kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Matkailu- ja palvelualalla vahvistetaan pitovoimaa vastuullisesti

4.1.2024



The faces of the authors.
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Logo

Matkailualan työntekijäkokemus on noussut otsikoihin sekä paikallisissa että valtakunnallisissa medioissa (ks. esim. Auvinen, 2023) sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta. Matkailuala on jo pitkään panostanut alan vetovoimaisuuteen, ja hiljalleen huomion painopiste on siirtymässä voimakkaammin pitovoiman vahvistamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin.

  • Miltä työelämä matkailu- ja palvelualalla vaikuttaa tulevaisuudessa?
  • Millaista osaamista työtehtävät edellyttävät ja millaista johtamista tulevaisuuden osaajat odottavat?
  • Mitä työnantaja voi tehdä pitovoiman vahvistamiseksi?

Saadaksemme vastauksia näihin kysymyksiin, kutsuimme koolle sekä alalla jo työskenteleviä asiantuntijoita että alalle juuri tulleita ja sinne suuntaavia osaajia Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualalla -tapahtumaan.

Vahva usko kasvuun ja monipuoliseen työhön

Matkailu- ja palveluala kasvaa ja töitä tulee olemaan tarjolla jatkossa yhä monipuolisemmalla osaamisprofiililla ja yhä ympärivuotisemmin. Alalla on pulaa niin rautaisista ammattilaisista kuin niin sanotuista käsipareistakin.
Lapin matkailun investointipotentiaalin perusteella alan työvoimatarve tulee entisestään kasvamaan lähitulevaisuudessa (Baas, 2023). Alan vahvuuksia ovat rohkeus ajatella avoimesti ja laaja-alaisesti sekä monipuoliset uramahdollisuudet ja osaamisen kehittäminen työssä (Hamari, 2023).

Kuva 1 Angeria ja Kemi 1 2024.jpg

Kuva 1. Apukka Resortin case-esimerkki havainnollisti markkinoinnin merkitystä pitovoimaan

Koko ajan kehittyvä virtuaalimatkailu mahdollistaa matkakohteisiin tutustumisen ja ihmisten kohtaamisen fyysisesti matkailematta, ajasta ja paikasta riippumatta (Jänkälä, 2023). Tämän kaltaisten elämysten tuottamiseen tarvitaan uudenlaista osaamista ja olemassa olevien ammattilaisten sparraamista palveluiden kehittämiseen.

Osaajat liikkuvat pohjoiseen etelästä ja ulkomaita myöten. Pallarin (2023) mukaan Lappiin muualta tulevaa työntekijää on tuettava yhteistyössä kokonaisvaltaisesti asumis- ja liikkumisjärjestelyistä alkaen ja sosiaalisia verkostoja vahvistaen.
Pitovoimaa vahvistetaan muun muassa kehittämällä ympärivuotisuutta, josta käy esimerkkinä Apukka Resortin (Hamari, 2023) palveluvalikoiman laajentaminen kesään ja sen myötä mahdollisuus työllistää osaajia läpi vuoden.

Kuva 2 Angeria ja Kemi 1 2024.jpg

Kuva 2. Hanna Baas, Päivi Hamari, Susanna Jänkälä ja Pekka Pallari keskustelivat Mari Angerian johdolla matkailu- ja palvelualan pitovoiman vahvistamisesta.

Osaajien käytännön odotukset johtamiselta

Osallistimme paikalla olleet nelisenkymmentä osaajaa työstämään ideoita ja vinkkejä osaajien pitämiseksi ja sitouttamiseksi. Esittelemme näistä laatimamme analyysin sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmiin jaoteltuna.

Sosiaalisen vastuullisuus: Pitovoimatekijänä ehdottomasti ylitse muiden nousi yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen työyhteisöissä. Lisäksi kehityskohteena nähtiin yhteisöllisyyden vahvistaminen alueen yritysten yhteistyönä. Työterveyteen ja vakuutuksiin panostamisen todettiin olevan selkeä osoitus yrityksen sitoutumisesta työntekijän hyvinvointiin, ja tähän toivottiin jatkossakin kiinnitettävän huomiota. Arjen työssä pitovoimaa vahvistavina käytänteinä korostuivat työturvallisuuden varmistaminen ja selkeät toimintatavat työssä. Myös mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan koettiin pitovoimaa vahvistavana.

Taloudellisen vastuullisuus: pitovoimaa vahvistavana käytännön toimena nostettiin esiin asianmukainen ja tasavertainen palkkaus. Myös läpinäkyvä johtamnen työyhteisön arjessa koettiin tärkeäksi: on tärkeää pitää työntekijät tietoisena yrityksen taloustilanteesta ja myyntitavoitteista.

Ympäristövastuu: Luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja kierrättämisen hyvät käytänteet koettiin erittäin tärkeiksi pitovoimaa vahvistaviksi teoiksi. Vastuu ympäristöstä koettiin yhteiseksi sekä työpaikalla että matkakohteissa.

Sosiaalinen vastuullisuus korostuu

Alan pitovoiman näkökulmasta on myös tärkeää, että työnantajat muistavat viestiä vastuullisuudestaan niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolelle. Osallistujien ajatuksissa korostuvat selkeästi sosiaalinen vastuullisuus: yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehtimisen merkitys korostui. Liiketoiminnan johtamista tulee tehdä läpinäkyvästi ympäristöä arvostaen.

Kehittämistyömme tavoitteiden mukaisesti nostimme keskusteluun erityisesti työn merkityksellisyyttä vahvistavia, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita huomioivia käytänteitä (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023.), jotka toimivat työyhteisöjen uudistumiskyvyn, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tukena.

Kuva 3 Angeria ja Kemi 1 2024.jpg

Kuva 3. Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualalla -tapahtuman keräsi yhteen joukon matkailu- ja palvelualalla työskenteleviä.

Yhteistyön mahdollisuudet jatkossa

Palautekyselyn perusteella iltapäivän sisältö koettiin hyödylliseksi ja eri näkökulmia avaaviksi. Osallistuneet kertoivat tapahtumaan tarjonneen mahdollisuuden oman hyvinvoinnin vahvistamiseen ja inspiroitumiseen juuri sesongin kynnyksellä.

Yritysten väliselle työn pitovoiman vahvistamisen kehittämistyölle nähdään tarvetta myös jatkossa. Kohtaamiset, joissa työnantajayritykset voivat verkostoitua ja vahvistaa yhteistyötään koetaan tärkeäksi ja näissä ammattikorkeakoululla on alueellisena kehittäjänä tavoite toimia koollekutsujana ja fasilitaattorina jatkossakin.
- - -
Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Auvinen, A. 2023. Hollywood-näyttelijä sai töitä hotellista Lapissa – muut työntekijät varoittavat toisiaan alan työpaikoista. Yle. Viitattu 30.11.2023. https://yle.fi/a/74-20052192

Baas, H. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Hamari. P. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Jänkälä, S. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 30.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Pallari, P. 2023. Paneelikeskustelu Tulevaisuuden töissä matkailu- ja palvelualla -tapahtumassa 25.10.2023.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Vastuullisuus vs. kestävyys

2.1.2024



Nelly Korteniemen kasvot.
Nelly Korteniemi (TaM) toimii liiketalouden opettajana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. Hän on mukana asiantuntijana Kestävyysraportoinnin tilannekartoitus Lapin alueen pien- ja mikroryrityksissä -hankkeessa.

Vastuullisuus ja siitä viestiminen trendaavat nyt yritysmaailmassa. Yrityksiä kannustaa vastuullisuustoimenpiteisiin yritysjohdon motivaatio, sidosryhmiltä tuleva paine ja tietenkin asiakkaat. Yhdysvalloissa suurista pörssilistatuista yrityksistä jo 98 prosenttia tekee ESG-raportointia eli raportoi suhdettaan ympäristöön, yhteisöön ja liiketoimintatapaan. (G&A 2023)

EU julkaisi vapaaehtoisuuteen perustuvan vastuullisuusraportoinnin direktiivin (NFRD) 2014. Kyseisen direktiivin kohderyhmästä 95 prosenttia julkaisee raporttia säännöllisesti.

Vastuullisuusraporteissa ja -viestinnässä kuvataan monenkirjavasti yrityksen vastuullisuutta, mutta vaikuttavuus jää pääsääntöisesti pimentoon. 82 prosenttia Euroopan raportoivista yrityksistä viestii ilmastoon liittyvistä toimintatavoistaan, mutta vain 35 prosenttia on asettanut jotain tavoitteita toiminnalleen ja lopulta vain 28 prosenttia julkaisee toiminnan tulokset. (Alliance for Corporate transparency 2020)

Vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa sitä, että toimitaan lakien mukaan ja ehkä hieman paremmin. Vastuullisuus perustuu vapaaehtoisuuteen, se liittyy käytännössä kaikkeen toimintaan ja ESG-linssinkin läpi katsottuna työkenttä on lähes maailmaa halaava. Vastuullisuus yrityksen arvona onkin hieman sama kuin listan perässä oleva jne tai yms. (Tommi Lehtonen 2023). Tämä ei tarkoita sitä, että vastuullisuus olisi nounou-hommia liiketoiminnassa. Se tarkoittaa sitä, että termi täytyy jollakin tavalla konkretisoida, jotta sillä olisi toimintaa ohjaava vaikutus.

Vastuullisuuden inflaatio

Vastuullisuutta ja kestävyyttä käytetään yrityssanastossa sekaisin ja sekavasti. Molempien määrittelyssä pyöritetään sanoja liiketoiminta, ympäristö ja yhteisö. Yritystoiminnassa vastuullisuutta on se, että asetettuja päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseen arvioidaan kriittisesti. Yritys on vapaa valitsemaan päämääränsä ja toimintamallinsa ja näistä valinnoista se on vastuussa sidosryhmilleen. Käytännössä vastuullisuus on sitä, että teot ja sanat vastaavat toisiaan. (Pihlström S. 2021 s. 141 - 145)

Vastuullisuus on alun perin systeeminen ilmiö eli kyse on liiketoiminnan ja ympäristön vuorovaikutussuhteesta, jossa molempien tarpeet tulevat huomioiduksi. Käytännössä vastuullisuus on kuitenkin yrityksen lähtökohdista tapahtuvaa toimintaympäristön tarkastelua, jossa ympäristölle vähemmän vahingolliset toimet pyöräytetään kilpailueduksi. (Hahn 2022 s. 456 - 458)

Vastuullisuusväittämiä ei tarkasteta aktiivisesti. Niiden todenperäisyys paljastuu sattumien kautta. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui Aino-jäätelön markkinointiin elokuussa, koska vastuullisuustermiä käytettiin liian suurpiirteisesti, sen perustelut olivat vaillinaisia ja kuluttajaa harhaanjohtavia (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2023). Vastuullisuus näyttääkin käytännössä taipuvan maineenhallinnan työkaluksi ja sillä on vahva markkinoinnillinen ulottuus.

Kestävyysraportointi korjaa viestinnän suuntaa

Yritysten toiminnalla on ympäristöön ja yhteisöihin suuri vaikutus. YK julkaisi Agenda 2030 väliraportin heinäkuussa. Asetetuista noin 140 tavoitteesta puolet on edennyt suunnitelmista poikkeavaan suuntaan ja 30 prosenttia ei ole edennyt lainkaan tai jopa taantunut lähtötilanteesta. (YK 2023).

EU:n muun kuin taloudellisen tiedon raportointistandardi (NFRD) on saanut laajasti kritiikkiä siitä, että tuotettu tieto on usein kestävän kehityksen näkökulmasta merkityksetöntä, vertailukelvotonta ja epäluotettavaa. (Hahnkamper-Vandenbulcke N. 2021) Vapaaehtoisuus ei ole tulosten perustella toiminut kovin hyvin.

EU korjasi aiemman standardin (NFRD) puutteita ja julkaisi sen tilalle kestävyysraportointistandardin (ESRS), joka veloittaa osaa yrityksistä raportoimaan kestävyystoimenpiteistään määrämuotoisesti. Raportteja käsitellään jatkossa samoin kuin tilinpäätöksiä. Ne tarkastetaan ja tietojen oikeellisuudesta vastaa yrityksen johto. Uudella standardilla tavoitellaan tuotetun tiedon läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuuttaa ja tietenkin sitä, että tieto on yhteydessä toimenpiteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä ja EU:n hiilineutraaliuustavoitetta 2050.

Suuryritykset aloittavan raportoinnin uuden standardin mukaisesti 2024 ja perässä seuraavat 2025 yritykset, joissa täyttyy kaksi kolmesta seuraavista ehdoista: liikevaihto 40 miljoonaa, tase 20 miljoonaa ja henkilöstö 250. Vaikka raportointivelvollisuus ei koske suoraa pieniä yrityksiä, tulevat raportoinnin vaikutukset näkymään niissä arvoketjujen kautta.

Kuva 1 Korteniemi.jpg
Kuva 1 kestävyysraportoinnin aikataulu

Suuryrityksistä yli 80 prosenttia ilmoittaakin nyt, että niillä on tarve tarkastaa alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia kestävyys- ja vastuullisuussitoumusten vuoksi. Niiden vuoksi yli 40 prosenttia suuryrityksistä on jo vaihtanut alihankkijoitaan ja 45 prosenttia tulee tekemään niin lähitulevaisuudessa. (Osuuspankki 2023)

Myös rahoittaja arvioi yritysten liiketoimintasuunnitelmaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Arvio voi vaikuttaa rahan hintaan ja käytettyihin rahoitusinstrumentteihin. Myös kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia yritysten toimintatavoista. He odottavat yritysten aktiivisesti ratkaisevan ongelmia ja mahdollistavan kestävän kuluttamisen (Winston 2019).

THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa naisista 38 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia ilmoitti olevansa hyvin tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kaikista vastanneista 70 prosenttia torjuu ilmastomuutosta vähentämällä kuluttamista ja säästämällä energiaa. (THL 2023)

Ja suuntana on uudistava talous

Gro Harlem Brundtlandin määrittelyn mukaan "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Tällä viitataan ohjattuun ja jatkuvaan muutoksen, jossa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. Tämä edellyttää systeemiä, jossa toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan. (Hahn 2022 s. 456-457)

EU:n yksi kestävä kehityksen tavoite on hiilineutraalius 2050 ja se muuttuu mitattavaksi ilmiöksi hiilijalanjäljenlaskemisella. Käytännössä kysymys on visiosta ja strategisesta mittarista, jonka avulla toimenpiteiden onnistumista arvioidaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja laajenevat sosiaaliset ongelmat haastavat myös yritykset miettimään nykyistä liiketoimintalogiikkaansa, joka perustuu yrityksen hyötyyn ympäristön kustannuksella. Yritysten vastuullisuus on vaikutusten kontrollointia, mutta pitkällä tähtäimellä se ei enää riitä. Vähitellen liiketoiminnan pitäisi olla toiminnan jälkiä korjaavaa ja lopulta ympäristöä uudistavaa. (Gräber J.)

Kestävä kehitys edellyttää liiketoimintamalleja, joissa yritykset toimivat vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Uudistava talous voisi olla suunta, johon liiketoimintaa pitäisi kehittää. Sinne ei voi kuitenkaan hypätä. Kestävä kehitys on prosessi, jossa toivottavasti edetään vahinkojen vähentämisestä korjaaviin toimenpiteisiin ja lopulta uudistavaan liiketoimintaan. Uudistavat liiketoimintamallit ovat vielä pitkälti startup-ainesta. Esimerkki uudistavasta liiketoiminamallista on Origin by Ocean (https://www.originbyocean.com/), joka hyödyntää rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä levää elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääketeollisuudessa.

Painetaan nyt kuitenkin vielä jarrua. Yrityksillä ei ole osaamista tai työkaluja kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassa. Asian tärkeys ja ajankohtaisuus on kyllä havaittu ja 27 prosenttia Business Finlandin asiakasyrityksistä näkee, että kestävä kehitys on heillä strategian ja liiketoiminnan ytimessä. Lähes kaikki tunnistavat teemaan liittyvän liiketoimintapotentiaalin, mutta noin 80 prosenttia myöntää, että kestävän kehityksen liittämisessä liiketoimintaan on haasteita. (Business Finland 2022).

Kestävyysraportointi on se kaivattu työkalu

Vastuullisuus terminä ja raportoinnin kohteena on jäänyt melko epämääräiseksi. Uusi kestävyysraportointistandardi (ESRS) määrittelee hyvin tarkasti, mitä yrityksen tulee kestävyystoimistaan kertoa ja miten.

Jos yrityksiltä kysyy mielipiteitä uudesta standardista (ESRS), lähtee keskustelu rönsyilemään byrokratiasta kohti valtavaa työmäärää. Kyllä ja kyllä: molempia on luvassa. On kuitenkin kaikkien etu, että yritysten toimintaa voidaan arvioida myös tästä näkökulmasta. Suuret yritykset määrittävät pelisääntöjä markkinoilla.

Arvoketjujen kautta vyörytettävät vastuut aiheuttavat kritiikkiä lisääntyvien kustannusten ja työmäärän vuoksi. Pitää kuitenkin muistaa, että raportointivelvollisuuden ulkopuolelle jää noin 90 prosenttia yrityksistä. Jos niiden toimintaa ei millään tavalla ohjata, jäävät saavutettavat tulokset yhä melko vaatimattomiksi.

Kestävyysraportointistandardin tavoitteena on kannustaa yrityksiä vihreän siirtymän toimenpiteisiin. Se on työkalu kestävyystoimenpiteiden johtamiseen, kilpailu- ja muutoskyvyn ylläpitämiseen Tulostuva raportti on julkinen dokumentti. Julkinen raportti tekee näkyväksi yrityksen kestävyystoimenpiteet ja niiden tulokset.

Toisaalta raportointiprosessin ytimessä oleva kaksoisolennaisuus toimii yrityskehittämisen työkaluna. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa sitä, että yritys arvio vuorovaikutussuhdettaan ympäristöön ja yhteisöön. Arviointia tehdään toimintaympäristön vaikutuksista strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä näiden vaikutuksista ympäristöön. (EU 2023)

Tätä vuorovaikutussuhdetta tarkastellaan kestävyyden elementtien (ESG) näkökulmista. Jos vaikutus on oleellinen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, täytyy se raportoida, muodostaa prosessi vaikutusten kontrollointiin sekä asettaa tavoitteet tälle prosessille.

Kuva 2 Korteniemi.jpg

Kuva 2. Kaksoisolennaisuus

Lopuksi

Yritykset ovat tehneet paljon töitä vastuullisuudestaan eteen. Ongelmana on ollut päämäärättömyys tai kestävän kehityksen kannalta väärät päämäärät. Uusi direktiivi asettaa vaatimuksia viestinnälle ja nostaa esiin kestävyystoimenpiteiden vaikuttavuuden.

Velvoittavuuden lisäksi raportoinnin prosessi ohjaa yritykset pohtimaan vuorovaikutussuhdettaan ympäristöön ja toiminnan vaikutusten analyysiin. Tämä tarkastelu ja vaikutusten systemaattinen korjaaminen on ehkä se työkalu, jolla kestävän kehitys tulee osaksi yritysten liiketoimintamalleja ja strategiaa. Prosessi lähtee liikkeelle EU:n tasolla 2024 ja se tulee muuttamaan niin strategiaprosesseja kuin toiminnasta viestimistäkin, toivottavasti kestävämpään suuntaan.

Lähteet

Alliance for Corporate Transparency 2020. 2019 Research Report An analysis of the sustainability reports of 1000 companies pursuant to the EU Non-Financial Reporting Directive. Osoitteessa https://www.allianceforcorporatetransparency.org . Viitattu 12.12.2023.

Business Finland 2022. Pk-yrityksissä kolmanneksella liiketoimintastrategia perustuu kestävän kehityksen ympärille. Osoitteessa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2022/kysely-pk-yrityksissa-kolmanneksella-liiketoimintastrategia-perustuu-kestavan-kehityksen-ymparille. Viitattu 30.11.2023

EU 2023. Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit – ensimmäinen osa. Osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13765-Eurooppalaiset-kestavyysraportointistandardit-ensimmainen-osa_fi. Viitattu 12.12.2023.

G&A 2023. Sustainability Reporting In Focus. Osoitteessa https://www.ga-institute.com/research/ga-research-directory/sustainability-reporting-trends/2023-sustainability-reporting-in-focus.html. Viitattu 12.12.2023.

Gräber J. The pressure for regenerative economy. Osoitteessa https://impact-festival.earth/en/regenerative-economy/

Hahnkamper-Vandenbulcke N. 2021. Non-financial Reporting Directive Briefing. Osoitteessa https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/EPRS_BRI(2021)654213. Viitattu 12.12.2023

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2023. osoitteessa https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/vastuullinen-on-usein-markkinoinnissa-liian-epamaarainen-termi-aino-jaatelon-pakkausvaittamat-kuluttaja-asiamiehen-syynissa/. Viitattu 30.11.2023

Lehtonen 2021.Vastuullisuus ja kestävä kehitys – hellunen nuoripari. Osoitteessa https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2021/03/31/vastuullisuus-ja-kestava-kehitys-hellunen-nuoripari/. Viitattu 12.12.2023

Pihlstörm S. 2021. Arvot, päämäärät ja vastuullisuus. Teoksessa Vastuullinen viestintä. PROCOMMA ACADEMIC 2021. Osoitteessa https://doi.org/10.31885/2021.00001.

Ramm-Schmidt M 2023. Pelastuuko maailma nykymenolla vai onko vastuullisuus rikki?. osoitteessa https://fibsry.fi/uutishuone/blogit/pelastuuko-maailma-nykymenolla-vai-onko-vastuullisuus-rikki/. Viitattu 14.11.2023

THL 2023. Terve Suomi -tutkimus: Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, ja moni tekee kestäviä valintoja arjessaan. Osoitteessa https://thl.fi/fi/-/terve-suomi-tutkimus-huoli-ilmastonmuutoksesta-on-yleista-ja-moni-tekee-kestavia-valintoja-arjessaan. Viitattu 14.1.22023

United Nations 2023: The Sustainable Development Goals Report 2023: Special editionTowards Rescue Plan for People and Planet. DESA. Osoitteessa unstats.un.org/sdgs/report/2023/The-Sustainable-Development-Goals-Report-2023.pdf. Viitattu 14.12.2023

Winston, Andrew S.2019. The World in 2030: Nine Megatrends to Watch. MIT Sloan Management view. BlogsMassachusetts Institute of Technology, Cambridge, MA. May.


> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Messu- ja yritysvierailut: Tuoretta tietoa ja arvokasta yhteistyötä

21.12.2023



Jani Peltoniemen kasvot.
Insinööri (AMK) Jani Peltoniemi työskentelee asiantuntijana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa

Logokuva Peltoniemi.png

New Business -hanke järjesti kolmipäiväisen benchmarking-matkan Ponssen tehtaalle Vieremälle, Alihankintamessuille Tampereelle sekä Sandvikenin Tampereen tehtaalle ja koekaivokselle.

New Business -hankkeessa on yhtenä tavoitteena parantaa metalli- ja teollisuudenalojen osaamista, innovaatio- ja yritystoimintaa sekä markkinointia, tuotekehitystoimintaa ja verkostoyhteistyötä. Hankkeen päätoteuttaja on Business Tornio, ja hankekumppaneina mukana ovat Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto.

Yksi tehokas tapa hankkia ajankohtaista tietoa ja vahvistaa yhteistyöverkostoa on osallistua messuille ja yritysvierailuihin. Tässä blogitekstissä tarkastellaan, miksi nämä tapahtumat ovat korvaamattomia hankeyhteistyöyrityksille. Poiminkin seuraavaksi neljä hyvää esimerkkiä siitä, miten yritykset voivat hyötyä tälläisestä toiminnasta:

1. Verkostoituminen: Messuvierailut tarjoavat osallistujilleen oivan mahdollisuuden laajentaa omaa verkostoaan. Tapahtumiin osallistuu usein monen eri alan toimijoita kuten kuvasta 1 nähdään. Tämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden tavata uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja sidosryhmiä. Verkostoituminen on olennainen osa liiketoiminnan kehitystä, ja hankkeissa järjestettävät tapahtumat tarjoavat tähän erinomaisen alustan.


Kuva 1 Peltoniemi 23.jpg
Kuva 1. Alihankintamessujen yhden hallin tarjontaa

Eräs useampana vuonna Alihankintamessuille osallistunut paikallinen yrittäjä kertoi, että hyviä uusia asiakkaita hänelle on tullut noin kymmenkunta per messutapahtuma. Uudet asiakkaat eivät kuulemma heti seuraavalla viikolla tai kuukautena ilmaannu tilauskantaan, mutta puolenkin vuoden päästä tulee soittoja: ’’ Tapasimme messuilla ja nyt olisi tarve tuotteellenne.’’
Toinen yrittäjä kertoi taas etsivänsä hänen ongelmaansa ratkaisua messuille osallistuneilta yrityksiltä ja saikin luotua hyviä kontakteja ongelmansa ratkaisuun.

2. Mahdollisuus esitellä omaa osaamista: Osallistuminen messuille mahdollistaa yrityksille oman osaamisen esittelyn laajalle yleisölle. Tämä on mielestäni erityisen tärkeää, jos yritys haluaa uusia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. Messut tarjoavat hyvän tilaisuuden esitellä tuotteita, palveluita ja innovaatioita, jotka voivat erottaa yrityksen edukseen kilpailijoistaan.

Kuva 2 Peltoniemi 23.jpg
Kuva 2. Business Tornion alihankintamessujen ständillä riitti innokasta väkeä.

Kuvasta 2 nähdään, kuinka ihmisiä kiinnosti Business Tornion Ständillä paikallisten yritysten KaMa Palveluiden sekä Corrotechin toiminta. Torniolaisista yrityksistä mukana ständeilemässä oli myös Kavamet.

Messuilla oli myös esillä uusia laitteita tutuilta ja myöskin tuntemattomilta laitevalmistajilta. Saimme messuja kiertäessämme kuulla, millaisia uudistuksia jo tuttuihin laitteisiin oli tehty. Kuulimme messuille osallistuneilta yrittäjiltä suoraan kokemuksia heidän hankkimistaan laitteista, ja siitä näkevätkö he hyötyä esimerkiksi jonkin tietyn laitteen hankkimisen oppilaitoksiin.

3. Tietoa kilpailijoista ja trendeistä: Tapahtumat ovat myös erinomainen tilaisuus hankkia tietoa kilpailijoista ja alan trendeistä. Tutustuminen muiden samalla alalla toimivien yritysten toimintaan auttaa ymmärtämään kilpailuympäristöä ja kilpailijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Lisäksi messuvierailut tarjoavat mahdollisuuden saada ensikäden tietoa uusista trendeistä ja innovaatioista, jotka voivat vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan.

Hyvänä nykytrendin kehityksenä messuilla näkyi 3D-tulostus ja sen kehitys teollisuuden tarpeisiin. Esimerkkinä mainittakoon kuvassa 3 näkyvä metallista 3D-tulostettu miehen kokoinen suutinrakenne.

Kuva 3 Peltoniemi 23.jpg

Kuva 3. Metalli 3D-tulostettu kappale

4. Oppimismahdollisuudet: Messuilla on tarjolla esityksiä, joissa alan asiantuntijat jakavat ajankohtaista tietoa ja näkemyksiä. Yrittäjille on varsin hyödyllistä tietoa tarjolla ja he voivat hyödyntää näitä oppimismahdollisuuksia kehittääkseen omaa osaamistaan ja pysyäkseen ajan tasalla tulevista alan muutoksista.

Esimerkiksi alihankintamessuilla oli puhujana Henri Hyppönen ja hänen aiheenaan Mitä on olla ihminen tekoälyn aikakaudella. Puheenvuoroa oli briiffattu tällaisella tekstillä:

Tällä uudella aikakaudella, jolloin ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ja koneet ovat älykkäämpiä kuin ikinä, työnjako muuttuu pysyvästi. Mikä on ihmisen paikka? Kyseessä on loppujen lopuksi uusi aikakausi ja tulevaisuus, jotka vain me voimme muokata. Tämä puhe antaa sinulle uusia tapoja lähestyä sitä, kuinka voimme luoda uuden maailman ja uuden unelmatiimin: ihmismielen ja koneen.

Yritysvierailut Ponsselle ja Sandvikenille

Kuva 4 Peltoniemi 23.jpg
Kuva 4. Ponssen historiaa

Ponssella on taustallaan mielenkiintoinen yritystarina; mistä kaikki on lähtenyt ja miten nykytilanteeseen ollaan päästy. Oli hienoa kuulla, että vanhat arvot, joita Ponssen perustaja Einari Vidgrén oli vaalinut, näkyvät vieläkin heidän toiminnassaan. Ponssen työntekijöillä oli takanaan pitkiä työuria ja he vaikuttivat olevan sangen tyytyväisiä työnantajaansa ja tekemäänsä työhön. Tälläisen tarinan kuuleminen luo pakostakin mielikuvan, että Ponsse aidosti välittää työntekijöistään.

Oppilaitosedustajan näkökulmasta oli myös mielenkiintoista kuulla, että Ponssella on oma opintopolku Yläsavon-Ammattiopiston kanssa. Tutkinto on nimetty Ponsse-poluksi. Tutkinnosta kiinnostuneet ja siihen valitut opiskelijat aloittavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen heti ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana.

Itse tuotantolinjalla vierailu oli hienosti toteutettu, erityisenä mainintana kuulosuojaimissa oli mikki ja kuulokkeet, jolloin esittelijän ääni kuului selkeästi meille kaikille. Myöskin Lean (johtamisfilosofia, joka keskittyy turhien eli lopputuotteeseen arvoa tuottamattomien toimintojen poistamiseen jostain prosessista. Esimerkiksi turha liike tuotantolinjalla) näkyi tuotantolinjassa vahvasti, työ näytti tehokkaalta ja työtilat olivat siistit.

Matkan viimeisenä kohteena oli Sandvikenin Tampereen tehdas ja koekaivos. Tampereen Sandvikenin tehdas on 90-luvulla ollut nimeltään Tamrock. Tamrockin perustaessa tehdasta olennainen sijaintipaikka oli se, että vieressä olisi koekaivokselle paikka, jotta valmistettuja laitteita voitaisiin testata heti ja myös asiakkaat pääsisivät kokeilemaan heidän valmistamia laitteita tositilanteessa.

Sandvikenin tehtaan linjastolla näkyi myöskin vahvasti Lean-osaaminen ja esimerkiksi turhia työvaiheita ja siirtymiä ei omaan silmään näkynyt.

Linjastovierailun päätteeksi siirryimme maan alle, aluksi turvallisuusperehdytys ja päälle puimme turvavarusteet, jotta kaivoksessa on turvallista liikkua.

Kaivos oli aivan oikea kaivos, tietenkin pienemmässä mittakaavassa. Se palvelee hyvin heidän tarkoitustaan ja siellä oli autonomisille laitteillekin suunniteltu alue, jonne ei ihmisillä käynnin aikana ollut asiaa turvallisuussyistä. Oli hienoa kuulla, että etätyöskentely tekee tuloaan myös kaivosalalle. Koneita pystytään operoimaan turvallisesti maan päältä, jolloin ihmisten työturvallisuus myöskin paranee ja voidaan kaivautua entistä syvemmälle malmia louhittaessa.

Yritysvierailujen aikana heräsi ajatus, olisiko meidän alueemme yritysten tai oppilaitosten mahdollista tarjota omaa osaamistaan Ponsselle ja Sandvikenille. Ammattikorkeakoulusta voitasiin esimerkiksi tarjota palveluja materiaalitestauksen osalta ja vastaavasti PK-yritykset voivat tarjota heidän omia palveluitaan ko. yritysten käyttöön.

Myös Ponsse-polku herätti ajatuksen, olisiko esimerkiksi alueemme isoilla yrityksillä mahdollista luoda vastaavia polkuopintoja alueellemme.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Työn merkityksellisyys on ihmismielen polttoainetta

19.12.2023



The faces of the authors.
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Logo

Työelämää haastaa paradoksi: Yhtäältä kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkastellen jokaisen meistä tulisi pysyä työelämässä mahdollisimman pitkään - ja tuottavana. Toisaalta samanaikaisesti työssäjaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin haasteet työelämässä ovat lisääntyneet ja kuormittavat arkea (Työterveyslaitos 2023). Yhteiskunnalle merkittävä haaste on löytää työyhteisöihin ja yksittäisille työntekijöille ratkaisuja mahdollisimman mielekkääseen työarkeen (Sahimaa, 2023.)

Mistä työn merkityksellisyys kumpuaa?

Tämän kysymyksen esitimme joulukuisen viikon aluksi teeman äärelle kerääntyneille lappilaisille matkailu- ja palvelualan arjen ahertajille. Työn merkityksellisyyden voidaan todeta kumpuavan asioista, jotka liittyvät työn tekemisen ohella työolosuhteisiin tai työyhteisöön (Vähäkuopus 2023).

Keskusteluissamme nousi esille työn merkityksellisyyteen vaikuttavan yhdessä tekemisen, yhteistyön ja toisten auttamisen. Esimerkiksi työkavereiden ja -yhteisön osoittama arvotus ja tunnustus, vuorovaikutus sekä avoin yhteistyö antavat voimaa arjessa.

Tärkeänä merkityksellisyyttä vahvistavana tekijöinä nousi esiin tunteet turvalliseen työyhteisöön kuulumisesta ja yhteisestä päämäärästä. Työssä onnistuminen, uuden oppiminen, osaamisen jakaminen ja ideointi lisäävät työn mielekkyyttä.

Myös onnistuneen asiakaskokemuksen mahdollistaminen ja isommassa mittakaavassa esimerkiksi koko Lapin matkailun edistäminen omalla panoksella merkitsevät alalla työskenteleville. Nämä edellä mainitut tekijät ovat myös tutkimuksessa työn merkityksellisyyttä vahvistaviksi todettuja (Lips-Wiersma & Morris 2009; Lips-Wiersma & Wright 2012, Martela & Riekki 2018).

Miksi työn merkityksellisyydestä on syytä puhua?

Työn merkityksellisyyttä voi kuvata ihmismielen polttoaineeksi - eräänlaiseksi liikkeelle panevaksi voimaksi. Ilman polttoainetta työn tekeminen voi olla vaikeampaa, hitaampaa, tehottomampaa. (Sahimaa, 2023.) Polttoaineen saatavuus on varmistettava säännöllisesti - kertatankkaus ei riitä. Tässä meillä jokaisella, työyhteisöllä ja johtamisella on oma vastuumme ja roolimme. Esimerkiksi työhaluttomat työkaverit voivat omalla toiminnallaan saada aikaiseksi työyhteisössä kyynisyyttä ja vähentää kollegoidensa työn mielekkyyttä.

Merkityksellisyyden kokemus on inhimillinen perustarve. Jatkuvat muutokset haastavat meitä pohtimaan sitä, mikä on merkityksellistä juuri nyt. Merkityksellisyyden kaipuu työelämässä on kasvava trendi, ajankuva (Sahimaa, 2023) ja toisaalta myös jossain määrin sukupolvikysymys.

Kokemus työn merkityksellisyydestä saa aikaan parempaa tehokkuutta, sitoutuneisuutta, työtyytyväisyyttä, luovuutta ja yleistä hyvinvointia. Työn merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden ymmärtäminen on keskeinen osa menestyvien tiimien toimintaa. (Hackman & Oldham 1976; Rosso ym., 2010.)

Miksi herätä aamuisin?

Jokaisen on hyvä pohtia, onko työyhteisössä omalla motivaatiotankillaan (Sahimaa, 2023) eteenpäin puksuttava vai tyhjällä tankilla työnnettävä tai jopa perässä vedettävä. Omaa työtään ja sen merkityksellisyyttä kannattaa tarkastella japanilaisen ikigai-filosofian mukaisesti. Mikä on sinun ikigai: missä olet hyvä, mitä rakastat, mitä maailma tarvitsee ja mistä sinulle maksetaan.

Neljä toisiaan leikkaavaa ympyrää.
Kuva 1. Ikigain filosofian elementit mukaillen Sahimaa (2023).

Tässä vaiheessa työn merkityksellisyyden tavoittelu voi tuntua alkaa mahdottomalta tehtävältä. Työn merkityksellisyyttä metsästäessä on hyvä havahtua, ettei kaikkien elementtien tarvitse täyttyä työssä. Riittää, että työhön sisältyy pieniä merkityksellisiä hetkiä, vain osa ikigain elementeistä täyttyy työssä ja loput voivat täyttyä muilla elämän osa-alueilla, kuten vapaaehtoistyön tai harrastusten parissa (Sahimaa 2023; Virtanen 2023).

Tärkeää on muodostaa yhteinen ymmärrys työyhteisössä: miksi ja kenelle työtä tehdään, mikä on kunkin työtehtävän ja työroolin merkitys osana kokonaisuudetta (Sahimaa 2023; Virtanen 2023).

Minkälaisia oppeja mukaan arjessa hyödynnettäväksi?

Keskustelimme työn merkityksellisyydestä Tärkeissä töissä matkailu ja palvelualalla -webinaarissa, osana vuodenmittaista kehittämistyötä työn pitovoiman vahvistamiseksi (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023). Herättelimme kunkin osallistujan löytämään itselleen toimintatavan, oivalluksen tai opin, jonka ottaa kokeiluun omassa työssään työn merkityksellisyyden vahvistamiseksi.

Oivalluksina nousi esille työn tuunaaminen esimerkiksi työn sisällön, työtapojen tai työhön liittyvän vuorovaikutuksen myötä. Myös tasapainon löytäminen ikigain osa-alueissa asetettiin tavoitteeksi.

- - -

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Hackman, J. R., & Oldham, G. R. 1976. Motivation through the design of work: Test of a theory. Organizational Behavior and Human Performance, 16, 250–279.

Rosso, B. D., Dekas, K. H. & Wrzesniewski, A. 2010. On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91–127.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Sahimaa, J. 2023. Tärkeissä töissä matkailu- ja palvelualalla -webinaari 4.12.2023. Työn pitovoiman kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hanke. Lapin AMK.

Virtanen, A. 2023. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyon-merkityksellisyys-kannattelee-mutta-tyon-ei-tarvitse-olla-elamaa-suurempaa

Vähäkuopus, M. 2023. Merkityksellisyys työn pitovoiman vahvistajana. Pohjoisen tekijät -blogi. Lapin AMK. Viitattu 14.12.2023 https://www.lapinamk.fi/blogs/Merkityksellisyys-tyon-pitovoiman-vahvistajana/0q5cunco/1fb6a465-c761-40a1-ace2-73f4c1741b21

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Sijaishuollon ammatillisen osaamisen kehittäminen kansallisena tavoitteena

18.12.2023



Lähikuva kirjoittajan kasvoista.
Susanna Helavirta, YTT, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky osaamisryhmä, VAASI-hankkeen vastuuhenkilö, Lapin ammattikorkeakoulu

VAASI logot.jpg

Huostassa

Reilu 11 000 lasta ja nuorta asuu Suomessa tällä hetkellä kodin ulkopuolella – julkisen vallan huostaanottamana. Heistä puolet (55 %) asuu perheissä ja 34 % laitoksissa. Lapin hyvinvointialueella oli huostassa vuoden 2022 viimeisenä päivänä kaikkiaan 325 lasta. (Lastensuojelu 2022.)

Huostaanottoon johtaneet syyt ovat meillä moninaisia ja sitä kautta myös lasten ja nuorten tilanteet ja tarpeet sijaishuollossa ovat hyvin erilaisia. Työtä tehdään muun muassa hoidotta jäänyttä vauvaa kuntouttaen ja hoivaten, nuoruusiän myllerryksessä kamppailevaa nuorta auttaen yhtä lailla kuin päihteitä käyttävän, rikoksia tekevän ja karkailevan nuoren tilannetta tukien (kts. esim. Pösö 2016).

Kenkiä eteisessä kenkätelineellä.
Kuva 1. Sijaishuoltopaikan eteinen (Tavaton media)

Sijaishuoltopaikat

Julkinen sektori on jo pidempään ulkoistanut sijaishuoltopalvelut ja niinpä yksityiset toimijat tuottavat suurimman osan niistä. Julkista kansallista tietoa sijaishuoltopaikoista meillä ei Suomessa vielä ole. Porkon, Heinon ja Erikssonin (2018) tutkimuksessa tuodaan esiin Valviran Valveri-rekisteriä hyödyntäen, että vuonna 2018 Suomessa oli 448 yksityistä sijaishuollon ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa palveluntuottajaa ja näillä on yhteensä 671 toimintayksikköä.

Yksityiset palveluntuottajat jakautuvat epätasaisesti maakuntien alueella. Eniten yksiköitä Porkon ym. (2018, 16) mukaan oli Uudellamaalla, jossa oli noin 130 yritysten ja yleishyödyllisten palvelutuottajien yksikköä. Lapin maakunnan alueella yksikköjä oli tuolloin hieman yli 20.

Sijaishuollon ammattilaiset

Iso joukko sijaishuollossa toimivista ammattilaisista on koulutukseltaan sosionomeja, sillä lastensuojelulaki edellyttää, että lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon nähden riittävä määrä sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä (Lastensuojelulaki 60 §). Sosionomien lisäksi lasten hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelee myös esim. nuoriso-ohjaajakoulutuksen saaneita, yhteisöpedagogeja, lähihoitajia, sairaanhoitajia jne.

Sijaishuoltopaikkojen henkilöstörakenteessa on lain mukaan otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne ja siksi henkilöstön koulutusrakenne ja sitä kautta osaaminen saattaa vaihdella paljon eri sijaishuoltopaikojen välillä. Myös hyvinvointialueiden sijaishuollon kilpailutusten sisällöt ovat omalta osaltaan ohjaamassa henkilöstön osaamisen ehtoja.

Myöskään sijaishuoltopaikkojen henkilöstömääristä meillä ei ole kansallista julkista tietoa. Sijaishuollon laitoksen yhdessä asuinyksikkössä henkilöstön määrän on lain mukaan oltava 7 ja hoidettavia lapsia ja nuoria voi olla enintään 7. Henkilöstömäärästä voidaan poiketa, jos samassa rakennuksessa on useampi asuinyksikkö tai jos hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva työntekijä asuu yhdessä hoidettavien kanssa. (Lastensuojelulaki 59 §.)

Sijaishuollon ammatillinen työ – kodintapaisuutta ja jännitteistä arkea

Sijaishuollossa työskentely on vaativaa ammatillista työtä, josta meillä on tutkimusten kautta kuitenkin niukasti tietoa. Riitta Laakso (2009) kuvaa väitöstutkimuksessaan sijaishuollon työtä kodintapaisuus-käsitteen kautta.

Laakso toteaa (2009, 253), että kodintapaisuuteen sisältyy ajatus mahdollisimman normaalin arjen turvaamisesta lapsella sekä pyrkimyksestä kodinomaisuuteen niin lastenkodin tilojen kuin toiminnan näkökulmasta. Laakson mukaan ammatillisen työn keskeisiä elementtejä sijaishuollossa ovat luottamuksellisen suhteen rakentaminen lapseen, lapsen tarvitsevuuteen vastaaminen, empatia ja läheisyys sekä kasvatuksellisen vallan käyttö ja sen reflektointi (Laakso 2012, 142.)

Sijaishuollon ammatillisen työhön liittyy monia työn erityispiirteitä kuten nopeasti vaihtuvat lasten ja nuorten tilanteet ja sitä kautta tilanteiden ja työn yllätyksellisyys ja jännitteinen arki, työn ajoittainen kaaottisuus ja loukatun lapsuuden läsnäolo (esim. Laakso 2009). Laakso (2009, 130-131) kuvaa tutkimuksessaan jännitteistä arkea leipomisesimerkin kautta. Lastenkodin keittiössä sisarukset ja työntekijä ovat yhdessä leipomassa tulevaa lasten vanhemman vierailua varten. Leipomishetken keskellä tullut puhelinsoitto muuttaa leikkisän tilanteen yllättäen lasten pettymyksen ja kiukun vastaanottamiseksi ja lohdutuksen annoksi vanhemman peruuttaessa tulonsa.

Sijaishuollon laatukriteerit – lapsen näkökulma keskiössä

Sijaishuoltotyötä kehystävät kansalliset lastensuojelun laatukriteerit, joihin vuodesta 2019 alkaen on sisällytetty myös sijaishuoltoa koskevat laatusuositukset. Laatusuositusten keskiössä on pidetty lapsen näkökulmaa ja lasten oikeuksia. Ne muodostavat keskeisen perustan laadukkaalle sijaishuollolle. (Lastensuojelun laatusuositus 2019.)

Sijaishuollon laatusuositukset auttavat omalta osaltaan ymmärtämään ja jäsentämään sitä, mitä hyvältä sijaishuollolta kansallisesti odotetaan ja millaiset asiat ovat sijaishuollon ammatillisessa työssä tärkeitä.

Osaamisen kehittämistä tarvitaan

Viime aikaisten valtakunnallisten selvitysten mukaan sijaishuollon ammatilliseen työhön ja osaamiseen kohdistuu vahvoja kehittämistarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriön (2020) asettaman lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportissa ehdotetaan muun muassa lastensuojelulaitoksen henkilökunnan ammatillisten osaamisvaatimusten tarkentamista. Myös valtion koulukoteja koskeneessa selvityksessä selvityshenkilö Anneli Pohjola nostaa yhdeksi kehittämistarpeeksi ammatillisen osaamisen syventämisen (Pohjola 2022, 110).

Lastensuojelun keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia tekivät vuonna 2020 selvityksen sijaishuollon laitoshoidon veto- ja pitovoimatekijöitä (Tiili & Kuokkanen 2021). Selvityksessä pyydettiin sekä sijaishuollossa toimivien (N=173) että sosionomiopiskelijoiden (N=183) arviota koulutuksen antamista valmiuksista sijaishuoltotyöhön.

Sosionomiopiskelijoista 25 prosenttia oli sitä mieltä, että opinnot valmistavat toimimaan lastensuojelun sijaishuoltotyössä hyvin tai erittäin hyvin, työntekijöistä tätä mieltä oli 18 prosenttia.  Kaikista vastanneista kolmannes oli sitä mieltä, että opinnoista ei saa riittäviä valmiuksia kyseiseen työhön. (Tiili & Kuokkanen 2021, 39.) Kyselyn tulokset herättelevät tarpeen arvioida ja kehittää myös sosionomikoulutuksen sisältöjä kansallisesti.

Perinteiselle liitutaululle on kirjoitettu sana Päiväohjelma.
Kuva 2. Sijaishuoltopaikan päiväohjelmataulu (Tavaton media)

VAASI-hanke

Tehtyjen selvitysten ja työelämätoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen virittämänä käynnistettiin Turun AMK:n koollekutsumana toissa keväänä kansallinen hankevalmistelu vaativan sijaishuollon ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. Hankevalmistelussa mukana olleissa korkeakouluissa – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Savonia, Tampereen yliopisto ja Lapin AMK – tunnistettiin yhteinen kansallinen kehittämistarve.

Lapin alueella hankevalmisteluun on osallistunut laaja ja innostunut joukko sijaishuollon ammattilaisia sekä organisoitujen kokemus- ja kehittäjänuoritoiminnan edustajia. Hankkeen keskeinen idea perustuukin jaetun asiantuntijuuden ja eri toimijoiden osallisuuden huomioimiseen. Sijaishuollon ammatillisen osaamisen kehittäminen tarvitsee sekä ammatillista että kokemuksellista asiantuntijatietoa.

Yhteisesti luotu Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen- hanke (VAASI) sai EU rahoituksen marraskuussa 2023. Lapin AMK:sta hankkeessa työskentelee lisäkseni Sari Halttunen.

Hanke käynnistyy kansallisella sijaishuollon osaamiskartoituksella. Tavoitteena on yhdessä hanketoimijoiden kanssa kartoittaa laaja-alaisesti sijaishuollossa toimivien osaamista ja osaamistarpeita. Tämän pohjalta hankkeessa tullaan luomaan sijaishuollossa toimivan henkilöstön ja organisaatioiden käyttöön helposti saatavilla olevaa jatkuvan oppimisen verkko-oppimateriaalia maakunnalliset erityistarpeet huomioiden. Lisäksi hankkeen tavoitteena on rakentaa koulutusorganisaatioiden ja sijaishuollon palveluntuottajien välinen jatkuvan yhteiskehittämisen rakenne ja käytännöt.

Hankkeessa toteutettava osaamiskartoitus toimii myös yhtenä tietopohjana hankkeessa toteutettavalle sijaishuollon osaamisprofiilien laadinnalle. Osaamisprofiilien laadinnan tavoitteena on tukea eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen tunnistamista tekemällä näkyväksi niissä vaadittavan osaamisen eroja ja erityisyyttä. Tällä hetkellä eri tasoisten sijaishuoltopalvelujen ammatillisen työn sisällölliset osaamisodotukset rakentuvat pitkälti kuntien/hyvinvointialueiden kilpailutusten luomien ehtojen mukaan.

Kilpailutuksissa sijaishuoltopalvelut on porrastettu ja porrastukset on nimetty eri tavoin (esim. perus-, erityistaso, vaativa taso) lasten ja nuorten tarvitseman hoidon ja huolenpidon vaativuuden mukaan. Eritasoisia palveluja ja niissä tarvittavaa osaamista ja osaamisen eroja ei ole kuitenkaan lainsäädännössä tai kansallisissa keskusteluissa tarkemmin määritelty. Tähän tarpeeseen pyrimme VAASI-hankkeessa vastaamaan hankkeen päättymiseen eli maaliskuuhun 2026 mennessä.

Sijaishuollon osaamisen kehittäminen myös moraalisena velvoitteena

Elina Pekkarisen, Tarja Heinon ja Tarja Pösön (2013) ajatus siitä, että lastensuojelusta tietäminen on moraalinen velvoite, sillä lastensuojeluinstituutio muodostaa vahvan kannanoton lasten ja perheiden yksityisiin suhteisiin, antaa vahvan moraalisen kehyksen myös lastensuojelun sijaishuollon osaamisen kehittämiselle.

Sijaishuolto ja siellä tehtävä työ on viimesijainen yhteiskunnallinen keino turvata lapsen hyvinvointi. Siksi työssä vaadittavan osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen on erityinen tehtävä

Lähteet

Laakso, R. 2009. Arjen rutiinit ja yllätykset – etnografia lastenkotityöstä. Tampere: Tampereen yliopisto. Acta Universitatits Tamperensis 144

Laakso, R. 2012. Lastensuojelun laitostyön arki ja ammatillisuus. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja – opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino, 127-152.

Lastensuojelu 2022. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 24/2023.

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Viitattu 29.11.2023 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lastensuojelun laatusuositukset 2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8.

Pekkarinen, E., Heino, T. & Pösö, T. 2013. Lastensuojelusta tietäminen on moraalinen velvoite. Yhteiskuntapolitiikka 73; 3, 337-342.

Pohjola, A. 2022. Valtion koulukotien kehittäminen osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:4.

Porko, P., Heino, T. & Eriksson, P. 2018. Selvitys yksityisistä lastensuojeluyksiköistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Työpaperi 21/2018.

Pösö, T. 2016. Mistä puhutaan, kun puhutaan huostaanotosta. Teoksessa R. Enroos, T. Heino & T. Pösö (toim.) Huostaanotto. Lastensuojelun vaativin tehtävä. Tampere: Vastapaino, 7-30.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:28.

Tiili, A. & Kuokkanen, J. 2021. Lapsen vuoksi – Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät. Helsinki: Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu 2/21.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Viestintätaidot - liikunnanohjaajan supervoima työelämässä

14.12.2023



Kirjoittajien kasvot erillisinä kuvina vierekkäin.
Kirjoittajat ovat Lapin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa: Anna-Sofia Konttaniemi (FM) työskentelee suomen kielen ja viestinnän tuntiopettajana tradenomi- ja liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen asiantuntijana. Tiia Ahola (KM) työskentelee opinto-ohjaajana liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen asiantuntijana. Kaisa Pyykkönen Liikunnanohjaaja (AMK) työskentelee tuntiopettajana liikunnanohjaajakoulutuksessa sekä DigiUra-hankkeen projektipäällikkönä.

A KAIKKI LOGOT.png

Viestintätaidot eivät ole pelkästään työväline, vaan ne ovat tämän päivän työelämässä keskeinen osa ammattitaitoa. Perinteisinä pidettyjen, kirjallisen ja suullisen, viestinnän taitojen lisäksi alati muuttuva ja kehittyvä yhteiskuntamme vaatii tulevilta asiantuntijoilta monipuolista osaamista myös digitaalisesta viestinnästä.

Mutta miten saada nämä asiat osaksi ammattikorkeakoulututkintoa ja liikunnanohjaajakoulutusta?

Työelämä odottaa vuorovaikutuksen ja viestinnän monitaitureita

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuvan liikunnanohjaajan (AMK) tulisi osata viestiä ja vuorovaikuttaa sujuvasti monilla eri välineillä ja alustoilla. Viestintä ja vuorovaikutus ovat hyvin keskeisiä työelämätaitoja liikunta-alalla, ja esimerkiksi Suomalaisessa valmennusosaamisen mallissa valmentajan osaamistarpeiksi nostetaan esiin vuorovaikutustaidot, ilmaisu- ja keskustelutaidot sekä ihmistuntemus (Suomen Olympiakomitea 2023).

Liikunnanohjaajakoulutuksen viestinnän sisältöjä pohtiessamme pyrimme ennen kaikkea työelämälähtöisyyteen, ja tätä tukivat hankkeessa vuonna 2021 tehdyt työelämähaastattelut. Näissä haastatteluissa työelämän edustajat olivat yksimielisiä siitä, millaista viestintä- ja vuorovaikutusosaamista tämän päivän työelämä vaatii:

  • esiintymisen harjoittelua,
  • vaikuttamisen taitoa,
  • läsnäolon ja tunnelmanluomisen taitoa,
  • kykyä luoda hyvää ilmapiiriä,
  • toisten ihminen arvostamisen ja kohtaamisen taitoa,
  • napakkaa viestintää,
  • olennaisen tiivistämisen taitoa,
  • vuorovaikutusosaamista digivälinein sekä asiantuntijuuden muuttamista puheeksi ja tekstiksi.

Näiden lisäksi ajatuksia työelämän edustajissa herättivät myös esiintymiseen ja esiintymisjännitykseen liittyvät asiat.

Liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon viestinnän sisällöt olivat kuitenkin supistuneet siten, etteivät ne enää vastanneet laajuudeltaan työelämän vaatimuksia. Tätä haastetta lähdimme ratkaisemaan DigiUra-hankkeen puitteissa.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen osana asiantuntijaksi kasvua

Viestinnän sisällöt päädyttiin istuttamaan osaksi liikunnanohjaajakoulutuksen työharjoittelujen opintojaksoja, jotka ovat osa jokaista opiskeluvuotta. Tavoitteena oli saada viestintä näkyväksi osaksi tulevien asiantuntijoiden työelämätaitoja, mutta myös kehittää korkeakouluopiskelussa tarvittavaa kirjallisen ja suullisen viestinnän osaamista.

Ensimmäisen vuoden Ohjausharjoittelu 1 -opintojakson osaamistavoitteena on soveltaa jo opittua ammatillista osaamista käytäntöön. Koska kyseessä on ensimmäisen vuoden opintojakso, näimme keskeisimmäksi viestinnän osa-alueeksi omaan viestijäkuvaan tutustumisen sekä korkeakoulussa vaadittavien kirjallisen viestinnän taitojen, kuten lähteiden käytön ja korkeakoulun tekstilajien hallitsemisen. Kirjallisen viestinnän teemaa yhdistettiin työelämään pohtimalla sitä, miten kirjallinen viestintä tulee näkymään opiskelijoiden tulevassa työelämässä.

Toisen opiskeluvuoden Ohjausharjoittelu 2:n osaamistavoitteissa painotetaan työorganisaation arvojen ja tavoitteiden mukaista toimintaa. Opintojakson viestinnän sisältöjen pääpaino on suullisessa viestinnässä, johon syvennytään niin yksilö- kuin ryhmäviestinnänkin näkökulmasta. Näitä geneerisiä suullisen viestinnän sekä esiintymisen taitoja kytkettiin osaksi työelämää, ja opiskelijat pääsivätkin tekemään videoesityksen harjoittelustaan. Suullisen viestinnän teeman osaksi valittiin myös esiintyminen sekä esiintymisjännitys.

Nämä ovat aiheita, joiden kanssa moni opiskelija kipuilee opintojensa aikana – ja jotka varmasti näkyvät myös työelämässä.

Oman osaamisen sanoittaminen työelämätaitona

Kun Ohjausharjoittelu 1 ja 2 keskittyvät korkeakoulun ja työelämän viestintätaitojen perustan luomiseen, on kolmannen vuoden Suuntautumisharjoittelu-opintojakson fokus asiantuntijaviestinnässä. Kolmannen vuoden harjoittelun viestinnän sisältöjä ovat asiantuntijaesiintyminen sekä työelämän kirjalliset viestintätaidot.

Oman osaamisen sanoittaminen nousi keskeiseksi näkökulmaksi hankkeessa tuotettujen materiaalien ansiosta, ja opintojakson ensimmäisessä viestinnän työpajassa opiskelijat pääsivätkin tekemään posterin aiheesta.

Oman osaamisen sanoittamisen teema jatkui digitaitojen työpajassa, jossa opiskelijat harjoittelivat portfoliomaisen verkkosivun rakentamista. Kirjallisen viestinnän lisäksi omaa osaamista esiteltiin myös suullisesti videohaastattelun muodossa. Näiden tehtävien avulla opiskelijat kerryttivät työelämässä tarvittavia viestinnän ja vuorovaikutuksen taitoja monipuolisesti ja käytännönläheisesti.

Vaikka harjoitteluiden viestinnän sisällöt keskittyvät pääasiassa korkeakouluopiskelun ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, on niiden tavoitteena valmistaa opiskelija myös ammattikorkeakouluopintojen loppuhuipennusta eli opinnäytetyötä varten. Kaikkien harjoitteluiden viestinnän työpajat antavatkin opiskelijalle eväitä niin lähteiden käyttöä, tutkimuksellisen tekstin kirjoittamista kuin suullista esitystäkin varten.

Kaksi piirroshahmoa ja puhekuplia.
Kuva 1. Osaamisen sanoittaminen on yksi geneerinen työelämätaito. Kuva: Elisa Hartikainen

Projektiviestinnän muodot tutuksi

Liikunnanohjaajakoulutuksen Johdanto projektitoimintaan -opintojakso on ajoitettu neljännen vuoden opintoihin. Liikunta-alalla työllistytään tyypillisesti erilaisiin projekteihin, joten projektiosaamisen kehittäminen on tärkeää jo opintojen aikana – onhan kyseessä yksi merkittävä geneerinen työelämätaito.

DigiUra-hankkeessa projektiosaamisen sisältöjä oli jo aiemmin viilattu vastamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristön ja työelämän tarpeita, muun muassa lisäämällä opetussisältöihin digitaalisia projektinhallinnan ja -viestinnän työkaluja.

Mielestämme oli tärkeää liittää mukaan myös projektiviestinnän osuus: halusimme tuoda viestinnän eri muodot näkyväksi osaksi koko projektitoiminnan elinkaarta. Niinpä projektiviestinnän osuutta laajennettiin ja opintojakson toteutukselle laadittiin sisältöjä ja oppimistehtäviä, joiden kautta opiskelija saa paremman käsityksen asiantuntijaviestinnän roolista projekteissa.

Opintojaksolla opiskelijat tutustuivat projektityöskentelyn periaatteisiin ja ideoivat kuvitteellisen projektin tunnistamansa ongelman ratkaisemiseksi. Opiskelijat laativat muun muassa projektin ideapaperin, viestintäsuunnitelman sekä erilaisia projektiviestinnän tekstejä oppimistehtävinään. Projektipäällikön roolissa he tuottivat ytimekkään pitchaus-videon projektistaan sekä pohtivat projektin loppujulkaisulle sopivaa muotoa.

Piirroskuvassa viisi henkilöä tekemässä tiimityötä pöydän äärellä.
Kuva 2. Projektiosaaminen sisältää erilaisia vuorovaikutuksen ja viestinnän taitoja, jotka asiantuntijan tulee hallita. Kuva: Elisa Hartikainen

Opiskelijoiden kokemuksia

Opiskelijoilta tulleen palautteen mukaan viestinnän tehtävät ovat opettaneet korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia viestinnän taitoja, vaikka he kokivatkin jotkin sisällöt vähemmän mielekkäiksi opintojaksojen muuhun sisältöön verraten.

Moni opiskelija on kertonut huomanneensa työelämäharjoittelun aikana, että erilaisissa työympäristöissä ja -tehtävissä kuitenkin tarvitaan riittäviä viestinnän taitoja. Usealla työnantajalla on myös oletus, että nuoret hallitsevat viestinnän välineistön.

Opiskelijat myös kertoivat, että esimerkiksi ensimmäisen vuoden harjoittelun yhteydessä opetettavat viite- ja lähdemerkinnät unohtuvat helposti, jos niitä ei käytä säännöllisesti. Siksi olisi tärkeää keskustella koulutuksen muiden opintojen vastuuopettajien kanssa opintojaksoilla käytettävistä viestintätaidoista, kuten kirjoittamisesta tai videoiden tekemisestä, jotta lukuvuoden alussa hankittavaa viestintäosaamista pääsisi ylläpitämään lukuvuoden aikana.

Asiantuntijoiden pohdintoja kehittämistyöstä

Entä miten viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen integrointi olemassa olevaan opetussuunnitelmaan onnistui DigiUra-hankkeen asiantuntijoiden mielestä? Koemme, että kehittämistyön ansiosta onnistuimme rakentamaan johdonmukaisen kokonaisuuden vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita.

Viestinnän sisältöjen istuttaminen osaksi liikunnanohjaajakoulutuksen harjoitteluopintojaksoja osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, ja tällä tavoin opiskelijat pystyvät hankkimaan viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseensa lisää kerroksia jokaisena lukuvuotena sekä liittämään ne osaksi työelämäosaamistaan.

Oman osaamisen sanoittamisen ja asiantuntijaviestinnän sisältöjen painotus opintojen loppuvaiheeseen antaa valmistuvalle opiskelijalle hyviä eväitä työelämään ja edesauttaa myös heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Uskomme myös, että liikunnanohjaajakoulutuksessa toteutettu viestinnän kokonaisuuden malli olisi toteutettavissa myös muissa AMK-koulutuksissa. Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat supervoimia, niin työelämässä kuin opinnoissakin!



Kuvituskuva.
Kuva 3. Kaikille avoin Worklife Coach -verkkosivu antaa eväitä työelämätaitojen tukemiseen.

Worklife Coach - työkaluja opiskelijoiden työelämätaitojen tukemiseen

DigiUra-hankkeen tuloksena syntyi geneerinen työkalupakki, Worklife Coach -verkkosivu, jonka sisältöjä voi hyödyntää opetuksessa, ohjauksessa ja työelämässä. Teemoina ovat

  • digiympäristöissä toimiminen,
  • vuorovaikutusosaaminen (opiskelijan yksilöllinen kohtaaminen, ryhmän vuorovaikutuksen tukeminen),
  • projektiosaaminen,
  • osaamisen sanoittaminen ja
  • asiantuntijuuden kehittäminen.

Verkkosivun sisältö koostuu videoista, podcasteista, tehtävistä, materiaaleista sekä linkeistä muiden toimijoiden tuottamiin sisältöihin.

DigiUra - Työelämän digi- ja vuorovaikutustaidot urapolun rakentamisessa -hankkeessa päätavoitteena oli sisällyttää geneerisiä työelämätaitoja osaksi korkeakoulutusta. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetiin opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan digitaalista osaamista, mediataitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. DigiUra-hanke toteutui 1.5.2021–31.10.2023 Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimana ja yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 312 122 €, josta EU:n ja valtion rahoituksen osuus 249 700 €.

Lähteet:

Suomen Olympiakomitea 2023. Valmennusosaamisen malli. Viitattu 17.11.2023 https://view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fwww.olympiakomitea.fi%2Fuploads%2F2021%2F05%2Fd5bdc774-valmennusosaamisen-malli-nettiin.ppt.

Kuvat Worklife Coach –verkkosivulta, kuvitus Elisa Hartikainen.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Matkailu avartaa hanketoimijan mieltä

12.12.2023



Kirjoittajan kasvot.
Katri Hendriksson, Ins. (YAMK), Asiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu

Teknologia on yksi nopeimmin kehittyvimmistä aloista. Teknologia kytkeytyy kaikkeen, näin myös Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMK on mukana teknologian kehitysaskeleissa ja pyrkii olemaan aallonharjalla, jotta esimerkiksi koulutus- ja TKI-toiminta tarjoaisivat laadukasta opetusta ja tutkimustoimintaa tulevaisuuden tekijöitä varten.

Miksi juuri näille messuille?

Lapin AMKin TKI-asiantuntijat toteuttivat 7.-9.11.2023 benchmarkkausmatkan Helsinkiin, koska siellä järjestettiin kansallisen tason Teknologia2023-messut. Messuilla vierailijat saivat laajan näkemyksen nykyhetken kuumimmista teknologisista ratkaisuista, hyvistä teknologisista käytänteistä sekä tulevaisuuden innovaatioista.

Messujen pääteemoina oli nykyhetken puhutuimmat aiheet, kuten puhdas siirtymä, toimitusverkostot, vetytalous sekä tekoäly. Kiertotalous ja kestävyys olivat myös läpileikkaavia teemoja messujen ohjelmassa. Nämä kaikki aiheet kytkeytyvät myös Lapin AMKin koulutuksen ja TKI-toiminnan keskiöön, joten oli tarpeellista käydä tutustumassa teemoihin. Messujen antia tullaan hyödyntämään Lapin AMKin hanketoiminnassa, koulutuksen sisältöjen suunnittelussa sekä esimerkiksi erityyppisten yhteistyön ja verkostoitumisen toimenpiteissä. Tämän benchmarkkausmatkan asiantuntijoille tarjosi Lapin AMKin KÄLY – Kestävät älyratkaisut -hanke.

Teknologia2023-messuilta uusia ideoita arkeen

Teknologia2023-messujen pääteemojen ja ohjelman julkistaminen hieman ennen reissua vaikutti siihen, että matkalle osallistuvat asiantuntijat pystyivät paremmin suunnittelemaan messujen sisältöön perehtymisen. Asiantuntijat pystyivät suunnittelemaan messupäivät niin, että saatiin nähdä ja kuulla mahdollisimman paljon. Messujen teemat kytkeytyvät nykyhetken puhutuimpiin aiheisiin ja esimerkiksi puhdas siirtymä on ollut esillä jo vuosia.

Puhtaalla siirtymällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi energian murrosta, materiaalivirtojen pilotointia, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Puhdas siirtymä on kattavampi synonyymi vihreälle siirtymälle. (Energiateollisuus 2023) Vihreä ja puhdas siirtymä olivat esillä messuille esimerkiksi yritysten puheenvuoroissa, joissa esiteltiin esimerkiksi energiaan liittyviä uusia ratkaisuja.

Messut olivat vaikuttava ja laajalla kattauksella teknologisia ratkaisuja esittelevä tilaisuus. Tilaisuus oli järjestetty niin, että messuvierailla oli mahdollisuus muodostaa vierailustaan omannäköinen ja keskittyä niihin teema-alueisiin, messuständeihin tai puheenvuoroihin, jotka itse kokivat mielenkiintoisimmiksi.

Kuvassa 1 on ensimmäisen messupäivän näkymä messutilaan sekä kultaakin arvokkaampi messulehtinen, jonka avulla messuhallissa pystyi suunnistamaan haluamiinsa paikkoihin.

Kuva 1 Katri messut.jpg
Kuva 1. Teknologia2023-messuilla Helsingissä.

Messujen sisällöstä löysin useita kiinnostavia teemoja, mutta erityisesti kiertotalous, kestävä kehitys ja vastuullisuus kiinnostivat minua. Erityisesti tiistaipäivän 7.11. ohjelmassa tarjoiltiin kunnon annokset ajatuksia herättäviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. 3D-tulostaminen, hiilijalanjälki, digitaaliset kaksoset sekä biomateriaalien hyödyntäminen vaikkapa 3D-tulostamisessa nousivat eniten esille.

Mitä messujen sisällöstä jäi käteen?

Messujen anti oli hyvin teknologiapainotteinen, nimensä mukaisesti. Toimin itse pääsääntöisesti kiertotalousteemaisten aiheiden parissa, mutta teknologiamessut tarjoilivat uusia näkemyksiä teknologian ja kiertotalouden kytkemisestä yhteen. Koin hienoja oivalluksia kiertotalouden osalta ja kuuntelin useita kiertotalousteemaisia puheenvuoroja. Kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että puheenvuoroissa toistui samantyyppiset asiat, kuten digitaaliset alustat, yritysten tekemä yhteistyö materiaalien suhteen sekä kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntäminen.

Kiertotaloudessa teknologian hyödyntäminen on varteen otettava asia. On järkevää tarkastella vaikkapa uusien prosessin osien 3D-tulostamista tai hyödyntää virtuaaliympäristöjä kierrätys- tai vastuullisuusprosessin tehostamiseen.

Yhteistyössä on voimaa, mutta sehän me tiedettiinkin jo

Oivalluksiin liittyen, messuilla esiteltiin esimerkiksi 3D-tulostamisen ja kiertotalouden kytköstä biopohjaisten materiaalien kehityksen kautta. Jarkko Lohilahti (Kuva 2.) Maker3D-yrityksestä kertoi kuinka he pyrkivät hyödyntämään 3D-tulostamisessa erilaisia materiaaleja, jotka ovat kierrätettävissä ja osa voi olla jopa biopohjaisiakin.

Lohilahti kertoi puheenvuorossaan, kuinka he tekevät tiivistä yhteistyötä Brightplus-yrityksen kanssa esimerkiksi biopohjaisten materiaalien tulostamisessa. Maker3D työstää ja innovoi uusia tapoja 3D tulostukseen liittyen ja yhteistyö Brightplus -yrityksen kanssa auttaa innovoinnissa sekä biopohjaisten materiaalien käytössä.

Näiden kahden yrityksen yhteistyössä tärkeintä on pyrkiä siihen, että löydetään uusia materiaaleja sekä hyödynnetään muovi 3D-tulostamisessa tehokkaammin. Brightplus-yrityksen toimintamalli ja biopohjaisten materiaalien hyödyntäminen innovatiivisesti oli kiinnostavaa kuultavaa ja Johnny Pehkonen esitteli yrityksen toimintaa esimerkkien avulla. Yritys keskittyy omassa toiminnassaan edistämään kestävää kehitystä tekemällä esimerkiksi tietoisesti kestävämpiä valintoja yritystoiminnassaan. Oli myös hienoa havaita, että yrityksellä on yksi toimipisteistä Oulussa. Herrat esittelivät yritystensä yhteydessä myös hyviä yhteistyön malleja ja pitivät yhdessä myös ständiä messujen ajan.

Kuva 2 Katri messut.png
Kuva 2. Vasemmalla Maker3D ja oikealla Brightplus -yritykset esittelevät omaa kiertotalousnäkökulmaansa yrityksissään.

Miten messujen antia voisi hyödyntää ammattikorkeakoulussa?

Messuilta sai paljon uusia ajatuksia, uusia yritysyhteyksiä, innovaatioita sekä digitaalisuutta ja teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Kiertotalouden näkökulmasta esimerkiksi erilaisten virtuaaliympäristöjen tehokkaampi ja monipuolisempi hyödyntäminen voisi olla sellainen näkökulma, jota Lapin AMKissa voisimme tarkastella laajemmin. Virtuaaliympäristöjen hyödyntäminen on tätä päivää, mutta kuinka tehokkaasti sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa, kun siihen kytketään esimerkiksi kiertotalouden liiketoimintamalleistakin tuttu jakamistalous.

Jani Akkila sekä Martti Mäkinen Process Genius Oy:stä esittelivät hyvinkin kiinnostavalla tavalla Digital Twin -toimintamallia vihreän siirtymän mahdollistajana ja tämä herätti myös minun mielenkiintoni.

Digitaalisia kaksosia ja virtuaaliympäristöjä on hyödynnetty jo melko kattavasti, mutta millaisia innovatiivisia näkökulmia siinä voisi olla vielä tarjolla? Lapin AMKissa virtuaaliympäristöjä ja digitaalisia kaksosia on jo otettu koulutukseen ja TKI-toimintaan mukaan, esimerkiksi DUKE-projektissa kehitettiin digitaalisia kaksosia, jotka toteutettiin virtuaalitodellisuutta hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin keinoja, kuinka digitaaliset kaksoset ja erilaiset virtuaaliympäristöt voisivat tukea paikallisia uusiutuvan energian parissa toimivia yrityksiä. Lisätietoja hankkeesta voi lukea Lapin AMKin tiedotteesta. (DUKE-projekti 2023)

KÄLY-hankkeelle hyödyt talteen

KÄLY-hankkeessa tarkoituksena on selvittää, millaisia älyratkaisuja Lapin alueella on jo olemassa, millaisia potentiaalisia innovatiivisia mahdollisuuksia voisi olla ja millä tavoin alueen yritykset saataisiin kehitystyöhön mukaan. KÄLYssä toteutetaan sekä selvitystyötä että 1-3 innovatiivista kokeilupilottia. Ensimmäinen pilottikokeilu on käynnistetty syksyn 2023 aikana, ja siinä tutkitaan dronetekniikan hyödyntämistä yhtenä älyratkaisuna koirien verijälkitoiminnassa.

Älyratkaisujen toteuttaminen arktisissa olosuhteissa voi olla haastavaa, mutta juuri siksi hankkeen aihe onkin tärkeä. Älyratkaisujen käyttömahdollisuudet ja kestävyysnäkökulmien huomiointi uusien ratkaisujen innovoinnissa on tarpeen, koska maailma kehittyy koko ajan ja korkeakoulukentän on kuljettava kehitysaskeleissaan kärjessä.

Hankkeen kannalta sain messuilta lisää ajattelun aihetta, ja varsinkin dronetekniikan entistä innovatiivisempi hyödyntäminen tuntuu edelleen hyvältä idealta ja pilotointikohteelta. Uskoisin, että tätä aihetta kannattaa penkoa enemmänkin, onneksi meillä on siihen nyt mahdollisuus tämän hankkeen puitteissa.

Yksi vaihtoehto hankkeiden ja Lapin alueen hyvien käytänteiden ja tulosten jakamiseen voisi hyvinkin olla digitaalisten kaksosten tai virtuaalitodellisuuksien laajempi hyödyntäminen. Lapin AMKissa on hienot ja modernit kehittämisympäristöt, jotka ovat pääsääntöisesti korkeakoulun opiskelijoiden käytössä, mutta esimerkiksi alueen yritykset eivät ole vielä hyödyntäneet tätä mahdollisuutta tarpeeksi voimallisesti. KÄLY-hanke (Kuva 3.) voisi olla tässä asiassa edelläkävijä ja boostata kehittämisympäristöjen sekä digitaalisten ratkaisujen innovatiivista hyödyntämismahdollisuutta enemmän yritysten suuntaan.

Kuva 3 Katri messut.png
Kuva 3. KÄLY – Kestävät älyratkaisut -hankkeen tiedot.

Yhteenveto

Teknologia2023-messut oli hyvä kokemus, joka avarsi myös kaltaiseni kiertotalousteeman parissa pääsääntöisesti työskentelevän mieltä. Messut tarjoilivat paljon uusia ja innovatiivisia ratkaisuja kehittää myös Lapin AMKin toiminta, niin koulutuksen kuin TKI-toiminnankin suhteen. Ehkä se, mitä tästä benchmarkkausmatkasta voisi ja kannattaisi nostaa esille on se, että vaikka Lapin AMKin hankkeet ja toiminta keskittyykin pääasiassa Lapin alueelle, on myös kansallisesti hyvä tarkastella mitä asioita maailmalla on meneillään ja miten me voisimme korkeakouluyhteisönä niistä hyötyä.

Kiertotalous sekä kestävyysajattelu ovat suuressa nosteessa edelleen; lähes kaikissa messujen puheenvuoroissa nämä teemat olivat esillä jollain tasolla. Teemat ovatkin monipuolisesti lähestyttäviä ja ne kytkeytyvät jokaisen korkeakoulun, julkisen toimijan, kunnan, kaupungin sekä yrityksen toimintoihin jollain tavalla mukaan. On siis hyvä, että Lapin AMKilla on mahdollisuus benchmarkata mitä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuu ja jakaa tietoutta alueella eteenpäin.

Kirjoitukseni loppukaneetiksi nostaisin vielä lausahduksen, jonka esitti messuilla Janne Kalliola Exove-yrityksestä (Kuva 4).

Tämä kaikki mitä teemme tässä ja nyt on matka. Älä ajattele tai odota, että kaikki muutokset on tehtävä heti. Kannattaa panostaa erityisesti niihin asioihin, joilla on merkitystä tässä hetkessä, mutta asettaa kuitenkin itselleen ja muille selkeitä tavoitteita, joilla päästä matkalla eteenpäin

Mikäli messujen anti kiinnostaa, ovat Teknologiamessut2023-järjestäjät ystävällisesti tehneet tallenteet lähes kaikista puheenvuoroista ja ne löytyvät messusivustolta.

Kuva 4 Katri messut.jpg
Kuva 4. Janne Kalliola, Exove -yrityksestä esitti hyvän yhteenvedon.

Lähteet

DUKE -projekti. 2023. Hankkeen nettisivut. Viitattu 29.11.2023 DUKE - Digitaalisilla Kaksosilla Vipuvoimaa Uusiutuvalle Energialle - Tequ

Energiateollisuus. 2023. Energiateollisuus budjettiriihestä: Puhdas siirtymä mahdollistaa kasvun, ja auttaa julkisen talouden tasapainottamisessa. Viitattu 29.11.2023 Energiateollisuus budjettiriihestä: Puhdas siirtymä mahdollistaa kasvun, ja auttaa julkisen talouden tasapainottamisessa - Energiateollisuus

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Työkäyttäytymisen tarkastelua muutosjohtamisvalmennuksessa

5.12.2023



Kirjoittajan kasvot.
Anne Puro, PsM, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Logo

Taustaa

Hyvää työkäyttäytymistä voidaan pitää vahvana perustana työyhteisön toimivuudelle ja työkäyttäytymistä kuvataankin usein työyhteisötaitojen avulla. Työyhteisön jokaisen jäsenen vastuullinen toiminta ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen ovat hyvää ja asiallista työkäyttäytymistä. Työkäyttäytymisen tarkastelussa voidaan hyödyntää myös persoonallisuuteen kohdistuvaa psykologista arviointia. Tässä kirjoituksessa pohdinkin työkäyttäytymistä erityisesti yksilöllisten ajattelu- ja toimintatapojen näkökulmasta.

Matkailu- ja palvelualalla esihenkilöinä tai yrittäjinä toimivat henkilöt aloittivat maaliskuussa 2022 vuoden mittaisen muutosjohtamisvalmennuksen, joka toteutettiin Vastuullisen muutoksenhallinnan osaaminen ja taitojen vahvistaminen –hankkeessa (1.9.2021-31.10.2023) yhteistyössä IhanaElo®-tiimin kanssa. Toimin hankkeessa yhtenä asiantuntijana sisältöjen ja toteutuksen suunnittelussa sekä vastasin osallistujien psykologisesta testauksesta. Psykologiseksi testiksi valikoitui BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality), joka on työelämän kannalta keskeisiin persoonallisuuden piirteisiin kohdistuva kysely.

BiP-testi (Business-focused Inventory of Personality) on psykologien käyttöön tarkoitettu tutkimustietoon perustuva menetelmä, jonka kehitystyön lähtökohtana ovat olleet persoonallisuuteen liittyvät, työssä esiintyvät käytännön kysymykset. Tämän työelämän persoonallisuuskyselyn tarkoituksena ei ole siis kattava, yksilön koko persoonallisuuden arviointi vaan työelämän kannalta keskeisten persoonallisuuden piirteiden systemaattinen tarkastelu.

Persoonallisuus voidaan määritellä jokaiselle yksilölle ominaisiksi tavoiksi ajatella, tuntea, reagoida ja käyttäytyä. Uusimmat persoonallisuuspsykologian teoriat korostavat suhteellisen pysyvien persoonallisuuspiirteiden ohella yksilöllisen kokemusmaailman ja yksilöä ympäröivien tilanteiden merkitystä. Persoonallisuus kuvataan monimutkaisen, dynaamisen systeemin muuttuvina tiloina. (Danvers, Wundrack & Mehl 2020; Revelle & Wilt 2020.) Henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen ja ymmärtäminen auttavat hyödyntämään ja kehittämään omia vahvuuksia myös työssä sekä oivaltamaan niiden yhteyden työhyvinvoinnin kokemuksiin.

Työelämän turbulenssissa onnistuminen

Muutosjohtamisvalmennuksessa osallistujat vahvistivat muutoskyvykkyyttään, josta on tullut työelämän turbulenssissa tärkeä työelämätaito. Nopeat, yllättävät käänteet ja epävarmat tilanteet muuttuvassa työelämässä koskettavat organisaation kaikkia tasoja. Työelämän muutosten heijastuminen organisaatioiden ja henkilöstön arkeen voidaan nähdä myös edistymisen ja kehittymisen valossa.

Muutoksissa ja työuran eri vaiheissa työntekijän hyvinvointia tukevat työhön liittyvät ja yksilölliset voimavarat. Työhön liittyviä voimavaroja voidaan nähdä organisaation toiminnassa, työympäristössä ja itse työssä. Hyödyllisenä ja omaa aktiivisuutta muutoksissa vahvistavana yksilöllisenä voimavarana toimii työntekijän koherenssin tunne. Jos työelämän muutokset voi kokea ymmärrettäviksi, jollakin tavalla hallittaviksi ja vielä mielekkäiksikin, luottamus turbulenssissa selviytymiseen vahvistuu. Myös hyvä itsetunto ja korkea minäpystyvyyden kokemus ovat tärkeitä persoonallisuuden voimavaroja työelämän muutoksissa. (Pahkin 2015; Mäkikangas, Mauno, Selenko & Kinnunen 2019.)

Psykologinen arviointi antoi muutosjohtamisvalmennukseen osallistujille mahdollisuuden pohtia näitä asioita oman työnsä kontekstissa.

Muutosvalmiutta voi vahvistaa varmistamalla työn vaatimusten ja osaamisen tasapainon toteutuminen muuttuvissakin tilanteissa. Osaamisen ja vaatimusten kohtaaminen luo perustaa myös hyvinvoinnin rakentumiselle. Tärkeä havainto tutkimuksissa on se, että työntekijän tarmokkuuden kokemus liittyy yleiseen muutostyytyväisyyteen ja aktiivisuuteen muutostilanteissa (Mäkikangas ym. 2019). Hyvinvoiva, energinen työntekijä selviytyy paremmin muutoksissa, joten työhyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää muutosvalmiudenkin kannalta. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista se, että voi kokea itse aktiivisesti luovansa omaa tulevaisuuttaan. Tätä kokemusta pyrittiin muutosjohtamisvalmennuksessa vahvistamaan myös työkäyttäytymisen psykologisen arvioinnin avulla.

Työkäyttäytymisen psykologinen tarkastelu

Oman työkäyttäytymisen tarkastelu keskeisten työhön liittyvien persoonallisuuden piirteiden avulla mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen ja lisää myös esihenkilötyötä tekevän valmiuksia työyhteisönsä tukemiseen muutoksessa.

Työkäyttäytymisensä paremman ymmärryksen avulla esihenkilön on mahdollista kehittää muutoksen edellyttämiä työyhteisön johtamiskäytäntöjä. Työkäyttäytymistä voidaan laajasti kuvata motivaation suuntautumisen, työskentelytapojen ja sosiaalisten valmiuksien näkökulmista. Myös se, miten toimimme stressaavissa tilanteissa tai tunnistamme ja käsittelemme työssä herääviä tunteita kuvaa meille tyypillistä työkäyttäytymistä.

Yksilön psyykkiseen rakenteeseen sisältyy lisäksi tärkeänä ulottuvuutena kyvykkyyden kokemus. Työkäyttäytymiseen heijastuu se, koenko osaavani oman työni ja saanko työssäni toivottuja asioita aikaan. Tässä kuvattuja työkäyttäytymisen erityisiä piirteitä esihenkilöt ja yrittäjät tutkiskelivat muutosjohtamisvalmennuksen aikana psykologisen arvioinnin avulla.

Mikä motivoi ja mihin suuntaan?

Muutosjohtamisvalmennuksen osallistujat pohtivat ja selkiyttivät psykologisen testin avulla ensinnäkin omia ammatillisia tavoitteitaan. Tämä avasi osallistujalle näkymiä siihen, mitä hän työssään arvostaa ja millaiset asiat ohjaavat hänen työuraansa liittyviä valintoja.

Henkilö saattoi esimerkiksi havaita motivoituvansa korkealle asetetuista tavoitteista ja ponnistelusta niiden saavuttamiseksi. Joku löysi innostuksen työhönsä itselle tärkeiden asioiden muuttamisesta ja kehittämisestä. Sosiaalisen vaikuttamisvallan käyttäminen ja auktoriteettiasemassa toimiminen saattoi puolestaan olla jollekin osallistujalle keskeinen motivaation lähde. Motivaation suuntautumisen tarkastelu avarsi näköaloja nykyhetkeen ja työuran tulevaisuuteen.

Minkälainen on itselle ominainen työote?

Toisena kokonaisuutena arvioitiin omia työskentelytapoja, mikä auttoi osallistujaa ymmärtämään erilaisten työtehtävien sopivuutta ja mielekkyyttä sekä itselle tyypillisintä työotetta. Henkilö saattoi pohtia, kuvaako omaa työotetta erityisesti huolellisuus, perinpohjaisuus ja tarkkuus kaikessa työn tekemisessä. Vai onko hänen vahvuutensa epävarmuuden sietämisessä ja odottamattomien tilanteiden kohtaamisessa?

Muutosjoustavuus näkyi ennakoimattomista ja yllättäen tapahtuvista asioista innostumisena sekä avoimuutena uusille näkökulmille ja toimintatavoille. Osallistuja saattoi tunnistaa omissa työskentelytavoissaan ja työotteessaan myös vahvan toimintasuuntautuneisuuden, mikä ilmenee päätöksien toteuttamisen ja tavoitteisiin suuntaamisen tehokkuutena ja suoraviivaisuutena.

Sosiaaliset valmiudet

Kolmas kokonaisuus sisälsi sosiaalisten valmiuksien arvioinnin. Sosiaalisia valmiuksia pohtimalla saatiin käsitys toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemisen tavoista. Oliko henkilön vahvuudet kyvyssä havaita sosiaalisissa tilanteissa hienovaraisetkin vihjeet tunnetiloista tai ihmisten välisistä suhteista? Osallistuja saattoi myös kokea itselleen hyvin luontevaksi ja helpoksi kontaktien luomisen ja verkostojen oma-aloitteisen ylläpitämisen. Jollekin mielekkäintä vuorovaikutuksen tapaa kuvasi vahva ystävällisyyden ja keskinäisen kunnioituksen arvostus tai vaikkapa yhdessä tekemiseen suuntautuminen.

Sosiaalisia valmiuksia pohtiessaan osallistuja saattoi myös päätyä toteamaan sinnikkyytensä tavoitteidensa suhteen ja jopa taipumuksensa dominointiin. Sosiaalisten valmiuksien arvioinnin avulla voitiin tehdä päätelmiä myös vuorovaikutuksen haasteista tai henkilölle sopivista työympäristöistä.

Työpaineet, kyvykkyys ja tunteet

Neljänteen kokonaisuuteen sisältyi yksilön psyykkistä rakennetta kuvaavia ominaisuuksia. Työkäyttäytymistä arvioitiin muun muassa työhön liittyviin paineisiin sopeutumisen näkökulmasta. Olennaista oli henkilön oma kokemus siitä, minkälaiset työhön liittyvät tekijät hän kokee stressaaviksi.

Osallistuja oli valmiimpi kohtaamaan kuormitusta ja työpaineita, jos hänellä oli vahva usko omaan jaksamiseensa. Myös itsevarmuus sekä luottamus omaan suoriutumiseen ja kyvykkyyteen lisäsivät valmiuksia toimia työhön liittyvien paineiden alla. Psyykkisen rakenteen yhtenä ulottuvuutena ilmenevä emotionaalinen vakaus auttoi henkilöä epäonnistumisissa ja omien tunnerektioiden hallitsemisessa stressaavissa tilanteissa.

Henkilökohtaiset palautekeskustelut

BiP-testaus ja siihen liittyvä palautekeskustelu toimivat muutosjohtamisvalmennukseen osallistuneiden esihenkilöiden ja yrittäjien itsereflektion välineinä. Henkilökohtaisissa keskusteluissa keskityttiin edellä kuvatuilla laajoilla työkäyttäytymisen alueilla esille tulleisiin vahvuuksiin ja haasteisiin sekä osallistujan omiin näkemyksiin palautteen sisällöistä. Yhdessä osallistujan kanssa tarkastelimme hänen motivaatiotaan ja tavoitteitaan työelämässä nyt ja tulevaisuudessa.

Persoonallisuustestit heijastelevat aina vastaajan minäkuvaa ja luonnollisesti tuloksissa tuli esille paljon osallistujien tunnistamia asioita. Henkilökohtaiset keskustelut ovat olennainen osa psykologisen arvioinnin prosessia. Kunkin osallistujan tausta ja kokemukset on otettava tulkinnassa huomioon ja palautekeskusteluissa tuloksia pohditaankin suhteessa taustatietoon, osallistujan omiin havaintoihin ja odotuksiin.

Henkilökohtaiset, inhimilliset ominaisuudet voivat toimia sekä voimavaroina että hidasteina. Esimerkiksi muuttuvat työelämän tilanteet, erilaiset työtehtävät ja niihin kohdistuvat odotukset tai haasteet sekä moninaiset kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin tekijät vaikuttavat siihen, miten jokin ominaisuus näyttäytyy. Onko jokin henkilökohtainen piirre nykyisessä työssä motivoiva, innostava ominaisuus ja edistääkö tavoitteisiin pääsemistä? Vai onko se haasteellinen, kuormittava piirre, joka hidastaa ja vaikeuttaa työtä?

Tärkeää oli, että osallistuja tunnisti omia henkilökohtaisia ajattelu- ja toimintatapojaan sekä pohti, miten inhimilliset ominaisuudet tukisivat ja edistäisivät hänen työnsä tekemistä, työtyytyväisyyttään ja työhyvinvointiaan. Toisaalta pyrittiin myös löytämään mahdollisuuksia vähentää tai minimoida työlle ja työhyvinvoinnille haitallisia vaikutuksia.

Lopuksi

Vuoden kestäneessä muutosjohtamisvalmennuksessa matkailu- ja palvelualan esihenkilöt ja yrittäjät kehittivät omaa muutosjohtamisosaamistaan ja vahvistivat kokonaisvaltaista hyvinvointiansa.

Psykologiseen arviointiin liittyvissä henkilökohtaisissa palautekeskusteluissa osallistujille mahdollistui omien näkemysten peilaaminen palautteeseen, joka suhteutettiin vertailuaineistoon ja osallistujan omaan kokemustaustaan. Osallistuja sai miettiä, miten tunnistaa itsensä tuloksista ja millaisissa työtilanteissa asiat tulevat esille tai näyttäytyvät eri tavoilla.

Keskusteluissa pohdittiin, missä määrin jokin ominaisuus toimii vahvuutena osallistujan nykyisessä työssä. Mikä merkitys tällä on nyt ja tulevaisuudessa hänen työhönsä suuntautuville odotuksilleen ja toiveilleen?

Psykologisessa arvioinnissa uppouduttiin syvälle osallistujan omiin havaintoihin, kokemuksiin ja tunteisiin sekä katsottiin tulevaan. Vastauksia haettiin ja löydettiin siihen, miten omat henkilökohtaiset työkäyttäytymisen vahvuudet rakentavat omaa työtulevaisuutta ja hyvinvointia itselle merkityksellisellä tavalla, mutta edistävät myös koko työyhteisön hyvinvointia ja valmiutta työskennellä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Danvers, A. F., Wundrack, R., & Mehl, M. (2020). Equilibria in personality states: A conceptual primer for dynamics in personality states. European Journal of Personality, 34(6), 999-1016.

Mäkikangas, A., Mauno, S., Selenko, E., & Kinnunen, U. (2019). Toward an understanding of a healthy organizational change process: A three-wave longitudinal study among university employees. International Journal of Stress Management, 26(2), 204–212. https://doi.org/10.1037/str0000059

Pahkin K. (2015). Staying well in an unstable world of work: Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. Akateeminen väitöskirja. People and Work Research Reports 107. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print; Tampere 2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-515-2

Revelle, W., & Wilt, J. (2020). The Dynamics of Personality. Handbook of personality dynamics and processes, 1st ed. Amsterdam, The Netherlands: Elsevier.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Yrittäjän osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä

4.12.2023



Marjo Jussilan kasvokuva.
TaM Marjo Jussila työskentelee asiantuntijana Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Logo

Tämä kirjoitus on myös kuunneltavissa Pohjoisen tekijät -podcastissa

Jatkuvaa oppimista tapahtuu ihan kaikkien arjessa, kun kohtaamme uusia asioita ja ratkomme eteen tulevia haasteita. Työpaikoilla ja työyhteisöissä omaksumme uutta tietoa ja osaamista mm. toisiltamme, kun teemme yhdessä asioita ja ponnistelemme saavuttaaksemme työlle asetetut tavoitteet. Aina ei kuitenkaan tarvitse opiskella uutta tutkintoa tai suorittaa pitkää koulutusta.

Mikro-opintoja juuri nyt tärkeistä aiheista

Pienet osaamiskokonaisuudet ja erilaiset mikro-opinnot ovat tämän päivän juttu ja ne tarjoavat täsmäosaamista tehokkaasti ja ketterästi. Pohjois-Suomen korkeakoulujen MUUVI-hanke on koonnut yhteisen Yritysten muutoskumppanina -koulutustarjottimen tämän hetken kuumista perunoista eli ajankohtaisista aiheista. Keskeiset ilmiöt ovat luonnollisesti digitalisaatio, vihreä siirtymä ja muutoskyvykkyys.

Digitalisaatio on jo muuttanut toimintaympäristöämme suuresti ja tulee muuttamaan vielä tulevinakin vuosina. Digitalisaation mahdollistama kehitys tulee näkymään yrityksissä mm. tehokkuutena, työn mielekkyytenä, asiakastyytyväisyytenä ja uudenlaisina tuotteina ja palveluina. Koneet ja teknologia voidaan valjastaa tekemään ne jutut, joissa me ihmiset ei olla parhaimmillamme, jolloin voimme itse keskittyä toimimaan ihmisen vahvuusalueilla.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Tarvitsemme ympäristöystävällistä ja kestävämpää liiketoimintaa, huomioiden mm. ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteet. Esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisen, kiertotalouden ja hiilijalanjäljen laskennan avulla yrityksen on mahdollista vahvistaa kilpailukykyä ja vastata omalla panoksellaan ympäristön ja asiakkaiden kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Muutoskyvykkyys on kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja erityisesti koronapandemia sai meidät ymmärtämään tämän tärkeyden. Menestyäkseen työelämässä vaaditaan jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista ja juuri muutoskyvykkyys mahdollistaa reagoinnin muuttuviin tilanteisiin ja antaa valmiudet oppia uusia taitoja.

Niin digitalisaation hyödyntäminen kuin vihreän siirtymän ja muutoskyvykkyyden tukeminen edellyttää yrityksiltä muutosvalmiutta ja henkilöstöltä uutta osaamista. Nyt tuotettu mikro-opintojen tarjotin pitää sisällään pieniä osaamiskokonaisuuksia tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista ja osaamisesta.

Seuraavaksi muutama esimerkki Lapin AMKin tarjoamista yhden opintopisteen eli noin 27 tunnin laajuisista opinnoista:

  • Kiertotalouden perusteet - tämä on täsmäpaketti kiertotaloudesta, jos haluat kehittää kiertotaloutta yrityksen liiketoiminnassa!
  • Muuttuva matkailun liiketoimintaympäristö - tämän avulla opit tunnistamaan ja arvioimaan toimintaympäristön muutoksia matkailualalla. Jatkona tälle on tarjolla myös Ennakointi matkailun muutoksiin varautumisessa sekä Vastuullinen matkailuliiketoiminta nimiset opintojaksot.
  • Työntekijäymmärrys liiketoimintaresurssina - opinto tarjoaa ymmärrystä siihen, mikä on positiivisen työntekijäkokemuksen merkitys ja miten sitä kehitetään työntekijän työsuhteen eri vaiheissa.

Näiden opintojen suorittaminen on täysin ilmaista sekä ajasta ja paikasta riippumatonta. Tarvitsee vain rekisteröityä omalla sähköpostiosoitteella ja opinnot saa alkuun. Oppiminen tapahtuu täysin itsenäisesti erilaisia tehtäviä tekemällä, katsomalla tallenteita tai lukemalla artikkeleita tai muita tekstejä. Kaikkiin käytännön pulmiin saa luonnollisesti apua projektihenkilöstöltä.

Jatkuva oppiminen yrittäjän arjessa

Yrittäjän on tärkeää ylläpitää osaamistaan aktiivisesti ja jatkuvasti, koska työelämä ja markkinat muuttuvat koko ajan. Jos yrittäjä ei pysy ajan tasalla, siinä voi helposti menettää kilpailukykyään ja asiakkaitaan. Yrittäjän osaaminen vaikuttaa aina myös yrityksen tuottavuuteen ja laatuun, joten elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen on aina investointi kilpailukykyyn. (Yrittäjän osaaminen 2021.)

Joskus arjessa kohdatut haasteet paljastavat laajemman tarpeen kehittää omaa osaamistaan juuri tietyllä osa-alueella ja silloin tarvitaan tavoitteellista osaamisen päivittämistä. Systemaattinen osaamisen päivittäminen on tapa luoda uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita yritykselle.

OKM:n mukaan jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee osaamisen päivittämistä lähivuosina ja tähän tarvitaan koulutusjärjestelmältä joustavia ratkaisuja ja ihmisille mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työn ohessa (Jatkuva oppiminen 2023). Osaamisen ylläpitämiseen on monia tapoja, kuten kouluttautuminen, verkostoituminen, mentorointi, työssä oppiminen ja itseopiskelu. Jokaisen kannattaa luonnollisesti hyödyntää erilaisia lähteitä ja oppimismenetelmiä, jotka sopivat kulloinkin omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Yrittäjyyteen liittyvien ominaisuuksien vahvistaminen

Yrittäjän osaaminen on yrityksen tärkein voimavara, mutta se ei tietenkään ole vain teknistä tai ammatillista taitoa ja tietoa, vaan se sisältää myös yrittäjyyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia, kuten rohkeus, sitkeys, luovuus, itsevarmuus ja vastuullisuus. Nämä eri ominaisuudet ja yleiset työelämätaidot auttavat yrittäjää kohtaamaan haasteita ja mahdollisuuksia työssään, ja myös näitä yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia voi kehittää monin eri tavoin. (Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi 2019.)

Yrittäjyys on helpompaa, kun tekee sitä, mistä pitää ja missä on hyvä. Yrittäjyys sopii erityisen hyvin jonkin erityistaidon omaavalle henkilölle, joten käytä siis aikaa oman osaamisen ja omien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen ja hyödynnä niitä työssäsi. Yrittäjyys vaatii rohkeutta kokeilla uusia asioita ja ottaa riskejä, haasta siis tietoisesti itsesi ja opi virheistä. Mieti, miksi joku homma meni pieleen ja mitä siitä voi oppia. (Peiponen 2022.)

Liiketoiminnan kehittäminen on aina pitkäjänteistä työtä, joten yrittäjyys edellyttää myös sinnikkyyttä ja motivaatiota. Aseta itsellesi tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista, niin vahvistat omaa sinnikkyyttäsi ponnistella asioiden eteen. (Vuorinen 2017.) Jos motivaatio on joskus hukassa, niin muistele, miksi olet halunnut alkaa yrittäjäksi ja mitä hyötyä siitä sinulle on!

Yrittäjyys hyötyy myös luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Luovuutta voi kehittää ja ylläpitää etsimällä tietoisesti uusia näkökulmia, ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Inspiroidu oman alan uusista jutuista, seuraa markkinoiden muutoksia ja trendejä sekä asiakkaiden toimintaa ja käyttäytymistä. Luovat ideat ei synny tyhjiössä, vaan ne tarvitsevat polttoainetta ja sytykkeitä ulkopuolelta. (Järvilehto & Järvilehto 2020.)

Yrittäjyys tarvitsee myös mm. itsevarmuutta ja itsevarmuuteen liittyvät persoonallisuuspiirteet ovat yhteydessä yrittäjyyteen. Omaa itsevarmuuttaan voi vahvistaa arvostamalla omaa työtään ja osaamistaan ja konkretisoimalla sen esimerkiksi oman työn hinnoittelussa ja aikatauluttamisessa. (Itsevarma ihminen ryhtyy helpommin yrittäjäksi ja menestyy 2023.)

Kaikkia yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia voi myös oppia muilta yrittäjiltä! Verkostoituminen, mentorointi, koulutus ja vertaistuki ovat hyviä tapoja saada neuvoja, ideoita, palautetta ja kannustusta yrittämiseen. (Peiponen 2022.)

Totta on, että tekemistä meidän kaikkien töissä riittää usein niin paljon, että erilaisiin koulutuksiin osallistuminen tuntuu helposti lisäkuormitukselta. Tuntuu, että se on pois siitä varsinaisesta työntekemisestä ja koetaan, että koulutuksessa ei saada edistettyä niitä omia työtehtäviä. Mutta haastan sinua kuitenkin pohtimaan, että mitä jos juuri osaamisen puute eli osaamattomuus onkin syy töiden kasautumiseen. Voisiko olla näin?

Lähteet:

Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi 2019. Helsingin yliopisto, opas 25.9.2019.
https://hyplus.helsinki.fi/tulevaisuuden-tyoelamataidot-henkiloston-kehittamisen-tueksi-lataa-maksuton-opas/

Jatkuva oppiminen 2023, Opetus- ja kulttuuriministeriö, viitattu 6.11.2023, https://okm.fi/jatkuva-oppiminen.

Järvilehto, Paavo & Järvilehto, Lauri 2020. Pim! Olet luova. Tuuma-kustannus 2020.

Yrittäjän osaaminen 2021. Suomen Yrittäjät, Yrittäjän osaaminen -opas 6.7.2021. https://www.yrittajat.fi/oppaat/yrittajan-osaaminen/

Itsevarma ihminen ryhtyy helpommin yrittäjäksi ja menestyy - "Yhteydessä usko omiin kykyihinsä" 2023. Suomen Yrittäjien uutinen 15.5.2023. https://www.yrittajat.fi/uutiset/itsevarma-ihminen-ryhtyy-helpommin-yrittajaksi-ja-menestyy-yhteydessa-uskoon-omiin-kykyihinsa/

Peiponen, Piia 2022. Mitä yrittäjyys vaatii?, artikkeli Ukko.fi-blogissa. https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/mita-yrittajyys-vaatii/

Vuorinen, Kaisa 2017. Sinnikkyys, Duodecim Terveyskirjaston artikkeli. https://www.terveyskirjasto.fi/lnv00004

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kokemuksien jakamista luovien menetelmien äärellä

30.11.2023



The faces of the authors.
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Logo

Puuduttavatko työpajat? Mietitkö, millaisia tapoja voisi hyödyntää virittämään osallistujien välistä vuorovaikutusta?

Varmasti meistä moni on osallistunut työpajoihin, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa erilaisia kehittämiseen ja muutokseen tähtääviä tarpeita ja näkemyksiä. Opetus-, tutkimus- ja kehittämistyössä niitä on tullut vastaan useita, esimerkiksi Innokylä (2019) on koostanut kattavan työkalupakin kehittämisen eri vaiheisiin. Esittelemme tässä blogissa kokeilemiamme uudenlaisia tapoja osallistamiseen.

Vuorovaikutuksellista ilmapiiriä tukeva työskentely

Tavoitteenamme oli selvittää työn pitovoimaan ja työn merkityksellisyyden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisöissä matkailu- ja palvelualoilla. Pohdimme, miten luoda kokemusten jakamiseen ja uusien ratkaisuehdotusten kokeilemiseen kannustavan tilaisuuden ja samalla mahdollistaa osallistujille luottamusta herättävän ja työhyvinvointiin orientoivan ilmapiirin.

Päätimme kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja virittämään työskentelyn aikana tapahtuvaa keskustelua. Osallistavilla menetelmillä pyrimme houkuttelemaan osallistujia, jotka eivät yleensä uskaltaudu tai kiinnostu perinteisistä työpajamuodoista. Tavoite oli, että tilaisuus toimii osallistujille osaamista kehittävänä, hyvinvointia vahvistavana ja inspiroivana tilaisuutena.

Uudenlaisten osallistamistapojen äärellä

Järjestimme luovan virkistäytymishetken Rovaniemellä ja rentouttavan joogahetken Levillä keväällä 2023. Tilaisuudet olivat suunnattu matkailu- ja palvelualan työntekijöille, lähijohdolle ja yrittäjille.

Luovassa virkistäytymishetkessä pysähdyimme luovan tekemisen äärelle. Osallistujat ohjattiin kollaasimaalauksen avulla antamaan tilaa luovuudelle ja maalaamaan väreillä ja eri materiaaleja hyödyntäen tunnelmia ja tuntoja. Tuokiossa ohjaaja toiminut taiteilija Mari Riikonen johdatti osallistujat maalaamisen eri vaiheisiin värien sekoittamisesta lähtien.


Kaksi naista istumassa maalaustarvikkeista täyden pöydän ympärillä.
Kuva 1 ja 2. Luovassa virkistäytymishetkessä värit ja eri materiaalit olivat hyödynnettävissä tunnelmien ja tuntojen kuvaamisessa. Kuvassa Mari Angeria ja tuokion ohjannut taiteilija Mari Riikonen.

Rentouttavassa joogahetkessä osallistujat ottivat aikaa hyvinvoinnilleen ja virkistäytyivät palauttavan joogan avulla. Tuokio tarjosi mahdollisuuden pysähtyä kehon ja mielen huoltamiseen vilkkaan sesonkityön vastapainoksi. Hyvinvointivalmentaja Eveliina Tistelgren ohjasi harjoituksen lempeästi osallistujien valmiudet huomioiden.


Joogamattoja salin lattialla ja kännykkää pitelevä käsi.
Kuva 3 ja 4. Rentouttavassa joogahetkessä kehon ja mielen huoltaminen oli keskeisessä roolissa.

Kokemuksia kokeilevista työskentelytavoista

Osallistuminen virkistäytymishetkiin ei edellyttänyt aiempaa kokemusta maalaamisesta tai joogan harrastamista. Aikaisemmin maalaamista harrastaneille tuokio tarjosi mahdollisuuden uuden ja luovan tekniikan opetteluun.
Oman mukavuusalueen ulkopuolelle uskaltautuneet kertoivat yllättyneensä positiivisesti työskentelytavasta, joka ohjasi ajattelemaan ja toimimaan totutusta poikkeavin tavoin. Joogaharjoitus toimi hyvänä ilmapiirin luojana keskusteluille orientoiden osallistujia laskeutumaan asian äärelle ja olemaan läsnä.

Osallistujat jakoivat luontevasti keskustellen kokemuksiaan työn arjesta työssä viihtymisen vahvistamiseksi ohjatusti osallistavan tekemisen inspiroimana. Keskustelua ohjattiin puolistrukturoiduilla kysymyksillä ja keskustelut taltioitiin. Osallistujilta pyydettiin suostumus kerätyn aineiston hyödyntämiseen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Tilaisuuksissa ja niiden jälkeen käydyissä keskusteluissa osallistujat totesivat menetelmien sopivan työskentelytavaksi työyhteisöihin ja johtoryhmätyöskentelyyn.

Päätelmiä kokeiluista

Menetelmävalinnoilla on mahdollista vaikuttaa työskentelyn luonteeseen. Esimerkiksi taidelähtöistä työskentelytapaa on käytetty menetelmänä työyhteisöjen kehittämisessä (Väänänen, 2011) ja myös erittäin arkojen ja vaikeiden teemojen sanoittamisessa (Känkäinen, 2013).

Kerättyä aineistoa tarkastellessa on syytä huomioida ja pohtia, houkutteliko taidelähtöinen aktiviteetti luovuuteen virittäytyneitä osallistujia tai ohjasiko joogatuokio osallistujien ajatusta erityisesti kohti fyysisen hyvinvoinnin tarpeita. Kyseisten tilaisuuksien lisäksi aineistoa kerättiin hankkeen aikana myös perinteisin posteri- ja post-it -lappujen muodossa. Aineistot ovat linjassa keskenään, tukien ja täydentäen toisiaan.

Pyrimme varmasti jatkossa yhä enemmän varioimaan Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa (ks. Kemi & Vähäkuopus, 2023) kokeilemiamme tapoja onnistuneiden tulosten siivittämänä.

- - -

Kirjoittajat työskentelevät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettavaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Innokylä 2019. Viitattu 27.11.2023 https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-ja-loyda/menetelma/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen.

Kemi, J. & Angeria - ent. Vähäkuopus, M. 2023. Työn merkityksellisyydestä pitovoimaa työyhteisöihin. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 1/2023. Viitattu 27.11.2023. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=efd53cb9-cfac-4db3-916b-d2cc82c4b7d1

Känkäinen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-911-4.

Väänänen, I. 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-115-7.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

 



Edellinen 1 2 3 4 ... 43 44 45Seuraava