Energia 2018 on Suomen suurin energia-alan tapahtuma, jossa ovat esillä alan uusimmat teknologiat, laitteet ja asiantuntijat. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein Tampereella. Tapahtuma oli kolmepäiväinen ja se järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23. - 25.10.2018. Isossa hallitilassa oli yli 360 näytteilleasettajaa sekä neljä ohjelmalavaa.

Lähdimme tapahtumaan hakemaan tietoa erityisesti energia-alan kytkeytymisestä kiertotalouteen sekä ennakoimaan alojen kehitysnäkymiä.

Messuilla tapasimme useita tuttuja yhteistyökumppaneita Lapista ja muualta Suomesta. Lappilainen osaaminen oli myös esillä, kun Napapiirin Energian ja Vesi esiteli heidän kehittämäänsä kiertotalouden Naturlan tuhkaraetta, jossa hyödynnetään energiantuotannon tuhkat lannoitteeksi.

Tulevaisuus puhuttaa

Tapahtuman kantavina teemoina olivat ilmastonmuutos, uusiutuvat energiamuodot, digitalisaatio sekä kiertotalous. Erityisesti näistä teemoista oli uutta teknologiaa esillä sekä paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja alan huippuasiantuntijoilta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tällä hetkellä tärkein energia-alaa kehittävä tekijä. Kansalliset ja kansainväliset päästötavoitteet voidaan saavuttaa materiaalien ja energian kierrättämisen avulla. Materiaalien kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat kiertotalouden tutuin muoto.

Energia-alalla kiertotalous perustuu uusiutuvien energian käyttöön, hukkalämmön hyödyntämiseen sekä energian käytön optimoimiseen. Näiden perinteisten kiertotaloustoimenpiteiden tehostamiseksi alalle syntyy jatkuvasti digitalisaatiota hyödyntäviä käyttäjälähtöisiä palveluliiketoimintamalleja.

Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa monella eri sektorilla.

Puhuttaessa tulevaisuuden liiketoiminnasta energia-alalla esiin nousee monesti virtuaalivoimalaitos. Virtuaalivoimalaitos muodostuu digitalisaation mahdollistamista älykkäistä järjestelmistä, joiden avulla uusiutuvan energian kiinteistökohtainen pientuotanto, varastointi ja käyttö tuodaan osaksi laajempia energiaverkkoja.

Virtuaalivoimalaitosajattelussa tärkeässä roolissa ovat muun muassa hukkaenergioiden hyödyntäminen, sähköautojen muodostama akkukapasiteetti ja älykäs kiinteistöautomaatio, jolla voidaan vastata kysyntäjouston tarpeisiin.

Messuilla oli runsaasti esityksiä myös vaihtoehtoisisten tieliikennepolttoaineiden hyödyntämisestä tavara- ja joukkoliikenteessä. Liikenne aiheuttaakin noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, joten vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden yleistymisellä on suuri potentiaali taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Messualueelle oli myös tuotu esille vedyllä, sähköllä ja biokaasulla toimivat henkilöautot. Alla olevassa kuvassa on esillä Teslan sähköllä kulkeva Model X-henkilöauto.

Kuva 1. Energia 2018, Tesla Model X

Innovatiiviset teknologiaratkaisut vahvasti esillä

Ecopal Oy tarjoaa älykkäitä energiaratkaisuja ja heidän esimerkkinsä energian kiertotaloudesta on erittäin mielenkiintoinen. Heidän konseptissaan kiinteistön lämmitysenergia otetaan enimmäkseen hukkalämmöistä ja loppuosa tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Toimintamalli perustuu jätevedestä ja poistoilmasta kerättävään hukkaenergiaan, joiden lisäksi hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Ecopal esitteli osastollaan myös juuri Suomeen saapunutta hybridikeräintä. Hybridikeräin tuottaa samanaikaisesti sähköenergiaa aurinkopaneelien tavoin sekä toimii aurinkolämpökeräimenä, joka varastoi lämpöenergiaa vesivaraajan. Ecopal Oy toimittaa myös Rovaniemelle rakenteilla olevaan Domus Arctica Säätiön opiskelijakerrostaloon jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmän.

Yhden messujen mielenkiintoisimmista esityksistä piti uusi innovatiivisen energiaratkaisun kehittänyt Heliostorage. Heliostoragen energianratkaisun pääideana on varastoida lämpöä maaperään kesällä aurinkoenergiasta, jota hyödynnetään talvella lämmityskaudelle.

Lämmön varastointi suoritetaan aurinkolämpökeräinten avulla tai vaihtoehtoisesti jostakin muusta ylijäämälämpöä tuottavasta prosessista, kuten tehdastoiminnan yhteydessä syntyneellä hukkalämmöllä. Talvella maahan varastoitu lämpö hyödynnetään kiertovesipumpun avulla. Erona perinteiseen maalämpöjärjestelmään on juurikin kiertovesipumppu, jonka ylläpito on huomattavasti maalämpöjärjestelmää edullisempaa.

Alla olevassa kuvassa on Heliostoragen verkkosivuilta lainattu kuvaus järjestelmästä.

Kuva 2. Heliostorage energiaratkaisu (Heliostorage 2018)

Lähteet

Heliostorage 2018. Bedrock is the new battery. Viitattu 13.11.2018. http://heliostorage.com/.

Mitä sanoisit, jos paikallisen kultasepänliikkeen valikoimassa olisi paitsi uusia, myös kierrätettyjä tai kierrätysmateriaaleista tuotettuja koruja? Tai jos optikkosi lunastaisi vanhat silmälasisi ja tarjoaisi uusien rinnalla myös kierrätettyjä sankoja? Voisiko merkkivaateliike ehdottaisi jäsenyyttä verkkokauppaan, jossa ostamallesi tuotteille olisi tarjolla jälkimarkkinat eli kierrätyspaikka?

Itse tarttuisin kuluttajana tällaisiin tarjouksiin. Ekologinen kuluttaminen vaatii aivan turhaa vaivannäköä nyt kun uudet ja kierrätetyt tavarat ovat tarjolla erillään.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut viime vuosina monia menestyksekkäitä kiertotalouteen liitettäviä projekteja. Olemme myös tutkimustoiminnallamme pöllyttäneet kuluttamiseen liittyviä käytänteitä monesta eri näkökulmasta. Jakamistalous sekä siihen liittyvät uudenlaiset palveluverkot, lähi-/uusiutuva energia, lähiruoka sekä villiyrttien keruu ja käyttö ovat esimerkkejä näistä teemoista.

Ekologisesta arvopohjasta ponnistava Lappi kaipaa meiltä syttöjä uusiksi tutkimuslähtöisiksi innovaatioiksi.

Piperryksestä prosentteihin

Huoli ilmaston muutoksesta kasvaa kuitenkin yhä. Olisiko seuraavaksi aika lähteä lanaamaan kivijalkayrityksiä vihreällä ajattelulla?

Tunnette varmasti ns. prosenttitaide-liikkeen, jossa uudiskohteiden kilpailutuksista ja budjeteista pyritään osoittamaan tietty prosenttiosuus taiteelle. Samanlaista ajattelua voitaisiin käyttää myös vihreämmässä kivijalkabisneksessä.

Voisimme yhteisöllisesti sopia, että esimerkiksi 30 prosenttia myytävänä olevista tuotteista olisi kierrätettyjä tai uudelleenvalmistettuja. Kun riittävän suuri massa kuluttajista sitoutuisi tällaiseen prosenttivihreään ajatteluun, joutuisivat yritykset kehittämään valikoimastaan ekologisempaa yhä innovatiivisemmalla tavalla.

Lundin yliopisto on profiloitunut vahvasti vihreän bisneksen edelläkävijänä. Yliopiston strategisena valintana on rohkaista yrityksiä kokeilemaan uusia ratkaisuja vihreän tulevaisuuden aikaansaamiseksi.

Aika on tällaiselle kypsä, sillä nuoret opiskelijat haluavat olla mukana kestävän kehityksen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kuinka me Lapin ammattikorkeakoulussa voisimme auttaa alueemme yrityksiä kehittämään innovatiivisia, viherrettyjä bisnesideoita?

Väkertäjistä verkostoksi

Liiketoiminnan näkökulmasta prosenttivihreä tarjooma voisi myös synnyttää kivijalkayritysten tarpeisiin käsityöläisyydestä ja pientoimittajista koostuvan verkoston.

Nämä alihankkijat voisivat kerätä, uudelleenvalmistaa ja toimittaa kierrätys-, tai sivuvirtatuotteita yritysten tarpeisiin. Alihankkijaketju tuottaisi tarvittavat ekologiset tuotteet kokonaisvalikoimaan, eikä kivijalkayritysten ei tarvitsisi hajauttaa omia voimavarojaan tähän työhön.

Prosenttivihreästä liiketoiminnasta voisi syntyä lappilaisten yritysten erottautumistekijä esimerkiksi kansainvälisiä verkkokauppoja vastaan.

Puuhastelen itse perinnekäsitöiden ja niiden uusiokäytön parissa. Kollegan vaimolla oli valaisimien uusiokäyttöön keskittyvä toiminimi. Tuttavani on lappilaiseen poronnahkaan ja -sarviin liittyvä nuori yrittäjä.

Tällaisia tekijöitä Lapissa on paljon, mutta haasteena on se, että yksittäisinä toimijoina ne eivät pääse markkinoilla näkyville. Jos tällainen osaaminen liittyisi laajempiin prosenttivihreisiin kivijalkatarjoomiin ja brändiin, voisimme saada ekologisella ideologialla varustetut yritykset aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Eettinen kuluttaminen yleistyy vasta sitten, kun se on kuluttajalle helppoa ja vaivatonta. Haastankin meidät kaikki yhdessä kehittämään Lappiin vihreän kivijalkabisneksen toimintamalleja.

http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/voiko-kuluttamalla-vaikuttaa

Frush – kiertotalouden startup-tapahtuma inspiraationa

Osana Kierto10-hankkeen suunnittelua hain inspiraatiota ja osaamista kiertotalouteen FRUSH kiertotalous- ja startup -tapahtumasta. Sen tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa.

Tapahtuma koostui useista kiertotalouden asiantuntijoiden puheenvuoroista. Päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu ja Forssan Yrityskehitys Oy. Tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2018.

Tilaisuus sisälsi myös palvelumuotoilun periaatteita hyödyntävän Design up! -työpajan sekä Frushack Hackathon -tapahtuman, jossa opiskelijat innovoivat yrityksille ratkaisuja ja näkemystä ketterään liiketoiminnan kehittämiseen. Yksi case-yrityksistä oli Jospak Oy, joka kehittää ympäristösystävällisiä ruokapakkausmateriaaleja.

Osallistuin itsekin innovointityöhön Design Up! -työpajassa. Tavoitteena oli seurata työpajan kulkua ja päästä sisälle menetelmään. Menetelmä oli hyvin samantapainen kuin Lapin ammattikorkeakoulussa käyttämät innovaatiotyöpajat.

Frush-pitsauskilpailussa tutustuimme innovatiivisiin kiertotalouden startup-yrityksiin. Mielenkiintoisimmat yritysesittelyt kuulimme tapahtuman voittajilta Fiksu Ruoka Oy:lta sekä Lovia Oy:lta. Lovian liiketoiminnan ytimessä on tehdä aikaa ja käyttöä kestäviä asusteita läpinäkyvällä hankintaprosessilla. Fiksu Ruoka taas myy vähittäiskauppojen ruokatuotteita edullisempaan hintaan ja on siten osaltaan vähentämässä ruokahävikkiä.

Energiatehokkuus vaatii konseptin muutosta - pienet next-stepit eivät riitä

Tapahtuman parasta puhuja-antia edusti MEP Sirpa Pietikäinen. Hän puhui energiatehokkuuden konseptin muutoksesta ja siitä, että ”second best” ei tule riittämään. Ympäristölle olisi ensiarvoisen tärkeää saada tilanne kerralla kuntoon. Tämä tarkoittaa, että kulutuksen tulisi olla vuonna 2050 planeettamme kantokyvyn rajoissa edistämällä uusitumattomien luonnonvarojen suljettua systeemiä.

Suljettuun systeemiin pääsemiseksi tarvitaan taas ns. kymppikerhoa, eli saman tuotannon ja hyvinvoinnin saavuttamista kymmenyksellä nykyisistä resursseista. Sirpa Pietikäinen korosti, että puhuessamme resursseista, emme puhu yksinomaan teollisuuden raaka-aineista, vaan laajemmin liiketoimintaekosysteemeistä.

Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan verkostoa, jossa erityyppiset toimijat, kuten yritykset, tutkimus-, koulutus- ja innovaatiosektori sekä julkiset toimijat, tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen luodakseen toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittääkseen uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja (Sitra, Näin syntyy Suomessa kiertotalous)

Liiketoiminnan palvelullistamisella kymppikerhoon

Tarvitaan siis uusia liiketoimintaekosysteemejä, joista yksi tärkeimmistä on liiketoiminnan palvelullistaminen. Termillä tarkoitetaan käytännössä sitä, miten tuotetta voidaan myydä palveluna.

Palvelullistamisen avulla voidaan osaltaan saavuttaa kymppikerhon tavoitteita; 10-kertaistamalla hyöty kuluttajalle ja itse palveluntarjoajalle.

Leasing nähdään yhtenä tapana kierrättää ja säilyttää omistus palvelun tarjoajalla. Monissa julkisissa hankinnoissa, kuten valaistuksen ja kalusteiden hankinnassa, voitaisiin yhä enemmän miettiä vaihtoehtoja tuotteen ostamiselle.

Julkisten hankintojen viherryttäminen on myös yksi Euroopan parlamentin tavoitteista. Viherryttäminen tarkoittaa mm. hankintojen ostamista palveluina tuotteiden sijaan. Myös erilaisia vihreitä valintakriteereitä voitaisiin upottaa hankintaprosesseihin. Yhtenä esimerkkinä on innovatiivinen hankinta, jossa hankintaprosessia kehitetään yhdessä palveluntarjoajan kanssa.

Kierrätys ylipäänsä tulee pitää korkealla asteella. Haasteena nykyisessä kierrätyksessä on mm. eri laatuisten raaka-aineiden erottelu, jonka vuoksi hyvää materiaalia menee hukkaan. Kysymys kuuluukin; kuinka monta muovilaatua me oikeasti tarvitsemme?

Terminologiaa ja taustaa

Mitä on kiertotalous? Se on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Mikä on Kierto10-hanke? Kierto 10:ssä tavoitteena on kuntalaisten ja mikro ja -pienyrittäjien ilmastomyönteisen asenteen vahvistaminen demonstroimalla ja pilotoimalla kiertotalouden teknisiä kiertoja eli jätteen tehokkaampaa lajittelua ja kierrätystä, ruokahävikkiä sekä jakamistaloutta. Hankehakemus lähti syyskuussa 2018 EAKR hakuun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen, päätöstä rahoituksesta ei vielä ole. Jos hanke saa rahoituksen käynnistyisi se vuoden 2019 alussa.

Hankerahoitus

EU-rahoitusta kiertotaloudelle – Rahaa on!

• Horisontti 2020 – 650m € (erityisesti korkeakoulut!),
• LIFE – ohjelma (=tukee ympäristön suojelua, ei ilmastotavoitetta)
• COSME – rahoitusohjelma (PK yrityksille)
• Koheesiorahoitus, tukea suunnattaan yhä enemmän kiertotaloutta tukeviin projekteihin

Euroopan investointipankki:

• Financing platform kiertotalouden tukemiseen
• InnovFin – Horisontti 2020 tukema
• Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR & Euroopan investointivalvontakeskus
• Cosme lainatakausohjelma PK yrityksille
• EaSI lainatakausinstumentti mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille

Lähteet:

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018, Resurssitehokkuus – strateginen kysymys Euroopalle: http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2015/03/Kiertotalous_2017_SP.pdf, 8.11.2018

Sitra, Näin syntyy Suomessa kiertotalous, https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/, 8.11.2018.

Johanna Sammalmaa, Markkinavuoropuhelu – ensimmäinen askel innovatiiviseen julkiseen hankintaan, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/markkinavuoropuhelu-ensimmainen-askel-innovatiiviseen-julkiseen-hankintaan, 8.11.2018.

Lukiolaki uudistuu

Uusi lukiolaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa ja se astuu voimaan 1.8.2019. Uudistuksella halutaan varmistaa lukiokoulutuksen laaja yleissivistys, jatko-opintovalmiudet sekä koulutuksen vastaaminen entistä paremmin jatko-opintojen, tulevaisuuden työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin.

Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä. Jokaisella lukiolaiselle luodaan mahdollisuus tutustua korkeakouluopiskeluun ja -opintoihin. Tarkoituksena on helpottaa alan valintaa, vähentää välivuosia sekä sujuvoittaa jatko-opintoihin siirtymistä.

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy

Pellon, Kolarin, Muonion ja Ylitornion lukiot lähestyivät Lapin ammattikorkeakoulua ja Lapin yliopistoa yhteistyön tiivistämiseksi.

Yhteistyön tuloksena syntyi Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama Lukiosta korkeakouluun eli LUKKO-hanke (1.1.2018–31.12.2019). Hankkeessa kehitetään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, suunnitellaan ja pilotoidaan lukiolaisille suunnattu opintotarjonta, selvitetään joustavia väyliä lukiosta lappilaisiin korkeakouluihin sekä luodaan lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyömalli.

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yksilölliselle opintopolulle

Hankkeessa mukana olevissa lukioissa on järjestetty kolme uraohjauspäivää kuluvan vuoden aikana. Uraohjauspäivissä lukiolaiset ovat tutustuneet lappilaisten korkeakoulujen koulutuksiin ja niiden kautta avautuviin työ- ja uramahdollisuuksiin sekä kuulleet korkeakouluopiskelijoiden ja alumnien uratarinoita.

Lisäksi opiskelijat ovat osallistuneet työpajoihin, joiden teemoina olivat tulevaisuusohjaus, urasuunnittelu ja lukiolaisille tarkoitetun avoimen korkeakouluopetuksen opintotarjonnan suunnittelu.

Palautteen perusteella lukiolaiset kokivat uraohjauspäivät opettavaisiksi ja merkityksellisiksi. Lukiolaiset kertoivat saaneensa uraohjauspäivien aikana paljon uutta tietoa koulutusaloista, ammattivaihtoehdoista, työllistymismahdollisuuksista, työelämän muutoksesta, opiskelumahdollisuuksista ja yksilöllisistä opintopoluista.

Toiminnalliset työpajat koettiin mielekkäinä ja keskustelut antoisina. Opiskelija- ja uratarinat tukivat palautteen mukaan kokonaiskuvan muodostumista alasta, opiskelusta ja työllistymisestä.

Lukiolaisten seuraava uraohjauspäivä järjestetään korkeakouluilla. Jokivarren lukiolaiset osallistuvat uraohjauspäivään valintansa mukaan Lapin ammattikorkeakoulussa tai Lapin yliopistossa. Päivän aikana tutustutaan kampuksiin ja oppimisympäristöihin. Lisäksi jokainen pääsee seuraamaan valitsemansa koulutuksen opetusta.

Hankkeessa lukiolaisille on tarjolla yksilöohjausta henkilökohtaisen opintopolun suunnitteluun lukioiden opinto-ohjauksen lisäksi. Korkeakoulujen tarjoamaa ohjausta järjestetään sekä face-to-face että verkkovälitteisesti koko hankkeen ajan.

Uraohjauspäivistä saadun palautteen mukaan 26 prosenttia vastanneista lukiolaisista toivoi nykyistä enemmän yksilöllistä ohjausta urasuunnitteluun tai opiskelupaikan valintaan liittyen.

Lukiolaisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden lisäksi Lapin lukioiden henkilöstö voi kehittää ohjausosaamistaan täydennyskoulutusten avulla. Hanke on järjestänyt tänä syksynä tarvekartoitukseen pohjautuen webinaarit teemoista ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjauksessa, tarinallistaminen ohjauksessa sekä neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmät oppimisen tukemisessa. Webinaarit ovat tarjonneet muun muassa erilaisia työkaluja opiskelijoiden ohjaukseen.

Kurkistuksia korkeakouluopintoihin

Lukiolaiset suunnittelivat uraohjauspäivien yhteydessä järjestetyissä työpajoissa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston opinnoista koostuvaa lukiolaisille suunnattua avoimen korkeakoulun opintotarjontaa. Tarjontaan koottiin suunnittelun pohjalta yli 40 verkko-opintojaksoa ja tarjonta sisältää esimerkiksi akateemiset opiskelutaidot -kurssin, perusopintokokonaisuuksia, kieli- ja viestintäopintoja sekä hyvinvointiin liittyviä opintojaksoja.

Opinnot ovat hankkeessa mukana oleville lukiolaisille maksuttomia ja niiden avulla lukiolaiset voivat kurkistaa korkeakouluopiskeluun ja eri koulutusten opintoihin. Jokaisessa lukiossa on nimetty opettaja, joka tukee lukiolaisia korkeakouluopinnoissa.

Opintotarjonta on otettu innolla vastaan ja 11 lukiolaisia on jo ilmoittautunut avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ja avoimen yliopiston opintoihin 19. Suosituimpia ovat olleet kielten opinnot, kasvatuspsykologia ja markkinointi.

Lukiolaiset ovat tyytyväisiä, että voivat tutustua korkeakouluopintoihin ilman suoritusvelvollisuutta mutta voivat halutessaan suorittaa korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Suoritetut opinnot sisällytetään mahdollisuuksien mukaan opiskelijan lukion oppimäärään.

Lukioiden näkökulmasta avoimen korkeakoulun opintotarjonta laajentaa niiden kurssitarjontaa ja tukee korkeakouluopintoja suunnittelevien uraohjausta. Lukioiden toiveesta maksutonta opintotarjontaa tarjotaan myös jälkiohjauksen piirissä oleville eli lukiosta valmistuneille ilman opiskelupaikkaa oleville nuorille.

Lopuksi

Hankkeessa on keskitytty tänä vuonna yksilöllisten opintopolkujen tukemiseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla sekä lukiolaisille suunnatun opintotarjonnan kehittämiseen ja pilotointiin. Ensi vuonna kehittämiskohteina ovat joustavien väylien kehittäminen ja yhteistyömallin luominen.

Joustavan väylän tavoitteena on, että lukioaikana suoritettuja avoimen korkeakoulun opintoja voisi hyödyntää korkeakouluun hakeutumisessa ja sujuvoittaa näin siirtymistä lukiosta korkeakouluun. Yhteistyömallin avulla Lapin korkeakoulut tekevät jatkossa systemaattista ja tasapuolista yhteistyötä kaikkien Lapin lukioiden kanssa uuden lukiolain mukaisesti.

Lähteet:

Lukiolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714
Lukiosta korkeakouluun LUKKO –hanke www.lapinamk.fi/lukko

Vierailin Japanissa Oulun yliopiston terveystieteiden jatko-opiskelijana ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajana (Kuva 1.) osana Oulun yliopiston ja Osakan yliopiston yhteistä DHM (Digital Health Module) -hanketta.

Kyseessä on OKM:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on laatia terveydenhuollon digitalisaatio- opintokokonaisuus yliopiston terveystieteiden opiskelijoille.

Kuva 1. Digitaalisuutta pohtimassa

Viikon vierailun tavoitteina oli tutustua japanilaiseen kulttuuriin ja terveydenhuollon digitalisaation ilmiöihin (Kuva 2.). Digitalisaatio on väistämätön tulevaisuuden ilmiö, pohdimmepa sitä ikääntymässä olevien ikäluokkien, eliniän odotuksen kasvamisen tai tulevaisuuden hoitajapulan näkökulmista. Tarvitsemme laitteita ja palveluita, joilla saavutetaan ihmisiä terveydenhuollon piiriin.

Japanilaista professori Kurodaa lainatakseni: ihmiset johtavat digitalisaatiota, eikä päinvastoin.


Kuva 2. VR-laseilla opiskellaan muistisairaan kohtaamista

Näyttöön perustuva digitalisaatio, onko sitä?

Japani on tunnettu tekniikasta ja elektroniikasta, joten ennakko-odotukseni matkasta olikin nähdä robotiikkaa ja älylaitteita. Mielikuva romuttui useasti. Vieraillessamme lääkäreille, hoitajille sekä terveysalan opiskelijoille tarkoitetussa harjoitusympäristössä, näin harjoituspäitä ja elvytysnukkeja (Kuva 3.), joiden kanssa sielläkin edelleen harjoitellaan.

Näin myös lämmintä ja inhimillistä kanssakäymistä sekä yhteistyötä potilaiden ja vanhainkodin asukkaiden kanssa. Japanilaisten äärimmäinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus välittyivät kaikissa ihmiskontakteissa, joten en usko digi-ihmeiden voivan korvata sitä.

Ajatukseni siitä, että pääasia digitalisaatiota kehitettäessä on, ettei koskaan unohdeta ihmistä tapahtumien ja toimintojen keskipisteenä, sai vahvistusta.


Kuva 3. Elvytysnuket intuboinnin harjoitteluun

Viikon mittaisen vierailun aikana huomasin, että näyttöön perustuva tutkimus ja sen käyttäminen ovat paljon pidemmällä Suomessa kun Japanissa. Suomessa on paljon hoitotyön teorioita, jotka luovat pohjan monille hoitosuosituksille ja käytännön toiminnoille.

Hyvinä esimerkkeinä Helvi Kynkään kehittämä potilaan hoitoon sitoutumisen teoria ja Satu Elon teoria ikääntyneelle sopivasta ympäristöstä. Hoitotieteellisiä teorioita tarvitaan siis myös terveydenhuollon digitalisaation kehittämisen pohjalle, jotta siitä voi kehittää eri variaatioita terveydenhuollossa.

Digitalisaatiokin tarvitsee taustalleen teoriaa ja tutkimusta, jotta voidaan mennä kehityksessä oikeaan suuntaan.

Havaintoja japanilaisesta kulttuurista ja terveydenhuollosta

Tämä oli ensimmäinen vierailuni Japanissa ja odotukseni olivat korkealla. Ajatukseni japanilaisista ihmisistä kohteliaina ja hyvin käyttäytyvinä realisoituivat heti ensi silmäyksellä juna-asemalla. Lopulta huomasin tietäväni aika vähän japanilaisesta kulttuurista, kuten heidän kiltteyttään ja ystävällisyyttään, rehellisyydestä puhumattakaan.

Havaintoni maasta ja sen kulttuurista perustuivat uteliaisiin havaintoihini – kuinka lähes kaikki miehet pukeutuivat valkoisiin paitoihin ja mustiin housuihin, kuinka syömäpuikkoja käytetään ja missä järjestyksessä ruokaillaan monesta kulhosta. Havaintojeni lisäksi sain vastauksia ihmettelyyni japanilaiselta ryhmältä opettajia ja opiskelijoita.

Japanilaiset tervehtivät nyökkäämällä, eivät koskaan kättelemällä ja osoittavat päivittäisessä kanssakäymisessä toisen huomioimista ojentamalla annettavat esineet kahdella kädellä. Tämä merkitsee sitä, että kohteliaisuuteen on hyvä vastata vastaanottamalla esine kahdella kädellä, ja vierasta tervehtiä nyökkäämällä.


Kuva 4. Kuuden ruokalajin menu kastikkeineen ja lisukkeineen

Meistä pidettiin todella hyvää huolta ruokaelämysten suhteen (Kuva 4.). Ravintolat, joihin meitä vietiin, oli todella hyvin valittu. Mieleenpainuvimmat ruokailut tapahtuivat matalapöytäisessä ravintolassa puikoilla syömistä harjoitellen, vanhainkodin potilasruoan makuja maistellen ja japanilaisessa buffetissa friteeraamisen äärellä herkutellen.

Ilmaston ollessa kuuma ja kostea, juomisen tärkeys oli sisäistetty hyvin. Kylmiä juomia sisältäviä juoma-automaatteja löytyi joka toiselta nurkalta ja niiden tarjonta oli pääosin vihreäteepohjaista, erilaisin maustein tai paahdettuna. Limsat olivat Japanissa harvinaisuus.

Lääkärikeskeisesti mutta yksilöllisesti

Vanhainkodissa ja Kioton yliopistollisessa sairaalassa vieraillessamme perehdyimme syvemmin japanilaiseen terveydenhuoltoon (Kuva 5.).

Sairaalassa toimitaan enemmän lääkärikeskeisesti, kun taas Suomessa olemme enemmän potilaskeskeisiä. Siellä sairaalassa oli lähes yhtä paljon lääkäreitä ja hoitajia, ja hoitajien työtehtävät poikkesivat suomalaisten kollegojen tehtävistä.

Kuva 5. Japanilainen vanhainkodin asukas (kuva otettu vanhainkodin seinän kuvagalleriasta)

Sairaiden ihmisten näkeminen eri kulttuurissa toi mieleeni erinäisiä seikkoja. Sairaat ihmiset näyttävät samanlaisilta sairauksineen molemmissa maissa ja samoja sairauksia ja apuvälineitä löytyy sekä Suomesta että Japanista. Halvaantuneita ja vammautuneita näkyi enemmän katukuvassa siellä kuin Suomessa, ja halvaantuneita oli myös työssäkäyvien joukossa.

Vanhainkotiasumisessa on paljon samankaltaisuuksia Suomen kanssa, mutta japanilaiset ikääntyneet saavat elää elämänsä ehkä hieman yksilöllisemmin. Siellä syödään toiveruokia, harrastetaan liikuntaa omin neuvoin ja tarpeen tullen pidetään hautajaisia asukkaiden kesken.

Japanilaisessa kulttuurissa puhtaus ja peseytyminen on äärimmäisen tärkeää. Joten myös vanhainkodissa asukkaat kylvetettiin joka päivä. Kylpeminen oli päivittäinen ohjelmanumero, josta ikääntyneet nauttivat suuresti. Heidän ulkonäöstään huolehdittiin yksilöllisesti ja päivittäisen pesun jälkeen naisten hiuksiin laitettiin kampaukset. Jokainen vaikutti tuntevansa itsensä yksilöllisen tärkeäksi.

Kokemusten pohdintaa

Viikon intensiiviikon aikana tutustuimme erilaisiin digitaalisuuden ilmiöihin ja ympäristöihin, joissa sitä voisi käyttää.

Ilokseni huomasin, että Suomessa on monia samanlaisia hoitajaa helpottavia digitaalisia apuvälineitä - kuten verensokerimittari, joka siirtää tuloksen suoraan tietojärjestelmään tai kirurgia avustavat robotit - kuin Japanissa. Siellä digitalisaatio ja tekniikka ovat seurausta pitkän aikavälin kehityksestä alkaen Panasonicin syntyajoilta 100 vuotta sitten.

He ovat kehittäneet laitteita ja apuvälineitä ihmisen avuksi jo vuosikymmeniä, kun Suomessa tekninen kehitys keskittyi matkapuhelimiin Nokian aikoihin ja sen jälkeen pienemmissä yrityksissä monipuolisesti eri aloille.

Maailma on menossa kohti digiaikaa ja mielestäni Suomen olisi hyvä luoda yhteistyötä tällaisen digijätin kanssa ja saada apua ja ideoita omiin digitalisaatiota kaipaaviin kehittämisen kohteisiin. Esimerkiksi ikääntyvien hoitotyöhön liittyvää digitalisaatiota tulisi kehittää, jotta pystyisimme vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuden haasteisiin.

Lapin Liiton rahoittaman Liikuntamatkailu arktisen alueen vetovoimaksi -hankkeen tavoitteena on aktivoida liikuntamatkailuyritysten tuotekehitystä, edistää yritysten kansainvälistä yhteistyötä sekä yrityshautomoja uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi.

Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 15 liikuntamatkailuyritystä Rovaniemen seudulta sekä Tunturi- ja Pohjois-Lapista. Toimialaltaan ne edustavat luonto-, ohjelmapalvelu- ja elämysmatkailua, kuntosaleja ja hyvinvointipalveluja, lapsiperheiden kohteita, testauspalveluja sekä majoituspalveluja.

Yrityssparrauksen tavoitteena oli tukea ja edistää yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Hankkeessa mukana olevilla yrityksillä oli mahdollisuus saada tukea ja näkökulmia oman toiminnan kehittämiseen yrityssparrauksissa. Ensimmäiset sparraukset toteutettiin talvella 2018 kahteen hankkeessa mukana olevaan yritykseen.

Yritysvierailuilla keskusteltiin yrityksen toiminnan mahdollisuuksista ja haasteista

Yrityssparraukset käynnistyivät ennakkotehtävällä, jossa yrityksiä pyydettiin kuvaamaan omaa nyky- ja tavoitetilaa visuaalisesti. Tehtävän tavoitteena oli auttaa yrityksiä hahmottamaan omaa toimintaansa ja jäsentämään kehittämistarpeita sekä tuottaa tietoa hankkeen asiantuntijoiden käyttöön.

Kuva 1. Esimerkki ennakkotehtävästä.

Yrityksen nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä, tarpeita ja haasteita käytiin läpi ja täsmennettiin yritysvierailujen aikana. Hankkeen asiantuntijat tutustuivat yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön. Yritysvierailuja toteutettiin yrityksen tarpeista riippuen yksi tai useampia.

Keskustelujen tavoitteena oli antaa yrittäjälle uusia näkökulmia ja ajatuksia oman toiminnan kehittämiseksi. Varsinaista tuotekehitystyötä hankkeen asiantuntijat eivät tehneet, vaan tarkoituksena oli toimia peilinä ja antaa ”syttöjä” yrityksille oman toiminnan kehittämiseen.

Keskustelu oli avointa, aktiivista ja vuorovaikutteista ja yritysten toimintaa tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta. Keskusteluissa sivuttiin muun muassa fyysistä toimintaympäristöä, kohderyhmiä, palveluiden markkinointia, yrittäjän jaksamista sekä yhteistyön mahdollisuuksia.

Yrityssparraukset antoivat yrittäjille ideoita oman toiminnan kehittämiseen

Yritykset kokivat sparrauksen hyödyllisenä nimenomaan keskustelun ja erilaisten näkökulmien kautta. Pien- ja yksityisyrittäjillä ei välttämättä ole keskustelukumppania, jonka kanssa hän voisi keskustella yrittämiseen ja yritykseen liittyvistä asioista tai keskustelua käydään pitkälti oman henkilökunnan kanssa, jolloin toimintaa ei kenties kyetä tarkastelemaan riittävän objektiivisesti.

Keskeistä yrityssparrauksissa oli nimenomaan tarjota ulkopuolista näkökulmaa ja luottamuksellista keskustelua. Hankkeen asiantuntijat tuntevat matkailu- ja liikunta-alaa, mutta eivät tarkasti kohdeyritysten toimintaa. Ulkopuolisen kokemus, kysymykset ja tieto auttoivat yrityksiä jäsentämään ja selkiyttämään omia ajatuksia ja tavoitteita.

Hankkeen asiantuntijoille yrityssparraukset antoivat mielenkiintoisen kurkistuksen yritysten toimintaan käytännössä. Vierailujen aikana keskusteltiin myös, miten hanke ja ammattikorkeakoulu voivat tukea yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tapaamisissa laadittiin konkreettisia selvitys- ja kehittämistehtäviä opiskelijoiden työstettäväksi ja ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toteuttaneet yritysten toimintaa tukevia kehittämistehtäviä.

Hankkeessa on luotu toimintamalli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön

Hankkeen yhtenä kolmesta tavoitteesta on ollut aktivoida yritysten tuotekehitystä. Tätä tavoitetta lähdettiin ratkaisemaan kartoittamalla yritysten tarpeita ja jalkautumalla yritysten omaan toimintaympäristöön.

Yrityssparraukset ja toimintamalli, jossa olemme integroineet yritysten tarpeista nousevia toimeksiantoja osaksi opintojaksoja, ovat lähentäneet ammattikorkeakoulua ja yrityksiä ja syventäneet näiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan ansiosta yrittäjät ovat saaneet uusia kirkkaita ajatuksia tuotekehitykseen, opiskelijat ovat ratkaisseet tosielämästä nousevia kehittämistehtäviä ja mukana olevat asiantuntijat ovat saaneet kosketuksen työelämän tarpeisiin. Syntynyttä toimintamallia tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä.

Strategia. Maailmassa tuskin lienee kovin montaa sanaa, jotka kääntävät aivojen nupikat tehokkaammin “hauki on kala” -asentoon.

Se kuulostaa juuri siltä, mitä se monesti onkin: puoliväkisin kasatun ryhmän suurella vaivalla laatima asiakirja, joka pitää sisällään paljon suuria sanoja ja yleviä tavoitteita. Jotain joka julkaistaan suurella tohinalla ja organisaation kaikkien toimijoiden tulee taputtaa käsiään innostuneen oloisesti ja vakuutella kuinka työryhmän visio on innovatiivinen ja edistyksellinen.

Julkistusta seuraavana päivänä strategia haudataan kaapin perälle (tai nykypäivänä toki pilvipalvelun). Sitä muistellaan korkeintaan firman pikkujoulujen viimeisillä tunneilla. Taputellaan toisia saunassa selkään että se oli muuten jätkät ihan hyvä paperi se.

Kaikki alkaa timanttien metsästyksestä

Yllä oleva kärjistys on toki vain osa totuudesta. Joskus strategioista tulee sellaisia helmiä, että sitä jaksetaan huomioida ja jopa viedä toteutuksiin vuodesta toiseen.

Onnistunut strategia on yhteisön laajasti hyväksymä kertomus organisaation arvoista, toimintamalleista ja päämääristä. Kun opiskelijakunta alkoi käynnistelemään strategiaprosessia keväällä 2017, ensimmäinen ajatus oli löytää juuri tällaisia onnistuneita strategioita. Sellaisia, jotka ovat napakoita, selkeitä ja yksinkertaisia, mutta silti tavoitteiltaan tarpeeksi yleviä, jotta niihin tuntee halua sitoutua.

Etsimämme löytyikin yllättävän läheltä, Lapin AMKn strategiasta. Viehätyimme sen simppeliydestä, onhan koko paperin ydin puristettavissa muutamaan diaan. Tai yhteen mustekynään, kuten talossa alusta asti mukana olleet saattavat muistaa.

Ytimessä

Opiskelijakunnan toiminnan kova ja rikkoutumaton ydin on opiskelijoiden edunvalvonta, ja sen ympärille lähdimmekin rakentamaan visioitamme. Koemme, että edunvalvontamme tulee olla tavoitteellista, näkyvää ja avointa. Toimijoiden tulee kyetä vastaamaan ymmärrettävästi kysymyksiin mitä tehdään ja miksi tehdään, erityisesti silloin, kun kysymyksiä esittävät opiskelijat. Norsunluutorneja meillä ei onneksi ole juuri varaa rakennella.

Arvot kulkevat usein toiminnassa mukana ikään kuin sisäänkirjoitettuna. Ne tulevat toiminnan lähtökohdista, meidän tapauksessamme siitä, mikä on laissa kirjattu opiskelijakunnan tehtäväksi.

Se, että olemme esimerkiksi opiskelijalähtöisiä, on toimintamme punainen lanka, josta ei sovi tinkiä missään tilanteessa. Jos sille tielle lähdetään, me emme ole enää me, vaan joukko yksilöitä omine päämäärineen. Arvot myös heijastelevat ihanteitamme, eli sitä, millaisia tahdomme olla. ROTKOn tapauksessa näitä ihanteita ovat yhdenvertaisuus, kunnioitus, kannustavuus ja tehokkuus.

Tänään ja huomenna

Koska emme halunneet keksiä pyörää uudestaan, lähdimme liikkeelle perinteisesti swot-analyysista. Tokihan sitä itse tiedetään, missä ollaan hyviä ja missä pitäisi vähän skarpata, mutta se on hyvä kirjoittaa aina silloin tällöin auki ja tehdä tiettäväksi toisinaan myös muille.

Yhteistuumin päädyimme siihen, että vahvuuksiamme ovat mm. tuutoroinnin järjestäminen, muuntautumiskyky ja sopeutuvuus, asiantuntevuus opiskelijoiden arkeen liittyvissä asioissa, sekä yhteisöllisyys. Viestinnän tavoitettavuudesta, tehtävien kuormituksen jakautumisesta ja toimijoiden osaamisen tunnistamisesta taas löydettiin petrattavaa ja vaikuttamisen paikkoja.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin taasen kirjasimme kohtuullisen vahvalla painolla LUC2020-kehittämisohjelman sekä TKI-toiminnan.

Opiskelijakuntien olosuhteet ovat muuttuneet viime vuosina radikaalisti. Epävarmuuteen olemme tottuneet vanhastaan, mutta nyt on käynyt selväksi, että muutos on poikkeustilan sijaan uusi normi. Reaktiivisuus ei enää riitä, vaan meidän tulee olla aktiivisesti määrittämässä sitä, miltä huomisen vaikuttamistoiminta näyttää ja mitä väyliä pitkin pyritään vaikuttamaan.

ROTKOlle näitä väyliä ovat yllä mainittujen lisäksi opiskelijoiden ja elinkeinoelämän välisen siteen vahvistaminen ja uusien yhteistyökanavien löytäminen. Lapissa on tällä hetkellä paljon osaamista ja paljon yrittämistä. Aina nämä kaksi eivät kuitenkaan kohtaa tarpeeksi tehokkaasti. Haluamme tehdä oman osamme asian korjaamiseksi.

Ulospäin suuntautuvat suuret linjat ovat kuitenkin vain yksi osa strategiaamme. Vähintään yhtä tarmokkaasti tahdomme tarttua opiskelijakunnan sisäiseen kehittämiseen.

ROTKOn jäseniä kaikista läsnäolevista Lapin AMKn opiskelijoista oli viime kevään (2018) mittaushetkellä hiukan vajaat 50 prosenttia, mikä on kansallista keskitasoa. Tavoite on, että vuoden 2020 loppuun mennessä lukema on 75 prosenttia. Tähän pyritään mm. ottamalla käyttöön vuoden 2019 mobiiliopiskelijakortti, josta rakennetaan niin paljon opiskelijan arkea ja taloutta helpottava paketti, ettei kenenkään kannata jättää käyttämättä optiota liittyä opiskelijakunnan jäseneksi.

Vaatimattomasti paras

Lisäksi sisäisistä päämäristämme löytyy kohtuullisen vaatimaton tavoite olla Suomen paras työpaikka. Tämän tavoitteen toimenpiteiden suunnittelusta tekee mielenkiintoisen se tosiasia, että suurin osa opiskelijakunnan toimijoista vaihtuu vuosittain. Nämä toimijat tekevät päätökset siitä, mitä minäkin vuonna tehdään.

Vuosittain valittava hallitus toimii opiskelijakunnan toiminnanjohtajan esimiehenä, mutta toiminnanjohtaja taas muun henkilöstön esimiehenä, joiden työhön taas luottamustoimijoilla ei ole ohjausvaltaa. Lisäksi projektien ja toimeksiantojen vuoksi työsuhteet ovat usein ns. epätyypillisiä ja vaihtelevat kestoltaan ja ehdoiltaan.

Tämän sillisalaatin jalostaminen 7 ruokalajin illaliseksi on haastavaa, mutta ehdottomasti mahdollista. Ketterän organisaation edut pyritään hyödyntämään täysimääräisesti joustavuutena ja mahdollisuutena kehittää työtehtäviä ja omaa osaamistaan. Jokaisen oikeus on kokea että tehdyllä työllä on merkitystä.

Tiivistetysti yhteistyö sekä koulun sisällä että maakunnallisesti on tulevina vuosina suuremmassa roolissa kuin koskaan aiemmin. Ammattikorkeakoulun, korkeakouluyhteisön sekä koko Lapin alueen kehittäminen on yhteinen tavoite meille kaikille ja tulemme olemaan siinä aktiivisesti mukana kaikilla mahdollisilla tasoilla ja kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Koko strategia on luettavissa ROTKOn nettisivuilta osoitteesta lapinrotko.fi. Käyppäs kurkkaamassa ja tutustumassa samalla opiskelijakunnan uusiin nettisivuihin!

Lapin ammattikorkeakoulun opettajina meillä oli mahdollisuus osallistua korkeakoulumme portugalilaisen yhteistyökumppanin, Polytechnic of Leirian järjestämään kansainväliseen viikkoon toukokuussa 2018.

Ammattikorkeakoulun kansainvälisten palvelujen suunnittelija Kati Kehusmaan mukaan vuonna 2017 hyvinvointialalta tehtiin yhteensä 80 ulkomaanliikkuvuusjaksoa, joista 14 oli opettajaliikkuvuuksia (teacher-vaihto) ja 66 henkilökuntaliikkuvuutta (staff-vaihto). Staff-liikkuvuudet sisälsivät monen tyyppisiä matkoja muun muassa hankkeisiin liittyviä matkoja, mikä osaltaan selittää niiden suurta määrä verrattuna opettajavaihtoon.

Joskus täytyy mennä kauas, jotta pääsee tutustumaan paremmin oman organisaationsa kollegoihin. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tunnistimme tuttuja kasvoja Tornion ja Rovaniemen kampukselta. Kävi ilmi, että olimme kaikki lähdössä Leiriaan kansainväliselle viikolle.

Portugalin terveydenhuoltojärjestelmässä on valinnanvapaus keskiössä

Portugalissa on asukkaita reilut 10 miljoonaa ja pinta-alaltaan se on noin neljännes Suomesta. Rantaviivaa Portugalilla on 1800 kilometriä ja yhteistä rajaa Espanjan kanssa 1200 kilometriä. Maahan kuuluvat myös Madeiran ja Azorien saaret.

Portugali on viime vuosina panostanut terveysturismiin ja eHealth-strategioiden kehittämiseen. Yksityisten sairaaloiden määrä on kasvussa.
Maan terveydenhuolto sisältää kolme rinnakkaista ja osittain päällekkäistäkin järjestelmää:

1) julkinen, veroilla rahoitettu potilaalle kokonaan tai osittain maksuton terveydenhuolto n. puolelle väestöstä,

2) valtion maksamat vakuutukset tai palvelut joillekin viranhaltijoille tai yritysten työntekijöille, n.25 % väestöstä sekä

3) yksityinen vapaaehtoinen vakuutus, n.20 % väestöstä.

Henkilön mahdollisuus valita palvelujen tuottajia riippuu siitä, mihin järjestelmään hän kuuluu.

Portugalin terveysministeriö vastaa järjestelmästä ja rahoituksesta. Toteutus on viiden alueen vastuulla kun kuntien tehtävänä on lähinnä terveyden edistäminen. Kuntia Portugalissa on n. 308 eli lähes saman verran kuin Suomessa (311 kuntaa).

Suomessa suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtynee maakunnille ja kunnille jää päivähoito, opetus-, liikunta ja kulttuuripalvelut. Sote-palveluista kunnille jää Portugalin mallin mukaan terveyden edistäminen. Näin ollen Lapin AMK:n ylemmän Terveyden edistämisen koulutusohjelma on jatkossakin erityisen tärkeässä asemassa kouluttaessaan asiantuntijoita sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon.

Valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi Portugalissa otettiin vuonna 2018 käyttöön hammashoidon palveluseteli. Etuus koskee odottavia äitejä ja ikäihmisiä. Lapsia palveluseteli koskee vain yleislääkärin lähetteellä. Suomessakin on keskusteltu  paljon hammashoidon järjestämisestä. Tällä hetkellä kuntien tehtävä on järjestää asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut. Kunnat voivat tässä käyttää myös palveluseteliä. Todennäköisesti tulevaisuudessa palvelusetelin käyttö laajenee entistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Poimintoja kansainvälisen viikon tutustumiskohteista

Leiria sijaitsee Keski-Portugalissa 146 kilometrin päässä Lissabonista ja 72 kilometrin päässä Coimbrasta. Asukkaita kaupungissa on n. 130 000. Leiria on viihtyisä sekoitus uutta ja vanhaa.


Kuva 1. Uutta ja vanhaa Leirian keskusaukiolla

Yhteistyökorkeakoulumme, Polytechnic of Leiria, jakautuu viiteen kampukseen, jotka sijaitsevat noin 100 kilometrin päässä toisistaan. Tässä koimme yhteneväisyyttä oman korkeakoulumme kolmen kampuksen ja välimatkojen suhteen.

Kampus 1 on kasvatus- ja sosiaalialaan keskittynyt yksikkö. Opiskelijoita on noin 1700. Suurin kampuksista on kampus 2. Siellä opetus keskittyy tekniikkaan, johtamiseen ja terveystieteisiin. Opiskelijoita on noin 6400. Kampus 3 on taide ja muotoilualan yksikkö Caldas Rainhassa, noin 60 km Leirian eteläpuolella. Opiskelijoita on noin 1200. Kampus 4 eli Merenkulun ja matkailun yksikkö sijaitsee Penichessä rannikolla noin 80 km Leiriasta etelään päin. Siellä opiskeiljoita on noin 1500. Kampus 5 on tutkimus- ja kehittämisyksikkö Leiriassa ja siellä opiskelee noin 900 opiskelijaa. Kampuksilla on yhteensä noin 11500 opiskelijaa.

Kansainvälisen viikon alussa olimme hieman ihmeissämme osallistujien monialaisuudesta. Olimme lähteneet matkaan siinä luulossa, että osanottajat ovat pääasiassa terveydenhuollon alalta. Monialaisuus osoittautui kuitenkin vahvuudeksi ja rikkaudeksi nähdä ja kuulla eri maiden kollegoiden esityksiä ja kokemuksia arkityöstä. Pääsimme vertailemaan ja jakamaan hyviä käytänteitä myös oman organisaation eri alojen kollegoiden kanssa. Tätä tuskin olisi tapahtunut arkityössä.

Viikon ohjelma oli rakennettu monialaiseksi ja pääsimme tutustumaan tekniikan, kulttuurin, matkailun ja terveyden sekä ravitsemustieteen yksikköön. Oli rikastuttavaa tutustua eri alojen toimintaan.

Huomasimme terveysalan yksikön tutustumiskäynnillä, että oman korkeakoulumme simulaatio- ja laboraatio-oppimisympäristöt ovat huippulaadukkaita. Saimmekin kertoa ja esitellä omia oppimisympäristöjä terveysalan opettajille, jotka innostuivat kuulemastaan ja ovat lähitulevaisuudessa tulossa tutustumaan ja oppia hakemaan simulaatio- ja sky-ympäristöistämme. Saarasen ym. (2013) mukaan simulaatiomenetelmä soveltuu monen tyyppiseen terveysalan koulutukseen. Menetelmän käyttö vaatii opettajalta erityisiä simulaatiopedagogisia valmiuksia kuten tietoa taustalla vaikuttavista oppimiskäsityksistä, pedagogisista malleista ja menetelmistä, myönteistä suhtautumista teknologiaan sekä tietoa simulaatio-oppimisympäristön hyödyntämisestä erilaisissa opetuksen ja oppimisen prosesseissa. Näistä on Lapin AMK:n hoitotyön koulutusohjelmissa niin paljon kokemusta pitkältä ajalta, että voimme tässä toimia simulaatiopedagogiikkaa perehdyttäjinä.


Kuva 2. ”Vauvat” päiväunilla terveysalan yksikön luokkahuoneessa.


Kuva 3. Lapin ammattikorkeakoulu esittelyvuorossa

Terveysalan yksikössä pääsimme näkemään valmistuvien opiskelijoiden traditioon liittyvät asut. Asuun kuuluu naisilla musta jakkupuku ja miehillä tumma puku ja molemmilla Harry Potter –tyyppinen viitta. Perinteiden mukaisesti he repivät viitat valmistuttuaan ja ripustavat rippeet yliopiston porttikonkiin. Näin meille ainakin kerrottiin.

Ruuskanen (2013) on todennut: ”Valmistumisvaiheessa sairaanhoitajaopiskelija muuntautuu yhden päivän kuluessa opiskelijasta sairaanhoitajaksi eli hoitotyön asiantuntijaksi”

Hoitotyön opiskelijat Lapin AMK:ssa voivat valmistua yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaisesti, joten varsinaisia valmistujaisjuhlia ei enää vietetä. Jäimmekin pohtimaan olisiko kuitenkin hyvä olla Portugalin mallin mukainen ”siirtymäriitti” opiskelijasta hoitotyön asiantuntijaksi.


Kuva 4. Valmistuva opiskelija terveyden yksikössä.

Terveyden yksikössä toimii myös ravitsemustieteen yksikkö ja siellä pääsimme herkuttelemaan suklaalla. Ei kuitenkaan hupia ilman työtä; jouduimme arvioimaan ja pisteyttämään jokaisen makupalan kirjallisesti viralliselle lomakkeelle. Opiskelijoiden opinto-ohjelmaan nimittäin kuuluu markkinointitutkimusten teko esimerkiksi suklaanvalmistajille.



Kuva 5. Viralliset suklaamaistiaiset. Kyytipoikana vettä ja suolakeksi makuja erottelemaan.

Kampuksella numero 4 eli Merenkulun ja matkailun yksikössä vierailimme kansainvälisen viikon lopuksi. Kampus sijaitsee Penichen upeissa rantamaisemissa.

Kuva 6.

Matkailun yksikössä henkilökunta antoi meille tietoiskun Portugalista viinintuottajana. Alla olevasta kuvasta käyvät ilmi Portugalin viinialueet.

Kuva 7.

Vaihtokokemuksen merkitys ja hyöty

- Keväällä 2019 Kemin kampuksen terveyden yksikköön on tulossa hoitotyön opiskelija vaihtoon. Terveysalan kollegat Leiriasta tulevat tutustumaan oppimisympäristöihin.

- Slovenialainen opettajakollega innostui yhteistyön tiivistämisestä Lapin AMK:n kanssa ja on mahdollisesti tulossa vaihtoon kaupan yksikköön.

- Vaihtoviikko monialaisessa ryhmässä oli ammatillisesti antoisa johtuen runsaasta kokemusten vaihdosta kollegoiden kanssa ja uusien kumppanuussuhteiden solmimisesta. Kokemusten vaihto antaa mahdollisuuksia oman työn ja oman organisaation kehittämiseen.

- Hyvä on myös huomata, että osaamistamme arvostetaan ulkomailla ja voimme aidosti olla ylpeitä omasta yksiköstämme ja sen oppimisympäristöistä.

Lähteitä

Junnila M. Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa - kriittiset askeleet toteuttamisessa. Päätösten tueksi, THL 2016 http://www.julkari.fi/handle/10024/130272

Ruuskanen, I. 2011. Koulutuksesta työelämään. Vastavalmistunut sairaanhoitaja
asiantuntijana. Teoksessa Ranta I. (toim.) 2011. Sairaanhoitaja asiantuntijana. Hoitotyön vuosikirja 2011. Edita Prima Oy, Helsinki.

Saaranen T. & Vaajoki A. Simulaatio-oppiminen. 2016. Teoksessa: Koivula M., Wärnå-Furu C., Saaranen T., Ruotsalainen, H. & Salminen, L. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma, Tallinna.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Suun terveydenhuolto. https://stm.fi/suun-terveydenhuolto
THL. 2018. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus/esimerkkeja-valinnanvapaudesta-euroopassa/portugali

Valtioneuvosto 2018. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sote-ja-maakuntauudistus-voimaan-1-1-2020-maakuntavaalit-lokakuussa-2018

Lapin ammattikorkeakoulun strategian yksi painoala on luonnonvarojen älykäs käyttö. Osaksi tätä startegiaa on valittu Green Care toiminta.

Green Carella tarkoitetaan ohjattua ammatillista toimintaa, jossa luonto on, tutkimuksiin pohjaten ja tavoitteellisesti, ihmisten hyvinvointia ylläpitävä ja edistävä elementti.

Hyvinvointivaikutukset syntyvät käyttämällä luontoon perustuvia toimintatapoja. Lapin ammattikorkeakoulussa tähän liitetään myös Green Care toiminnan mahdollistavat tekijät, kuten alueiden käytön suunnittelu, tilaratkaisut, teknologiset ratkaisut ja lainsäädäntö.

Green Care -strategiatyön painopisteet vuonna 2018 ovat henkilöstön osaamisen kehittämisen ja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä, opiskelijoiden ammattilaisuuden lisäämisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja luontolähtöisten palveluiden ja toiminnan kehittämisen ja osaamisen lisääminen.

Aavasaksalla järjestetyssä Green Care päivässä kävimme läpi Green Care harjoituksia, joita voisimme käyttää työssämme opettajana. Vetäjänä toimi Green Care ohjaaja Mervi Angeria Lapin ammattikorkeakoulun MTI:lta.

Toisilleen outojen ihmisten tavatessa huomio menee helposti toisten tarkkailuun. Tavoitteellisessa toiminnassa tämä voi haitata itse asiaan keskittymistä.

Me valitsimme luontoelementin, joka alkaa etunimemme alkukirjaimella, ja esittelimme sillä itsemme. Osa meistä muisti lähes kaikkien nimet jo tämän jälkeen. Tämä pieni yhteydenluonti luontoon ja ryhmään heti alussa, teki mahdolliseksi seuraavan harjoituksen, kuulon ja näön kautta ympäristön havainnoinnin. Se loi myös siltaa myöhemmille ryhmätehtäville.

Seuraava, luonnon havainnointiharjoitus toi meidät juuri tähän paikkaan ja juuri nyt, muut asiat poistuivat mielestä. Psykologi Kirsi Salonen totesi, että luonnon hyvinvointivaikutukset alkavat keskimäärin noin 20 minuutin jälkeen. Se aika meidän siis tuli viettää itseksemme luonnon keskellä, sitä eri aistein havainnoiden. Totesin, että on vaikea olla kuulematta jatkuvaa liikenteen ääntä, edes täällä Lapissa.

Vaellettuamme hetken siirryimme asiapohjaiseen sisältöön. Keskittyminen ja siirtyminen aiheeseen tehtiin koostamalla yhteinen pieni ympäristötaideteos. Pohdimme sen kautta, miten voisimme käyttää luontoa apuna työssämme.

Oli kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkea ammattikorkeakoulussamme on jo saatu aikaiseksi ja mitä yhteistyömahdollisuuksia saattaisi olla jatkossa.



Tässä vaiheessa omat ajatukseni karkasivat pohtimaan sitä, miksi luonto on niin positiivinen asia meille ja miksi tämä yhteys on paljolti kadonnut?

Mieleen nousi Steve Cuttsin Happiness animaatio, jossa arjen kiireen uuvuttama, urbaanin vilinän ja pakkotahtisen työn tukahduttama henkilö, rotta, ottaa viimeisenä keinonaan Happiness-lääkettä. Sen vaikutuksen alaisena hän kokee hetken hyvinvointia, olevansa luonnon keskellä. Perhoset lentävät ja linnut laulavat, maailma on kauniin vihreä. Lääkkeen haihduttua olo on entistä pahempi. Silti rotta vain jatkaa loukussa puurtamista.

Omalla kohdallani luonnosta eristäytymisen kaudet ovat selkeästi olleet yhteydessä hektiseen työtahtiin. Pidän työnteosta, mutta pohdin voisinko tuoda luonnon osaksi sitä, jo oman hyvinvoinnin takia? Olisiko tämäkin vain apukeino puristaa vielä hieman lisää tehoja itsestäni, vai olisiko luonto voimakkaampi, tahtia rauhoittava elementti?

Siirryimme hiljalleen tekemään yhdessä luottamusharjoitusta. Tutkimusten mukaan luonnon tarkastelu jo yksinään tuo hyvinvointia, luonnossa toimiminen lisää sitä ja eniten vaikutusta on jos toimimme luonnossa yhdessä.

Ihmisellä taitaa olla perustarve olla yhteisön jäsen ja ehkäpä tästä syystä aiemmin mainitsemani animaation rottakin jatkaa urbaanissa joukoissa puurtamista. Osana isoa turvallista yhteisöä. Luottamusharjoitus vahvisti sitoutumista omaan työhön ja työkavereihin.

Kokeilimme myös kävelykokouksen pitämistä Aavasaksan poluilla. Tuntui paljon tehokkaammalta kuin neuvotteluhuoneessa istuminen, häiritseviä laitteita tai ärsykkeitä ei ollut, keskittyminen oli jo valmiiksi juuri tässä hetkessä ja mieli vastaanottavainen. Miten tätä voisi käyttää meidän tiimissämme?

Teimme itsellemme lupauksen siitä, miten käytämme luontoa työssämme. Minä lupasin itselleni viedä opiskelijoitamme ulos ja hienoon Lappiimme jatkossakin, tekemään sitä tunnetuksi kuviensa kautta.

Olin aikaisemmin tutustunut samoihin tai hyvin samanlaisiin harjoituksiin ohelmapalveluissa, seikkailukasvatuksessa ja mindfulness tunneilla, mutta niiden yhdessä soveltaminen ja tavoitteellisen luontoyhteyden luominen hyvinvoinnin perustaksi oli Mervi Angerian vetämässä päivässä uutta.

Mervi käytti myös verkkaista, rauhallista ja keskittynyttä ohjaustapaa, tämä on ehkä suurin ero elämyksiin pyrkiviin seikkailu- ja ohjelmapalvelutilanteisiin verrattuna. Elämys hiipii tällä tavalla hitaasti myös ajatuksiin.

Yhdessä ateriointi on hyvinvoinnin neljäs porras ja oikein hyvä harjoitus sekin. Lounaalla silmä havaitsi pienen luonnonelementin pöydällä ja nautti sen kauneudesta.

Kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko EU:n tasolla ja jokaisella jäsenvaltiolla on yhteinen tavoite; saada kasvihuonekaasuja leikattua 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämä näkyy erityisesti energia- ja rakentamisen alalla.

Tavoitteena on mm. päästä irti uusiutumattomista luonnonvaroista talojen lämmityksessä ja korvata ne uusiutuvilla tai asentaa vanhojen lämmitysjärjestelmien rinnalle uudenlainen lämmitysjärjestelmä leikkaamaan talojen energiankulutusta.

Yleisesti ottaen on valtakunnallisesti esillä energiansäästö, jolla pyritään vaikuttamaan aina kuluttajiin asti. Ihmisiä halutaan opastaa energiatehokkaaseen sekä energiaa säästävään asumiseen, jolloin voidaan parantaa asumismukavuutta ja ennen kaikkea ilmastoa. Samalla saadaan säästettyä kuluttajien euroja. Pieni suuri energiakirja antaa tähän selkeää opastusta.

Kirjan kirjoittanut Jussi Laitinen (s. 1975) on vapaa ympäristö- ja tiedetoimittaja sekä filosofian maisteri. Lisäksi Laitinen toimii kouluttajana. Hänet on palkittu Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnolla ja Keskon Kestävä kehityksen tunnustuspalkinnolla.

Laitisen teos on jaettu yhdeksään eri kategoriaan aina asuntojen remonteista sähkön kilpailutukseen. Laitinen on käynyt selkeästi läpi ne asiat, jotka vaikuttavat sähkön hintaan, kilpailutuksen kulun sekä vihreän sähkön käyttöön liittyvät asiat. Suuri lisä on erilaiset diagrammit ja kuvaajat, joiden avulla lukija voi nähdä esimerkiksi sähkönmyyjää vaihtaneet kotitaloudet tai vihreän sähkön ja sekasähkön tarjoushinnat keskimäärin 2000-luvulla.

Teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna kirjassa ei juurikaan ole energiapuolen laskentaan perustuvia asioita, vaan asiat on esitetty mahdollisimman selkeästi kirjoitettuna. Samalla osioista nousee esille eri asioita, joiden avulla voidaan vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen ja energian säästämiseen. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon sähkön säästämiseen liittyvät asiat, kuten monen sähkölaitteen asentaminen katkaisijalla varustettuun jatkoroikkaan, joka sammutetaan aina kun sähkölaitteille ei ole käyttöä.

Laitinen on myös panostanut kuvien käyttöön kirjassaan, mikä antaa teokselle visuaalisesti helposti lähestyttävän näkökulman. Tämän ansiosta teos ei ole raskas luettava, vaan kirjan parissa menee helposti enemmän aikaa kuin alun pitäen oli tarkoitus.

Laitisen kirjan käyttäminen oppimateriaalina esimerkiksi energiatekniikka-alan opinnoissa on mielestäni kaksipiippuinen asia. Koen, että kirja voisi hyvinkin toimia lähde- ja tukimateriaalina mutta yksittäin kirjan käyttö voi olla liian pelkistettyä. Kirjan rinnalle olisi hyvä antaa laskuharjoituksia energia-alan opiskelijoille.

Pieni suuri energiakirja on nimensä mukaisesti kirja, jossa nimensä puolesta löytyy pienessä kirjassa paljon tietoa niin asiantuntijoille kuin maallikoillekin. Kullan arvoista kirjassa on se, että kirjan terminologia on kokonaisvaltaisesti selkeää ja helppoa luettavaa. Näin ollen kirja sopii kaikille energia-alasta kiinnostuneille.

Teoksen nimi: Pieni suuri energiakirja
Kirjailija: Jussi Laitinen
Sivumäärä: 148
Julkaistu: 4.painos 2013
Julkaisija: Into Kustannus Oy
ISBN: 978-952-5675-73-3