kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Opiskelijat toivovat lisää virtuaalitodellisuutta opetukseen

15.8.2022



Piia Ailinpietin kasvot.
Insinööri (YAMK) Piia Ailinpieti työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä ja KuTOMo -hankkeen projektipäällikkönä.

Rahoittajien logot vierekkäin.

KuTOMo-hankkeessa  kehitetään kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutukseen 45 opintopisteen laajuisia teollisuuden kunnossapidon opintoja. Kunnossapidon osaamisen kasvattamisen lisäksi kehitystyössä selvitetään, miten koulutuksen toteuttamista voisi uudistaa uusien teknologioiden avulla lisäämällä esimerkiksi virtuaalitodellisuutta opetukseen.

Virtuaalitodellisuus motivoi oppijaa

Virtuaalitodellisuusteknologioiden mahdollisuuksista opetuksessa ja oppimisessa löytyy useita artikkeleita yli 5 vuoden ajalta. Tutkimuksista käy ilmi erityisesti virtuaalitodellisuuden hyödyt ja mahdollisuudet, mutta myös riskit. Tutkimukset osoittavat, että virtuaalitodellisuudella voidaan motivoida opiskelijaa oppimiseen ja osallistumaan opetukseen. Teknologia voi tukea opiskelijan reflektiota oppimaansa asiaa kohtaan.

Virtuaalitodellisuus on hyvä lisätyökalu opetuksessa muiden opetusmenetelmien lisänä. (Puranen 2019, 26.) Opetushallituksen vuonna 2021 julkaisema Virtuaalitodellisuus oppimisessa -opas on kattava kokonaisuus, joka on suunnattu opettajille varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen saakka. Oppaaseen koostetuista tiedoista hyötyvät myös ammattikorkeakoulussa työskentelevät asiantuntijat sekä opettajat. Opas avaa virtuaalitodellisuuden peruskäsitteet (alla). Oppaaseen on koottu esimerkkejä virtuaalitodellisuusteknologian mahdollisuuksia opetuksessa. (Hemminki-Reijonen 2021.)

Sanastoa

 XR Extended Reality
 kattokäsite kaikille
 VR Virtual Reality
 virtuaalitodellisuus
 AR Augumented Reality
 lisätty todellisuus
 AV Augumented Virtuality
 lisätty virtuaalisuus
 MR Mixed Reality
 yhdistetty todellisuus
 MUVE Multi-User Virtual Environment
 monen käyttäjän virtuaaliympäristö
 HDM Head-mounted Display
 silmikko tai VR-lasit
 immersio
 uppoutuminen


Opiskelijat haluavat virtuaalitodellisuutta opiskeluun

Kysyimme Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoilta, pitäisikö heidän mielestään virtuaalitodellisuutta hyödyntää ammattikorkeakoulutuksen opinnoissa? 73 prosenttia opiskelijoista vastasi, että kyllä, virtuaalitodellisuutta tulisi lisätä ammattikorkeakoulun opetukseen. Kyselyssä selvitimme myös muita asioita virtuaalitodellisuuden hyötyihin ja haasteisiin liittyen. Kysely toteutettiin KuTOMo-hankkeessa Lapin AMKin opiskelijoille 20.4.-15.5.2022, ja siihen vastasi 243 opiskelijaa.

”Olisi huippua, jos tulevaisuudessa mahdollisuus harjoitella VR-lasien kautta lisääntyisi.” – Lapin AMKin opiskelija

Lapin ammattikorkeakoulun kyselyyn vastanneista opiskelijasta noin puolet oli käyttänyt virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä laitteita tai ohjelmia ja 25 prosenttia vastaajista oli kokeillut niitä kotona. Vain yhdeksän prosenttia vastanneista opiskelijoista oli käyttänyt virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä laitteita opiskelussa.

Opiskelijat kokivat virtuaalitodellisuuden tuovan mielenkiintoa ja syvyyttä opiskeluun. Esimerkiksi ihmisen anatomia oli helppo hahmottaa VR-lasien avulla eikä tarvittu heti fyysistä tilaa, missä hoitaa fyysisiä tehtäviä. VR-lasien avulla sai harjoitusta käytännön tilanteeseen ja mahdollisti itsenäisen ajattelun tehdessä valintoja virtuaalitodellisuudessa. Tätä kautta luottamus omiin taitoihin vahvistui.

Lapin AMKin opiskelijoiden kokemukset VR-laitteiden käytöstä olivat hyvin positiiviset. Opiskelijat kokivat virtuaalitodellisuuden hauskana ja mielenkiintoisena lisänä sekä pelikokemuksena että opiskelussa. VR-laitteiden avulla opiskelu voi tempaista mukaansa aivan uudella tavalla ja lisätä opiskeluintoa aiheeseen. Lisäksi VR-laitteiden käyttö on fyysisesti kuormittavaa, jolloin sen kautta voidaan saada hyötyliikuntaa myös opiskelun lomassa.

”Virtuaalitodellisuus on hyvä jatke oikealle todellisuudelle ja lisää mahdollisuuksia hahmottaa asioita normaalissa ympäristössä.” – Lapin AMKin opiskelija

Positiivisten kokemusten ja hauskuuden takana on myös kurjia puolia. Opiskelijat kertoivat virtuaalilasien aiheuttavan päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Silmälaseja käyttäville henkilöille lasit ovat osin vielä ongelmallisia eikä aina yhteensopivia silmikoita löydy. Lisäksi laitteet koettiin vielä kalliina, eivätkä kaikki ole halukkaita hankkimaan sellaisia kotiin.

Virtuaalitodellisuus tukee käytännön opetusta

Uusien teknologioiden käyttö tuo uusia mahdollisuuksia. Teknologiaa ei kannata ottaa käyttöön pelkästään sen itsensä takia, vaan on mietittävä tarkkaan sen antama lisäarvo oppimiseen. Virtuaalitodellisuutta kannattaa hyödyntää asioissa, joihin se soveltuu parhaiten (Hemminki-Reijonen 2021, 7). Virtuaaliset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella töitä turvallisesti oikean näköisessä ympäristössä (Työterveyslaitos 2022).

On tärkeää, että opettaja suhtautuu virtuaalitodellisuuteen avoimin mielin ja ymmärtää teknologian tuomat mahdollisuudet ja sen soveltuvuuden opetettavalle alalle. Yksin opettajan mielenkiinto ei kuitenkaan riitä. Opiskelijoiden tulee nähdä teknologian mahdollisuudet ja hyödyt sekä soveltuvuus opiskelussa. (Hemminki-Reijonen 2021, 8.)

Lapin AMKin opiskelijat toivat esille, että käytännön opetusta ei tulisi korvata virtuaalitodellisuudella. Opiskelijoiden tieto virtuaalitodellisuudesta on hyvin erillä tasolla opiskeltavasta alasta riippuen. Osa opiskelijoista ei ole vielä kokeillut virtuaalitodellisuuteen liittyviä laitteita ja toisten opiskelijoiden opintoihin liittyy virtuaalitodellisuuden kaltaisten ympäristöjen mallintamista. Opiskelijat, jotka eivät olleet kokeilleet VR-laitteita, eivät nähneet sen hyötyjä tai mahdollisuuksia oppimisessa.

On tutkimuksia siitä, että teknologian avulla opiskelun motivaatio ja oppiminen paranevat. Marylandin yliopistossa tutkittiin virtuaalitodellisuutta opetuksessa ja tulokset osoittivat, että oppijat muistavat tiedon paremmin, kun se esitettiin virtuaaliympäristössä. Näin ympäristöt voivat parantaa oppijoiden koulutustuloksia sekä nostaa koulutuksen tasoa. (Ventsias 2018.)

Myös Lapin AMKin opiskelijat olivat sitä mieltä, että virtuaalitodellisuus voisi tukea oppimista kun tutustuminen oikeaan fyysiseen ympäristöön ei onnistu tai kun opetellaan uuden laitteen käyttöä.

”VR-laitteiden hyödyt voisivat olla suuriakin teknisillä aloilla, joissa laitteiden avulla pääsisi sukeltamaan syvemmälle mekaanisten laitteiden maailmaan.” –Lapin AMKin opiskelija

Lopuksi

Virtuaaliset oppimisympäristöt eivät sovi kaikkiin koulutuksiin, mutta kyselyn mukaan opiskelijoita kiinnostaa hyödyntää teknologiaa muun muassa fysioterapian, sairaanhoidon ja insinööriopinnoissa.

Virtuaalitodellisuus antaa opiskelijalle mahdollisuuden siirtyä tilaan tai ympäristöön, johon hänellä ei välttämättä muuten olisi mahdollisuutta siirtyä. Virtuaalitodellisuudessa harjoittelu on myös turvallista.

Kehitystyötä on vielä tehtävä ennen kuin saadaan laajemmin hyödynnettyä virtuaalitodellisuutta Lapin AMKin kone- ja sähköautomaatiotekniikan insinöörikoulutuksessa. Työ on aloitettu KuTOMo -hankkeessa, jossa pilotoidaan kolme sisällöltään kunnossapidon aihealueen opintojaksoa. Pilottiopintojaksojen toteutuksissa testataan mm. Glue-virtuaaliympäristöä sekä Oculus Quest 2 VR-laseja. Näiden pilottien kautta saadaan käytännön kokemuksia virtuaaliympäristöstä ja virtuaalilasien soveltuvuudesta insinööriopinnoissa. Hanke on käynnissä 1.6.2021 - 30.6.2023.

Lähteet:

Hemminki-Reijonen, U. 2021. Virtuaalitodellisuus oppimisessa. Viitattu 15.6.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Virtuaalitodellisuus_oppimisessa.pdf

Puranen, T. 2019. Virtuaalitodellisuuden käyttö koulutuksessa ja sen vaikutukset oppimiseen. Viitattu 15.6.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/66831/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201912165323.pdf?sequence=1&isAllowed=yTyöterveyslaitos. 2022. Virtuario –

Työturvallisuuskoulutukset virtuaalitodellisuudessa. Viitattu 15.6.2022. https://www.ttl.fi/palvelut/tyoympariston-riskit-ja-turvallisuus/virtuariotm-tyoturvallisuuskoulutukset-virtuaalitodellisuudessa

Ventsias, T. 2018. People Recall Information Better Through Virtual Reality, Says New UMD Study. Viitattu 15.6.2022. https://umdrightnow.umd.edu/people-recall-information-better-through-virtual-reality-says-new-umd-study

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kansainvälinen hanketoiminta tutuksi Brysselissä

9.8.2022



Katri Hendrikssonin ja Heli Laitisen kasvokuvat vierekkäin.
Insinööri (YAMK) Katri Hendriksson ja Insinööri (AMK) Heli Laitinen työskentelevät asiantuntijoina, Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.


ESR EAKR Vipuvoimaa Lapinliitto.jpg

Kansainvälisen TKI-osaamisen kehittäminen Lapissa (KATOS) -hanke järjesti vuoden 2021 aikana kansainvälisen EU-projektiosaamisen koulutuskokonaisuuden (15 op). Koulutuskokonaisuus oli ensimmäinen laatuaan ja opintoja pilotoitiinkin koko vuoden ajan. Saimme vuoden aikana kattavasti tietoa kansainvälisistä EU-hankerahoituksista ja syvensivät osaamistaan kansainvälisten rahoituksen mahdollisuuksista, hakemisesta ja kv-hankkeiden toteuttamisesta.

KATOS-hanke järjesti pilottikoulutukseen osallistuneille keväällä 2022 opinto- sekä benchmarkkausmatkan Brysseliin Belgiaan, jolloin pääsimme hyödyntämään opittuja kokonaisuuksia käytännössä sekä verkostoitumaan. Toimimme asiantuntijoina Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmässä ja pystyimme näin laajentamaan osaamistamme sekä jalkauttamaan kv-hankeosaamistaan sähkö- ja automaatio- sekä konetekniikan aloille.

Bryssel - kansainvälistymisen väylä

Lapin ammattikorkeakoulun visiossa ja strategiassa kansainvälistyminen on otettu luontevaksi ja läpileikkaavaksi osaksi korkeakoulun opetusta ja tutkimusta. Strategiansa mukaisesti ammattikorkeakoulu tuottaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta ja vaikuttavaa osaamista arktisista ja ajankohtaisista teemoista. Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää Lapin korkeakouluille, sillä kyky toimia osana kansainvälistä osaajaverkostoa edesauttaa koulutuksen ja TKI-toiminnan kehitystyötä.

Benchmarkkaus-matka kohdentui Belgiaan Brysseliin, koska siellä on hyvin laaja kattaus EU:n toimielimiä sekä tärkeitä vierailukohteita. Kuvassa 1 on esitelty Brysselin EU:n toimielimiä ja tärkeimpiä vierailukohteita. Kuvassa vasemmalla on EU:n parlamenttitalo ulkoa, keskellä suuri sali parlamenttitalon sisällä ja oikealla näkyy EU:n komissio. Oli siis luontevaa suunnata Brysseliin, joka on Euroopan toimintojen keskus.

Kuva 1 Hendriksson ja Laitinen 2022 .jpg
Kuva 1. Brysselin EU-vierailukohteita. Vasemmalla EU:n parlamenttitalo, keskellä Parlamenttitalon suuri sali ja oikealla EU:n komissio.

Vauhtia kansainväliseen hanketyöhön

Miten pilottikoulutuksen antia voidaan hyödyntää kansainvälisen hanketyön kehittämisessä? Tämä oli varmasti merkittävin kysymys koko viime vuoden koulutuksen ajan sekä matkan aikanakin.

Sähkö- ja automaatiotekniikan näkökulmasta pohdimme erityisesti sitä, millä tavalla voisimme hyödyntää benchmarkkausmatkalla saamiamme oppeja Arctic Smart Future Technologies (ASFT)-hankkeen (Kuva 2) toteutuksessa. Brysselissä verkostoituminen on merkittävä osa kansainvälisten asiantuntijoiden työskentelyä, jota tavoitellaan myös Arctic Smartness-klusterin Arctic Smartness.fi – Älykästä erikoistumista Lapissa ja ASFT-hankkeen toiminnassa.

Hankkeen tavoitteena on luoda yhteistyömalli Lapin maakunnan oppilaitoksien resurssien jakamiseen sekä auttaa alueen yrityksiä tutustumaan teollisuus 4.0-teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Tähän liittyen Brysselissä esiteltiin aluetoimistovierailujen aikana mm. Brussels Hub, joka tarjoaa palveluitaan yritysten tukemiseen Suur-Brysselin alueella. ASFT –hankkeessa voidaan jatkossa hyödyntää Hubin toimintamallia ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Kuva 2 Hendriksson ja Laitinen 2022.png

Kuva 2. ASFT-hankkeen tiedot.

Kansainvälisten verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa

Matkan aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja Euroopan toiminnasta Pohjois-Ruotsin (About us - North Sweden)  ja –Norjan (North Norway European Office) aluetoimiston vierailulla, jossa tavattiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston suomalaisia virkamiehiä. Saimme kuulla muun muassa eri alueiden toimistojen toiminnasta sekä siitä, miten nämä toimistot ovat esimerkiksi Lapin alueen tukena; aluetoimistot voivat toimia esimerkiksi yhteyshenkilöiden roolissa Brysselin vierailujen sopimisessa.

Ilman kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja asioiden ja toimien läpivienti olisi huomattavasti haastavampaa. Kaiken kaikkiaan puhujat ja vieraat korostivat erityisesti sitä, kuinka tärkeää on kasvattaa oikeanlaisia verkostoja ja laajentaa kansainvälistä osaamistaan. Verkostoitumisen merkitystä ja siitä johtuvaa vaikuttavuutta ei voida korostaa liikaa.

Matka auttoi lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka isossa mittakaavassa suunniteltu strategia, esim. Smart Specialisation Strategy S3 (interregeurope.eu) jakautuu EU-tasolta eri toimijoiden (rahoittajat, sidosryhmät jne.) avulla Lapin alueen hankkeiksi. Hankkeet hyödyttävät Lapin alueen toimijoita erityisesti syrjäisemmillä seuduilla.

Tällä hetkellä EU:ssa suunnitellaan strategioita ja toimintalinjoja jo vuodelle 2028 sekä siitä eteenpäin. On erityisen tärkeää olla mukana toiminnassa ja eri verkostoissa, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Suomella on hyvä edustus ja aktiivisia henkilöitä EU:n päätöksenteossa, jotka valvovat myös Suomen etuja. Tällaiset benchmarkkausmatkat ovat tärkeitä hankkeiden ja niiden onnistumisen, verkostoitumisen sekä maakunnan tulevaisuuden kannalta.

Matka herätti kysymyksiä; Millä tavoin opintomatkan opit saataisiin tehokkaimmin käyttöön tulevaisuudessa? Miten kansainvälisten hankeprosessien syvällisempi tuntemus edesauttaa Uudistuvan teollisuuden -osaamisryhmän hankekannan kehitystyössä?

Mitä reissusta jäi käteen?

Verkostoista on puhuttu myös KATOS-opintojen ohessa useampaankin kertaan, ilman verkostoja TKI-toiminnan edistäminen ei onnistu. Tämä on tullut selväksi jo opintojen aikana, mutta Brysselin matkalla tämä konkretisoitui entisestään. Tällaisilla matkoilla verkostoituminen tapahtuu luontevasti ja osaamisrajat ylittävästi.

Matkalta saimme paljon materiaalia jatkohyödynnettäväksi ja varmaa on, että KATOS-opinnot ja matka EU:n keskiöön Brysseliin toivat varmuutta kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä uusien kansainvälisten verkostojen käynnistämiseen entistä tehokkaammin. Verkostoja saatiinkin kasvatettua entisestään ja madallettiin kynnystä liittyä kansainvälisiin hankkeisiin kumppaneiksi tai ottamaan osaa hankesuunnitteluun. Opintomatka tarjosi käytännönläheistä näkökulmaa siihen, mitä oli opittu jo teoreettisella tasolla viime vuoden aikana.

Brysselissä toimiviin aluetoimistoihin voi ottaa yhtetyttä, kun suunnitelmissa on matka Brysseliin ja EU:n toimintojen keskiöön. Brysselissä toimivat aluetoimistot auttavat löytämään oikeat henkilöt ja järjestävät tapaamisia näiden kanssa. Aluetoimistoilla on kattavat yhteistyöverkostot, joita kannattaa hyödyntää.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Lapset puheeksi

2.8.2022



Sanna Viinosen ja Maija Hiltulan kasvokuvat.
YtM Sanna Viinonen työskentelee lehtorina ja hankeasiantuntijana Osallisuus- ja toimintkyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa ja YtM s Maija Hiltula kehittäjä-sosiaalityöntekijänä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa.

Logo

Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi vaatii ammattitaitoa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmä on hajanainen. Esimerkiksi kasvatustehtävässään eri syistä tukea tarvitseva perhe voi olla yhtäaikaisesti asiakkaana eri tahoilla sosiaali-, terveys- ja kasvatuksen palveluissa: neuvolassa, sosiaalityössä ja varhaiskasvatuksessa. Onnistunut työ perheen hyvinvoinnin tueksi viranomaisilta taitoa monialaiseen työskentelyyn.

Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ovat osatoteuttajina MoniSote - Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille -hankkeessa. Hankkeessa on edistetty sekä Lapin korkeakoulujen että alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monialaisen työskentelyn osaamista ja luotu valmiuksia työskennellä moniasiantuntijuutta edellyttävissä toimintaympäristöissä.

Osana hanketta toteutettiin Lapset puheeksi -menetelmäosaajakoulutus, joka suunnattiin Lapin alueella lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä Lapin korkeakoulujen opiskelijoille. Koulutukseen haki 56 Lapissa työskentelevää ammattilaista, joista 20 aloitti ja 17 loppuunsaattoi menetelmäkoulutuksen.

Lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia suunnitelmalliseen monialaiseen yhteistyöhön

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja perheiden palveluissa työskenteleviä sekä esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä yhteistyöhön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi (esim. Hallintolaki 434/2003, luku 2; Varhaiskasvatuslaki 540/2018, § 7; Terveydenhuoltolaki 1326/2010 53a§; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, luku 2; Perusopetuslaki 477/2003).

Työn on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista. Lainsäädäntö velvoittaa palveluiden järjestäjiä laatimaan suunnitelmia yhteistyön tueksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (Pkl 15§ Vkl ja 22§). Suunnitelmissa yksilöidään monialaista työskentelypintaa ja tuodaan myös kodit yhteistyön ytimeen, aktiivisiksi toimijoiksi ja kumppaneiksi yksisuuntaisen viranomaislähtöisen lähestymisen sijaan. Suunnitelmissa sovitaan muun muassa oppimisen tuesta sekä kodin ja koulun yhteistyön järjestämisestä ja toteuttamisesta (Opetushallitus 2014, 11; Opetushallitus 2018, 11-12).

Monialaista työskentelyä tukee yhteinen arvopohja, palvelujärjestelmän tuntemus, asiakkaiden osallisuus sekä eri sektoreiden toimijoiden palvelujen johtamis- ja kehittämisosaaminen. Työ lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi on kiinteä osa sosiaali- ja sekä kasvatusaloja. Lapset puheeksi -menetelmä on asiakastyön tasolla tähän soveltuva, vaikuttavaksi todettu lapsi- ja perhelähtöinen menetelmä, joka soveltuu monialaiseen työskentelyyn lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Lapset puheeksi -menetelmä kasvun ja kehityksen tukena

MoniSote-hankkeen keskeinen tavoite on edistää ja luoda pohjaa monialaiselle työskentelylle sosiaali- ja terveysalalla. Lapset puheeksi -menetelmä on hyvä esimerkki toimivasta ja vaikuttavasta monialaisesta työskentelymenetelmästä. Menetelmän ytimessä on lapsen ja nuoren arjen sujumisen tukeminen monialaisesti hänen kehitystään tukevalla tavalla perheen haasteista huolimatta. Olennaista on tuoda lapsen ja nuoren parissa työskentelevät ihmiset yhteen ja moninäkökulmaistaa verkostolle, vanhemmille sekä lapselle itselleen hänen elämänsä voimavaroja sekä haavoittuvuuksiaan ja tehdä niiden suhteen yhteinen toimintasuunnitelma. Ks. Lapset puheeksi -koulutuksen esittelyvideo.

Menetelmän ytimessä ovat käsitteet haavoittuvuus, vahvuudet ja pärjäävyys. Haavoittuvuudella viitataan tilanteeseen, joissa ympäristön ja yksilön välinen yhtälö ei toimi. Kyseessä on tilanne, jossa joko on jo ongelmia tai mikäli ei sovita yhteisistä toimista lapsen tai perheen tueksi, ongelmia voi syntyä (Solantaus & Niemelä 2016, 24.). Riskejä voisi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa vilkas ja temperamenttipiirteiltään hyvin aktiivinen lapsi ja jaksamaton vanhempi vaihtavat hoitopaikkaa tai koulua (Solantaus & Niemelä 2016). Kun lapsen ja vanhemman arjen tunteva sosiaalinen ympäristö vaihtuu toiseksi, on tiedonvälitys perheen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista tärkeä keskustella ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma heidän tukemisekseen muutostilanteessa.

Vahvuuksien suhteen olennaista on tunnistaa asiat, jotka sujuvat perheen ja lapsen arjessa vaikka heillä on muuten vaikeuksia tai kuormittava elämäntilanne. Kyse on asioista, päivittäisistä tehtävistä ja rutiineista, jotka tulee tehdyksi ilman suurta kaplakkaa. Pärjäävyyteen liittyy siis olennaisesti Lapset puheeksi -menetelmässä vahvuuksien näkeminen, jakaminen ja osoittaminen lapsen kaikissa kehitysympäristöissä.

Pärjäävyys on Solantaus & Niemelän (2016, 24) mukaan prosessi, ei yksilön ominaisuus ja se herää eloon yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. (Solantaus & Niemelä 2016, 24.) Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkissämme vilkkaan päiväkoti-ikäisen lapsen ja jaksamattoman vanhemman perheessä vaikkapa sujuvaa heräämistä ja syötyä aamupalaa. Lapset puheeksi -keskustelussa nämä voitaisiin nostaa esille ja todeta yhteisesti, miten arki näiltä osin sujuu ja miten sitä voidaan edelleen lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi ylläpitää.

Kuva toimintasuunnitelmalomakkeesta.
Kuva 1. Toimintasuunnitelma (Mieli ry)

Lapset puheeksi -keskustelu tiivistetään toimintasuunnitelmaksi

Lapset puheeksi -menetelmä jakautuu kahtaalle: keskusteluun ja neuvonpitoon. Lapset puheeksi -keskustelussa kartoitetaan perheen, lapsen ja nuoren elämää strukturoidun keskustelun avulla ja laaditaan yhteinen toimintasuunnitelma (kuva 1).

Lapset puheeksi -menetelmän opiskelijaryhmä hankkeessamme kävi osana koulutustaan vähintään kaksi menetelmän mukaista keskustelua asiakasperheissään. Keskustelun tueksi on laadittu ns. lokikirja. Lokikirjoihin voi tutustua Mieli Ryn verkkosivuilla, josta ne ovat myös menetelmäosaajien vapaassa käytössä

Lapset puheeksi -lokikirjat - MIELI ry

Hankkeen opiskelijat keskustelivat ja laativat toimintasuunnitelman asiakasperheensä hyvinvoinnin tueksi. Toimintasuunnitelmassa sovitaan yhteisesti, miten lisätä ja tukea lapsen tai nuoren vahvuuksia ja kuinka toimia haavoittuvuuksissa kotona, päivähoidossa tai koulussa ja vapaa-aikana. Olennaista on näin vahvistaa lapsen ja perheen pärjäävyyttä ja sopia konkreettisesti toimet eri kehitysympäristöihin: kotiin, kouluun, päivähoitoon ja/tai harrastuksiin.

Neuvonpito kutsutaan koolle, mikäli lapsen asiassa tarvitaan lisätukea ja perhe on halukas laajempaan työskentelyyn. Neuvonpidon avulla rakennetaan toimiva joukko ihmisiä toteuttamaan yhteistä toimintasuunnitelmaa lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lopuksi

Hankkeen koulutusryhmän palaute käydyistä Lapset puheeksi -keskusteluista oli pääosin myönteinen. Opiskelijat toivat esiin erityisesti menetelmän vahvuusorientaatiota sekä käytännönläheisyyttä, joka rakentui toimintasuunnitelman myötä. Monialainen työskentely on sosiaali-, terveys ja kasvatusalojen arkea. Ammattilaisten tarve menetelmille tueksi lapsi- ja perhelähtöiseen työskentelyssään on ilmeinen.

Lapset puheeksi -menetelmä nostaa työskentelyn ytimeen, perheen tueksi lapsen keskeiset kehitysympäristöt – koulun, kodin, harrastukset ja muut tärkeät yhteisöt ja yksilöt viranomaistyön rinnalle. Se tuo esiin ja vahvistaa lapsen ja perheen omaa toimitaa hyvinvointinsa eteen ja niin sanotun huolipuheen rinnalle syntyy puhetta arjen oikeista teoista, pärjäämisestä ja perheen työstä oman hyvinvointinsa eteen kaikissa elämäntilanteissa. Menetelmä osoittaa valoa ja tukee sitä hyvää lapsen arjessa, jonka kannattelemana hän saattaa päästä hyvin eteenpäin muista elämässä läsnäolevista tai sitä uhkaavista haasteista huolimatta.

Mieli ry on laatinut koulutuksille koulutuskriteerit, jotka asettavat niille yhteisiä raameja. Koulutuksia järjestetään sekä yksityisten kouluttajien toimesta että julkisen sektorin palveluissa myös Lapin alueella.

Hanketoimijat

Hanke on ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka hallinnoija on Lapin yliopisto sekä osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2020-30.6.2022.

Lähteet

Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Riikonen, A. & Kannel, L. 2022 Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:27. Viitattu 3.5.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-064-6

Hallintolaki 6.6.2003/434

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Viitattu 3.5.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Perusopetuslaki 477/2003

Solantaus, T. & Niemelä, M. 2016. Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia 2016 / 1.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326

Varhaiskasvatuslaki 540/2018.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Viitattu 3.5.2022 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Ohjausta oman työn jäsentämiseen työllistymisen ja osaamisen kehittämisen palveluissa

20.6.2022



Kangastien, Rahkolan ja Yliniemen kasvokuvat
Kirjoittajat: Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu; Mika Rahkola, TtM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu; Paula Yliniemi, KM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu

Oste logokokoelma.jpg

Johdanto

Syksyllä 2021 käynnistyi ”Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä” osana yhteiskoulutuskokonaisuutta ”Tehdään yhdessä asiakkaan parhaaksi”. Tausta-ajatuksena oli pureutua palvelutarpeen tunnistamiseen, osa- ja täsmätyökykyisyyden määrittelyyn, verkostoyhteistyöhön, ohjausosaamiseen ja työllisyyden hoidon muutoksiin. Tavoitteena oli nostaa työllisyydenhoidon parissa eri organisaatioissa toimivien osaamista ja sitoa aiheet osaksi kunkin osallistujan arjen palvelutyötä.

Yhteiskoulutuskokonaisuuden suunnittelua johti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) toteuttama hanke Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla. ”Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä” koulutustuotteen suunnittelu vastuutettiin asiantuntijoille, jotka toimivat Osaamisella työelämään - Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE) -hankkeessa. Tässä kirjoituksessa avaamme OSTE-hankkeen suunnitteleman koulutuksen sisällön rakentamista ja sen käytännön toteuttamista.

Ohjausosaamisen kehittämisen sisältöjä

Suunnittelutyömme käynnistyi kokonaisuuden hahmottamisella ja kysymysten esittämisellä.

- Mitä muutoksia on tapahtunut ja tapahtumassa työllisyyden hoidossa?
- Millaisia muutoksia on tulossa ja mitä haasteita ne tuovat asiakasprosesseihin ja palveluihin.
- Miten osaamista kehittämällä voidaan tukea palveluohjaajia eri organisaatioissa?

Vastausten avulla kokosimme yhteen asioita, joita katsoimme sisältyvän ohjausosaamisen kehittämisen viitekehykseen (Kuvio 1).


Kuviossa on esitetty ohjausosaamisen keskeistä sisältöä asiakkaan työllistymisen ja osaamisen kehittämisen palvelussa. Dialoginen keskustelu ohjaustilanteessa huomioi asiakkaan vahvuudet ja tarpeet tavoitteiden asettelussa. Työntekijällä on tukenaan osaava verkosto.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset tuovat haasteita asiakasprosesseihin ja palveluihin. Yksi esimerkki työllisyyspalvelujen yhteiskunnallisista muutoksista on Pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Tämän mallin mukaan työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Palvelussa korostuu yksilöllisyys ja tapaamiskeskusteluissa syvällinen ohjaus. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen seurauksena rakennettavat hyvinvointialueet ja niiden palvelut vaikuttavat työllisyyspalveluihin ja etenkin osatyökykyisten palvelujen näkökulmasta. Vaikutuksia voi olla palvelujen tarjontaan ja palveluprosesseihin.

Muutoksia voidaan pitää myös uudenlaisina mahdollisuuksina tarjota työllisyyspalveluja ja palveluohjausta. Verkostomainen toiminta tuo lisäarvoa palveluihin ja osaamisen jakamiseen. Yksittäisen asiantuntijan osaaminen ei riitä monimuotoistuvassa maailmassa. Tähän rinnalle tarvitaan yhteisöllistä asiantuntijuuden jakamista. Palveluprosessin ytimessä ovat asiakas ja työntekijä ja yhteisenä tavoitteena on asiakkaan osaamisen kehittyminen ja työllistyminen. Tärkeintä tässä on asiakkaan ja työntekijän dialoginen työskentelysuhde. Merkityskokonaisuuksien ja asioiden jäsentäminen edellyttää dialogia. Dialogi on siis lähtökohta kaikelle asiakkaan ja työntekijän kohtaamiselle.

Asiakaskeskeisyys dialogiin perustuvassa tasavertaisessa palveluprosessissa tarkoittaa asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja yhdessä tavoitteiden sanoittamista. Erityisesti se tarkoittaa asiakkaan äänen kuuntelemista ja kuulemista. Haasteena voi olla se, että asiakas ei tunnista omia vahvuuksiaan, jolloin myös mahdolliset tavoitteet jäävät tunnistamatta. Vahvuusajattelu auttaa asiakasta tunnistamaan vahvuuksiaan ja asettamaan työllistymisen näkökulmasta sitouttavia ja realistisia tavoitteita. Tässä työkaluna voi olla vahvuusperustainen dialogi. Jokaisella meistä omat vahvuusalueemme ja on tärkeää, että tunnistamme vahvuutemme ja hyödynnämme niitä eri tilanteissa esimerkiksi työllistymisessä. Asiakaslähtöinen tavoitteiden asettelu antaa konkreettisia lähtökohtia yhteiselle keskustelulle. Dialogissa on kyse myös tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta.

Dialogisuus, vahvuusperustaisuus ja tavoitteellisuus ohjauksessa

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutus toteutettiin ensimmäisen kerran 12.5.2022 Teams alustalla. Ilmoittautuneita oli lähes 50, mutta osallistujia pääsi lopulta mukaan 30. Meidän kolmen alustajan lisäksi toteutusprosessia fasilitoivat Tamora Oy:n asiantuntijat. Alustuksissa avattiin dialogisuutta keskustelussa, vahvuusperustaista ohjausta ja tavoitteellisuutta ohjauksessa. Dialogisuudessa korostuu kohtaamisessa syntyvä jälki, joka tarkoittaa keskustelijoille jäänyttä mielikuvaa tapahtumien kulusta ja arvosta (Yliniemi 2022). Koulutukseen osallistujat pääsivät pohtimaan tehtävää: Mieti itseltäsi sellainen kokemus, missä olet tullut kuulluksi viranomaistilanteessa, ja nimeä sen tärkein elementti. (Kuva 1)

Esimerkki Mentimeteriin tuotetuista tärkeistä elementeistä kuulluksi tulemisen kokemuksista viranomaistilanteessa.


Kuva 1. Mentimeteriin tuotettuja tärkeitä elementtejä viranomaistilanteessa kuulluksi tulemisessa.

Vastauksissa keskiöön tuli vuorovaikutuksen tärkeimpiä elementtejä kuten läsnäolo, katsekontakti, kuuntelu, ilmapiiri ja kohtaaminen.
Vahvuusperustaisen ohjauksen alustuksessa tarkasteltiin, mitä vahvuuksilla tarkoitetaan, miten vahvuuksia voi tunnistaa, hyödyntää ja kehittää. Alustuksessa esiteltiin myös Lapin korkeakouluissa ESR-rahoitteisessa hankkeessa ohjaustyöhön tuotettu Vahto-malli. Osallistujat myös tuottivat Mentimeteriin kolme tärkeintä vahvuutta ohjaustyössä. (Kuva 2.)

Esimerkki Mentimeteriin tuotetuista ohjaustyön kolmesta tärkeimmästä vahvuudesta.
Kuva 2. Mentimeteriin tuotetut kolmen tärkeintä vahvuutta ohjaustyössä.

Hyvärinen, Kangastie, Löf, Rautio, Riponiemi ja Uusiautti (2021) kuvaavat työkirjassaan inhimillisiä vahvuuksia sellaisina yksilöllisinä ominaisuuksina, jotka ilmentävät meitä parhaimmillamme. Vahvuuksiamme hyödyntämällä voimme kokea iloa ja täyttymystä ja ne tukevat hyvinvointiamme ja toiveikkuuttamme esimerkiksi tulevaisuuden suhteen. (Hyvärinen ym. 2021, 3.) Tärkeää on, että ohjaaja tiedostaa nämä asiat ja huomioi ne ohjaustyössään esimerkiksi ohjatessaan osatyökykyistä asiakasta.

Tavoitteellisuus ohjauksessa korostaa asiakkaan osallisuutta ja motivaation merkitystä. Ohjauksessa on hyvä selkiyttää yhdessä ammattilaisten eli ohjausta toteuttavan, työnantajan ja asiakkaan tarpeet ja tavoitteet. Tavoitteiden asettelussa yksilöllisyys, mitattavuus, saavutettavuus, realistisuus ja aikatauluttaminen (SMART) helpottavat tavoitteen kokemisessa omakohtaiseksi, tärkeäksi ja asiakkaalle merkitykselliseksi. (Sukula, Vainiemi ja Laukkala. 2015). Sitoutuminen ja motivaatio asiaan tuottavat parhaan tuloksen. Yhteisen keskustelun avulla tarpeet ja tavoitteet on helpompi sovittaa yhteen ja sitouttaa eri toimijoita. Osallistujien mielestä tavoitteen asettaminen on tärkeää, koska se ohjaa asiakkaan prosessin etenemistä ja antaa suuntaa. Ilman tavoitetta ei voi suunnitella reittiä “kohteeseen”. Kuvassa 3 on avattu esimerkkejä hyvän tavoitteen kriteereistä.

Esimerkki Mentimeteriin tuotetuista hyvän tavoitteen kriteereistä.

Kuva 3. Mentimeteriin tuotettuja esimerkkejä hyvistä tavoitteista

Hyvä tavoite perustuu asiakaslähtöisyyteen eli asiakkaan tarpeisiin, on ihmisen kokoinen ja saavutettavissa oleva. Keskeistä tavoitteen asettelussa on dialogin käyminen ja asiakkaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Tämän avulla syntyy asiakkaan sisäinen motivaatio ja sitoutuminen itselle tärkeisiin tavoitteisiin.

Osallistujille jaettiin toteutuksen päätteeksi seuraavaa koulutuspäivää varten alustajien kehittämä Arviointilomake. (taulukko 1.) Lomaketta ohjeistettiin käyttämään omassa työssä asiakasohjauksessa. Sen avulla työntekijä voi arvioida omaa työskentelyään dialogisuuden, vahvuusperustaisuuden ja tavoitteiden asettelun näkökulmasta.

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä Arviointilomake sisältää dialogisuuden keskustelussa, vahvuusperustaisuuden ja tavoitteiden asettelun asiakasohjauksessa.

Ohjaus oman työn jäsentäjänä: Arviointilomakkeen hyödyntäminen asiakasohjauksessa

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutusta jatkettiin 19.5.2022 Teams alustalla. Aluksi osallistujat, joita oli 28, saivat palata ajatuksissaan ensimmäiseen 12.5. pidettyyn koulutustilaisuuteen ja pohtia sekä tuottaa Mentimeteriin vastauksia siitä, mitä dialogisuus, vahvuusperustaisuus ja tavoitteellisuus mahdollistavat ohjauksessa (kuva 4).

Esimerkki Mentimeteriin tuotetuista vastauksista dialogisuuden, vahvuusperustaisuuden ja tavoitteellisuuden mahdollistamisen tavoista ohjauksessa.

Kuva 4. Mentimeteriin tuotettuja vastauksia dialogisuudesta, vahvuusperustaisuudesta ja tavoitteellisuudesta ohjauksessa.

Ennen kaikkea se mahdollistaa asiakkaan osallisuutta ja aidon vuorovaikutuksen avulla työskentelyn suuntaamista kohti tavoitetta ja päämäärää. Luottamukseen perustuva ohjaustilanne mahdollista asiakkaan sitoutumisen ja motivoitumisen työskentelyyn. Asiakkaalla on myös mahdollisuus muodostaa asiasta realistinen näkemys.

Vastausten tuottamisen jälkeen palattiin tarkastelemaan edellisessä koulutustilaisuudessa jaettua Arviointilomaketta (taulukko 1). Tämän jälkeen siirryttiin pienryhmätyöskentelyyn, jossa osallistujat jaettuna 4-hengen ryhmiin keskustelivat arviointilomakkeessa olevien ohjaajuuden näkökulmien herättämistä ajatuksista (taulukko 2). Osallistujat pohtivat erityisesti konkreettisten asiakasohjaustilanteiden ja asiakasohjausesimerkkien avulla sitä, mistä pitää puhua. Jokainen ryhmä tuotti ja kirjasi tiivistetyt ajatukset Wordiin tai PowerPointille. Tulokset purettiin yhteisessä keskustelussa ja kirjattiin Miro-alustalle.

Arviointilomakkeen sisältämän ohjaajuuden näkökulmien herättämiä ajatuksia:

Hyvä tsekkauslista, ohjaa järkevään etenemisjärjestykseeen. Voidaan poiketa asiakastilanteen mukaan.

Työntekijän persoona voi täydentää lomaketta. Ei ehkä kaikille helppoja tapoja esim. Reflektointi. Vuorovaikutustaidot vaatii harjoittelua.

Pitkään tehdessä muodostunut rutiineja. Tämä lomake herättelee kyllä vakiintuneita konkareitakin ajattelemaan uudella tavalla.

Näkökulmien poiminta. Kaikki kolme hyvää. Tässä työssä on pyrittävä näihin.

Saadaan tasavertainen vaikutus työntekijä asiakassuhteeseen. Saman asian äärellä samaan suuntaan ohjausprosessissa.

Uusilla monesti suuri tarve ratkaista ongelmia ja ottaa auttajan rooli. Vastausten löytyessä yhdessä ja asiakkaan omasta ajatuksista, lomake auttaa tässä.

Hyvä käydä läpi jo etukäteen ja uudestaan kun asiakassuhdetta on jatkunut.

Lomakkeen kautta voi poimia kirjauksista asioita. Mistä on keskusteltu ja onko lomakkeessa olevia asioita huomioitu ja toteutettu. Onko huomioiduit asiat samoja kuin lomakkeella.

Myös alustajat toimivat ryhmänä ja tuottivat kuultujen keskustelujen pohjalta yhteenvetoja. Seuraavassa muutamia poimintoja kuulluista keskusteluista ja sen yhteenvedosta.

Kaikissa ryhmissä koetaan arviointitaulukko hyvänä ja sopivana työkaluna, mutta tarpeen mukaan kustomoituna. Järjestys perustuu dialogista vahvuusajatteluun ja tavoitteenasetteluun. Perustelut tältä pohjalta järjestyksessä.

Kulttuuristen ja alueellisten erojen huomioiminen vuorovaikutuksessa ja sanoittamisessa. Kieli ja muut haasteet otettava huomioon.

Reflektointi voi olla työntekijälle vaikeaa. Lomakkeen avulla voi tunnistaa omaa tapaa tehdä työtä.

Kun pohtii oman työn tekemisen tapoja lomakkeen avulla, voi tunnistaa, että jotkut asiakasryhmät ovat hankalia. Miksi? Dialogi, vahvuuksien tunnistamattomuus tai vaikeus tavoitteiden asettamisessa? Miksi työskentely joidenkin kanssa on vaikeampaa kuin toisten? Lomake auttaa sisäisessä reflektiossa ja haastavien asiakasprofiilien tunnistamisessa.

Pienryhmätyöskentelyn pohjalta voidaan todeta, että arviointilomake sisältää keskeiset Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä kokonaisuuden elementit. Pienryhmätyöskentelyn tulosten osalta näytti haasteeksi muodostuvan tuotoksesta aidon dialogin käyminen.

Palautetta ja jatkokehittäminen

Neuvonnasta ohjaukseen – ohjaus oman työn jäsentäjänä- koulutus toteutettiin ohjausosaamisen viitekehyksen sisällön mukaisesti. Molemmista koulutussessioista kerättiin palautetta ja palautetta hyödynnetään jatkokehittämisessä.

Seuraavassa otteita palautteesta:

Huikean hyvä sisältö, kiitos. Paljon tuttua asiaa, mutta aina on hyvä kerrata! Kaikkien asiakastyötä tekevien pitäisi ajatuksella kuunnella tämä. Myös työllisyyspalveluissa ja sosiaalitoimessa työskentelevät. Yksi parhaimpia koulutuksia pitkiin aikoihin, johon olen osallistunut, koska aidosti hyödyllinen, mukaansa tempaava konkreettinen, tutkittuun tietoon perustuva+mahtava kombo asiantuntjoita ja fasilittaattori, kiitän lämpimästi! Helposti lähestyttävä, selkeä toteutus. Asiantuntijat paikallaan.

Toteutuksen ja saadun palautteen pohjalta Neuvonnasta ohjaukseen - ohjaus oman työn jäsentäjänä koulutuksen kehittäminen on jo työn alla.

Lähteet

Kangastie, H. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. VAHVUUSPERUSTAINEN TULEVAISUUSOHJAUS. Dia-esitys 12.5.2022.

Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, k., Riponiemi, N. ja Uusiautti, S. (2021) (toim.) VAHVUUSPERUSTAISEN OHJAUKSEN TYÖKIRJA. Viitattu 23.5.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-293-1

Rahkola, M. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. Tavoitteellisuus ohjauksessa. Dia-esitys 12.5.2022.

Sukula, S.,Vainiemi, K. ja Laukkala, T. (2015) GAS Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. 2015. Viitattu 12.5.2022. http://hdl.handle.net/10138/158520

Yliniemi, P. (2022). Neuvonnasta ohjaukseen –Ohjaus oman työn jäsentäjänä. Dialogisuus keskustelussa. Dia-esitys 12.5.2022

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A. 2021. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi. 26.1.2021.

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. 2021. Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

Heikkala, M., Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P. 2021. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisten työllistymispolkuja rakentamassa. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi.18.8.2021.

Halttunen, S ja Kangastie, H.2022. Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä (lapinamk.fi) Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 22.3.2022.

Kippola-Pääkkönen, A., Sirviö, J., Pantsar, H. & Pentikäinen, M. (2022). Työnantajilla tiedon ja tuen tarvetta osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin. Lapin Kansa. Mielipidekirjoitus 28.03.2022. https://www.lapinkansa.fi/tyonantajilla-tiedon-ja-tuen-tarvetta-osatyokykyis/4465580

Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P.& Pantsar, H. 2022. Osatyökykyisten palvelupolkujen tunnistaminen palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa (lapinamk.fi). Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 25.5.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



OSTE-hankkeen hankeverkoston yhteistyön avauksia

16.6.2022



Kirjoittajien kasvokuvat.
YTM Sari Halttunen työskentelee sosiaalialan lehtorina ja TtM Helena Kangastie erityisasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Oste logokokoelma.jpg

Jos et tiedä mihin olet menossa, todennäköisesti et pääse sinne

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa korostetaan yhteistyön tekemistä ja verkostoitumista erityisesti hanketoiminnassa. Verkostoitumista kuvataan yleensä nelivaiheisena prosessina: verkoston haasteen kartoittaminen ja verkoston koollekutsuminen, yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu, systemaattinen verkostotyöskentely tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi sekä verkoston tuotosten levittäminen (Järvensivu ym. 2010, 3).

Osaamisella työelämään – osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen (OSTE, 2020–2023) -hanke kutsui keväällä 2021 osatyökyisten työllistymiseen liittyviä hankkeita yhteiseen verkostopalaveriin. Heti OSTE-hankkeen käynnistymisen alkuvaiheessa oli tullut esille myös muita osatyökyisten työllistymisen edistämisen kehittämishankkeita. Tuolloin pohdittiin, kuinka voidaan tehdä yhteistyötä laajan hankeverkoston kesken.

Verkostopalavereissa käsiteltiin verkostoyhteistyön ja osatyökykyisten työllistämisen teemoja. OSTE-hankkeen kokoama ja koordinoima hankeverkosto siirtyi keväällä 2022 verkostoitumisprosessin vaiheeseen kaksi eli määrittelemään osatyökykyisten työllistämisen edistämisen yhteisiä tavoitteita ja suunnittelemaan yhteisiä toimintatapoja. Tätä vaihetta edistetään yhteisillä fasilitoiduilla työpajoilla.

Tässä blogikirjoituksesssa kuvaamme osatyökyisten työllistämisen parissa toimivan hankeverkoston työpajassa määrittelemiä yhteisiä tavoitteita ja yhteistä toimintaa.

Hankeverkoston yhteisen toiminnan suunnan hakemista

Lähtökohtana yhteisten tavoitteiden ja toiminnan määrittelylle oli pohdinta siitä, mitä palvelua verkostoon kuuluva hanke tuottaa ja toteuttaa osatyökyisten työllistymisen edistämiseksi. Hankeverkostoon kuuluvat OSTE-hankkeen koulutusorganisaatioiden (Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin Yliopisto, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Lapin koulutuskeskus Redu) edustajat ohjaavat osatyökykyisiä urasuunnittelu-, koulutus-, ja osaamisen kehittämisen palveluihin. Hankeverkostoon kuuluvien järjestöjen ja säätiöiden edustajat tukevat ja ohjaavat muun muassa työpajatoimintaan ja työhön valmennukseen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ohjaavat erilaisiin terveyttä ja toimintakykyä arvioiviin ja edistäviin palveluihin sekä kuntoutuspalveluihin. Kuvassa yksi on kuvattu hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisten työllistymisen tukena.


Kuvassa on avattu hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisen työllistymisen tukena.
Kuva 1. Hankkeiden tuottamia palveluja osatyökykyisten työllistymisen tukena

Hankkeet tarjoavat monenlaisia osatyökykyisten työllistymistä edistäviä palveluja kehittämistyön lisäksi. Hankeverkoston työpajassa keskusteltiin hankkeiden palvelujen kuvaamisesta ja hankeverkoston yhteisistä tavoitteista osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Mitä tarkoitetaan hankeverkoston yhteisillä tavoitteilla? Hankkeilla on olemassa useita sidosryhmiä, joiden tarpeet ja tavoitteet täytyy huomioida. Asiakaskeskeisyys korostaa asiakkaan tavoitteita ja rahoituskriteerit ja tavoitteet hankkeen rahoittajan ja toteuttajan tavoitteita. Laadittu hankesuunnitelma painottaa kunkin hankkeen omia sisältötavoitteita. Lisäksi hankkeita sitoo ja ohjaa työllistämisen parissa toimivien viranomaisten ja peruspalvelujen tavoitteet.

Hankeverkostolle on tärkeää toistemme tunteminen ja hankkeiden toiminnan ja palvelujen asemointi osana työllistymisen peruspalveluja. Miten hankkeissa tuotettu oppi ja osaaminen jää elämään peruspalveluissa hankkeen jälkeenkin? Kuinka kehitetään sekä juurrutetaan oikeita toimintatapoja, eikä tehdä täysin peruspalveluista irrallisia kokeiluja? Hankkeiden tuotosten siirtäminen osaksi peruspalveluita nähtiin tärkeänä osana hanketyön kehittämisprosessia.

Keskustelussa nousi esille myös viestinnän ja tiedon siirron haasteet eli miten asiakastieto saataisiin kulkemaan peruspalveluiden ja hankkeiden välillä turvallisesti. Tärkeänä koettiin yhteistyön koordinaatio, että roolit ja vastuut olisivat selkeät, tiedon jakaminen ja viestintä tapahtuisi sujuvasti. Hankeverkosto pitää tärkeänä asiakkaiden osallistamista kehittämiseen.

Hankeverkoston yhteisen toiminnan tavoitteet ja sisällöt

Hankeverkoston työpajan keskustelujen pohjalta syntyi kolme yhteistä tavoitekokonaisuutta sisältöineen. Ensimmäinen tavoite on ”Hanke palveluna yhteisellä palvelukartalla”, jolloin asiakas, kumppaniverkosto ja työllistymisen peruspalvelut näkevät hankkeet palveluna ja osana yhteistä palvelukarttaa. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että hankkeen tarjoama palvelu on löydettävissä ja sanoitettuna asiakkaan kielelle.

Hankeverkoston yhteinen palvelukartta mahdollistaa hankkeiden ja työllistymisen peruspalvelujen välisen kommunikaation. Palvelukartta myös häivyttää hanke-sanaa ja tekee näkyväksi palvelua. Se mahdollistaa myös palveluista kertomisen asiakkaille helposti ja ymmärrettävästi.

Toinen tavoite ”Kilpailusta kumppanuuteen” edistää hankeverkoston aitoa yhteistyötä ja toistensa työn ja palvelujen täydentämistä. Esimerkiksi toteuttamalla yhdessä yhteisiä koulutuksia voidaan vastata paremmin palvelukentän osaamisen kehittämisen odotuksiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Kun hankeverkoston palvelut on avattu ja tehty näkyväksi, niin hankkeiden välinen kilpailu asiakkaista vähenee. Palvelutuote erottaa hankkeiden palvelut toisistaan.

Kolmas tavoite ”Asiakas osana kehittämistä” korostaa asiakkaiden osallisuutta. Hankkeet ovat yhdessä löytäneet asiakkaat ja löytäneet myös sellaiset toimintatavat, joilla otetaan asiakkaat osaksi hankkeiden tekemistä. Hankeverkostolla eli hankeperheellä on yhteisiä ja jaettuja toimintatapoja osallistaa asiakasta palveluihin. Dialogi on tärkeää, koska palvelussa emme vain kuuntele ja tee tulkintoja, vaan aktiivisesti kysymme ja pyrimme ymmärtämään asiakasta ja hänen tarpeitaan ja toiveitaan.

Kuvassa 2 on avattu OSTE-hankeverkoston kolmannen tavoitteen ”Asiakas osana kehittämistä” nykytilaa.


Kuvassa on avattu hankeverkoston tavoitteen kolme ”Asiakas osana kehittämistä” nykytila toimenpiteiden ja niiden hyötyjen osalta.
Kuva 2. Tavoite 3: Asiakas osana kehittämistä, nykytilan kuvausta

”Asiakas osaksi kehittämistä” tavoitetilassa hankeverkosto piti tärkeänä, että asiakkailta kysytään aktiivisesti heidän tarpeistaan ja kerätään tietoa ja ymmärrystä myös asiakkaiden palvelukokemuksesta. Asiakas otetaan mukaan ja osallistetaan kehittämistyöhön hankeverkoston yhteisillä jaetuilla toimintatavoilla ja menetelmillä. Asiakkaiden osallistamisesta syntynyt tieto kerätään yhteiseen, helposti käytettävissä olevaan tietopankkiin.

Lopuksi

Sanonta ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa” pätee myös OSTE-hankeverkoston yhteistyössä. Yhdessä ja yhteisellä hankeverkoston työllä voidaan osatyökyisten työllistymiseksi ja osaamisen kehittämiseksi saada aikaan palveluja, jotka täydentävät olemassa olevia työllistymispalveluja.

Hankeverkoston yhteistyö on tähän mennessä jo tuottanut tuloksena tiedon ja osaamisen jakamista ja asiakkaiden ohjauksen tiivistämistä sekä kehittäjien tuntemusta toisistaan. Myös tietämys hankeverkoston kehittämiskohteista ja-tuloksista on lisääntynyt. Hankeverkoston toimintaa kehitetään jatkossa järjestämällä työpaja, johon kutsutaan mukaan hankeverkoston lisäksi työllistymisen peruspalveluja tarjoavat tahot esimerkiksi Te-palvelut, kuntakokeilu, TYP-palvelut ja Kela.

Lähteet

Järvensivu, T., Nykänen, K., & Rajala, R. 2010. Verkostojohtamisen opas: Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. [Viitattu 3.6.2022] https://docplayer.fi/799109-Verkostojohtamisen-opas-verkostotyoskentely-sosiaali-ja-terveysalalla.html

Hankkeessa aikaisemmin tuotettuja julkaisuja:

Kangastie, H. ja Kippola-Pääkkönen, A. 2021. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen uudet ratkaisut. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi. 26.1.2021.

Kippola-Pääkkönen, A., Kangastie, H., Heikkala, M., Karhu, S., Karjalainen, J., & Sirviö, J. 2021. Osaamisella työelämään: Osatyökykyisten tuettu osaamisen vahvistaminen. Kuntoutus, 44(4), 61–64. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.112860

Heikkala, M., Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P. 2021. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkosto osatyökykyisten työllistymispolkuja rakentamassa. Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi.18.8.2021.

Halttunen, S ja Kangastie, H.2022. Hankeverkosto osatyökykyisten työllistämisen edistämisessä (lapinamk.fi) Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 22.3.2022.

Kippola-Pääkkönen, A., Sirviö, J., Pantsar, H. & Pentikäinen, M. (2022). Työnantajilla tiedon ja tuen tarvetta osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin. Lapin Kansa. Mielipidekirjoitus 28.03.2022. https://www.lapinkansa.fi/tyonantajilla-tiedon-ja-tuen-tarvetta-osatyokykyis/4465580

Kangastie, H. ja Keskinarkaus, P.& Pantsar, H. 2022. Osatyökykyisten palvelupolkujen tunnistaminen palvelumuotoilun (PAMU) työpajoissa (lapinamk.fi). Pohjoisen tekijät asiantuntijablogi 25.5.2022.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Nokkosen viljely ja monipuoliset käyttötavat Euroopassa

15.6.2022



Tapio Pyörälän kasvot.
Agrologi (AMK) Tapio Pyörälä työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Logokokoelma ARKNOKK II.JPG

Arktinen nokkonen (eli ARKNOKK) -hankkeessa  kehitetään ja luonnonmukaista nokkosen viljelyä olemassa olevien nokkostuotteiden raaka-aineeksi ja uusien tuotteiden kehittämistä varten. Lisäksi kartoitetaan harvinaisemman, poltinkarvattoman alalajin, pohjannokkosen viljely- ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Suomalaiselle, erityisesti lappilaiselle, nokkosraaka-aineelle on markkinoilla kysyntää, mutta kustannustehokkaiden tuotantotapojen puuttuessa nokkosen viljely ei ole vielä saanut suurta suosiota. Osana nokkosen viljelyn kehittämistä selvitetään suomalaisten ja eurooppalaisten nokkosen viljelijöiden kokemuksia tuotannon haasteista ja mahdollisuuksista.

Kansainvälisesti tunnettu viljelykasvi

ARKNOKK-hankkeella on yhteistyökumppaneita muun muassa Ranskassa, jossa hanketyöryhmän oli tarkoituksen vierailla jo hankkeen alussa, mutta koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi tutustumismatka jouduttiin siirtämään toistuvasti.

Rajoitusten viimein purkautuessa hanketyöryhmä pääsi vierailemaan Meurthe-et-Moselle ja Vosges alueiden nokkosen tuotantoon ja tutkimukseen. Roville-aux-Chênesin puutarhaoppilaitoksen sekä CESI Ecole d’Ingénieurs yhteistyökumppanit järjestivät mielenkiintoisia kohtaamisia alueen viljelijöiden, tutkijoiden ja jatkojalostajien kanssa.

Kansainvälisellä yhteistyöllä edistetään nokkosen tuotantoon ja jatkojalostukseen liittyvää tiedonvälitystä, jotta nokkosen tuotantoa saataisiin lisättyä, neuvontaa kehitettyä ja näin vastattua raaka-aineen kysyntään. Koronapandemian aikana yhteistyötä on tehty verkossa ja olemme saanut tärkeää tietoa erityisesti nokkosen taimituotantoon, joka on kustannustehokkain tapa perustaa nokkoskasvusto (Galambosi 2002).

Myös nokkosen alkuperävertailua on tehty ja vaikka kyseessä on sama laji, Urtica dioica ssp. Dioica, on kasvupaikalla ja olosuhteilla merkitystä siihen, miten kyseinen nokkonen viljelykasvina menestyy. Yhteistyön ansiosta lappilasta alkuperää olevaa nokkosta kasvaa myös Ranskassa ja Italiassa (Kuva 1).

Kuva 1 Pyörälä 2022.jpg
Kuva 1. Yhteistyön ansiosta lappilaista alkuperää oleva nokkonen kasvamassa Ranskassa

Nokkosesta rehua ja lannoitetta

Alueilla, joilla vierailimme, nokkosen tuotantoa on edistetty vuosia ja sitä viljellään useita hehtaareja pinta-alojen kasvaessa vuosittain. Merkittävin ero suomalaiseen tuotantoon on, ettei nokkosta viljellä lähtökohtaisesti elintarviketuotantoon. Kaupoista kyllä löytyy jonkin verran tuotteita, jotka sisältävät myös nokkosta, mutta alkuperästä ei välttämättä ole tietoa. Nokkosta tuotetaan joko eläinten rehuiksi, siitä valmistetaan nokkosvettä tai toimitetaan tekstiilitutkimukseen.

Nokkosen käyttö eläinten rehuna ulottuu ainakin 1700-luvulle saakka, jolloin nokkosta on suositeltu syötettävän niin lehmille, sioille, lampaille kuin kanoillekin. 1900-luvulla nokkosen käyttöä eläinten rehuna on tutkittu ympäri maailman ja sen on todettu parantavan eläinten hyvinvointia monipuolisesti. (Pyörälä 2019).

Nokkosvettä valmistetaan liottamalla tuoreita nokkosia vedessä muutamia päiviä, jonka jälkeen se on käytettävissä lannoitteena tai kasvinsuojeluaineena. Nokkosvesi sisältää runsaasti typpeä ja hivenravinteita. Lannoitteena sitä on käytetty vuosikymmeniä kotipuutarhoissa ja luomutuotannossa. Kasvinsuojeluaineena nokkosvesi tehoaa muun muassa useimpiin kirvalajeihin. (Galambosi, Kakriainen-Rouhiainen & Mattila 2006)

Ranskalainen rehuherkku

Ranskassa maatilat käyttävät nokkoset rehujen seassa, jonka myötä muun muassa teollisten kivennäisten ostotarve on vähentynyt huomattavasti. Näillä tiloilla on monipuolisesti myös muitakin viljelykasveja, joiden avulla rehujen ravintoarvoihin voidaan vaikuttaa, mutta viljelijöiden mukaan nokkonen on vähentänyt huomattavasti ostorehujen tarvetta.

Nokkossadosta valmistetaan myös suuria määriä nokkosvettä, jota käytetään muun muassa viinitiloilla kasvuston kastelussa samalla saaden käyttöön nokkosveden lannoitus ja tuholaistorjunta hyödyt. Nokkosvettä voidaan tarjota myös tuotantoeläimille juomavetenä.

Nokkosen tuotanto nokkosveden valmistukseen sekä rehu- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin perustuu pääasiassa siihen, ettei tuotetun raaka-aineen tarvitse olla niin laadukasta, kuin mitä sen tulisi olla elintarvikekäytössä. Näin myös kasvuston perustaminen, rikkakasvien torjunta ja koneellinen sadonkorjuu ja käsittely onnistuvat helpommin.

Tätä ajattelua tulisi myös meillä Suomessa edistää, jotta nokkosen viljelyalojen lisääminen olisi helpompaa ja käyttö monipuolistuisi. Myöhemmässä vaiheessa elintarvikelaatuisen nokkosen tuottaminen olisi mahdollista osaamisen karttuessa.

Kuva 2 Pyörälä 2022.jpg
Kuva 2 Nokkonen annetaan kasvaa rauhassa rikkakasvien kanssa. Tällä peltolohkolla kasvoi nokkonen ja sinimailanen. Sato käytetään nautojen rehuissa.

Nokkosen viljelymenetelmiä kehitetään edelleen aktiivisesti Ranskassa, koska ilmas-tomuutoksen myötä sääolosuhteet kuivattavat ja tiivistävät alueen savimaita hidastaen nokkosen kasvua. Nokkoselle optimaalinen kasvualusta olisi kuohkea ja multava maaperä suojaisella peltoalueella, joka ei näillä alueilla ole kovin mahdollista. Lisäksi näillä alueilla on yleistä, että taimet istutetaan tasamaalle, jolloin kasvusto on yhä alttiimpi sään vaihteluille.

Rikkakasvien torjuntaan ja sadonkorjuuseen kehitettävää teknologiaa halutaan uudistaa, jotta eri jatkojalostustarpeisiin tuotettavan raaka-aineen kysyntään pystytään vastaamaan. Esille nousi mielenkiintoinen kysymys, miten sadosta saataisiin koneellisesti korjattua lehtimassa siten, että varret voitaisiin jättää kasvamaan tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.

Nokkonen jätevesien puhdistustöissä

Ranskassa nokkosen tuotantoon, viljelypinta-alan kasvuun ja tutkimuksen monipuolistamiseen on myös poliittinen tahotila. Meurthe-et-Moselle -alueella on selvitetty nokkosen mahdollisuuksia jätevesien puhdistuksessa ja alueella onkin useita jätevesien puhdistamoita pienien kylien laitamilla, joiden puhdistusaltaissa kasvaa muun muassa nokkonen (Grimaud 2021).

Tälle tutkimukselle ja toiminnalle on ympäristökuntien vahva tuki ja rahoitusosuudet. Alueen kasvintuotantotilan yhteyteen oli perustettu myös nokkosnäyttely, jossa oli tietoa nokkosesta ja johon oli kerätty eri nokkoskantoja Ranskasta.

Kuva 3 Pyörälä 2022.jpg

Kuva 3 Nokkoselle perustettu näyttely, johon on kerätty eri nokkoskantoja ympäri Ranskaa. Ympärillä oli myös infotauluja nokkosesta.

Jätevesijärjestelmän täsmällisiä piirustuksia emme nähnyt, mutta systeemi muistutti meillä suomessa haja-asutusalueilla käytettäviä jätevesienkäsittelymenetelmiä: jätevedet johdetaan ensin saostussäiliöihin, jossa kiintoaines painuu säiliön pohjaan ja selkeytynyt jätevesi pumpataan kasvualtaisiin.

Altaiden pohjalla on maa-aineskerros, johon on istutettu nokkosta tai järviruokoa. Kasvit käyttävät tarvitsemansa ravinteet ja suodattunut jätevesi pumpataan toisen säiliön kautta seuraavaan altaaseen, josta jälleen suodattunut vesi lasketaan maahan ja puhdistuminen jatkuu maakerroksissa päätyen pohjavesivyöhykkeelle. (Jätevesiopas 2022)

Kuva 4 Pyörälä 2022.jpg

Kuva 4 Jätevesipuhdistamon kasvatusaltaissa kasvaa nokkonen. Kasvuston hoitotoimenpiteet ja sadonkorjuu ovat haastavia, eikä sadon hyödyntämismahdollisuuksistakaan ole varmaa tietoa.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja paikallisten asiantuntijoiden mukaan hyvin toimiva menetelmä, joskin suodattuneen veden laboratorioanalyyseja emme päässyt tarkastelemaan. Haasteena on myös altaissa kasvavien nokkosten hoitotoimenpiteet ja korjuu altaan syvyyden ja putkistojen vuoksi, eikä soveltuvuudesta jatkojalostukseen ole tietoa. Ainoana mahdollisuutena nähdään kuitutuotanto, mutta tätä ei ole kunnolla tutkittu.

Lopuksi

Nokkosen viljelypinta-alat ovat kasvussa niin Suomessa kuin Euroopassakin, mutta haasteeksi koetaan erityisesti osaamisen, neuvonnan ja tuotantoon soveltuvien koneiden puute (Honkanen 2022). Myös elintarviketeollisuuteen menevän nokkosen laatuvaatimukset ovat haaste useimmille tuottajille. Suomalaiset nokkosen tuottajat ovat pääasiassa puutarha- ja kasvintuotantotiloja, joilla on kohtalaiset edellytykset laadukkaan nokkosen tuotantoon niin osaamisen kuin teknologian osalta.

Suomessa nokkosen tuotanto keskittyy pääosin elintarviketeollisuuteen, mutta mielenkiinto nokkoskuidun hyödyntämismahdollisuuksiin tekstiiliteollisuudessa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Nokkosta voidaan käyttää myös muun muassa eläinten rehuissa ja lannoitteena, joten nokkosesta on moneksi. Yksi haaste nokkosen viljelylle on juuri se, että siitä on moneksi, koska eri raaka-aineiden valmistukseen joudutaan käyttämään erilaisia tuotantomenetelmiä.

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, nokkonen nähdään vielä hyvin vahvasti rikkakasvina ja nokkosen tuotantoon suhtaudutaan epäilevästi. Usein pelkona on nokkosen leviäminen muualle kasvustoon ja miten kasvusto saadaan tarpeen vaatiessa tuhottua. Leviämistä pystytään kuitenkin hallitsemaan viljelyteknisillä toimilla ja tuottoisaa nokkospeltoa ei yleensä ole tarpeen edes tuhota. Viljeleminen kannattaa aloittaa maltilla ja kasvattaa pinta-alaa pikkuhiljaa.

Suomen viljelymaat soveltuvat erinomaisesti nokkosen viljelyyn ja erityisesti Pohjois-Suomessa olosuhteet ovat otolliset. Meillä on paljon pienehköjä multavia viljelysmaita metsäkaistaleiden suojassa, jossa nokkosella on hyvä kasvaa ja kukoistaa. Raaka-aineelle löytyy ostajia, koska tällä hetkellä kysyntä on suurempaa kuin tuotanto.

Viljelijöille suosittelen vakavasti harkitsemaan nokkosen viljelyä edes koemielessä. Arktinen nokkonen -hankkeen työryhmältä saa lisätietoa nokkosen tuotannosta ja käyttömahdollisuuksista sekä neuvontaa viljelyn aloittamiseen. Yhteystiedot ja lisätietoa hankkeesta löytyy mm. www.arktinennokkonen.fi sivustolta.

Kuva 5 Pyörälä 2022.jpg

Kuva 5 Arktinen nokkonen hankkeen työryhmästä mukana olivat Aki Ranta, Tapio Pyörälä sekä Françoise Martz. Yhteistyökumppani Laurent Dervaux esittelemässä nokkosen taimituotantoa. (Matin 2022)

Lähteet

Galambosi, B. 2002. Nokkosen viljely ja sen kriittiset pisteet. Maa- ja elintarviketalou-den tutkimuskeskus.

Galambosi, B., Kakriainen-Rouhiainen, S. & Mattila, H. 2006. Nokkonen monipuolinen hyötykasvi. Maa- ja elintarvetalouden tutkimuskeskus.

Grimaud, F-X. 2021. Portes de Meuse: l’ortie a bien des vertus même de traiter les eaux usées. L’est Republicain. Viitattu 10.6.2022. https://www.estrepublicain.fr/environnement/2021/01/25/portes-de-meuse-l-ortie-a-bien-des-vertus-meme-de-traiter-les-eaux-usees

Honkanen, H. 2022. Nokkosen viljely Suomessa. Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Agrologikoulutus. Opinnäytetyö.

Pyörälä, T. 2019. Nokkosen viljelyn kehittäminen. Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Agrologikoulutus. Opinnäytetyö.

Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry 2022. Vesiensuojeluopas Viitattu 10.6.2022. https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/jateveden-kasittely/kiinteiston-omat-jarjestelmat/

Vosges, M. 2022. La culture des orties, convoitée jusqu’en Finlande. L’est Republician. Viitattu 10.6.2022. https://www.vosgesmatin.fr/economie/2022/04/28/la-culture-des-orties-convoitee-jusqu-en-finlande


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Jatkuva oppiminen kuuluu kaikille

13.6.2022



Tuuli Tikkasen kasvot.
Tradenomi YAMK Tuuli Tikkanen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Jatkuvan oppisen merkitys korostuu yhteiskunnassamme tulevina vuosina enemmän kuin uskommekaan. Miten mahdollistamme kaikille mahdollisuuden kehittää osaamistaan elämän eri vaiheissa?

Lähivuosina ollaan tilanteessa, jossa jopa puolen miljoonan työikäisen osaamista pitää uudistaa tai sen tasoa nostaa. Työmarkkinoilla on yli 300 000 henkilöä ikävuosiltaan 30-60 v. pelkän perusasteen varassa. Haasteena onkin saada koulutuksen pariin sitä eniten tarvitsevat (OKM.)

Osaamisen tason nostamisen kannalta jatkuva oppiminen tulee aidosti mahdollistaa kaikille elämäntilanteesta huolimatta. Esimerkiksi työttömyyden aikana tulee voida täydentää ja uudistaa osaamistaan ilman pelkäämistä toimeentulon menettämisestä (Kohti elinikäistä oppimista 2019.)

Kymmenen ammattikorkeakoulun yhteisessä Jatkumo-hankkeessa luodaan jatkuvan oppimisen palvelumalli yrityksiä varten.  

Oman osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen

Työn tekemisen muutos, ennakoimattomat globaalit muutokset ja teknologian kehitys edellyttävät meiltä entistä vahvempaa osaamista yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi (Kankainen 2019.) Yhteiskunnan ja yksilön uudistumiskyvyn kannalta on olennaista tunnistaa osaaminen. Osaamista nimittäin syntyy muissakin yhteyksissä kuin ammateissa toimimalla tai tutkintoja opiskelemalla.

Oman osaamisen sanoittaminen ja sen esille tuominen voi kuitenkin olla vaikeaa. Koulutuksen kautta saatu osaaminen on helpompaa tuoda esille, kuin esimerkiksi vapaa-ajalla ja työelämässä saatu osaaminen. Meidän on helpompi tuoda esille se, mitä emme osaa tai missä meillä on osaamisvajetta. (Ketamo H., Ollila J., Paaso L. 2022.)

Osaaminen lisää yksilön hyvinvointia ja vahvistaa hänen osaamisidentiteettiään. Yksilö, jolla on vahva osaamisidentiteetti osaa helposti sanoittaa osaamisensa, tietää miten hyödyntää sitä ja mitä uutta osaamista hän tarvitsee menestyäkseen työelämän muutoksissa (Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä 2022.)

Jatkuva oppiminen organisaatiossa

Yhteiskunnan ja organisaatioiden tulee jatkuvassa oppimisessa huomioida ihmisten erilaisuus kyvyssä ja motivaatiossa ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Esimerkiksi perinteinen koulun penkillä opiskelu ei sovi kaikille, monet oppivat käytännön tekemisellä. Jatkuvaa oppimista voi tapahtua moni eri tavoin. Yhtenä esimerkkinä tästä on oppisopimuskoulutus.

Yhteiskunnan, organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden tulee rohkeidenkin kokeilujen avulla löytää uusia jatkuvan oppisen tapoja, jotka kannustaisivat erityisesti heikomman motivaation omaavia päivittämään osaamistaan (Mäkelä 2018).

Asiantuntija Terhi Mäkelä suosittelee kokemuksellisen oppimisen nopeuttamista. Esimerkiksi ottamalla mukaan virtuaalitodellisuus ja tekoälyteknologioita voidaan tarjota houkuttelevia ja yksilön huomioon ottavia oppimiskokemuksia (Mäkelä 2018).

Voisivatko korkeakoulut ottaa tästä ajatuksesta koppia ja hyödyntää entistä enemmän olemassa olevia kehittämisympäristöjä jatkuvan oppimisen väylänä?

Organisaation kehittämisen lähtökohtana on pääsääntöisesti tulevaisuus. Jotta tulevaisuuden osaamista voi lähteä kehittämään, tulee organisaatiolla olla selkeä kuva henkilöstön nykyisestä osaamisesta (Hilden 2019.) Yhtenä osaamisen mittareina käytetään suoritettuja kursseja ja koulutuksia. Nämä mittarit eivät kuitenkaan kerro sitä, vastaako osaaminen organisaation strategisiin tavoitteisiin, asiakkaiden odotuksiin tai kysymykseen: millaista osaaminen on verrattuna kilpailijoiden henkilöstön osaamiseen. (Kallonen & Kuhmonen 2022.)

Opiskelun mahdollistaminen elämäntilanteesta riippumatta

Jatkuvan oppimisen uudistus on osa hallitusohjelmaa. Tavoitteena on jatkuvan oppisen järjestelmän uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Toimilla pyritään jatkuvan oppimisen kynnyksen madaltamiseen ja erityisesti työelämässä tapahtuvan oppimisen tukemiseen. Uudistuksella halutaan myös kehittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

Koska jatkuva oppiminen halutaan mahdollistaa kaikille elämäntilanteesta riippumatta, uudistuksella halutaan parantaa työttömien mahdollisuuksia sivutoimiseen opiskeluun työnhaun lomassa (OKM.) Työikäisillä työttömillä on heikommat mahdollisuudet työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen. Erityisen haastava tilanne on pitkäaikaistyöttömillä ja lyhyitä työpätkiä tekevillä. (Kangastie, Koski, Kuisma 2020.)

Työttömyysaikaa voitaisiin käyttää tavoitteelliseen oman osaamisen kehittämiseen ja näin kasvattaa mahdollisuutta työllistyä helpommin työmarkkinoilla (Kohti elinikäistä oppimista 2019).

Jatkumo-hanke kokeilukuntien jatkuvan oppimisen tukena

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät vuonna 2021. Kokeilussa osa asiakkaista siirtyi TE-toimiston asiakkaista kuntien asiakkaiksi. Kuntakokeilun työnhakija-asiakkaita ovat muun muassa työttömät ja lomautetut, alle 30- vuotiaat, työmarkkinatukea saavat ja henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai joiden kansalaisuus on muu kuin Suomi. (TE-palvelut.)

Kuntakokeilu on ollut iso muutos eityisesti henkilöstölle muun muassa toimintakulttuurien törmätessä. Hankkeessa on toteutettu sekä webinaari että työpaja kuntakokeilukuntien asiantuntijoille ja esihenkilöille. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on ollut selvittää asiantuntijoiden koulutustarpeita, jotta hankkeessa mukana olevat ammattikorkeakoulut voivat niihin yhdessä vastata. Kuntakokeilukunnille on räätälöity tarpeisiin sopiva koulutuskokonaisuus, joka toteutunee syksyn 2022 aikana. Koulutus toteutetaan Podcast-muodossa.

Koulutustarjonnan uudistus

Koulutustarjonnan uudistamisella pystytään osittain vastaamaan jatkuvan oppisen haasteeseen. Tarjolla tulee olla nopeasti käynnistettävää, lyhytkestoista koulutusta, joka yhdistelee sisältöä eri koulutusaloilta. Kokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin.

Jatkuvan oppimisen edistämiseksi on tärkeää tunnistaa alueen osaamisekosysteemi ja siinä havaittavat kehittämistarpeet, jotta työelämän muutoksiin ja vaatimuksiin pystytään koulutuksen avulla tehokkaasti reagoimaan (Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä 2022.)

Jatkumo-hanke

Jatkumo-hankkeen tarkoituksena on ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen niiden palvelutoiminnassa ja yritysten jatkuvaa oppimista tukevan palvelumallin luominen. Yhteistyön myötä kullekin ammattikorkeakoululle avautuu mahdollisuus erikoistua tiettyyn kärkiosaamiseen, joka on mallin myötä kaikkien yritysten ja organisaatioiden saatavilla valtakunnallisesti.

Hankkeessa lisätään jatkuvan oppimisen palveluiden näkyvyyttä ja pyritään vastaamaan entistä paremmin yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin ammattikorkeakoulujen yhteisillä jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuuksilla. Samalla voidaan lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Hanketta rahoittaa Opetus- ja Kulttuuriministeriö.

Lähteet:

Jatkuvan oppimisen uudistus – miten työikäisten osaaminen varmistetaan? Taustatietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.5.2022. Taustatietoa+jatkuvan+oppimisen+uudistuksesta.pdf (okm.fi)

Kangastie, H., Koski, A., Kuisma, L. 2020. Pitkospuilta revontulille – Lapin jatkuvan oppimisen avauksia. Lapin Amkin julkaisuja, 50. https://iwwebhallinta.ulapland.fi:8443/loader.aspx?id=4049a472-4920-45be-a5cd-7d1c6c90f5

Kallonen, T., Kuhmonen, A. 2022. Jatkuvan oppimisen mittaaminen vaatii kehittämistä. Viitattu 13.5.2022 https://www.henry.fi/ajankohtaista/blogit-ja-kuukauden-kasvo/2022/05/jatkuvan-oppimisen-mittaaminen-vaatii-kehittamista.html

Kankainen, S. 2019. Mitä on elinikäinen oppiminen ja miksi se on tärkeää? Helsingin Yliopisto. Viitattu 27.5.2022 https://hyplus.helsinki.fi/mita-on-elinikainen-oppiminen-ja-miksi-se-on-tarkeaa/

Ketamo H., Ollila J., Paaso L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Sitra muistio. Viitattu 27.5.2022 https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf

Kohti elinikäistä oppimista 2019. Sitra. Sitran selvityksiä. Helsinki. Viitattu 13.5.2022 https://www.sitra.fi/app/uploads/2019/03/kohti-elinikaista-oppimista.pdf

Lapin AMK 2022. JATKUMO- hanke. Viitattu 25.3.2022 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/jatkumo/hanke/

Mäkelä, T. 2018. Meillä jokaisella on lupa oppia – ethän ole jarruna tässä junassa! Viitattu 27.5.2022 https://www.henry.fi/ajankohtaista/blogit-ja-kuukauden-kasvo/2018/10/meilla-jokaisella-on-lupa-oppia-ethan-ole-jarruna-tassa-junassa

Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä 2022. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 13.5.2022 https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf

Työllisyyden kuntakokeilut 2022. TE- palvelut. Viitattu 10.6.2022 Työllisyyden kuntakokeilu - TE-palvelut

 


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Ekoteollisuuspuistojen yhteistyöllä mahdollistetaan kiertotalouden onnistuminen

9.6.2022



Johanna Aarinio-Keinäsen kasvokuva.
Insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelee kiertotalouden asiantuntijana Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Onnistumiseen tarvitaan luottamusta ja yhteistyökykyä

Luottamusta voidaan parantaa monin eri keinoin. Luottamus toimii pohjana vuorovaikutteiselle ja luottamukselliselle toimintakulttuurille. Luottamus vahvistaa luovuuden, oppimisen ja yhteistyön edellytyksiä onnistua.

Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan dialogia. Se on yhteisen näkemyksen ja tahtotilan omaksumista, yhteisten tavoitteiden saavuttamista, erilaisten näkemysten jakamista ja yhteisen ymmärryksen kehittämistä. Dialogiin kuuluu aktiivinen vuoropuhelu, vahva yhtenäisyys ja vastavuoroinen osallistuminen toimintaan. Vuorovaikutuksen hyvällä dialogilla mahdollistetaan organisaatioiden välisten yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen sekä niissä ilmenevän luottamuksen mahdollistaminen.

Tämä blogiartikkeli on kirjoitettu Teollisen kiertotalouden osaamisalusta -hankkeessa, jonka toteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Kemin Digipolis Oy. Hanketta rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Lapin AMK selvittää hankkeessa yritysten osaamistarpeita ja lisää tietoisuutta teollisesta kiertotaloudesta ja korkeakoulujen ja yritysten välisistä yhteistyömalleista. (Digipolis 2022a.)

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Lapissa on toteutettu 2010-luvulta lähtien kiertotalouden jatkuvaa kehitystyötä, jonka ansiosta teollinen kiertotalous on noussut maakunnan kärkiosaamisalueeksi ja tärkeäksi osaksi Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa.

Lapin AMK kehittää maakunnan vahvaa kiertotalousosaamista ja kiertotalouskoulutus onkin laajinta Suomessa. Suomen ammattikorkeakoulujen kiertotalousopintojen tarjontaa voi tarkastella Circwaste-nettisivustolla olevalla alustalla, jossa kiertotalouden seurantaa tehdään eri tasoilla. Koulutuksen osalta on laadittu koulutusindikaattori, josta voi seurata kiertotalouteen liittyvien kurssien opintopistemäärää.

Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua ja kouluverkosto on alueellisesti varsin kattava, joten koulutusindikaattorin avulla voi myös seurata koulutustarjonnan kehittymistä eri puolilla maata. (Circwaste 2022.) Lapin AMK organisaationa toteuttaa aktiivisesti kehittämishankkeita, joiden avulla voidaan edistää vihreää siirtymää ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Kiertotalouskeskuksemme johtaa ekoteollisuuspuistojen verkostoa

Kemissä sijaitsee valtakunnallinen Kiertotalouskeskus, jonka perustajia ovat Kemin Digipolis Oy, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Ydintoimijoihin kuuluu lisäksi Ammattiopisto Lappia. (Digipolis 2022b.) Kemin Digipolis Oy on ammattikorkeakoululle tärkeä tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteistyökumppani ja Lapin AMK ja kehitysyhtiö ovat vieneet läpi myös monia yhteishankkeita.

Kiertotalouskeskus johtaa koko Suomen laajuista ekoteollisuuspuistojen verkostoa. Suomessa on neljätoista ekoteollisuuspuistoa (kuva 1) ja siihen kuuluu erilaisia kiertotalouden osaajia, yrityksiä, startup-yrityksiä, yrityskiihdyttämöitä, tutkimustahoja sekä julkisia toimijoita.

Verkosto tarjoaa alustan kiertotalouden osaamisen vahvistamiseen osapuolten välisellä yhteistyöllä ja kiertotalousalan kehityksen seuraamisen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Verkostossa toimivan ekosysteemin ansiosta ideoista ja hankkeista voi yhdessä tai erikseen syntyä uusia pilotointeja ja kokeiluja. Suomen ekoteollisuuspuistoverkoston rakentaminen on osoitus yhdessä tekemisestä ja siinä onnistumisessa. (Digipolis 2022c.)

Karttakuvaan merkittynä Suomen ekoteollisuuspuistot.
Kuva 1. Ekoteollisuuspuistot Suomessa (Kiertotalouskeskus 2021)

Ammattikorkeakoulut kiertotaloutta edistämässä

Tulevaisuudessa kiertotalousosaaminen yhdistyy yhä useampiin ammattialoihin ja -tehtäviin. Ekoteollisuuspuistoissa tapahtuvan yritysyhteistyön avulla voidaan kehittää uutta, ajanmukaista kiertotalousosaamista ja opetusmateriaalia opetustoimintaa varten.

Yritysten tietotaidon hyödyntäminen, kiertotalouden dialogian kehittäminen ja uusien teknologioiden käyttöönottaminen opetuksen kehittämisessä antaa opiskelijoille paremmat valmiudet työelämässä. Ekoteollisuuspuistoissa ammattikorkeakoulujen edellytykset edistää kiertotaloutta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ovat hyvät. Hankkeiden, erilaisten opiskelijatöiden sekä opintojaksoihin sisällytettyjen vierailujen ja kehittämistehtävien edistävä kokonaisvaikutus on tärkeässä roolissa kiertotalouden tutkimus ja -kehitystyössä.

Esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä ammattikorkeakoulun ja yrityksen välillä on, kun Kokkolan Industrial Parkin alueelle saatiin robotti vastaamaan näytteidenotosta vuoden 2020 lopulla. Koukkukuljetus Oy on hoitanut suurteollisuusalueen sisäistä logistiikkaa vuodesta 1982 ja koukkukuljetukselle Centria-ammattikorkeakoulu oli entuudestaan tuttu yhteistyökumppani.

Raaka-aineketjun alkupäässä toimiva Koukkukuljetus Oy muun muassa purkaa raaka-ainekontteja, ottaa näytteitä raaka-aineista ja varastoi niitä sekä siirtää raaka-aineita tehtaiden prosesseihin. Centria-ammattikorkeakoululla sattui olemaan käynnissä robotisaatioon liittyviä kehityshankkeita ja hanketyö mahdollisti tiiviin yhteistyön useamman yrityksen välillä ja mutkattoman robotisaation käyttöönoton suurteollisuuden alueelle. (Keskipohjanmaa 2020.)

Verkostoitumisesta vetoapua myös rahoitushaasteeseen

Haasteitakin on, ja kotimaassa ekoteollisuuspuistojen osalta haasteeksi on osoittautunut rahoituksen löytäminen hankkeille tai yritysideoille, joille ei ole välittömästi tunnistettavissa kansainvälistä kasvu- tai vientipotentiaalia. Sitran ja Suomessa toimivien ekoteollisuuspuistojen yhdessä laatiman tilannekuvan mukaan suurimmat epävarmuudet liittyvät erityisesti hankkeiden pilotointi- ja käynnistysvaiheeseen.

Hanketoiminnan tärkeimmät vaiheet ovat huolellinen hankesuunnittelu ja selkeän hankehakemuksen laatiminen. Hankkeen ja ideoinnin valmisteluvaiheessa verkostoituminen ja kohderyhmien kanssa toimiminen ovat avainasemassa onnistuneessa hankesuunnittelussa.

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää verkostoitua eri toimialojen kanssa ja toteuttaa hankkeiden suunnittelussa kansainvälistä ulottuvuutta, kun koulutuksen järjestäjät kilpailevat hankkeista ja rahoituksesta. Suomen ekoteollisuuspuistoissa on haasteista huolimatta käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä kiertotaloushankkeita, joissa ammattikorkeakoulut ovat vahvasti mukana edistämässä kiertotalouden liiketoimintamalleja. (Sitra 2019.)

Ammattikorkeakouluilla on paljon annettavaa suomalaisen yhteiskunnan kasvun kehittämisen tueksi. Kiertotalousliiketoimintamallien kehittämiseksi ja prosessien muokkaamiseksi tarvitaan aikaa piloteille ja uusien kumppanuusverkostojen rakentamiselle. Teollisissa symbiooseissa niiden merkitys korostuu esimerkiksi siinä, että eri toimialoilla toimivien yritysten välille saadaan rakennettua yhteistyötä.

Tämä edellyttää vahvan luottamuksen rakentamista, pitkäjänteistä kehittämistyötä, rohkeita avauksia ja innovatiivisten kumppanuuksien löytämistä. Onnistuminen edellyttää uusia digitaalisia palveluja ja innovaatioita sekä kykyä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lähteet

Circwaste 2022. Materiaalit kiertoon. Seuranta. Koulutus. Viitattu 13.5.2022. https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Seuranta/Koulutus

Digipolis 2022a. Kiertotalouskeskus. Hankkeet. Viitattu 10.5.2022. https://www.digipolis.fi/fi/hankkeet

Digipolis 2022b. Kiertotalouskeskus- mitä teemme. Viitattu 18.4.2022. https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/mita-teemme

Digipolis 2022c. Ekoteollisuuspuistot. Viitattu 18.4.2022. https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/ekoteollisuuspuistojen-verkosto

Keskipohjanmaa 2020. Kokkolan suurteollisuusalueelle saadaan robotti vastaamaan näytteidenotosta – Ennen työ tehtiin käsin 10 kiloa painavalla poralla ja puolitoistametrisellä terällä. Viitattu 16.5.2022. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/603893

Lapin ammattikorkeakoulu, 2022. Hankkeet. Viitattu 13.5.2022. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4208000141

Sitra 2022. Luontokato voidaan pysäyttää kiertotalousratkaisuilla – ruoka ja maatalous avainasemassa. Viitattu 16.5.2022. https://www.sitra.fi/uutiset/luontokato-voidaan-pysayttaa-kiertotalousratkaisuilla-ruoka-ja-maatalous-avainasemassa/

Sitra 2019. Vinkkejä kiertotalouskoulutuksen kehittämiseen. Viitattu 5.5.2022. https://www.sitra.fi/artikkelit/vinkkeja-kiertotalouskoulutuksen-kehittamiseen-2/


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Söiköhän mummo tänään? Teknologian avulla voi seurata kotona-asuvan ikäihmisen hyvinvointia

8.6.2022



Ruusilan ja Vuokilan kasvokuvat vierekkäin.
FM Ani Ruusila ja FM Johanna Vuokila toimivat Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä tietojenkäsittelyn koulutusohjelman lehtoreina. Ani ja Johanna toimivat myös Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hankkeessa IT-asiantuntijoina.

Hanketoimijoiden ja rahoittajien logot rinnakkain.

Terttu Terkkari kilauttaa videopuhelun mummolle. Mummo odottaa jo innoissaan puhelua, jotta saa kertoa päivän kahvittelusta Siiri-kissan kanssa. Terttu ja mummo vaihtavat kuulumisia ja samalla tarkistetaan mummon koholla ollutta verenpainetta.

Onneksi tällainen toimintatapa on tullut jo käytänteeksi monissa kunnissa. Isoon työvoimapulaan on saatu apua teknologiasta, hoitajan ei tarvitse mennä paikanpäälle asiakkaan luokse, vaan yhteys asiakkaaseen saadaan videopuhelulla (Laurila. 2020).

Hoitajan työ etähoidossa

Etähoidolla hoitaja saa yhteyden asiakkaaseen nopeasti ja turvallisesti, myös tietoturvallisesti. Hoitaja tarkistaa asiakkaan voinnin ja lääkkeiden saannin turvallisesti vain 15 minuutissa. Kun hoitajan ei tarvitse mennä asiakkaan luokse fyysisesti, se säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä. Tämä tuo suuria säästöjä kunnille ja säästää vähäisiä resursseja. Myös ikäihmisen omaiset voivat hyödyntää etäyhteyksiä monin tavoin, ja tarkkailla läheisen ihmisen hyvinvointia.

Hoitajilta tämä on kuitenkin vaatinut pientä panostusta teknologiaan ja It-osaamisen päivittämiseen. Tietotekniset asiat ja osaaminen on joko päässyt unohtumaan tai niitä ei ole (Jäkkö. 2018). Tähän huutoon on vastattu tarjoamalla koulutusta Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hankkeessa. Hankkeen koulutuksella tarjotaan hoitajille hyvät edellytykset palvella asiakkaita teknologiaa hyödyntäen kehittämällä etähoitopalveluita.

Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hankkeessa kartoitettiin koulutuksen tarpeisiin erilaisia etähoivateknologioita, joista monet sopivat myös omaisten käyttöön. Seuraavissa kappaleissa esitellään hankkeessa IT-asiantuntijoiden kartoitusten esille nousseita asioita. Ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan minkälaisia turvalaitteita ja palveluita on tarjolla ikäihmisten kotona selviytymisen auttamiseksi. Toisessa kappaleessa esitellään pohjoisen Suomen sairaanhoidon kokemuksia etähoidosta. Kolmannessa kappaleessa otetaan esille miten hoitajat ovat kokeneet hankkeen tarjoaman koulutuksen koskien heidän tietoteknisten taitojen parantamista.

hankelogo Ruusila ja Vuokila.png

Turvalaitteet ja palvelut ikäihmisen apuna

Markkinoilla on laaja kirjo erilaisia kotona selviytymisessä auttavia turvalaitteita ja palveluita. Saman teknologian käytöstä voivat hyötyä sekä ikäihminen, hänestä huolta kantava omainen että terveydenhoitohenkilökunta. Vaikka saatavilla on ollut jo pitkään erilaisia teknologioita, niiden käyttö on voinut jäädä vähäiseksi, koska ne on koettu liian monimukaiseksi käyttää. Nykyiset palvelut ja tekniikat mahdollistavat ikäihmisen asumisen häiriöttä kotona, ilman että hänen tarvitsee tehdä mitään, tai häiriintyä häntä havainnoivista sensoreista. Tämä lisää turvalaitteiden käyttömukavuutta, ja kynnys niiden käyttämiseen on pienempi kuin aikaisemmin.

Turvarannekkeet

Monelle tutut turvarannekkeet palvelevat hätätapauksessa kun ikäihminen tarvitsee nopeasti apua. Turvaranneke auttaa jos henkilö esimerkiksi kaatuu, eikä pysty menemään puhelimen luo. Rannekkeen hälytys voidaan ohjata menemään joko omaiselle, terveydenhuoltoon tai molempiin.

Etäaukaistava videoyhteys

Viime vuodet ovat osoittaneet, että on tilanteita joissa fyysinen vierailu ikäihmisen luona ei ole mahdollinen. Videoyhteys voi tässä tilanteessa antaa enemmän pelkän puhelun sijaan. Toisen henkilön kasvojen näkeminen tekee kommunikoinnista realistisempaa.

Mutta kuinka saada videoyhteys varmasti toimimaan ilman monimutkaisia klikkauksia, yhteyden avauksia tai sovelluksen käyttämisiä? Tampereen yliopiston tutkimuksesta kävi ilmi, että korona-ajan rajoitukset pienensivät merkittävästi ikäihmisten sosiaalisia piirejä, ja samaan aikaan he kokivat pelkoa uusien tietoteknisten laitteiden käyttöönottoa kohtaan (Kulmala, Tiilikainen, Lisko, Ngandu, Kivipelto, Solomon 2021). Etäavattava videoyhteys poistaa tämän esteen.

Etäavattava yhteys tarkoittaa käytännössä vaikka sitä, että ikäihmisen kotona on tabletti, joka on tietyssä paikassa. Tablettia ei tarvitse osata käyttää ikäihmisen toimesta. Ainoastaan istua tabletin eteen sovittuun aikaan ja odottaa, että toinen pää avaa etäyhteyden. Etäyhteyden voi avata vaikka omainen tai hoitaja. Tällöin henkilön teknologiaosaaminen ei ole kynnyskysymys, vaan toinen osapuoli huolehtii tabletin toiminnasta ”herättämällä” ikäihmisen päätelaitteen yhteyden alussa. Kun etäyhteys on kiinni, on myös tabletti toimettomassa tilassa, sitä ei tarvitse sammuttaa tai käynnistää ikäihmisen toimesta.

Kuvassa huone, jossa keinutuoli ja tablettitietokone pitsiliinaisella pöydällä.

Kuva 1.
Kuvateksti: etäaukaistava videoyhteys ei vaadi ikäihmiseltä muita toimenpiteitä kuin istua sovittuna aikana päätelaitteen eteen.

Suomessa on useita palveluntarjoajia, jotka tarjoavat valmiita ratkaisuja sisältäen sekä tabletit että niihin asennetut ohjelmistot. Toinen tabletti sijoitetaan asiakaspäähän, toinen omaiselle tai terveydenhuoltoon. Tällöin he pääsevät kauempaakin seuraamaan ja kommunikoimaan läheisen ikäihmisen kanssa, vaikka Kanadasta saakka, kuten eräs asiakaskokemus kertoo. Tämä tuo turvallisuudentunnetta kaikille osapuolille.

Sensorit ja anturit havainnointia varten

Erilaisilla sensoreilla ja antureilla voidaan kerätä tietoa siitä onko ikäihmisen toiminta asunnossaan normaalia. Sensoreiden tallentamista tiedoista voidaan päätellä onko normaaleissa arkirutiineissa havaittavissa jokin poikkeus, johon tulisi reagoida. Asuntoon asennettavilla pienillä sensoreilla ja antureilla voidaan havainnoida onko henkilö vaikkapa liikkunut asunnossaan.

Liikesensori voi antaa myös hälytyksen jos asunnossa ei tapahdu mitään liian pitkään aikaan. Painoantureilla voidaan kerätä tietoa siitä kuinka paljon sängyssä on levätty. Liikesensoreilla voidaan tarkkailla onko henkilö vaikkapa käynyt ollenkaan kylpyhuoneessa. Sensori voidaan myös asentaa ulko-oveen, jolloin se tunnistaa ulko-oven avauksen.

Turvalaitteilla saadaan tietoa siitä kun jotakin poikkeavaa tapahtuu. Tekniikoilla havainnoidaan yksityisyyttä kunnioittavalla tavalla ikäihmisen arkea. Sensorit ja muuta palvelut otetaan käyttöön sopimalla ikäihmisen kanssa haluaako hän auttaa muita tarkkailemaan hänen hyvinvointia.

Havainnekuvassa sensoreita sijoitettuna asunnon pohjapiirrokseen.

Kuva 2: Sensoriratkaisut ikäihmisen kotona. Sensoreilla ja antureilla voidaan havainnoida arkea ja hälyttää apua automaattisesti havaittuaan poikkeavuutta. Arkea häiritsemättömät havaintoyksiköt turvaavat asumista niin kotona kuin palvelutalossa. Muun muassa Lapin ammattikorkeakoulun kumppani Suvanto Care tarjoaa oheisia palveluita. Kuva: SuvantoCare 

Etämittauslaitteet ja palvelut

Ikäihmisen kotiin voidaan sijoittaa terveydentilaa mittaavia laitteita, joista tiedot siirtyvät automaattisesti esimerkiksi hoitajan käyttämään sovellukseen analysoitavaksi. Laitteilla voidaan saada tietoa esimerkiksi painosta, verensokerista, happisaturaatiosta, verenpaineesta tai vaikka kuumeesta. Ikäihminen opetetaan käyttämään laitetta, joka siirtää tiedon automaattisesti etähoivan käyttöön, tai omaiselle.

Muita ikäihmisen elämää tukevia laitteita ovat esimerkiksi lääkemuistutin, paikantava turvapuhelin, tai vaikka etäohjattava älylukko, jolloin omainen voi avata oven matkapuhelimellaan jos avaimet ovat jääneet sisälle.

Terveydenhuollon kentältä saadut huomiot

Asiakkaat ovat ottaneet etäyhteyden hyvin vastaan. Erityisesti uudet kotihoidon asiakkaat kokivat mielekkäämmäksi etäyhteyden hoitajaan, kuin se että vieras ihminen tulee kotia käymään. Hoitajat myös kertoivat olevansa tyytyväisiä uusiin työtapoihin.

Etähoitajat olivat pääsääntöisesti osatyökykyisiä, joille normaalien fyysisten tehtävien suorittaminen ei enää luonnistunut, mutta kokemusta ja osaamista hoitoalalta oli runsaasti. Näin on saatu hyödynnettyä heidän osaamistaan ja työuria pidennettyä.

Pohjoinen Suomi on harvaanasuttua aluetta ja etäisyydet ovat pitkiä. Tämä tuo oman haasteensa kuntien hoitotarjonnalle ja kotona-asuville ikäihmisille ja heidän tarpeilleen. Etähoito ja -yhteydenpito on yksi ratkaisu kotihoidossa oleville asiakkaille ja vähäiselle henkilökunnalle. Pitkissä etäisyyksissä ja pienissä asuinyhteisöissä on kuitenkin epävakaat verkkoyhteydet. Joissakin tapauksissa on jouduttu kokeilemaan monen operaattorin toimintakykyä.

Ongelmia oli runsaasti tietoteknisissä asioissa. Laitteistojen yhteensopivuus joidenkin ohjelmistojen kanssa oli ongelmia. Joidenkin laitteiden kohdalla ainut toimiva laite etäyhteyden pitoon asiakkaalla oli käytännössä Windows-käyttöjärjestelmällä varustettu laite. Muissa käyttöjärjestelmälaitteissa esiintyi niin suuria vaikeuksia, että niitä ei enää suositeltu asiakkaalle. Esimerkkejä ongelmista: yhteydet pätkivät, äänet eivät kuuluneet sekä verkkoyhteydet olivat huonoja.

Hankekoulutuksessa saadut huomiot

Hankkeen puitteissa tarjottiin koulutusta kahdelle ryhmälle, toinen oli syksyllä 2021 ja toinen keväällä 2022. Ryhmät koostuivat sairaanhoitajista ja lähihoitajista sekä Rovaniemen kaupungilta että Lapin keskussairaalasta. Hankekoulutus toi hoitajille uusia ja päivitettyjä IT-osaamista ihan perusasioita MS Officen käytöstä sekä videoyhteydenpitoa MS Teamsilla ja SuvantoCaren laitteilla.

Hoitajat kokivat koulutuksen antaneen heille varmuutta ja rohkeutta tietokoneen ja erilaisten sovellusten käytöstä. Tietoturvaosuudessa he saivat uutta ja ajankohtaista tietoa suojata itseään ja asiakkaitaan tietoturvarikkomuksilta.

Lopuksi

Söiköhän mummo tänään? Tai pappa.

Liikesensorit voidaan asentaa havaitsemaan onko henkilö käynyt keittiössä, avannut jääkaapin tai mikroaaltouunin oven. Näillä keinoin voidaan saada arvokasta tietoa omaisille tai terveydenhuollon henkilökunnalle siitä onko omainen ehkä syönyt. Toki sensori ei kerro paniko mummo jääkaappiin kengät vai ottiko lounaan syötäväksi. Kuitenkin tämän kaltaiset palvelut ja ratkaisut tuovat turvallisuudentunnetta kaikille osapuolille (Kauppila. 2017).

Lähteet:

Suvanto Care: https://www.suvantocare.fi/

Kulmala, J., Tiilikainen, E., Lisko, I., Ngandu, T., Kivipelto, M., Solomon, A., 2021. Personal Social Networks of Community-Dwelling Oldest Old During the Covid-19 Pandemic—A Qualitative Study. Viitattu 20.5.2022 DOI=10.3389/fpubh.2021.770965
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2021.770965/full

Jäkkö, M. 2018 Digitalisaatio-osaaminen terveysalalla. Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö terveydenhoitaja YAMK. Viitattu 27.5.2022

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151531/Jakko_Marika.pdf?sequence=1&isAllowed=
Kauppila M. (2017) Hoitajien kokemuksia etähoidon toimivuudesta Helsingin kotihoidossa. Laurea ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Viitattu 27.5.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140884/Kauppila%20Minna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laurila Jenni. 2020. Tulevaisuuden etähoito kotihoidossa. Satakunnan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Viitattu 27.5.2022.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333637/laurila_jenni.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020

6.6.2022



Pasi Satokankaan kasvokuva.
Pasi Satokangas (YTM) työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Vuosi 2020 vei matkailualan vaikeaan tilanteeseen koronapandemian puhkeamisen myötä. Tiet ja lentokentät hiljenivät, hotellit ja ravintolat sulkeutuivat. Voimaan astuneet rajoitukset vaikuttivat osaltaan kulutusmahdollisuuksiin matkailutoimialoilla.

Muutos oli suuri verrattuna pitkän kasvun huipentumaa edustaneeseen edelliseen vuoteen. Rekisteröidyt yöpymiset majoitusliikkeissä vähenivät koko maassa 38 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna ja Lapissa lähes yhtä paljon, 34 prosenttia (Tilastokeskus 2022a). Kesällä kotimaanmatkailu avautui siivittäen matkailua paikoitellen vilkkaaksi.

Päivitys uusimpia tilastotietoja hyödyntäen

Tunturi-Lappi on perinteisesti sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden suosima kohde. Seutukuntaan kuuluvat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnat. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt alueen matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset aiemmin vuodelta 2017. Välitön vaikutus muodostuu matkailijoiden asioidessa heitä palvelevissa yrityksissä, eli ei kata esimerkiksi tukkuliikkeissä muodostuvia välillisiä vaikutuksia.

Tämän vuoden alussa valmistuneen päivityksen kohdevuosi oli 2020 ja se tehtiin Tunturi-Lapin Leaderin tilauksesta (Satokangas 2022). Päivityksen tietopohjana käytettiin uusimpia mahdollisia tietoja Tilastokeskuksen yritysrekisteristä (Tilastokeskus 2022b). Tilastoviiveen vuoksi uusin tieto koskee vuotta 2020. Lisäksi hyödynnettiin aiemmin kerättyjä tietoja matkailun osuudesta toimialoittain. Molemmat työt on toteutettu niin sanotulla tulomenetelmällä, mikä tarkoittaa yritysten saaman ja toimialoittain yhteenlasketun matkailutulon selvittämistä.

Matkailutulo vähentynyt 33 miljoonaa euroa

Tunturi-Lapin alueen välitön matkailutulo vuonna 2020 oli yhteensä noin 264 miljoonaa euroa (taulukko 1). Tästä selvästi suurin osa muodostui Kittilässä. Lapin ammattikorkeakoulu on selvittänyt aiemmin matkailun välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapista vuodelta 2017 (Satokangas 2018). Tarkasteluvälillä 2017–2020 välitön matkailutulo alueella on vähentynyt noin 33 miljoonaa euroa. Matkailutulo on vähentynyt erityisesti Kittilän kunnassa. Matkailutulon muutoksen laskennassa vuoden 2017 matkailutuloa koskevat luvut on deflatoitu kuluttajahintaindeksillä, jolloin rahan arvon muutos vuosien 2017 ja 2020 välillä ei vaikuta matkailutulon muutoksen tarkasteluun (Tilastokeskus 2022c; Tilastokeskus 2022d).

Taulukko 1 Matkailun välittömät tulovaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Taulukko 1 Satokangas 2022.jpg

Työllisyysvaikutukset eri suuntaisia

Taulukosta 2 havaitaan, että Tunturi-Lapin matkailutyöllisyys vuonna 2020 oli lähes 1 500 henkilötyövuotta. Merkittävin osa matkailutyöllisyydestä muodostui Kittilän kunnassa. Toisaalta matkailutyöllisyys on myös vähentynyt henkilötyövuosissa mitattuna eniten Kittilässä. Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys on lisääntynyt huolimatta matkailutulon lievästä vähenemisestä.

Taulukko 2 Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020 ja muutos 2017–2020

Taulukko 2 Satokangas 2022.jpg

Pohdintaa havainnoista

Koronapandemian leimaaman vuoden 2020 aikana matkailutulo väheni Tunturi-Lapissa absoluuttisesti eniten Kittilän kunnassa, jossa matkailutulo myös on suurin alueella. Muissa kunnissa absoluuttisen tulon väheneminen oli suhteellisen pientä.

Matkailutyöllisyys väheni Kittilässä jo suuresta perustasosta johtuen eniten. Huomionarvoista on, että Enontekiöllä ja Kolarissa matkailutyöllisyys jopa lisääntyi tarkasteluvuosien välillä. Näillä alueilla matkailutulo säilyi lähes ennallaan, joten eri syistä johtuvat muutokset henkilöstö/ liikevaihto suhteissa voivat merkitä sitä, että työllisyys on hieman aiempaa suurempi.

Työvoiman tarve vaihtelee toimialoittain huomattavasti. Työllisyyden kasvu voi johtua myös eri toimialojen merkityksen muuttumisesta, liittyen muun muassa vuonna 2020 kotimaanmatkailun merkityksen kasvamiseen. Enontekiöllä työllisyys kasvoi lähinnä huvi- ja virkistystoimialla, kun taas Kolarissa kasvu tapahtui erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Kyse voi olla palvelujen kysynnän eroista kohteissa, mutta myös siitä, että samojakin palveluja tarjoavat yritystoimipaikat sijoittuvat tilastoissa eri toimiluokkaan.

Koronapandemian kaltaisen murroksen vaikutuksista eri kohteisiin ja toimialoihin olisikin hyvä tuottaa lisätietoa. Ainakin yhtä mielenkiintoista on jatkossa toistaa selvityksiä, jolloin on mahdollista seurata alan toipumista pandemiasta.

Lähteet

Satokangas P. (2018) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2017. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Satokangas P. (2022) Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuonna 2020. Lapin ammattikorkeakoulu. Julkaisematon selvitysraportti.

Tilastokeskus (2022a) Vuosittaiset yöpymiset ja saapuneet vieraat majoitusliikkeissä muuttujina Maa, Majoitusliikkeen tyyppi, Maakunta, Vuosi ja Tiedot. Luettu 12.5.2022 osoitteesta:

https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__matk/statfin_matk_pxt_11j1.px/table/tableViewLayout1/

Tilastokeskus (2022b) Tuotteet ja palvelut. Yritysrekisteri. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html

Tilastokeskus (2022c). Kuluttajahintaindeksi. Luettu 28.2.2022 osoitteesta: https://www.stat.fi/til/khi//

Tilastokeskus (2022d). Indeksit. 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi. Luettu 16.3.2022 osoitteesta: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_inde&lesson_id=4&subject_id=7

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 ... 33 34 35Seuraava