Tekoäly-termi herättää meissä mielikuvia mm. ohjelmistoista, jotka vastaavat kysymyksiin tai luovat taidetta. Tekoäly on kuitenkin monipuolinen käsite, joka kattaa älykkäiden koneiden, ohjelmistojen ja järjestelmien kehittämisen. Vaikka tekoäly ei vielä vastaa ihmisen älykkyyttä, se on erittäin tehokas työkalu moninaisiin käyttötarkoituksiin, kunhan käytämme sitä vastuullisesti.

Hyödynnä tekoälyä

Tekoälyn tarjoamat hyödyt ovat merkittäviä ja monipuolisia. Tekoäly tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia monenlaisissa sovelluksissa aina tietojen analysoinnista, ennustamisesta ja optimoinnista ihmiskaltaisten tehtävien suorittamiseen. Tämä tehostaa työprosesseja ja mahdollistaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen. Tekoälyn voidaankin katsoa mullistavan aiemmin totutut työprosessit, se helpottaa elämäämme ja tehostaa työtämme asiantuntijana. Tässä esimerkkejä:

• erilaisten teksti- ja videoaineistojen tuottaminen, analyysi, editointi ja tiivistäminen,
• media-aineistojen käsittely, kuten kuvien, hahmojen, puheen, animaatioiden sekä videoiden tunnistaminen ja tuottaminen,
• toiminnan- ja tuotannonsuunnittelu,
• ennakointi ja optimointi,
• sovellusten määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen ja koodauksen tuki
• uusien ratkaisujen, kuten autonomisten robottien testaus ja opettaminen simuloiden ennen niiden fyysistä toteuttamista,
• datan analyysi ja visualisointi esim. päätöksentekoa varten, sekä
• ongelmanratkaisun tuki ja sparraus.

Käytä tekoälyä vastuullisesti

Asiantuntijatyössä tekoälyn käyttöön liittyy myös haasteita, joista keskeisimpinä ovat luottamukseen, tulosten luotettavuuteen sekä vastuisiin liittyvät kysymykset. Tekoälyjärjestelmien tehokas käyttö edellyttää riittävää luottamusta tiedon oikeellisuuteen. Asiantuntijoiden on ymmärrettävä tekoälyn toimintaa, jotta sen tuloksia osataan tulkita oikein ja tehdä niiden pohjalta päätöksiä.

Haasteita liittyy myös tekoälyn soveltamiseen tilanteissa, joissa ihmisen intuitio ja kokemus ovat ratkaisevassa asemassa. Tasapainon löytäminen tekoälyn ja inhimillisen asiantuntemuksen välillä on keskeistä. Lisäksi on otettava huomioon eettiset ja sosiaaliset näkökohdat, kuten esimerkiksi tekoälyn käyttämien tietojen yksityisyys ja turvallisuus. Tekoälyn käyttö asiantuntijatyössä kannattaa ja sen käyttöön rohkaistaan, mutta sen käyttämisessä on aina käytettävä huolellista harkintaa. Jatkuva yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien välillä sekä jatkuvan kehityksen seuranta varmistaa tehokkaan ja vastuullisen käytön.

Ymmärrä tekoälyä

Tekoäly ei ymmärrä omia vastauksiaan. Sen vastaukset eivät perustu havaintoihin todellisesta maailmasta eivätkä ne perustu tieteelliseen tutkimukseen, vaikka ne voivatkin käyttää hyödyksi olemassa olevia erilaisia lähdemateriaaleja. Tekoälyn vastaukset perustuvat laskennallisiin malleihin. Generatiivinen tekoäly ennustaa seuraavaa sanaa todennäköisyyden perusteella sille annetun opetusaineiston ja sen saatavilla olevan aineiston pohjalta. Kyetäksemme ymmärtämään ja hyödyntämään tekoälyn tuottamaa informaatiota, meidän tulee ymmärtää myös tekoälyn toimintaa.

Tekoälyn ja koneoppimisen (Machine Learning, ML) toiminta perustuu algoritmeihin, jotka opetetaan esimerkiksi tunnistamaan datasta säännönmukaisuuksia, suhteita ja ilmiöitä sekä suorittamaan tehtäviä ja tekemään ennusteita. Koulutusdata toimii opetusmateriaalina ja sen laatu on kriittinen mallin toiminnan ja luotettavuuden kannalta. Koulutusdatan on oltava monipuolista ja kattavaa, jotta tekoäly oppii toimimaan oikein erilaisissa tilanteissa. Koulutusdatan mahdolliset vinoumat, jotka voivat johtua käytettävissä olevasta kerätystä datasta, voivat aiheuttaa vinoumaa myös tekoälyn toimintaan.

Esimerkiksi Amazonin rekrytointiprosessissa havaittiin, kuinka puutteellinen ja vinoutunut koulutusdata voi johtaa epäoikeudenmukaisiin lopputuloksiin, mikä korostaa jatkuvan valvonnan ja korjaustoimenpiteiden tarvetta:

Amazonin rekrytointiprosessissa Amazonin oma data tietyissä tehtävissään menestyvien henkilöiden profiilista johti siihen, että naiset karsiutuivat hakuprosessissa pois automaattisesti. Miespainotteisen koulutusdatan takia miesten valinta vahvistui prosessin myötä. Koneoppimista hyödyntävää rekrytointiprosessia muutettiin vinouman (bias) löytymisen jälkeen. Kaikki hakemukset käsitellään nykyään myös ihmisen toimesta, vaikka osa sopivista kandidaateista jatkaakin suoraan automaattisesti valintaprosessissa nopeammin.

Ota tekoäly mukaan arkeesi

Tekoälyn kehitys on jatkuvaa, minkä ansiosta se mukautuu ja parantaa jatkuvasti suorituskykyään vastaamaan yhä monimutkaisempia haasteita. Tämän jatkuvan kehityksen myötä tekoäly ei ainoastaan paranna olemassa olevia sovelluksia, vaan luo myös täysin uusia tapoja, joilla voimme hyödyntää teknologiaa arjessamme ja työelämässämme.

Tekoälyn sovellukset, kuten generatiiviset mallit, ovat tehneet tekoälyn käytöstä entistä helpompaa. Käyttäjät voivat kommunikoida tekoälyn kanssa luonnollisen kielen avulla, mikä avaa uusia mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen päivittäisessä toiminnassa. Tämä mahdollistaa myös jatkuvan vuorovaikutuksen ja kehityksen tekoälyn ja käyttäjien välillä.

Generatiivisen tekoälyn sovellukset ovat tuoneet käyttöliittymät kaikkien ulottuville ja käytettäväksi. Käyttöliittymä on rakennettu keskustelun kaltaiseksi, jossa käyttäjä kirjoittaa tekoälylle syötteen tai kehotteen esimerkiksi kysymyksen tai käskyn muodossa (prompt, ‘promptaus’), ja tekoäly vastaa siihen opetusmateriaalinsa pohjalta. Keskustelu jatkuu käyttäjän toimesta kehotteita tarkentaen tai lisäkysymyksiä kysyen.

Tekoäly tarjoaa huomattavia hyötyjä, mutta sen tehokas ja vastuullinen käyttö edellyttää huolellista suunnittelua, jatkuvaa arviointia ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Oikein hyödynnettynä tekoäly voi merkittävästi parantaa sekä yksilöiden että organisaatioiden toimintakykyä, tehden meistä kykenevämpiä kohtaamaan tulevaisuuden haasteita ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia.

Pohdittavaa

Tekoälyn käyttöönotto tuo mukanaan monia kysymyksiä, kuten:

• Millaisia hyödyntämistapoja olet itse kokeillut?
• Millaista dataa käytät työssäsi, ja miten se voisi toimia koulutusdatana?
• Mitä eettisiä näkökohtia tulisi huomioida datan käytössä?
• Miten voit varmistaa, että tekoälysovellusten käyttö on turvallista ja vastuullista?

Seuraavat videot liittyvät Lapin AMKin henkilöstölle suunnattuun tekoälyn käyttöön perehdyttävään koulutussarjaan:

Videoupote 1: Tekoälyn mahdollisuudet asiantuntijatyössä. Avaa Youtubessa:  https://youtu.be/MCfUEB-0upQ?feature=shared

Videoupote 2: Tekoälyn haasteista ja rajoitteista. Avaa Youtubessa: https://youtu.be/Nfk0tq9xRUU?feature=shared

Blogin tekstien jäsentelyssä ja kielenhuollossa on käytetty ChatGPT 4.0 versiota.

Videoiden ja tekstin lähteinä ovat mm.

Digi- ja väestötietovirasto (2023). Vinkkejä tekoälypalveluiden hyödyntämiseen. VAHTI hyvät käytännöt -tukimateriaali. Osoitteessa: Vinkkejä+tekoälypalveluiden+hyödyntämiseen_VAHTI+hyvät+käytännöt+-tukimateriaali_1.0.pdf (dvv.fi)

Kivinen, K., Horowitz, M. A., Cronin, M., Havula, P., Härkönen, T., Pönkä, H., Saariaho, A. & Saarinen, T. (2023). Tekoälyopas: Opas faktantarkistukseen ja kriittiseen ajatteluun. Faktabaari. Osoitteessa: https://faktabaari.fi/assets/Faktabaari_Tekoalyopas_Opas_04012024.pdf

Microsoft (2023). What Can Copilot’s Earliest Users Teach Us About Generative AI at Work?. Osoitteessa: https://www.microsoft.com/en-us/worklab/work-trend-index/copilots-earliest-users-teach-us-about-generative-ai-at-work/

Videoiden ja tekstien laatimisessa ja muotoilussa on käytetty apuna ChatGPT:n versioita 3.5 ja 4.0. Tekstit on luettu hyödyntäen AI-sovellusta TTSMaker. Videoiden visualisointi/kuvat ovat Adobe Stock – lisensoidusta kuvapankista. Visuaalisen ilmeen luomisessa on hyödynnetty myös Canvan Magic Maker ominaisuuksia.

Lapin ammattikorkekoulun tekoälyä koskevat ohjeet rohkaisevat ja kannustavat tekoälyn käyttöön. Tutustu  seuraaviin Lapin AMKin yleisiin ohjeisiin:

Lapin AMK: Tekoälyn hyödyntäminen vastuullisesti
Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa (lapinamk.fi)

Lapin AMK: Tekoäly opinnäytetöissä

Muita linkkejä:

Muiden korkeakoulujen AI:n käyttöön liittyviä ohjeistuksia

Tekoälyn vastuullinen käyttö

Esimerkki generatiivisen AI:n käytön linjauksesta tutkimuskirjoittamisessa (Elsevier)

YLE: Älyä tekoälyä: Tekoäly päättää jo nyt paljon asioita puolestasi, siksi siitä on hyvä ymmärtää nämä asiat | Yle Oppiminen | Yle

Haaga-Helian AIDriver-hankkeen materiaalit: Tekoäly oppimisessa ja opetuksessa (cloud.microsoft)

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Keväällä 2020 koronaepidemian vaikutukset opetuksen käytäntöihin tulivat nopeasti eteen opetussektorilla ja verkko-opetuksen osaamisesta riippumatta oppilaitokset joutuivat siirtymään siihen kokonaan. Lapin ammattikorkeakoulussa etäopetus on ollut käytössä jo pitkään ja menetelmiä on hiottu osaamista ja kokemusta hankkimalla etenkin monimuoto- ja YAMK-koulutuksissa.

Sambian yliopistot joutuivat vastaamaan verkko-opetuksen osaamistarpeisiin ripeästi Covid-pandemian alkaessa vuonna 2020. Haasteita oli alussa runsaasti verkko-ohjelmistojen ja internetyhteyksien puutteiden vuoksi, minkä vuoksi laajamittaiseen etäopetukseen siirtymisessä oli vaikeuksia.

Puutteelliset etäopetustaidot ja nopea siirtyminen tavanomaisesta luento-opetuksesta verkkoon sai aikaan passiivisia luentoja, joissa opiskelijoiden vuorovaikutus ja motivaatio oli vähäistä. Henkilökunnan ja opiskelijoiden valmius verkko-opetukseen ja -oppimiseen ei ollut riittävällä tasolla.

Myöhemmin osa opiskelijoista on palannut kampuksille perinteisen opetuksen pariin, mutta jotkut kurssit toteutetaan edelleen puhtaasti internet-verkossa. Opetuksen laadun varmistamiseksi yliopistoissa on alettu kehittämään opetuksen suunnittelua huomioiden verkko-opetuksen ja -oppimisen pedagogisia näkökulmia.

Hankkeen kehittämistavoitteet, osallistujat ja toteutus

Taking the eLeap – Toolbox for interactive and motivating online courses -hankkeella vastataan edellä kerrottuihin haasteisiin kehittämällä Sambian yliopisto-opettajien pedagogisia taitoja verkkokurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutus sisältää työpajoja, joissa esitellään verkko-oppimisen pedagogisia perusteita, menetelmiä ja ohjelmistotyökaluja, sekä käytännönläheisten kurssien suunnittelua, toteutusta ja arviointia.

Hankkeen ulkomaisia partnereita ovat Copperbelt University (CBU) ja Mulungushi University (MU) Sambiassa. Suomesta mukana ovat Lapin ja Karelian ammattikorkeakoulut, joista jälkimmäisellä on hankkeen koordinointivastuu.

Sambiassa järjestettiin kaksi identtistä työpajaa eri yliopistoissa, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan edellä mainittuihin kurssisuunnittelun sisältöihin sekä aloittivat harjoitustyönä verkkokurssin laatimisen opitun pohjalta. Työpajojen toteutukseen osallistui opettaja sekä Lapin että Karelian ammattikorkeakoulusta sekä eOppimispalvelujen asiantuntija etäyhteydellä (Kuva 1).

Kuva 1. Copperbeltin yliopiston opetusryhmä koolla yhteiskuvassa.

CBU:n opettajakunnan kokouksessa osallistuimme uusien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien arviointiin. Näitä olivat BSc Renewable Energy, BSc Sustainable Materials, MSc Environmental Reconstruction and Modelling sekä MSc Sustainable Materials and Energy. Energia-asiat ovat siis sielläkin ajankohtaisia tällä hetkellä ja suunnitelmista käytiin aktiivista keskustelua ja vertailuja omiin opetussuunnitelmiimme niin rakenteen kuin sisällönkin osalta. Opetussuunnitelmat olivat sisällöltään ajankohtaisia ja niissä oli selkeästi otettu huomioon tämän hetken globaalit osaamistarpeet luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian kehittämisen sektoreilla.

Kiertotaloutta olisi mielestäni voitu sisällyttää opintomoduleihin enemmän, mikä kehittämistarve ilmeni vahvasti myös omien havaintojen pohjalta alueella liikuttaessa. Vastaavasti myös luonnon kestävän käytön suhteen oli selkeitä kehittämistarpeita, jotka nousivat esiin keskusteluissa Lusakan Suomen suurlähetystön vierailun yhteydessä.

Kuva 2. CBU:n biotalouden koulutuksen dekaani Charles Mugabwe esittelemässä uutta opetussuunnitelmaluonnosta.

Työpajatyöskentelyyn osallistui kaikkiaan noin 40 yliopiston opettajaa kahdessa yliopistossa samanaikaisesti. Tuutorit Lapin ja Karelian ammattikorkeakouluista fasilitoivat työpajoja ja etäyhteydet Rovaniemelle saatiin toimimaan kohtuullisen hyvin. Ongelmia syntyi lähinnä etäyhteyden saatavuudesta varattuun työtilaan. Osallistujat olivat kiinnostuneita oppimaan uusia tapoja toteuttaa opiskelijalähtöistä etäopetusta ja kurssisuunnittelu eteni suunnitelmien mukaan. Työpajan lopuksi näimme aikaansaannoksia, joista käytiin yhteistä keskustelua.

Oppimisympäristöt ja kehittämistarpeet

Sambian yliopistojen oppimisympäristöt ovat yllättävän monipuolisia, joskin infran osalta kehittämisen tarvetta ilmeni sekä rakenteiden että työvälineiden osalta (Kuva 3).

Kuva 3. Vierailulla CBU:n puumateriaalilaboratoriossa.

Suurimpana haasteena tuntui olevan investointipääoman puute, mutta toisaalta opiskelijoiden ja opettajien työmotivaatio ehkä korvasi puutteita jossakin määrin. Oppimisympäristöissä tehtiin laboratorioharjoituksia ja kasvihuoneissa kasvatettiin ja testattiin paikallisia hedelmiä, erilaisia puulajeja sekä meille tuttuja huonekasveja (Kuvat 4 ja 5).

Joillakin vanhimmista opettajista oli muistoja suomalaisista metsäalan asiantuntijoista, jotka olivat olleet alueella organisoimassa metsätaloutta ja siihen liittyvää opetustoimintaa vuosikymmeniä sitten.

Kuvat 4 ja 5. Näkymiä CBU:n kasvitieteen laboratoriosta.

Kommunikointi oli kaikkialla helppoa, koska englanti on virallinen opetuskieli. Vierailijoille opiskelijoista heijastui kohteliaisuus ja positiivinen asenne. Opettajien keski-ikä lienee selvästi alempi kuin Suomessa. Tyypillisesti he olivat hankkineet koulutuksensa kandivaiheeseen Sambiassa ja sen jälkeen maisterivaiheen Euroopassa, tavallisesti Iso-Britanniassa. Jatkotutkinto oli yleensä suoritettu joko eurooppalaiseen tai Etelä-Afrikan yliopistoon.

Käynti Sambiassa antoi konkreettisen kuvan maan olosuhteista eri näkökulmista. Välillä majoitusolosuhteet olivat eksoottisia, kun tutustuimme maastossa paikalliseen riistatilaan (Kuvat 6 ja 7). Sambiassa on kehitetty luontomatkailua perustuen alueen luonnonpuistoihin ja esim. riistatiloihin, joissa suuri osa kävijöistä harrastaa eläimistön ja luonnon tarkkailua sekä vaelluksia.

Kuvat 6 ja 7. Nsoben riistatilan eläimistöä ja majoitusteltta.

Luontokohteiden saavuttamisessa on haasteensa tiestön kunnon ja käytön vuoksi. Pitkät rekkajonot ruuhkauttavat parempitasoisia teitä, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet. Raskaat tavarakuljetukset hoidetaan pääosin rekkakalustolla, koska junaliikenne on kehittymätöntä ja hidasta.

Logistiikan ja infran kehittämisen lisäksi kestävän kehityksen haasteet näkyvät sosiaalisen hyvinvoinnin suurina eroina maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. Sen seurauksena kaupunkeihin muuttaa paljon kouluttamatonta väkeä, jonka työllistymisessä on vaikeuksia. Tämä johtaa slummiutumiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen kaupungin eri alueiden välillä, joka oli välillä silmiinpistävää.

Monet tapaamiset Sambian matkan aikana synnyttivät uusia kontakteja, joita voi hyödyntää uusien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Näitä ajatuksia syntyikin matkan aikana ja niistä tullaan jalostamaan uusia hankehakuja tulevaisuudessa. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten hankerahoitusta suunnataan jatkossa Afrikkaan.

Koulutus Rovaniemellä sekä jatkotoimenpiteet

Etäopetuksen osaamisen kehittäminen jatkui huhtikuussa 2024, jolloin 12 sambialaista korkeakouluopettajaa osallistui viikon mittaiseen koulutukseen Lapin ammattikorkeakoulussa (Kuva 8). Opettajille esiteltiin erilaisia etäopetuksen menetelmiä ja parhaita käytänteitä oman talon asiantuntijoiden avulla.

Osaamista mitattiin koulutusjakson päätteeksi jokaisen opiskelijan esittelemän opintojakson arvioinnilla ja kommentoinnilla. Käänteinen opetus osoittautui suosituimmaksi toteutusmenetelmäksi, vaikka MOOC-menetelmääkin sovellettiin.

Keskeinen havainto oli ymmärrys siitä, että opiskelijoille tulee antaa erityyppisiä, aiheeseen soveltuvia tehtäviä pelkän luennoinnin sijasta. Luentojakaan ei lopeteta, mutta niiden kesto rajattiin lyhyemmäksi aiempaan käytäntöön verrattuna. Keskeisenä periaatteena ymmärrettiin, että opiskelijalle tulee antaa enemmän vastuuta oppimisestaan ja olemassa olevia sähköisiä työkaluja kannattaa hyödyntää tehokkaammin unohtamatta kuitenkaan opetuksen käytännön rajoitteita Sambian olosuhteissa. Suunniteltuja toteutuksia tullaan pilotoimaan Sambiassa ensi syksystä alkaen.

Oman verkkokurssin työstämisen lisäksi työpajassa hahmoteltiin kaikille 4 partnerikorkeakoululle yhteinen englanninkielinen verkkokurssi, jonka suunnittelu jatkuu todennäköisesti vuoden 2025 alussa. Tavoite on, että työpajaan osallistuva voi myös toimia verkko-oppimisen mentorina omassa yliopistossaan projektin jälkeen.

Sambialaisille kollegoille esiteltiin Lapin ammattikorkeakoulun oppimisympäristöjä Rovaniemen ja Kemin kampuksilla, sekä alueen yritystoimintaa ja kulttuuria. Vieraat pääsivät tutustumaan mm. uusiutuvan energian ja painumattoman hirren tuotantoon, koneelliseen puunkorjuuseen sekä valtion maiden kestävän käytön hallintaan ja luonnonvarojen tutkimustoimintaan Suomessa. Vierailu päättyi ”pakolliseen” käyntiin Joulupukin pajalla.

Nykyinen hankekonsortio jätti uuden TFK-hankehakemuksen rahoittajalle huhtikuun lopussa 2024. Jatkohankkeen tavoitteena on jatkaa opettajien pedagogista koulutusta sekä toteuttaa sambialaisten yliopisto-opiskelijoiden ja konsortion suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteinen intensiivikurssi Suomessa.

Kuva 8. Etäopetuksen pedagogisen kehittämisen koulutusryhmä koolla Lapin ammattikorkeakoulussa.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Miten opiskelijalle saa innostavan ja miellyttävän käsityksen opinnäytetyön tekemisestä? Opinnäytetyön tekemiseen löytyy runsaasti ohjeistuksia, oppaita ja kirjallisuutta. Kaikkia opiskelijoita ohjeistukset eivät saavuta ja se tekee opinnäytetyöstä haasteellisen. Opinnäytetyö on opiskelijan taidonnäyte osaamisesta. Opiskelijalla on opinnäytetyöprosessissa oikeus saada ohjausta.

Tornion liiketalouden tradenomiopiskelija Viivi Rahko teki opinnäytetyönä opinnäytetyöoppaan. Opinnäytetyössä selvitettiin opiskelijoiden näkemys hyvästä opinnäytetyöoppaasta.

Opiskelijoiden näkemykset opinnäytetyöprosessista

Koulutuksissa kerätään palautetta opinnäyteprosessista. Tutkimuksessa on hyödynnetty Tornion liiketalouden opiskelijoiden opinnäytetyöprosessista saatua palautetta 77 opiskelijalta, jotka valmistuivat vuonna 2022 -2023.
Valmistuvilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä opinnäyteprosessista audiovisuaalinen esitys. Opiskelijat reflektoivat esityksessä opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöprosessia oli mahdollisuus reflektoida myös kypsyysnäytteessä.

Tutkimuksessa audiovisuaalisia esityksiä oli käytettävissä 11 sekä kahdeksan kypsyysnäytettä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin neljää Tornion liiketalouden opiskelijaa, jotka olivat opinnäytetyöprosessissa loppuvaiheessa.

Mitä opinnäytetyö tarkoittaa opiskelijalle

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa sen, mitä hän on opintojensa aikana oppinut ja oivaltanut. Opinnäytetyö on opiskelijan näyte opintojen matkan varrella opituista asioista. Opinnäytetyön tekemisestä on hyötyä opiskelijan oman asiantuntijuuden kehittymisessä. Opinnäytetyö valmentaa opiskelijaa työelämän haasteisiin ja kehittää opiskelijan valmiuksia toimia työelämässä. (Hakala 2022, ”Miksi opinnäyte?”.)

Opinnäytetyö on opiskelijan itsenäinen työ. Opiskeltujen tietojen ja taitojen tulisi näkyä opinnäytetyön tekemisessä. Opiskelija ei osaa välttämättä hyödyntää opittuja asioita opinnäytetyön tekemisessä. Tällöin esille nousee ohjauksen tarpeellisuus.

Opinnäytetyöprosessi opiskelijoiden näkökulmasta

Liiketalouden koulutuksessa Torniossa opinnäytetyön tekeminen alkaa Tutkin ja kehitän -opintojaksolla (5 op). Opintojaksolla opiskellaan tutkimusmenetelmiä ja opinnäytetyölle tehdään alustava tutkimussuunnitelma.

Rahkon (2024, 22) tekemässä opinnäyteprosessiin liittyvässä tutkimuksessa tuli esille, että opiskelijat kokivat opintojakson laajaksi ja aikaa vieväksi. Osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että kurssi oli hyödyllinen etenkin niille, joilla oli selvillä opinnäytetyön aihe. Vaikeuksia puolestaan saattoi olla opiskelijoilla, joilla oli haasteita sopivan aiheen löytymisessä.

”Tutkin- ja kehitän -opintojakso oli aika työläs ottaen huomioon, että se on vain viiden opintopisteen laajuinen, jos vertaa muihin tutkinnon aikana olleisiin opintojaksoihin.”

Rahkon (2024, 22) tutkimuksessa valmistuvat opiskelijat olivat sitä mieltä, että opinnäytetyöprosessiin olisi kannattanut perehtyä etukäteen, jolloin he olisivat olleet valmistautuneempia tekemään opinnäytetyötä. Etenkin Tutkin ja kehitän -opintojaksoon olisi opiskelijoiden mielestä kannattanut panostaa enemmän, sillä sieltä sai hyvän pohjan opinnäytetyöprosessiin ja tutkimussuunnitelman tekoon.

Rahkon (2024, 22) tutkimukseen kerätyistä opiskelijoiden tekemistä kypsyysnäytteistä korostui opinnäytetyön suunnitteluvaihe ja sen tärkeys. Eräs opiskelija oli sitä mieltä, että suunnittelu oli jopa opinnäytetyöprosessin aikaa vievin osuus. Suunnitteluun panostaminen oli kannattanut, etenkin siinä vaiheessa, kun alkoi konkreettinen opinnäytetyön tekeminen.

Opiskelijat totesivat Rahkon (2024, 29) tutkimuksessa opinnäytetyön toteuttamisvaiheesta seuraavaa.

- Opinnäytetyön toteuttamisvaiheessa teoriatietoa oli löydetty helposti. Joidenkin näkemysten mukaan tietoa oli tarjolla liikaakin. Joillekin opiskelijoille saatavilla olevan informaation määrä oli vaikuttanut siihen, että oikean tiedon löytäminen oli ollut haastavaa.

- Zoomin ohjaustunnit olivat olleet positiivisia kokemuksia ja ohjaajat olivat olleet aidosti kiinnostuneita opiskelijoiden töistä.

- Opiskelijat saivat myös tietoa opinnäytetyön ohjaajilta opinnäytetyöprosessin etenemisestä ja sen seuraavista vaiheista. Varmian (2023) mukaan korkeakoululta saatu ohjaus ja tuki prosessin aikana lisää opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinnäytetyöprosessissa.

Rahkon (2024, 22) tutkimukseen kerätyistä kypsyysnäytteistä nousi esille, että osa opinnäytetyöprosessin aloittaneista opiskelijoista oli yllättynyt opinnäytetyön vaatimasta työmäärästä ja prosessin luonteesta. Prosessi pitää sisällään aikataulut ja eri työvaiheet suunnittelusta opinnäytetyön julkaisemiseen.

Hallinnan tunteella on opiskelijoiden opiskelutyytyväisyyden kannalta positiivinen vaikutus (Tuomi & Äimälä 2011, 196). Rahkon (2024, 27,36) tutkimuksen mukaan osalle opiskelijoista opinnäytetyöprosessin kokonaisvaltainen hahmottaminen ja hallitseminen oli osoittautunut haasteelliseksi, mutta pääsääntöisesti opiskelijat olivat tyytyväisiä opinnäytetyöprosessiin.

”Opinnäytetyön ja prosessin ymmärtäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen muodostuivat haasteiksi, mutta näiden ratkomiseen olen saanut henkilökohtaista ohjausta.”

”Johdannon tekeminen yllätti, koska sitä ei ole harjoiteltu opintojen aikana kunnolla tai ainakaan siitä ei ole saatu erikseen palautetta. Tämän vuoksi johdannon tekeminen osoittautui työssä yllättävän haasteelliseksi.”

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opiskelijoiden kanssa tulisi keskustella opinnäytetyöprosessista viimeistään toisen vuoden opintojen aikana. Tällöin opiskelijoilla olisi mahdollisuus etsiä aihetta opinnäytetyöhön. Informaatiota olisi hyvä jäsennellä ohjaussivustoille, jotta opiskelija löytäisi tarvittavan tiedon helpommin.

Opinnäytetyöprosessin hyödyt ja haasteet

Rahkon (2024, 28) tutkimuksessa opinnäytetyöprosessista opiskelijat totesivat, että eniten heille oli ollut hyötyä ohjaustunneista. Opiskelijat kokivat tunnit hyödylliseksi, jos he olivat uskaltaneet jakaa oman työnsä koko ryhmän nähtäville.

Opiskelijoiden mielestä opinnäytetyön ohjaajista oli ollut iso apu opinnäytetöiden edistymisen kannalta. Ohjaajilta saatu palaute oli auttanut edistämään opinnäytetyön valmistumista. Opiskelijan saama palaute voi parhaimmillaan motivoida ja antaa työhön uusia näkökulmia, mutta myös tuoda esiin mahdollisia kehityskohtia ja näin ollen edesauttaa työn valmistumista (”Kostamo ym. 2022, luku 5.2”).

”Suurin hyöty opinnäytetyöprosessissa on ollut omasta työstä saaduista kommen-teista. Ohjaustunneilla olisi hyvä käsitellä erilaisia aihe kokonaisuuksia, jolloin ehkä opiskelija hoksaisi itse kysyä neuvoa.”

” Opinnäytetyöni ohjaajasta on ollut eniten hyötyä. Hän on tsempannut, auttanut ja ymmärtänyt minua.”

Rahkon (2024, 29) tutkimuksessa nousi esille, että osalla opiskelijoista aikatauluun liittyvät haasteet olivat lykänneet opinnäytetyön valmistumista. Aikatauluun liittyviä haasteita esiintyi opiskelijoilla, jotka kävivät töissä. Toisilla opiskelijoilla aikatauluhaasteet olivat aiheuttaneet tarpeetonta stressiä. Pidemmät tauot opinnäytetyöstä hidastivat työtahtia. Opiskelijan täytyi käyttää aikaa aina uudestaan tavallista enemmän opinnäytetyöhön perehtymiseen.

”Yllätyin myös siitä, kuinka paljon tähän sitten loppupelissä meni aikaa, että kyllä tämä oli aika isotöinen prosessi, mitä aluksi ajatteli. Ihan alkuun yllätti myös se, että mulla täytyy olla jo jotain tietoa ennen kuin tulen sinne Tutkin- ja kehitän opintojaksolle”

Rahkon (2024, 23) tutkimukseen liittyvällä opinnäytetyöprosessia käsittelevällä videolla opiskelija kertoi, että hänen kohdallaan konkreettisen aikataulun laatiminen ja koulun laatimassa aikataulussa pysyminen edesauttoivat hänen pysymistään aikataulussa. Opiskelijan mukaan opinnäytetyön mielekäs aihe auttoi aikataulussa pysymisessä.

Suurin osa Rahkon (2024, 28) tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että itse opinnäytetyöprosessi, ohjaavien opettajien järjestämät ohjaustunnit sekä ohjeistukset olivat olleet riittäviä. Opiskelija kertoi mm. opinnäytetyöprosessia koskevalla videollaan kokeneensa opinnäytetyön ohjaajalta saadun palautteen hyödylliseksi. Saatu palaute oli auttanut opinnäytetyön muokkaamisessa ja kohti tavoiteltavaa arvosanaa. Opiskelijan mukaan omalle tekstille sokeutuu, jonka vuoksi ohjaajalta saatu palaute oli ollut prosessin etenemisen kannalta tärkeässä asemassa.

”Oman opinnäytetyöprosessin kannalta ohjaustunneista ja opinnäytetyön ohjaajien kanssa käydystä viestinnästä on ollut eniten hyötyä. Hirveästi hyötyä on ollut myös siitä, jos ohjaustunneilla on saanut oman työn muiden tarkasteltavaksi.”

Opinnäytetyöopas

Opiskelijoiden mukaan positiivisuus, kannustus ja visuaalisuus ovat elementtejä, jotka tekisivät opinnäytetyöoppaasta mielenkiintoisen ja lisäisivät osaltaan opiskelutyytyväisyyttä, jota pidetään yhtenä opiskeluhyvinvoinnin tekijänä (ks. Tuomi & Äimälä 2011, 196).

Opiskelijoiden mukaan olisi hyvä, jos opinnäytetyöprosessin liittyvät asiat tuotaisiin esille yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti, jolloin oppaaseen olisi helppo tarttua tarvittaessa. Kuvat voisivat tehdä oppaasta visuaalisesti miellyttävän. Vähempi tekstin määrä ja johdonmukainen jäsentely tekisi oppaasta mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän. Lyhyt ja ytimekäs opas voisi ohjata opiskelijan sivuille, missä asiasta on enemmän tietoa. Lisäksi oppaan tulisi olla yksinkertainen, tsemppaava ja positiivinen.

Koulutuksen kerätyn palautteen, audiovisuaalisten esityksien, kypsyysnäytteiden sekä haastattelujen perusteella opinnäytetyönohjeistuksen keskiöön nousivat yksinkertaisuus, järjestelmällisyys, visuaalisuus ja positiivisuus sekä kannustava asenne opinnäytetyöprosessia kohtaan.

”Kuvat ja videot voisivat tehdä oppaasta visuaalisesti miellyttävän. Myös vähempi tekstin määrä voisi houkutella oppaan ääreen.”

”Johdonmukainen jäsentely oppaassa tekisi siitä mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän.”

”Oppaan tulisi olla lyhyt ja ytimekäs ja ohjata opiskelija sivulle missä asiasta on enemmän tietoa. Opinnäytetyöoppaassa voi jättää turhan pelottelun pois.”

”Oppaan tulisi olla visuaalisesti miellyttävä, yksinkertainen, tsemppaava ja positiivinen.”

Opinnäytetyöopasta laadittaessa kiinnitettiin huomiota edellä mainittuihin asioihin. Sisällysluetteloksi muodostui; 1. Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
2. Opinnäytetyön eri muodot
3. Ennen opinnäytetyön aloittamista
4. Opinnäytetyön suunnitteluvaihe
5. Opinnäytetyön toteutusvaihe
6. Opinnäytetyön viimeistely
7. Vinkit jaksamiseen
8. Opinnäytetyöprosessin henkilöt.

Linkki opinnäytetyöoppaaseen https://sway.cloud.microsoft/mIIX72ZA3qqL3csY

Johtopäätökset

Liiketalouden opiskelijat Torniossa olivat tyytyväisiä opinnäytetyön ohjaukseen sekä ohjausprosessiin.

Opiskelijoiden palautteesta oli hienoa huomata, että ohjaustunteja pidettiin opinnäytetyötä edistävinä. Opiskelijat kokivat, että opinnäytetyön ohjaajat olivat aidosti kiinnostuneita opiskelijoiden opinnäytetöistä. Tämä myös tuo esille sen, miten tärkeää opiskelijoille ohjaus on motivoivana tekijänä. Opinnäytetyöhön tehty aikataulutus on yksityiskohtainen ja ohjaa opiskelijan tekemistä. Opiskelijat pitivät aikataulutusta opinnäytetyötä edistävänä asiana.

Opinnäyteprosessissa kehitettävinä asioina nousi esille, että työmäärä olisi hyvä tuoda esille jo opinnäytetyönprosessin esittelyvaiheessa. Opiskelija valitsee aiheen, joka kiinnostaa ja hän varaa aikaa opinnäytetyön tekemiseen.

Opinnäytetyöoppaalta opiskelijat toivoivat järjestelmällisyyttä, yksinkertaisuutta sekä kannustavaa otetta. Opiskelijoiden mielestä järjestelmällisyys ja yksinkertaisuus edesauttavat opinnäytetyöprosessin kokonaiskuvan hahmottamisessa. Oppaassa kannustava ja positiivinen ote saa prosessin tuntumaan luonnolliselta osalta opintoja, eikä pelottavalta tai stressin aiheelta.

Kannustava ote näkyy oppaassa kannustuslauseiden ja vinkkien muodossa. Lisäksi kuvat ja värit miellettiin tutkimuksessa opiskelijoiden mielestä mielenkiintoisiksi elementeiksi. Tärkeät asiat korostettiin oppaassa väreillä. Lisätietoa sisältävien linkkien luoma helppous lisää opiskelijoiden mielenkiintoa prosessia ja opasta kohtaan. Oppaassa olevat linkit helpottavat, että opas pysyy yksinkertaisena ja helppolukuisena. Mikäli opiskelija kaipaa lisätietoa aiheesta, hän pääsee helposti tiedon äärelle suoraan linkistä.

Opiskelijoilta on saatu positiivista palautetta opinnäytetyöoppaasta. Oppaan selkeys, jäsennellyt työvaiheet, lisätietoa sisältävät linkit, väreillä korostaminen sekä helppo navigointi ovat saaneet kiitosta. Opiskelijat ovat kokeneet opinnäytetyöoppaan hyödylliseksi.

LÄHTEET

Hakala, J. 2022. Hyvä, parempi, valmis: opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Kostamo, P., Airaksinen, T. & Vilkka, H. 2022. Kirjoita itsesi asiantuntijaksi: opas toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Helsinki: Art House

Rahko, V. 2024. Opinnäytetyöopas opiskelijoille – Mielenkiintoa herättävän opinnäytetyöoppaan tuottaminen Lapin AMKin Tornion liiketalouden opiskelijoille. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.06.2024 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013289.

Tuomi, J. & Äimälä, A-M. 2011. Opiskeluhyvinvoinnin jäljillä – työtyytyväisyysteorioiden anti opiskeluhyvinvointitutkimukseen. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 22.5.2024 https://urn.fi/urn:nbn:uta-3-949

Varmia, E. 2023. Opiskelijatyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekyselyn näkökulmasta. Tilastoneuvos Vipunen 20.7.2023. Viitattu 22.5.2023 https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2023/07/20/opiskelijatyytyvaisyyteen-vaikuttavattekijat-ammattikorkeakoulujen-opiskelijapalautekyselyn-nakokulmasta/.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Raskas liikenne on merkittävässä roolissa päästöjen vähentämisessä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen vaatii raskaan liikenteen ajoneuvojen kehittämistä valmistajien toimesta, kuljetusalan toimijoiden investointeja uuteen kalustoon ja alueellisesti yleisesti saatavilla olevan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran toteuttamista.

Lapin ammattikorkeakoulu tekee vuoden 2024 aikana esiselvityksen raskaan liikenteen käyttövoiminen jakeluinfrasta Lapissa. Esiselvityksen tuotoksena on raportti: ” Selvitys Lapin raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun edistämisestä”. Tuotoksessa raportoidaan toimenpiteet ja tulokset, joita on saatu selvitettäessä raskaan liikenteen käyttövoimien edistämisen edellytyksiä Lapissa.

Hankkeessa nykyiseen infraan ja lähiajan tavoitteisiin perehtyminen on aloitettu tutustumalla säädöksiin, tietoaineistoihin ja tehtyihin selvityksiin ja osallistumalla raskaan liikenteen tapahtumiin. Future Fuel Summit 20.3.2024 raskaan liikenteen käyttövoiminen tapahtuman järjestivät Business Tornio ja SKAL Pohjois-Suomi. Tilaisuudessa esiteltiin kattavasti raskaan liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden vaatimaa jakeluinfrastruktuuria. (Business Tornio 2024.)

Paikallisena esimerkkinä Torniossa toimiva kehitysyhtiö Business Tornio Oy ja Norwegian Hydrogen -konserniin kuuluva Vireon Hydrogen Oy ovat solmineet aiesopimuksen Lapin ensimmäisen vetytankkausaseman rakentamisesta. Asema tulee osaksi raskaalle tieliikenteelle palveluita tarjoavaa Arctio Truck Stop -aluetta, joka on suunnitteilla Tornioon, lähelle moottoritietä. Tulevaisuuden taukopaikka, Arctio Truck Stop, avautuisi vuoden 2026 alkupuolella ja palvelisi pääasiassa raskasta kalustoa. Vetytankkausasema sijoittuisi TEN-T-verkon välittömään läheisyyteen. (Kemiamedia 2023.)

Kuva 1. Arctio Truck Stop havainnekuva tulevaisuuden taukopaikasta Torniossa. (Kemiamedia 2023.)

Jakeluinfra-asetus ja TEN-T tieverkko

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n pitkän aikavälin kasvustrategia, jolla EU:sta tehdään ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Uudessa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa (AFIR-asetus) asetetaan pakolliset tavoitteet tieliikenteen lataus- ja vetytankkausinfra-struktuurin, meri- ja sisävesisatamien maasähkön ja pysäköityjen ilma-alusten sähkönsyötön käyttöönotolle.

AFIR-asetus edellyttää tietyn määrän lataus- ja tankkauspisteitä, jotka palvelevat henkilöautoja ja raskaampia ajoneuvoja. Asetuksessa esitetään tavoitteet ja aikataulut sähköisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurille, samoin vedyn ja metaanin tankkausinfrastruktuurille. Asetus sisältää myös muun muassa infrastruktuurin yhteen toimivuutta ja käyttäjätietoja sekä maksuvaihtoehtoja koskevia sitovia vaatimuksia. Asetusta sovelletaan 13.4.2024 alkaen ja asetuksen kansallinen täydentäminen ja täsmentäminen etenee nyt useassa säädöshankkeessa. (Euroopan komissio 2023.)

Euroopan laajuinen TEN-T -liikenneverkko koostuu solmupisteistä (kaupunkisolmu-kohdat, lentoasemat, satamat) ja niitä yhdistävistä väylistä. Nykyinen TEN-T -verkko on jaettu kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon, Suomen TEN-T tieverkko on esitetty kuvassa. Asetuksessa on määritetty aikataulut vaihtoehtoisten käyttövoiminen jakeluinfrastruktuurin toteuttamiselle vuoteen 2030 asti sisältäen määritellyt välitavoitteet kattavalle ja ydinverkolle. (Traficom 2024.)

Kuva 2. TEN-T ydinverkko ja kattava tieverkko. (Traficom 2024.)

Raskaan liikenteen sähkölatausinfrastruktuuri

Raskaan liikenteen tarpeisiin erikoistuneen julkisen latausinfrastruktuurin kehittäminen on käynnistynyt. Suomessa on tällä hetkellä yksi yleisesti saatavilla oleva raskaan liikenteen tarpeisiin erikoistunut latausasema. Energiaviraston infratukipäätösten perusteella tiedetään, että suunnitteilla on 45 latausasemaa, joille on tulossa raskaille hyötyajoneuvoille soveltuvia suuritehoisia latauspisteitä.

Hankesuunnitelmien toteutumiseen ja aikatauluihin liittyy paljon epävarmuuksia. Suunnitteilla olevat latausasemat kattaisivat toteutuessaan riittävän suuritehoisina alle puolet vuoden 2030 yleisesti saatavilla olevan latausinfran tarpeesta. Lapin alueelle raskaan liikenteen latausinfran rakentaminen on vielä alkutekijöissään. (Traficom 2024.)

Kuva 3. Raskaan liikenteen sähkölatauspisteiden tilanne vuoden 2024 alussa

Taulukko 1. Raskaan liikenteen latausinfran rakentamisen aikataulu ja vaatimukset

Oheisissa taulukoissa on esitetty AFIR asetuksen mukaiset raskaan liikenteen sähkölatausinfrastruktuurin vaatimukset aikataulutettuna sekä niiden joustot ja poikkeukset.

Taulukko 2. AFIR asetuksessa määritellyt poikkeukset vaatimuksiin

Vetytankkausinfrastruktuuri

Vetytankkausinfran toteuttamista varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 TEN-T-ydinverkon varrella otetaan käyttöön enintään 200 kilometrin välein yleisesti saatavilla olevia vetytankkausasemia. Näiden asemien tulee olla suunniteltu yhden tonnin kumulatiiviselle päivittäisvähittäiskapasiteetille ja varustettu vähintään 700 baarin jakelulaitteella. Samoin kussakin kaupunkisolmukohdassa otetaan käyttöön vähintään yksi yleisesti saatavilla oleva vetytankkausasema. (Traficom 2024.)

Tornioon suunnitteilla oleva Vireon vetytankkausasema sai tukipäätöksen keväällä 2024. Vireon sai hiljattain 4,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta raskaan liikenteen vihreän vedyn tankkausasemien rakentamiseen Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2026 käyttöön otettavaksi suunniteltu vetytankkausasema pyrkii täyttämään EU:n AFIR-asetuksen standardit. Tämä edistää merkittävästi Suomen ympäristötavoitteita ja tukee maan siirtymistä kestäviin energiaratkaisuihin. (Kuntatekniikka 2024.)

Kuva 4. Pohjois-Suomeen suunnitellut ja tukipäätökseen saaneet vetytankkausasemat

Metaanin tankkausinfrastruktuuri

EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava 31. joulukuuta 2024 mennessä, että TEN-T-ydinverkon varrelle otetaan käyttöön riittävä määrä yleisesti saatavilla olevia nesteytetyn metaanin tankkauspisteitä. Tämä mahdollistaa nesteytettyä metaania käyttävien raskaiden hyötyajoneuvojen liikennöinnin kaikkialla unionissa, mikäli kysyntää on. Tämä velvoite ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa kustannukset ovat suhteettomat hyötyihin, ympäristöhyödyt mukaan lukien. (Traficom 2024)

Vuonna 2023 laaditussa kansallisessa jakeluinfraohjelmassa määriteltiin joukko kansallisia tavoitteita, jotka täydentävät jakeluinfra-asetuksen vaatimuksia ja huomioivat kansalliset metaanikäyttöisten ajoneuvojen ennusteet sekä niihin liittyvän polttoainekysynnän. Jakeluinfra-asetus on EU:n asetuksena suoraan kaikissa jäsenmaissa sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetuksen soveltaminen alkoi 13.4.2024. (Valtioneuvosto 2024)
Kansallista tavoitteiden asetantaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2024 laadittavassa uudessa ohjelmassa.

Metaanikäyttöisiä ajoneuvoja koskevien jakeluinfraohjelman tavoitteiden joukossa ovat seuraavat:

• Vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus perustaa vähintään 40 nesteytetyn biometaanin jakeluasemaa, vähintään 90 asemaa vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 180 asemaa vuoteen 2035 mennessä.
• Lisäksi vuoteen 2025 mennessä on tavoitteena perustaa vähintään 100 paineistetun biometaanin jakeluasemaa. (Traficom 2024)

Joulukuussa 2023 Suomessa oli yhteensä 82 paineistetun metaanin tankkausasemaa, joista 38 keskittyi pelkästään biokaasun jakeluun. Suurin osa näistä asemista sijaitsee TEN-T-tieverkon varrella, mutta vain osa soveltuu raskaan liikenteen tarpeisiin. Nesteytetyn metaanin tankkausasemia oli samana ajankohtana yhteensä 18, ja ne palvelevat raskaan liikenteen kalustoa. Lähes kaikki nesteytetyn metaanin tankkausasemat sijaitsevat myös TEN-T-tieverkon varrella. (Traficom 2024)

Lapin alueella toimii tällä hetkellä kaksi asemaa, ensimmäinen Keminmaassa ja toinen kuvassa oleva juuri valmistunut asema Rovaniemellä.


Kuva 5. Rovaniemelle toukokuussa 2024 avattu bio- ja maakaasun tankkausasema.

Kuljetusalan barometri: kaasu nostaa suosiota

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrin mukaan lähes joka viides vastaaja on investoimassa kaasukäyttöiseen autoon. Kaasuun investoivien osuus on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana.

Kuljetusbarometrin 1/2024 yhteensä 532 vastaajasta 28 prosenttia on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusbarometrin tulosten mukaan 19 prosenttia autoihin investoivista yrityksistä on hankimassa käyttövoimanaan joko nesteytettyä tai paineistettua kaasua käyttävän auton. Sähkökäyttöisiin kuorma-autoihin investoivien osuus pieneni kuljetusbarometrin mukaan 2023 syksyn kahdeksasta prosentista viiteen prosenttiin. (SKAL 2024.)

Kuva 6. Raskaan kaluston suunnitteilla olevat investoinnit vuoden 2024 alussa (SKAL barometri 2024/1)

Hanke etenee, haastattelut alkamassa

Hankkeen edetessä selvitetään Lapin maakunnan jakeluinfrastruktuurin nykytilaa, liikennemääriä ja ajoneuvojen lukumäärien kehittymistä. Kyselyiden ja haastattelujen avulla kartoitetaan toimijoiden tarpeita raskaan liikenteen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin sekä kehitystarpeita ja mahdollisuuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfralle Lapin alueelle.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran maankäyttökysymyksiin liittyviä kaavoitus- ja lupa-asioita sekä rahoitusmahdollisuuksien saatavuutta jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi selvitetään haastatteluilla ja esittelemällä EU:n ja kansallisia tukimahdollisuuksia. Selvityksessä huomioidaan myös mahdolliset raskaan liikenteen jakeluinfran tarpeet ja vaikutukset sähköverkkoyhtiöiden jakeluverkkoihin sähkötehon näkökulmasta.

Haastatteluja tehdään touko-kesäkuussa 2024 ja jatketaan elokuussa. Haastattelut ja kyselyt kohdennetaan mm. kuljetusalan yrityksiin ja toimijoihin, jakeluinfran rakentajiin, kuntien kehittämisyhtiöihin, aluekehittämisen toimijoihin ja sähköverkkoyhtiöihin. Lapin ammattikorkeakoulun yhteyshenkilönä selvitystyössä toimii projektipäällikkö Jani Sipola, jani.sipola(a)apinamk.fi

Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Lapissa -hanketta rahoittaa Lapin liitto Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ja hanke toteutetaan vuoden 2024 aikana.

Lähteet

Business Tornio 2024. Future Fuel Summit. Viitattu 21.5.2024. https://www.businesstornio.fi/ajankohtaista/future-fuel-summit/

Kemiamedia 2023. Tornioon suunnitellaan vetytankkausasemaa – Lapin ensimmäinen. Viitattu 21.5.2024. https://www.kemiamedia.fi/tornioon-suunnitellaan-vetytankkausasemaa-lapin-ensimmainen/

Euroopan komissio 2023. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: uusi kunnianhimoinen laki, jonka tavoitteena on taata riittävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri. Viitattu 21.5.2024. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_1867

Traficom 2023. Tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri. Viitattu 21.5.2024. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Traficom_Muistio_Tieliikenteen_jakeluinfra_2023_12042024.pdf

Kuntatekniikka 2024. Vihreä siirtymä: Helsinkiin ensimmäinen vetytankkausasema – suunnitelmissa vetykäytävä läpi Suomen. Viitattu 23.5.2024. https://kuntatekniikka.fi/2024/04/22/vihrea-siirtyma-helsinkiin-ensimmainen-vetytankkausasema-suunnitelmissa-laajempi-vetykaytava/

Valtioneuvosto 2024. EU:n jakeluinfra-asetusta täydentävä hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle. Viitattu 23.5.2024. https://valtioneuvosto.fi/-//1410829/eu-n-jakeluinfra-asetusta-taydentava-hallituksen-esitysluonnos-lausuntokierrokselle

SKAL 2024. Kaasu nostaa suosiotaan raskaan kaluston käyttövoimana. Viitattu 23.5.2024. https://skal.fi/tiedotteet/kaasu-nostaa-suosiotaan-raskaan-kaluston-kayttovoimana/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lastensuojelun sijaishuolto – kodissa tai laitoksessa

Suomessa on tällä hetkellä THL:n tilastojen mukaan kodin ulkopuolelle on sijoitettuja lapsia yhteensä 17 299 (Lastensuojelu 2023, 3).

Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle perhe- tai laitoshoitoon, jos hänen hyvinvoinnistaan ei voida kotona riittävästi vastata. Sijoitus kodin ulkopuolelle on merkittävä lapsen ja perheen yksityisyyteen kohdistuva toimenpide, joka tehdään aina lastensuojelulakiin perustuen. Lähtökohtaoletuksena on, että sijaishuollossa pystytään tarjoamaan jotakin enemmän ja/tai paremmin kuin muissa olosuhteissa on mahdollista. (Hoikkala & Lavikainen 2015, 6.)

Suomen lainsäädännön mukaan sijaishuolto on aina väliaikaista ja pysyvä kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa lapselle on etsittävä juuri hänen tarpeisiinsa parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka. Sijaishuoltopaikan valinta vaatii erityistä osaamista lapsen yksilöllisten tarpeiden arvioinnissa.

Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle yksityiseen kotiin, perhehoitoon, on lähtökohtaisesti ensisijainen ratkaisu. Aina sijaishuoltoa ei kuitenkaan voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tällöin arvioitava lapsen sijoittamista lastensuojelulaitokseen, koulukotiin tai jopa lastensuojelulain rajoitustoimenpiteenä toteutettavaan erityisen huolenpidon yksikköön.

Koulukodit toimivat viimesijaisena sijaishuoltopaikkana niille lapsille ja nuorille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa muussa lastensuojeluyksikössä (Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä 2010/1397).

Yksityiset palveluntuottajat vaativan sijaishuollon erityisosaajina

Sijaishuoltopalveluiden järjestämisvastuu on julkisella sektorilla, mutta se tuottaa palveluista enää vain pienen osan. Palveluiden tuottaminen on tällä hetkellä pitkälti yksityisten toimijoiden (järjestöt ja yrityspohjaiset toimijat) vastuulla. Sosiaalihuollon porrasteisuus selvityksen mukaan yksityisen palveluntuotannon osuus lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on peräti 71 prosenttia. Vastaava luku esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoidossa on 10 prosenttia. Lastensuojelun vaativa erityisosaaminen on näin ollen keskittynyt vahvasti yksityisille palveluntuottajille. Meillä on joitakin hyvinvointialueita, joilla erityisosaaminen vaativissa lastensuojelun sijaishuollon palveluissa on lähes kokonaan ulkoistettu yksityisille toimijoille. (Heikkilä & Marjamäki 2024, 58-59.)

Kuva. Sijaishuoltoyksikön eteinen (Tavaton media)

Uudenlaista porrasteisuus-ajattelua sosiaalihuoltoon

Orpon hallitusohjelman tavoitteisiin liittyen Suomessa julkaistiin alkuvuonna selvitys sosiaalihuollon porrasteisuudesta (Heikkilä & Marjamäki 2024). Palveluiden porrasteisuus kuten porrasteisuus-käsitekin on sosiaalihuollon kentällä uusi asia. Terveydenhuollossa esimerkiksi jako perus- ja erityissairaanhoitoon on ollut olemassa jo pitkään.

Porrasteisuus-käsitteen vieraus ja monimerkityksellisyys aiheuttikin Sosiaalihuollon porrasteisuus- selvityksen tekijöiden mukaan alussa monia haasteita ja se käsitteenä koettiin jopa osin vastenmielisenä sosiaalihuollon kentässä (Heikkilä & Marjamäki 2024, 14). Porrasteisuus liitettiin terveydenhuollon jäykkään ja hierarkkiseen porrastukseen ja huolta herätti muun muassa asiakkaiden siirtäminen portailta toiselle (emt., 20).

Selvityksen tekijät korostavat, että porrasteisuutta on syytä tarkastella ennen kaikkea ammattilaisten osaamiseen liittyvänä rakenteena, ei hierarkkisena palvelupolkuna, jossa asiakkaat liikkuvat portailta toiselle. Selvityksessä esitetäänkin porrasteisuus-käsitteen käyttöönottoa sosiaalihuollossa juuri osaamispohjaisen porrastuksen tarkastelun näkökulmasta. Samalla selvityksessä todetaan, että tähän liittyvää tutkimusta ja muuta tietopohjaa on sosiaalihuollossa liian vähän. (Heikkilä & Marjamäki 2024, 75.)

Erilaiset koulutusvaateet eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa

Sijaishuoltopalveluiden osaamisen eroihin vaikuttavat osaltaan lainsäädännön luomat erilaiset koulutuksen ja koulutustason ehdot. Perheisiin (perhehoitoon) sijoitetun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö voi toimia tehtävässään joko koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Perhehoitajalta ei varsinaisesti siis edellytetä ammatillista koulutusta, mutta kaikki saavat ennakkovalmennuksen perhehoitajan tehtävään. Mikäli toimii ammatillisena perhehoitajana (luvan varaista toimintaa), vaaditaan lain mukaan vähintään yhdeltä lasten hoitoon osallistuvalta soveltuva koulutus. (Perhehoitolaki 2015/263.)

Lastensuojelulaitoksessa toimivien ammattilaisten osalta koulutusvaateet ovat vahvemmat ja tarkemmat. Lain mukaan lastensuojelulaitoksissa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä ammattihenkilölaissa tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, esim. sosionomi, kuntoutuksen ohjaaja, lähihoitaja jne. (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 2015/817).

Viimesijaisena palveluna toimivien valtion koulukotien ohjaajien osalta koulutuksellisena osaamisen ehtona on soveltuva korkeakoulututkinto (Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä 2010/1397).

Myös hyvinvointialueiden (aiemmin kuntien) kilpailutuksissa on saatettu asettaa ehtoja sijaishuollossa toimivien ammattilaisten riittävän ja sopivan koulutuksen osalta. Osin tähän voinee olla vaikuttamassa myös se, että meillä Suomessa ei tällä hetkellä ole mitään yhteistä sijaishuollon kysymyksiin liittyvää peruskoulutusta. On myös tunnistettu, että sosiaalihuollon tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta ei tuota systemaattisesti sellaista erityisosaamista, joka palvelisi vaativinta asiakastyötä (Heikkilä & Marjamäki 2024).

Joissakin kilpailutuksissa on lähdetty siitä, että sosionomitutkinto on sellainen tutkinto, joka antaa hyviä valmiuksia sijaishuollon ammatilliseen työhön.

Porrasteisuus-ajattelu VAASI-hankkeen kehittämistyön tukena

Olemme mukana kansallisessa VAASI-hankkeessa (vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen) yhdessä neljän muun korkeakoulun kanssa (Turun AMK, Kaakkois-Suomen AMK, Savonia ja Tampereen yliopisto). Viime vuonna käynnistyneessä EU-rahoitteisessa hankkeessa on parhaillaan käynnissä sijaishuollon osaamiskartoitus.

Sen tuloksia hyödyntäen hankkeessa luodaan sijaishuollossa toimivan henkilöstön ja organisaatioiden käyttöön helposti saatavilla oleva jatkuvan oppimisen verkko-oppimateriaali. Näiden lisäksi hankkeessa laaditaan vaativan sijaishuollon osaamisprofiilit. Osaamisprofiilien laadinnan tavoitteena on tukea eritasoisissa sijaishuoltopalveluissa tarvittavan osaamisen tunnistamista tekemällä näkyväksi niissä vaadittavan osaamisen eroja ja erityisyyttä.

Porrasteisuus-käsite toimii innovatiivisena työvälineenä VAASI-hankkeessa. Se tarjoaa hankkeen kehittämistyötä oivallisesti tukevan apuvälineen ja vahvistaa hankkeen tavoitteen mukaista osaamisen erojen tunnistamisen tarvetta eri tasoisissa palveluissa. Käsite auttaa myös jäsentämään sitä, mistä kaikesta osaamisen erot ja erityisyydet syntyvät sijaishuollon eri palveluissa.

Lähteet:

Heikkilä, M. & Marjamäki, P. 2024. Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa: Nykytila ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:4: Helsinki.

Hoikkala S & Lavikainen, J. 2015. Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta. Lastensuojelun keskusliitto: Helsinki.
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817. Viitattu 21.5.2024 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150817

Laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä 30.12.2010/1379. Viitattu 21.5.2024 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101379.

Lastensuojelu 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 19/2024. THL: Helsinki.

Perhehoitolaki 20.3.2015/263. Viitattu 21.5.2024. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150263

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Lapin AMK Sports Lab ja Semppi ovat Lapin ammattikorkeakoulun liikunnanohjaaja- ja fysioterapeuttikoulutusten oppimis- ja kehittämisympäristöjä, joita voidaan opiskelun lisäksi hyödyntää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä erilaisissa yrityksille ja organisaatioille tarjottavissa palveluissa.

Ympäristöissä on paljon liikunnan ja kuntoutuksen teknologiaa ja ohjelmistoja muun muassa kävelyn analysointiin, kestävyyskunnon, lihasvoiman, tasapainon ja kehon koostumuksen mittaamiseen. Laitteilla voidaan myös harjoittaa havaintomotorisia taitoja, nopeutta, kävely- ja juoksutekniikkaa, reaktiota ja tasapainoa. Osa ympäristöjen laitteistosta on kuljetettavia ja niitä voidaan hyödyntää missä ja milloin vain.

Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö – hyötyjä ja haasteita

Korkeakoulujen ja pk-yritysten tekemä yhteistyö voi johtaa tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen sekä parempaan näkemykseen tulevaisuuden kehittämistrendeistä ja markkinoinnista. Myös esimerkiksi uuden teknologian, menetelmien tai laitteiden käyttöönotto ovat yleisiä yhteistyön tuloksia (Huovinen & Kärpänoja 2019).

Usein haasteena korkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle kuitenkin on, että yritykset kokevat, ettei korkeakouluilla ole tietoa heidän tarpeistaan eikä toisaalta yritykset tiedä, mikä korkeakoulut voivat heille tarjota (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2019).

Myös pitkät etäisyydet Lapissa aiheuttavat oman haasteensa ympäristöjen hyödynnettävyyden näkökulmasta. Niinpä LiFt-tiimi päätti toteuttaa Lapissa viiden kunnan kiertueen, jossa ympäristöjä ja laitteita tehtiin tutuksi liikunta- ja fysioterapia-alojen toimijoille ja toisaalta kerättiin tietoa heidän tarpeistaan yhteistyön edistämiseksi.

LiFt-hankkeen asiantuntijat ja kehittämisympäristöt kilpailukyvyn ja osaamisen tukena

Liikunnan ja fysioterapian kehittämisympäristöistä elinvoimaa Lappiin (LiFt) -hanke, käynnistyi toukokuussa 2023. Hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tarkoituksena on yhdistää liikunnan Sports Lab- ja fysioterapian Semppi-kehittämisympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet ja niihin liittyvä osaaminen tukemaan lappilaisten hyvinvointialan yritysten ja heidän asiakkaidensa toimintaa. Hankkeessa vahvistetaan osaamista, ennakointi- ja innovaatiotoimintaa sekä edistetään elinkeinoelämän tarpeista nousevia innovatiivisia ja älykkäitä tulevaisuuden palvelu- ja teknologiaratkaisuja.

Hankkeen tarkoituksena on myös hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön tiivistäminen hankkeessa luotavan verkoston avulla. Verkostot ovatkin innovaatiotoiminnassa erittäin ratkaisevassa roolissa muun muassa uusien ideoiden, resurssien saatavuuden ja tiedonvaihdon näkökulmista, ja ne mahdollistavat yrityksiä saavuttamaan sellaisia tavoitteita, mitä voi olla lähes mahdotonta saavuttaa yksin (Powell & Grodal 2006).

Lisäksi hankkeen tavoitteena on uusien palvelujen testaus yritysten tarpeista nousevien pilottien avulla ja palvelukonseptien edelleen kehittäminen.

Kehittämisympäristöt tutuksi liikunnan ja fysioterapian toimijoille

Hankkeen asiantuntijat kiersivät Lapin kunnissa kevään 2024 aikana tapaamassa hyvinvointialan organisaatioiden edustajia, kuten fysioterapeutteja ja liikuntapalveluiden ja -seurojen edustajia. Kiertueella keskusteltiin hyvinvointialan organisaatioiden toiminnan haasteista ja mahdollisista yhteistyöaihioista haasteiden taklaamiseksi sekä pohdittiin, voisivatko Lapin AMKin kehittämisympäristöt asiantuntijoineen tukea toimijoita palveluiden, liiketoiminnan tai osaamisen kehittämisessä.

Kiertueen tavoitteena oli tehdä myös Sports Labia ja Semppiä tunnetuksi sekä kartoittaa alueellisilta toimijoilta, miten he voisivat hyödyntää kehittämisympäristöjä.

Viiden kunnan Lappi-kiertue

Lappi-kiertue toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024. Kiertueella vierailtiin viidessä kunnassa: Sodankylässä, Kemijärvellä, Pellossa, Kemissä ja Torniossa. Kunnissa tehtiin joko yritysvierailuja niiden toimitiloissa tai vaihtoehtoisesti organisaatioiden edustajat saivat tulla vierailemaan ennakkoon ilmoitettujen paikkojen “Pop Up"-pisteillä itselleen sopivan aikataulun mukaisesti. Pop Up-pisteet oli järjestetty yrityksille helposti saavutettavissa paikoissa.

Osallistujilta kerättiin keskustellen sekä kyselylomakkeiden avulla tietoa heidän toiminnastaan, nykytilasta, arjen haasteista sekä heitä kiinnostavista näkemyksistä LiFt-hankkeen yhteistyömahdollisuuksien puitteissa. Lapin ammattikorkeakoulun muitakin asiantuntijoita oli mukana Pop Up –pisteillä Sodankylässä, Kemissä ja Torniossa. Esimerkiksi Ennakoi-hanke ja Kemin Hyvinvointipysäkki esittelivät LiFt-hankkeen tavoin toimintaansa kuvien 1 ja 2 Lapparin Pop-Upissa.

Kuvat 1 ja 2. Lappi-kiertueen tunnelmia Tornion Lapparilta.

Toiveissa teknologian monipuolinen hyödyntäminen ja alueelliset koulutukset

Kiertueella tavoitettiin yhteensä noin 30 hyvinvointialan edustajaa, jotka toimivat fysioterapiayrityksissä, Lapin hyvinvointialueella, työterveyshuollossa, kuntosaleilla, liikuntakeskuksissa, kuntien liikunta- ja hyvinvointipalveluissa sekä liikuntaseuroissa. Osallistujat pääsivät käytännössä kokeilemaan Sports Labin ja Sempin esiteltävänä olevia laitteita, Witty SEM by Microgate reaktiovalojärjestelmää/valokennoja sekä GAITRite -kävelyanalyysijärjestelmää (Kuva 3).

Osallistujille kerrottiin myös muista ympäristöjen laitteistoista ja ohjelmistoista, ja he antoivatkin testissä olevien laitteiden käytöstä hyvää palautetta ja olivat kiinnostuneita teknologioiden hyödyntämisestä omassa toiminnassaan. Suurin osa koki omien asiakasryhmien toimintakyvyn mittaamisen ja harjoittamisen olevan kiinnostava palvelu, jota LiFt-hankkeen ympäristöt voisivat tarjota fysioterapian ja liikunnan ammattilaisille.

Myös Sports Labin tai Sempin laitteiden ja ohjelmistojen vuokraus sekä uuden teknologian käyttökokeilu tai testaus koettiin mielenkiintoisiksi. Lisäksi uuden palvelun kehittäminen yhteistyössä LiFt-asiantuntijoiden ja ympäristöjen kanssa koettiin kiinnostavana mahdollisuutena, mutta tämä ei vielä konkretisoitunut näin hankkeen ensikohtaamisten aikana.


Kuva 3. Sodankylän Liikuntahallilla esittelyssä LiFt- ja Ennakoi-hankkeet, Witty SEM by Microgate reaktiovalojärjestelmä/valokennot sekä GAITRite -kävelyanalyysijärjestelmä.

Kiertueen aikana ammattilaisten kanssa keskusteltiin paljon myös alueellisesta koulutuksesta. Monet osallistujista kokivat, että Lapissa järjestetään melko vähän täydennyskoulutusta fysioterapian ja liikunnan alalla, sillä koulutukset järjestetään pääasiassa Etelä-Suomessa. Ongelmalliseksi tämä koettiin siksi, että matkustaminen etelään koulutusten perässä on kallista ja aikaa vievää.

Toivottujen täydennyskoulutusten aiheiksi nousivat liikunta ja valmennus, tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapia, etäkuntoutua, (Sports Labin ja Sempin) laitteiden käyttö, elektroterapian kertaus, manuaalinen terapia, lasten fysioterapia, purentaelimistön fysioterapia, neurologinen fysioterapia, palautuminen sekä oma jaksaminen. Toiveissa oli nimenomaan yhden tai kahden päivän koulutukset sekä etänä toteutettavat koulutukset.

Terveydenhuollon yhteiskunnalliset haasteet tuntuvat myös fysioterapian ja liikunnan toimijoiden arjessa

Kiertueen aikana Hyvinvointialueen uudet toimintamallit ja huoli alan tulevaisuudesta herättivät paljon keskustelua. Hyvinvointialan toimijoita haastavat tässä hetkessä muun muassa byrokratia, terveydenhuoltoalalle tehtävät leikkaukset sekä niukat resurssit.

Kaikki osallistujat eivät kokeneet kehittämiselle myöskään erityisemmin tarvetta, sillä nykyisessäkin toiminnassa koettiin olevan riittävästi tekemistä. Kuntalaisten vähäinen liikunta nähtiin sellaisena haasteena, jonka ratkaisemiseen tarvitaan yhä leveämpiä hartioita ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

LiFt-hankkeessa luotava yhteisöllinen verkosto ja sen toiminta nähtiinkin positiivisessa valossa. Verkoston toiminnan arveltiin luovan “motivaatiota työssä jaksamiseen” sekä tuovan mahdollisesti uusia näkökulmia työhön ja ongelmanratkaisuun. Myös opinnäytetyöprojektit ja muu opiskelijayhteistyö kiinnosti useita toimijoita sekä resurssinäkökulmasta että uusien, virkistävien ideoiden tuomiseksi omaan toimintaan.

Seuraavat askeleet: pilottien ja verkoston konkreettinen rakentaminen lappilaisten yritysten tukemiseksi

Nyt, Lappi-kiertueen jälkeen, LiFt-hankkeen asiantuntijoiden tehtävänä on kääriä hihat ja analysoida kiertueen aikana kerätty aineisto tarkasti, jotta ympäristöt voisivat tukea Lapin alueen yrittäjiä ja muita toimijoita mahdollisimman hyvin ja tarvelähtöisesti.

Kiertueen aikana saimme osallistujilta uusia ajatuksia siitä, mitä yhteistyö hyvinvointialan yritysten ja toimijoiden kanssa Lapissa voisi mahdollisesti olla, ja mitä he toivovat ja tarvitsevat. Ammattilaisten antamien näkemysten pohjalta päästään suunnittelemaan tulevia pilotteja konkreettisesti yhdessä heidän kanssaan sekä luomaan verkostoa, joka lopulta itse määrittelee oman tehtävänsä Lapissa hyvinvointialan edistämiseksi.

Lähteet:

Huovinen, P., & Kärpänoja, J. (2019). Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:35. Viitattu 23.5.2024 Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (valtioneuvosto.fi)

Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T., & Meerman, A. (2019). Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Viitattu 23.5.2024 UBC-Finland-FINAL-010219 (crazytown.fi)

Powell, W. W., & Grodal, S. (2005). "Networks of innovators." Teoksessa: Fagerberg, J., Mowery, D. C., & Nelson, R. R. (toim.), The Oxford Handbook of Innovation. Oxford: Oxford University Press, 56-85.

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tiedonkeruuseen osallistuivat artikkelin kirjoittajien lisäksi myös:

Kerätär Elina, Fysioterapeutti YAMK, asiantuntija, LapinAMK
Kojo Mikael, TtM, asiantuntija, Lapin AMK
Vatanen Marko, Sairaanhoitaja YAMK, lehtori, Lapin AMK
Virtasalo Matti, YTM, lehtori, Lapin AMK

Hyvinvointialueuudistus, digitaalinen murros sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden varmistaminen haastaa pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja hyvinvointihaasteiden taklaamiseksi. Myös robotiikan ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia on syytä tarkastella ja samalla arvioida niiden vaikutuksia organisaatio-, ammattilais- ja asiakastasolla.

Tietoisuus robotiikasta ja ratkaisujen käyttömahdollisuuksista on vielä puutteellista. Robotiikan kokeilumahdollisuuksia tulee edistää sekä kehittää käyttöönottoon liittyviä tukitoimia ja prosesseja kokonaisvaltaisella tasolla.

Digitalisaatio ja robotiikka käsitteinä – hyvinvoinnin ja terveyden näkökulma

Digitalisaatio tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista tiedonhallinnan mahdollistamana. Siihen sisältyy organisaation prosessien muuttamista ja palveluiden sähköistämistä tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen myötä (STM 2023, 9).

Terveysalalle soveltuvia digitaalisia ratkaisuja on esitetty kuvassa 1. Robotti ohjelmistoineen ja tekoälyineen kuuluu digitaalisten ratkaisujen kokonaisuuteen.

Kuva 1. Digitaalinen terveys (IQVIA Institute 2017, mukaeltu Holappa, T. 2024)

Yksiselitteistä robotiikan määritelmää ei vaikuta tällä hetkellä olevan olemassa. Yleisesti ne jaetaan palvelurobotteihin ja teollisuusrobotteihin sekä lääketieteellisiin robotteihin.

Teknisen raportin määritelmän mukaan robotti pystyy aistimaan ympäristöstä tulevaa informaatiota sekä toimimaan tämän tiedon varassa itsenäisesti tietyn, ohjelmoidun käyttötarkoituksen mukaisesti. Järjestelmä muuttaa toimintaansa myös sen pohjalta mitä ympäristöstä aistii. Järjestelmä voi myös muuttaa ympäristöä aistimuksen pohjalta. Itsenäisyys tarkoittaa tässä yhteydessä autonomiaa eli kykyä suorittaa tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa apua. (CEN ISO/TR 2022).

Eräs esimerkki hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palvelurobottien luokittelutavasta alla (Kyrki, V. ym. 2015, mukailtu Holappa, T. 2024):

Lääketieteelliset robotit

• Kirurgiset robotit
• Diagnostiikkarobotit

Terveydenhuollon palvelurobotit (henkilökunnan työn tukeminen) esim:

• Lääkkeiden toimitus ja jakelu
• Potilaiden nostaminen ja siirto
• Puhdistus ja desinfiointi
• Etäläsnäolo, etäohjaus, etävalvonta
• Logistiikka (esim. ruoan, näytteiden ja pyykin kuljetus)

Hoiva-robotit (omahoito ja itsenäinen suoriutuminen, kuntoutusrobotit ja proteesit) esim:

• Henkilökohtainen kognitiivinen ja sosiaalinen apu (esim. kumppanirobotit, sosiaalinen vuorovaikutus)
• Henkilökohtainen fyysinen apu (esim. syöminen, siivoaminen, esineiden nostaminen)
• Kävelykuntoutus
• Älykkäät proteesit
• Eksoskeletonit eli kehon ulkopuoliset tuet
  
  

Arctic RoboWelfare -hanke tietoisuutta ja käyttöönottoa edistämässä

Roboteista puhuttaessa puhe keskittyy turhan usein siihen, millaisia teknisiä laitteita on olemassa. Robotiikan hyödyntämisen lähtökohtana tulisi olla kuitenkin tarpeiden tunnistaminen. Pitäisi keskittyä erityisesti siihen, miten digitalisaatio voisi edesauttaa työkäytäntöjä.

Suomesta löytyy jo esimerkkejä robotiikan onnistuneesta käyttöönotosta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Robottien potentiaalisimmat käyttökohteet sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset työtehtävät. Robotit voivat myös rauhoittaa, helpottaa yksinäisyyden tunnetta ja lisätä itsenäisyyttä.

Robotiikan ratkaisuja tulee rohkeasti kokeilla ja kokeiluista tulee jakaa tietoa avoimesti. Tätä haluaa olla edistämässä myös Arctic RoboWelfare -hanke.

Arctic RoboWelfare -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta hyvinvoinnin ja terveyden (jatkossa HyTe) robotiikasta sekä vahvistaa robotiikan tietoperustaista hyödyntämistä digitaalisessa murroksessa Lapin alueen hyvinvointi- ja terveyspalveluiden toimintamallien ja palveluiden uudistamisessa. Hanke on Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ryhmähanke ja sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Yhteiskehittäminen ja robotiikan kokeilut toteutetaan moniammatillisen ja monitieteisen tiimin yhteistyönä (hoitotyö, fysioterapia, sosiaaliala, liikunta-ala, kasvatustieteet sekä hallintotieteet). Hankkeen tavoitteena on vahvistaa hyvien käytänteiden jakamista ja hyödyntämistä.

Selvitys hyvinvoinnin ja terveyden robotiikasta – AMK- ja aineistoanalyysi

Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyteairo) -ohjelman toimesta toteutettiin maalis-huhtikuun 2019 aikana ammattikorkeakouluille suunnattu kysely. Kysely koski ammattikorkeakoulujen hyvinvointi-, terveys- ja sosiaalialan tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä toimintoja eri näkökulmista.

Koska tästä kartoituksesta on jo kulunut muutama vuosi, päätimme syksyllä 2023 selvittää Arctic RoboWelfare hankkeen toimesta kaikilta osakeyhtiömuotoisilta ammattikorkeakouluilta (n=22) hyvinvoinnin ja terveyden robotiikan tämänhetkistä tilannetta. Yhdeltä ammattikorkeakoululta emme saaneet vastauksia. Tässä kyselyssä selvitimme vastauksia alla oleviin kysymyksiin:

• Millaisia HyTe-robotiikkaan liittyviä hankkeita on viime aikoina ollut, ja mitä niissä on noussut esiin?
• Millaisia HyTe-robotiikkaratkaisuja ammattikorkeakouluihin on hankittu?
• Voivatko ulkopuoliset tahot lainata robotiikkaratkaisuja tai kokeilla kehittämisympäristöissä?
• Miten HyTe-robotiikkaratkaisuja hyödynnetään opetuksessa?

Kysymyksiin etsittiin vastaukset sähköpostitse, soittamalla tai Teams-tapaamisessa henkilöiltä, jotka toimivat keskeisessä roolissa HyTe-robotiikkaan liittyen. Kutsumme tätä tiedonkeruuta ja tiedon analysointia jatkossa AMK-analyysiksi.

Lisäksi perehdyimme kokoamiimme hyvinvoinnin ja terveyden robotiikkaa koskettaviin suomalaisiin raportteihin, jotka on listattu tämän artikkelin loppuun. Osa näistä oli raportteja hankkeista, joissa ammattikorkeakoulut olivat myös olleet osapuolina mukana. Kokosimme nostoja ja luonnehdintoja näistä lähteistä Excel-taulukkoon. Tässä artikkelissa keskitymme nostamaan esiin alla listattuja näkökohtia kyseisestä taulukosta. Tätä tiedonkeruuta ja tiedon analysointia jatkossa aineistoanalyysiksi.

Haasteita/ongelmia/huolenaiheita HyTe-robotiikkaan liittyen

• Tulevaisuuden potentiaalisia tarpeita, odotusarvoja, mahdollisuuksia, toimenpiteitä HyTe- robotiikkaan liittyen (visioita)
• HyTe-robotiikkaan liittyviin kehittämisympäristöihin kohdistuvia vaatimuksia ja edellytyksiä
• HyTe-robotiikkaratkaisuihin liittyvä tietoisuuden ja osaamisen edistäminen
• HyTe-robotiikkaratkaisuihin liittyvät käyttöönottomallit

Selvityksen satoa – HyTe-robotiikka ammattikorkeakouluissa sekä aineistojen anti

AMK-analyysin perusteella 16/21 ammattikorkeakouluissa on viime vuosina ollut HyTe-robotiikkaan liittyvää hanketoimintaa tai niiden hyvinvoinnin- ja terveyden kehittämisympäristöihin on hankittu robotiikkaa.

Pääsääntöisesti hanketoiminta on ollut kansallista, mutta mukaan on mahtunut jonkin verran myös kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa on esimerkiksi investoitu robotiikkaan, tehty robotiikkaan liittyviä kokeiluja ja pilotointeja, luotu ja edelleen kehitetty robotiikan oppimis- ja kehittämisympäristöjä sekä lisätty alaan liittyvää osaamista ammattikorkeakouluissa ja alueellisesti.

Aineistoanalyysin perusteella HyTe-robotiikan käyttöönottoa tuntuu hidastavan osin se, että teknologian pelätään korvaavan hoitajat ja asiakkaiden ihmiskontaktit. Erilaisia kokeiluja on tehty paljon, mutta robotit eivät siirry osaksi käytännön toimintaa, ellei niiden koeta sulavasti integroituvan olemassa oleviin prosesseihin ja rakenteisiin teknisellä ja toiminnallisella tasolla. Toisaalta aina ei välttämättä tunnisteta, missä toiminnoissa ja prosesseissa robotiikkaa voidaan hyödyntää, ennen kuin ymmärretään sen tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet.

Haastavina työelämän näkökulmasta nähtiin myös robottien kalleus, tekniikan keskeneräisyys ja niiden toiminnan epäluotettavuus, robottien käyttövaikeudet ja työntekijöiden tekninen osaamattomuus sekä riittävän perehdytyksen puute. Robottien hyödyntäminen herätti myös paljon eettisiin kysymyksiin sekä ihmisen ja robotin vuorovaikutukseen liittyvää pohdintaa. Myös taloudelliset tekijät, kuten palvelujen laatu, saavutettavuus ja vaikuttavuus nähtiin haasteellisina.

Erilaisten kokeilujen ja robotiikan kehittämistyön myötä asenteet robotiikkaa kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet myönteisemmiksi. Ymmärrys robotiikan käyttömahdollisuuksista ja luottamus niitä kohtaan on lisääntynyt, minkä johdosta ne voidaan paremmin jo nähdä osaksi työympäristöä ja laajemmin yhteiskuntaa.

Samalla kun robottien hinta on laskenut, on niiden teknologia aiempaa kehittyneempää ja ne ovat entistä paremmin integroitavissa olemassa oleviin järjestelmiin ja palveluihin. Tämä on lisännyt niiden käytettävyyttä, tehokkuutta ja hyödyllisyyttä. Myös robotteja koskeva sääntely, ohjaus ja valvonta on kehittyneempää.

Robotiikan avulla koetaan voitavan lisätä HyTe-palvelujen turvallisuutta, laatua ja toiminnan tehokkuutta. Robotit voidaan nähdä työelämän muutoksen ja uudistamisen mahdollistajina. Myönteisen kehityskulun uskotaan edistyvän edelleen tulevaisuudessa.

Robottiratkaisuista ammattikorkeakoulujen hyvinvoinnin ja terveyden kehittämisympäristöissä

Tiedonkeruumme pohjalta luotu kooste ammattikorkeakoulujen hyvinvoinnin ja terveyden (HyTe) roboteista on taulukossa 1. Kalliimman hintaluokan palveluroboteista Pepper™ oli viidessä ammattikorkeakoulussa ja Cruzr™ yhdessä.

Ammattikorkeakoulujen puitteissa oli hankittuna kohtalaisen paljon myös hiukan lelumaisempia tai keskeisemmin esimerkiksi robottien ohjelmointiin liittyvää opetusta varten hankittuja robottiratkaisuja. Näitä ei ole sisällytetty taulukkoon 1. Taulukko on suuntaa antava sekä robottien tuotenimien, että sen suhteen, kuinka monessa ammattikorkeakoulussa kyseinen robottityyppi tai robottiratkaisu sijaitsee.

Taulukko 1 Kooste ammattikorkeakoulujen HyTe-roboteista vuoden 2023 loppupuolella

HyTe-robottien kokeilu, demonstrointi ja pilotointi

Erilaisia robotiikkaan liittyviä käyttökokeiluja on toteutettu muun muassa koulujen omissa ympäristöissä ja pilotoitu työelämän aidoissa käyttöympäristöissä kuten esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja ikääntyneiden yksiköissä. Käyttäjäkokemuksia on kerätty laajasti niin työntekijöiltä kuin asiakkailtakin.

Monissa ammattikorkeakouluissa opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella robotiikan käyttöä koulujen omissa kehittämisympäristöissä olevien ratkaisujen avulla. Yrityksille voidaan tarjota myös mahdollisuus demonstroida erilaisten HyTe-robotiikkaratkaisujen käyttöä näissä ympäristöissä.

Edellä mainitut toiminnat tarjoavat henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuuden tutustua alan innovaatioihin ja olla näin mukana edistämässä HyTe-robotiikkaa koskettavaa tietoisuutta sekä ratkaisujen käyttöönottoa. Kehittämisympäristöissä tehtävät kokeilut tarjoavat turvallisen ja kustannustehokkaan tavan testata ja kehittää robotiikkaratkaisujen käyttömahdollisuuksia, ennen niiden pilotointia todellisessa toimintaympäristössä.

Robotiikan kokeilu- ja demonstrointiympäristöjä suunniteltaessa ja kehitettäessä on aineistoanalyysin mukaan tärkeä huomioida tiettyjä vaatimuksia toiminnalle, joista alla keskeisimmät:

• Robottien hankintaosaaminen ja taloudelliset resurssit (hankinta, ylläpito, järjestelmävaatimukset jne.)
• Riittävät teknologiset resurssit (robotit, tietokoneet, ohjelmistot, verkkoyhteydet, tietoturva ym.)
• Teknologinen osaaminen (robotiikan, ohjelmoinnin, tekoälyn ja datan käsittelytaidot)
• Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja arvioinnin varmistaminen
• Käyttäjälähtöisen suunnittelun osaaminen (käyttäjätutkimus, testaus- ja arviointimenetelmät)
• Eettinen ja juridinen osaaminen
• Riittävä henkilöstöresurssi
• Ymmärrys todellisesta käyttökontekstista ja työprosesseista

Yhteenveto ja selvityksen anti Arctic RoboWelfare -hankkeelle sekä Lapin ammattikorkeakoululle

AMK-analyysi sekä aineistoanalyysi toteutettiin hankkeemme alkuvaiheessa. Selvitystyö tarjosi meille mahdollisuuden perehtyä teemaan, verkostoitua tematiikkaan liittyen sekä oppia muiden tekemästä työstä. Saimme hyvän pohjan hankkeemme painopisteiden suuntaamiseksi ja pystyimme luomaan kokonaiskuvan ajantasaisesta tilanteesta HyTe-robotiikkaan liittyen.

Korkeakoulut pyrkivät pysymään ajan tasalla teknologisen kehityksen suhteen ja haluavat tarjota opiskelijoilleen tietoja ja taitoja, jotka ovat tarpeen tämän hetkisessä ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tekemämme selvityksen perusteella robotiikkaan ja teknologiaan liittyvää osaamista on sisällytetty koulutukseen vastauksena käynnissä olevaan digitaaliseen murrokseen ja tarpeeseen kehittää ja tehostaa työelämän käytäntöjä vastaavasti. Tarjolla oli myös täydennyskoulutusta ja erikoistumisopintoja robotiikkaan liittyen. Opiskelijat pystyivät myös lainaamaan robotteja ja ohjasivat niiden käyttöä koulun ulkopuolisille kuten työelämän edustajille ja asiakkaille.

Arctic RoboWelfare -hankkeen myötä myös Lapin ammattikorkeakoulun osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden robotiikassa kehittyy. Tulemme valjastamaan kehittämisympäristömme HyTe -robotiikkaratkaisujen demonstraatioympäristöiksi yritysyhteistyötä silmällä pitäen sekä kokeiluympäristöiksi robotiikkaratkaisujen käyttömahdollisuuksien kehittämistä ja arviointia varten.

Tulevaisuus ei vain tapahdu – sitä myös tehdään.

Lähteet:

CEN ISO/TR 9241-810 2022. Ergonomics of human-system interaction. Part 810: Robotic, intelligent and autonomous systems. Helsinki: Suomen standardoimisliitto.

Holappa, T. 2024. Johdanto päivän teemaan – Robotiikan käsite. Esitys Robotiikka työkaveriksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon HyTe teknologia webinaarissa 22.3.2024.

IQVIA Institute 2017. Growing value of digital health. Evidence and Impact on Human Health and the Healthcare System. Iqvia Institute for Human Data Science. November 2017. Viitattu 3.5.2024 Saatavissa https://www.iqvia.com/insights/the-iqvia-institute/reports-and-publications/reports/the-growing-value-of-digital-health

Kyrki, V. ym. 2015. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-konsortio). Tilannekuvaraportti 2015. Suomen akatemia. Viitattu 3.5.2024. Saatavissa https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus-pahkinankuoressa/tilannekuvaraportit/stn2015-hankkeet/tech-kyrki-robotiikkahyvinvointi-jaterveyspalveluissa_20160104.pdf

STM 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Viitattu 3.5.2024. Saatavissa https://www.finna.fi/Record/valto.10024_165288/UserComments

Aineistoanalyysin kohteena olleet julkaisut, joista nostoja ja luonnehdintoja koottiin:

Alho, T. ym. 2018. Palvelurobotiikka. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 50/2018. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60559

Arpola, T.; Kinnunen, A. & Väisänen, T. (toim) 2020. Hyvinrobo. Puhetta ja tekoja robotiikasta Pohjois-Savossa. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 6/2020. Viitattu 13.5.2024 Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345649/HyvinRobo.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hennala, L. ym. 2021. Robotit työvälineeksi hyvinvointipalveluissa: innovaatioiden sujuttamisen opas. Lappeenrannan-Lahden teknillinen Yliopisto. Tutkimusraportit – No. 122. Viitattu 13.5.2024 Saatavissa https://lutpub.lut.fi/handle/10024/162373

Hänninen, P. 2021. Robotiikka sosiaali- ja terveydenhoidon tukena. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja No. 90/2021. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77700/1/90-2021_Robotiikka%2520sosiaali-%2520ja%2520terveydenhoidon%2520tukena_VERKKO.pdf

Markkio, H.-R. ym. (toim) 2022. Etäläsnäolorobotiikka. Kohti laadukkaampia hyvinvointipalveluita. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 307. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/705271/JAMKJULKAISUJA3072022_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Melkas,H. ym. 2020. Hoivarobotiikka. Perehdyttämisen polkuja käyttäjille ja yhteiskunnalle. LUT Scientific and Expertise Publications, Tutkimusraportit – Research Reports 105. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://www.robotorientation.eu/wp-content/uploads/2020/03/Orient-Hoivarobotiikka.pdf

Niemelä, M. & Sachinopoulou, A. 2019. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka kotona – pilotointiympäristöjen kehittäminen. VTT Technology 355. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2019/T355.pdf

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Kiertotalous tuottaa uutta arvoa

Kiertotalous tarjoaa selviä etuja sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. On tutkittu, että kiertotalouden liiketoimintamallit voivat kasvattaa yrityksen tuottoa jopa seitsemänkertaiseksi verrattuna lineaarisiin liiketoimintamalleihin, samalla kun ne voivat vähentää yrityksen ympäristöjalanjälkeä jopa 60-85 prosenttia. (Sitra 2022.)

Kiertotalouden liiketoimintamallit pyrkivät edistämään kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta taloudessa luomalla innovatiivisia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja hyödyntävät resursseja tehokkaasti. Näiden tavoitteiden saavuttaminen voi luoda sekä taloudellista että ympäristöllistä arvoa yrityksille ja yhteiskunnalle. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on kiertotalouden talousmallissa avainasemassa tarjoten tarvittavaa tietoa, teknologiaa ja innovaatioita käytännön toteutukseen. Tämä voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä markkinoilla, jotka arvostavat kestävää kehitystä. (Sitra 2024.)

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia ja yhteistyötä

ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous -hanke avaa yrityksille mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta Lapin alueella erityisesti teräsrakentamisen näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on kehittää pk-yritysten toimintaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mikä tuo mukanaan useita etuja, kuten materiaalien tehokkaamman käytön ja kestävämmän liiketoiminnan rakentamisen. Lisäksi hankkeessa keskitytään edistämään vähähiilisyyttä, mikä voi avata uusia markkina- ja kilpailuetuja yrityksille.

Yhteistyössä teräsrakentamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa kehitämme hiilijalanjäljen laskentaprosessia, mikä parantaa yrityksen kykyä arvioida ja hallita ympäristövaikutuksia. Hankkeen aikana kehitetään Excel-pohjainen hiilijalanjäljenlaskentaan tarkoitettu laskentatyökalu, joka räätälöidään yhteistyössä yritysten kanssa vastaamaan teräsrakentamisen tarpeita ja huomioimaan kiertotalouden periaatteet.

Kiertotalouden potentiaali teräsrakentamisessa

Teräsrakentamisella on potentiaalia hyötyä merkittävästi kiertotalouden periaatteista tulevaisuudessa. Kuvassa 1. on muutamia mahdollisuuksia, joita teräsrakentamisen kiertotalous voi tarjota.

Kuva 1. Kiertotalouden potentiaali teräsrakentamisessa.

Nämä ovat vain joitain mahdollisuuksia, joita teräsrakentamisen kiertotaloudella voi olla tulevaisuudessa. Kiertotalouden periaatteiden integroiminen teräsrakentamiseen voi auttaa vähentämään rakennusalan ympäristövaikutuksia ja edistämään kestävää kehitystä alalla.

Teräsrakentamisen hiilijalanjälki vaihtelee riippuen monista tekijöistä, kuten käytetyistä materiaaleista, tuotantoprosesseista, kuljetuksista ja rakennusmenetelmistä. Teräksen valmistusprosessi, erityisesti raaka-aineiden louhinta ja valmistus, voivat olla hiilidioksidipäästöjen kannalta merkittäviä, mutta toisaalta teräksen kierrätysaste ja rakennusten pitkäikäisyys voivat merkittävästi pienentää hiilijalanjälkeä.

Hiilijalanjälki kattaa kaikki ilmastopäästöt, jotka syntyvät rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa, mukaan lukien materiaalien valmistus, kuljetus, rakentaminen, käyttö, ylläpito ja lopulta hävittäminen tai kierrätys. Teräsrakentaminen (kuva 2) voi olla kuitenkin suhteellisten hiilidioksidipäästöjen kannalta tehokasta monista syistä. (Teräsrakenneyhdistys 2024.)

Kuva 2. Tekijöitä, jotka voivat pienentää teräksen hiilijalanjälkeä rakentamisessa.

Suunnittelusta kestäviin rakenteisiin ja pienempään hiilijalanjälkeen

Teräsrakentamisen suunnittelussa käytetty Moduuli D on yksi teräsrakentamisen standardikäsitteistä, ja se viittaa rakenteiden jäykkyyteen tai jäykistävyyteen. Teräksen uudelleenkäytössä Moduuli D voi olla merkityksellinen tekijä erityisesti silloin kun kierrätettyä terästä käytetään uudelleen rakenteissa. Moduuli D -arvojen huomioiminen teräksen kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä on tärkeä osa kestävää rakentamista, joka edistää resurssitehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä samalla varmistaen rakenteiden turvallisuuden ja suorituskyvyn.

Vaikka teräsrakentaminen voi olla hiilidioksidipäästöjen kannalta tehokasta monin tavoin, on tärkeää huomata, että sen hiilijalanjälki voi vaihdella suuresti eri rakennusten ja projektien välillä riippuen monista tekijöistä. Siksi on tärkeää käyttää kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä jatkuvasti vähentämään rakennustoiminnan ympäristövaikutuksia. Myös teräsrakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen on mahdollista kiertotalouden liiketoimintamallien avulla. Kiertotalous tarjoaa joukon käytäntöjä ja strategioita, joiden avulla voidaan vähentää teräsrakentamisen ympäristövaikutuksia, mukaan lukien hiilijalanjälki. (Teräsrakenneyhdistys 2024.)

Hiilijalanjälkilaskenta konepajalla: Askel kohti kestävämpää tulevaisuutta

Konepaja voi hyötyä hiilijalanjälkilaskennasta monin eri tavoin. Hiilijalanjälkilaskenta voi paljastaa konepajan toiminnassa piileviä kustannussäästömahdollisuuksia, esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää energiakustannuksia, kun taas materiaalien hukan vähentäminen voi säästää raaka-ainekustannuksissa.

Hiilijalanjälkilaskenta voi toimia tehokkaana työkaluna konepajan kestävän kehityksen strategiassa ja auttaa saavuttamaan sekä ympäristöllisiä että taloudellisia etuja. Myös ympäristötietoiset asiakkaat ja sidosryhmät saattavat suosia yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilijalanjälkeään.

Konepaja, joka pystyy osoittamaan ympäristövastuullisuuttaan hiilijalanjälkilaskennan avulla, voi saavuttaa kilpailuetua markkinoilla. Hiilijalanjälkilaskenta voi auttaa konepajaa tunnistamaan ja vähentämään päästöjä kaikilla toiminnan osa-alueilla, mikä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous -hanke

ARTEKIssa on nyt mukana aktiivisesti seitsemän eri teollisuuden alojen pilottiyritystä, joille on tarjottu perusteellinen koulutus kiertotalouden ja hiilijalanjälkilaskennan periaatteista. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä, ja tällä hetkellä keskitytään tietojen keräämiseen niistä laskentakohteista, joihin hiilijalanjälkilaskenta kohdistetaan.

Hanketiimi on vieraillut yritysten toimipaikoilla tutustumassa niiden toimintaan, ja ennen kesää on vielä suunnitteilla muutama lisävierailu. Tavoitteena on hyödyntää hankkeen tutkimustuloksia ja tehdä yhteistyötä pk-yritysten kanssa kestävien käytäntöjen vakiinnuttamiseksi alueella, erityisesti teräsrakentamisessa.

Tavoitteena on kehittää osaamista ja toimintamalleja, jotka edistävät siirtymistä kohti vihreää ja hiilineutraalia toimintaa. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on lisätä dialogia eri sidosryhmien kuten yhteiskumppaneiden, yritysten ja opiskelijoiden kesken. Tämä avaa mahdollisuuksia tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä yhteisen ymmärryksen rakentamiseen kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteista. Dialogin lisääminen voi myös edistää innovaatioita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.

ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous -hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu. Hanke on käynnistynyt 1.6.2023 ja se päättyy 31.5.2026. Hankkeen on mahdollistanut Lapin liiton myöntämä EU-rahoitus. Kokonaisbudjetti on 472 140 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 377 712 euroa.

Lähteet

Sitra 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Viitattu 3.5.2024. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista-2-1.pdf

Sitra 2024. Circular solutions for nature. Handbook for businesses. Viitattu 3.5.2024. https://media.sitra.fi/app/uploads/2024/04/sitra-circular-solutions-for-nature-handbook-for-businesses.pdf

Teräsrakenneyhdistys 2024. Teräsrakennekatsaus 4/2024. Teräksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki.

Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 6.5.2024 https://www.terasrakenneyhdistys.fi/document/1/1349/2a8342c/Teraksen_hiilijalan_ja_hiilikadenjalki.pdf

Teräsrakenneyhdistys 2024. Teräs materiaalina. Teräsrakenneyhdistys ry. Viitattu 10.5.2024. https://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/teras/teras-materiaalina/

ARTEKI – Arktinen teollinen kiertotalous -hanke. Lapin ammattikorkeakoulu. Hankkeet. Viitattu 6.5.2024. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4206000256

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Vanhempi rakennuskanta mukaan energiansäästötalkoisiin

Rakennuskannasta uusiutuu vuositasolla vain noin yhdestä kahteen prosenttia (Motiva), jonka vuoksi energiatehokkuustoimia täytyy kohdistaa myös olevassa olevan rakennuskantaan jotta ympäristötavoitteet voidaan todella saavuttaa. Myös energiansäästöpotentiaali on olemassa olevassa rakennuskannassa suurin (Rakennusteollisuus), ja erityisesti vanhempi rakennuskanta on tekniseltä tasoltaan verrattain vaatimatonta nykypäivän tasoon nähden.

Lapissa vanhempaa rakennuskantaa ja mahdollisuuksia energiansäästöön on runsaasti.

Ennen rakennettua kiinteistökantaa on säilynyt niukasti, sillä Lapin sodassa tuhoutui noin 18 000 rakennusta, ja joillakin paikkakunnilla tuho koski jopa 90 prosenttia rakennuskannasta (Lapin sota 1944). Tämän vuoksi energiatehokkuutta ja viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet on tehtävä huolella, jotta myös tulevat sukupolvet saisivat nauttia palasta historiaa.

Tähän ongelmaan vastaten Lapin AMK ja Peräpohjolan opisto ovat käynnistäneet yhteistyön projektikokonaisuudella, joka tavoitteena on kehittää vähähiilisyyttä erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa sisäilmaston kannalta turvallisella tavalla.

Hankkeen pilottikohteena on Torniossa sijaitseva Peräpohjolan Opiston Niilontalo, joka on rakennettu 1904 ja ollut oppilaitoskäytössä sota-aikoja lukuun ottamatta tähän päivään asti. Peräpohjolan Opiston alue on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja Niilontalo on yleiskaavassa suojeltu arvokkaana rakennuksena.

Niilontalon historia on hyvin monisäikeinen ja jos seinät osaisivat puhua niin sieltä kuuluisi monenlaisia tarinoita sota-ajoilta, kun Niilontaloa asuttivat mm. venäläiset sotilaat. Talvisodan alkaessa Opisto toimi reserviläisten kokoontumispaikkana ja talvella 1942 Niilontalossa majoitettiin 70 saksalaisen pioneerijoukko. Vuoteen 1949 asti Niilontalossa toimi Alatornion suojeluskunta ja Lotta Svärd-yhdistys. Rakennuksen säilyttäminen käyttökuntoisena on tärkeä osa Lapin historian säilymistä.

Kuvassa hankkeen pilottikohteena toimiva Peräpohjolan Opiston Niilontalo. (Kuva: Nomon Oy)

Uusi alku

Niilontalon peruskorjaushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2022, jolloin rakennus oli tullut niin teknisesti kuin myös viihtyvyyden kannalta tiensä päähän. Alusta asti oli selvää, että Peräpohjolan Opisto haluaa mahdollistaa kehittämishankkeen toteuttamisen osana Niilontalon peruskorjaushanketta ja saada sitä kautta edistettyä vanhojen rakennusten enegiatehokkuuteen liittyvä tietoutta eteenpäin.

Lapin ammattikorkeakoulu lähti mukaan hankesuunnitteluun, jonka avulla saatii mukaan rakennusteknistä osaamista. Niilontalon peruskorjaushanke käynnistyi kesällä 2023 ja ReStart-hankkeet käynnistyivät 1.10.2023.

Peräpohjolan Opiston toteuttamassa investointihankkeessa tavoitteena on tehdä Niilontalon ilmanvaihdosta itsesäätyvä, jolloin ilmanvaihto säätyy automaation, antureiden ja säätöpeltien ohjaamana kullekin sääolosuhteille ja ihmismäärälle automaattisesti ja reaaliaikaisesti. Tällöin ilmanpaine sisällä ja ulkona on aina sama. Ratkaisulla saadaan kaikki ilma kulkemaan ilmanvaihtokoneen kautta hallitusti eikä rakenteiden läpi tule korvausilmaa tai rakenteisiin ei johdu kosteaa sisäilmaa.

Hankkeessa investoitavien laitteiden eli säätöpeltien ja antureiden avulla mahdollistetaan energiatehokkuuden parantuminen merkittävästi, sisäilman hyvä laatu sekä ennen kaikkea rakennuksen säilyminen käyttökuntoisena.

Lapin AMK tarkastelee omassa osiossaan modernien energiatehokkuustoimien soveltuvuutta vanhempiin kiinteistöihin Niilontaloa pilottikohteena hyödyntäen. Kohteessa tullaan toteuttamaan vuoden kestävä mittaus- ja seurantajakso, jolla tarkastellaan automaattisesti säätyvän ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja sisäympäristön eri parametrejä, kuten paine-eroa sisä- ja ulkoilman välillä. Ilmanvaihtojärjestelmän paine-ero-ohjaus on mielenkiintoinen näkökulma vanhemman rakennuksen sisäilman laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi projektihenkilöstö käy Niilontalossa tekemässä pistokoemaisesti täydentäviä tarkasteluita. Näiden tietojen pohjalta hankkeessa tunnistetaan taloteknisten ratkaisujen vaikutus ja soveltuvuus Niilontalon pilottikohteeseen, sekä mahdollinen skaalattavuus muihin vastaaviin rakennuksiin.

Seuraavat askelmerkit

Niilontalon peruskorjaus ja talotekniikan uudistaminen jatkuu kesään 2024 saakka, ja muutostöiden etenemistä voi seurata instagramissa Niilontalon omalla tilillä Niilontalo_1904.

Lapin AMK käynnistää vuoden kestävän mittaus- ja seurantajakson viimeistään syksyllä 2024, kun Niilontalon peruskorjaus on valmistunut. Tällä hankekokonaisuudella luodaan tietoa modernin tekniikan soveltamisesta jo yli vuosisadan käytössä olleeseen Niilontaloon.

Syntyvillä tuloksilla pyritään tukemaan muita vanhojen kiinteistöjen hallinnoivia tahoja ja niiden parissa toimivia pitämään myös vanhempi rakennuskanta modernin vaatimustason mukaisena ja käytössä pitkälle tulevaisuuteen.

Lisätietoja hankkeista:

Peräpohjolan opiston investointihanke

Lapin AMKin kehittämishanke

Lähteet

Lapin Sota 1944. https://lapinsota-1944.weebly.com/rakennustuhot-pohjois-suomessa.html

Motiva - Rakentaminen ja rakennukset. https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat/tietopankki/rakentaminen_ja_rakennukset

Rakennusteollisuus - Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman energiaremontteja. https://rt.fi/2022/12/ilmastotavoitteita-ei-saavuteta-ilman-energiaremontteja-otollinen-aika-toimia-on-juuri-nyt/

Niilontalon rakennushistoriallinen selvitys

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle

Tutkimis-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, tuttavallisemmin sanottuna TKI.
Sitähän Lapissakin tehdään ja paljon, vai tehdäänkö? Tilastojen mukaan muihin maakuntiin verrattuna olisi vielä kirimisen varaa.

Lappi takamatkalla yritysten TKI-toiminnassa

TKI-menot Lapissa olivat 75,6 miljoonaa euroa vuonna 2022. Yritysten osuus TKI-menoista oli Lapissa toiseksi pienin kaikista maakunnista, 36 prosenttia. Yrityssektorin osuus TKI-menoista oli korkein Pohjanmaalla, peräti 87 prosenttia, ja esimerkiksi Uudellamaalla 70 prosenttia.

Elektroniikan, tietokoneiden ja sähkölaitteiden toimialalla TKI-menot koko maassa olivat 1,7 miljardia euroa, suurimmat kaikista toimialoista. Toiseksi suurimmat menot, 740 miljoonaa euroa, olivat koneiden ja laitteiden toimialalla. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta -toimialan menot olivat 598 miljoonaa euroa. Suurimmat TKI-menot keskittyvät siis teknisiin aloihin. Maakunnan toimialarakenne selittänee osaltaan Lapin yritysten pieniä TKI-menoja.

Suuret yritykset hyödyntävät TKI:tä

TKI-menot myös keskittyvät vahvasti suuriin yrityksiin. Kokonaisuudessaan yritysten TKI-menot Suomessa vuonna 2022 olivat 5,4 miljardia euroa, josta hieman yli kolme miljardia TKI-menoista toteutuu yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 500 henkilöä. (Tilastokeskus 2023a.) Suomen noin 570 000 yrityksestä puolestaan vain 306 on sellaisia, joissa työskentelee vähintään 500 henkilöä (Tilastokeskus 2023b).

Keskittymisestä huolimatta on tuskin väärin sanoa, että potentiaalia kehittämiseen ja kasvuun on myös pienissä yrityksissä.

Yritykset ja kehittämisorganisaatiot yhteistyöhön

TKI-toiminta siis keskittyy vahvasti tietyille toimialoille ja suuriin yrityksiin. Tämä aiheuttaa omat haasteensa lappilaisessa toimintaympäristössä. Useissa kehittämislinjauksissa on kuitenkin tuotu esille tavoite maakunnan innovaatiotoiminnan tehostamisesta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset ja tutkimus- sekä koulutusorganisaatiot tekevät aiempaa tiiviimmin yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Yritysten ja osaamiskeskittymän TKI-yhteistyön vahvistaminen – palvelupolun ja strategian rakentaminen -hankkeessa pyritään tukemaan juuri mainittuja tavoitteita.

Osaamiskeskittymään kuuluvat Geologian tutkimuskeskus, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Osaamiskeskittymä tarjoaa yrityksille palveluja yhden luukun periaatteella esimerkiksi tuotekehityksen tueksi.

Palvelupolku paremmaksi

Meneillään olevassa hankkeessa päivitetään osaamiskeskittymän palvelupolku ja strategia, jotta palvelut olisivat entistä paremmin yritysten saatavilla. Osa hankkeen toimintaa ovat yritystilaisuudet, joissa kuullaan yrittäjien näkemyksiä tarvittavista palveluista ja niiden saatavuuden helpottamisesta. Lappilaisen toimintaympäristön asettamiin TKI-haasteisiin vastattiin Tunturi-Lapissa kirjaimellisesti lumen ja jään keskellä.

TKI-toiminta tutummaksi talvisessa ympäristössä

Lapin AMK:lla on tahtotila ja tavoite TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Lapissa. TKI-toiminta voi näyttäytyä vielä melko kaukaisena monille yrityksille. Se saatetaan kokea hankalaksi ja sen hyötyjä ei ehkä ymmärretä. Mikä avuksi haasteeseen?

Päätimme järjestää tilaisuuden, jossa pystyisimme kertomaan ja selventämään TKI-toiminnan monipuolisia hyötyjä, erityisesti konkreettisten esimerkkien avulla. Palaute tilaisuudesta oli positiivista. Kentälle jalkautuminen sai kiitosta, samoin kuin tilaisuus tutustua alueen muihin yrittäjiin. Osallistujista useat olivat uusia yrittäjiä, jotka eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Rennosti lähellä

Tavoitteena oli luoda rento ja inspiroiva ilmapiiri, jonka kautta osallistujien kesken syntyisi vuorovaikutusta ja ideoiden vaihtoa. Halusimme, että osallistujilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja osallistua aktiivisesti keskusteluun. Annoimme tilaisuudelle nimeksi Talvinen löytöretki, jolla halusimme kuvastaa TKI-toiminnan mahdollisuuksin löytämistä.

Tilaisuus järjestettiin Tunturi-Lapissa Ylläsjärvellä ja Lainiossa eli kohdeyritysten kotiseudulla. Usein järjestävän osapuolen on helpompi liikkua paikasta toiseen kuin osallistujien matkustaa. Tavoitteena oli myös saada osallistujat verkostoitumaan ja tämä tapahtuu edelleen parhaiten kohtaamalla fyysisesti samassa tilassa. Etätilaisuuksissa asiat saadaan usein muodollisesti hoidettua, mutta verkostoituminen ja kohtaamiset jäävät toisarvoisiksi.

Kuva. Talvisen löytöretken tunnelmia Lainion jääkylästä. Kuva: Pasi Satokangas

Kahvia ja pöhinää

Talvinen löytöretki alkoi Ylläsjärvellä osallistujille tarjotun lounaan merkeissä. Konkreettisten TKI-toiminnan esimerkkien jälkeen siirryimme taianomaiseen jään ja lumen maailmaan Lainion jääkylään.

Oli hienoa nähdä, kun saman alueen yrittäjät pääsivät verkostoitumaan ja tutustumaan toisiinsa. Poikipa tilaisuus jo uudenkin tilaisuuden, joten jotain tehtiin oikein. Pelkkä tutustuminen ja verkostoituminen on ensimmäinen askel yhteistyön syntymiseen. Eli joskus kahvin juonti ja keskustelu voi antaa osallistujalle enemmän kuin täyteen tykitetty ohjelma. Siitä voi sitten ryhtyä konkreettisiin toimiin.

Meidän kehittäjienkin on hyvä käydä vaikka pelkästään vain esittäytymässä yrittäjille ja muille toimijoille. Nimen takaa nähtyjen kasvojen jälkeen yrittäjät ottavat helpommin ja rohkeammin yhteyttä. Pitäisikö tätä tehdä hankkeissa enemmän? Jalkautuminen alueelle, hyvä ruoka ja virikkeitä herättävä ympäristö auttoivat vaihtamaan näkemyksiä tarpeista ja mahdollisuuksista sekä kutomaan aina tarpeellista verkostoa.

Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Yritysten ja osaamiskeskittymän TKI-yhteistyön vahvistaminen – palvelupolun ja strategian rakentaminen -hankkeessa, jonka rahoitus on Lapin liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta.

Lähteet

Tilastokeskus (2023a) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi pysyi vuonna 2022 edellisvuoden tasolla. Luettu 22.3.2024 osoitteesta: https://www.stat.fi/julkaisu/clmhjs4vmz9bm0avvv4jod5gc

Tilastokeskus (2023b) Yritykset toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain (oikeudellinen yksikkö), 2018–2022. Luettu 4.4.2024 osoitteesta: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yrti/statfin_yrti_pxt_13w5.px/table/tableViewLayout1/

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle