Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Simulaatio-oppiminen lisää potilasturvallisuutta

18.6.2019



Korhonen ja Mikkola.jpg
Sh, Th, TtM Heidi Korhonen ja Sh, ThM Anja Mikkola toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Standardoitu potilastapaus (SPT) simulaatio-oppimisessa

Potilaan ohjauksen oppimisessa standardoidussa potilastapauksessa nousee esille kolme hoitotyön tärkeää näkökulmaa. Standardoidut potilastapaukset auttavat

- potilaskeskeisen hoidon oppimisessa
- sairaanhoitajan roolin omaksumisessa sekä
- hoitotyön kompetenssien kehittymisessä (Ha 2018.).

Simulaationäyttelijän käyttö auttaa opiskelijoita potilaskeskeiseen ohjaukseen, lisää potilaan aktiivisuutta ja opiskelijan roolia oppimistilanteen ylläpitäjänä. Opiskelijat harjaantuvat opiskeluiden aikana jo potilaskeskeisiin potilasohjaustaitoihin.

Simulaationäyttelijöiden avulla voidaan havainnollistaa opiskelijoille opiskeltavaa aihetta (Koskela 2006.) Lapin AMK:ssa käytetään standardoiduissa potilastapauksissa koulutettuja simulaationäyttelijöitä.

 

Avannepotilaan ohjaus standardoidussa potilastapauksessa (SPT)

Avannepotilaan ohjaus on tärkeä osa potilaan hoitoa, kun halutaan varmistaa turvallisen avanteen hoidon jatkuminen (Blevins 2019).

Avannepotilaan ohjauksen sisältöjä ovat: avanteen hoito, avannetta ympäröivän ihon hoito, avannesidoksen vaihtaminen, ravitsemus, liikunta, kivunhoito, seksuaalisuus ja sopeutuminen elämään avanteen kanssa (Blevins 2019, Sirviö 2014).

Simulaatio-ohjauksen suunnitteluun kuuluu seuraavat vaiheet: skenaarion tuottaminen, etukäteismateriaalin jakaminen opiskelijoille ja ohjaus aiheeseen perehtymiseen. Sen jälkeen valmisteluun kuuluu simulaationäyttelijän sopiminen, etukäteisohjanta ja aikataulun suunnittelu (Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)

Juuri ennen simulaation toteutusta näyttelijä ja opiskelijat valmistellaan vielä kerran simulaation toteuttamiseen. Opettajia on kaksi, jotta toinen voi ohjeistaa opiskelijoita ja näyttelijää ja toinen ohjeistaa muun ryhmän opiskelijat tarkkailemaan simulaatiota oppimistavoitteiden pohjalta. Itse simulaation jälkeen käydään oppimiskeskustelu opiskelijoiden ja simulaationäyttelijän kanssa. (mukaillen Rutherford-Hemming, Lioce, Kardong-Edgren, Jeffries & Sittner.)

Simulaationäyttelijä Maria Kotka (Kuva 1) esiintyi seuraavan skenaarion Alma Virtasena. Kyseessä oli 58-vuotias nainen, jolla todettiin hiljattain kolorektaalikarsinooma, jonka seurauksena karsinooma päädyttiin leikkaamaan. Leikkauksessa potilaalle tehtiin sigmoidostooma (paksusuoliavanne). Alma on nyt kirurgisella vuodeosastolla toipumassa leikkauksesta ja häntä ollaan kotiuttamassa huomenna.

Korhonen ja Mikkola kuva 1.jpg
Kuva 1 Simulaationäyttelijä

Alma tarvitsee nyt ohjausta avannesidoksen vaihtamisen kanssa sekä ohjausta ihon hoidossa sekä avanteen tarkkailussa. Lisäksi hän haluaisi tietää, miten avanne vaikuttaa ravitsemukseen ja arkiliikuntaan sekä seksuaalisuuteen. Sairaanhoitajan rooleissa olivat opiskelijat: Heini Louhela, Marjaana Kokko sekä Eeva-Leena Kokko (Kuva 2). Muu ryhmä tarkkaili simulaation toteutumista oppimistavoitteiden pohjalta.

Korhonen ja Mikkola kuva 2.jpg

Kuva 2 Opiskelijat valmistautuvat simulaatioon

Oppimiskeskustelu luo pohjan oppimisprosessin syvenemiseen

Oppimiskeskustelussa (Kuva 3) nousi esille, että monet olivat olleet hoitamassa avannepotilaita. Tämän simulaation aihe -  potilasohjaus avanneleikatulle - oli kuitenkin heille tärkeä potilaskeskeiseen ohjaukseen harjaantumisen näkökulmasta. Opiskelijat kokivat myös, että he saivat uutta näkökulmaa ja kliinistä osaamista avannepotilaan ohjaukseen ja hoitoon sekä potilasturvallisen osaamisen syventämiseen.

Myös tutkimustulokset vahvistavat, että simulaatiopohjaisella oppimisella on merkittävä vaikutus potilasturvallisuuteen (Seaton ym. 2019).

Korhonen ja Mikkola kuva 3.jpg
Kuva 3 Oppimiskeskustelu

Lähteet

Blevins, S. 2019. Colostomy care. Nurses as educators. MEDSURG nursing. 28 (2).
Ha, E-H. 2018. Experience of nursing students with standardized patients in simulation-based learning: Q-methodology study. Nurse Education today 66. 123-129.
Rutherford-Hemming, T., Lioce, L., Kardong-Edgren, S., Jeffries, P.R & Sittner, B. 2016. After the national council of state boards of nursing simulation study -recommendations and next steps
Seaton, P., Levett-Jones, T., Cant, R., Cooper, S., Kelly, M.A., McKenna, L., Ngf, L & Bogossianf, F. 2018. Exploring the extent to which simulation-based education addresses contemporary patient safety priorities: A scoping review. Collegian. 26. 194-203
Sirviö, P. 2014. Avannepotilaan hoito. Sairaanhoitajan käsikirja.

Kuvat: Tommi Miettunen IT-tukihenkilö, Lapin AMK



Benchmarkkausta naapuritontilla

11.6.2019



Pirttinen_Valtteri.jpg
Insinööri (AMK) Valtteri Pirttinen toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Tätä Pohjoisen tekijät blogia selatessa tulee vastaan hienoja juttuja asiantuntijoidemme reissuista ympäri maailmaa. Ajattelin nyt kuitenkin poiketa joukosta ja kertoa hieman työpisteeni naapuriin nousseesta DAS Kelosta.

DAS Kelo on Domus Arctica Säätiön (DAS) Rovaniemelle rakennuttama 8-kerroksinen CLT-rakenteinen opiskelija-asuinkerrostalo. Tutustuimme Dwell – Älykäs taloyhteisö tutkimushankkeen toteuttajaporukalla DAS Kelon työmaalle 9.5.2019.

DAS Kelo, ensimmäinen CLT-kerrostalo Rovaniemellä

DAS Kelo on ensimmäinen Rovaniemelle rakennettu CLT-kerrostalo, tietääkseni myös Suomen pohjoisin CLT-rakenteinen asuinkerrostalo (ottakaa yhteyttä, mikäli olen väärässä). CLT:llä (cross laminated timber) tarkoitetaan massiivipuista rakennusmateriaalia, joka koostuu ristikkäin liimatuista puulevykerroksista. Lisätietoa materiaalista ja rakennustavasta löytyy esim. https://www.puuinfo.fi/clt.

DAS Kelo on toteutettu hyödyntämällä CLT-rakenteisia tilaelementtejä. Kelon ensimmäiseen kerrokseen tulee Domus Arctica Säätiön uudet toimitilat, varastotiloja, yhteistiloja, pesutila, väestönsuoja ja loput seitsemän kerrosta on pyhitetty opiskelija-asunnoille. Opiskelija-asunnot ovat kaikki yksiöitä, kooltaan 26 m2, 31 m2 ja 32,5 m2.

Pirttinen kesä2019 kuva 1.jpg

Kuva 1. DAS KELO työmaavaiheessa

DAS Kelo on pääosin rakennettu puusta, mutta Kelon ensimmäisen kerroksen kantava runko on toteutettu betonista johtuen rakennusmääräysten vaatimuksista väestönsuojalle. Loput seitsemän kerrosta on toteutettu tehtaalla valmistetuilla CLT-tilaelementeillä, joita työmaalla on legopalikoiden tapaan nostettu toisiensa päälle. Tehtaalla tilaelementit tehtiin täysin valmiiksi kaikkia pintoja ja kaappiasennuksia myöten.

Kuvassa 2 näkyy tilaelementin valmiustaso työmaalle tullessaan.

Pirttinen kesä2019 kuva 2.jpg

Kuva 2. DAS Kelon asuinhuoneisto

Kuten alueella liikkuvat ovat saattaneet huomata, rakennus on noussut huomattavan nopeasti pystyyn. Tilaelementtien asennukset aloitettiin marraskuussa 2018 ja viimeiset tilaelementit nostettiin paikoilleen helmikuussa 2019. Elokuun 2019 alussa taloon muuttavat jo uudet asukkaat.

Juuri nopeus on CLT-tilaelementtimäisen rakennustavan suuri hyöty. Myös työmaalla tehtävän työn määrä on huomattavasti pienempi, kun asunnot ovat tehty valmiiksi tehdasolosuhteissa.

Vähähiilisempi tulevaisuus

DAS Kelo on puurakenteisena kerrostalona jo itsessään vähähiilinen toteutus. Tiedossa on kuitenkin, että rakennuksen hiilijalanjäljestä noin 60 prosenttia muodostuu rakennuksen käytön aikaisesta energian käytöstä. Käytönaikaista energiankulutuksen pienentämisen vuoksi DAS Kelossa hyödynnetäänkin myös innovatiivisia energiajärjestelmiä kuten esimerkiksi jäteveden lämmöntalteenottoa, aurinkopaneeleja sekä akkuteknologiaa.

Lisäksi Lapin AMK ja Lapin yliopisto saivat rahoituksen tutkimushankkeelle Dwell – Älykäs taloyhteisö, jonka toimintaympäristönä DAS Kelo toimii. Tutkimushanke toteutetaan EAKR-rahoitteisena tutkimushankkeena ajanjaksolla 1.1.2019 -31.8.2021.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää ratkaisumalleja kiinteistöjen koko elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden toteuttamiseen eri käyttäjäryhmien muuttuvat tarpeet huomioiden. Hankkeessa tullaan muun muassa kehittämään mobiilisovellus rakennuksen asukkaille ja ylläpidolle. Mobiilisovellukseen luodaan käyttäjiä ja kiinteistön ylläpitoa helpottavia sekä vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen tähtääviä sovelluksia.

Projekti on vielä alkuvaiheessa ja tällä hetkellä työn alla on talon älykkäiden käyttäjäpalveluiden määrittely. Määrittelyvaiheen keskiössä on työpajatyyppinen vaihe, jossa mm. kuullaan DASin nykyisiä asukkaita, tulevia asukkaita ja DASin henkilökuntaa. Lisätietoja hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista saa allekirjoittaneelta.

Lopuksi

DAS Kelo on hieno esimerkki siitä, että aina ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen jotain uutta ja innovatiivista. Lopuksi vielä kuva Kelon kahdeksannen kerroksen ikkunasta, harvoin opiskelija-asunnoissa on vastaavia näköaloja.

Pirttinen kesä2019 kuva 3.jpg

Kuva 3. Näkymä DAS Kelon 8.kerroksen nurkkahuoneesta



Erilaisia väyliä sosionomiksi

4.6.2019



Riihiniemi ja Kutuniva.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin ammattikorkeakoulussa oppimis- ja ohjauspalveluissa tiiminvetäjänä ja KM Mervi Kutuniva Rovala-Opistossa koulutussuunnittelijana ja opettajana.

Lapin ammattikorkeakoulu järjestää tutkintoon johtavaa sosiaalialan koulutusta Kemin kampuksella sekä päivä- että monimuoto-opintoina. Lisäksi avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella sosionomin polku- ja väyläopintoja. Polkuopinnot (60 op) tai väyläopinnot (30 op) suoritettuaan opiskelija voi hakeutua erillishaussa Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi.

Rovaniemen alueen sosiaalialan koulutustarpeeseen vastatakseen Lapin ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2015 yhteistyön Rovala-Opiston kanssa. Opistossa järjestetään sosionomiopinnot (60 op) avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Opintotarjonnasta voi valita myös yksittäisiä opintojaksoja yksilön ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Yhteistyö pohjautuu sopimukseen. Sopimuksen mukaan Rovala-Opisto vastaa avoimien ammattikorkeakouluopintojen järjestämisestä, kustannuksista sekä toteuttamisesta noudattaen Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaa ja opintovaatimuksia. Opinnot ovat opiskelijalle päätoimisia ja oikeuttavat opintotukeen.

Opiskelijaprofiili

Sosionomiopintoja Rovala-Opistossa opiskelee vuosittain keskimäärin 16 opiskelijaa. Opiskelijat ovat motivoituneita opintoihinsa ja opiskelijaryhmän toimintaan sitoutuneita.

Taustoiltaan opiskelijoilla on kolme pääprofiilia 1) toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 2) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät korkeakoulututkintoa tavoittelevat sekä 3) korkeakoulutetut alan vaihtajat. Monet ylioppilaat tai ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret aikuiset aloittavat korkeakouluopintonsa Rovalassa.

Välivuoden viettämisen sijaan opistossa vietetty vuosi kartuttaa opintopisteitä ja mahdollistaa hakeutumisen erillishaussa korkeakouluun.

Sosiaali- ja terveysalalla jo työskentelevät - esimerkiksi lastenhoitajat ja lähihoitajat - kehittävät opistossa osaamistaan, korkeakouluopiskeluvalmiuksiaan ja hyödyntävät avoimen ammattikorkeakoulun väylää. Opiston ovat löytäneet myös korkeakoulutetut alanvaihtajat, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

 

Opiskelijoiden kokemuksia sosionomiopinnoista

Sosionomiopinnot monialaisessa ja monikulttuurisessa Rovala-Opistossa toteutetaan Lapin AMKin opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen toteutuksessa hyödynnetään Rovaniemen palvelu- ja asiantuntijaverkostoa sekä Rovalan Setlementin sosiaalialan osaamista ja toimintaympäristöjä.

Opetus on työelämäläheistä ja opinnoissa työskennellään todellisten kohderyhmien esimerkiksi maahanmuuttajien, lasten ja nuorten, erilaisten naisryhmien sekä ikääntyneiden kanssa. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kohtaaminen, monipuoliset ohjaustilanteet ja oman toimijuuden vahvistuminen luovat pohjaa sosionomin ammatilliselle osaamiselle.

Rovala-Opiston sosionomiopinnoissa painottuu sosiaalipedagogiikka, yhdessä tekeminen ja tiiviissä opiskeluryhmässä yhdessä oppiminen. Setlementtiarvoihin pohjautuva toiminta opistossa korostaa yhteisöllisyyttä, avoimuutta, luottamusta yksilön kykyyn ratkaista oman elämän haasteita, mikä tukee oppimisperustaiseen lähestymistapaan opinnoissa.

Rovalassa vuosina 2016 - 2019 kerättyjen opiskelijapalautteiden mukaan opisto on koettu turvalliseksi, pieneksi, kodikkaaksi ja luotettavaksi oppilaitokseksi, jossa on helppo aloittaa opinnot myös pidemmän ajan jälkeen. Pienryhmäopiskelussa omat opiskelutaidot vahvistuvat ja luottamus omiin valmiuksiin korkeakouluopinnoissa kasvaa.

Sosionomiopintoja suorittavien ryhmä tunnetaan opistossa keskustelevana, välillä äänekkäänä ja kantaa ottavana sekä luotettavana ja aktiivisesti osallistuvana toimijaryhmänä. Opiskelijoille merkityksellisiä ovat ennen kaikkea tiivis opiskelurytmi, opinnoissa menestyminen, tavoitteiden saavuttaminen sekä kalenterissa selkeästi aikataulutettu erillishaku.


Toimivaa opistoyhteistyötä

Kansanopistossa suoritetut avoimen AMKin polkuopinnot on yksi korkeakouluun johtava reitti. Samalla opinnot tukevat yksilöllisiä opintopolkuja ja mahdollisuutta osaamisen uudistamiseen ja kehittämiseen.

Yhteistyö oppilaitosten kesken perustuu keskinäiseen luottamukseen, avoimuuteen ja joustavuuteen. Yhteistyötä on toteutettu tiiminä sosiaalialan koulutuksen, avoimen ammattikorkeakoulun ja Rovala-Opiston kanssa. Hyvän yhteistyön tuloksena on kehittynyt toimintamalli, josta hyötyvät sekä opiskelijat että Rovala-Opisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Lapin AMKilla on opistoyhteistyötä muutamien muidenkin kansanopistojen kanssa ja uusia yhteistyökumppanuuksia ollaan neuvottelemassa. Yhteistyö on tärkeää ja merkityksellistä, koska sen avulla edistetään koulutuksen saatavuutta, aluevaikuttavuutta ja jatkuvan oppimisen toteutumista.



Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta

28.5.2019



Angeria ja Häikiö.jpg
Mervi Angeria ja Sisko Häikiö työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuullisten palveluiden osaamisryhmässä.

Ohjausta kehittämällä kohti hallitumpaa opinnäytetyöprosessia

Opinnäytetyöt, niiden arviointi ja ohjaus puhuttavat tällä hetkellä monia. Lapin AMKissa on vahvistettu opinnäytetyön uudet, osaamisperustaiset arviointikriteerit, jotka otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana.

Tämä on herättänyt keskustelua koulutusten erilaisista tavoista ohjata opinnäytetyöprosessia. Suomenkielisessä restonomikoulutuksessa olemme säännöllisesti kehittäneet ohjausta ja prosessia viime vuodet. Tämä kirjoitus esittelee kehitystyömme tuloksia eli oivalluksiamme opinnäytetyöohjaukseen.

Olemme oivaltaneet, että ohjaajien yhteinen ymmärrys opinnäytetyön luonteesta ja tavoitteista on avain prosessin kehittämiseen.

Lähtökohtamme on, että opinnäytetyö on nimenomaan näyte opiskelijan osaamisesta, opiskelijan oma työ. Näin ollen ohjauksen tavoite on opiskelijan oman ajattelun sekä itsenäisen ja vastuullisen työskentelyn edistäminen.

Kuvio 1.jpg

Kuvio 1. Oivalluksia opinnäytetyön ohjauksesta

Tiimi suunnittelee ja toteuttaa ohjauksen

Restonomikoulutuksessa opinnäytetyöprosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa ohjaajatiimi, johon kuuluu tällä hetkellä kolme prosessinohjaajaa, tekstinohjaaja ja tiedonhaun ohjaaja. Tiimin kokoonpano on pysynyt samana jo useamman vuoden, mikä on vahvistanut yhteistä näkemystä, keskinäistä luottamusta ja avointa suhtautumista kehittämiseen.

Opinnäytetyöprosessia suunnitellaan samoin kuin muitakin opintoja ja lukukausia. Teemat, aikataulut ja ohjausmenetelmät suunnitellaan yhdessä. Opinnäytetyöprosessi viedään restonomikoulutuksessa läpi neljästi lukuvuodessa, joten tarkka aikataulu ja ehdottomat palautuspäivät ovat välttämättömiä. Opiskelijalle tämä vahva runko tuo turvaa työn valmistumisesta ja ohjauksen saamisesta sekä antaa ohjaajalle keinoja työkuorman tasapainottamiseen.

Kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Opinnäytetyöprosessin vaiheet ja kesto on kuvattu opiskelijoille Moodlessa. Katso Thinglink.

Suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, mikä on opiskelijan ja työn valmistumisen kannalta olennaista. Prosessia, Moodlen työtilaa ja ohjeita on kuvattu ja yksinkertaistettu, jotta opiskelija saa keskittyä työnsä tekemiseen. Toteutusten käytännön asioita, kuten ilmoittautumisia, työtiloja ja aikatauluja hallinnoi yksi ohjaajatiimin jäsenistä.

Toteutus- ja ohjaussuunnitelma ohjaa ryhmän työskentelyä

Ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena toteutus- ja ohjaussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan kuvataan ja aikataulutetaan koko prosessi aloituskerrasta valmiin työn esittämiseen ja arviointiin asti. Yhden toteutuksen kesto on keskimäärin neljä kuukautta.

Yhtä aikaa prosessinsa aloittavat opiskelijat muodostavat opinnäytetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti ohjaustapaamisiin. Yhdessä ryhmässä on 10–20 opiskelijaa ja ohjaustapaamisia on noin kerran viikossa, yhteensä noin 40 tuntia.

Säännölliset ohjaustapaamiset ovat runko opinnäytetyöskentelylle. Ohjaustapaamiset on teemoitettu opinnäytetyön etenemisen ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Keskeisiä ohjausteemoja ovat muun muassa työn tavoitteiden asettaminen, tietoperustan rakentaminen, menetelmien valinta sekä työn rakenteen jäsentäminen.

Taulukko 1. Toteutus- ja ohjaussuunnitelmaa seuraamalla työ valmistuu

Taulukko 1.jpg

Opiskelijat ohjataan valmistautumaan tapaamisiin kuuntelemalla aihepiiriä käsitteleviä luentonauhoitteita. Osallistuminen ohjauksiin on suositeltavaa, mutta vapaaehtoista – mahdollisuus, ei pakko. Ohjauskeskusteluja ei nauhoiteta, mutta ohjauksissa käytettävät materiaalit ja nauhoitettu kooste jaetaan Moodlessa, jotta opiskelija voi käsitellä teemaa itsenäisesti ja omissa verkostoissaan.

Tapaamisissa keskustelua ohjataan kysymyksillä. Opiskelijoita ei opeteta, vaan ohjataan etsimään tietoa ja ajattelemaan erilaisia vaihtoehtoja asian ratkaisemiseksi. Heitä kannustetaan innovatiivisiin ratkaisuihin kehittämistyössään. Parhaimmillaan myös ryhmän opiskelijat ohjaavat toisiaan entistä parempiin ratkaisuihin ja työskentelytapoihin. Prosessiin liittyy yleensä paljon epävarmuutta erityisesti työn alkuvaiheessa, joten opiskelijoiden on hyvä kuulla toistensa ajatuksia ja kokea olevansa ns. samassa veneessä.

Kuva 1 Angeria ja Häikiö.jpg

Kuva 1. Opinnäytetyöohjauksiin voi osallistua yhtä aikaa livenä tai etänä

Ohjaukset eivät ole pelkkää keskustelua, vaan myös toimintaa. Ohjausten teemoja käsitellään erilaisten menetelmien, tehtävien ja harjoitteiden avulla. Opiskelijat saavat siis kertoa ja dokumentoida ajatuksiaan monella eri tapaa sekä antaa ja saada myös vertaispalautetta teksteistään.

Prosessiin kuuluu kaksi lähipäivää, jolloin opiskelijat osallistuvat Pop up Opari -tapahtumaan osana suunnitelmavaihettaan sekä esitellessään valmiin työnsä suullisesti posterilla. Tapahtumassa opinnäytetyön tekijät pääsevät täten keskustelemaan valmistuvien kanssa ja kuulemaan heidän vinkkejään urakkaan.

Kuva 2.jpg

Kuva 2. Pop up Opari -tapahtumassa työn esittäjät ja yleisö ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa

Kehittävä arviointi vie työtä eteenpäin

Ryhmän ohjaustapaamisten lisäksi opiskelijat saavat yksilöllistä palautetta kirjallisesti viisi kertaa prosessin aikana: kolmesti omalta prosessinohjaajaltaan (suunnitelma, tietoperusta ja valmis työ) sekä kahdesti tekstinohjaajalta (suunnitelma ja valmis työ). Palautteen tavoitteena on ohjata opiskelijaa kiinnittämään huomiota työnsä eri osa-alueisiin sekä auttaa häntä hahmottamaan edistymistään ja osaamistaan.

Ohjaajan kirjallinen palaute tarkastelee ja ohjaa opinnäytetyötä ja sen raportointia kokonaisvaltaisesti arviointikriteeristön lausekkeita hyödyntäen. Opiskelijan valintoja tai tekstiä ei korjata tai muokata eikä keskeneräistä työtä arvioida. Palautteet pyritään antamaan viipymättä, minkä mahdollistaa tarkka aikataulutus ja ohjaajien ennakoiva oman ajankäytön suunnittelu.

Restonomikoulutuksessa uudet arviointikriteerit otettiin käyttöön helmikuussa 2019 aloittaneelle ryhmälle. Ensimmäiset kokemukset arviointikriteeristön käytöstä ovat positiivisia. Arvioinnin kohteet ja kuvaukset ovat selkeitä ja täsmällisiä. Suurimmat muutokset kohdistuvat siihen, että opinnäytetyössä arvioidaan tuotoksen lisäksi itse työn tekemistä. Lisäksi opinnäytetyön raportointia ja suullista esittämistä arvioidaan numeerisesti.

Ohjaajatiimiä arvelutti opiskelijan työskentelyä kuvaavan osaamisen arviointi erityisesti siinä tilanteessa, että opiskelija ei ole osallistunut ohjaustapaamisiin. Tällöin osaamisen näyttöinä toimivat kirjalliset tuotokset, kypsyysnäyte ja suullinen esitys.

Ohjaajien yhteinen keskustelu arvioinneista on entistä tärkeämpää uusien arviointikriteerien käytössä. Opinnäytetyön kompetenssit eli oppimisen taidot ja innovaatio-osaamisen arvioi työlle nimetty prosessinohjaaja, kirjallisen raportoinnin tekstinohjaaja eli viestinnän opettaja ja suullisen esityksen em. ohjaajat yhdessä.

Opiskelijan itsearvioinnin merkitys kasvaa, kun arvioidaan myös mm. työskentelyn suunnitelmallisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi toimeksiantaja antaa oman arvionsa työstä, mikä tukee ohjaajien tekemää arviointia erityisesti työn tuloksien hyödynnettävyydestä.

Uusia oivalluksia odotellessa

Olemme oivaltaneet, ettei ohjausprosessi ole koskaan täysin valmis. Arvioimme sitä jatkuvasti ja kehitettävää löytyy joka kierroksella, mutta suhtaudumme siihen positiivisesti.

Tällä hetkellä ohjaajatiimiä mietityttää erityisesti opiskelun monimuotoisuus ja eriaikaisuus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti, yksilölliset opiskelutavat ja aikataulut näyttäisivät rajoittavan heidän osallistumistaan yhteiseen keskusteluun. Miten nykyinen tapamme toteuttaa ohjausta palvelee ja sitouttaa nykyopiskelijaa? Miten huomioimme erilaiset oppijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat?

Paluuta yksilöohjaukseen ei ole. Keskusteleva ryhmänohjaus edistää yhteistoiminnallisuutta, jota tarvitaan työelämän asiantuntijatehtävistä suoriutumiseen. Ohjaustapaamisiin osallistuneet opiskelijat ovatkin kokeneet ryhmän tuen ja keskustelut hyödyllisiksi. Mutta miten oivallutamme myös passiiviset opiskelijat?







Opi ravinteista ja ravinnekierrätyksestä

21.5.2019



Santala_Kalle neliö.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala toimii projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Ravinnekierrätyksen merkitys elämän eri osa-alueille on usein tuntematon. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi lannan, biojätteen ja muiden ravinteita sisältävien biomassojen käsittelyä siten, että niiden sisältämät ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi saadaan takaisin kiertoon ja hyödynnettyä lannoitteena.

Ravinteiden kierrätyksellä on laajoja taloudellisia, tuotannollisia ja ekologisia vaikutuksia, joiden huomioiminen luo mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen ja luonnon hyvinvointiin kestävyyden eri tasoilla. Ravinnekiertoa koskevan tuntemuksen lisäämiseksi tarvitaan oppimista, opitun ymmärtämistä ja tiedon soveltamista käytäntöön työssä ja arjessa.

Fosforivarojen rajallisuus ja typpilannoitteiden valmistuksen ilmastopäästöt yhdessä ilmastonmuutoksen, vesiensuojelutarpeen ja ruuantuotannon kestävyystavoitteiden kanssa edellyttävät, että siirrymme järjestelmään, jossa ravinteet kiertävät. Ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi on viimeisen kolmen vuoden aikana panostettu Suomen hallituksen toimesta yli 30 miljoonaa euroa. Tavoitteena on ollut tehdä Suomesta ravinne- ja energiaomavaraisuuden mallimaa.

Eräs hallitustavoitteista on ollut ravinnekierrätystä koskevan tietoisuuden lisääminen niin suuren yleisön keskuudessa kuin eri koulutusasteiden tarjoamien koulutusten sisällöissäkin. On havaittu, että ravinnekierrätykseen liittyvää ajattelua on tarpeen uudistaa laajalla ja tehokkaalla tiedonvälityksellä, joka kohdentuu suoraan kuluttajiin ja erityisesti opiskelijoihin niin korkeakouluissa kuin toisellakin asteella.

Me Lapin ammattikorkeakoulussa haluamme olla ravinnekierrätystietouden lisäämisen edelläkävijöitä erityisesti Tulevaisuuden biotalous -osaamisalalla.

 

Opi ravinteista! -hanke kansantajuistaa ravinnekierrätystä käsittelevää tietoa

Olemme osatoteuttajina Opi ravinteista! -hankkeessa, jossa tuotamme ravinnekierron viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja trendeihin keskittyvää opetus- ja viestintämateriaalia uudella konseptilla eri koulutusasteiden ja -alojen tarpeisiin.

Hankkeessa edistämme koulutuksellisin ja viestinnällisin keinoin vesien tilan parantumista ja ravinnekierrätyksen tunnettuuden ja hyväksyttävyyden lisääntymistä. Muokkaamme opiskelijaintegraation avulla aiempien ravinnekierrätystä käsitelleiden hankkeiden tuloksia monimuotoisesti eri genrerajoja ylittäen.

Tavoiteemme on, että muokattu materiaali on kansantajuisesti ymmärrettävää ja se herättää kohderyhmissä oivalluksia ja kiinnostusta ravinteiden kierrätystä kohtaan.

Tuottamamme koulutusmateriaalit tulevat hankkeen edetessä avoimesti saataville, joten mikä tahansa toimija voi hyödyntää materiaaleja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Opi ravinteista! -hankkeen toteuttajina on kolme ammattikorkeakoulua; Lapin AMK, HAMK ja TAMK sekä toisen asteen kouluttaja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Lapin AMKin päävastuualueena on maa- ja metsätalouden ravinnekierto.

Ajankohtaisen tutkitun tiedon jalostamisella oppimateriaaliksi parannamme tarjoamiemme koulutusten ajantasaisuutta ravinnekierron osalta. Hyötyjinä ovat ympäristön lisäksi luonnonvara-alan elinkeinot. Lisäämällä tietoa ravinnekierrätyksestä luomme edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle.

Kalle Santala RAKI.jpg

Kuva 1. Ympäristöministeriön havainnekuva ravinnekierrätyksestä, © Kuva: Miila Westin

Lähteet

Kati Berninger. 2018. Ravinteiden kierrätys Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriö. 2017. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Versio 4.
Marttinen, S. Lantto, R. Turtola, E. Valve, H. Venelampi, O. 2017. Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön. Luonnonvarakeskus, Policy Brief.
Ympäristöministeriö, Maa ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtionvarainministeriö. 2018. Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019-2030.



Kirja-arvostelu: Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin

14.5.2019



Olli Kuisma.jpg
Insinööri (AMK) Olli Kuisma työskentelee projekti-insinöörinä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa. Ajatuksena on, että aurinkoenergian kasvaessa pystyttäisiin luopumaan saastuttavista energiantuotantolaitoksista, kuten hiiltä käyttävistä lämpövoimaloista.

On myös puhuttu ydinvoiman korvaamisesta aurinkoenergialla. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Saksa, joka on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa ja korvata tarvittavan energiansaannin aurinkoenergialla vuoteen 2022 mennessä.

Myös Suomessa on keskusteltu siitä, tulisiko maan lisätä aurinkoenergian määrää ja vastaavasti luopua esimerkiksi lisäydinvoiman rakentamisesta.

Uusiutuvan energian lisääminen näkyy kansainvälisten sopimusten tasolla, joiden avulla pyritään yhdessä lisäämään uusiutuvaa energiaa sekä leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden seikkojen vuoksi energia-alalla tulee olemaan massiivisia investointeja. Tarvitaan suuria innovaatioita, jotta energiaa saadaan jatkossakin tuotettua ilman ongelmia.

 

Aurinko A:sta O:hon

Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin on tiivis kattaus koko aurinkoenergian perustoiminnasta aina aurinkoenergian hyödyntämistalouteen. Perustoiminnassa käydään läpi aurinkoa energialähteenä eli mitä auringossa tapahtuu ja minkä niminen reaktio on kyseessä, mistä aurinko koostuu yms.

Sen lisäksi käsitellään aurinkosäteilyä Suomessa ja kerrotaan aurinkosäteilyn määrää vuositasolla. Täytyy muistaa, että Suomen kokoisessa maassa on eroavaisuuksia tässä tapauksessa.

Aurinkoenergian hyödyntämistaloudesta käsitellään energian tuotannon ja kuluttajan näkökulmat, energian hinta ja sen vertailu, aurinkoenergialaitteiden elinkaariselvitykset sekä kasvihuonekaasujen päästöt energiantuotantoprosesseissa.

 

Kirja energia-alan opiskelijoille

Energia-alan insinöörin on syytä muistaa, että aurinkoenergiastakin aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Näitä esiintyy piipohjaisilla, katolle asennetuilla aurinkosähköjärjestelmillä. Määrä on kuitenkin vain 20 g-C/kWh. Aurinkosähköstä tulee nykyisin päästöjä 60–150 g/kWh kennomateriaalin mukaan, mutta aurinkosähkön hiilidioksidipäästöt laskevat 20–30 g/kWh:n tasolle vielä 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana.

Uusiutuvaa energiaa opiskeltaessa aurinkoenergia on yksi esillä olevista vaihtoehdoista. Opas antaakin hyviä näkökulmia siitä, miten aurinkoenergia toimii, mutta käytännön näkökulmasta tarkasteltuna opuksessa voisi olla enemmän teknisen puolen tietoa ja varsinkin esimerkkilaskuja, joissa olisi esimerkiksi omakotitaloihin mitoitettuja aurinkopaneeleja.

Kirjasta kyllä löytyy yksi esimerkkilasku mutta näihin olisi voinut mielestäni panostaa hieman enemmän, jotta eri vaihtoehtoja olisi esillä. Näin ollen ammattikorkeakoulussa opiskelevat energia-alan insinöörit saisivat paljon arvokasta tietoa aurinkoenergiajärjestelmien mitoituksesta. Varsinaisen asennuksen kuitenkin tekee joku muu kuin insinööri.

 

Kirja kuluttajille ja asiantuntijoille

Kirja on mielenkiintoinen ja luettava, ja se kiinnostaa varmasti sekä energia-asioista kiinnostuneita kuluttajia, tekniikan alan opiskelijoita että aurinkoenergian parissa työskenteleviä ammattilaisia. Kannattaa muistaa, että opuksen on koonnut alalla toimineet ammattilaiset, joilla on pitkä kokemus aurinkoenergiasta ja sen toiminnasta Suomessa.

On hienoa, että koko maailmassa pyritään siihen, että energialaitokset eivät saastuttaisi tulevaisuudessa enää ollenkaan ja että uusiutuvan energian käyttö lisääntyy niin Suomessa kuin koko maailmassa.

On tärkeää, että uusiutuvan energian kohdalla kyetään kehittämään koko ajan tehokkaampia laitteita, mistä käy esimerkkinä aurinkoenergian kehitys viimeisten vuosien aikana. Paljon on jo tapahtunut ja paljon tulee varmasti tapahtumaan. Tämän vuoksi ihmisiä, niin kuluttajia, ammattilaisia kuin opiskelijoitakin, tulee valistaa asiasta.

Aurinko-opas auttaa päättämään, kannattaako aurinkoenergiaan satsata vaiko turvautua johonkin muuhun energiamuotoon. Esimerkiksi kesämökeille aurinkosähköjärjestelmä on varteen otettava vaihtoehto, kun energia-asiat ovat esillä. Tällainen kohde olisi myös hyvä harjoitustyö alan opiskelijoille.

 

Bibliografisia tietoja

Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin -teoksen on julkaissut Aurinkoteknillinen yhdistys ry, joka toimii aurinkoenergian puolestapuhujana Suomessa.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Christer Nyman. Hän on toiminut aurinkoenergiakonsulttina vuodesta 1991 ja on myös Suomen 1. asiantuntija. Hän on myös tutkinut VTT:llä aurinkoenergiaa vuosina 1983–1991 sekä opiskellut aurinkoenergiaa vuonna 1982 sekä tehnyt erilaisia projekteja Suomessa sekä kehitysvaiheissa. Lisäksi Christer Nyman on Soleco Oy:n toimitusjohtaja. Hänen lisäkseen kirjaa on ollut kirjoittamassa muiden muassa arkkitehti Bruno Erat Oy:sta, Timo Löfgren SULPU ry:stä ja toimitusjohtaja Hannu Suokivi Suomen Aurinkosimulaattorit Oy:sta.

Teoksen nimi: Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin
Kirjailija: Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi.
Sivumäärä: 219
Julkaistu: 2001
Julkaisija: Aurinkoteknillinen yhdistys ry
ISBN: 951-664-072-9




Digitaaliset taidot ovat 21. vuosisadan taitoja pärjätä työelämässä

7.5.2019



Marika Saranne neliö net.jpg
KTM Marika Saranne on Lapin ammattikorkeakoulun Digitaliset ratkaisut -osaamisryhmän osaamispäällikkö.

Toimialojen kehittyessä huimaa vauhtia tarvitsemme uusia 21. vuosisadan taitoja eli digitaalisia taitoja, vahvaa yhteistyötä ja kehittämistoimintaa yrityselämän ja korkeakoulujen välillä.

Meidän tulee pitää huoli siitä, että korkeakouluopiskelijoilla on työelämään siirtyessään relevantit tiedot ja taidot sekä luovaa osaamista, ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista ja kykyä työskennellä monialaisesti innovaatiokeskeisessä työelämässä.

Alati kehittyvä teknologia ja digitalisaatio muovaavat omalta osaltaan yhteiskuntaa ja aiheuttavat rakenteellisia muutoksia. Ne haastavat meidät kyseenalaistamaan olemassa olevia toimintatapoja. Nopea teknologinen kehitys aiheuttaa tätä kautta myös osaamishaasteita, sillä uusi teknologia ja digitaaliset ratkaisut luovat yhä enemmän kysyntää uusille osaamisille. Tästä syystä 21. vuosisadan taitojen kehittäminen tulisi olla vaatimus meille kaikille.

 

Uudet perustaidot haltuun

Perustaitojen käsite on muuttunut digitaalisen kehityksen myötä ja 2000-luvulla käsite "uudet perustaidot" sisältävät niin elämän ja työuran taitoja, kuin yleisiä perustaitoja sekä yleistietoa että oppimis-, innovointi-, tieto- ja viestintätekniikkataitoja. Elinikäinen oppiminen on käsite, johon meidän kaikkien on sopeuduttava ja jossa työelämä on keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä.

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, sillä työelämä muuttuu jatkuvasti ja muutokset tapahtuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Asiaankuuluvien ja kestävien digitaalisten ratkaisujen ja sisältöosaamisten puuttuminen merkitsee sitä, että vastavalmistuneilla opiskelijoilla on riski saada vanhentunut osaaminen jo ennen työelämään siirtymistä.

Tällä hetkellä useat korkeakoulut antavat digitaalisen osaamisen täydennys- ja erikoistumiskoulutusta, joka on tarkoitettu nimenomaan työmarkkinoilla oleville. Tämän lisänä pitäisi kannustaa yritysklustereita kehittämään alan lyhytkursseja yhteistyössä korkeakoulujen ja/tai ammattikoulujen kanssa. Kehittämistoimenpiteissä pitäisi myöskin huomioida opettajien digipedagoginen kouluttaminen ja digitaalisen ajattelun sekä ratkaisujen lisääminen kaikilla koulutusasteilla.


Digitaalinen työ on toimialarajatonta

Niiden ammattien määrä, jotka eivät vaadi digitaalisia taitoja, vähenevät nopeasti. Kaikki työelämän alueet ja koko yhteiskunta edellyttävät nykyään internetyhteyttä, sekä kykyä että työkaluja digitaalisten palvelujen saatavuuteen, niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Meidän on pystyttävä nopeasti oppimaan uusien työkalujen käyttöjä ja ratkaisuja eri yhteyksissä, jotta voimme olla osa kehittyvää työelämää ja yhteiskuntaa. Esimerkkejä tästä kehityksestä löytyy jo runsaasti erilaisista ammateista kuten opetuksesta, teollisesta työstä ja terveydenhuollosta.

Digitaalisuus vaikutta myös opetukseen ja se muuttaa samalla myös opettajan roolia perinteisestä opettajuudesta ohjaajan, fasilitaattorin ja motivaattorin suuntaan. Tämän ohella vaaditaan myös uutta luovaa ja joustavaa ajattelua sekä toimialarajoja ylittävää osaamista, niin opettajilta kuin opiskelijoilta.

Lähitulevaisuuden teollisuustyöntekijät tarvitsevat osaamista ohjelmiston käyttäjinä, kun he käyttivät aikaisemmin työssään ”käsiään ja likaisia työkaluja". Terveydenhuollon työntekijöiden on työskenneltävä digitaalisesti useilla rajapinnoilla monialaisesti, sillä heidän tehtäviin voi kuulua potilastietojen rekisteröintiä, viestintää, sähköisten työvuorotaulujen ja lääketieteellisten laitteiden käyttöä.

 

Sosiaaliset botit ja robotit työkavereina

Digitalisaation ja teknologian avulla luodaan arkisia ja auttavia ratkaisuja yhteiskuntaan. Sosiaaliset botit tulevat olemaan osa arkeamme ja yhä useampi meistä tulee työskentelemään näiden kanssa lähitulevaisuudessa. Lokakuussa 2018 Irlannin yliopisto ilmoitti, että heidän opetusohjelmaansa tullaan ottamaan kokonaisuus, jossa opetellaan tekemään työtä yhdessä sosiaalisten bottien kanssa. Botit tekevät tuloaan hyvin monenlaiseen tehtävään ja toimialaan.

Yleisesti määriteltynä botit ovat ohjelmia, jotka suorittavat automaattisen tehtävän Internetin kautta. Esimerkkinä näistä on ”ostobotti”, joka etsii parhaita hintoja ja suosituksia tai chatbotit, jotka osallistuvat tekstikeskusteluun asiakkaiden kanssa. Ei ole ollut yllättävää nähdä, että "chatbotit” ovat olleet teknologian kehityskeskiössä ja seuraava kehitysaskel on se, että useimmat niistä tulevat äänioperaattoreiksi, kuten Applen iPhone Siri

Alusta- ja sovelluspohjaisten bottien lisäksi fyysiset, sosiaaliset robotit tekevät tuloaan. Esimerkkejä ja sovelluskohteita sosiaalisista boteista löytyy jo paljon. Sosiaaliset botit voivat toimia terapeutteina, kuten QTrobot joka on ”lapsenoloinen” humanoidi robotti. QTrobot työskentelee terapeutin apuna, auttaen ja opettaen autistisia lapsia sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kehityksen edelläkävijyyttä edustaa Sophia, joka on sosiaalinen botti ja johtaja. Merkitykselliseksi Sophian tekee se, että se on ensimmäinen robotti, jolle on annettu laillinen yksilöllisyys/ihmisyys.

Sophia työskentelee markkinoinnin parissa ja hän on erittäin haluttu puhuja. Sophia on osoittanut vahvuuttaan ja suurta potentiaalia monilla teollisuudenaloilla. Hän on tavannut avainhenkilöitä pankki-, vakuutus-, ja autoteollisuudessa, investointialalla, kehittämistoiminnassa, mediassa ja viihteessä. Lisäksi Sophia on esiintynyt lavalla paneelin jäsenenä ja esittelijänä korkean tason konferensseissa, joissa kerrotaan kuinka robotiikka ja keinotekoinen älykkyys muuttuvat vallitsevaksi osaksi ihmisten elämää.

Kuva Saranne kevät 2019.jpg

Kuva 1. Asiakaspalvelija työssään



"Aina mun pitää" oppia elinikäisesti ja jatkuvasti

2.5.2019



Helena Kangastie pylpyrä.jpg
TtM Helena Kangastie Lapin ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija (tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja opetus, TKIO)

Johdanto

Elinikäinen oppiminen on ollut jo pitkään kansainvälisellä ja kansallisella tasolla ohjaamassa osaamisen hankkimisen ja kehittämisen linjauksia. Viime vuosina on tullut mukaan vaateet jatkuvasta oppimisesta, jolla tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa (OKM 2019).

Jatkuva oppiminen sisältyy elinikäiseen oppimiseen, jolla tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä (Finto 2019). 

Lapin ammattikorkeakoulu on ollut vahvasti mukana, kun on haluttu edistää jatkuvaa ja elinikäistä oppimista. Vuonna 2012 yhdessä alueen viranomaisten, kouluorganisaatioiden, elinkeinon ja vapaan sivistystyön ym. toimijoiden kanssa olimme laatimassa Lapin aikuiskoulutusstrategiaa ”Pitkospuilla-jatkuvan oppimisen poluilla”. Tuossa yhteisessä strategiassa avasimme jatkuvaa oppimista, tavoitteita ja toimenpiteitä. Nyt olemme osatoteuttajana päivittämässä tuota strategiaa ESR-rahoitteisella Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa -hankkeella, joka käynnistyi tammikuun alussa.

Jatkuvan oppimisen kehittämismalli

Olemme myös laatineet jatkuvan oppimisen mahdollistamisen ja koulutustarjonnan kehittämisen suunnitelman, jolla vastaamme työelämän osaamistarpeiden tyydyttämiseen ja yksilöiden jatkuvan osaamisen mahdollistamiseen. Tuossa suunnitelmassa tuomme esille osaamisen kehittämisen erilaisia toimintamalleja, jatkuvan oppimisen tavoitteita, haasteita ja edellytyksiä. Toimintamalleja ovat mm. muuntokoulutus, pääosin työpaikalla tapahtuva tutkintoon johtava koulutus, yrityksille räätälöity koulutus, yksilöille suunnattu täydennyskoulutus, avoin ammattikorkeakoulutus, erikoistumiskoulutus ja ylempi ammattikorkeakoulutus eli amk-maisteri koulutus.

Kuviossa yksi on kuvattu Lapin AMKin jatkuvan oppimisen kehittämismalli.

Jatkuvan oppimisen viitekehys.jpg
Kuvio 1. Jatkuvan oppimisen kehittämismalli. (kuvan laati J.Tiirola 2018)

Yhteistyökyvykkyyttä kehitetään esimerkiksi parantamalla työelämän osaamistarpeiden tunnistamista yhteistyössä toimialaklustereiden ja Lapin liiton alueellisten ennakointiryhmien kanssa. Strategista kyvykkyyttä kehitetään vahvistamalla mm. Lapin AMKin strategista ketteryyttä ja kyvykkyyttä. Toiminnallisen kyvykkyyden kehittämistä toteutetaan esimerkiksi integroimalla TKI-toiminta osaksi oppimisprosessia ja mahdollistamalla työelämässä tapahtuva oppiminen vahvistamalla koulutusten vaihtoehtoisia toteutusmalleja.

Lopuksi

Lapin ammattikorkeakoulu toimii yhteistyössä eri kouluasteiden kanssa jatkuvan ja elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi. Yhteistyö on syventynyt ja siitä osoituksena on yhdessä kehitetyt kumppanuusmallit aluksi korkeakoulujen välinen kumppanuusmalli (LUC-aikuiskoulutuksen toimintamalli) ja myöhemmin laajempi, eri kouluasteiden välinen lappilainen koulutuskumppanuusmalli. Tästä on hyvä yhdessä jatkaa Lappilaisen osaamisen kehittämistä.

Lähteet

Jatkuva oppiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.3.2019.
https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen
Elinikäinen oppiminen. Finto: elinikäinen oppiminen. Viitattu 29.3.2019. https://finto.fi/keko/fi/page/p26
Pitkospuilla-jatkuvan oppimisen poluilla.Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020.Viitattu 29.3.2019 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85006/Elinvoinaa_alueelle_08_2012.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tiirola, J. 2018. Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja koulutustarjonnan kehittäminen Lapin amkissa. Julkaisematon.

Logo



Nurses' confidence in medication safety

23.4.2019



Mikkola et al kuva 7.jpg
Johanna Huoviala and Shirley Nykänen are Bachelor students in Nursing Program and RN, MSc (Health Care) Anja Mikkola is their Senior lecturer in Lapland University of Applied Sciences.

The authors participated an intensive week course by Medico collaboration funded by NordPlus. The intensive week was held in The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), Ålesund, Norway from 4th to 8th March 2019.

 

MEDICO collaboration

This collaboration has started in 2011 in Rovaniemi at the conference for Nurse Educators. This cooperation has widened to 12 Universities that has Nurse education in Nordic and Baltic countries. The participating countries are Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway, Sweden and Åland.

The aims of MEDICO collaboration are to promote and improve patient- and medication safety by developing nurse education. Methods of development work includes two types of cooperation: The first is organizing conferences (Forums for Nurse Educators) and the second is involving the students with this development work by intensive weeks dealing medication safety in nursing and health care.

Aims of the intensive week

The course aimed to support nurse students' confidence in medication safety, bring up the differences in the cultures in medication safety, and promote exchange of experiences and best practices between Nordic and Baltic countries.

There were total of 40 participants which includes teachers, bachelor and master students coming from participating countries. The knowledge and experiences of medication safety shared by the participants from different countries were acknowledge and compared (Photo 1).

The presentations and workshops showed that there were similarities and differences in each country for example the guidelines of the rights of medication administration.


Mikkonen et al kuva 1.jpg
Photo 1. Students sharing their information from Finland.


Four themes of the week

The program of the intensive course had four themes that covers the topic of the day including safety culture (Lykkegaard Sørensen, 2019), medication safety and nursing (Hansen-Lunde & Skogster, 2019), patient’s perspective - involvement in medication therapy (Suikkanen & Sainio, 2019) and interprofessional collaboration (Mikkola & Westergren, 2019).

There were combination of methods of learning applied to gain in-depth understanding of medication safety. After the contact with the teachers/lecturers the students started in different workshops with these four themes in the leadership of four Master students. The guidance was organized by the teachers that were responsible for the themes. (The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019.)

During the week students were guided how to prepare a scientific poster but also if they need to draw attention. The student groups prepared also posters of the themes of this week (Photo 3). (Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019.)

Mikkola et al kuva 2.jpg
Photo 2. Poster workshop

Mikkola et al kuva 3.jpg

Photo 3. Simulation workshop

Furthermore, the students were divided into four groups with a master student as the group leader. The lectures and group workshops strongly helped the students to understand the importance of medication safety as part of patient’s safety. It also helped the students to understand the role of nurses in medication safety and as a member of interprofessional team, their responsibilities in administering safe medication and understanding the importance of patient participation in medication safety.

The themes guided our workshops in identifying the challenges encountered and different methods to prevent medication errors. The active participation of each group members was a big factor to increase the interest of gaining more knowledge because it widens the perspective of ideas and discussions being shared of each theme. It also helped us gain more confidence, build stronger relationship within our team and made new friends from different countries.

Experiences during the week

Aside from learning different professional and academic practices of medication safety from different Nordic and Baltic countries, the teachers and students also shared information about nursing education, cultures, languages and some important different traditions from each country.

Mikkola et al kuva 4.jpg

Photo 4. Scenery inside Ålesund

Mikkola et al kuva 5.jpg

Photo 5. Scenery from the mountain.

Mikkola Huoviala Nykänen.jpg

Photo 6. Lapland UAS´s participants

We were also given time to socialize with different students and enjoy the beautiful surrounding and nature in Ålesund, Norway (Photos 4. and 5.). Experiencing and learning all of these at the same time in a week, made this intensive course memorable, gave us more knowledge, confidence and competence in medication safety.

Mikkola et al kuva 8.jpg

Photo 7. Free time

Mikkola et al kuva 9.jpg

Photo 8. Enjoying in the nature

The photos 7 and 8 tell about the time for enjoying with the students in the nature. Afterwards there was meeting in the evening. During the week we were collected all together for the group photo (Photo 9).

Mikkola et al kuva 10.jpg

Photo 9. Group photo of the participants.


References:

Hansen-Lunde & Skogster 2019, Medication safety and Nursing, Lecture and workshop on 5th of March. Ålesund, Norway. Ålesund, Norway.

Hrönn-Svavarsdottir & Olsen 2019, Preparation for poster presentations, students` workshop on the 6th and 7th of March.

Lyckegaard- Sørensen 2019, Safety culture. Organization and leadership, Lecture, workshops and presentation/summary on 5th of March. Ålesund, Norway.

Mikkola & Westergren 2019, Theme 5: Interprofessional collaboration, Lecture, workshops and presentation/summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

Suikkanen & Sainio 2019, Patients perspective, Lecture, workshops and presentation /summary on 6th of March. Ålesund, Norway.

The Norwegian University of Science and Technology (NTNU), 2019. Nurses´ confidence in Medication Safety. Study Guide in 3.-8.3. Medico Nordplus Intensive Week
Ålesund, Norway.



Oppia messuista ja niiden vaikutuksista

16.4.2019



Pasi Satokangas Venetsia tori rajattu mv.jpg
YTM Pasi Satokangas työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut osaamisryhmässä.

Rovaniemi marraskuun alussa. Valoisaa, lämmintä, värikästä ja iloisia ihmisiä koolla. Kelekkamessut on paikkakunnalla vakiintunut loppusyksyn tapahtuma. Messujen kulissien takainen maailma on yhtä lailla vilkas. Siellä tehdään töitä asiakkaan ja koko alueen hyväksi.

Syvempää tapahtumaosaamista – kilpailuetua alueelle

Miten johtaa ja kehittää messuja? Mitä vaikutuksia messuilla on? Näihin kysymyksin perehtyivät Lapin ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden restonomiopiskelijat viime vuoden loppupuoliskolla tapahtumajohtamisen syventävissä opinnoissaan.

Opintojakson tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat johtamaan tapahtumaa sen eri vaiheissa ja saada käytännön työkaluja tapatuman kehittämiseen. Päätarkoituksena oli syventää tapahtumaosaamista strategisella tasolla.

Messujen johtamiseen liittyvänä ohjaajana toimi lehtori Jenni Pyhäjärvi ja talousvaikutusten selvittämisestä vastaavana ohjaajana projektisuunnittelija Pasi Satokangas. Opintojakson toimeksiantajana toimi Kelekkamessujen järjestäjä, Lapin messut oy.

Tapahtumilla voidaan saada kilpailuetua alueelle. Tapahtumat houkuttelevat matkailijoita saapumaan alueelle ja toimivat näin ollen nähtävyyksinä. Samalla alueiden näkyvyys paranee. Tapahtumilla on erilaisia vaikutuksia alueeseen. Imagovaikutukset voivat olla todella suuria, mutta usein ne ovat hankalasti todennettavia. Varsinaiset tapahtuman talousvaikutukset voidaan mitata suhteellisen yksinkertaisesti vakiintuneiden menetelmien avulla.

Kuva  1 Satokangas 2019.jpg
Kuva 1. Opiskelijoiden ryhmä messualueen pihalla yhdessä Lapin messut Oy:n tiedottajan Erkki Kuoksan ja Lapin ammattikorkeakoulun lehtorin Jenni Pyhäjärven kanssa. Kuva: Joni Nojonen

 

Yhden meno on toisen tulo

Tällä kertaa syventävissä opinnoissa mentiin todella syvälle. Sinne, missä eurot versovat, tuoden tuloa ja työllisyyttä ympärilleen.

Johtamisen ohella opiskelijat nimittäin tutustuivat myös tapahtuman talousvaikutuksiin. Mikä onkaan parempi tapa perehtyä asiaan, kuin tehdä itse? Opiskelijoille heitettiin haaste selvittää Kelekkamessujen talousvaikutukset. Vaikka käytettävissä oli menomenetelmäksi kutsuttu työkalu, tehtävä ei silti ollut helppo. Vaadittiin suunnittelua, rohkeutta lähestyä ihmisiä, numerotarkkuutta ja kykyä tehdä valintoja. Kaikki osatekijät oli hallittava, koska ne olivat kytköksissä toisiinsa ja vaikuttivat lopputulokseen.

Ennen tapahtumaa oli valmisteltu muun muassa kyselylomake ja suunnitelma kyselyn järjestämiseksi Lappi-areenalla, jonka pian täyttäisivät tuhannet kävijät. Kun ovet avattiin, paikalla oli valtavasti väkeä jopa areenan mittakaavalla. Yksikään lomake ei silti täyttyisi itsestään. Kävijöiden huomio olisi saatava hetkeksi pois kiiltävistä kelkoista ja värikkäistä varusteista.

Operaatio sujui hyvin. Sadat kelkkafanit saatiin arvioimaan matkan aikana aiheutuvia kuluja, jotka ovat alueen toimijoille tuloja. Lopulta koossa oli 771 vastausta.

Rohkea datan syö

Aineiston analyysivaiheessa oli tarkasteltava monia seikkoja. Mikä on Rovaniemen ulkopuolelta saapuneiden, eli matkailijoiden osuus vastaajista? Entä moniko heistä saapui alueelle juuri messujen vuoksi? Kuinka paljon vastaajat kuluttivat rahaa eri palveluihin?

Paljon dataa ja avoimia kysymyksiä. Lukuja, joista oli muodostettava merkityksellinen kokonaisuus. Laskentaryhmällä oli edessään kiperiä iltoja. Opittua oli nyt sovellettava käytäntöön. Menisivätkö luvut solmuun, vai rakentuisiko niistä uskottava kuvaus tapahtuman talousvaikutuksista?

Tässä vaiheessa erilaiset epävarmuustekijät nousevat usein esille aiheuttamaan tutkijalle päänvaivaa. Menetelmät eivät yleensä voi ottaa aukottomasti kantaa jokaiseen esille tulevaan tilanteeseen. Tutkijan on siis itse tehtävä päätöksiä puoleen tai toiseen. Kaikilla ratkaisuille on vaikutuksensa lopputulokseen. Yksittäisellä kurssilla ei ole kovin paljon aikaa menetelmien opiskeluun.

Toimeksiantajat odottavat tuloksia mahdollisimman pian. On oltava rohkeutta hyökätä aineiston kimppuun, vaikka huolimaton kulkija voi eksyä se sokkeloihin. Tutkimussuunnitelma toimii karttana, jonka avulla löydetään reitti. Reitillä voi tulla eteen ongelmia. Näiden suhteen on tehtävä päätöksiä, ”kierretäänkö suo oikealta vai vasemmalta vai mennäänkö suoraan yli”.

Eurot riviin ja imago puntariin

Kolmannen vuoden opiskelijoilta löytyi sekä rohkeutta että matemaattisia taitoja analyysin suorittamiseen. Aineistosta oli muodostettava perusteltu näkemys, jonka takana saattoi seisoa. Lopputuloksena todettiin, että Kelekkamessut jättivät alueelle noin 3,3 miljoonaa euroa.

Kun tulosta verrattiin viiden vuoden takaiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suorittamaan selvitykseen, huomattiin, että muutakin oli muuttunut, kuin koulun nimi. Messujen tuoma tulo oli nyt noin miljoona euroa suurempi.

Jotta myös imagovaikutuksista saatiin käsitys, haastateltiin useita paikallisia yrittäjiä. Vastaajat korostivat Kelekkamessujen merkitystä hiljaisen sesongin piristäjänä, mutta näkivät tapahtumalla olevan kaupungille myös yhtä viikonloppua laajemmalle ulottuvia vaikutuksia:

”Jos Kelekkamessut täyttää kaupungin, niin onhan se silloin tosi arvokas tapahtuma Rovaniemelle, että saa sitä imagoa, että täällä tapahtuu jotain ja jää ainakin ihmisten mieleen.”

Opiskelijat kokivat opintojakson haastavaksi, mutta antoisaksi. He saivat vastuuta ja mahdollisuuden testata siipiään. Opintojakso osoittautui hyödylliseksi monella tapaa ja opiskelijat kokivat saavansa sen myötä tarpeellista osaamista työelämää varten.



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 16 17 18Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK