kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Ruokaturvaa ja ruokaturvallisuutta joka päivä

7.4.2020



Timonen_Maarit neliö.jpg
Agrologi (AMK) Maarit Timonen työskentelee lehtorina Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n määritelmän mukaan ruokaturva on taattu, kun ihmisellä on mahdollisuus hankkia riittävästi hyvälaatuista ja ravitsevaa ruokaa joko kasvattamalla itse tai ostamalla sitä.

Ruoka on veden ja lämmön ohella ihmisen perustarpeita, joita ilman ihminen ei selviydy. Tästä syystä niin ruuan kuin vedenkin saaminen päivittäin, ja saannin turvaaminen myös tulevaisuudessa, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden laatu on kansainvälisestikin arvioituna huippuluokkaa, mutta ravinnossa voi silti olla terveyttä uhkaavia tekijöitä. Elintarvikkeiden turvallisuutta voivat heikentää niin fysikaaliset, mikrobiologiset kuin kemiallisetkin seikat. (Ruokaturvallisuus pysyy hyvänä pienin teoin

Ruokaturvallisuus on siis tuotetun ruuan turvallisuutta ja laatua, jota Suomessa valvoo entinen Elintarviketurvallisuusvirasto eli Evira. Nykyisin se on Ruokavirasto.

Erityinen, koko EU-aluetta koskeva yhteinen periaate on, että elintarvikealan toimija vastaa itse tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta kuluttajille. Viranomaisten tehtävänä puolestaan on varmistaa, että yrittäjä ymmärtää vastuunsa ja osaa toimia sen mukaan.

Ruokaturva uhattuna

Tärkeimpiä ruuan saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä maailman mittakaavassa ovat viljelymaan saatavuus ja sen tuotantopotentiaali eli laatu sekä väestön määrä. Lisäksi vaikuttavat merkittävästi maan omistusolosuhteet, elintaso ja ruuantuotannon osaaminen tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Tuotantoa tehostavia tekijöitä ovat olleet 1950-luvulta alkaen mm. kemialliset lannoitteet, torjunta-aineet, ojitus, keinokastelu, uusien alueiden ruuantuotantoon ottaminen ja koneiden määrän kasvu, mutta samalla ne ovat lisänneet merkittävästi ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Näistä merkittävimpiä ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen niin lajistossa kuin elinympäristöissäkin, valumavesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet sekä tehomaatalouden kasvihuonekaasupäästöt.

Ruokaturva ei toteudu tänä päivänä monissa osissa maailmaa. Maailmassa tuotetaan kyllä tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille, mutta ruuan jakautuminen on epätasaista. Länsimaissa eletään yltäkylläisyydessä ja ruokaa heitetään pois valtavia määriä, vaikka samaan aikaan esimerkiksi monissa Afrikan maissa kärsitään jatkuvista ja toistuvista nälänhädistä muuttuvan ilmaston ja ihmisen ahneuden takia.

Eroosio, maan köyhtyminen ja saastuminen, puhtaan veden tai ylipäätään veden puute, lisääntyvät jäteongelmat, raaka-aineiden välinpitämätön ryöstökäyttö, väestön kasvu erityisesti maailman köyhimmissä maissa ja pisteenä iin päälle koko maapallon toimintaan vaikuttava ilmaston lämpiäminen ovat isoja tulevaisuuden haasteita maailman ruokaturvalle ja myös maailman rauhalle. Enteitä on jo nähtävissä Euroopan rajoilla, kun elintaso- ja - mikä huolestuttavampaa - nälkäpakolaiset ovat lähteneet liikkeelle hakemaan parempia elämän edellytyksiä yhä kauempaa pohjoisesta.

Suomessakaan tilanne ei ole tällä hetkellä kehuttava. Tästä ovat todisteena muun muassa kaupunkien leipäjonot, Hurstin jouluruokailut ja seurakuntien erilaiset keräykset ja ruuan jakelut vähäosaisille. Kaikilla suomalaisillakaan ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Ruokaturvallisuuden uudet haasteet

Ruokaturvallisuuden perinteisinä haasteina ovat olleet erilaiset epidemiat kuten ruuan ja veden mukana kulkeutuvat taudit ja taudinaiheuttajat, joista tunnetuimpia lienevät salmonella ja EHEC. Lisäksi uutena uhkana ovat maan rajoista piittaamattomat erilaiset taudit ja tuholaiset kuten afrikkalainen sikarutto, joka kulkeutuu niin eläinten kuin ihmisten mukana hyvin helposti sekä koloradonkuoriainen, joka voi tuhota koko perunasadon paikallisesti useammaksi vuodeksi iskeytyessään perunapeltoon.

Liikkuvuus tuo lisää vastuuta liikkuville ihmisille ja heidän lemmikeilleen. Taudit liikkuvat myös heidän mukanaan joko heissä itsessään tai heidän mukanaan kuljettamissa tuotteissa kuten elintarvikkeissa.

Oma lukunsa ovat villieläimet, jotka kontrolloimattomasti kuljettavat mukanaan myös taudinaiheuttajia ja saattavat myöskin luoda uusia uhkia ruokaturvallisuudelle, maataloustuotannolle ja esimerkiksi riistataloudelle. Tästä esimerkkinä Suomeenkin laajalle levittäytynyt tulokaslaji, supikoira, joka ulosteissaan saattaa levittää ekinokokki -heisimatoa (ks. Henttonen 2018) ja Venäjältä Suomeen tulleet villisiat, jotka voivat olla sikaruton kantajia.

Myös erilaiset kemialliset jäämät elintarvikkeissa ovat tämän päivän uusia haasteita. Varsinkin tuontielintarvikkeissa on löytynyt ihmiselle myrkyllisiä määriä esim. elohopeaa, lyijyä ja arseenia. Nämä kertyvät elimistöön ja aiheuttavat mm. syöpää.

Huoltovarmuus osana suomalaista ruokaturvaa

Normaaliolosuhteissa Suomen tilanne on ruokaturvan kannalta hyvä (Huoltovarmuuskeskus). Pystymme tuottamaan ja jalostamaan tarvittavat elintarvikeraaka-aineet kansamme tarpeisiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kuten kahvi ja eräät hedelmät.

Maamme ruuantuotanto on kuitenkin tällä hetkellä erittäin riippuvainen ulkomailta tuotavasta energiasta. Sota, pienempikin konflikti tai kansallinen hätätila saattaisi aiheuttaa tilanteen, jossa Suomen energiansaanti vaarantuisi ja se puolestaan näkyisi ruuantuotannossa.

Vastaava tilanne koettiin noin 70 vuotta sitten, kun elintarvikkeet olivat kortilla ja elintarvikkeita jatkettiin parhaaksi katsomalla tavalla mm. petulla, jäkälällä, oljella ja erilaisilla luonnonkasveilla.

Haasteita luonnonvara-alan koulutukselle ja hankkeille

Ruokaturva ja siihen liittyvä ruokaturvallisuus koskettavat meitä jokaista joka päivä syödessämme. Siksi ei ole ihan sama, miten niitä hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa niin meillä Lapissa kuin muualla Suomessakin.

Tulee vielä aika, jolloin meidän lappilaista - jonkun mittapuun mukaan arktista - maa- ja ruokatalouden erityisosaamista arvostetaan maailman laajuisesti. Tämä luo tulevaisuuden haasteita myös Lapin AMK:n maa- ja porotalouden, mutta myös metsätalouden luonnon monikäytön koulutukselle sekä erilaisille hankkeille. Me olemme valmiina uusiin haasteisiin!


Lähteitä:

https://um.fi/documents/35732/48132/maatalouden_ja_ruokaturvan_sanasto_2014
https://mmm.fi/ruokavirasto
https://www.terve.fi/artikkelit/ruokaturvallisuus-pysyy-hyvana-pienin-teoin
Henttonen, Heikki. Tauteja luonnosta. 2018. Metsäkustannus.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/







Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään

31.3.2020



Jonna Löf pylpyrä.jpg
KM Jonna Löf on oppimis- ja ohjauspalvelujen erityisasiantuntija Lapin ammattikorkeakoulussa.

Mielekkään työn löytäminen ja työmarkkinoilla pärjääminen edellyttävät itsetuntemusta ja osaamisen esille tuontia. Muuttuva työelämä, polveilevat työurat ja siirtymät koulutus- ja työuralla edellyttävät omien vahvuuksien tunnistamista ja näkyväksi tekemistä.

Korkeakoulujen tulee kasvattaa tulevaisuuden työelämätaidoilla varustettua, osaavaa työvoimaa. Ohjauksen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tuemme yksilöä löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiansa pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.

Positiivinen pedagogiikka ja luonteenvahvuudet

Nykypäivän työmarkkinat vaativat syvempää itsetuntemusta. Työelämän lisääntyneet vaatimukset kasvattavat myös ohjauksen tarvetta työllistymisen tukemisessa. Yksi keskeinen ohjauksen osa-alue on auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omat vahvuutensa. (Vaaraniemi 2016.)

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tehdä jokainen oppija yhä tietoisemmiksi omista kyvyistään ja vahvuuksistaan. Kyse on 24 luonteenvahvuudesta, joita voidaan jäsentää VIA -luokittelulla. Luokitus perustuu positiiviseen psykologiaan, jonka perusajatuksena on yksilön vahvuuksiin keskittyminen ja niiden hyödyntäminen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luonteenvahvuudet ovat henkilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa. Niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen 2019, 32-34; Uusitalo-Malmivaara 2015.)

Positiivisen psykologian luonteenvahvuuksia on kutsuttu tulevaisuuden työelämätaidoiksi. Ne ovat usein avaintekijöitä työllistymisen, työssä viihtymisen, työssä menestymisen sekä työhyvinvoinnin kannalta (Wenström, Koukari & Guttorm 2018).

Kun ihminen toimii alueella, jossa luonteenvahvuudet, kyvyt, taidot, osaaminen, kiinnostukset, resurssit ja arvot kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään. Silloin ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin. Hän kukoistaa työssään ja elämässään. (Wenström 2019.)

Vahvuusperustainen ajattelu ja positiivinen pedagogiikka alkavat olla tuttuja jo peruskoulussa. Wenström ym. (2018) pohtivat oivallisesti artikkelissaan, miten positiivista pedagogiikkaa voisi hyödyntää ja soveltaa myös ammatillisessa koulutuksessa, jossa lähtökohtina ovat vahvuuksille perustuva yksilöllinen polku sekä työelämässä tarvittavan osaamisen ja valmiuksien hankkiminen. Jatkuva oppiminen, ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu sekä työkyvyn ylläpitäminen edellyttävät positiivista käsitystä omista vahvuuksista oppijana ja osaajana. (Wenström ym. 2018.)

Vahvuusperustainen ajattelu ja ohjaus soveltuu peruskoulun lisäksi ammatilliseen koulutukseen, miksi ei myös korkeakouluihin?

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen Lapin korkeakouluissa

Korkeakouluopiskelijoiden urapolut muodostuvat yhä useamman työnantajan ja työtehtävän jatkumosta. Korkeakoulutettujen työelämätaidoissa korostuu kyky tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia. Ohjauksen keskeisenä päämääränä on varmistaa, että korkeakoulujen opiskelijat saavat hyvät valmiudet löytää itselleen mielekkäitä tulevaisuuden työllistymispolkuja ja yhdistää opinnoissa muodostunut osaaminen henkilökohtaisiin vahvuuksiin.

Korkeakouluihin tarvitaan ohjauskäytäntöjä, jotka tukevat entistä enemmän opiskelijoiden orientoitumista tulevaisuuteen ja vahvuuksien tunnistamiseen. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston ESR-rahoitteisessa Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen (VAHTO) -hankkeessa (1.8.2019–31.12.2021) on lähdetty kehittämään Lapin korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuusohjauksen käytänteitä. (Lapin yliopisto 2019.)

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus tarkoittaa VAHTO-hankkeessa laajaa ohjausajattelua. Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä ja uraohjaukseen liittyviä lähestymistapoja.

Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36-38).

Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia reittejä sekä näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja sisältävänä elämänvaiheena (Turun yliopisto 2017, 11).

VAHTO-hankkeen ensiaskeleet

Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva, korkeaopiskelijoiden tarpeisiin ja työelämän haasteisiin vastaava VAHTO-ohjausmalli yhdessä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat

1) selvittää korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä ja ohjaustarpeita
2) tutustua ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin
3) kehittää vahvuusperusteista ohjausta korkeakouluissa osallistavissa työpajoissa
4) toteuttaa vahvuusperusteisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa
5) muotoilla hankkeen kokemusten ja hyvin käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli.

Hanke on käynnistynyt elokuussa 2019. Hankkeen alussa on perustettu verkko- ja Facebook-sivut, joiden kautta jaetaan tietoa ja markkinoidaan tulevia tapahtumia. Projektiryhmä on kokoontunut ahkerasti ja tehnyt toimintasuunnitelman toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Benchmarkkaus on käynnissä.

Lapin ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta vastavalmistuneille on toteutettu lokakuussa kysely ohjauksen tilasta ja tarpeesta Lapin korkeakouluissa. Kyselyn aineiston analysointi on käynnissä ja ensimmäisiä tuloksia saadaan julkaistua lähiaikoina.

Benchmarkkauksesta ja kyselystä saatua informaatiota hyödynnetään VAHTO-työpajojen suunnittelussa. Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehitystyötä tehdään osallistavissa työpajoissa (kuva1). Osallistujat tuottavat työpajoissa ja pilottikokeiluissa kokemustietoa sekä kehittävät aktiivisesti ohjaustyökaluja ja -menetelmiä.

Kaavio työpajoista

Kuva 1. VAHTO-työpajat

Hankkeen tuloksena syntyvä VAHTO-ohjausmalli on vahvuusperusteinen tulevaisuusohjauksen toimintamalli, joka koostuu ohjauksen menetelmistä, toimintatavoista sekä viitekehyksistä. Tavoite on, että vahvuusperusteinen tulevaisuusohjaus jää luontevaksi osaksi korkeakouluopiskelijoiden ohjaustyötä.

Hankkeessa tuotetaan tietoa, tutkimusta, osaamista ja käytänteitä vahvuusperustaisuuden ja tulevaisuusohjauksen kehittämiseksi. Tuloksia hyödynnetään Lapin korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja kehittämistyössä opiskelijoiden menestymisen mahdollistamiseksi.

Lopuksi

Vahvuutensa tuntevia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Valmiudet mukautua, ilo oppia ja kokeilla uutta sekä ajatella luovasti ovat tärkeitä vahvuuksia kaikille työntekijöille. Osaamisen ennakointi oman työn, tiimin ja työorganisaation näkökulmasta tulee korostumaan, koska työskentelytavat ja työympäristö muuttuvat jatkuvasti. (Elo 2017.)

Myös Uusiautti (2019) kuvaa menestyksen avaimiksi yksilön halua ottaa vastaan haasteita, oppia uutta, kehittää itseä ja kykyä arvioida omien ominaisuuksien soveltuvuutta eri asioihin ja tilanteisiin. Kun vahvuudet ovat tiedossa ja käytössä, pystymme suoriutumaan työssämme paremmin. Menestymisessä hyvän itsetunnon, kehittämishalukkuuden ja vahvuuksien avulla pystymme ponnistelemaan eteenpäin ja uusia mahdollisuuksia avautuu. (Uusiautti 2019, 137-139.)

Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen on yhteinen asia: kehittämistyöhön tarvitaan sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että sidosryhmien tukea ja panosta. Tullaksemme tietoisiksi vahvuuksistamme, tarvitsemme ohjausta ja työkaluja. Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen tulisi olla olennainen osa urapolun rakentamista.

Koska emme tiedä millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan emmekä tiedä millaisia tulevaisuuden työpaikat ovat, on tärkeä rohkaista opiskelijoita miettimään, miten kasvattaa osaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja sekä vahvistaa kykyä menestyä.

Vastuumme ohjaajina on valjastaa hyvän ammattiosaamisen rinnalla opiskelijamme sellaisilla taidoilla, joilla heidän on mahdollista menestyä kilpailukykyisinä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Lähteet

Elo 2017. Työntekijän vahvuudet tulevaisuuden työelämässä. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon Blogi. Luettu 2.12.2019 https://elomedia.elo.fi/artikkelit/tyontekijan-vahvuudet-tulevaisuuden-tyoelamassa .

Lapin yliopisto 2019. VAHTO-hanke. Luettu 29.11.2019 www.ulapland.fi/vahto .

Turun yliopisto 2017. Tulevaisuus -paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Luettu 29.11.2019. https://tulevaisuusohjaus.fi/wp-content/uploads/2018/05/Tulevaisuusohjaus-2.0.pdf .

Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Hyveet ja luonnonvahvuudet. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima, 63-84. Juva: Bookwell Oy.

Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. 2019. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Vaaraniemi, A. 2016. Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana. Luettu 28.11.2019. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2016/10/20/vahvuudet-tyollistymisen-ja-urasuunnittelun-voimavarana/ .

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Luettu 2.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.

Wenström, S. 2019. Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi? Luettu 29.11.2019. https://www.linkedin.com/pulse/ty%C3%B6skenteletk%C3%B6-sin%C3%A4-voimavy%C3%B6hykkeell%C3%A4si-sanna-wenstr%C3%B6m/



Hoitotyön opetusta Learning cafessa verkon välityksellä

27.3.2020



Arolaakso Tohmola ja Meinilä
TtM Sari Arolaakso, TtM Anniina Tohmola ja ThM Arja Meinilä työskentelvät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut -osaamisalueella.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Ammattikorkeakoulun siirryttyä etäopetukseen oli aika keksiä uusia tapoja tehdä ryhmätöitä. Suunnittelussa tuli huomioida käytettävissä olevien yhteyksien rajoitukset ja käytettävyys sekä verkkotyökalujen tarkoituksenmukaisuus.

Päädyimme eOppimispalvelujen asiantuntijan avustuksella valitsemaan Moodlen tueksi Teams-kokoustyökalun ja Padlet-viestiseinän.

Valmistelevina toimenpiteinä koostimme Moodle-ympäristöön hyvät ohjeet päivän kulusta ja teimme Teams- linkit alkuinfoon ja ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi loimme eri aiheiden Padlet-viestiseinät sekä palaute-Padletin.

Opiskelijoita tiedotettiin verkko-opetuksen toteutuksesta edellisenä päivänä, koska aikaisemmin siihen ei ollut mahdollisuutta tilanteen nopean kehittymisen vuoksi.

eOppimiskeskukselta saimme opiskelijaohjeet Teamsiin liittymiseen ja Padletin käyttöön, ohjeet linkitettiin Moodleen. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan Moodleen ja Learning cafe-päivän ohjeistuksiin aikatauluineen (Kuva 1.) ja tarkistamaan omilta tietokoneilta Teamsin toimivuus.

Opiskelijat ohjeistettiin valitsemaan Moodlessa ryhmä päivän työskentelyä varten. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana suunnitelmien muutoksessa ja valmiina osallistumaan verkko-opetukseen aamun koittaessa.

Kuva 1 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 1. Moodleen kuvatut ohjeet päivän kulusta ja ohjelmasta.

Aluksi pidettiin yhteinen alkuinfo, jossa kerrottiin päivän ohjelma, tavoitteet ja käytännön järjestelyt. Tämän jälkeen opiskelijat ohjattiin omiin ryhmiin (Kuva 2.).

Päädyimme ratkaisuun, että opettajat (3 hlö) siirtyvät aiheineen ryhmien luokse ja ryhmät pysyvät koko ajan samassa Teamsissa. Tämä osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi, sillä muutosten määrä pieneni huomattavasti ja tilanne pysyi hyvin hallinnassa. Padleteihin oli laadittu valmiiksi apukysymyksiä keskustelulle opintojakson tavoitteiden ohjaamana niin, että kaikki osaamistavoitteet tuli käsiteltyä.

Opiskelijat työstivät aiheita eettisyydestä ja kohtaamisesta, sairauksista ja lääkehoidosta sekä toimintakyvystä ja hyvinvointiteknologiasta opettajan johdolla. Opettaja toimi keskustelun ohjaajana ja huolehti, että keskustelu pysyi aiheessa.

Oman haasteensa päivään toi kahdella kielellä toimiminen, koska toteutuksessa yhdistettiin kv- ja suomenkielinen hoitotyönryhmä.

Kuva 2 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 2. Moodleen luodut linkit ja Teams -ryhmätyötilat

Toteutus oli onnistunut ja opiskelijoiden palautteet rohkaisevat toteuttamaan Learning cafen uudelleen Moodlea, Teamsia ja Padletia hyödyntäen. Tässä onkin hyvä pohja tuleviin opintokokonaisuuksiin.

”Oli hyvä ja opettavainen päivä, hyvää tiimityötä ja kommunikointia, jaetut ideat ja tehokas tapa oppia.”

”Kaikki sujui hyvin ja ohjeet olivat selkeät ja hyvät.”

”Vaikka pääkieli oli suomi, ohjausta tuli tarpeeksi englanniksi.”

”Verkkotyöskentelyssä on mukavaa se, että saa olla kotona peiton alla opiskelemassa.”

Seuraavassa toteutuksessa kiinnitämme vielä huomiota ennakko-infoon eli kuvaamme hieman tarkemmin päivän aikana käsiteltäviä aiheita ja pyydämme opiskelijoita valmistautumaan keskusteluihin. Lisäksi on tärkeä, että kaikki toteutukseen osallistuvat opettajat ovat mukana suunnittelussa ja ympäristön luomisessa.

Yhdellä opettajalla ei ollut mahdollisuutta olla mukana koko aikaa toteutuksen suunnittelussa ja ympäristön luomisessa. Hän koki haastavana päästä kärryille, mitä tehdään missäkin ja miten (Kuva 3.). Lisäksi osa käytetyistä sovelluksista oli uusia ja niiden käyttöönotto vaati oman aikansa.

Kuva 3 Arolaakso Tohmola Meinilä.jpg
Kuva 3. Opettajien keskinäistä kommentointia edellisen päivän valmisteluista. Hauskaa oli!

Verkossa tapahtunut Learning cafe osoitti siis huolellisen ennakkosuunnittelun merkityksen ja opettajien työnjaon tärkeyden toteutuksessa. Onnistumisen edellytyksenä oli myös opiskelijoiden oikeanlainen orientoituminen ja asenne verkkotyöskentelyyn.

Opettajina pohdimme myös, minkä verran ja missä vaiheissa opettaja on läsnä ryhmätyöskentelyssä ja minkä verran opettaja ohjaa sitä. Vaikka startti oli nopea, oli se myös monella tapaa innostava ja rohkaiseva.



Ennakointi ja tiedolla johtaminen osaksi liiketalouden osaamiskärkiä

24.3.2020



Vähäkuopus ja Kemi.jpg
Lehtori, KTM Mari Vähäkuopus ja projektipäällikkö, tradenomi (AMK) Jenni Kemi työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Ennakointikokeiluista etumatkaa

Vuonna 2019 toteutetun Etumatka – tiedolla tulosta -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja luoda innovatiivisia keinoja hankkia ennakointitietoa voimakkaassa muutoksessa olevasta lappilaisesta toimintaympäristöstä ja markkinoista (Kemi, Vähäkuopus, Harju-Myllyaho & Valtanen 2019; Lapin luotsi 2019a).

Tämä tehtiin konkreettisten kokeilujen avulla yhdistämällä laadullisia ennakointimenetelmiä, määrällistä dataa ja analytiikkaa.

Ennakointikokeiluissa tuotettiin tulevaisuustietoa käyttäjälähtöisesti, mikä tarjosi yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuden testata työkaluja ja menetelmiä maksutta. Kokeilujen kautta tarjoutui mahdollisuus löytää yrityksen toimintaan sopivia ennakoinnin työvälineitä toimintaympäristön, kilpailijoiden, asiakkaiden ja oman toiminnan tarkasteluun. Ennakointikokeilut toteutettiin yhteistyössä Lapin alueen yritysten kanssa kotihoidon, rekrytoinnin ja sitouttamisen sekä kesämatkailun teemoissa. (Kemi ym. 2019.)

Näkökulmia maailmalta

Organisaation toimintaan liittyvän tiedon hyödyntäminen niin operatiivisessa toiminnassa kuin strategisessa päätöksenteossa edellyttää tiedon keräämisen ja analysoinnin prosessien uudistamista. Ennakointikokeilut osoittivat systemaattisen (ennakointi)tiedon hyödyntämisen olevan vielä hyvin vähäistä. (Kemi ym. 2019.)

Valmiuksia tiedon tulkitsemiseen ja johtopäätösten tekemiseen tulisi vahvistaa.

Vierailimme syyskuussa University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa. Vierailun tavoitteena oli laajentaa olemassa olevaa yhteistyötä kansainvälisen kumppanimme kanssa liiketalouden koulutukseemme.

Steyrin kampuksen liiketalouden Process Management ja Business Intelligence -koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Kyseisen koulutuksen lähtökohta on, että monikansallisten yritysten ohella myös pienten, paikallisten yritysten on kyettävä yhä vahvemmin pysymään mukana sekä globaalissa kilpailussa. Yritysten tulisi myös ennakoida asiakkaiden tarpeita ketterästi, innovatiivisesti ja vakuuttavasti. (Halmerbauer 2019; University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)

Koulutuksessa yhdistyvät prosessien kehittäminen ja tiedolla johtaminen. Opintokokonaisuudet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä monialaisen yhteistyöverkoston kanssa. Mukana on toimijoita ja toimeksiantajia niin erikoissairaanhoidosta kuin autoteollisuudesta, joiden tiedontarpeisiin ja tietoa hyödyntäen opiskelijat työstävät toimeksiantoja.

Koulutuksen tavoitteena on valmistaa nimenomaan tiedolla johtamisen asiantuntijoita, jotka työssään hyödyntävät yrityksen liiketoimintaan liittyvää ulkoista ja sisäistä tietoa systemaattisesti ja toimivat linkkinä strategisen johdon, analyytikoiden sekä ohjelmistotoimittajien välillä. (University of Applied Sciences Upper Austria 2019.)


Lapin AMK kumppanina aluekehittämisessä

Laadukas ja elinkeinoja hyödyttävä koulutus on merkittävä tekijä Lapin menestymisessä (Lapin luotsi 2019b).

Etumatka-hankkeessa toteutetut kokeilut osoittivat lappilaisten yritysten olevan kiinnostuneita ennakoinnin ja avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (Kemi ym. 2019). Myös Lapin matkailustrategia nostaa tiedolla johtamisen yhdeksi kehittämisen kohteeksi tavoitteeksi asetetun viisaan kasvun toteutumiseksi (Lapin liitto 2019).

Liiketalouden koulutusta ja TKI-toimintaa ohjaavien osaamiskärkien hiomisessa nämä alueelliset kehittämistarpeet on syytä huomioida Lapin ammattikorkeakoulun toimiessa aluekehittäjänä. Olisi hyvä pohtia, voisimmeko ottaa ennakoinnin ja tiedon hyödyntämisen kokonaisvaltaisemmin mukaan opintosisältöihin osana liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä. Näin ollen vahvistaisimme alueellisesti kaivattuja tiedon tulkitsemisen, johtopäätösten tekemisen ja tiedolla johtamisen valmiuksia (Kemi ym. 2019).

Kansainvälisten kumppanuuksien tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen on merkittävää ottaa yhä vahvemmin huomioon. Käynnissä olevat neuvottelut kumppanuussopimuksen laajentamisesta University of Applied Sciences Upperin kanssa ovat liiketalouden koulutuksen osalta tässä askel eteenpäin.

Etumatka – tiedolla tulosta -hanke toteutettiin ajalla 1.8.2018-30.4.2019 Lapin liiton Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)-osarahoittamana. Lue hankkeen tuloksista julkaisusta Ennakoimalla etumatkaa - ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin.

Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian Steyrin kampuksella Itävallassa
Kuva 1. Vierailulla University of Applied Sciences Upper Austrian, Steyrin kampuksella Itävallassa

 

Lähteet

Halmerbauer, G. 2019. University of Applied Sciences Upper Austria. Process Management and Business Intelligence. Kansainvälinen henkilöstövaihto 17.9.2019.

Lapin liitto 2019. Lapin matkailustrategia 2020-2023. Luonnos lausuntokierrokselle 23.9.2019. Viitattu 29.11.2019 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=16886&name=DLFE-35026.pdf.

Lapin luotsi 2019a. Lapin kehitysnäkymät. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-kehitysnakymat.

Lapin luotsi 2019b. Lapin SWOT. Viitattu 21.11.2019 http://luotsi.lappi.fi/lapin-swot.

Kemi, J., Vähäkuopus, M., Harju-Myllyaho, A. & Valtanen, T. 2019. Ennakoimalla etumatkaa - Ketterät mallit toimintaympäristön ennakointiin. Lapin AMKin julkaisuja. Sarja D. Muut julkaisut 8/2019.

University of Applied Sciences Upper Austria 2019. Bachelor’s degree programme. Process Management ja Business Intelligence. Viitattu 21.11.2019 https://www.fh-ooe.at/en/steyr-campus/studiengaenge/bachelor/process-management-and-business-process-intelligence/.



Visiting Professors -toimijat YAMK-koulutusta kehittämässä

17.3.2020



Merja Soili Maarit Outi YAMK.jpg
FT Merja Koikkalainen, FT Soili Mäkimurto-Koivumaa, FT Maarit Tihinen ja TtT Outi Törmänen toimivat yliopettajina Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-osaamisryhmässä.

Taustaa

Ammattikorkeakoulujen keskeisenä tehtävänä on vastata toimintaympäristöissä ilmeneviin sekä näköpiirissä oleviin osaamistarpeisiin. Vastuullamme on siis työelämästä nousevien tarpeiden tyydyttäminen oman toimintamme avulla.

Käytännössä tätä tavoitetta kuvataan käsitteillä ”työelämälähtöisyys” ja ”työelämäläheisyys”. Virallisia määritelmiä käsitteille ei ole, mutta ensin mainitulla tavoitellaan sitä, että koulutusten sisältöjen suunnittelussa huomioidaan työelämän muutokset ja sieltä nousevat vaatimukset.Työelämäläheisyys pitää sisällään sen, että teemme niin koulutuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin yhteistyötä yhteistyöverkostomme toimijoiden kanssa.

Vahvalle työelämäkytkennälle löytyy ylemmän ammattikorkeakoulutuksenkin (YAMK) kannalta perustetta myös lainsäädännöstä, sillä todetaanhan jo asetustekstissä, että valmistuvan YAMK-tutkinnon suorittaneen tulee omata ”laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä” (VNA 1129/2014 5.1 §) ja ”syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä” (VNA 1129/2014 5.2 §).

Lapin kehittäjäkoulu -hanke ja Visiting Professors

Työelämän odotuksiin vastaamista varten on Lapin AMKissa tehty YAMK-koulutusten osalta systemaattista kehitystyötä vuodesta 2014 lähtien eri tavoin. Osana tätä jatkumoa käynnistyi elokuussa 2018 EU-rahoitteinen Lapin kehittäjäkoulu -hanke, jonka tavoitteena on uudistaa koulutuksen rakennetta ja toteutusta vastaamaan 2020-luvun nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.

Työelämän nopeat muutokset haastavat yksilöitä uudistamaan osaamistaan jatkuvasti ja etsimään uusia urapolkuja. Jotta YAMK-koulutukset voivat vastata tähän haasteeseen, luodaan Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen aikana uusia toimintamalleja myös sidosryhmäyhteistyöhön. Tätä varten hankkeessa kehitetään Visiting Professors (VP) -toimintamallia.

 

Kenestä ja miten Visiting Professors -toimijaksi?

Lapin Kehittäjäkoulu -hankkeessa luodaan uutta opiskelijalähtöistä YAMK-tutkintokoulutusmallia, joka laajennetaan hankkeen jälkeen koskemaan koko Lapin AMK Master Schoolia. Samanaikaisesti kehitetään työelämälähtöistä ja -läheistä sidosryhmätoimintaa rakentamalla ja pilotoimalla VP-toimintaa.

Hankkeen aikana toimintamallia on kehittämässä kuusi suomalaista ja kaksi kansainvälistä eri alojen edustajaa. VP-toimijoiksi on kutsuttu olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön kautta työelämän monialaisia asiantuntijoita, jotka ovat kiinnostuneita sitoutumaan YAMK-koulutuksen kehittämiseen.

Kutsuttavalta ei ole edellytetty akateemista jatkotutkintoa. Sen sijaan on painotettu laaja-alaista ja monipuolista työelämäkokemusta. Ensi vaiheessa VP:t ovat päässeet vaikuttamaan sekä YAMK-tutkintokoulutusmallin kehittämiseen, ajantasaisten osaamistarpeiden määrittämiseen, että opintojaksojen sisältöihin.

Toiminnassa mukana ovat tradenomi (yamk), MBA Saija Hyry (Stora Enso Oyj), FM Hanna Lakkala (Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Rhea Solutions Oy), DI, KTM Johanna Niva (LapIT), DI Kari Poikela (Kemin Digipolis), TaM Simo Rontti (Kaleva Media ja Deveron Oy) ja FT Sanna Tyni (Lapin amk).

YAMK-koulutusta konkreettisesti kehittämässä

YAMK-koulutuksessa on ollut jo vuosia vakiintunut toimintatapa kehittää yhdessä, monialaisissa työryhmissä.

Yhteiskehittämisessä kaikkien ideat ja ajatukset ovat samanarvoisia ja työskentely ja ajatusten eteenpäin vieminen tapahtuu aktiivisen dialogin kautta. Yhteiskehittämisen ytimessä on, että kehittämistyötä tehdään tutun työporukan lisäksi työyhteisön ulkopuolisten jäsenten kanssa.

Lapin kehittäjäkoulu -hankkeessa VP:t ovat osallistuneet YAMK-tutkintokoulutusmallin suunnittelutyöhön työpajoissa, joissa on yhdessä keskustellen ja ideoiden tuotettu runkoa opintokokonaisuuksiin uusimpaan työelämätietoon perustuen.

VP:t ovat osallistuneet opintojaksojen toteutussuunnitteluun ja pitäneet asiantuntijaluentoja opintojaksoilla. Heidän verkostoistaan on löytynyt asiantuntijoita myös hankkeen ulkopuolella oleville opintojaksoille. VP:den kanssa on kerran kuukaudessa verkkovälitteisiä tiedonvaihtopalavereita, joiden tavoitteena on ylläpitää verkostoa ja jatkuvaa, säännöllistä vuorovaikutusta.

Mitä jatkossa?

Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista (Sitra 2019). Pitkän aikavälin tavoitteena on, että VP -toimijat kiinnittyvät luontevaksi osaksi Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusta ja sen kehittämistä.

Haluamme olla edelläkävijöinä luomassa uutta osaamisverkostoa, joka on vastavuoroista toimintaa. Näkemyksemme mukaan VP-toimijat täydentävät osaamistaan ja oppivat myös itse osallistuessaan, joten toiminta tukee monesta näkökulmasta yksilön jatkuvaa oppimista.

Vuoden 2020 loppuun mennessä ja Lapin kehittäjäkoulu -hankkeen päättyessä meillä on myös koostettu ja analysoitu pilotointivaiheessa osallistuneiden VP -toimijoiden käsityksiä toiminnasta ja hyvistä käytänteistä. Aiheeseen paneudutaan myös yhdessä Hyvinvointiosaamisen johtamisen -koulutuksen YAMK-opinnäytetyössä.

Lapin AMK Master School tulevaisuuskuvaamme sisältyy, että VP-toimijamme ovat ylpeitä tehtävästään ja roolistaan osana ylemmän korkeakoulutuksen kehittämistä Lapissa. Master School brändäyksen myötä vuorovaikutuksemme ja yhteistyömme kansainväliseen suuntaan maantieteellisten rajojen ulkopuolelle on nykyistä ketterämpää.

Master School logo sloganilla

Lähteitä

Sitra 2019. Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. Sitran selvityksiä 146.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.


Logo



Aarteenetsintää kiertotalouden merkeissä

10.3.2020



Hendriksson&Tyni.jpg
Insinööri YAMK Katri Hendriksson työskentelee projektipäällikkönä ja FT Sanna Tyni erityisasiantuntijana Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Tausta

Yritysrajapinnassa toteutettavan kiertotalous ja teolliset sivuvirrat opintokokonaisuuden kehittäminen –hanke on käynnistynyt 1.8.2017 ja hankkeen tavoitteena on kehittää Lapin ammattikorkeakoulun insinöörikoulutukseen kiertotaloussisältöjä.

Hankkeen käynnistyessä käytiin läpi Lapin AMKin olemassa oleva insinööriopintojen opintojaksotarjonta, joista poimittiin opintojaksoja, joihin kiertotalous luonnollisesti kytkeytyisi. Sisältöjen päivityksen yhteydessä päivitettiin myös insinöörikoulutusalojen opetussuunnitelmien kuvaukset siten, että bio- ja kiertotalous ovat osa suunnitelmia myös jatkossa.

Hanke on toteutettu Lapin AMKin ja Digipolis Oy:n yhteistyönä ja keskeisessä roolissa on ollut yritysrajapintaan kytkeytyvän kiertotalouskoulutuksen kehittäminen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Vipuvoimaa EU:lta sosiaalirahaston aluekehityshanke. Hankkeelle on myönnetty ESR-rahoitusta 184 280€, hankkeen kokonaisbudjetin ollessa 230 352€. Hankkeen viimeinen toteutusvuosi käynnistyi vuoden 2020 alussa ja se päättyy 31.12.2020.


Koulutusuudistuksesta viestiminen

Yksi hankkeen tavoitteista on ollut lisätä Lapin AMKin opiskelijoiden bio- ja kiertotaloustietoisuutta.

Opintojaksoihin sisällytetyn tiedon lisäksi hankkeesta on kirjoitettu artikkeleita, pidetty bio- ja kiertotalousteemaisia asiantuntijaluentoja, esitelty hanketta eri tilaisuuksien yhteydessä esittelypisteellä sekä suullisten esitysten muodossa.

Syksyllä 2019 käynnistyi hankkeen viimeinen pilotointivuosi ja hanketta haluttiin tuoda myös viestinnällisesti uudella tavalla esille opiskelijoille. Tavoitteeksi asetettiin järjestää jollakin tavalla opiskelijoita aktivoivia tapahtumia syksyn ja loppuvuoden aikana Lapin AMKin kampuksilla ja esitellä tapahtumien yhteydessä hankkeen tuloksia eli kuinka kiertotalous on kytkeytynyt osaksi insinööriopintoja.

Esittelytavaksi valittiin kampuksen aulaan sijoitettava esittelypiste, sekä aktivoivaksi ohjelmaksi leikkimielinen aarteenetsintä kampuksella.

 

Hanke-esitteestä aarteeksi

Etsittäväksi aarteeksi työstettiin A5-kokoinen hankeposteriin pohjautuva hanke-esite (Kuva 1, vas.). Etsittävä ”aarre” oli esitteestä muokattu versio, jonka etusivulle sijoitettiin viesti aarrejahdista ja yllätyspalkinnosta (Kuva 1, oik.). Esitteitä piilotettiin kampusalueelle 5-10 kappaletta ja löydettyä esitettä vastaan sai lunastaa yllätyslahjan hankkeen esittelypisteeltä.

Kuva  1 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 1. Vas. Tapahtumaa varten työstetyn hanke-esitteen kansilehti. Oik. Etsittävän esiteversion kansilehti.

Ensimmäinen aarteenetsintä järjestettiin lokakuussa 2019 Kemin Tietokadun kampuksella Kosmoksessa. Esittelypisteellä opiskelijoille kerrottiin hankkeen tavoitteista, sekä esiteltiin opintojaksoja, joihin kiertotalous on kytketty. Insinööriopiskelijoiden lisäksi esittelypisteellä vieraili myös Terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoita eli tietoa hankkeesta ja kiertotalouden koulutuksesta saatiin levitettyä myös toisen osaamisalueen opiskelijoille.

Kuvassa 2 vasemmalla puolella on kuva hankkeen esittelypisteestä ja oikealla puolella palkittuja aarteenlöytäjiä.

Kuva 2 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 2. Vas. Hankkeen esittelypiste. Oik. Aarrejahdissa palkittuja etsijöitä yllätyskassinsa kanssa.


Somella näkyvyyttä?

Hankkeen esittelypäivää mainostettiin etukäteen Lapin AMKin opiskelijoiden nettisivulla kuvan 3 vasemman reunan mukaisella ilmoituksella. Lisäksi tapahtumaa markkinointiin Lapin AMKin Instagram-sivun kautta ja LinkedIn:ssä kuvassa 3 näkyvin viestein.

 

Kuva 3 Tyni ja Hendriksson 2020.jpg
Kuva 3. Vasemmalta oikealle: hanke-esittelystä kertova tiedote Lapin AMKin opiskelijoiden sivustolla sekä sosiaalisessa mediassa julkaistuja viestejä tapahtumasta. Instagramissa julkaistut @LapinAMK merkityt kuvat tulevat esille myös Lapin AMKin pääsivustolle.

Seuraava aarteenetsintä järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampuksella joulukuussa 2019 Metsä- ja kiertotalousseminaarin yhteydessä, jonka toivottiin saavan kampuksen aulaan paikalle niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin myös yhteistyökumppaneita ja seminaariosallistujia. Luonnonvarakeskus Luken kanssa yhteistyössä järjestetyn seminaarin yhteydessä hanke-esittely ja aarteenetsintä saivat hieman enemmän huomiota kuin aiemmin järjestetty tapahtuma.

Hankkeen viimeinen aarteenetsintä ja esittelypiste järjestettiin Kemin kampuksella avointen ovien päivänä, Kosmos on uusi -tapahtuman yhteydessä (Kuva 4). Tapahtumapäivä sisälsi monipuolista ohjelmaa mm. seminaariesityksiä, kampuksen esittelykierroksia, hankkeita ja Lapin AMKin toimintaa esitteleviä pisteitä, arvontoja ja kiertotaloushenkisen pakopelin.

Kuva  4 Tyni ja Hendriksson.jpg
Kuva 4. Kiertokoulu -hankkeen esittelypiste Kosmos on uusi -tapahtumassa Kemin kampuksella.

 

Viestittiinkö onnistuneesti?

Syksyn aikana järjestetyt hanke-esittelyt aarteenetsintöjen kera olivat uudenlainen tapa toteuttaa hankeviestintää.

Jo suunnitteluvaiheessa tunnistettiin mahdolliset riskit uudenlaisen toteutustavan kokeiluun liittyen. Onnistunein tulos saavutettiin järjestämällä aarteenetsintä ja hanke-esittely isomman tapahtuman yhteydessä. Esittelypisteellä vieraili monipuolisesti kävijöitä ja hankkeesta sekä kiertotalouden kytkeytymisestä osaksi insinööriopintoja kerrottiin sekä AMKissa jo opiskeleville opiskelijoille, että lähialueen kouluista saapuneille ammattikorkeakouluopintoja harkitseville oppilaille.

Jatkossa vastaavantyyppistä hieman kevyempää hankeviestintää voisi olla hyvä järjestää juurikin avoimien ovien tai hieman nuorempien oppilaiden vierailujen yhteydessä.



Rakennuksen hengittävyys?

3.3.2020



Pirttinen_Valtteri.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Johdanto

Viime vuosina olemme kaikki kohdanneet eri medioissa huolestuttavia uutisia kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Syitä moisiin on lukemattomia; riskirakenteet (esim. valesokkeli), puutteellinen ilmanvaihto (joskus kokonaan suljettu), rakennusaikaiset virheet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa monta sivua.

Nyt vastaan on alkanut tulla mainoksia hengittävistä rakenteista, joiden luvataan ratkaisevan kosteus- ja sisäilmaongelmat. Ajatus siitä, että rakennuksen yksi rakenneosa ratkaisee kaikki sisäilmaongelmat, on absurdi. Tässä blogissa oikaistaan hieman markkinoiden luomaa käsitystä rakenteiden/rakennuksen ”hengityksestä”.

 

Hengittävä materiaali?

Yleensä puuperäisiä rakennusmateriaaleja markkinoidaan ominaisuudella ”hengittävä”. Rakennusfysiikkaan perehtyneet eivät mielellään puhu hengittävästä materiaalista, koska se luo helposti virheellisen mielikuvan materiaalin ominaisuuksista.

Hengittävyyden sijaan parempi ilmaisu on rakenteiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Rakennusaineista puhuttaessa tarkempi termi on hygroskooppisuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hygroskooppinen materiaali (esim. hirsiseinä) sitoo itseensä sisäilman kosteutta sen ollessa tavanomaista suurempi ja vastaavasti sisäilman ollessa kuivempaa, hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta sisäilmaan.

Kyseisestä toiminnasta on muodostunut mainosmiesten termi hengittävyys. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat vain 1-2 mm syvyyteen massiivipuuseinässä. Vastaavanlaisen kosteusvaihteluiden tasaukseen ei siis tarvita massiivipuuseinää vaan esimerkiksi paneloitu seinä riittää. (Schäfer. H. 2016., Siikanen. U. 2012.)

Pullotalo?

Toinen samaan teemaan liittyvä mielikuva ”Tiiviissä pullotalossa on huono sisäilma”, jota on syytä avata. Kyseinen väittämä on totta, mikäli tiiviisti rakennetussa rakennuksessa ei ole hallittua ilmanvaihtoa. Riittävän ilmanvaihdon puutteen vuoksi sisäilman kosteusrasitus kasvaa ja sisäilman laatu täten heikkenee.

Kyseistä ongelmaa ei kuitenkaan tule tiiviissä rakennuksessa, mikäli ilmanvaihtokonetta käytetään oikealla, suunnitellulla tavalla. Hallittu oikein säädetty ilmanvaihto tiiviissä rakennuksessa on energiatehokkain, turvallisin ja terveellisin ratkaisu.

Rakennusten tiiveydestä ja ”pullotaloista” puhuttaessa on hyvä muistaa, että epätiiviissä talossa rakenteiden läpi tuleva ilma ei ole välttämättä kovin puhdasta.

Esimerkiksi epätiiviissä talossa seinärakenteiden raoista tuleva ilma voi pitää sisällään rakennuksen eristemateriaalien kuituja ja muita epäpuhtauksia (Sisäilmayhdistys ry 2019.). Eli mielikuva siitä, että muovista toteutettu höyrynsulku on mörkö, joka pilaa rakennuksen ei pidä paikkaansa.

 

Yhteenveto

Summa summarum rakennus on edelleenkin usean eri tekijän yhdistelmä, joiden tulee toimia keskenään, jotta varmistetaan rakennuksen oikea oppinen rakennusfysikaalinen toiminta.

Yksittäinen materiaali tai kone ei itsessään riitä terveellisen asumisen varmistamiseen.

 

Lähteet

Schäfer. H. 2016. ”Hengittävyys” on epäselvää markkinapuhetta – rakennusfysiikan professori ei käyttäisi sanaa lainkaan. Maaseuden tulevaisuus verkkolehti. Viitattu 26.11.2019 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/hengitt%C3%A4vyys-on-ep%C3%A4selv%C3%A4%C3%A4-markkinapuhetta-rakennusfysiikan-professori-ei-k%C3%A4ytt%C3%A4isi-sanaa-lainkaan-1.170803

Siikanen. U. 2012. Rakennusten lämpö- ja kosteusfysikaalisia näkökohtia. Rakennustieto. Viitattu 26.11.2019 https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK120401.pdf

Sisäilmayhdistys ry 2019. Ilmanvaihdon perusteet. Viitattu 26.11.2019 https://www.sisailmayhdistys.fi/Perustietoa-sisailmasta/Ilmanvaihdon-perusteet



Ihmiset tekevät liiketoiminnan digitalisoinnin päätökset

25.2.2020



Lindholm Tuomo mv neliö.jpg
MBA Tuomo Lindholm työskentelee lehtorina Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Digitalisaation vaikutusten hahmottaminen voi olla vaikeaa

Yritysten ja organisaatioiden digitalisointi on monimutkaista ja jatkuvaa toimintaa. Yksittäisten digitalisointitoimenpiteiden vaikutuksia on joskus hyvin vaikea rajata ja ennustaa tarkasti, koska ne ovat poikkeuksetta erilaisia.

Yritysten sekä niiden toimintaympäristön, menetelmien, tietojärjestelmien ja käytänteiden erilaisuuden lisäksi tämä johtuu myös siitä, että ihmiset reagoivat dataan ja digitaalisiin teknologioihin sekä niiden hyödyntämiseen liittyviin valintoihin ja päätöksiin hyvin erilaisilla tavoilla.

Digitalisoinnin valintoihin ja päätöksiin vaikuttaa esimerkiksi henkilön näkemys digitaalisten teknologioiden ja palveluiden tuomista mahdollisuuksista kehittää omaa toimintaa.

Näkemys rakentuu usein yhdistetyn henkilökohtaisen liiketoiminta- ja IT-osaamisen pohjalle. Myös aiemmat kokemukset vaikuttavat digitalisointia koskevaan päätöksentekoon. Vaikutukset kertaantuvat päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden määrän myötä.

Digitalisointia suunnittelevan työryhmän diversiteettiä on hyvä tukea, sillä erilaiset näkemykset laajentavat yritysten digitalisoinnissa tarvittavaa jaettua osaamista. Mikäli jonkin osa-alueen osaaminen puuttuu, on epätodennäköistä, että sen tavoitteet ja luonteenpiirteet kyetään ottamaan huomioon valinnoissa ja päätöksenteossa.

Keskeisen liiketoiminta ja/tai IT-osaamisen puuttumisen seuraukset voivat pahimmillaan olla katastrofaaliset digitalisoinnin onnistumiselle ja yrityksen kilpailukyvylle.

 

Liiketoimintamallin muutokset ovat digitalisaation ydin

Kun yrityksen digitalisointityöhön osallistuvien määrää kasvatetaan, on tärkeä varmistaa, että kaikki ovat yhtä mieltä liiketoimintamallista ja sen ansaintalogiikan perusteista.

Tämä vaatii erityishuomiota, koska toisistaan poikkeavat näkemykset voivat hidastaa tai jopa estää tarvittavien valintojen ja päätösten tekemisen sekä niiden vaikuttavan jalkauttamisen organisaatioon.

Yhteisen liiketoimintanäkemyksen muodostamisen tueksi on olemassa useita erilaisia työkaluja. Yksi tällä hetkellä yleisimmin käytössä olevista on Alex Osterwaldin ja Yves Pigneurin kehittelemä strategisen johtamisen työkalu Business Model Canvas (BMC).

Alla kuvattu BMC on alun perin kehitetty olemassa olevien liiketoimintamallien kartoittamiseen ja visualisointiin sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vuoden 2010 jälkeen siitä on jatkojalostettu uusia versioita tukemaan erilaisia liiketoimintatyyppejä ja markkinoita.


Lindholm Tuomo kuva 1.jpg
Kuva 1 Business Model Canvas (Osterwalder & Pigneur, 2013)
BMC ohjaa tutkimaan liiketoimintamallia järjestelmällisesti yhdeksän eri osa-alueen kautta. Yrityksen ja asiakkaan väliseen maastoon sijoittuvat asiakassegmentti, arvoehdotus, kanavat, asiakassuhteet ja tulovirrat. Näiden avulla selvitetään esimerkiksi, kenen ongelmaa yritys ratkaisee, millä tavoin ongelma ratkaistaan, miten ratkaisua viestitään, jaellaan ja mistä sen voi ostaa sekä millaisia asiakassuhteita muodostuu toiminnassa ja millaisia tulovirtoja ratkaisun ympärille syntyy.

Yrityksen sisäistä toimintaa lähestytään keskeisten aktiviteettien, resurssien ja kumppaneiden sekä kustannusrakenteen kautta. Nämä kertovat, mitä yrityksen tarjoaman ratkaisun tuottamisessa ja toimittamisessa tehdään, millaisilla resursseilla tämä tekeminen mahdollistetaan, millaisten kumppanuuksien avulla mahdollistetaan keskittyminen omaan tekemiseen ja mistä ratkaisun kustannusrakenne muodostuu.

 

Tietojenkäsittelijä oppii analysoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan digitalisointia

Lapin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksessa on vuodesta 2016 lähtien käytetty BMC:tä erilaisten liiketoimintamallin kartoittamisen lisäksi digitalisaation vaikutusten tunnistamisessa ja liiketoiminnan digitalisoinnin suunnittelussa. Prosessi on nelivaiheinen.

Aluksi kuvataan liiketoimintamallin nykytila, sen jälkeen kuvataan miten digitalisaatio vaikuttaa kuhunkin osa-alueeseen. Lopuksi BMC:hen kuvataan digitalisoinnin tavoitetila ja siitä juonnetaan tarkemmat digitalisointitavoitteet sekä niihin vievät toimenpiteet.

Prosessin ja sitä tukevien erilaisten työkalujen hallinta mahdollistaa minkä tahansa liiketoimintamallin analysoinnin ja digitalisoinnin suunnittelun.

Prosessin läpivienti antaa oppijalle kattavan kuvan siitä millaisia erilaisia tehtäviä yritysten ja organisaatioiden digitalisointiin liittyy ja miten yhteen osa-alueeseen kohdistuvat digitalisointitoimenpiteet vaikuttavat toisiin osa-alueisiin esimerkiksi uusien tavoitteiden, mittareiden, tietovirtojen ja yhteisten tietojärjestelmien myötä.

Oppijoilta saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että tähän mennessä saadut oppimiskokemukset ovat hyviä. BMC:n on todettu auttavan digitalisaation hahmottamisessa ja konkretisoinnissa tutkittavan yrityksen kontekstiin. Tämän lisäksi on huomattu, että syventynyt ymmärrys digitalisaation liittyvästä tekemisestä auttaa tunnistamaan itselle mielenkiintoisia tehtäviä ja tarkentamaan omia oppimistavoitteita tulevaisuuden työtehtäviä varten.

 

Digiassari tarjoaa apukädet digitalisaation haasteisiin

Tässä kuvattua toimintamallia hyödynnetään kevennetyssä muodossa myös parhaillaan käynnissä olevassa 25 opintopisteen laajuisessa Digiassari-valmennuksessa, jossa päivitetään korkeasti koulutettujen työnhakijoiden osaamista vastaamaan digitalisoituvan toimintaympäristön tarpeita.

Digiassari-valmennuksen painopisteenä on digimarkkinointi ja se on käynnistynyt 10.2.2020. Lue lisää valmennuksesta www.lapinamk.fi/digiassari

 

Lähteet:

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2013). Business Model Generation A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. Wiley.



Lukioyhteistyöllä matalampi kynnys korkeakouluopintoihin

18.2.2020



Niina Riihiniemi RAITO.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMK:ssa Oppimis- ja ohjauspalveluissa tiiminvetäjänä ja Lukiosta korkeakouluun -hankkeen projektipäällikkönä.

Lukioyhteistyötä koskevan hankkeen valmistelu alkoi vuonna 2017 Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion lukioiden aloitteesta ja ideoista. Hankkeen valmistelua ohjasivat Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 sekä valmisteilla oleva lukiolaki.

Lapin AMKin ja Lapin yliopiston hankevalmistelun myötä syntyi Lukiosta korkeakouluun eli LUKKO–hanke, joka sai rahoituksen Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta vuosille 2018-2019.

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena oli edistää lukiolaisten mahdollisuuksia opiskella korkeakouluopintoja lukioaikana, joustavoittaa siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun sekä järjestää uraohjausta.

Lisäksi tavoitteena oli tarjota lukioiden henkilöstölle ohjausosaamista tukevaa koulutusta ja luoda yhteistyömalli lukioiden ja Lapin korkeakoulujen yhteistyölle.

Uraohjausta omalle opintopolulle

Hankkeessa järjestettiin neljä uraohjauspäivää pilottilukioissa (Muonio, Kolari, Pello ja Ylitornio). Uraohjauspäivissä esiteltiin Lapin AMKin ja Lapin yliopiston koulutuksia, lukiolaisille suunnattuja opintoja ja opiskelumahdollisuuksia, kuultiin alumnitarinoita, työskenneltiin työpajoissa ja tarjottiin yksilöohjausta.

Yhdessä uraohjauspäivän työpajassa pelattiin hankkeessa kehitettyä urapeliä, jossa lukiolaiset loivat oman koulutuspolun Lapin AMKissa tai Lapin yliopistossa. Suosionsa vuoksi peli päätettiin painaa ja jakaa jokaiseen Lapin lukioon uraohjauksessa hyödynnettäväksi.

Kuva 1 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuva 1.

Pilottilukiot pääsivät myös hankkeen kustantamana kaksi kertaa tutustumaan Lapin korkeakouluihin. Uraohjauspäivät sisälsivät kampuksiin ja oppimisympäristöihin tutustumista, korkeakouluopintoihin osallistumista sekä opiskelijatarinoita. Lukiolaisten mielestä uraohjauspäivissä sai syvempää tietoa itseä kiinnostavasta koulutuksesta ja pääsi tutustumaan todelliseen opiskeluympäristöön.

Lukiolaisten uraohjauksen tueksi tuotettiin myös digimateriaalia. Lukioissa järjestetyissä uraohjauspäivissä alumnitarinat herättivät erityistä kiinnostusta. Tämä vuoksi hankkeessa keskityttiin tuottamaan alumnitarinavideoita Lapin ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneista.

Lisäksi tuotettiin avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston opiskelumahdollisuuksista esittelyvideot sekä opiskelijatarinoita opintoja suorittaneista lukiolaisista. Kaikki edellä mainitut materiaalit löytyvät avointen korkeakoulujen www-sivuilta www.lapinamk.fi/avoinamk -> opintoja lukiolaisille ja www.ulapland.fi/avoin -> tutustu avoimeen yliopistoon.

Lapin lukioiden ohjaushenkilöstölle järjestettiin maksuttomia webinaareja teemoista Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjauksessa, Tarinallistaminen ohjauksessa, Neuropsykiatriset menetelmät oppimisen tukemisessa, Työkaluja tulevaisuusohjaukseen. Lisäksi lukioiden henkilöstölle tarjottiin heiltä saadun palautteen perusteella hanketta, korkeakoulujen valintauudistusta ja joustavia väyliä käsitteleviä webinaareja.

Oppijan tupa

Hankkeessa toteutettiin myös virtuaalinen kohtaamispaikka Oppijan tupa, jolla edistetään ja tuetaan lukiolaisten uraohjausta asuinpaikasta riippumatta.

Oppijan tupa on kohtauspaikka, joka mahdollistaa kaikille Lapin lukiolaisille sekä opinto-ohjaajille osallistumisen korkeakoulujen järjestämiin tapahtumiin, webinaareihin, työpajoihin jne. Oppijan tupaa pilotoitiin hankkeessa järjestämällä lukiolaisille ja heidän huoltajilleen webinaari.

Lisäksi Oppijan tuvassa toteutettiin kaikille Lapin lukiolaisille suunnattu työpaja. Ajatuksena on, että jatkossa Oppijan tuvassa järjestetään koulutusten esittelyjä, infoja lukiolaisille suunnatuista korkeakouluopinnoista ja väyläopinnoista, työpajoja, opo-tapaamisia korkeakouluihin hakeutumiseen liittyen sekä huoltajille tarkoitettuja tilaisuuksia.

Kuva 2 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuva 2.

Avoimia korkeakouluopintoja ja kurkistuksia korkeakouluopintoihin

Hankkeessa tarjottiin avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja lukuvuoden 2018-2019 opintotarjonnassa 42 opintojaksoa pilottilukioiden opiskelijoille. Kaikki opinnot olivat verkko-opintoja ja maksuttomia opiskelijoille. Lapin ammattikorkeakoulun tarjonnasta lukiolaisia kiinnostivat kieliopinnot ja hyvinvointiin liittyviä opinnot. Lapin yliopiston tarjonnasta puolestaan eniten kiinnostivat kasvatustieteen opinnot.

Lukuvuoden 2019-2020 opintotarjonta avattiin maksuttomana kaikille Lapin lukioiden opiskelijoille. Opintotarjonnassa on yhteensä 44 opintojaksoa sekä lisäksi ammattikorkeakoulun lukioväyläopinnot.

Lukioväyläopinnot sisältävät hankkeessa tuotetun Perehtyminen korkeakouluopintoihin -opintojakson (5 opintopistettä) sekä koulutuskohtaisia opintoja 10 opintopistettä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kurkkauksia korkeakouluopintoihin. Kurkkausten kautta lukiolaiset voivat tutustua korkeakouluopiskeluun ja koulutuksiin osallistumalla eri koulutusten verkko-opetukseen.

Sekä kurkkaukset että opintotarjonta on saanut positiivista palautetta, koska ne mahdollistavat koulutuksiin tutustumisen ja opetukseen osallistumisen asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi opintotarjonta laajentaa lukioiden olemassa olevaa tarjontaa. Lapin AMKin opintotarjonta ja kurkkaukset löytyvät osoitteesta www.lapinamk.fi/avoinamk -> opintoja lukiolaisille.

Väylä lukiosta Lapin ammattikorkeakouluun

Hankkeen yksi tavoite oli joustavoittaa lukiosta korkeakouluun siirtymistä. Hankkeessa luotiin väylä lukiosta Lapin ammattikorkeakouluun. Lukioväyläopinnot (15op) suorittamalla Lapin lukioissa opiskelevat voivat hakeutua Lapin AMKin tutkinto-opiskelijoiksi avoimen väylä -haun kautta. Lukioväyläopintojen kautta voi hakeutua kaikkiin Lapin AMKin suomenkielisiin AMK-koulutuksiin (ks. alla oleva kuvio).

Kuvio 1 Riihiniemi helmi 2020.jpg

Kuvio 1.

Lukioväyläopinnot ovat tarjolla ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2019-2020. Opinnot voi suorittaa lukioaikana tai lukiosta valmistumista seuraavana vuonna. Lukioväyläopintojen perusteella voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ensimmäisen kerran keväällä 2020.

Lukioväyläopinnot ovat herättäneet kiinnostusta ja opintoihin ilmoittautui 15 opiskelijaa syksyllä 2019. Lähivuosina selviää, kuinka paljon väylää hyödynnetään Lapin AMKiin hakeutumisessa.

Hanke päättyy mutta yhteistyö jatkuu

Hankkeeseen osallistui noin 230 lukiolaista ja yli 50 henkilökunnan edustajaa Lapin lukioista (EURA 2014).

Hankkeen toiminnan kautta löytyi hyviä käytäntöjä lukioyhteistyön toteuttamiseen sekä palautetta ja kokemuksia yhteistyön kehittämiseen. Toiminnan ja pilotointien pohjalta on luotu viimeistelyssä oleva yhteistyömalli.

Yhteistyö Lapin lukioiden ja korkeakoulujen välillä jatkuu yhteistyömallin mukaisesti hankkeen päätyttyä.

Hankkeessa on luotu systemaattisen yhteistyön perusta ja hankkeella on edistetty tavoitteiden mukaisesti Lapin lukiolaisten koulutuksellista ja ohjauksellista tasa-arvoa sekä mahdollisuutta siirtyä joustavasti lukiosta Lapin korkeakouluihin. Yhteistyöllä tuetaan Lapin lukioiden elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetyt toimenpiteet tukevat Lapin aluekehitystä ja tarjoavat lappilaisille nuorille hyviä vaihtoehtoja kouluttautumiseen ja työllistymiseen Lapissa. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille, tästä on hyvä jatkaa.


Aiheesta aiemmin Pohjoisen tekijät -blogissa
Riihiniemi, N. 2018. Lukiosta sujuvasti korkeakouluun.

Lisätietoja www.lapinamk.fi/lukko ja kirjoittajalta

Lähteet:

EURA 2014. EU:n rakennerahastojen hallintajärjestelmä.
Uusi lukio. Viitattu 12.12.2019 https://minedu.fi/uusilukio
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 12.12.2019 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030



Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 2

11.2.2020



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen toimii projektisuunnittelijana TEQUlla, joka on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti ja osa Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmää.

TEQU Get10 logokokoelma.jpg

 

Blogisarjan toisessa kirjoituksessa kerron GET10-hankkeen toisesta TEQU Talk -tapahtumasta tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta. Lisäksi pureudun tapahtuman teemaan ja avaan tapahtumassa käsiteltyjä asioita.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa kerroin enemmän GET10-hankkeesta ja tapahtumien tarkoituksesta, joten se kannattaa käydä lukemassa. Lisää kirjoituksia TEQU Talkeista tulossa vuoden 2020 aikana.

 

TEQU Talk – Hyvinvointi ja muuttuva työympäristö

Vuoden toinen tapahtuma järjestettiin Rovaniemellä 25.9.2019. Tapahtumatilana hyödynsimme TEQU toimistoamme, joka osoittautui hyväksi valinnaksi.

meriläinen kuva 2_1.jpg

Kuva 1. TEQU toimisto tapahtumatilana


Tapahtumassa tietotaitoa jakamassa ja ajatuksia herättämässä olivat Patrik Etelävuori sekä Satu Heikinheimo.
Patrik työskentelee Finnairilla digitaalisen muutoksen johtajana. Hän vastaa myös Finnairin globaalin innovaatioekosysteemin luomisesta eri kumppaneiden kanssa.

Satu on yksi kansallisen naisten ura- ja koulutusverkosto Howtomon perustajista sekä #WHYNOTISM aatteen luoja.

meriläinen kuva 2_2.jpg

Kuva 2. Satu Heikinheimo

meriläinen kuva 2_3.jpg

Kuva 3. Patrik Etelävuori


Merkityksellinen työ osana hyvinvointia

Satu Heikinheimo oli kertomassa merkityksellistä työstä ja sen vaikutuksista hyvinvointiin.

Merkityksellinen työ on ihmisten perustarve, jolloin töissä ihmisten tulisi saada toteuttaa itseään muun muassa kehittämällä kykyjään. Jatkuvan muutoksen kuormittaessa työntekijöitä työn merkityksellisyys vaikuttaa vääjäämättä hyvinvointiin.

Merkityksellisen työn määritelmiä on useita, mutta toistuvia teemoja ovat arvokkuus, hyvää tuottava päämäärä sekä itsensä toteuttaminen. Työ on siis arvokas osa elämää ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen sekä hyvän tekemiseen luo merkityksellisyyttä.

Yksi megatrendeistä on sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuminen. Ihmiset kaipaavat paikkoja, joissa on mahdollisuus oppimiseen, kehittymiseen, kokemusten jakamiseen sekä toisten ihmisten kohtaamiseen.

Merkityksellisellä työllä on positiivisia vaikutuksia. Työntekijäkokemus sekä työnantajamielikuva paranevat, jolloin on mahdollisuus saada parhaat osaajat töihin. Onnistumisen tunteet ja tunne olla osa jotain suurempaa ruokkivat työn tuottavuutta.

Positiivisena vaikutuksena voidaan nähdä myös innovatiivisuuden lisääntyminen sekä työhön sitoutumisen kasvaminen. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat myös parempaan asiakaskokemukseen sekä lisäävät yritysten kilpailukykyä.

 

Toimitilat tuottavuuden ja työntekijäkokemuksen lähteenä

Patrik oli puhumassa työntekijäkokemuksesta sekä uusista työtavoista. Hän kertoi myös toimitiloista tilaratkaisuineen ja niiden suunnittelusta.

Kuinka paljon se tulee maksamaan, jos et sijoita työntekijäkokemukseen? Toimitilojen ja uusien työtapojen suunnittelun lähtökohtana tulisi olla käyttäjäkeskeisyys.

Panostamalla käyttäjäkokemukseen, sekä osallistamalla henkilöstö tilasuunnitteluun tulokset ovat parempia. Ei pidä myöskään unohtaa uusien työskentelytapojen läpikäymistä henkilöstön kanssa.

Tehokkuus ja säästöt ovat lopputulos, eikä niiden tulisi olla toiminnan ajureita. Digitalisoitumisen ja teknologian avulla saadaan tuottavuutta ja tehokkuutta tekemiseen.

 

Digitaalinen tilaratkaisu

Patrik on työskennellyt myös asiakas- ja työntekijäkokemuksen sekä ketterien menetelmien parissa.

Työskennellessään Tiedolla työpaikkakonseptien ja innovaatioiden päällikkönä hän johti Tieto Keilalahti Campus -konttorin pääprojektia, josta hän kertoi hieman esityksessään.

Tiedon toteuttamassa henkilöstölähtöisessä projektissa muutettiin uuteen pääkonttoriin sekä omaksuttiin uudet työskentelytavat. Konttorissa ei ole henkilöstölle erikseen merkattuja työpisteitä, vaan tilat jakautuvat erilaisiin työskentelyalueisiin. (Leppänen 2017.)

Muutoksen tukena on Tiedon Intelligent Building -ratkaisu, jonka avulla kerätään tietoa tilojen käytöstä ja henkilöstön liikkeistä. Tiedot ovat reaaliaikaisia ja ne ovat saatavilla mobiilisovelluksen kautta sekä toimitiloissa olevilta näytöiltä.

Tiloissa työskentelee noin 1200 henkilöä, joista suurin osa on halunnut mukaan uuteen ratkaisuun kuljettamalla mukanaan tagia, jolla seuranta mahdollistetaan. Toimitilojen henkilöstön seuranta perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen. (Leppänen 2017.)

Digitaalisuus ja nykyajan teknologian hyödyntäminen on vahvasti osa Tiedon toimintaa toimitilat mukaan luettuna. Visualisoidun järjestelmän avulla neuvotteluhuoneiden varaukset, vapaiden työpisteiden löytäminen sekä muut biometriset tiedot ovat helposti saatavilla. (Leppänen 2017.)

Esityksessään Patrik kertoi, että yli 500 henkilön organisaatioissa käytetään 1400 työpäivää vuodessa vapaiden työpisteiden sekä neuvotteluhuoneiden etsimiseen. Yhteistyö ja tiedon jakaminen on mahdotonta, jos et löydä oikeita henkilöitä.

Oikeanlaiset tilaratkaisut sekä digitaalisuus ovat avaimia tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen nykypäivänä. Edellä mainitut asiat ovat myös osa positiivista työntekijäkokemusta. Yhteistyö sekä tiedonjakaminen organisaation sisällä myös paranee. Tätä nykyä Tieto tarjoaa ratkaisuaan Empathic Building nimellä.

Tiedon audiovisuaalisista ratkaisuista voit käydä lukemassa lisää studiotecin sivustolta.

 

Näkemyksiäni

Rovaniemellä järjestetty vuoden 2019 toinen TEQU Talk -tapahtuma haki paikkaansa. Viime hetkillä tapahtumatilaksi valikoitui TEQUn uudet tilat Lapin AMK:lla, johon keväällä siirryimme.

Uusi työympäristömme mukautuu hyvin tapahtumatilaksi, vaikkakin alussa suunnittelu ja järjestely vaativat panostusta. GET10-hankkeen tavoitteiden lisäksi tarkoituksena oli tuoda TEQUn toimintaa tutuksi uusille yrityksille sekä muille tapahtumaan osallistuneille.

Tapahtuma oli kaikkinensa onnistunut ja tapahtumatilastakin saimme positiivista palautetta. Parannettavaa tulevaisuuteen jäi ainakin esiintymislavan ratkaisussa, vaikka se toimikin kohtalaisesti ja pystyimme myös workshoppiin liittyvän paneelikeskustelun lavalla pitämään.

Tapahtumamarkkinointi tässäkin tapauksessa aloitettiin hiukan liian myöhään, vaikka osallistujia tapahtumassa oli kohtalaisesti. Tavoitteesta kuitenkin jäätiin ja yllätyksenä tuli useiden ennakkoilmoittautuneiden tapahtumasta pois jääminen. Viestintää ennakkoilmoittautuneille täytyy varmasti parantaa tulevaisuutta ajatellen.

Rovaniemellä Lapin AMK:lla järjestettävä tapahtuma herätti joka tapauksessa enemmän mielenkiintoa, kuin Levin tapahtuma. Homma etenee, kokeilut kannattaa ja tiedossa on varmasti entistä parempia TEQU Talk -tapahtumia tulevaisuudessa.

 

Lopuksi

Ilman osallistujia ei ole tapahtumia, joten kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille! Kiitos myös puhujille sekä tapahtumatilan järjestämisessä ja tapahtumapäivän valmisteluissa mukana olleille työtovereille!

 

Lähteet

Leppänen, E. 2017. Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä -klinikka. RAKLIn tulosraportti 2017. Viitattu 17.12.2019
https://docplayer.fi/51861955-Tyoymparistomuutosten-johtaminen-ja-viestinta-klinikka-tulosraportti.html#show_full_text

Puhujien esitykset tapahtumassa



Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 ... 22 23 24Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK