Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Lapin AMK teki uuden tutkintoennätyksen, mutta riittääkö sekään?

29.1.2019



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektijohtajana.

Ammattikorkeakoulun keskeisin tehtävä on tuottaa asiantuntevaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuonna 2018 Lapin AMKista valmistui työmarkkinoille yhteensä 1159 opiskelijaa.

Valmistuneiden määrä on suurin, mitä Lapin AMKista on koskaan yhtenä vuonna valmistunut. Viime vuonna valmistuneista 1016 suoritti perustutkinnon ja 143 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.


Kaavio 1 Tolppi tammi 2019.JPG
Kaavio: Valmistuneiden määrä 2014–2018.

Suureen valmistuneiden määrään on epäilemättä vaikuttanut Lapin työmarkkinoiden poikkeuksellisen hyvä tilanne, työttömyys on Lapissa alempana kuin miesmuistiin.

Hyvä työllisyystilanne näkyy selvästi myös vasta valmistuneiden työnhaussa. Viime vuonna valmistuneista tutkinnonhakuhetkellä 80 prosenttia ilmoitti olevansa töissä, mikä on Lapissa harvinaista herkkua.

Entistä paremmalta tilanne näyttää, kun katsotaan myös työllistymisaluetta: vuonna 2018 valmistuneista 78 prosenttia oli työllistynyt Pohjois-Suomeen (tässä Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa).

 

AMKin tutkintomäärien riittävyys Lapissa

Työvoimapulaa on Suomeen manattu monta vuotta, ja nyt se on totisinta totta. Vuonna 2018 tilastokeskuksen työantajahaastattelujen perusteella Suomeen jäi työvoimapulan vuoksi syntymättä tai täyttämättä runsaat 50 000 työpaikkaa.

Lapin osuus tästä määrästä oli noin 1000. Sekin on todeksi uskottava, että työttömyys ja työvoimapula voivat molemmat olla samaan aikaan totta.

Lapin ammattibarometrissä seurataan säännöllisesti 215 ammattinimikkeen työmarkkinatilannetta. Uusimman barometrin mukaan 181 ammattinimikkeen kohdalla työmarkkinatilanne on tasapainossa, 34 kohdalla on pulaa hakijoista ja vain yhden ammattinimikkeen kohdalla on ylitarjontaa.

Ensi vilkaisulla luvut eivät välttämättä hätkäytä, mutta tilanne synkistyy, kun katsotaan tarkemmin ammattinimikkeitä, joilla vallitsee hakijapula. Tähän ryhmään kuuluvat mm.

- sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijat,
- rakennusinsinöörit,
- opettajat,
- laskentatoimen asiantuntijat,
- myyntiedustajat,
- matkaoppaat ja
- ravintolahenkilökunta.

Ei hyvältä näytä maakunnassa, jossa pitäisi tehdä sosiaali- ja terveysalan täysremontti ja joka elää entistä enemmän matkailun varassa.

Neljä lääkettä tutkintosaannon parantamiseen

Kaiken kaikkiaan käsissä tuntuu olevan surullisen kuuluisa ”viheliäinen ongelma”. Positiivista tilanteessa on se, että työmarkkinat vetävät, negatiivista puolestaan se, että koulutuksesta työmarkkinoille siirtyvien määrä ei riitä tyydyttämään työmarkkinakysyntää.

Lisähaasteen tilanteeseen luo se, että Lapin asukasluku on laskenut jo pitkään. Varsinkin parin viime vuoden syntyvyysluvut ovat jääneet niin alhaiselle tasolle, että ikäluokkien 2017 ja 2018 hakeutuessa toisen asteen jälkeiseen koulutukseen muille koulutuksen järjestäjille ei riitä ketään, vaan meidän pitäisi nykyisillä koulutusvolyymeilla saada koko porukka ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Ei ehkä aivan realistinen tavoite, ja onneksi konkretisoituu vasta 2030-luvulla.

Jos ajatellaan asiaa puhtaasi AMKin näkökulmasta, seuraavat neljä asiaa voisivat olla harkitsemisen arvoisia. Muut ovat omissa käsissä, mutta kohtaan kaksi tarvitaan kevään vaalien jälkeen aloittavaa hallitusta apuun.

1. Aluksi keskeyttäneiden määrän vähentäminen: opintojen keskeytyminen on menetys paitsi opiskelijalle itselleen myös oppilaitokselle ja viime kädessä veronmaksajalle. Välineitä keskeytysvaarassa olevien tunnistamiseen meillä on jo käytössä, vielä pitäisi saada ote keskeyttämistä harkitsevaan opiskelijaan nykyistä tiiviimmäksi.

2. Välivuodet pois: OKM loi viisaudessaan ensikertalaishakijoille kiintiöjärjestelmän korkeakouluihin tavoitteenaan välivuosien karsiminen. Lopputulos on täsmälleen päinvastainen, ja kiintiöpaikkaansa suojellakseen kiusallisen suuri osa toisen asteen päättävistä pitää välivuoden.

3. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämistä helpotetaan: Lapin AMK on perinteisesti ollut edelläkävijä monimuotokoulutuksen antajana. Kehityksessä täytyy pysyä mukana, ja pitää olla valmiutta luoda entistä toimivampia ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelijaympäristöjä.

4. Opiskelijarekrytointi Lapin ulkopuolelta: suomalaisia voi olla hankala saada ainakaan suuressa mittakaavassa muuttamaan etelästä Lappiin, mutta kansainvälisesti Lappi on tunnettu ja se mahdollistaisi opiskelijarekrytoinnin ulkomailta nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Tämä olisi lukukausimaksujen myötä taloudellisestikin entistä houkuttelevampaa.



Avoin ammattikorkeakoulu jatkuvan oppimisen mahdollistajana

22.1.2019



Niina Riihiniemi RAITO.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMK:ssa avoimen ammattikorkeakoulun koordinaattorina.

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet yhdessä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030. Vision tavoitteena on muun muassa mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut korkeakouluissa, helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä sekä luoda uudet jatkuvan oppimisen rakenteet.

Yksilöiden tarve hankkia uutta osaamista läpi työuran ja elämän kasvaa. Tämä haastaa korkeakoulut kehittämään joustavia, moduulimaisia ja digitaalisuutta hyödyntäviä koulutusvaihtoehtoja, jotka palvelevat erilaisissa elämäntilanteissa olevia asuinpaikasta riippumatta.

Avoin ammattikorkeakoulu on yksi merkittävä väylä jatkuvan oppimisen mahdollistajana ja osaamisen kehittämisen edistäjänä.

Avoimessa AMKissa voivat opiskella kaikki iästä, koulutustaustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi korkeakouluopintoihin valmistautuminen, oman osaamisen kehittäminen sekä tutkintotavoitteiset polku- ja väyläopinnot. Tarjolla on sekä AMK- että YAMK-tutkintoon kuuluvia opintoja sekä päivä- että monimuoto-opintoina.

Avoin AMK tarjoaa myös matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun.

Polku- ja väyläopinnot lisääntyvät

Avoin ammattikorkeakoulu on tarjonnut jo vuosien ajan polkuopintoja. Polkuopintojen avulla voi kehittää osaamista ja hakeutua Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi. Lapin AMKissa polkuopinnot koostuvat lähinnä ensimmäisen vuoden opinnoista.

Avoimen AMKin opiskelija voi hakeutua erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja 60 opintopistettä tai ylempään AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja 10 tai 15 opintopistettä riippuen tutkinnon laajuudesta. Polkuopintoja voi opiskella kaikissa AMK- ja YAMK-tutkintoryhmissä.

Lapissa polkuopintoja tarjotaan myös yhteistyössä kansanopistojen kanssa. Vuonna 2015 aloitettiin yhdessä Rovala-Opiston kanssa Sosionomiopintojen linja. Linjalla voi opiskella Lapin AMKin sosionomiopintoja avoimen AMKin opintoina. Sosionomiopintojen kysynnän vuoksi vuoden 2019 alusta sosionomiopintoja tarjotaan myös Pohjantähti-Opiston kanssa monimuoto-opintoina.

Polkuopinnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja opintopisteiden ja tutkinto-opiskelijaksi hakeutuneiden määrät ovat kasvaneet tasaisesti.

Jatkuvan oppimisen tukeminen edellyttää kuitenkin lisää joustavia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia ratkaisuja. Työelämän ja yksilöiden tarpeet huomioiden syksyllä 2018 käynnistettiin Jalkapallovalmentajan polkuopinnot. Pilotissa aloitti kymmenen huippu-urheilijaa/ valmentajaa. Opiskelijat suorittavat 60 opintopistettä liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opintoja avoimen AMKin opintoina, jonka jälkeen hakeutuvat tutkinto-opiskelijaksi. Polkuopintojen avulla tarjotaan joustava mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja korkeakoulututkinnon hankkimiseen työn ohessa.

Avoimen AMKin tarjontaan polkuopintojen rinnalla tulivat vuonna 2017 väyläopinnot. Lapin AMKissa väyläopinnoilla tarkoitetaan AMK-koulutuksittain määriteltyjä ensimmäisen lukuvuoden opintoja 30 op.

Väyläopinnot edellyttävät soveltuvaa ammatillisen toisen asteen perustutkintoa tai sen opiskelua yhteistyöoppilaitoksessa. Väyläopintojen avulla opiskelija voi kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun. Opintoja voi hyödyntää tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisessa.

Väyläopintojen ideana on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen nopeutuu suoritettujen väyläopintojen ja ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella. Väyläopintoja ja opintoihin liittyvää ohjausta kehitetään meneillään olevassa Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) –hankkeessa. Väyläopintojen kysyntä on lisääntynyt markkinoinnin ja ohjauksen myötä, vaikka opiskelijamäärä on vielä pieni.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille kehitettyjen väyläopintojen lisäksi ollaan kehittämässä myös lukiolaisille opintotarjontaa ja joustavaa hakeutumisväylää ammattikorkeakouluun. Lukiosta korkeakouluun LUKKO -hankkeessa pilotoidaan parhaillaan yhdessä avoimen yliopiston kanssa lukiolaisille suunnattua avoimen korkeakoulun opintotarjontaa neljässä lukiossa. Syksyllä 2019 opintoja tarjotaan kaikille Lapin lukiolaisille. Tavoitteena on avata joustava väylä kevään 2020 erillishakuun.

Avoimen AMKin polku- ja väyläopinnot antavat yksilöille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen mutta ovat samalla AMKille merkittävä uusien tutkinto-opiskelijoiden rekrytointikanava. Avoimen kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeneiden ja valittujen määrä on kasvanut tasaisesti. Winha-rekisterin mukaan vuonna 2017 avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi valittiin 97 opiskelijaa ja vuonna 2018 valittuja oli 104.

Tarkempia tietoja avoimen AMKin viime vuoden opiskelijamäärästä, opintopistekertymästä ja tutkinto-opiskelijoiksi valituista löytyy vuositiedotteesta, joka julkaistaan virallisten tilastojen pohjalta maaliskuussa Lapin AMKin intranetissä.


Opintotarjonta monipuolistuu

Avoimessa AMKissa on ollut tarjolla vuosittain muutamia erillisopintojaksoja kuten Insinööriopintoihin valmentava matematiikka ja Restonomi- ja tradenomiopintoihin valmentava matematiikka. Lisäksi vuosina 2016 ja 2017 järjestettiin useampi maahanmuuttajille suunnattu Survival Finnish -opintojakso. Näiden yksittäisten opintojaksojen kysyntä on kuitenkin vähentynyt, joka näkyy myös vuoden 2018 avoimen opintopistekertymässä.

Jatkuva oppiminen haastaa kehittämään avoimen AMKin opintotarjontaan lisää työelämän ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Lapin AMKin opetussuunnitelmaan pohjautuvien kokonaisuuksien lisäksi tarvitaan osaamiset yhdistävää ja rajat ylittävää yhteistyötä Lapin yliopiston tiedekuntien ja avoimen yliopiston kanssa.

Systemaattista avoimen AMKin ja avoimen yliopiston yhteistyötä Lapissa on tehty pitkään ja yhteistyössä on toteutettu esimerkiksi Peliohjelmoinnin ja Aluekehityksen opintokokonaisuudet. Keväällä 2019 tarjotaan Palvelumuotoilu ja digitaaliset liiketoimintaratkaisut -opintokokonaisuus, joka on suunnattu alueen yrityksille.

Yhteistyöllä eteenpäin

Polku- ja väyläopintojen kehittäminen sekä työelämän osaamistarpeiden kartoittaminen edellyttää yhteistyötä alueen oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Työelämän ja asiakkaiden osaamistarpeita vastaavan tarjonnan kehittäminen puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa.

Osaamiskokonaisuuksien järjestämisessä voidaan hyödyntää yhteistyöoppilaitoksia kuten kansanopistoja ja kesäyliopistoja. Yhteistyöllä ja osaamisia yhdistämällä meillä on mahdollisuus kehittää avoimen AMKin jatkuvaa oppimista tukevia opiskelumahdollisuuksia, opintotarjontaa sekä asiakaslähtöisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

 

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 18.12.2018 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen reformin. Viitattu18.12.2018 https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-tarvitsee-jatkuvan-oppimisen-reformin
Lisätietoa hankkeista
Erilaisia polkuja pitkin ammattiin(EPPA): www.lapinamk.fi/eppa
Lukiosta korkeakouluun LUKKO: www.lapinamk.fi/lukko




Osa-aikaisen opettajan ensikokemus etäopetuksesta

15.1.2019



Olli Kuisma.jpg
Insinööri (AMK) Olli Kuisma toimii projekti-insinöörinä ja osa-aikaisena tuntiopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoulussa voi suorittaa insinöörin tutkinnon monimuoto-opetuksessa, jolloin opetus järjestetään iltaisin joko paikan päällä tai etänä tietokoneen avulla.

Opetusohjelmana käytetään muun muassa Adobe Connection -nimistä ohjelmaa. Ohjelmassa opiskelijat näkyvät nimensä perusteella läsnäolevina, ja he voivat joko puhua opettajalle mikrofonin kautta tai sitten kirjoittaa opettajalle chatissa.

Ohjelma tunnistaa, kun kommenttia aletaan kirjoittaan. Näin ollen tuleva kysymys ei jää pimentoon kommenttikenttään. Mielestäni tämä ominaisuus oli loistava apu opetuksessa.

Aloitin työteon Lapin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2016 projekti-insinöörin tehtävissä. Pääasiallisesti teen töitä energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvissä hankkeissa.

Koko ajan itselläni on ollut tunne, että opettaminen Lapin ammattikorkeakoulussa olisi itselleni unelma-ammatti. Ammattikorkeakoulussa on halu osallistaa TKI-väkeä opetukseen, millä pyritään TKI:n ja opetuksen integraation vahvistamiseen. Opiskelijoita otetaan mukaan hanketöihin ja opettajia informoidaan hanketoiminnasta.

Sain kokeilla opettamista Lapin ammattikorkeakoulussa. Järjestimme kurssin rakennustekniikan opiskelijoille, jotka eivät olleet suorittaneet tai läpäisseet mekaniikan ja lujuusopin kurssia. Ideana oli, että kurssini toimisi eräänlaisena tukikurssina, jolloin kaikki aiheita koskevat asiat käsiteltäisiin mahdollisimman perusteellisesti, jotta puuttuvat suoritukset saataisiin hyväksytysti läpi.

Kipinä opetukseen lähti opettajien sekä opiskelijoiden kanssa, jotka olivat aikaisemmin käyneet mekaniikan ja lujuusopin kurssit saamatta niistä arvosanaa. Kun näitä henkilöitä oli useampia, ja samaan aikaan oma kiinnostukseni aiheeseen kasvoi kasvamistaan, ehdotin asiaa opettajille, jotka pienen puntaroinnin jälkeen antoivat minulle luvan pitää tukikurssi.

 

Etäopetuksen kalusto ja toimintamalli

Kurssi päätettiin suorittaa iltaopetuksena Adobe Connectionin avulla monimuoto-opiskelijoille, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan kurssille. Tunnit alkoivat klo 17.15 ja loppuivat klo 20.30.

Opetuksessa käytin Adobe Connectionin lisäksi Whiteboard-taulua, jonka avulla kyetään piirtämään ja laskemaan tehtäviä valkokankaalle virtuaalisesti. Näin esimerkiksi vapaakappalekuvien piirtäminen on helpompaa.

Kävi ilmi, kuinka riippuvaisia etäopetus on tietotekniikan toimivuudesta. Loppuvaiheessa kurssia esiin nousi erilaisia ongelmia, kuten se, että Adobe Connectioniin tiedostojen lataaminen ei onnistunut, joten oppitunnit piti soveltaa niin, että opettajan näyttö jaettiin opiskelijoille.

Lisäksi Whiteboardin käyttö tuotti ongelmia, koska opiskelijat eivät nähneet niitä asioita, joita piirsin ja laskin taululle. Sain tunnit pidettyä ja laskujen laskemisessa käytin Whiteboardin sijaan Wordia, jonne tein harjoitustehtävien laskut. Tämä kylläkin vei enemmän aikaa opetuksesta.

Joissain tilanteissa jouduin turvautumaan pelkästään tehtävien ratkaisuperiaatteen selostamiseen. Tämä metodi ei ole mielestäni yhtä tehokas kuin harjoitustehtävien laskeminen.

Selostamisessa tarkkaavaisuus on valttia, jotta asia menee opiskelijoille perille ja tehtävän ratkaisutyylistä jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Opettajan vastuulla on, että tehtävä on sääntöjen mukaan ratkaistu.

Kaiken kaikkiaan etäopetuksen kalustossa haasteita tuotti riippuvaisuus laitteiden toiminnasta. Osassa laitteistoa ei ollut Whiteboardin käyttömahdollisuutta, ja ne luokat, joissa käyttö oli mahdollista, täytyi laitteen lisenssin olla voimassa. Kiteytettynä voidaan siis sanoa, että opetustilanne oli riippuvainen luokasta sekä laitteiden toimivuudesta.

Aktivoinnin haasteet

Etäopetuksessa opiskelijat eivät olleet kovin aktiivisia kysymään. Oletan tämän johtuvan siitä, että opetuksen tapahtuessa samassa tilassa opiskelijoiden kanssa, on kysymysten esittäminen luontevampaa, kun välissä ei ole tietoteknisiä laitteita. Lisäksi tähän voi vaikuttaa, että kaikilla opiskelijoilla ei ole käytettävissään mikrofonia luentojen aikana.

Toki mahdollisuuksia passiivisuuteen voi löytyä muualtakin, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna ei etäopetus ole mielestäni yhtä tehokas tapa oppia opittavaa asiaa kuin päiväopetus.

Ymmärrän kyllä monimuoto-opiskelun idean: että opiskelijoilla on mahdollisuus käydä töissä ja sen jälkeen osallistua illalla luennolle tai katsoa luento myöhemmin nauhoitteena. Tämän vuoksi etäopetus on mittaamattoman arvokas tapa toteuttaa opetusta.
Voidaanko opiskelijoiden aktiivisuutta sitten parantaa etäopetuksessa?

Tarkoituksena on kumminkin, että oppimistilanteissa on opetuksen lisäksi tilaa kysymyksille sekä keskustelulle. Etäopetuksessa kysymyksien esittäminen vie varmasti enemmän aikaa kuin varsinaisessa opetuksessa, koska kysymys tulee kirjoittaa (jos opiskelijalla ei ole mikrofonia käytettävissä) ja näin ollen kysymyksen esittäminen voi tuntua aikaa vievältä tai turhalta.

Tällainen ajattelu on (radikaalisti sanottuna) väärin, koska opettajat ovat sitä varten, että heille voi esittää kysymyksiä.

Myös etäopetuksessa voitaisiin ennakkoon varata tuntien lopuun aikaa keskustelulle. Tällöin opetettava asia olisi käyty läpi ja olisi tilaisuus keskustella, mikäli kysymyksiä olisi syntynyt.

Samalla täytyy muistaa, että kaikki eivät pääse osallistumaan samaan aikaan etäopetustunneille, jolloin nauhoitetut luennot ovat korvaamattomia opiskelijoille.

Mietin myös, että olisiko aktiivisuuden parantamiseen mahdollista vaikuttaa jonkinlaisella palkitsemisella, mutta se ei käytännössä tulisi onnistumaan.

Kaiken kaikkiaan: etäopetuksessa vastuu on opiskelijoilla, kun puhutaan tunneille osallistumisesta, mutta opettajan vastuulla on opetettavan asian opettaminen opiskelijoille.

 

Yllättävän raskasta, silti innostavaa

Mitä etäopetus antoi sitten itselleni? Se toi hieman tarttumapintaa siihen, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, eli opettaa saman aihepiirin parissa.

Kumminkin yli kolmen tunnin luento, jossa opettaja puhuu yksin opiskelijoille tietokoneen välityksellä, on yllättävän raskas.

Keskustelun puuttuminen loi välillä tunnetilan, että onkohan puhe monotonista tai takkuilevaa. Tunne iski varsinkin silloin kun selitin opetettavaa asiaa, ja huomasin tehneeni virheen jonkin asian suhteen.

Sama toistui myös, kun puhuin opiskelijoille ja materiaalissa oli virhe. Tällaisten korjaaminen vei myös aikaa varsinaisesta opetuksesta. Tunnit kykenin pitämään soveltamalla hieman materiaalia ja muokkaamalla luentoa.

Etäopettaminen oli kuitenkin huikea ja mahtava kokemus opetustoiminnasta käytännössä ja suosittelen sitä kaikille opettamisesta kiinnostuneita.

Mitä kritiikkiä voin antaa sitten itselleni opettajana? Ensimmäisenä mieleeni tulee, että täytyy pitää rauhallinen työtahti. Välillä huomasin, että kiire tuntui painavan niskaan, vaikka todellisuudessa aikaa olisi ollut enemmän.

Toinen tärkeä asia on luentomuistiinpanojen tekeminen. Mielestäni muistiinpanoissani käsiteltiin opetettavaa asiaa liian tarkasti, jolloin esimerkkilaskuja muodostui hyvin paljon muistiinpanoihin. Toisaalta on kumminkin hyvä, että opiskelijoilla on monia esimerkkejä olemassa, joiden avulla voidaan valmistautua tenttiin.

 

Lopuksi

Vaikka mekaniikan ja lujuusopin tukikurssista ilmoitettiin opiskelijoille, oli osallistuneita opiskelijoita vähemmän kuin odotin. Syitä voi olla tietenkin monia, kuten opiskelijoiden omat kiireet työssä tai perhe-elämässä, mutta opettajan näkökulmasta tilanne näytti turhauttavalta.

Ideana oli kumminkin, että suorittamattomat opinnot saataisiin tehtyä, jolloin opiskelija olisi lähempänä valmistumista. En usko, että kukaan opiskelija toivoo tilannetta, jossa valmistuminen on lähellä, mutta tutkintotodistus jää saamatta yhden puuttuvan kurssin takia.

On toivottavaa, että erilaisten tukikurssien merkitys opiskelijoille ei näkyisi sanktiona, vaan ennemminkin opiskelijalle tarjottuna mahdollisuutena.



Lapin AMK TAISTO18-harjoituksessa

8.1.2019



Laura Kinnunen net.jpg
FM Laura Kinnunen toimii asianhallintaprojektin projektipäällikkönä ja tietosuojaryhmän jäsenenä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoululle tarjoutui mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen TAISTO18-harjoitukseen marraskuussa 2018. Kyseessä oli 27.11.2018 järjestetty tietoturva- ja tietosuojaloukkausten hallinnan harjoitus julkisen hallinnon organisaatioille.

Kuvitteellisessa tilanteessa Lapin AMKin tietojärjestelmään kohdistui tietomurto, jonka seurauksena arkaluonteisia henkilötietoja julkaistiin rikollisten toimesta internetissä. TAISTO18-harjoitus antoi mahdollisuuden testata turvallisesti Lapin AMKin valmiuksia ja henkilöstön osaamista toimia kriisitilanteeseen johtaneessa tapahtumaketjussa.

Harjoituksen toteutuksesta vastasi Väestörekisterikeskus yhteistyössä Suomen poliisin, tietosuojavaltuutetun toimiston, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin sekä Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Epäilystä vaiheittain henkilötietojen tietoturvaloukkaukseen

Harjoituksen kuluessa Väestörekisterikeskus lähetti sähköpostitse 10 syötettä, joiden sisältöä ei ennakkoon tiedetty.

Ensimmäisen viestin mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus oli julkaissut punaisen varoituksen liittyen laajaan tietojärjestelmiin kohdistuneeseen haavoittuvuuteen.

Seuraavissa syötteissä tilanne eteni niin, että aktivistiryhmä ilmoitti murtautuneensa suureen määrään suomalaisia verkkopalveluita ja julkaisseensa arkaluonteisia henkilötietoja suomalaisten organisaatioiden henkilöstöstä. Tilanteen käsittelyn edetessä myös media halusi lisätietoja koskien päivän tapahtumia.

Pää kylmänä toimeen

Harjoituksen myötä eskaloituneessa henkilötietojen tietoturvaloukkauksessa Lapin AMKin tietoturvaan, tietosuojaan ja kriisiviestintään liittyvät menettelyohjeet tulivat tarpeeseen. Jokaista edellä mainittua toimintaohjetta hyödynnettiin ja testattiin harjoituksen aikana.

Lisäksi päivän aikana lähetettiin todellisesti ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistolle ja Kyberturvallisuuskeskukselle sekä harjoiteltiin sähköisen rikosilmoituksen tekemistä Poliisille.

Harjoitus kesti koko päivän, jonka ajaksi Rantavitikan kampukselle Rovaniemellä perustettiin tilannehuone. Tilannehuoneen toimintaan osallistuivat tietosuojavastaava Pirjo Kärki-Koskinen, vararehtori Reijo Tolppi, tietohallintopäällikkö Markku Taipale, palvelupäällikkö Anu Pruikkonen, lehtori Tuomo Lindholm, erityisasiantuntija Laura Kinnunen ja Lapin yliopistolta tietoturvapäällikkö Esa Mätäsaho ja tiedeviestintäsuunnittelija Johan-Eerik Kukko.

Koska Lapin korkeakoulukonserni tuottaa IT-palvelut Lapin AMKille, myös korkeakoulukonsernin muiden jäsenorganisaatioiden (Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) IT-palvelujen henkilöstöä osallistui harjoitukseen.

Tilannetta hallittiin kriisiviestinnällä

Päivän aikana viestinnän todettiin olevan hyvin merkittävässä roolissa henkilötietoihin kohdistuvassa tietoturvaloukkauksessa.

Sisäistä henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattua sekä ulospäin laajalle yleisölle ja medialle suunnattua kriisiviestintää toteutettiin menestyksekkäästi harjoituspäivän ajan.

Laaja informointi henkilötietojen vuotamisesta aloitettiin jo aikaisessa vaiheessa, joka todettiin harjoituksen päättyessä myönteiseksi asiaksi. Vararehtori Reijo Tolppi totesikin, että kriisiviestintää ei voi koskaan harjoitella liikaa.

Harjoittelu tuottaa parhaimmillaan onnistumista ja kehittymistä

Osallistuin TAISTO18-harjoitukseen tarkkailijana, jonka mukaisesti tehtäväni oli seurata muiden harjoitukseen osallistuneiden toimintaa ja pitää sen mukaisesti tapahtumapäiväkirjaa.

Nyt kun tuota päivää miettii jälkikäteen, voin kyllä todeta, että asiantuntijat toimivat erittäin rauhallisesti ja hallitsivat vaikean tilanteen johtamisen.

Vaikka Väestörekisterikeskuksen lähettämät syötteet olivat kaikille osallistujaorganisaatioille samat, ei harjoituksen läpivientiin ollut yhtä oikeaa ratkaisua tai reittiä. Päivän suola olikin siinä, että tilannetta mietittiin Lapin AMKin näkökulmasta ja toimimme meidän toimintaohjeidemme mukaisesti.

Poikkeustilanteita harjoitellaan, jotta voidaan saavuttaa ymmärrys organisaation kyvykkyydestä ehkäistä vastaavien tilanteiden toteutuminen. Lopputuloksena pitäisi olla kriittinen oman toiminnan arviointi, joka tuottaa kehittämistarpeita.

Lapin AMKin tietosuojaryhmä sai TAISTO18-harjoituksen jälkipohdinnoista kehityslistalleen huomioita. Kehittämiskohteiden tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan huomiot on myös pantava toimeen.

Tietoturvaan ja tietosuojaan suhtaudutaan Lapin AMKissa vakavuudella ja ymmärryksellä, jonka ansiosta osallistuimme myös TAISTO18-harjoitukseen. Kokonaisuudessaan Lapin AMKin TAISTO18 -harjoituksesta suoriutumiseen saa suhtautua ylpeydellä sekä henkilöstön erinomaisen toiminnan että tunnistetun ja jo toteutetun kehittämisen osalta.

Kuva  1 Kinnunen Laura.jpg
Anu Pruikkonen, Markku Taipale, Johan-Eerik Kukko, Laura Kinnunen, Reijo Tolppi, Tuomo Lindholm, Esa Mätäsaho, Pirjo Kärki-Koskinen. Kuva: Jakke Rutonen



Ennakointitietoa Energia 2018 -tapahtumasta

2.1.2019



Pirttinen Sirkka.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen ja insinööri (AMK) Antti Sirkka toimivat projektipäälliköinä Lapin AMKin Arctic Civil Engineering-tutkimusryhmässä.

Energia 2018 on Suomen suurin energia-alan tapahtuma, jossa ovat esillä alan uusimmat teknologiat, laitteet ja asiantuntijat. Tapahtuma järjestetään kahden vuoden välein Tampereella. Tapahtuma oli kolmepäiväinen ja se järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 23. - 25.10.2018. Isossa hallitilassa oli yli 360 näytteilleasettajaa sekä neljä ohjelmalavaa.

Lähdimme tapahtumaan hakemaan tietoa erityisesti energia-alan kytkeytymisestä kiertotalouteen sekä ennakoimaan alojen kehitysnäkymiä.

Messuilla tapasimme useita tuttuja yhteistyökumppaneita Lapista ja muualta Suomesta. Lappilainen osaaminen oli myös esillä, kun Napapiirin Energian ja Vesi esiteli heidän kehittämäänsä kiertotalouden Naturlan tuhkaraetta, jossa hyödynnetään energiantuotannon tuhkat lannoitteeksi.

 

Tulevaisuus puhuttaa

Tapahtuman kantavina teemoina olivat ilmastonmuutos, uusiutuvat energiamuodot, digitalisaatio sekä kiertotalous. Erityisesti näistä teemoista oli uutta teknologiaa esillä sekä paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja alan huippuasiantuntijoilta.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tällä hetkellä tärkein energia-alaa kehittävä tekijä. Kansalliset ja kansainväliset päästötavoitteet voidaan saavuttaa materiaalien ja energian kierrättämisen avulla. Materiaalien kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat kiertotalouden tutuin muoto.

Energia-alalla kiertotalous perustuu uusiutuvien energian käyttöön, hukkalämmön hyödyntämiseen sekä energian käytön optimoimiseen. Näiden perinteisten kiertotaloustoimenpiteiden tehostamiseksi alalle syntyy jatkuvasti digitalisaatiota hyödyntäviä käyttäjälähtöisiä palveluliiketoimintamalleja.

Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa monella eri sektorilla.

Puhuttaessa tulevaisuuden liiketoiminnasta energia-alalla esiin nousee monesti virtuaalivoimalaitos. Virtuaalivoimalaitos muodostuu digitalisaation mahdollistamista älykkäistä järjestelmistä, joiden avulla uusiutuvan energian kiinteistökohtainen pientuotanto, varastointi ja käyttö tuodaan osaksi laajempia energiaverkkoja.

Virtuaalivoimalaitosajattelussa tärkeässä roolissa ovat muun muassa hukkaenergioiden hyödyntäminen, sähköautojen muodostama akkukapasiteetti ja älykäs kiinteistöautomaatio, jolla voidaan vastata kysyntäjouston tarpeisiin.

Messuilla oli runsaasti esityksiä myös vaihtoehtoisisten tieliikennepolttoaineiden hyödyntämisestä tavara- ja joukkoliikenteessä. Liikenne aiheuttaakin noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, joten vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden yleistymisellä on suuri potentiaali taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Messualueelle oli myös tuotu esille vedyllä, sähköllä ja biokaasulla toimivat henkilöautot. Alla olevassa kuvassa on esillä Teslan sähköllä kulkeva Model X-henkilöauto.

Kuva 1 Pirttinen ja Sirkka tammi 2019.jpg

Kuva 1. Energia 2018, Tesla Model X

 

Innovatiiviset teknologiaratkaisut vahvasti esillä

Ecopal Oy tarjoaa älykkäitä energiaratkaisuja ja heidän esimerkkinsä energian kiertotaloudesta on erittäin mielenkiintoinen. Heidän konseptissaan kiinteistön lämmitysenergia otetaan enimmäkseen hukkalämmöistä ja loppuosa tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Toimintamalli perustuu jätevedestä ja poistoilmasta kerättävään hukkaenergiaan, joiden lisäksi hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Ecopal esitteli osastollaan myös juuri Suomeen saapunutta hybridikeräintä. Hybridikeräin tuottaa samanaikaisesti sähköenergiaa aurinkopaneelien tavoin sekä toimii aurinkolämpökeräimenä, joka varastoi lämpöenergiaa vesivaraajan. Ecopal Oy toimittaa myös Rovaniemelle rakenteilla olevaan Domus Arctica Säätiön opiskelijakerrostaloon jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmän.

Yhden messujen mielenkiintoisimmista esityksistä piti uusi innovatiivisen energiaratkaisun kehittänyt Heliostorage. Heliostoragen energianratkaisun pääideana on varastoida lämpöä maaperään kesällä aurinkoenergiasta, jota hyödynnetään talvella lämmityskaudelle.

Lämmön varastointi suoritetaan aurinkolämpökeräinten avulla tai vaihtoehtoisesti jostakin muusta ylijäämälämpöä tuottavasta prosessista, kuten tehdastoiminnan yhteydessä syntyneellä hukkalämmöllä. Talvella maahan varastoitu lämpö hyödynnetään kiertovesipumpun avulla. Erona perinteiseen maalämpöjärjestelmään on juurikin kiertovesipumppu, jonka ylläpito on huomattavasti maalämpöjärjestelmää edullisempaa.

Alla olevassa kuvassa on Heliostoragen verkkosivuilta lainattu kuvaus järjestelmästä.

Kuva 2 Pirttinen ja Sirkka tammi 2019.jpg

Kuva 2. Heliostorage energiaratkaisu (Heliostorage 2018)

 

Lähteet

Heliostorage 2018. Bedrock is the new battery. Viitattu 13.11.2018. http://heliostorage.com/.



Konsumerismin vihreä vallankumous

18.12.2018



Mirva Juntti
KTM Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun palvelupäällikkö.

Mitä sanoisit, jos paikallisen kultasepänliikkeen valikoimassa olisi paitsi uusia, myös kierrätettyjä tai kierrätysmateriaaleista tuotettuja koruja? Tai jos optikkosi lunastaisi vanhat silmälasisi ja tarjoaisi uusien rinnalla myös kierrätettyjä sankoja? Voisiko merkkivaateliike ehdottaisi jäsenyyttä verkkokauppaan, jossa ostamallesi tuotteille olisi tarjolla jälkimarkkinat eli kierrätyspaikka?

Itse tarttuisin kuluttajana tällaisiin tarjouksiin. Ekologinen kuluttaminen vaatii aivan turhaa vaivannäköä nyt kun uudet ja kierrätetyt tavarat ovat tarjolla erillään.

Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut viime vuosina monia menestyksekkäitä kiertotalouteen liitettäviä projekteja. Olemme myös tutkimustoiminnallamme pöllyttäneet kuluttamiseen liittyviä käytänteitä monesta eri näkökulmasta. Jakamistalous sekä siihen liittyvät uudenlaiset palveluverkot, lähi-/uusiutuva energia, lähiruoka sekä villiyrttien keruu ja käyttö ovat esimerkkejä näistä teemoista.

Ekologisesta arvopohjasta ponnistava Lappi kaipaa meiltä syttöjä uusiksi tutkimuslähtöisiksi innovaatioiksi.

 

Piperryksestä prosentteihin

Huoli ilmaston muutoksesta kasvaa kuitenkin yhä. Olisiko seuraavaksi aika lähteä lanaamaan kivijalkayrityksiä vihreällä ajattelulla?

Tunnette varmasti ns. prosenttitaide-liikkeen, jossa uudiskohteiden kilpailutuksista ja budjeteista pyritään osoittamaan tietty prosenttiosuus taiteelle. Samanlaista ajattelua voitaisiin käyttää myös vihreämmässä kivijalkabisneksessä.

Voisimme yhteisöllisesti sopia, että esimerkiksi 30 prosenttia myytävänä olevista tuotteista olisi kierrätettyjä tai uudelleenvalmistettuja. Kun riittävän suuri massa kuluttajista sitoutuisi tällaiseen prosenttivihreään ajatteluun, joutuisivat yritykset kehittämään valikoimastaan ekologisempaa yhä innovatiivisemmalla tavalla.

Lundin yliopisto on profiloitunut vahvasti vihreän bisneksen edelläkävijänä. Yliopiston strategisena valintana on rohkaista yrityksiä kokeilemaan uusia ratkaisuja vihreän tulevaisuuden aikaansaamiseksi.

Aika on tällaiselle kypsä, sillä nuoret opiskelijat haluavat olla mukana kestävän kehityksen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kuinka me Lapin ammattikorkeakoulussa voisimme auttaa alueemme yrityksiä kehittämään innovatiivisia, viherrettyjä bisnesideoita?

 

Väkertäjistä verkostoksi

Liiketoiminnan näkökulmasta prosenttivihreä tarjooma voisi myös synnyttää kivijalkayritysten tarpeisiin käsityöläisyydestä ja pientoimittajista koostuvan verkoston.

Nämä alihankkijat voisivat kerätä, uudelleenvalmistaa ja toimittaa kierrätys-, tai sivuvirtatuotteita yritysten tarpeisiin. Alihankkijaketju tuottaisi tarvittavat ekologiset tuotteet kokonaisvalikoimaan, eikä kivijalkayritysten ei tarvitsisi hajauttaa omia voimavarojaan tähän työhön.

Prosenttivihreästä liiketoiminnasta voisi syntyä lappilaisten yritysten erottautumistekijä esimerkiksi kansainvälisiä verkkokauppoja vastaan.

Puuhastelen itse perinnekäsitöiden ja niiden uusiokäytön parissa. Kollegan vaimolla oli valaisimien uusiokäyttöön keskittyvä toiminimi. Tuttavani on lappilaiseen poronnahkaan ja -sarviin liittyvä nuori yrittäjä.

Tällaisia tekijöitä Lapissa on paljon, mutta haasteena on se, että yksittäisinä toimijoina ne eivät pääse markkinoilla näkyville. Jos tällainen osaaminen liittyisi laajempiin prosenttivihreisiin kivijalkatarjoomiin ja brändiin, voisimme saada ekologisella ideologialla varustetut yritykset aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Eettinen kuluttaminen yleistyy vasta sitten, kun se on kuluttajalle helppoa ja vaivatonta. Haastankin meidät kaikki yhdessä kehittämään Lappiin vihreän kivijalkabisneksen toimintamalleja.

http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/voiko-kuluttamalla-vaikuttaa



Tulevaisuuden liiketoimintaa kiertotaloudesta

11.12.2018



Puukko Saila-Inkeri net.jpg
KM Saila-Inkeri Puukko työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Frush – kiertotalouden startup-tapahtuma inspiraationa

Osana Kierto10-hankkeen suunnittelua hain inspiraatiota ja osaamista kiertotalouteen FRUSH kiertotalous- ja startup -tapahtumasta. Sen tavoitteena on kiihdyttää kasvu- ja startup-yritysten kehitystä sekä ideoida ja edistää uutta kiertotalouden toimintaa.

Tapahtuma koostui useista kiertotalouden asiantuntijoiden puheenvuoroista. Päätoteuttajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu ja Forssan Yrityskehitys Oy. Tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2018.

Tilaisuus sisälsi myös palvelumuotoilun periaatteita hyödyntävän Design up! -työpajan sekä Frushack Hackathon -tapahtuman, jossa opiskelijat innovoivat yrityksille ratkaisuja ja näkemystä ketterään liiketoiminnan kehittämiseen. Yksi case-yrityksistä oli Jospak Oy, joka kehittää ympäristösystävällisiä ruokapakkausmateriaaleja.

Osallistuin itsekin innovointityöhön Design Up! -työpajassa. Tavoitteena oli seurata työpajan kulkua ja päästä sisälle menetelmään. Menetelmä oli hyvin samantapainen kuin Lapin ammattikorkeakoulussa käyttämät innovaatiotyöpajat.

Frush-pitsauskilpailussa
tutustuimme innovatiivisiin kiertotalouden startup-yrityksiin. Mielenkiintoisimmat yritysesittelyt kuulimme tapahtuman voittajilta Fiksu Ruoka Oy:lta sekä Lovia Oy:lta. Lovian liiketoiminnan ytimessä on tehdä aikaa ja käyttöä kestäviä asusteita läpinäkyvällä hankintaprosessilla. Fiksu Ruoka taas myy vähittäiskauppojen ruokatuotteita edullisempaan hintaan ja on siten osaltaan vähentämässä ruokahävikkiä.

Energiatehokkuus vaatii konseptin muutosta - pienet next-stepit eivät riitä

Tapahtuman parasta puhuja-antia edusti MEP Sirpa Pietikäinen. Hän puhui energiatehokkuuden konseptin muutoksesta ja siitä, että ”second best” ei tule riittämään. Ympäristölle olisi ensiarvoisen tärkeää saada tilanne kerralla kuntoon. Tämä tarkoittaa, että kulutuksen tulisi olla vuonna 2050 planeettamme kantokyvyn rajoissa edistämällä uusitumattomien luonnonvarojen suljettua systeemiä.

Suljettuun systeemiin pääsemiseksi tarvitaan taas ns. kymppikerhoa, eli saman tuotannon ja hyvinvoinnin saavuttamista kymmenyksellä nykyisistä resursseista. Sirpa Pietikäinen korosti, että puhuessamme resursseista, emme puhu yksinomaan teollisuuden raaka-aineista, vaan laajemmin liiketoimintaekosysteemeistä.

Liiketoimintaekosysteemillä tarkoitetaan verkostoa, jossa erityyppiset toimijat, kuten yritykset, tutkimus-, koulutus- ja innovaatiosektori sekä julkiset toimijat, tekevät yhteistyötä yli toimialarajojen luodakseen toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittääkseen uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja (Sitra, Näin syntyy Suomessa kiertotalous)

Liiketoiminnan palvelullistamisella kymppikerhoon

Tarvitaan siis uusia liiketoimintaekosysteemejä, joista yksi tärkeimmistä on liiketoiminnan palvelullistaminen. Termillä tarkoitetaan käytännössä sitä, miten tuotetta voidaan myydä palveluna.

Palvelullistamisen avulla voidaan osaltaan saavuttaa kymppikerhon tavoitteita; 10-kertaistamalla hyöty kuluttajalle ja itse palveluntarjoajalle.

Leasing nähdään yhtenä tapana kierrättää ja säilyttää omistus palvelun tarjoajalla. Monissa julkisissa hankinnoissa, kuten valaistuksen ja kalusteiden hankinnassa, voitaisiin yhä enemmän miettiä vaihtoehtoja tuotteen ostamiselle.

Julkisten hankintojen viherryttäminen on myös yksi Euroopan parlamentin tavoitteista. Viherryttäminen tarkoittaa mm. hankintojen ostamista palveluina tuotteiden sijaan. Myös erilaisia vihreitä valintakriteereitä voitaisiin upottaa hankintaprosesseihin. Yhtenä esimerkkinä on innovatiivinen hankinta, jossa hankintaprosessia kehitetään yhdessä palveluntarjoajan kanssa.

Kierrätys ylipäänsä tulee pitää korkealla asteella. Haasteena nykyisessä kierrätyksessä on mm. eri laatuisten raaka-aineiden erottelu, jonka vuoksi hyvää materiaalia menee hukkaan. Kysymys kuuluukin; kuinka monta muovilaatua me oikeasti tarvitsemme?

Terminologiaa ja taustaa

Mitä on kiertotalous? Se on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Mikä on Kierto10-hanke? Kierto 10:ssä tavoitteena on kuntalaisten ja mikro ja -pienyrittäjien ilmastomyönteisen asenteen vahvistaminen demonstroimalla ja pilotoimalla kiertotalouden teknisiä kiertoja eli jätteen tehokkaampaa lajittelua ja kierrätystä, ruokahävikkiä sekä jakamistaloutta. Hankehakemus lähti syyskuussa 2018 EAKR hakuun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen, päätöstä rahoituksesta ei vielä ole. Jos hanke saa rahoituksen käynnistyisi se vuoden 2019 alussa.

 

Hankerahoitus

EU-rahoitusta kiertotaloudelle – Rahaa on!

• Horisontti 2020 – 650m € (erityisesti korkeakoulut!),
• LIFE – ohjelma (=tukee ympäristön suojelua, ei ilmastotavoitetta)
• COSME – rahoitusohjelma (PK yrityksille)
• Koheesiorahoitus, tukea suunnattaan yhä enemmän kiertotaloutta tukeviin projekteihin

Euroopan investointipankki:

• Financing platform kiertotalouden tukemiseen
• InnovFin – Horisontti 2020 tukema
• Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR & Euroopan investointivalvontakeskus
• Cosme lainatakausohjelma PK yrityksille
• EaSI lainatakausinstumentti mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille


Lähteet:

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2018, Resurssitehokkuus – strateginen kysymys Euroopalle: http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2015/03/Kiertotalous_2017_SP.pdf, 8.11.2018

Sitra, Näin syntyy Suomessa kiertotalous, https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/, 8.11.2018.

Johanna Sammalmaa, Markkinavuoropuhelu – ensimmäinen askel innovatiiviseen julkiseen hankintaan, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/markkinavuoropuhelu-ensimmainen-askel-innovatiiviseen-julkiseen-hankintaan, 8.11.2018.





Lukiosta sujuvasti korkeakouluun

4.12.2018



Niina Riihiniemi RAITO.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMKissa avoimen ammattikorkeakoulun koordinaattorina ja Lukiosta korkeakoulun -hankkeen projektipäällikkönä.

Lukiolaki uudistuu

Uusi lukiolaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa ja se astuu voimaan 1.8.2019. Uudistuksella halutaan varmistaa lukiokoulutuksen laaja yleissivistys, jatko-opintovalmiudet sekä koulutuksen vastaaminen entistä paremmin jatko-opintojen, tulevaisuuden työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin.

Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä. Jokaisella lukiolaiselle luodaan mahdollisuus tutustua korkeakouluopiskeluun ja -opintoihin. Tarkoituksena on helpottaa alan valintaa, vähentää välivuosia sekä sujuvoittaa jatko-opintoihin siirtymistä.

 

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy

Pellon, Kolarin, Muonion ja Ylitornion lukiot lähestyivät Lapin ammattikorkeakoulua ja Lapin yliopistoa yhteistyön tiivistämiseksi.

Yhteistyön tuloksena syntyi Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama Lukiosta korkeakouluun eli LUKKO-hanke (1.1.2018–31.12.2019). Hankkeessa kehitetään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, suunnitellaan ja pilotoidaan lukiolaisille suunnattu opintotarjonta, selvitetään joustavia väyliä lukiosta lappilaisiin korkeakouluihin sekä luodaan lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyömalli.

 

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yksilölliselle opintopolulle

Hankkeessa mukana olevissa lukioissa on järjestetty kolme uraohjauspäivää kuluvan vuoden aikana. Uraohjauspäivissä lukiolaiset ovat tutustuneet lappilaisten korkeakoulujen koulutuksiin ja niiden kautta avautuviin työ- ja uramahdollisuuksiin sekä kuulleet korkeakouluopiskelijoiden ja alumnien uratarinoita.

Lisäksi opiskelijat ovat osallistuneet työpajoihin, joiden teemoina olivat tulevaisuusohjaus, urasuunnittelu ja lukiolaisille tarkoitetun avoimen korkeakouluopetuksen opintotarjonnan suunnittelu.

Palautteen perusteella lukiolaiset kokivat uraohjauspäivät opettavaisiksi ja merkityksellisiksi. Lukiolaiset kertoivat saaneensa uraohjauspäivien aikana paljon uutta tietoa koulutusaloista, ammattivaihtoehdoista, työllistymismahdollisuuksista, työelämän muutoksesta, opiskelumahdollisuuksista ja yksilöllisistä opintopoluista.

Toiminnalliset työpajat koettiin mielekkäinä ja keskustelut antoisina. Opiskelija- ja uratarinat tukivat palautteen mukaan kokonaiskuvan muodostumista alasta, opiskelusta ja työllistymisestä.

Lukiolaisten seuraava uraohjauspäivä järjestetään korkeakouluilla. Jokivarren lukiolaiset osallistuvat uraohjauspäivään valintansa mukaan Lapin ammattikorkeakoulussa tai Lapin yliopistossa. Päivän aikana tutustutaan kampuksiin ja oppimisympäristöihin. Lisäksi jokainen pääsee seuraamaan valitsemansa koulutuksen opetusta.

Hankkeessa lukiolaisille on tarjolla yksilöohjausta henkilökohtaisen opintopolun suunnitteluun lukioiden opinto-ohjauksen lisäksi. Korkeakoulujen tarjoamaa ohjausta järjestetään sekä face-to-face että verkkovälitteisesti koko hankkeen ajan.

Uraohjauspäivistä saadun palautteen mukaan 26 prosenttia vastanneista lukiolaisista toivoi nykyistä enemmän yksilöllistä ohjausta urasuunnitteluun tai opiskelupaikan valintaan liittyen.

Lukiolaisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden lisäksi Lapin lukioiden henkilöstö voi kehittää ohjausosaamistaan täydennyskoulutusten avulla. Hanke on järjestänyt tänä syksynä tarvekartoitukseen pohjautuen webinaarit teemoista ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjauksessa, tarinallistaminen ohjauksessa sekä neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmät oppimisen tukemisessa. Webinaarit ovat tarjonneet muun muassa erilaisia työkaluja opiskelijoiden ohjaukseen.

 

Kurkistuksia korkeakouluopintoihin

Lukiolaiset suunnittelivat uraohjauspäivien yhteydessä järjestetyissä työpajoissa Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston opinnoista koostuvaa lukiolaisille suunnattua avoimen korkeakoulun opintotarjontaa. Tarjontaan koottiin suunnittelun pohjalta yli 40 verkko-opintojaksoa ja tarjonta sisältää esimerkiksi akateemiset opiskelutaidot -kurssin, perusopintokokonaisuuksia, kieli- ja viestintäopintoja sekä hyvinvointiin liittyviä opintojaksoja.

Opinnot ovat hankkeessa mukana oleville lukiolaisille maksuttomia ja niiden avulla lukiolaiset voivat kurkistaa korkeakouluopiskeluun ja eri koulutusten opintoihin. Jokaisessa lukiossa on nimetty opettaja, joka tukee lukiolaisia korkeakouluopinnoissa.

Opintotarjonta on otettu innolla vastaan ja 11 lukiolaisia on jo ilmoittautunut avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin ja avoimen yliopiston opintoihin 19. Suosituimpia ovat olleet kielten opinnot, kasvatuspsykologia ja markkinointi.

Lukiolaiset ovat tyytyväisiä, että voivat tutustua korkeakouluopintoihin ilman suoritusvelvollisuutta mutta voivat halutessaan suorittaa korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Suoritetut opinnot sisällytetään mahdollisuuksien mukaan opiskelijan lukion oppimäärään.

Lukioiden näkökulmasta avoimen korkeakoulun opintotarjonta laajentaa niiden kurssitarjontaa ja tukee korkeakouluopintoja suunnittelevien uraohjausta. Lukioiden toiveesta maksutonta opintotarjontaa tarjotaan myös jälkiohjauksen piirissä oleville eli lukiosta valmistuneille ilman opiskelupaikkaa oleville nuorille.

 

Lopuksi

Hankkeessa on keskitytty tänä vuonna yksilöllisten opintopolkujen tukemiseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla sekä lukiolaisille suunnatun opintotarjonnan kehittämiseen ja pilotointiin. Ensi vuonna kehittämiskohteina ovat joustavien väylien kehittäminen ja yhteistyömallin luominen.

Joustavan väylän tavoitteena on, että lukioaikana suoritettuja avoimen korkeakoulun opintoja voisi hyödyntää korkeakouluun hakeutumisessa ja sujuvoittaa näin siirtymistä lukiosta korkeakouluun. Yhteistyömallin avulla Lapin korkeakoulut tekevät jatkossa systemaattista ja tasapuolista yhteistyötä kaikkien Lapin lukioiden kanssa uuden lukiolain mukaisesti.

Lähteet:

Lukiolaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180714
Lukiosta korkeakouluun LUKKO –hanke www.lapinamk.fi/lukko



Digitalisaatio – tämän päivän ja tulevaisuuden asia terveydenhuollossa

27.11.2018



Tohmola Anniina.jpg
TtM Anniina Tohmola työskentelee tuntiopettajana Hyvinvointipalvelujen osaamisalalla Lapin AMKissa.

Vierailin Japanissa Oulun yliopiston terveystieteiden jatko-opiskelijana ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajana (Kuva 1.) osana Oulun yliopiston ja Osakan yliopiston yhteistä DHM (Digital Health Module) -hanketta.

Kyseessä on OKM:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on laatia terveydenhuollon digitalisaatio- opintokokonaisuus yliopiston terveystieteiden opiskelijoille.

Tohmola II kuva 1.jpg
Kuva 1. Digitaalisuutta pohtimassa

Viikon vierailun tavoitteina oli tutustua japanilaiseen kulttuuriin ja terveydenhuollon digitalisaation ilmiöihin (Kuva 2.). Digitalisaatio on väistämätön tulevaisuuden ilmiö, pohdimmepa sitä ikääntymässä olevien ikäluokkien, eliniän odotuksen kasvamisen tai tulevaisuuden hoitajapulan näkökulmista. Tarvitsemme laitteita ja palveluita, joilla saavutetaan ihmisiä terveydenhuollon piiriin.

Japanilaista professori Kurodaa lainatakseni: ihmiset johtavat digitalisaatiota, eikä päinvastoin.

Tohmola II kuva 2.jpg
Kuva 2. VR-laseilla opiskellaan muistisairaan kohtaamista


Näyttöön perustuva digitalisaatio, onko sitä?

Japani on tunnettu tekniikasta ja elektroniikasta, joten ennakko-odotukseni matkasta olikin nähdä robotiikkaa ja älylaitteita. Mielikuva romuttui useasti. Vieraillessamme lääkäreille, hoitajille sekä terveysalan opiskelijoille tarkoitetussa harjoitusympäristössä, näin harjoituspäitä ja elvytysnukkeja (Kuva 3.), joiden kanssa sielläkin edelleen harjoitellaan.

Näin myös lämmintä ja inhimillistä kanssakäymistä sekä yhteistyötä potilaiden ja vanhainkodin asukkaiden kanssa. Japanilaisten äärimmäinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus välittyivät kaikissa ihmiskontakteissa, joten en usko digi-ihmeiden voivan korvata sitä.

Ajatukseni siitä, että pääasia digitalisaatiota kehitettäessä on, ettei koskaan unohdeta ihmistä tapahtumien ja toimintojen keskipisteenä, sai vahvistusta.

Tohmola II kuva 3.jpg
Kuva 3. Elvytysnuket intuboinnin harjoitteluun

Viikon mittaisen vierailun aikana huomasin, että näyttöön perustuva tutkimus ja sen käyttäminen ovat paljon pidemmällä Suomessa kun Japanissa. Suomessa on paljon hoitotyön teorioita, jotka luovat pohjan monille hoitosuosituksille ja käytännön toiminnoille.

Hyvinä esimerkkeinä Helvi Kynkään kehittämä potilaan hoitoon sitoutumisen teoria ja Satu Elon teoria ikääntyneelle sopivasta ympäristöstä. Hoitotieteellisiä teorioita tarvitaan siis myös terveydenhuollon digitalisaation kehittämisen pohjalle, jotta siitä voi kehittää eri variaatioita terveydenhuollossa.

Digitalisaatiokin tarvitsee taustalleen teoriaa ja tutkimusta, jotta voidaan mennä kehityksessä oikeaan suuntaan.

Havaintoja japanilaisesta kulttuurista ja terveydenhuollosta

Tämä oli ensimmäinen vierailuni Japanissa ja odotukseni olivat korkealla. Ajatukseni japanilaisista ihmisistä kohteliaina ja hyvin käyttäytyvinä realisoituivat heti ensi silmäyksellä juna-asemalla. Lopulta huomasin tietäväni aika vähän japanilaisesta kulttuurista, kuten heidän kiltteyttään ja ystävällisyyttään, rehellisyydestä puhumattakaan.

Havaintoni maasta ja sen kulttuurista perustuivat uteliaisiin havaintoihini – kuinka lähes kaikki miehet pukeutuivat valkoisiin paitoihin ja mustiin housuihin, kuinka syömäpuikkoja käytetään ja missä järjestyksessä ruokaillaan monesta kulhosta. Havaintojeni lisäksi sain vastauksia ihmettelyyni japanilaiselta ryhmältä opettajia ja opiskelijoita.

Japanilaiset tervehtivät nyökkäämällä, eivät koskaan kättelemällä ja osoittavat päivittäisessä kanssakäymisessä toisen huomioimista ojentamalla annettavat esineet kahdella kädellä. Tämä merkitsee sitä, että kohteliaisuuteen on hyvä vastata vastaanottamalla esine kahdella kädellä, ja vierasta tervehtiä nyökkäämällä.

Tohmola II kuva 4.jpg
Kuva 4. Kuuden ruokalajin menu kastikkeineen ja lisukkeineen

Meistä pidettiin todella hyvää huolta ruokaelämysten suhteen (Kuva 4.). Ravintolat, joihin meitä vietiin, oli todella hyvin valittu. Mieleenpainuvimmat ruokailut tapahtuivat matalapöytäisessä ravintolassa puikoilla syömistä harjoitellen, vanhainkodin potilasruoan makuja maistellen ja japanilaisessa buffetissa friteeraamisen äärellä herkutellen.

Ilmaston ollessa kuuma ja kostea, juomisen tärkeys oli sisäistetty hyvin. Kylmiä juomia sisältäviä juoma-automaatteja löytyi joka toiselta nurkalta ja niiden tarjonta oli pääosin vihreäteepohjaista, erilaisin maustein tai paahdettuna. Limsat olivat Japanissa harvinaisuus.


Lääkärikeskeisesti mutta yksilöllisesti

Vanhainkodissa ja Kioton yliopistollisessa sairaalassa vieraillessamme perehdyimme syvemmin japanilaiseen terveydenhuoltoon (Kuva 5.).

Sairaalassa toimitaan enemmän lääkärikeskeisesti, kun taas Suomessa olemme enemmän potilaskeskeisiä. Siellä sairaalassa oli lähes yhtä paljon lääkäreitä ja hoitajia, ja hoitajien työtehtävät poikkesivat suomalaisten kollegojen tehtävistä.

Tohmola II kuva 5.jpg

Kuva 5. Japanilainen vanhainkodin asukas (kuva otettu vanhainkodin seinän kuvagalleriasta)

Sairaiden ihmisten näkeminen eri kulttuurissa toi mieleeni erinäisiä seikkoja. Sairaat ihmiset näyttävät samanlaisilta sairauksineen molemmissa maissa ja samoja sairauksia ja apuvälineitä löytyy sekä Suomesta että Japanista. Halvaantuneita ja vammautuneita näkyi enemmän katukuvassa siellä kuin Suomessa, ja halvaantuneita oli myös työssäkäyvien joukossa.

Vanhainkotiasumisessa on paljon samankaltaisuuksia Suomen kanssa, mutta japanilaiset ikääntyneet saavat elää elämänsä ehkä hieman yksilöllisemmin. Siellä syödään toiveruokia, harrastetaan liikuntaa omin neuvoin ja tarpeen tullen pidetään hautajaisia asukkaiden kesken.

Japanilaisessa kulttuurissa puhtaus ja peseytyminen on äärimmäisen tärkeää. Joten myös vanhainkodissa asukkaat kylvetettiin joka päivä. Kylpeminen oli päivittäinen ohjelmanumero, josta ikääntyneet nauttivat suuresti. Heidän ulkonäöstään huolehdittiin yksilöllisesti ja päivittäisen pesun jälkeen naisten hiuksiin laitettiin kampaukset. Jokainen vaikutti tuntevansa itsensä yksilöllisen tärkeäksi.

Kokemusten pohdintaa

Viikon intensiiviikon aikana tutustuimme erilaisiin digitaalisuuden ilmiöihin ja ympäristöihin, joissa sitä voisi käyttää.

Ilokseni huomasin, että Suomessa on monia samanlaisia hoitajaa helpottavia digitaalisia apuvälineitä - kuten verensokerimittari, joka siirtää tuloksen suoraan tietojärjestelmään tai kirurgia avustavat robotit - kuin Japanissa. Siellä digitalisaatio ja tekniikka ovat seurausta pitkän aikavälin kehityksestä alkaen Panasonicin syntyajoilta 100 vuotta sitten.

He ovat kehittäneet laitteita ja apuvälineitä ihmisen avuksi jo vuosikymmeniä, kun Suomessa tekninen kehitys keskittyi matkapuhelimiin Nokian aikoihin ja sen jälkeen pienemmissä yrityksissä monipuolisesti eri aloille.

Maailma on menossa kohti digiaikaa ja mielestäni Suomen olisi hyvä luoda yhteistyötä tällaisen digijätin kanssa ja saada apua ja ideoita omiin digitalisaatiota kaipaaviin kehittämisen kohteisiin. Esimerkiksi ikääntyvien hoitotyöhön liittyvää digitalisaatiota tulisi kehittää, jotta pystyisimme vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuuden haasteisiin.



Matkailu- ja liikunta-alan yritysten sparraus uusien ideoiden apuna

20.11.2018



Angeria ja Rinkinen.jpg
Lapin ammattikorkeakoulun lehtorit Mervi Angeria (matkailupalvelut) ja Jarmo Rinkinen (hyvinvointipalvelut) työskentelevät lisäksi Liikuntamatkailu arktisen alueen vetovoimaksi -hankkeessa.

Lapin Liiton rahoittaman Liikuntamatkailu arktisen alueen vetovoimaksi -hankkeen tavoitteena on aktivoida liikuntamatkailuyritysten tuotekehitystä, edistää yritysten kansainvälistä yhteistyötä sekä yrityshautomoja uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi.

Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 15 liikuntamatkailuyritystä Rovaniemen seudulta sekä Tunturi- ja Pohjois-Lapista. Toimialaltaan ne edustavat luonto-, ohjelmapalvelu- ja elämysmatkailua, kuntosaleja ja hyvinvointipalveluja, lapsiperheiden kohteita, testauspalveluja sekä majoituspalveluja.

Yrityssparrauksen tavoitteena oli tukea ja edistää yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Hankkeessa mukana olevilla yrityksillä oli mahdollisuus saada tukea ja näkökulmia oman toiminnan kehittämiseen yrityssparrauksissa. Ensimmäiset sparraukset toteutettiin talvella 2018 kahteen hankkeessa mukana olevaan yritykseen.

 

Yritysvierailuilla keskusteltiin yrityksen toiminnan mahdollisuuksista ja haasteista

Yrityssparraukset käynnistyivät ennakkotehtävällä, jossa yrityksiä pyydettiin kuvaamaan omaa nyky- ja tavoitetilaa visuaalisesti. Tehtävän tavoitteena oli auttaa yrityksiä hahmottamaan omaa toimintaansa ja jäsentämään kehittämistarpeita sekä tuottaa tietoa hankkeen asiantuntijoiden käyttöön.

Rinkinen ja Angeria kuva 1.jpg

Kuva 1. Esimerkki ennakkotehtävästä.

Yrityksen nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä, tarpeita ja haasteita käytiin läpi ja täsmennettiin yritysvierailujen aikana. Hankkeen asiantuntijat tutustuivat yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön. Yritysvierailuja toteutettiin yrityksen tarpeista riippuen yksi tai useampia.

Keskustelujen tavoitteena oli antaa yrittäjälle uusia näkökulmia ja ajatuksia oman toiminnan kehittämiseksi. Varsinaista tuotekehitystyötä hankkeen asiantuntijat eivät tehneet, vaan tarkoituksena oli toimia peilinä ja antaa ”syttöjä” yrityksille oman toiminnan kehittämiseen.

Keskustelu oli avointa, aktiivista ja vuorovaikutteista ja yritysten toimintaa tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta. Keskusteluissa sivuttiin muun muassa fyysistä toimintaympäristöä, kohderyhmiä, palveluiden markkinointia, yrittäjän jaksamista sekä yhteistyön mahdollisuuksia.

Yrityssparraukset antoivat yrittäjille ideoita oman toiminnan kehittämiseen

Yritykset kokivat sparrauksen hyödyllisenä nimenomaan keskustelun ja erilaisten näkökulmien kautta. Pien- ja yksityisyrittäjillä ei välttämättä ole keskustelukumppania, jonka kanssa hän voisi keskustella yrittämiseen ja yritykseen liittyvistä asioista tai keskustelua käydään pitkälti oman henkilökunnan kanssa, jolloin toimintaa ei kenties kyetä tarkastelemaan riittävän objektiivisesti.

Keskeistä yrityssparrauksissa oli nimenomaan tarjota ulkopuolista näkökulmaa ja luottamuksellista keskustelua. Hankkeen asiantuntijat tuntevat matkailu- ja liikunta-alaa, mutta eivät tarkasti kohdeyritysten toimintaa. Ulkopuolisen kokemus, kysymykset ja tieto auttoivat yrityksiä jäsentämään ja selkiyttämään omia ajatuksia ja tavoitteita.

Hankkeen asiantuntijoille yrityssparraukset antoivat mielenkiintoisen kurkistuksen yritysten toimintaan käytännössä. Vierailujen aikana keskusteltiin myös, miten hanke ja ammattikorkeakoulu voivat tukea yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tapaamisissa laadittiin konkreettisia selvitys- ja kehittämistehtäviä opiskelijoiden työstettäväksi ja ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toteuttaneet yritysten toimintaa tukevia kehittämistehtäviä.

Hankkeessa on luotu toimintamalli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyöhön

Hankkeen yhtenä kolmesta tavoitteesta on ollut aktivoida yritysten tuotekehitystä. Tätä tavoitetta lähdettiin ratkaisemaan kartoittamalla yritysten tarpeita ja jalkautumalla yritysten omaan toimintaympäristöön.

Yrityssparraukset ja toimintamalli, jossa olemme integroineet yritysten tarpeista nousevia toimeksiantoja osaksi opintojaksoja, ovat lähentäneet ammattikorkeakoulua ja yrityksiä ja syventäneet näiden välistä yhteistyötä.

Toiminnan ansiosta yrittäjät ovat saaneet uusia kirkkaita ajatuksia tuotekehitykseen, opiskelijat ovat ratkaisseet tosielämästä nousevia kehittämistehtäviä ja mukana olevat asiantuntijat ovat saaneet kosketuksen työelämän tarpeisiin. Syntynyttä toimintamallia tullaan jatkamaan hankkeen päätyttyä.



Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 ... 16 17 18Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK