivis toiminnan osalta, mihin osaltaan oli vaikuttamassa ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelma. Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelman toteutus sai lähtölaukauksen 5. helmikuuta 2021 webinaarissa, jossa esiteltiin suunnitelma työskentelyn jatkamisesta kuluvan vuoden aikana. Työ tapahtui neljän teeman alla, jotka olivat koulutus, TKI-toiminta, johtaminen ja osaava henkilöstö sekä päästöjen vähentäminen. (Arene 2021c)

Tässä kirjoituksessa kuvaamme ja pohdimme Lapin AMKissa tehtyä kehittämistyötä, arvioimme toiminnan tuloksia sekä pohdimme jo tulevaa.

Kehittämistyön etenemisestä

Ammattikorkeakoulut ovat jatkaneet Arenen viitoittamalla tiellä ja jokainen korkeakoulu toteuttaa omalta osaltaan vastuullisuustyötä suunnitelmien mukaisesti. Kuvassa 1 on avattu Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön etenemistä vuonna 2021.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston kestävyys ja vastuullisuustyön eteneminen vuonna 2021.

Kuva 1. Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön eteneminen vuonna 2021 (Arene 2021b).

Lapin AMK edistää monialaisena korkeakouluna kaikkia YK:n Agenda 2030 -tavoitteita (SDG:t). SDG-tavoitteet ovat toisiinsa integroituneita ja sisältävät ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia näkökulmia. Lapin AMK toteutti viime vuoden aikana myös päätöksen nostaa YK:n Agenda 2030 -tavoitteista esiin kuusi erityistä tavoitetta. Valitut kuusi tavoitetta nousivat esiin henkilöstön näkökulmien kartoituksessa, ja ne ovat selvästi kytkeytyneet Lapin AMKin päivittäisiin toimintoihin. Kuusi nostoa on esitelty kuvassa 2. (Lapin AMK 2021a; Lapin AMK 2021b)

Kuvassa on esitettynä kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, jotka Lapin AMKin on valinnut edistääkseen niitä erityisesti omassa toiminnassaan.
Kuva 2. Lapin AMKin kuusi erityisesti nostamaa YK:n tavoitetta.

Lapin ammattikorkeakoulussa toimintasuunnitelma on noudattanut sisällöllisesti Arenen linjauksia myös vuonna 2021. “Viisaasti vastuullinen” -toimintasuunnitelmassa kuvataan tiekartan omaisesti vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista osaamista ja tavoitteita (Lapin ammattikorkeakoulu 2021c).

Rehtori Riitta Rissasen sanoin: “Arenen ohjelma toimii hyvänä lähtökohtana toiminnan kehittämiselle, mutta meidän on huomioitava myös omat tavoitteemme vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä arktisessa, pitkien etäisyyksien toimintaympäristössä” (Kangastie ja Tyni 2021). Mitä olemme sitten vastuullisuus työssä vuonna 2021 saaneet yhdessä aikaan?

Koulutuksessa ja opetuksessa

Koulutuksen ja opetuksen osalta olemme jatkaneet jo aiemmin hyvin alkanutta vastuullisuustyötä. Laajat opetussuunnitelmauudistukset ja pedagoginen kehittämistyö ja siihen liittyvät valinnat ovat olleet varmistamassa kestävän kehityksen ajattelu- ja toimintatapojen kehittymistä. Tämä on näkynyt esimerkiksi opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden selkiyttämisenä ja opetuksen toteuttamisena ja pedagogisina valintoina kestävän kehityksen periaatteiden sekä osaamisen kehittämisen mukaisesti.

Esimerkkinä vastuullisuustyöstä on huhtikuussa 2021 Lapin AMKin laatukahveilla esitelty opintojakso ”Asiakaslähtöisen liiketoimintamallin hallinta” -toteutus. Esimerkki teki näkyväksi, kuinka kestävä kehitys ja vastuullisuus toteutuu opetussuunnitelmissa ja niiden opintojaksojen toteutuksissa. (Hendriksson ym. 2021)

Vuonna 2021 Lapin ammattikorkeakoulu oli vahvasti mukana rakentamassa Arenen uusia geneerisiä kompetensseja, jotka julkaistiin loppuvuodesta 2021. Lisäksi Lapin AMKin edustaja oli mukana työryhmässä suunnittelemassa opetushenkilöstölle osaamisen kehittämisen webinaareja. Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä -webinaarin järjesti Lapin AMK yhdessä Oulun AMKin kanssa. (Huttunen & Kangastie 2021)

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa

TKI-toiminnassa on edistetty vastuullisuutta eri teemoissa sekä oltu mukana alueellisen vaikuttavuuden kehitystyössä. Lapin AMKin hanketoiminnassa on esimerkiksi otettu selvityksen alle, miten hankintoja voidaan toteuttaa kestävästi ja vastuullisesti. Aiheeseen on perehdytty erityisesti Kohti Kestäviä Hankintoja –hankkeessa.

Hankkeessa on kehitetty kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteiden edistämiseksi työkalu, jonka avulla voidaan tarkastella huomattavasti laajemmin oman toiminnan kestävyyttä. Resurssiviisaus on myös yksi vastuullisen toiminnan kulmakivistä. Sen avulla voidaan tehostaa yrityksen liiketoimintaa tai tarkastella vaikkapa sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia laajemmin. Hyvä esimerkki resurssiviisaasta toiminnasta on huomioida lähiruoan käyttämisen mahdollisuudet paremmin. (Kestävä Lappi 2022)

Viime vuonna (2021) Lapin AMKissa otettiin käyttöön Repotronic-järjestelmässä SDG-tavoitteiden luokittelumahdollisuus, jonka avulla pystytään tarkastelemaan hankkeiden kestävyyttä ja vastuullisuutta kattavammin kuin ennen. Tällä hetkellä järjestelmä antaa yhteensä yli sata hanketta, joissa SDG-tavoitteet on kirjattu.

Johtamisen ja osaavan henkilöstön osalta

Lapin AMKissa työyhteisön hyvinvointia ja osaamista on koronan tuomana etätyöaikana pyritty edistämään monin tavoin. Etätyötä on tuettu muun muassa vahvistamalla käytössä olevia tietoteknisiä ratkaisuja, laajentamalla työntekijän vakuutusturvaa sekä tarjoamalla tukea liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen käyttöön. Työhyvinvointia ja jaksamista poikkeusoloissa on tuettu lisäämällä työterveyden tukipalveluja kuten webinaareja ja keskusteluja henkilöstölle sekä valmentamalla esihenkilöitä toimimaan ja tukemaan henkilöstöä verkon yli.

Kestävästä kehityksestä kiinnostuneille on tarjottu HAMKin toteuttamaa Kestävä kehitys –verkkokurssia (2 op), jonka voi suorittaa työajalla. Kurssin tarkoituksena on perehdyttää asiasta kiinnostuneet kevyellä tavalla aiheeseen ja tarjota vaihtoehtoisen tavan opiskella verkon yli.

Elokuussa 2021 pidettiin henkilöstölle vastuullisuuteen liittyvä työpaja -päivä, jossa oli keynote puhujana Jukka-Pekka Heikkilä. Henkilöstöpäivän teemana oli vastuullisuus, sen moninaisessa merkityksessä. Henkilöstöpäivän työpaja -osuuteen osallistuneet pohtivat ja tarkastelivat vastuullisuusteemaa eri näkökulmista ja kävivät keskustelua siitä, miten vastuullisuus esiintyy tekoina.

Laskentaperustan ja päästövähennyksien osalta

Ammattikorkeakoulut tavoittelevat vastuullisuustyön edistämisaskeleiden lisäksi myös positiivista kädenjälkeä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Oman korkeakoulumme kädenjälki on se, mikä meistä jää jälkeen positiivisella tavalla. Päästöjen vähennyksiä toteutamme kartoittamalla hiilijalanjäljen määrää vuosittain ja pyrimme siihen, että päästöjä saataisiin vähennettyä joka vuosi.

Tällä hetkellä hiilijalanjäljen laskennassa käytetään Arenen työstämää yhteistä laskentaperustaa ja osa-alueet, jotka tässä laskennassa otetaan huomioon ovat kiinteistöt ja energia, matkustaminen sekä hankinnat. (Arene 2021a) Hiilijalanjäljen määrä vuodelta 2021 on laskentavaiheessa, tulokset tullaan julkaisemaan uusimmassa vastuullisuusraportissa kevään 2022 aikana.

Pienilläkin ratkaisuilla on merkitystä, kuten esimerkiksi sillä, että helpotetaan henkilöstön ja opiskelijoiden kierrätyskäyttäytymistä hankkimalla kaikkiin Lapin AMKin kampuksille uusia ja moderneja kierrätysastioita. Kierrättäminen lähtee pienistä teoista ja silloinkin ollaan vastuullisuustyön jäljillä. Kuvassa 3 on malli Lapin AMKin kampuksilla käytössä olevasta kierrätysastiasta.


Kuvassa on esitetty Lapin AMKin kierrätysastia.
Kuva 3. Lapin AMKin kampusten kierrätysastiat.

Lapin ammattikorkeakoulu on ottanut eritasoisia konkretiaan tähtääviä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden askeleita ja yksi niistä on yhteistyö paikallisen koruyrittäjän kanssa. My Favorite Piece -yritys toimii Meri-Lapin alueella ja toteuttaa tuotteensa täysin kierrätysmateriaaleista. Yritys tekee yhteistyötä myös muiden alueen toimijoiden kanssa ja kerää kohteilta muoviroskaa korumateriaaliksi. Yrittäjä on toimittanut Lapin AMKin Kemin Compuksen tiloihin keräysastian (Kuva 4), jonne henkilöstö voi toimittaa esimerkiksi shampoopurkit ja muut kodin muoviroskat, jota normaalisti laitettaisiin muovinkeräykseen.

Kuvassa on esillä paikallisen yrittäjän muovikeräyskampanja.
Kuva 4. Paikallisen yrittäjän muovinkeräyskampanja.

Vastuullisuustyöstä viestiminen

Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat ovat toteuttajia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työssä. He ovat myös avainasemassa tulosten avoimesta viestimisestä ja hyvien käytäntöjen levittämisestä. Vuonna 2021 tuotettiin runsaasti tietoa eri julkaisualustoilla. Lapin AMKin edustajia oli mukana toimittamassa ja tuottamassa artikkeleita UAS Journal -verkkolehden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemanumerossa 4/2021

Myös omissa, Lapin AMKin, julkaisukanavissa tuotettiin runsaasti blogikirjoituksia aiheesta, esimerkiksi Vastuullisuus ja kestävä kehitys – laatukahvilla ammattikorkeakoulussa ja Vastuullisen ja kestävän toiminnan kädenjälki – avauksia kehittämistyöstä. Lapin AMKin vastuullisuustyöstä on julkaistu ensimmäinen vastuullisuusraportti, jossa on käyty läpi edellisen vuoden vastuullisuustoimet (Kuva 5).

Kuva 4 Kangastie ja Hendriksson 2022.jpg

Kuva 5. Lapin AMKin vastuullisuusraportti.

Pohdintaa

Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -kyselyn tuloksien yhteenvedossa (Arene 2021a) pohdittiin, voisivatko ammattikorkeakoulujen tarjoama koulutus ja TKI-toiminta ottaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja biodiversiteettiin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa nykyistä suuremman roolin.

Myös Lapin AMKissa asiaa on hyvä pohtia, koska meilläkin on tällaiseen asiantuntemukseen tarvittavaa osaamista niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassakin. Lisäksi on hyvä kysyä, teemmekö parhaamme kestävyyskriisin ratkaisemiseksi vai tyydymmekö muokkaamaan perustehtäviämme kestävämpään suuntaan. Millaista kestävää kehitystä Lapin ammattikorkeakoulu pyrkii edistämään?

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ohjaavat Lapin AMKin henkilöstön, opiskelijoiden sekä koko yhteisön arjen toimintaa. Toimintasuunnitelma tai tuttavallisemmin tiekartta viitoittaa jatkossakin vastuullisuustyötä ja sen kehittämistä. Myös Arenen työryhmissä aloitettua kehitystyötä tullaan jatkamaan ainakin vielä vuosi 2022. Osallistumalla ammattikorkeakoulujen yhteiseen vastuullisuustyöhön Lapin AMK saa uusia näkökulmia ja ideoita oman vastuullisuustyön edistämiseen. Voisi siis sanoa, että olemme tällä hetkellä tiukasti kiinni vastuullisuustyön jalanjäljissä.

Vastuullisuusraportissa mainitaan Lapin AMKin vastuullisuuden pohjautuvan arvoihimme, joita ovat luottamus, ennakkoluulottomuus ja yhteisöllisyys. Vastuullisuus näkyy jokapäiväisessä työssämme ja toiminnoissamme laatujärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena on vastuullisuustyön vakiinnuttaminen, jatkuva parantaminen ja toiminnan vaikuttavuus. (Lapin AMK 2021b)

Jatkuvaa keskustelua ja reflektiota on tarpeen käydä ja toimintaa on kehitettävä. Meillä on korkeakouluna keskeinen rooli yhdessä työelämän kanssa kehittää kestävyysratkaisuja, synnyttää kestäviä innovaatioita ja edistää samalla ekologisesti kestävää elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä. Erityisen tärkeää on saada koko korkeakouluyhteisö mukaan vastuullisuustyöhön. Jatkossa tuleekin pohtia keinoja, joilla voidaan osallistaa opiskelijoita, opettajia ja TKI-henkilöstöä vielä enemmän yhteiseen keskusteluun ja kestävään yhteiseen toimintaan.

Lähteet

Arene. 2021a. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -raportti. Viitattu 23.3.2022 Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistämässä -raportti 2021.pdf (arene.fi)

Arene. 2021b. Arenen kestävä kehitys ja vastuullisuus –webinaarin materiaalit. Viitattu 23.3.2022 https://www.arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2021/Arene_kestava_kehitys_ja_vastuullisuus_webinaari_ryhm%C3%A4t_2021.pdf?_t=1614086564

Arene. 2021c. Lähtölaukaus kestävän kehityksen ohjelmalle. Tiedote. Viitattu 23.3.2022 https://www.arene.fi/ajankohtaista/lahtolaukaus-kestavan-kehityksen-ohjelmalle/ vuosi 2021

Hendriksson, K., Jänkälä, S., Kangastie, H. ja Tyni, S. 2021. Vastuullisuus ja kestävä kehitys – laatukahvilla ammattikorkeakoulussa, Viitattu 23.3.2022.Vastuullisuus ja kestävä kehitys – Laatukahvilla ammattikorkeakoulussa (lapinamk.fi)

Huttunen, J. & Kangastie, H. 2021, Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä. Viitattu 23.3.2022. Kestävä kehitys opetuksessa ja sen kehittämisessä (lapinamk.fi)

Kangastie, H. ja Tyni, S.2021. Vastuullista ja kestävää korkeakoulutoimintaa pohjoisessa. Viitattu 29.3.2022 https://www.arene.fi/ajankohtaista/vastuullista-ja-kestavaa-korkeakoulutoimintaa-pohjoisessa/

Kestävä Lappi. 2022. Kohti kestäviä hankintoja –hanke. Viitattu 23.3.2022 Kohti Kestäviä Hankintoja – Smart, sustainable, data-based tendering decisions (kestavalappi.fi)

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021a. Lapin AMK kytki toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tiedote. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMK kytki toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021b. Vastuullisuusraportti 2021. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMKin vastuullisuusraportti 1/2021

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021c. Viisaasti vastuullinen –toimintasuunnitelma 2021–2024. Viitattu 23.3.2022 Lapin AMKin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen suunnitelma 2021.pdf


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




"Tuli vähän sellainen toiveikas olo" - Nuorten ohjaamista koulutuspoluille

29.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Kirjoittajat: Karita Arminen, KM, projektipäällikkö, Lapin koulutuskeskus REDU; Helena Kangastie, TtM, ohjausryhmän jäsen, Lapin ammattikorkeakoulu; Tanja Äärelä, KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Koulutuksen ja työelämän muutokset vaikuttavat nuoruuteen

Yhteiskunnassamme, ja sitä myötä koulutuksessa, on viime vuosina tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Aiempaa moniulotteisemmat sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet, teknologia ja etenkin sosiaalinen media, vapaa-aika ja kaupallistuneet, pitkälti kodin ulkopuoliset harrastukset jäsentävät huomattavassa määrin nuorten elämää ja kokemusmaailmoja.

Keskeisimpiä kouluttautumiseen liittyviä muutoksia ovat työelämän jatkuva muutos, uudet koulutusalat ja tutkintonimikkeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja korkea-asteen uudistunut yhteishaku. Näiden muutosten seurauksena nuoren osaamisen kehittämisestä on tullut joustavampaa ja paremmin aiemmin hankitun osaamisen huomioivaa. Samaan aikaan muutokset tekevät koulutusalan valinnasta nuorelle aiempaa monimutkaisemman ja vaikeamman päätöksen; koulutus- ja uravalintoihin liittyvät mahdollisuudet ovat lisänneet myös valintoihin liittyviä riskejä.

Oman polun löytäminen ja pärjääminen muuttuneissa rakenteissa vaatii sellaisia toimintakompetensseja, joista meillä kaikilla ammattilaisillakaan ei aina ole tarkkaa ajantasaista käsitystä. Ei näin tarvitse ihmetellä, jos nuoren on joskus vaikeaa löytää omaa, mieleistään ja motivoivaa paikkaansa opintopolulla. Erityisen haastava on tilanne niiden nuorten kohdalla, jotka ovat kouluttamattomia ja ilman opiskelupaikkaa, täydentävät tai vaihtavat koulutustaan tai ammattiaan, eivätkä ole riittävän itseohjautuvia isojen asioiden äärellä.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita nuorten tueksi

Vuosina 2019–2021 käynnissä olleella Lapin koulutuskeskus REDUn hallinnoimalla Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeella on pyritty vastaamaan näihin tilanteisiin löytämällä yhdessä nuoren kanssa mielekkäät ohjauspolut opintoihin, mallintamalla ohjauspolkuja ja yhdistämällä Ohjaamo-verkoston osaaminen ja palvelut nuoren opinto-ohjausta tukevaan kokonaisuuteen. Nuorella tarkoitetaan tässä hankkeessa 15–29-vuotiasta ohjausasiakasta.

Lapissa on päivitetty Menestyjäksi Lapissa, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) strategia (2017), jonka toimeenpanolla on pyritty vastaamaan muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla tarkoitetaan sekä edellä mainitun strategian yhteydessä että Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa monialaisena, moniammatillisena ja -hallinnollisena, kumppanuuteen perustuvana yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu kaikille koulutus- ja uravalintatilanteessa oleville henkilöille. Myös arvot ja toiminta-ajatus ovat yhteneväiset sekä strategiassa että hankkeessa. Tasa-arvo, arvostava kohtaaminen ja luottamus ovat toiminnan perustana, kun kehitetään matalan kynnyksen TNO-palveluita asiantuntevasti kumppanuudella ja tuetaan nuorta hänen vahvuuksiensa pohjalta tekemään valintoja yksilöllisellä urapolulla ja vahvistamaan osaamistaan.

Tässä blogitekstissä teemme näkyväksi OHO-hankkeen toimintaa ja tuloksia sekä tuomme esille myös koulutuskumppanuutta nuorten ohjauksen toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Keskusteluita, osaamisen jakamista ja yhteisiä toimintatapoja

Lappilainen koulutuskumppanuus solmittiin vuonna 2018, jolloin oppilaitokset tiivistivät yhteistyötään sitoutumalla sopimuksella koulutusyhteistyöhön sekä ennakointitiedon, asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen. Samalla sopijaosapuolet sitoutuvat myös yhteiskehittämään työelämäpalveluita sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä. Kumppanuudessa myös toimeenpannaan yhdessä Menestyjäksi Lapissa -strategiaa.

OHO-hankkeessa yhteistyö on näkynyt nuorten ohjauksessa ja sen kehittämisessä yhteisinä keskusteluina ja tapahtumina Osaamon ja Ohjaamon toiminnassa sekä esimerkiksi Mätsis-messuilla. Ohjaamo on tarjonnut erinomaisen alustan opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koko Ohjaamo-verkoston yhteiskehittämiselle opinto-ohjauksessa.

Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa on ollut edustajat myös Lapin korkeakouluista, ja heidän asiantuntijuuttaan on hyödynnetty nuorten polkujen kehittämisessä ohjauksen näkökulmasta. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opintoihin ohjaustyötä tekevien verkostotyö on vahvistunut. Myös eri kouluasteiden ja koulutusta tarjoavien yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt.

Yhteiset toimintatavat ja verkostoituminen edesauttavat sujuvaa ohjausta ja yhdessä kehitettyjä ketteriä, joustavia ja hyvin yksilöllisestikin räätälöityjä ratkaisuja nuorille. Erilaiset osaamisen polut mahdollistuvat jatkuvan haun kautta ja niiden hyödyntämistä ovat edesauttaneet ammatillisen toisen asteen uudistus ja yhdessä korkeakoulujen kanssa kehitetyt yksilölliset opintopolut, esimerkiksi tarjolla olevat väyläopinnot. Seuraavassa kuvassa 1 on koottuna Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeen kehittämistarpeisiin vastaamisen keinoja.

Kuvassa on avattu nuorten ohjaukseen liittyviä ohjauksen kehittämistarpeita ja keinoja niihin vastaamista.
Kuva 1. Kehittämistarpeeseen vastaaminen Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa.

Toimijoiden kanssa yhdessä koulutuskumppanuuden hengessä on tehostettu nuoria kohtaavaa koulutusohjausta ja tarjottu koulutusvalmennusta nuorille erityisenä palveluna, mallinnettu ohjauspolkuja ja tiivistetty eri tahojen verkostoyhteistyötä.

Kohti yhä kohtaavampaa asiakasohjausta

Hankkeen tuloksena Ohjaamo-verkoston tarjoama tuki ja palvelut kiinnittyvät aiempaa tiiviimmin nuoren koulutus- ja urasuunnitteluun sekä opintojen sujuvaan käynnistymiseen. Hanke onkin toiminta-aikanaan ollut tiivis osa Ohjaamo-verkoston toimintaa, mikä on saanut verkoston näkemään entistä paremmin koulutusohjauksen hyödyn osana omaa arjen työtään.

Koulutus on saatu monin tavoin kytkettyä ohjaukseen ja osaksi asiakkaiden ratkaisuja. Yhtenä tuloksena hankkeessa tehtävän yhteistyön myötä koko verkoston ammatillinen sekä monialainen osaaminen on kehittynyt. Lisäksi tietämys alueen verkostojen palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista on lisääntynyt.

Yhteistyö Ohjaamon toimijoiden kanssa ja kaupungin muihin verkostoihin tutustuminen ovatkin olleet hankkeen aikana tehokkainta verkoston ammatillisen ja moniammatillisen osaamisen lisäämisen kannalta. Yhteisen pohdinnan ja koulutustiedon lisäämisen myötä asiakkaille on voitu löytää heille parhaiten sopivia ratkaisuja. Sen lisäksi hankkeessa on järjestetty myös uraohjauskoulutuspäivä sekä keskustelutilaisuus ohjausverkostoille.

Hankkeen parhaiten toteutuneena tuloksena näyttäytyy tehokas, ammattitaitoinen ja kohtaava asiakasohjaus, jolla asiakkaalle on kyetty tarjoamaan ratkaisuja koulutuksen suunnittelun tueksi. Tällä on voitu vaikuttaa monen hankkeen ohjaukseen hakeutuneen tai ohjatun nuoren tulevaisuuteen. Konkreettisen avun lisäksi tärkeää on ollut nuorten kohtaaminen, jota asiakasohjausta tehneet ovat toteuttaneet ammattitaidolla. Kohtaamisen onnistuneisuutta nuoret ovat kuvanneet esimerkiksi seuraavasti:

“Olen pystynyt ekaa kertaa olemaan enemmän oma itseni ja näyttämään oman suuren epävarmuuteni kouluttautumisen suhteen keskustellessa mahdollisuuksistani. Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota. Hän on mukava, rauhallinen, kuunteleva, läsnä ja ei painostava. Voin oikeasti miettiä asioita ääneen ja esittää tyhmiäkin kysymyksiä.”

“Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota.”

Ohjauksen polkumallit nuorten erilaisissa tilanteissa

Hankkeessa luotiin myös ohjauksen polkumallit eri tilanteista koulutukseen hakeutuville nuorille. Ohjauksen polkumalleja rakennettaessa ja pilotoitaessa huomioitiin mahdollisimman hyvin nuorten erilaisia tarpeita. Käytännön ohjaustoimintaa toteutettiin rakennettujen polkujen pohjalta. Viisi hankkeessa luotua polkua ovat:

1) Jatkuvassa haussa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret,

2) Koulutuksen keskeyttäneet ammattikouluttamattomat nuoret (ml. lukion keskeyttäneet),

3) Lukio-opinnot suorittaneet, mutta ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret,

4) Ammatinvaihtaja-nuoret ja

5) Räätälöityä, työllistymistä edistävää ja osaamista täydentävää koulutusta tarvitsevat nuoret.

Kuvassa 2 on esimerkki yhdestä ohjauksen polusta. Voit tutustua muihin malleihin myöhemmin ilmestyvässä hankkeen loppuraportissa tai täältä.


Kuvassa on avattu lukion suorittaneen ilman opiskelupaikkaa jääneen nuoren polku, joka mallinnettu kehittämistyön aikana.
Kuva 2. Esimerkki yhdestä hankkeessa mallinnetusta polusta.

Tietämystä joustavista opiskeluratkaisuista on edelleen lisättävä

Hankkeen hiljattain päätyttyä hanketoimijat ja ohjausryhmä pohtivat erityisesti, miten tulokset ylläpidetään, jaetaan ja otetaan laajasti käyttöön. Hankkeessa tuotettuja ohjauspolkuja päätettiin levittää verkostoon ja kannustaa niiden hyödyntämiseen ja myös soveltamiseen laajasti ohjaustyössä. Polkujen avulla voidaan pohtia muun muassa mahdollisia kriittisiä pisteitä ja erilaisia ohjaustoimenpiteitä hyödynnettäväksi erilaisten asiakkaiden kanssa.

Hanke on ohjauspolkujen lisäksi pystynyt koulutusohjausresurssilla lisäämään myös verkostojen tietämystä ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomista joustavista opiskelun ratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan edelleen hyödyntää myös muussa ohjaustyössä. Tämän lisäksi Ohjaamo-verkostossa Rovaniemellä pyritään täyttämään koulutusorganisaatioiden avulla tärkeäksi havaittu tarve nuorten koulutusohjaukselle. Tätä tehdään jatkossa erityisesti Osaamo-hankkeen toiminnan kautta hyödyntäen hankkeessa toimivien koulutusorganisaatioiden resurssia.

Hankkeessa syvennettiin kaikkineen nuorten ohjausta ja sen käytäntöjä. Elinikäisen ohjauksen kansallisessa strategiassa ohjauksella tarkoitetaan henkilökohtaisempaa ja syvällisempää prosessia ohjaajan ja ohjattavan välillä. Periaatteina toiminnassa olivat ajan antaminen, kiinnostuksen osoittaminen, läsnäolo ja kuunteleminen.

Annetun palautteen perusteella OHO-hankkeen koulutusohjaajat ovat onnistuneet erityisen hyvin luomaan erinomaisen ohjauspalvelun, jollaisesta on kokonaisvaltaista, kauaskantoista hyötyä ohjausasiakkaalle. Tällaiseen on tarpeen jatkossa kaikessa ohjauksessa kiinnittää huomiota.

“Tämä oli paras kokemus ikinä itselläni koulutusohjauksesta. Tuli vähän sellainen toiveikas olo siitä, että ehkä mulle sittenkin voisi löytyä ala, jota haluan opiskella ja tehdä työkseni. Ja toi tunne on todella ilahduttava, kun ei mulla ole koskaan ollut sellaista oloa, että minusta olisi oikeasti johonkin. Tuntuu myös hyvältä, että koulutusohjaaja on oikeasti kiinnostunut minusta ja haluaa selvittää kaikki mahdollisuudet.”

Vuorovaikutusta ja kohtaamisia ei voi korvata

Meillä on runsaasti tutkimustietoa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkityksestä oppimisen ja hyvinvoinnin lisääjänä. Kokemukset, että minua kuullaan, minut hyväksytään omana itsenäni ja minä osaan, ovat tärkeitä meille kaikille, mutta nuorille perustavalaatuisia. Edellisten toteutuessa mahdollistuu vastavuoroisuus, vuorovaikutuksen keskeisin elementti.

Axel Honnethin (1986) suhteellisen tunnettu tunnustuksen dialektiikka perustuu ajatteluun, että yksilön tulee ensisijaisesti kokea itsensä hyväksytyksi, jopa rakastetuksi sellaisena kuin on, ja vasta sen jälkeen tulevat toiminta ja teot, joilla tunnustusta saadaan tai tavoitellaan. Näistä jatkumona yksilö integroituu osaksi lähiyhteisöjä ja yhteiskuntaa.

Yhteiskuntaan integroituminen ja sen mahdollisimman täysivaltainen jäsenyys on koulutusjärjestelmämme keskeinen tehtävä tiedollisten ja taidollisten valmiuksien edistämisen kautta. Unicefin (2021) tuoreen nuorten hyvinvointikyselyn yli tuhannesta 13–18-vuotiaasta vastaajasta 40 prosenttia koki, ettei koulussa voi olla oma itsensä. Lähes joka viides koki elämästään puuttuvan turvallisen aikuisen, jonka kanssa voi jutella omista asioista.

Tiedämme, että jo yksi turvallinen aikuissuhde voi ehkäistä mm. nuoren syrjäytymisen. Nämä kaikki sekä ohjausasiakkaidemme palautteet toiminnastamme perustelevat kohtaavien palveluiden tuottamista nuorille heitä lähellä.

Vahvuuksien hyödyntäminen opintopolkuratkaisuissa

Omana itsenä oleminen kiinnittyy nuoren itsetuntoon, ihmisenä kasvuun ja hyvinvoinnin kokemukseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka nuori voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja, kuinka vahvuuksia voi hyödyntää omalla kasvun ja oppimisen polulla. Lisäksi korostuu henkilökohtainen kokemus ja merkitys omasta elämästä ja erityisesti tulevaisuudesta.

Nuoren kannalta on tärkeää yhdessä ja yhteisessä dialogissa ohjaajan kanssa luoda edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiselle ja tulevaisuusnäkymille. Ohjauksessa voidaan hyödyntää kansallisia ja alueellisia hyviä käytänteitä ja kehitettyjä malleja, joista tässä vielä mainittakoon yksi erityisen soveltuva, hiljattain päättynyt hankkeemme Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) ja siellä kehitetty hankkeen nimen mukainen ohjausmalli. Ohjaajalla on tässä työssä merkittävä rooli, kuten ohjausasiakkaiden palautteet tuovat esille.

“Mie haen kouluun! En olisi ikinä uskonu, että tää ohjaus johtaa aivan oikeasti tähän ja me löydetään mulle itteäni kiinnostava ala. Ikinä ennen ei ole näin tapahtunut missään ammatinvalintaohjauksissa, joissa olen ollut. Olen kokenut ne turhiksi, eivätkä ole auttaneet eteenpäin. Iso kiitos siis ohjaajalle, joka uskoo muhun, tukee ja auttaa ja on ollut mukana etsimässä mulle sopivaa alaa.”

Lähteet

Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023 ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Viitattu 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8

Honneth, A. 1996. Struggle for recognition. The moral grammar of social conflicts. Oxford: Polity Press.

Kangastie, H., Kantanen, M-S, Saari, P. 2017. Menestyjäksi Lapissa: Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 25.1.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-176-4

Lappilaiset oppilaitokset tiivistävät yhteistyötään ja koulutuskumppanuutta. 2018. Viitattu 2.2.2022. https://www.lapinamk.fi/news/Lappilaiset-oppilaitokset-tiivistavat-yhteistyotaan-ja-koulutuskumppanuutta/fuu3sfdb/f39a30ca-0c54-4f9b-8732-df0b4e7a1a9a

Ohjauksella opintoihin-hanke. 2019–2022. Viitattu 25.1.2022. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21558

Unicef 2021. Yhteenveto. Hyvän elämän ja arjen ainekset. Suomen Unicefin kysely 13–18-vuotiaille nuorille. Viitattu 14.3.2022. UNICEF-nakyviin-kysely-suomalaisille-nuorille-2021.pdf (crasman.fi)

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus. Viitattu 15.3.2022. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/vahto/

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä

22.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sari Halttunen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja TtM Helena Kangastie erityisasiantuntijana (TKI&O) Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Taustaa

Viimeaikaiset uutiset kertovat työllisyysasteen noususta (73,5 %) ja Marinin hallitusohjelman kirjatun työllisyystavoitteen 75 % tavoitetta kohti etenemisestä (SVT 2021). Työllisyysasteen nosto ei ole tapahtunut hetkessä ja sen nostaminen on jatkossakin haastavaa. Tähän on syynä esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen, osaamisen tason lasku ja työn muutokset.

Työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työhön kykeneviä. Tärkeää on edistää osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden edellä mainittujen ryhmien työllistämiseksi.

Näitä toimia on kuvattu erityisesti hallitusohjelman tavoitteessa yksi ”Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä”. Marinin hallitusohjelmaa toteuttavan työkykyohjelman päämäärä on saada osatyökykyiset nykyistä paremmin työllistymään omien kykyjensä mukaisesti.

Myös Lapin alueella on tartuttu osatyökyisten työllistämisen edistämiseen. Kehittämiseen on haettu rahoitusta useasta eri rahoituslähteestä tavoitteena edistää osatyökyisten työllistämistä ja niihin liittyvien palvelujen kehittämistä. Tässä blogissa kuvaamme osatyökyisten työllistämisen parissa toimivien kehittämishankkeiden verkoston rakentumista ja etenemistä kohti yhteistä tavoitetta, osatyökykyisten työllistymistä.

Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen äärellä

Hankeverkoston kokoaminen käynnistyi keväällä 2021 osana Osaamisella työelämään – Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hankkeen toimintaa. Hankeverkoston kokoamisen ja näkyväksi tekemisen työkaluksi valikoitui taulukko (taulukko yksi) hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Taulukko 1. Hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

 Taulukko sisältää hankeverkoston kuvauksia kehittämistyön rajapinnoista.

Kuvauksissa tuotiin esille hankkeen nimi, sen yhteyshenkilö, hankkeen toiminta eli yhteys osatyökyisten työllistämiseen ns. kehittämisasia, yhteys OSTE-hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä mahdollinen anti hankkeen toiminnalle. Muuta-sarakkeeseen tuotettiin tietoa rahoittajasta ja muista verkostoista. Yhtenä hankeverkoston kuvauksen kokoamisen tavoitteena oli pirstaleisen hankekentän tuominen näkyväksi huomioiden asiakas- ja kehittämisnäkökulma.

Hankeverkoston kokouksia järjestettiin vuonna 2021 neljä kertaa, ja kokouksiin osallistui yhteensä 22 hanketta. Aluksi kokouksien asialista koostui hankkeiden esittelystä, mutta loppuvuonna 2021 käynnistettiin sisällöllisen ja tavoitteellisen verkostoyhteistyön kehittäminen.

Järvensivu, Nykänen ja Rajala (2010) toteavat, että verkoston haasteen kartoittamisen ja verkoston koollekutsuminen vaiheessa (kuva 1) verkostotoiminnan käynnistäminen sisältää yhteisen haasteen määrittelyn ja tarvittavan verkoston kartoittamisen. Lisäksi siihen kuuluu toimintamallin alustava suunnittelun sekä verkoston ensimmäisten kokoontumisten järjestämisen.

Kuvassa kuvataan verkostotoiminnan käynnistämisen aloitusvaihetta, johon kuuluu haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen.

Kuva 1. Haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen. (Järvensivu ym. 2010,22)

Verkostojohtamisen oppaan (2019) mukaan niiden lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde. Tämän yhteistyösuhteen on katsottu olevan hyödyllinen ja ihanteellinen tapa yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä. (Verkostojohtamisen opas 2019, 14.)

OSTE-hankkeen kokoaman hankeverkoston kokouksiin osallistumisessa lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, tasavertaisuus, vastavuoroisuus ja rakentuva itseohjautuva yhteistyösuhde. Kokouksissa keskusteltiin avoimesti ja tarkennettiin yhteistyön käytänteitä. Ajatuksena oli yhdessä verkostona yhdistää voimavarat ja tätä kautta saavuttaa yhteisvaikutteisia hyötyjä osatyökykyisten työllistymiselle.

Hankeverkosto etenee kohti yhteistä tavoitetta

Verkostoitumista voidaan kuvata nelivaiheisena prosessina: verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä verkoston tuotosten levittäminen (Järvensivu ym. 2010, 3).

OSTE-hankkeen kokoama ja koordinoima hankeverkosto on siirtynyt keväällä 2022 vaiheeseen kaksi, jolloin määritellään osatyökykyisten työllistämisen edistämiseksi yhteiset tavoitteet ja suunnitellaan yhteisiä toimintatapoja. Tätä vaihetta edistetään yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Työpajojen tavoitteena on yhteisen toimintamallin rakentaminen, jossa on keskeistä yhteisten tavoitteiden ja toimintakulttuurin muutos.

Työpajat ovat ohjattuja yhteistyön kohtaamistilanteita ja ne tarjoavat parhaimmillaan osallistujille suhteellisen vapaan tilan, ajan ja paikan kohdata toinen toisensa ja käsillä olevan kehittämistehtävän. Tarkoituksena on hyödyntää verkostoituvaa kehittämistyönprosessia (kuva kaksi).

Kuvassa kuvataan verkostoituvaa kehittämisprosessia, jossa tarkastellaan ulottuvuuksia yhteisön luottamus ratkaisuun versus aika.

Kuva 2. Verkostoituva kehittämistyön prosessi. (Järvensivu ym. 2010, 8: Järvensivu 2016.)

Aloitusvaiheessa on rakennettu keskinäistä luottamusta. Tämän jälkeen on edetty yhdessä hahmottamaan haasteita ja löytämään niihin ratkaisuja. Yhteistyön avaintekijöinä on tunteminen, sitoutuminen ja luottamus. Verkostontoimijat tuovat mukanaan innostusta ja uutta tietoa ja ymmärrystä, joka leviää ja auttaa löytämään uusia ratkaisuja. Yhdessä oppiminen edistää innostumista ja ratkaisujen löytymistä.

Matkalla tulevaan

OSTE-hankkeessa on kartoitettu osatyökyisten työllistämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyviä hankeverkostoja ja niiden mahdollisuuksia tukea osatyökykyisten työllistymistä. Lisäksi on koordinoitu hankeverkoston kokoamista, yhteisiä tapaamisia ja hankeverkoston toiminnan sisällön esittelyjä kunkin osalta. Yhteisissä kokoontumisissa on käsitelty hankeverkostoon kuuluvien työtä, tavoitteita, tilannekuvaa ja asiakasrajapintoja.

Keväällä 2022 edetään suunnitellusti yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopimiseen. Tätä vaihetta edistetään kevään 2022 aikana yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla. Ja matka kohti tulevaa jatkuu.

Lähteet

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [Viitattu 22.12.2021] http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.12.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/

Järvensivu, T., Nykänen, K., & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. [Viitattu 11.3.2022] https://docplayer.fi/799109-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Järvensivu, T. 2016. Tulevaisuus Lapissa – Ovatko verkostomme tehokäytössä? [Viitattu 11.3.2022]. https://docplayer.fi/28078446-Tulevaisuus-lapissa-ovatko-verkostomme-tehokaytossa.html.

Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. [Viitattu 11.3.2022] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A.2021. OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEN UUDET RATKAISUT. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut (lapinamk.fi)

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. (2021). Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle





“Puolimatkan krouvissa“ – POJOF-hankkeen kehittämistoiminnan prosessiarviointia ja sen tuloksia

18.3.2022



Helena Kangastien ja Tuulikki Keskitalon kasvokuvat.
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School / hankkeen koordinaattori; Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Lapin AMK Master School / hankkeen asiantuntija.

Johdanto

Projektitoiminnassa korostetaan avointa toimintaa ja toiminnan aikaista tiedon tuottamista arvioinnin avulla. Projektiarvioinnin lähtökohtana on kaksi peruskysymystä: tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö asioita oikein. Arvioinnilla haetaan vastauksia siihen, vastaako projekti tarpeeseen, jota varten se on perustettu, ja toimiiko projekti parhaalla mahdollisella tavalla saavuttaakseen tavoitteensa.

Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen -hankkeessa (2020–2023) tavoitteena on kehittää yritysten ja julkisten organisaatioiden johtamisosaamista. Päätavoitteena on Pohjoisen johtamisen foorumin luominen, joka mahdollistaa vertaistuen ja -oppimisen johtajien ja johtajuudesta kiinnostuneiden keskuudessa.

Hankkeessa toteutetaan systemaattista prosessiarviointia toiminnan tueksi. Arvioinnin toteutuksen päävastuu on Lapin AMKilla. Tässä blogikirjoituksessa avaamme hankkeen puolivälin arviointia ja maalaamme suuntaviivoja hankkeen onnistuneeseen lopputulokseen. Lisäksi tarjoamme vinkkejä prosessiarvioinnin toteuttamiseen muissa hankkeissa.

POJOF–hankkeen prosessiarviointi pähkinänkuoressa

Prosessiarvioinnin tarkoitus on toimia palautteena ja hankkeen ohjaamisen välineenä. Prosessiarvioinnissa pyritään päämäärien ja tavoitteiden selkiyttämiseen systemaattisesti kerättävän ja analysoitavan arviointiaineiston avulla. Arviointitiedon keruu kohdistuu luonnollisesti hankkeen toimenpiteisiin, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi johtajille suunnattujen verkostoitumistilaisuuksien arviointiin palautelomakkeen ja keskustelun avulla.

Arvioinnilla pyritään taklaamaan ongelmakohtia, mutta keräämään myös informaatiota onnistumisista, joka antaa hankkeen toimijoille tärkeää tietoa siitä, että tehdään oikeita asioita, oikealla tavalla. Prosessiarviointi on siis ennen kaikkea oppimisen, ja toiminnan kehittämisen ja suuntaamisen väline.

Prosessiarviointi on pääosin laadullista, sillä se kohdistuu nimensä mukaisesti prosesseihin, jolloin tärkeää informaatiota antaa esimerkiksi toiminnan havainnointi. Laadullista prosessiarviointia kutsutaan formatiiviseksi arvioinniksi. Prosessin ollessa arvioinnin kohteena, on arviointi luonteeltaan myös jatkuvaa, eikä tapahdu vain esimerkiksi projektin lopputuotosten arviointina, kuten liian usein on tapana.

Formatiivinen arviointi tapahtuu pääosin tapaamisissa ja keskusteluissa, ja painotus on ratkaisuiden etsimisessä. Ihanteellisessa tapauksessa prosessiarviointi kehittää myös toimijoiden ongelmanratkaisutaitoja.

Projektin kuluessa asetetut arviointikysymykset ohjaavat keskustelua ja arviointia, ja voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: Miten projektin keskeiset toimenpiteet ovat onnistuneet ja onko projekti tavoittanut kohderyhmänsä? Keskeistä prosessiarvioinnin onnistumiselle on projektin hyvä tuntemus. POJOF-hankkeessakin käymme paljon keskustelua muun muassa yhteisen ymmärryksen muodostamisesta projektin tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteisen ymmärryksen syntymistä edistää projektiryhmän tapaamisten keskusteleva ilmapiiri.

Formatiivisen arvioinnin lisäksi POJOF-hankkeessa toteutetaan myös summatiivista arviointia, joka kohdistuu hankkeen konkreettisiin lopputuloksiin ja vaikuttavuuteen. Vaikuttavuudella tarkoitetaan projektin pitkäkestoisia, pysyviä ja laaja-alaisia vaikutuksia, jotka säteilevät laajemmin yhteisöön.

Vaikuttavuus ilmenee pitkällä aikavälillä, ja vaatii usein monitasoista tarkastelua ja monipuolisia, haastaviakin tutkimusasetelmia. Vaikuttavuutta ei voida siis pelkistää pelkkään syy-seuraus-suhteen tarkasteluun. Vaikutukset ovat sen sijaan helpommin mitattavissa ja havaittavissa.

Vaikutuksilla tarkoitetaan niitä konkreettisia muutoksia, joita projekti saa aikaan. Esimerkiksi POJOF-hankkeessa vaikutukset voivat olla niitä konkreettisia muutoksia (positiivisia tai negatiivisia), jotka tapahtuvat yrityksen johtamiskäytännöissä hankkeen toimenpiteiden seurauksena. On myös hyvä muistaa, että vaikutukset voivat olla odotettuja tai odottamattomia.

Onnistumisia ja kehittämiskohteita

POJOF–hanke on toimintansa puolivälissä ja on tullut aika tarkastella toimenpiteitä sekä niiden tuloksia. Tähän mennessä hanke on toteuttanut palvelumuotoilun työpajoja liittyen Pohjoisen johtamisen foorumin ideointiin ja yhteiskehittämiseen. Myös alueen yrittäjien ja esihenkilöiden verkostoitumista on tuettu seminaareilla ja verkostoitumistilaisuuksilla. Täs-sä avaamme hieman toimenpiteiden ja tapahtumien arviointia ja tuloksia.

Pohjoisen johtamisen foorumin –suunnittelu käynnistyi palvelumuotoilun työpajoilla yhdessä hankkeen toimijoiden ja foorumista kiinnostuneiden esihenkilöiden kanssa. Työpajojen sisällöt ja tavoitteet suunniteltiin yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa, jonka jälkeen osallistujat kutsuttiin yhteiseen kehittämistilaisuuteen. Palvelumuotoilun työpajoja järjestet-tiin kaiken kaikkiaan kolme ja mukana oli yhteensä 20 hankkeen ulkopuolista osallistujaa.

Työpajojen jälkeen hanketoimijat kokoontuivat yhteiseen reflektiotilaisuuteen, jossa jaettiin ensitunnelmat työpajasta ja pohdittiin toiminnan kehittämistä tulevia työpajoja silmällä pitäen. Lisäksi työpajoista kerättiin palautelomakkeet (n = 9). Ensimmäiset palautteet paljastivat, että työpajojen tavoite ei ollut selkeä osallistujille, joten jatkossa tähän kiinnitettiin erityistä huomiota.

Hankkeen avausseminaari, Virtaava johtaminen – vastaus johtamishaasteisiin, pidettiin lokakuussa 2021 Korundissa, Rovaniemellä. Seminaarin ideointi- ja suunnitteluvaiheessa toteutimme kyselyn Minkälainen olisi unelmiesi johtamisseminaari? Kysely toimi seminaarin suunnittelun apuvälineenä.

Seminaarin jälkeen toteutimme palautekyselyn (n = 32). Taulukosta 1 on nähtävillä vastauksia palautekyselyn keskeisiin väittämiin asteikolla loistava 1 – huono 5.

Taulukko 1. Virtaava johtaminen – vastaus johtamishaasteisiin –seminaarin palautekyselyn tuloksia (%, KA, Mediaani).

Taulukossa esitellään seminaariin osallistujien palautekyselyn tuloksia.


Palautekyselyn väittäminen perusteella osallistujat pitivät erityisesti seminaarin johtamiseen liittyvistä puheenvuoroista sekä tapahtumapaikasta ja tarjoilusta. Paneelikeskustelu ja sen anti sekä seminaarin ajankohta arvioitiin myös hyviksi. Osaa väittämistä oli etäosallistujilla luonnollisesti vaikea arvioida, josta kertoo esimerkiksi väittämän vapaamuotoiset keskustelut suuri prosenttiluku en osaa -kohdassa (43,4%).

Väittämien lisäksi palautekysely sisälsi avoimia kysymyksiä, josta saimme myös kehittämis-ideoita tulevia tapahtumia ajatellen. Avoimissa vastauksissa toivottiin muun muassa rohkeita puhujia, konkretiaa ja case-esimerkkejä, erilaisia näkökulmia (alaiset ja esimiehet), yleisön osallistamista, verkostoitumista, hybridiseminaaria ja kiireen välttämistä. Hankkeen seuraavaa seminaaria suunniteltaessa kehittämisideat ovat olleetkin keskustelun alla ja mm. erilaisia keinoja osallistamiseen on luvassa.

Toiminnan tavoitteena on myös tukea alueen yrittäjien ja esihenkilöiden verkostoitumista. Tätä varten olemme järjestäneet kolme verkostoitumistilaisuutta; kaksi Rovaniemellä ja yhden Torniossa. Jokaisesta tilaisuudesta olemme keränneet lyhyen palautelomakkeen, jossa olemme tiedustelleet onnistumisia ja kehittämisideoita tilaisuuteen liittyen.

Palautteiden mukaan olemme onnistuneet luomaan hyviä kokonaisuuksia tarjoiluineen ja tunnelmineen. Erityisesti osallistujat ovat nauttineet keskusteluista intiimissä tunnelmassa, kuten eräs osallistuja kertoo: “Mukava lämmin tunnelma, kiitos!” Toisaalta palautteissa kaivattiin lisää yksityisen sektorin toimijoita paikalle sekä enemmän aikaa verkostoitumiselle ja ryhmätyölle.

Sen lisäksi, että hankkeen toimenpiteitä on arvioitu systemaattisesti alusta asti projektiryhmän toimesta, on myös hankkeen ohjausryhmä osallistunut hankkeen arviointiin. Hankkeessa on pidetty kaiken kaikkiaan viisi ohjausryhmän kokousta, jossa jokaisen kokouksen lopuksi on käyty keskustelua siitä, miten ohjausryhmän mielestä projektin toiminta on edennyt ja mitä huomioita ohjausryhmällä heräsi toiminnasta, joihin voisi kiinnittää jatkossa huomiota.

Keskusteluissa ohjausryhmä on ollut kannustava ja positiivinen. Toisaalta matkan varrella on pyydetty kiinnittämään huomiota myös kokonaiskuvan muodostamiseen, viestintään sekä ohjelman keskeisiin tavoitteisiin, joihin hankkeella pyritään.

Kuvassa on POJOF-hankkeen työryhmä pitämässä arviointikokoustaan.

Kuva 1. Pohjoinen johtamisen foorumi -hankkeen arvioinnin työkokous. Kuva: Projektipääl-likkö Markus Pellikka.

Lopuksi

Arviointi on hanketoiminnassa kehittämisen ja oppimisen väline. Arvioinnin avulla saadaan tietoa ja voidaan seurata projektin tulosten saavuttamista sekä kerätä erilaisia näkökulmia toiminnan kehittämiseen. Pohjoinen johtamisen foorumi -hankkeessa prosessiarviointi on antanut monipuolista tietoa hankkeen toteuttamiseksi suunnitellusti. Ennen kaikkea se on auttanut kehittäjiä suuntaaman toimintaansa esille tulleisiin kehittämiskohteisiin.

Lisäksi arviointi on mahdollistanut yhdessä oppimisen, kun toimia on arvioitu ja kehitetty yhdessä keskustellen. Arviointi- ja keskusteluareenoina ovat toimineet palvelumuotoilun työpajat, verkosto- ja koulutustilaisuudet, projektiryhmän työkokoukset ja ohjausryhmän kokoukset.

Arviointia edistää paitsi projektin hyvä tuntemus, myös keskusteleva ja turvallinen ilmapiiri. Arvioinnin onnistumisen kannalta tärkeää on myös arviointiaineiston tarkka ja systemaattinen dokumentointi, jonka onnistumiseksi tehtävien ja roolien tarkka rajaus ja vastuuttaminen on tärkeää.

Lähteitä:

Suopajärvi, L. 2013. Opas projektiarviointiin. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiede-kunnan julkaisuja, C. Työpapereita 55.

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Keskitalo, T. 2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S. 2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, R. 2022. Virtauksesta suvantoihin – kohtaava ja läsnä oleva johtaminen
Kangastie, H. & Rautio, K. 2021. Työpajat johtamisen ja foorumin kokoamisen ja kehittämisen toimintatapana
Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Rakennuksista tutut CLT-levyt maan kantavuuden parantajana

15.3.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
Metsätalousinsinööri (YAMK) Anne Saloniemi työskentelee asiantuntijana Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja puutalousinsinööri Tytti Ahoranta projektipäällikkönä Kemin Digipolis Oy:ssä.

Ely ja EAKR logo.jpg

CLT (Cross Laminated Timber) tunnetaan parhaiten innovatiivisena ja suorituskykyisenä rakennusten kantavana rakenteena. CLT koostuu ristiin liimatuista lautakerroksista ja sillä voidaan korvata rakenteita, jotka on perinteisesti valmistettu teräksestä ja betonista. Maanpinnan kantavuuden parantamisessa tai tilapäisenä siltana puun korjuussa CLT:n käytöstä löytyy käytännön esimerkkejä Kanadasta ja USA:sta.

Pohjois-Amerikassa näitä mm. CLT Access Mats tai Terralam CLT Mats -nimellä tunnettuja massiivipuulevyjä käytetään lähinnä rakennustyömailla vahvistamassa maan kantavuutta raskaiden paalutuskoneiden tai nostureiden alla sekä kulkuväylinä soiden ja suojelualueiden yli. (Sterling Solutions LLC 2022; Structurlam Mass Timber Corporation 2022.)

CLT:n soveltaminen maan pinnan kantavuuden parantamisen ratkaisuna ja uudelleenkäytettävänä kulkuväylänä kiinnostaa Suomessa muitakin kuin metsäalan toimijoita.

CLT-levyt maanpinnan kantavuuden parantamisessa puunkorjuussa (CLT Access Matting) -hankkeessa tarkastellaan kahden erilaisen levysarjan käyttöä maan pinnan kantavuuden parantamismenetelmä; A- ja B-sarjaa, joista jälkimmäinen on ns. hylkytavarasta valmistettu erä. Samalla pyritään edistämään kiertotaloutta tutkimalla normaalista jatkojalostuskäytöstä poistetun sahatavaran soveltuvuutta maanpintalevyjen valmistuksessa.

Hankkeen alussa kerättiin tietoa mm. laatuvaatimuksista sekä toiminnallisista ja rakenneteknisistä tavoitteista levyjen teknistä suunnittelua ja valmistamista varten.

Ilmakuva metsästä.
Kuva 1. CLT-levyt testissä suojuotin ylityksessä elokuussa 2021. Harri Lindeman, Luke.

Havainnot rakennesuunnittelun näkökulmasta

CLT-levyjä käytetään kantavina rakenteina ja siksi niiden käyttötarkoitukseen soveltuvasta ja kantavuudeltaan toimivasta suunnittelusta vastaa rakennesuunnittelija. Näin toteutettiin myös CLT Access Matting –hankkeen levyjen suunnittelu. Tähän mennessä kaksi kertaa käyttötarkoituksen mukaisesti maastossa turvemaalla testatut A-sarjan levyt on suunnitellut rakennustekniikan DI Risto Airaksinen Lapin ammattikorkeakoulusta. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus sekä rakennesuunnittelusta että rakennesuunnittelun opetuksesta. CLT-materiaalin hän on tutustunut lähemmin viimeisen 10 vuoden aikana.

CLT:n ristiin liimaus lisää puisen rakenteen lujuutta. Ristiin liimaamalla levystä saadaan luja, jäykkä ja mittansa pitävä sekä ominaisuuksiinsa nähden kevyt kantava levy. Lujuuden säilymisen ja pitkäaikaisen keston kannalta on tärkeää, että metsäkoneella levyjen yli ajettaessa levyjä kulutetaan aina samalta puolelta. Taivutukselle rasitetun puolen pitäminen ehjänä lisää käyttökertoja. Toisin kuin rakennuksen vaakarakenteissa, taipuma ei aiheuta haittaa levyjen käytölle silloin, kun levyjä käytetään kulkuväylänä maan pinnassa. Levyt voisivatkin olla ohuempia ja ristiin laminoituja kerroksia voisi olla vähemmän, kuin hankkeessa testauksia varten valmistetuissa levyissä on. (Airaksinen 2022.)

Ajopinnan särkymisellä ei ole niin paljoa merkitystä. Kun toinen puoli on ehjä, pysyy vetorasituskin hyvänä. Siihen, kuinka paljon pintaa voi kuluttaa, kunnes levy on käyttökelvoton, on vaikea vastata vielä tässä vaiheessa. (Airaksinen 2022.)

Levyjen suunnittelu yhteistyössä koneyrittäjien kanssa

CLT-levyjen käyttöä ei ole tiettävästi tutkittu puunkorjuukäytössä, eikä tästä ollut käyttökokemuksia, joten oli tärkeää osallistaa mm. koneyrittäjät mukaan levyjen suunnitteluvaiheessa. Airaksinen määritteli levyjen suunnittelun kannalta ne tekijät, joihin saatiin Metsäkeskuksen järjestämissä keskusteluissa kommentteja levyjen käsittelyn asiantuntijoilta mm. metsäkoneyrittäjiltä ja puunjalostajilta.

Käyttötarkasteluissa tuli selvittää levyistä mm. seuraavia ominaisuuksia: ulkomitat, nostopisteet, levyjen väliset liitostoiveet, kuormitus, levyjen maksimipaino sekä kuljetukseen, nostoon ja asennukseen liittyvät toiveet. Huomioon piti ottaa myös metsäkoneen mitat ja rengasmäärät.

Levyjen rakennesuunnittelulle annettiin reunaehtoina seuraavat asiat:

• ajokoneen paino (20 tonnia kuorma päällä),
• levyillä saavutettava kulkuväylän minimileveys,
• ajokoneen kouran nostokapasiteetin määrittämä yksittäisen levyn maksimipaino sekä
• ajokoneen akseleiden etäisyyteen soveltuva ja yksittäisellä levyllä saavutettava etenemä.

Koneyrittäjien näkökulmasta oli tärkeää, että levyjen siirtämisen aikana koneen hytistä ei tarvitse poistua (Lindeman & Saloniemi 2021), jonka takia levyjen liitosmekanismeista sekä ylimääräisistä siirtovaijereista luovuttiin. Levyt tuli voida latoa kulkuväyläksi peräkkäin yksittäisinä, toisistaan irti olevina kappaleina ja niiden tuli kestää ajokoneen ja sen kuorman paino levyihin suunnitelluista kouran menevistä nostorei’istä huolimatta.

Airaksisen (2022) mukaan levyjen suunnittelu, käyttäjien toiveet on saatu toimimaan hyvin yhteen ja se näkyy ja levyjen toimivuutena käytännössä. CLT on kevyttä, mutta painoonsa nähden erittäin lujaa. Lisäksi se on valmistettu uusiutuvasta, hiilinegatiivisesta raaka-aineesta – puusta.

Levyt ovat tarkassa syynissä

Levyt raaka-aineena on pehmeä kotimainen kuusi. Hankkeessa tutkitaan, onko CLT-levyn kulutuskestävyys riittävää koneellisessa puunkorjuussa sekä tutkitaan ajouralle poikittain asennettavien CLT-levyjen vakautta ja vaikutusta maaperävaurioihin metsäkoneen alla. Metsäkoneen kulkunopeus sekä erilaiset tela- ja ketjuvaihtoehdot vaikuttavat levyjen pinnan kulutuskestävyyteen samoin CLT:n pintalamellin lautojen suunta ajosuuntaan nähden. Kaikki edellä mainitut seikat on otettava huomioon levyjen rakennesuunnittelussa.

Hankkeessa teetetyt levyt ovat syrjäliimattuja eli kaikilta kanteilta liimattuja. Tämä parantaa levyn kestävyyttä taivutettuna rakenteena ja tekee levystä stabiilin. B-sarjan levyissä lamellien suunta tulee olemaan levyn toisella puolella eri suuntaan kuin A-sarjan levyissä. Tällä tavalla voidaan verrata kulutuskestävyyttä lamellien suunnan perusteella. (Airaksinen 2022.)

Levyjen valmistamisesta rakennetekniseen analyysiin

A-sarjan levyt valmistettiin keväällä 2021, ja niitä päästiin testaamaan saman vuoden syksynä. Covid19-epidemiasta johtuen sahatavaran vienti sekä hinnat nousivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle ja tästä syystä B-laatuisia levyjä ei saatu valmistettua suunniteltuna ajankohtana. B-sarjan osalta kevät 2022 näyttää valoisammalta. Levyjen kulutuksenkestävyyttä ja lujuutta tutkitaan maastossa.

Hankkeen lopussa tehdään tarvittavat laboratoriotestit levyjen mahdollisten rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Rakenneteknistä analyysiä ja siinä tehtyjä havaintoja voidaan käyttää myöhemmin maastoon soveltuvien levyjen suunnittelutyössä. Se, kuinka paljon kosteus vaikuttaa CLT levyjen rakenteelliseen lujuuteen, selviää hankkeen käytettävyystutkimuksen ohessa. Selvittämällä monestiko levyjä voidaan käyttää ja millainen merkitys sahatavaran laadulla on niiden kestävyyttä ajatellen, saadaan selville myös levyjen hinta käyttökertaa kohti.

Kuluneita levyjä maan pinnalla.
Kuva 2: CLT-levyjen kulumista ajokertojen jälkeen. Harri Lindeman, Luke.
Hanketiedot

Lapin ammattikorkeakoulu päätoteuttajana vastaa hankkeen hallinnoista. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus, Digipolis Oy ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2020-31.3.2023 ja sitä rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Budjetti on 482 418 euroa, josta EU- ja valtionrahoituksen osuus on 385 934 euroa.

Lähteet

Airaksinen, R. 2022. Lapin ammattikorkeakoulu. Lehtorin haastattelu 15.2.2022.

Lindeman, H. & Saloniemi, A. 2021. CLT-levyjen käyttö pehmeiden maiden puunkorjuussa. Koneyrittäjä nro 8/2021, 20-21.
Sterling Solutions LLC 2022. TerraLam Cross-Laminated Timber Viitattu 19.2.2022 https://www.sterlingsolutions.com/.

Structurlam Mass Timber Corporation 2022. Intelligence in Wood, CLT Access Mats. Viitattu 20.2.2022. https://www.structurlam.com/about/.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Virtauksesta suvantoihin - kohtaava ja läsnä oleva johtaminen

16.2.2022



Kirjoittajien kasvokuvat, Helena Kangastie, Tuulikki Keskitalo, Maarit Tihinen ja Soili Vesterinen..
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin AMK Master School / hankkeen koordinaattori; Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Lapin AMK Master School /hankkeen asiantuntija; Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School / hankkeen asiantuntija; Soili Vesterinen, TtT, yliopettaja, Lapin AMK Master School/hankkeen asiantuntija

Taustaa

Pohjoisen johtamisen foorumi (POJOF) – hankkeessa päätavoitteena on rakentaa johtamisverkosto, jossa on mukana lappilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden edustajia. Tavoitteena on samalla kehittää johtamiskäytäntöjä siten, että osaamisen vahvistaminen luo tuottavuutta ja työhyvinvointia alueen yrityksiin.

Tavoitteiden saavuttamiseksi järjestetään erilaisia toimenpiteitä, kuten johtamisvalmennuksia, kehitetään johtamismenetelmiä ja jaetaan tietoa seminaarien avulla. Koulutusten ja erilaisten verkostoitumistilaisuuksien tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia liittyen johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin.

Virtaava johtaminen

Hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin lokakuussa 2021 hybriditilaisuutena. Seminaarin pääteemana oli Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin? Virtaavan johtamisen ymmärrämme toisaalta dynaamiseksi ja ajassa eläväksi, mutta samaan aikaan kohtaavaksi ja läsnäolevaksi. Virtaava johtaminen valikoitui teemaksi aikana, jolloin korona aiheuttaa epävarmuutta ja työn vaatimukset ja muutokset alituista kiirettä. Koimme, että johtamisessa on tärkeää pyrkiä tasapainoon dynaamisuuden ja toisaalta läsnäolon ja kiireettömyyden vaateiden kanssa.

Pohjoinen johtamisen foorumi hankkeen esite, jossa taustana on kaunis talvimaisema ja Lapin kartta.

Kuva 1. Pohjoinen johtamisen foorumi-esite.

Seminaarissa halusimme lähteä etsimään vastauksia tähän asettamaamme kysymykseen yhdessä keynote-puhujien, seminaariin valittujen panelistien sekä yleisön kanssa. Seminaarin kutsuttuja puhujia olivat toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki sekä innovaatio, designin ja johtamisen professori Alf Rehn. Panelisteina mukana olivat Värisilmä Oy:n toimitusjohtaja Matti Poikajärvi, Nordean toimipaikanjohtaja Maija Hokkanen, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander, Lapin amk:n yliopettaja Soili Vesterinen sekä Lapin yliopiston yliopistonlehtori ja johtamisen dosentti Pikka-Maaria Laine.

Miten Virtaava johtaminen olisi mahdollista – kuinka hidastaa virtaa ja luoda suvantoja?

Seminaarin asiantuntijoiden ja paneelikeskustelijoiden puheenvuoroissa tuli esille erilaisia näkökulmia ja tapoja ymmärtää virtaavaa johtamista. Eräs keskeinen viesti oli, että johtaminen toteutuu ja elää jatkuvassa muutoksessa. Virtaavan johtamisen toteuttamisen suuri haaste on, kuinka tehdä muutoksesta normaali olotila yritysten ja organisaatioiden arjessa. Jari Korkin mukaan ainoa pysyvä tila on muutos, jonka meistä luultavasti jokainen on tuntenut nahoissaan viime vuosina. Olennaista onkin kenties se, kuinka suhtaudumme muutoksiin.

Alf Rehnin keynote-puheenvuoro oli johtajuuskeskustelun näkökulmasta hyvin oivaltava ja toisaalta toivoa herättävä. Hänen mukaansa olemme jääneet kiinni loputtomien listojen laatimiseen johtamisen vaatimuksista ja hyvän johtajan piirteistä. Rehn käytti tässä osuvasti termiä Cosmo Management, jolla hän viittasi siihen, että etsimme tyypillisesti nopeita keinoja usein haasteellisten johtamisongelmien ratkaisuun. Aivan, kuten mekin etsimme helppoja ratkaisuja esimerkiksi parisuhteidemme ongelmiin Cosmopolitan-lehdestä. Tämän kaltainen ajattelu ja keskustelu on pitkälti perinteisen johtamistutkimuksen – ja keskustelun seurausta (Haslam, Reicher, & Platow, 2012).


Professori Alf Rehn luennoi Kööpenhaminasta etäyhteydellä Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin seminaarissa.
Kuva 2. Professori Alf Rehn luennoi Kööpenhaminasta etäyhteydellä. (Kuvan otti M. Berriot).

Virtaavan johtamisen edellytyksiä

Nykyään johtajuuden ymmärretään syntyvän mitä suuremmissa määrin vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteisöjen kanssa, jolloin toisessa kontekstissa hyväksi havaitut keinot eivät välttämättä toimi toisessa. Johtajuus siis rakentuu suhteessa aikaan ja paikkaan, ja näyttäytyy siten aina erilaisena. Tämän johdosta myös “kikkakolmosten” tarjoaminen on mahdotonta.

Rehnin mukaan johtajana on tärkeää myös ymmärtää, että ei koskaan riitä kaikille, vaan on osattava suhtautua armollisesti itseensä. Rehn kysyi: “Miten voisimme kehittää johtajuutta kohti armoa?”

Virtaava johtaminen edellyttää johtamisen ymmärtämistä johtamisosaamisen, toimintaympäristön ja arkityön kautta. Rehnin mukaan johtamisessa tulee välttää luokittelua hyvään ja huonoon johtamiseen, koska tällaisten luokittelun vaarana on irrota oikeasta johtamisen maailmasta. Kriteerit voivat asettaa johtamiselle ylisuuria vaatimuksia, joihin harva, jos kukaan, yltää. Vaatimukset voivat myös uuvuttaa ja estää luovuutta koko työyhteisössä.

Lopuksi hän muistutti, että vaikka ympärillä moni asia muuttuu, on myös paljon asioita, jotka johtamisessa eivät muutu. Johtajuuden näkökulmasta esimerkiksi toisten kuunteleminen, vuorovaikutus ja päätöksenteko ovat asioita, jotka johtajuudessa eivät ole vuosienkaan saatossa muuttuneet. On siis virtausta ja turbulenssia, mutta myös armoa ja suvantovaiheita.

Pohjoisen johtajien ja asiantuntijoiden näkemyksiä virtaavasta johtamisesta

Paneelikeskustelun osallistujat ja vetäjä Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin? seminaarissa.
Kuva 3. Paneelikeskustelu Virtaava johtaminen – Vastaus johtamishaasteisiin? seminaarissa. (Kuvan otti M. Pellikka).

Paneelikeskusteluun osallistui Lapin alueen johtajia ja johtamisen asiantuntijoita, jotka Jari Korkin johdolla pohtivat virtaavaa johtamista johtamistyön arjessa. Panelisteille virtaava johtaminen näyttäytyi dynaamisuutena sekä toisaalta arjen sujuvuutena. Toisaalta se nähtiin myös suvantoina, tai kenties osuvammin pyörteinä: toimiala ja toiminnan tavoitteet ovat pysyneet vuosia samana, mutta keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ovat muuttuneet. Toisin sanoen pyörteen keskellä oleva ydin on muuttumaton, vaikka ympärillä kuinka pauhaisi.

Panelistit totesivatkin, että kaaoksen hallinta ytimen ympärillä on johtamisen ydintä. Johtajan tehtävä on luoda turvallisuutta työyhteisöön muutoksen keskellä; erityisesti kriisiaikana kaipaamme usein vahvaa johtajuutta. Toisaalta muistutettiin myös kaikkien työntekijöiden vastuusta itsensä johtamisessa ja työyhteisön työhyvinvoinnin luomisessa.

Lopuksi

POJOF-hankkeen seminaari toteutettiin hybrinä yleisön pyynnöstä. Seminaarin suunnittelua varten teimme kyselyn Minkälainen olisi unelmiesi johtamisseminaari? Kyselyn tuloksia hyödynnettiin tämän seminaarin valmistelussa, joka palautteiden perusteella olikin onnistunut. Erityistä kiitosta saivat innostavat puhujat ja seminaaripaikka, joka tällä kertaa oli Kulttuurikeskus Korundi, Rovaniemellä.

Seminaarissa saavutimme mielestämme tavoitteemme eli pääsimme keskustelemaan johtajuuden ristiriidoista: läsnäolon vaateesta ja toisaalta jatkuvan muutoksen harjalla olemisesta. Uskomme myös, että osallistujat inspiroituivat ja kokivat huojennusta siitä, että johtajanakin voi ja tulisi olla armollinen itselleen. Johtamisen ja johtajuuden perustana on asiantuntijuus, joka pohjautuu osaamiseen, inhimillisyyteen ja armollisuuteen kaaoksen keskellä.

Lähteet:

Haslam, S. A., Reicher, S. D., & Platow, M. J. (2012). Uusi johtamisen psykologia. Gaudeamus: Tallinna.

Hankkeesta aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:
Kangastie, H. ja Vesterinen, S.2021. Osaamistarpeet johtamisen kehittämisessä Viitattu 2.6.2021.
Kangastie, H. ja Keskitalo, T.2021. Prosessiarviointia Pohjoisen johtamisen foorumin kehittämishankkeessa Viitattu 2.6.2021.
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä Viitattu 25.3.2021.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Lainsäädäntö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäjänä – Missä mennään?

3.2.2022



Kirjoittajan kasvot.
DI Henri Saarela työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa.

Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiselle on olemassa monenlaisia keinoja ja yhtä lailla myös haasteita. Yksi kokonaisuus, joka ohjaa vihreää kehitystä on lainsäädäntö. Suomen lainsäädäntö perustuu monilta kohdin EU:n lainsäädäntöön, joka pitää sopeuttaa kansalliseen lainsäädäntöön. Aina tämä ei ole ihan yksinkertaista.

Esittelen tässä kirjoituksessa jätteitä koskevan lainsäädännön keskeisimpiä viime- ja lähiaikojen muutoksia, jotka ovat tulleet esille SERI-hanketta toteuttaessani.

Jätelain muutos 2021

Uusi jätesäädöspaketti astui voimaan 19.7.2021. Uuden lain taustalla on vuonna 2018 EU:ssa hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpano Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskeiset tavoitteet liittyvät kiertotalouden perusasioiden edistämiseen: jätteen määrän vähentämiseen sekä uudelleen käytön ja kierrätyksen lisäämiseen. (Ympäristöministeriö 2021a)

Jätesäädöspaketti sisältää jätelain lisäksi myös uudistetut ympäristönsuojelu- ja kemikaalilait. Jätelakia täydennetään eri asetusten muutoksilla ja ne valmistellaan vaiheittain vuosien 2021 ja 2022 aikana. Laissa on mukana myös siirtymäaikoja eri kohtien käyttöönoton takarajoille. (Levinen & Kauppila 2021)

Yksi uuden jätelain keskeisimmistä asioista on erilliskeräysasteen (=eri jätelajien lajittelun, keräyksen ja hyödyntämisen tätä kautta) kasvattaminen. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää, tuotteiden loppukäytöstä aiheutuvaa jätettä tai tuotannossa (erityisesti palvelualoilla) syntyvää kotitalousjätteisiin verrattavia jätteitä (Tilastokeskus 2021a).
Erotuksena yhdyskuntajätteelle on taas teollisuusjäte, johon luetaan myös energiantuotannon ja kaivostoiminnassa syntyvät jätteet (Tilastokeskus 2021b).

Kaaviossa 1 on esitetty yhdyskuntajätteen tähän mennessä toteutuneita kierrätysprosentteja ja EU-pohjaiset tavoitteet lähitulevaisuudelle. EU-pohjainen tavoite kierrätysasteelle vuodelle 2020 oli 50 prosenttia, mutta joulukuussa 2021 päivitetty jätetilasto vuodelta 2020 osoitti kierrätysasteen olleen 42 prosenttia.
Pylväsdiagrammi kuvaan yhdyskuntajätteen kierrätyksen kehittymisen.

Kaavio 1. Yhdyskuntajätteiden toteutuneet kierrätysasteet (oranssilla) ja EU-pohjaiset tavoitteet (vihreällä). Mukaillen Levinen & Kauppila 2021 ja Tilastokeskus 2021c.

Keinoja jätelain tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteiden saavuttamiseksi uuteen jätelakiin on kirjattu asian edistämistä lisääviä toimia, jotka koskettavat eri tavoin sekä yksittäisiä kuluttajia, kuntia sekä alalla jätehuoltoalalla toimivia yrityksiä.
Uuden jätelain myötä jätteet pitää lajitella seitsemänä eri jätelajina (sekajäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, muovipakkaukset, lasipakkaukset sekä metallipakkaukset) kaikissa taajama-alueen asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. (Levinen & Kauppila 2021; Finncont 2021)

Siirtymäajaksi uuden lain mukaiseen lajitteluun ja erilliskeräyksen aloittamiseen on biojätteen osalta asetettu heinäkuu 2022 ja muille jakeille 2023 (Levinen & Kauppila 2021). Biojätteellä on nähty olevan suurin kierrätyspotentiaali ja sen keräyksessä on ollut paljon alueellista vaihtelevuutta.

Jätelakiin onkin kirjattu, että vuoden 2024 heinäkuusta lähtien biojäte tulee lajitella ja kerätä erikseen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevista kiinteistöistä, eli siis myös esim. omakotitaloista. (Lampinen T. 2021) Laissa on kuitenkin huomioitu myös mahdollisuus biojätteen hyödyntämiseen omassa käytössä ja tällöin erilliskeräysvelvoite poistuu. Lain soveltamiseen tällä tavoin riittää ilmoitusmenettely (Ympäristöministeriö 2021b).

Kaksoiskuljetusjärjestelmän ongelmallisuus

Uusi jätelaki muodostui poliittisesti kuumaksi aiheeksi erityisesti niin sanotun kaksoiskuljetusjärjestelmäkysymyksen takia. Se on ollut jo pitkän aikaa jätehuoltoalan toimijoiden mielipiteitä jakanut ja riitoja aiheuttanut asiakokonaisuus, johon liittyviä asioita on selvitelty myös oikeudessa.

Kaksoiskuljetusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa jätteiden keräys on voitu järjestää kahdella tapaa: joko kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana tai vaihtoehtoisesti kunta on voinut määrätä jokaisen kiinteistön hoitamaan asian itsenäisesti. Kaksoiskuljetusjärjestelmä on mahdollistanut tilanteen, jossa samalla asuinalueella on saattanut kiertää useita eri jätehuoltotoimijoiden ajoneuvoja keräämässä jätteitä, mikä ei ympäristömielessä ole tietenkään järkevää.

Kaksoiskuljetusjärjestelmän poistamisen kannattajat ovatkin enimmäkseen kuntien sekä jäteyhtiöiden edustajia. Säilyttämisen kannattajat ovat taas enimmäkseen yrityksien ja niiden etujärjestöjen edustajia, joista osa näkee pelkona muun muassa keskitettyjen kilpailutusten aiheuttamat haasteet kilpailutuksessa pärjäämiseen etenkin pienemmille kuljetusalan yrityksille. (Uusiouutiset 2020)

Uudessa laissa kaksoiskuljetusjärjestelmästä on nyt luovuttu osittain: kaikki muut kiinteistöistä kerättävät jätejakeet siirtyvät kunnan vastuulle, mutta sekajätteen kuljetuksesta jätetään edelleen mahdollisuus kiinteistönhaltijan päättää itse (Rusanen 2021).

SUP (Single-Use plastics) -direktiivi eli kertakäyttömuovidirektiivi

Oletko miettinyt, miksi muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä tai muovipinnoitteisia paperilautasia ei tahdo enää löytyä kaupoista? Kertakäyttökuppeihin on ilmestynyt pahoinvoivan kilpikonnan kuvan sisältävä varoitusmerkki, joka ilmaisee tuotteen sisältävän muovia. Kyse on EU-pohjaisesta SUP-direktiivistä, eli kertakäyttömuovidirektiivistä, jonka ensimmäiset kohdat astuivat voimaan kesällä 2021.

Direktiivin voimaan astumisen jälkeen muun muassa yllämainittuja tuotteita (muoviset kertakäyttöruokailuvälineet, muoviset kertakäyttölautaset / muovipinnoitteiset paperilautaset) ei saa enää saattaa markkinoille, mutta varastot saadaan käyttää loppuun.

Tiettyihin muovia sisältäviin tuotteisiin pitää lisätä joko itse tuotteeseen (kertakäyttöpahvimukit) tai tuotteen pakkaukseen yllä kuvattu varoitustarra tai painatus. (Lampinen N. 2021; Vainikainen & Tammivuori 2021) SUP-direktiivin ”tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.” (Ympäristöministeriö 2021c).

Direktiiviin pohjautuvia tulevia muutoksia kuluttajan kannalta

Vuonna 2024 direktiivissä astuu voimaan kohta, jonka mukaan kertakäyttöisiksi määriteltyjen muovisten juomapakkausten korkin pitää pysyä pullossa kiinni silloinkin, kun ne eivät ole pullon suulle kierretty. Tavoitteena on estää muovisten korkkien päätymistä luontoon.

Kertakäyttöisen muovisen juomapakkauksen koon ylärajaksi on määritetty direktiivissä kolme litraa. Asiaan on Suomessa jo alettu valmistella alan toimijoiden kesken teknistä standardia, jotta lain vaatimat tekniset muutokset pakkauksiin ja palautusjärjestelmiin saadaan toteutettua mahdollisimman helposti. (Ympäristöministeriö 2021c)

Lisäksi elintarvikepuolella pyritään vähentämään vuoteen 2026 mennessä kertakäyttöisiä pakkauksia. Elintarvikkeissa kertakäyttöisyydellä tarkoitetaan sellaisten yhden annoksen sisältävien ruokien pakkauksia, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan ilman mitään jatkojalostusta. (Ympäristöministeriö 2021c)

Onko 300 gramman jogurttipurkki sellainen? Tai 300 gramman nakkipaketti? Entä lämpökaapista napattu reilun puolen kilon painoinen lämmin lasagne? Toisaalta laki ei kuitenkaan kosketa kertanautittavaksi tarkoitettuja tuotteita, jos ne myydään osana monipakkausta (Ympäristöministeriö 2021c).

Betonin End-of-Waste -asetus

Jäte on termi, jota arkikielessä käytetään kuvaamaan jotain, joka on hyödyntämiskelvotonta. Tämän lisäksi jäte on myös lainsäädännöllinen termi. Jäte on laissa määritelty seuraavasti: ”jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä" (Finlex 2021a). Kun jokin aine tai esine on lainsäädännöllisesti määritelty jätteeksi, koskevat sitä tiukemmat vaatimukset (esim. ympäristölupa) jatkohyödyntämisen suhteen, kuin ilman jätestatusta (Salminen 2020).

Ja juuri tähän betonille kaavailtu End-of-Waste -asetus nimensä mukaisesti tähtääkin: jätebetonin jätteeksi luokittelun päättymiseen lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Jätebetonilla tarkoitetaan yleensä rakennusten purkamisesta syntyvää betoniainesta sekä betonin tuotannossa ja työmailla syntyvää ylijäämäbetonia (Huurtomaa 2021).

Nykyisellään jätebetonia käytetään yleisesti maarakennuksessa niin sanotun MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) nojalla: tämän kaltaisessa jätebetonin hyödyntämisessä ei tarvita erillistä ympäristölupaa, vaan ilmoitusmenettely riittää, kunhan asetuksen tietyt edellytykset käytölle täyttyvät (Ympäristö.fi 2021) MARA-asetus astui voimaan vuonna 2018 ja sen päätarkoituksena on edistää eräiden jätelajien, mukaan lukien betoni, hyödyntämistä maarakentamisessa (Finlex 2021b).

Asetuksella lisää mahdollisuuksia jätebetonin hyötykäyttöön

Betonille tulossa olevan End-of-Waste asetuksen voidaan ajatella olevan ikään kuin jatkumoa kiertotalouden edistämiselle tässä suhteessa. Kun jätebetonilta poistetaan jätestatus, sitä voidaan kohdella samoin kuin mitä tahansa ei-jätepohjaista tuotetta (Salminen 2020).

Tällöinkin jätepohjaisen betonin pitää tuotteena täyttää samat laadulliset vaatimukset kuin ei-jätepohjaisen betonin (Salminen 2020). Erityisesti End-of-Waste -asetuksen on ajateltu edistävän jätebetonin hyödyntämistä uusiobetonin raaka-aineena luonnonkiviaineksen tilalla, mikä on tähän mennessä ollut Suomessa vähäistä. Jätebetonin hyödyntämisestä uusiobetonin raaka-aineena on kuitenkin tehty tutkimuksia ja tulokset ovat olleet lupaavia (Huurtomaa 2021).

Esimerkiksi Saksassa uusiobetonin käyttöä on pilotoitu paljon ja joissakin julkisissa rakennushankkeissa jo edellytetään uusiobetonin käyttöä (Asp 2020). Betonin End-of-Waste asetus on tällä hetkellä EU-komission ennakkonotifiointimenettelyssä ja sen on tarkoitus astua voimaan Suomessa keväällä 2022 (Ympäristöministeriö 2021d).

Yhteenveto

Yllä oleva oli hyvin tiivis paketti isoimmista lähi- ja viimeaikojen muutoksista jätteisiin liittyvän lainsäädännön osalta. Kuten tekstistä käy ilmi, jätelainsäädäntöön liittyvät asiat eivät aina ole yksinkertaisia tai yksiselitteisiä.

SUP-direktiivi on saanut kritiikkiä erityisesti pakkausalan toimijoilta: direktiiviä on arvosteltu muun muassa sen huonosta valmistelusta sekä siitä, että asiaan liittyviä sidosryhmiä ei ole kuunneltu tarpeeksi direktiivin valmistelussa. Direktiivin perimmäisiä päämääriä pidetään kuitenkin hyvinä ja tärkeinä. (Säilä 2021; Välimäki 2021)

Eri osapuolien kuunteleminen on tärkeää ja lakien valmisteluihin on syytä käyttää tarpeeksi aikaa, jotta laeista saadaan tarkoituksenmukaisia suhteutettuna siihen, mikä niiden perimmäinen tarkoitus on. Vuorovaikutuksen tärkeyttä eri sidosryhmien välillä ei voi tässäkään asiassa korostaa liikaa: se on avainroolissa, kun Suomea viedään kohti hiilineutraaliutta vuodeksi 2035.

SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke

Lainsäädännön muutokset heijastuvat myös SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeen teemoihin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Meri-Lapin aluetta resurssiviisauden ja vähähiilisyyden teemoilla tarkoituksena muodostaa alueesta näiden teemojen edelläkävijäseudun. Hanke on keskittynyt erityisesti elintarvike- ja rakennusalan resurssiviisauden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kehittämiseen.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 353 690 €, josta Lapin liiton myöntämän EAKR-rahoituksen osuus on 282 952 euroa. Hankkeen kesto on 1.1.2020-30.4.2022. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021) Hankkeen toteutuksessa isossa roolissa ovat olleet Meri-Lapin toimijoiden kanssa toteutetut pilotit, joissa on toteutettu hankkeen teemojen mukaisia kehitystoimenpiteitä.

Rakennusalan SERI-piloteissa on noussut esille erityisesti betonin End-of-Waste -asetus, joka voi tarjota purkubetonille uusia hyödyntämiskohteita ja näin edesauttaa sen paikallista, resurssiviisasta hyödyntämistä. Elintarvikealan resurssiviisauden ja kiertotalouden kehitystä edistää omalta osaltaan muovipakkausten erilliskeräyksen laajeneminen taajama-alueella kaikkiin vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöihin.

Yritykset voivat omalta osaltaan olla mukana edistämässä asiaa suunnittelemalla pakkaukset helposti kierrätettäväksi ja vähentämällä muovien käyttöä SUP-direktiivin mukaisesti. Meri-Lapin alueella Rönkä on ollut edelläkävijä asiassa: se muutti muovipakkauksensa täysin kierrätettäväksi vuonna 2019 (Rantamartti 2019).

Kemin kaupunki palkitsi yhtiön myöntämällä sille Vihreä teko -tunnuksen, joka myönnetään erityisen ympäristöystävällisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta (Rantamartti 2019) Toivotaan, että jatkoa seuraa myös muiden yritysten osalta, kun kierrätyksestä tehdään lainsäädännön kautta entistä helpompaa kansalaisille.

Hankkeen kuvastoa ja rahoittajien logot.
Kuva 1. SERI - Resurssiviisas Meri-Lappi -hanke.

Lähteet:

Asp, E. 2020. Uusiobetonin käyttö rakentamisessa. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119173/AspEmmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Huurtomaa, S. 2021. Betonin uusi elämä. Xamk Read. Saatavilla: https://read.xamk.fi/2021/metsa-ymparisto-ja-energia/betonin-uusi-elama/

Finncont. 2021. Uusi jätelaki – miten voit valmistautua?. Finncont. Saatavilla: https://www.finncont.com/fi/ajankohtaista/kaikki/274-uusi-jaetelaki-miten-voit-valmistautua

Finlex. 2021a. Jätelaki. Finlex. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646

Finlex. 2021b. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170843

Lampinen, N. 2021. SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea. Pamark. Saatavilla: SUP-DIREKTIIVI – Miten se tulee muuttamaan asiakkaidemme arkea - Pamark

Lampinen, T. 2021. Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää. Molok.com. Saatavilla: https://www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hanketietokanta. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi. Saatavilla: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000065

Levinen, R. & Kauppila, J. 2021. Jätelainsäädännön muutoksia. Ympäristöministeriö. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T1_1-2021-Riitta-Levinen-ja-Jussi-Kauppila.pdf

Rantamartti, T. 2019. Kemi myönsi Vihreä teko -tunnukset muovin kierrätykseen panostaneille yrityksille. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11060057

Rusanen, J. 2021. Jätelakiuudistuksen pääasiallinen sisältö kunnallisen jätehuoltoyhtiön näkökulmasta. Salpakierto Oy.

Saatavilla: https://docplayer.fi/217940959-Tervetuloa-tulevia-jatekuljetusten-hankintoja-koskevaan-markkinavuoropuhelutilaisuuteen-tilaisuus-alkaa-klo-14.html

Salminen, J. 2020. Betonijätteen EoW-asetus. CIRCVOL-hanke. Saatavilla: https://circvol.fi/wp-content/uploads/2020/05/Salminen_010420_esitysmateriaali.pdf

Säilä, A. 2021. SUP-direktiivi, pakkaukset ja lainsäädännön muutos. Suomen Pakkausyhdistys ry. Saatavilla: https://jatehuoltoyhdistys.fi/wp-content/uploads/2021/10/T4_1_-Antro-Saila-SUP-direktiivi-pakkaukset-ja-lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6n-muutos.pdf

Tilastokeskus. 2021a. Yhdyskuntajäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/yhdyskuntajate.html

Tilastokeskus. 2021b. Teollisuusjäte. Tilastokeskus. Saatavilla: https://www.stat.fi/meta/kas/teollisuusjate.html

Tilastokeskus. 2021c. Jätetilasto. Tilastokeskus. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/jate/tie.html

Uusiouutiset. 2021. Hallitus: kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Uusiouutiset. Saatavilla: https://www.uusiouutiset.fi/hallitus-kuljetusten-kaksoisjarjestelma-sailyy/

Vainikainen, A & Tammivuori, H. 2021. Kertakäyttömuoveja ehkäisevä direktiivi voimaan heinäkuussa. Kehittyvä elintarvike. Saatavilla https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/lainsaadanto/kertakayttomuoveja-ehkaiseva-direktiivi-voimaan-heinakuussa/

Välimäki, M. 2021. SUP-direktiivin toimeenpano etenee – lisää velvoitteita vielä tulossa. Saatavilla: https://verkkolehti.rinkiin.fi/sup-direktiivin-toimeenpano-etenee-lisaa-velvoitteita-viela-tulossa#401e0acc

Ympäristöministeriö. 2021a. Jätesäädöspaketti. Saatavilla: https://ym.fi/jatesaadospaketti

Ympäristöministeriö. 2021b. Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä. Saatavilla: https://ym.fi/-/usein-esitetyt-kysymykset-jatteiden-erilliskerayksesta-kiinteistoilla

Ympäristöministeriö. 2021c. Usein kysyttyjä kysymyksiä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevasta direktiivistä. Saatavilla: https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk

Ympäristöministeriö. 2021d. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen etenee. Saatavilla: https://ym.fi/-/betonimurskeen-jatteeksi-luokittelun-paattyminen-etenee

Ympäristö.fi. 2021. Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa. Ympäristö.fi. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/ysln_kertaluonteisen_toiminnan_ilmoitusmenettely/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Matkaopas SOTETIElle

31.1.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
FT Jari Sarja ja HTT Sirkka Saranki-Rantakokko toimivat yliopettajina Lapin ammattikorkeakoulun Master Schoolissa.

Vuoden vaihteessa päättyneen Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeen tarkoituksena oli vastata sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen. Sen taustalla nähtiin olevan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos, jossa keskeisiksi tekijöiksi nimettiin digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, väestörakenteen muutos ja niukkenevat resurssit. Hanke oli suunnattu korkeakoulujen henkilöstöille, ja erityisesti sote-alalla toimiville ammattilaisille ja organisaatioille.

Hankkeen päätavoitteena oli edistää muutostekijöiden edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista. Tähän pyrittiin seuraavien työpakettien avulla:

1) sote-geneeristen osaamisten määrittely ja tulevaisuuden tarpeet,

2) opintojaksojen kartoitus olemassa olevista verkko-opinnoista,

3) asiakas- ja palveluohjauksen (ASPA) määrittely, tarve- ja nykytilaselvitys,

4) hanketuotoksia esittelevä Sotetie-sivusto, hakukone sote-alan jatkuvan oppimisen opintoihin ja rajapinta opintopolku.fi -palveluun ja

5) jatkuvan oppimisen (JO) nykykäytänteiden ja tulevaisuuden tarpeiden selvitys ja analyysi.

Hanke toteutettiin ESR tuella ja sen kokonaiskustannusarvio oli 1,8 milj. euroa. SOTETIEtä raivattiin 16 ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston voimin (kuva 1). Työhön osallistui 27 asiantuntijaa. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Savonia ammattikorkeakoulu yhteistyössä työpaketeista vastaavien ammattikorkeakoulujen kanssa, joita olivat JAMK, XAMK, Laurea, UEF (Itä-Suomen yliopisto). Lapin ammattikorkeakoulu osallistui työpaketin 5 toimintaan.


19 toimijan ja rahoittajan logot.
Kuva 1. SOTETIE-hankkeeseen osallistuneet tahot.

Matkaopas SOTETIElle kertoo SOTETIE-hankkeen tuotoksista. Artikkeli on tarkoitettu sote-alan opettajille jatkuvan oppimisen suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen tueksi. Matka on hyvä alkaa tutustumalla Sotetie.fi -sivustoon. Siellä kannattaa tutustua etenkin sote-alan yhteisiin osaamisiin ja arviointipysäkkiin. Kaiken kaikkiaan sivustoon on kerätty Sotetie-hankkeessa tuotettua materiaalia ja niiden pohjalta laadittuja yhteenvetoja ja tiivistelmiä. Hankkeen tuotoksista laaditut artikkelit on puolestaan koottu kaksiosaiseen julkaisuun SOTETIE – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Linkit julkaisun osiin 1 ja 2 löytyvät tämän kirjoituksen lähdeluettelosta.

Katsaus Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta -hankkeen artikkeleihin

Tätä artikkelia varten loimme taulukkotyökalun, jonka avulla lukija pääsee helposti käsiksi SOTETIE-hankkeen blogisivustolla julkaistuihin artikkeleihin. Linkkien teon mahdollistamiseksi otimme sivustolta mukaan vain artikkelit, jotka ovat löydettävissä myöhemmin julkaistusta hankkeen kokoomateoksesta.

Kokoomateos sisältää kaksi osaa, jotka ovat julkaistu e-kirjana loppuvuodesta 2021. Se, että e-kirja jaettiin kahteen osaan, kertoo hankkeen aikana tehtyjen kirjoitusten suuresta märästä. Hankkeessa syntyi myös muualla julkaistuja artikkeleita mutta ne on jätetty tämän artikkelin tarkastelun ulkopuolelle.

Taulukkotyökalu apuna artikkelien teemoittelussa

Taulukkotyökalun avulla saimme teemoitettua ja tiivistettyä Sotetie -blogisivuston artikkelit. Koska taulukko muodostui pitkäksi, puhummekin mieluummin työkalusta. Koostimme taulukon siten, että luokittelimme artikkelit aiheensa mukaisesti muutamaan ylätason teemaan. Nämä teemat löytyvät taulukon ensimmäisestä sarakkeesta. Alkuperäiset artikkelit julkaistiin hankkeen kotisivuilla kuukausittain, ja tämä julkaisuajakohta löytyy taulukon toisesta sarakkeesta. Samassa kuussa julkaistut artikkelit on eroteltu toisistaan kirjaimilla (a, b ,c jne.). Artikkelin otsikko ja kirjoittajien nimet löytyvät kolmannesta ja neljännestä sarakkeesta. Tuloksissa yksittäiseen artikkeliin viitattaessa käytetään tekstin tiivistämisen takia vain julkaisuajankohdan tunnusta (esim. 4/2020 d). Taulukossa jokainen julkaisu esitetään omalla rivillään, ja ne ovat julkaisujärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan, ei teemajärjestyksessä. julkaistujen artikkelien aiheista syntyneet teemat olivat:

  • Työelämän osallistaminen (sinisellä värillä taulukossa)
  • Jatkuvan oppimisen koulutus (JOK, mustalla värillä taulukossa)
  • Sotealan osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet (vihreällä värillä taulukossa)
  • Koulutuksen vaikuttavuus (punaisella värillä taulukossa)

Tähän artikkeliin on analysoitu näiden neljän teeman alle kuuluvia artikkeleita, ja ne on värikoodattu yllä esitetyn kaltaisesti myös taulukkotyökaluun. Hankkeen hallintoa ja koordinointia käsittelevät kirjoitukset on merkitty taulukkoon mustalla. Ne eivät sisällä sote-koulutuksen kehittämiseen liittyviä näkökulmia, joten ne on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Työelämän osallistaminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen

Sotetie.fi -sivustolla todetaan jatkuvan oppimisen koulutuksiin kuuluvan avoimen ammattikorkeakoulujen opinnot, YAMK-koulutukset, henkilöstöjen täydennyskoulutukset ja erikoistumiskoulutukset. Käsittelemiemme artikkelien mukaan opiskelijat hakeutuvat jatkuvan oppimisen koulutukseen monestakin syystä. Näiksi mainitaan esimerkiksi oman työhyvinvoinnin lisääminen, halu siirtyä kokonaan uudelle toimialueelle, tyytymättömyys nykyisiin työolosuhteisiin ja työnantajan kehotus lisäopintoihin. Yleisimpänä syynä hakeutumiselle nähdään kuitenkin olevan organisaation, yhteisön ja /tai yksilön osaamisen ylläpito, vahvistaminen tai uudistaminen (3/2021 c).

Sote-alan koulutuksia tarjoavat paitsi eri asteiset oppilaitokset myös monet yksityiset palveluntarjoajat. Tarjonta nähdään pirstaloituvan eri tahoille kuten julkisella sektorilla toimiville oppilaitoksille ja korkeakouluille tai yksityisille kouluttajille (3/2020 c, 3/2021 g). Koulutusten hankinta todetaan tapahtuvan niukkenevin resurssein ja koulutusvalintojen antia seurataan esimerkiksi sairaanhoitopiireissä monilla mittareilla (10/2021 d).

Analysoimissamme artikkeleissa oli paneuduttu erityisesti erikoistumiskoulutuksiin, joiden suunnittelun edellytyksenä on työelämäyhteistyö. Artikkelien mukaan ammattikorkeakouluissa tarjotaan 16 erilaista sote-alan erikoistumiskoulutusta (katso taulukko, artikkeli 5/2020 a). Näiden lisäksi esitettiin tarve kuudelle uudelle erikoistumiskoulutukselle. Niitä olivat perhe- ja perhehoitotyön-, gerontologisen työn-, vammais- ja kehitysvammatyön-, kriisi- ja traumatyön-, sosiaalisen kuntoutuksen-, lastensuojelun laitostyön- ja tulevaisuuden sote-keskuksen toiminnan erikoistumiskoulutus. Näistä kustakin oli laadittu oma artikkelinsa ja ne ovat merkitty taulukkoon koodeilla 4/2021 b, 4/2021 c, 4/2021 d ja 4/2021 e.

Sotealan osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeet

Käsittelemiemme artikkelien mukaan SOTETIE-hankkeessa aktivoitiin sote-alan edustajia tuottamaan tietoa alan osaamisesta ja osaamistarpeista (2/2020 b). Työpajoihin osallistuneet ja kyselyihin vastanneet olivat organisaatioiden edustajia ja työnantajia eri puolilta Suomea. Esimerkiksi työnantajille suunnatun kyselyn tuloksissa nousi esille tarve mielenterveystyön, asiakas- ja palveluohjauksen ja lastensuojelutyön osaamisen vahvistamiselle. Nämä ja muut kyselyn tuotoksena tunnistetut osaamistarvealueet löytyvät artikkelista 3/2020 a. Kyseisistä artikkeleista selviää myös esihenkilöiden keskeinen rooli osaamistarpeiden tunnistamisessa ja se, että esihenkilöille suunnattua koulutusta tähän työhön on vaikea löytää (3/2020 b).

Korkeakoulujen sote-koulutuksia koskevan tiedon lisäämiseksi hankkeessa on tuotettu sotetie.fi -sivusto. Sen avulla pyritään helpottamaan erityisesti yhteiseen osaamiseen liittyvien opiskelumahdollisuuksien löytymistä (4/2021 e). Sivusto tarjoaa myös Lapin amk:lle mahdollisuuden lisätä tietoa omista koulutuksistaan ja näin edistää omalta osaltaan sote-alan korkea-asteen koulutuksien saavutettavuutta ja näkyvyyttä.

Koulutusten vaikuttavuuden arviointia

SOTETIE-hankkeessa kerätyn tiedon mukaan uusia koulutuksia suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon myös koulutuksen vaikuttavuus. Koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta tulisikin pohtia jo ennen kolutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen päätyttyä. Koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus ilmenivät myös eri tavoin, kun niitä tarkasteltiin opiskelijan, työnantajan tai kouluttajan näkökulmista.

Koulutuksen vaikuttavuutta hankkeessa on kuvattu yleisellä tasolla artikkeleissa 12/2019 a, 12/2019 b, 6/2020 d ja 11/2020 a. Sitä on tutkittu myös alueellisesta näkökulmasta. Lisäksi artikkeleissa on pohdittu vaikuttavuuden ennakointia eli vaikuttavuuden käsittelyä jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa (12/2020 b). Aihetta tarkastellaan myös koulutuksen aikana (1/2021 a, 3/2021 b). Koulutuksen jälkeistä vaikuttavuuden arviointia pidetään puolestaan tärkeänä tekijänä kuvattaessa koulutuksen merkitystä eri tasoilla ja eri tahoille (12/2020 a).

LÄHTEET:

Arell-Sundberg M., Holvikivi J., Laanterä S., Ritsilä J., Säilä T. & Tikkanen P. (2021). SOTETIE – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Osa 1. Yhteiset osaamiset. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 9/2021. Saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113057997.

Järvelä T., Myllymaa T., Nieminen M., Puska A., Helminen J., Markkanen U., Säilä T., Kantola T., Ranta L., Saranki-Rantakokko S. & Tikkanen P. (2021). SOTETIE - Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. osa 2. jatkuva oppiminen. Saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761719

SOTETIE-hanke (2021). www-sivut (sekä siellä julkaistut artikkelit). Saatavilla: blogi.savonia.fi/sotetie.

Tikkanen P. (2020). Kutsu osallistumaan sosiaali- ja terveysalan jatkuvan oppimisen kehittämiseen korkea-asteella. Viitattu 16.8.2021. Saatavilla: blogi.savonia.fi/sotetie.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Työoikeuden osaamisella on merkitystä

28.1.2022



Tia Lämsän kasvokuva.
OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Olemme valitettavasti saaneet viime aikoina lukea, että tavanomaisissa nuorten ensimmäisissä työpaikoissa on monesti haasteita johtamisen eri osa-alueilla. Välillä työpaikoilla näyttää tapahtuvan selvästi jopa työlainsäädännön rikkomuksia, olivatpa nämä sitten tahallisia tai tahattomia.

Kukaan tuskin on voinut välttää syksyn 2021 Hesburger -keskustelua ja sen vanavedessä seuranneita muita nostoja pikaruoka-alalta. Myös Espresso House on noussut valitettavaan julkisuuteen muun muassa työolojensa vuoksi. Ilmiö on erittäin huolestuttava. Ehkäpä yrityksissä joissain tilanteissa luotetaan myös siihen, että nuoret eivät tunne oikeuksiaan tai eivät uskalla niitä puolustaa.

Koulutuksella osaamista ja oikeuksien tuntemista

Meillä Lapin ammattikorkeakoulussa koulutetaan liiketalouden koulutusohjelmassa tulevaisuuden tradenomeja työelämään. Vastuullisuusnäkökulmasta on olennaista, että myös työelämän pelisäännöt tulevat tutuksi näille tuleville työntekijöille, asiantuntijoille ja esimiehille.

Oltiinpa työelämässä missä roolissa tahansa, on jokaisen syytä tuntea siihen liittyvän oikeudelliset perusperiaatteet. Siksi opinnoissa käydään läpi työoikeudellisia perusteita ja näin pyritään istuttamaan tiedonjanon siemen myös näiltä osin opiskelijoiden mieleen.

Tarkoituksena on, että toimiessaan myöhemmin työelämän kentällä, valmistuneilla on ymmärrys myös työlainsäädännön merkityksestä ja osaaminen sen soveltamiseen eri tehtävissä. Lisäksi he tietävät, mistä asioista pitää ottaa selvää ja mistä tietoa löytyy, kun pohditaan miten työelämässä missäkin tilanteessa toimitaan. Luonnollisesti myös työelämän pelisäännöt ja vastuut myös työntekijäroolissa on erittäin tärkeää osata.

Opintojakson oppimispäiväkirjoista saankin lukea, kuinka omaan työsopimukseen, oman alan työehtosopimukseen ja yleisestikin lainsäädäntöön on kiinnitetty opintojen jälkeen paljon enemmän huomiota kuin aiemmin. Osa on jopa ensimmäistä kertaa lukenut oman työsopimuksensa huolella läpi. Samoin on ollut ihanaa lukea, miten opiskelijat kokevat nyt voivansa keskustella aiheista työkavereidensa kanssa.

Mielenkiintoisia ovat olleet myös kommentit, että luennoilla käytyjen keskustelujen perusteella osa opiskelijoista on uskaltanut ottaa keskusteluun myös oman palkkauksensa ja palkkauksen periaatteet. Tässä varmasti tukena on ollut nimenomaan kanssaopiskelijoiden kokemukset ja pohdinnat palkkauksen perusteista.

Työoikeudellisen osaamisen taso vaihtelee paljon

Opintojaksoja pitäessäni ja monissa muissakin eri keskusteluissa olen huomannut, että perustietämys työsopimuslain (55/2001) määrittämistä työsopimuksista, työsuhteen määräaikaisuuksien perusteista, palkanmaksusta ja vuosilomalain (162/2005) määrittämistä lomapäivistä on hyvin vaihtelevaa. Samoin esimerkiksi työaikalain (872/2019) säädökset eivät ole aina tuttuja, eikä näin omista oikeuksista osata pitää kiinni. Myös työehtosopimusten merkitys ja niiden rooli suhteessa lainsäädäntöön on välillä hämärää.

Sama osaamisvaje on todettu korkeakouluopiskelijoiden työelämätietoa selvittävässä raportissa vuodelta 2012, jossa todettiin, että jo tuolloin ammattikorkeakouluopiskelijat kaipasivat enemmän tietoa työelämän lainsäädäntöä ja työsopimuksia koskevaan työelämätietouteen. (Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – katsaus nykytilaan ja tarpeisiin (helsinki.fi) 2012, s. 19.)

Voin hyvin todeta, että osalla opiskelijoista osaaminen aiemmin mainituista perusasioista on ennen opintojakson alkua jopa olematonta. Saati kun puhutaan tasa-arvolaista (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986), yhteistoimintalaista (334/2007) tai yhdenvertaisuuden periaatteista (yhdenvertaisuuslaki 1325/2014) työelämässä. Monista edellä mainituista osa ei ole koskaan edes kuullut. Sama pätee valitettavasti laajemminkin; työelämässä toimivatkaan eivät läheskään aina tiedä näistä asioista juuri mitään.

Toisaalta yhteistoimintalaki tarkoittaa monille vain ja ainoastaan irtisanomislakia. Onhan se juuri se yhteys, missä yhteistoimintalaista monesti julkisuudessa kuulemme. Todellisuudessahan lain merkitys on paljon laajempi ja vielä tämän vuoden alusta lähtien se on yhä enemmän jatkuvaan vuoropuheluun kannustava laki. Siksi onkin hyvä, että nämä lait käydään läpi erilaisine sovellusesimerkkeineen opintojakson aikana.

Toki monella työelämän kokemusta omaavalla saattaa olla hyvin vahva osaaminen ainakin työlainsäädännön osalta, mutta myös monesta muusta lainsäädännön osa-alueesta. Monesti tunneilla syntyykin mielenkiintoisia keskusteluja työelämän kokemuksista ja niiden peilaamisesta lainsäädäntöön ja erilaisiin työehtosopimuksiin sekä erilaisiin oikeustapauksiin. Nämä vertaiskeskustelut ovat todella hedelmällisiä ja näistä opiskelijat kokevat saavansa todella paljon. Myös opettajan näkökulmasta ne ovat opintojaksojen innostavaa antia.

Hyvä esimerkki runsaasti keskustelua nostavasta asiasta on laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely on lain perusteella hyvin rajoitettua. Kuitenkin tunneilla kuulee valitettavan paljon esimerkkejä siitä, miten tätä rikotaan edelleen yleisesti. Pahimmillaan jopa sairauslomaan oikeuttavat todistukset jäävät muiden työntekijöiden nähtäville. Näiden asioiden osaamista pitäisi ehdottomasti tuoda vahvasti kaikkeen esimiestyöhön.

Työlainsäädännöllä on merkitystä kaikille

Kokonaisuutena voi todeta, että työoikeudellisten kokonaisuuksien opettaminen on todella tärkeää. Jos näitä tietoja ei viimeistään tutkintoon johtavassa koulutuksessa käydä läpi, missä niihin liittyvien perusasioiden osaaminen otetaan haltuun?

Moni opintojaksoni opiskelija on todennut, että työoikeudelliset asiat ovat äärimmäisen tärkeitä ja että niitä soisi opiskeltavan enemmänkin ja käytävän läpi tarkemmin myös esimerkiksi toisen asteen opinnoissa. Tätä samaa olen miettinyt itsekin kuluneen syksyn aikana. Omista oikeuksista ei taatusti osata pitää kiinni, jos niitä ei edes tunneta.

Myös esimiestyössä on tärkeää tuntea työntekijöiden ja työnantajien vastuut, velvoitteet ja toisaalta myös oikeudet. Kukapa haluaa päästä julkisuuteen sillä, että omassa organisaatiossa ei toimita lakien ja sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, vaan selviä rikkeitäkin ilmenee. Valitettavasti tätä tapahtuu ilmeisesti edelleen todella paljon.

Työturvallisuuslain (738/2002) vaatimuksetkaan eivät aina ole kunnossa. Monista opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista nousee esiin, että esimerkiksi häirintää ja epäasiallista kohtelua työpaikoilla edelleen esiintyy, vaikka näiden epäkohtien poistaminen lainsäädännön tasolla on määritelty työnantajan tehtäväksi.

Kun puhutaan hyvästä johtamisesta, näkisin, että kaiken perustana on toimia erilaisten velvoittavien säädösten mukaisesti. Hyvä henkilöstöjohtaminen rakentuu sen pohjalle ja jos pohja ei ole kunnossa, ei toimivaa organisaatiotakaan voi rakentaa.

Perusteiden on oltava kunnossa, lainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia on noudatettava. Tästä ei voida tinkiä missään tilanteessa. Tämän jälkeen tulevat toimenpiteet, joilla henkilöstö saadaan viihtymään ja kokemaan organisaatio omakseen ja lisäämään työhyvinvointia. Tähän toki tarvitaan myös paljon muutakin kuin pelkkää säädösten noudattamista.

Lähteet:

Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – katsaus nykytilaan ja tarpeisiin 2012, Ykkösketju -hanke 1/1/2012. Saatavilla: Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – katsaus nykytilaan ja tarpeisiin (helsinki.fi)

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 33 34 35Seuraava