Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Sosiaalinen media työnhaussa

12.3.2019



Jussila Marjo 2019.jpg
TaM Marjo Jussila työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalalla palvelumuotoilun asiantuntijana ja Digiassari-hankkeen projektipäällikkönä.

Tom Laine on somerekrytoinnin asiantuntija, joka on tuottanut kirjoja mm. LinkedInistä, työnhausta ja henkilöbrändäyksestä. Hän on tällä hetkellä Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä.

Keskiviikkona 13.2.2019 kuuntelin Tom Laineen ilmaisen webinaarin sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Tom Laine on aktiivinen kouluttaja ja webinaarien pitäjä, joten jos aihe kiinnostaa, hankkiudu hänen seuraajakseen somekanavissa tai uutiskirjeen tilaajaksi.

LinkedIn on tällä hetkellä tärkein työnhaun, rekrytoinnin ja oman osaamisen myymisen kanava sosiaalisessa mediassa, mutta palveluita tulee koko ajan lisää. Nykyään jopa Tinderin ja Whatsappin kautta rekrytoidaan ihmisiä.

Organisaatiolla voi olla esimerkiksi työnhaku- ja rekrytointikanava Snapissa tai Whatsappissa, jossa voi kysellä avoinna olevista paikoista lisätietoa ja ohjeita hakemista varten. Tinderissä voidaan rekrytoida esim. PR-henkilöitä ja messuesittelijöitä. Jokaisen, niin työnhakijan kuin rekrytoijan, on todella tarkasti mietittävä, mihin käyttää aikaansa. Valinnanvaraa riittää, mutta kaikki tarjolla olevat kanavat eivät ole hyödyllisiä.

"Kyllä ne mun osaamisen tietää!"

Työnhaku on muuttunut paljon sosiaalisen median myötä, ja meillä on edelleen vanhoihin perinteisiin liittyviä harhaluuloja liittyen työnhakuun. Yksi yleisimmistä ajatuksista on, että "kyllä mun osaaminen tiedetään, ei siitä tartte muistutella."

Ammatit ovat kuitenkin nykyään hyvin monimuotoisia ja ihmisillä on entistä laajemmin ja monipuolisemmin osaamista perinteisen kapean ammattikuvan sijaan, joten on todella tärkeää, kertoa mitä kaikkea osaat. Ja vaikka olisit perinteisemmän ammatin edustaja, sanotaan vaikka hitsari, on osaamisen, referenssien ja palveluiden esille tuominen taatusti positiivista sinullekin.

Kun olet työnhakija, kerro siitä! Muistuta ihmisiä siitä, mitä osaat ja kerro suoraan, mitä haet. Rekrytoijat eivät aina ole kaikkien alojen substanssiasiantuntijoita eivätkä he välttämättä ymmärrä kyseisen ammatin tai toimialan erityispiirteitä.

He toteuttavat esimerkiksi päälliköltä saamaansa toimeksiantoa ja etsivät ansioluettelosta tai some-profiilista tiettyjä avainsanoja ja niiden perusteella etsivät sopivia henkilöitä. Varmista siis, että tuntemasi ihmiset tietävät sinun osaamisskaalasi ja että nekin jotka eivät tunne sinua, voivat ottaa yhteyttä. Mitkä ovat niitä asiasanoja, jotka kuvaavat sinun osaamistasi tai tarjoamiasi palveluita?

Osa ihmisistä myös ihan systemaattisesti rakentaa henkilöbrändiään tuottamalla ammatilliseen osaamiseen liittyvää sisältöä ja osallistumalla asiantuntijakeskusteluihin. Se avaa aivan uusia näkymiä siihen, millaisia työnhakijoita ja työntekijöitä me olemme.

Huolimatta siitä, rakennatko henkilöbrändiä, sinulla on henkilöbrändi. Joku on se pullanmussuttaja kahvihuoneen nurkassa, toinen auttaa aina ystävällisesti parhaansa mukaan ja yksi hallitsee kaikki tietotekniset laitteet ja ongelmat. Persoona, ulkoasu, ulkoinen habitus, oma toiminta, oma aktiivisuus - kaikki rakentavat sinun omaa henkilöbrändiäsi.

Syksyn 2018 Lumen-lehdessä Kati Koivunen kirjoitti artikkelin juuri kyseisestä aiheesta Mitä sinusta sanotaan huoneen ulkopuolella?

"Osaan laatia ansioluettelon - kyllä sillä pärjää!"

Pelkkä hyvin laadittu ansioluettelo ei enää riitä. Tarvitaan luovempia tapoja erottua muista työnhakijoista ja luovempia tapoja etsiä työtä. Ansioluettelon voi nykyään tehdä visuaaliseksi ilmaisilla työkaluilla, ja omalla älypuhelimellaan voi kuvata itsestään esittelyvideon työhakemuksen liitteeksi.

Verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat tätä päivää. Hae aktiivisesti suosituksia itsellesi ja omalle osaamisellesi. On tärkeä rakentaa luottamuksellisia verkostoja ja pitää yhteyttä tuttujen kanssa, mutta ihan yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että myös tuntemattomat, mahdolliset rekrytoijat tai palvelun ostajat löytävät meidät ja meidän osaamisen.

Tutut tyypit saavat kyllä yhteyden sinuun, mutta olethan varmistanut, että myös tuntemattomat, kavereiden kaverit voivat kontaktoida sinua eri kanavissa? Jos sinulla siis on profiili LinkedInissä, tee osaamistasi näkyväksi ja varmista, että vieraat henkilöt voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Tom Laineen mukaan useimmat rekrytointikontaktoinnit tulee ihmisiltä, jotka eivät tunne henkilöä ennestään. LinkedIn-profiiliin tutustuminen työnhaussa on täysin sallittua, kuten myös muiden sosiaalisen median palveluiden profiilit. Se, mitä sieltä saa kopioida tai ottaa talteen on rajoitettua, mutta avoimiin julkisiin profiileihin saa tutustua.

Työnantajamielikuvan rakentaminen

Sosiaalinen media on myös kanava työnantajamielikuvan rakentamiseen ja luomiseen, sillä yhä enemmän myös työnhakijat etsivät tietoa työnantajista somesta.

LinkedIniä ja muita palveluita hyödynnetään myös siitä näkökulmasta, millaisia työnantajia eri organisaatiot ovat. Millainen paikka tämä on tehdä työtä? Miten työntekijöitä kohdellaan? Millaiset arvot tai toimintatavat organisaatiolla on? Millaista palkkatietoa löytyy, mikä on palkkataso?

Jos tietoa ei löydy suoraan, kysellään kokemustietoa usein Suomi24-tyyppisiltä kanavilta organisaation nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä. Työnhakijana hyödynnä siis tätä tietoa, sillä sitä on tällä hetkellä saatavilla enemmän kuin koskaan ennen.

Yhä enemmän organisaatiot myös tunnistavat työnantajamielikuvan rakentamisen tärkeyden. Monet organisaatiot edellyttävät asiantuntijoitaan tekemään osaamistaan näkyväksi sosiaalisessa mediassa, koska työntekijät ovat yrityksen äänet ja kasvot.

Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden osaamisskaalaan voi tutustua muun muassa tämän Pohjoisen tekijät -blogin ja Lumen-verkkolehden sivuilla.

Vielä loppuun Tom Laine tiivisti TOP 5 kanavat työnhaussa:

• LinkedIn - maailman suurin ammatillinen somekanava, tarjolla sekä työpaikkoja että piilotyöpaikkoja

• Facebook - toimiva työpaikkailmoitusten massamarkkinointikanava, hyödynnä verkostoja työnhaussa!

• Instagram - suosittu kanava, joskin erittäin vaikea tuoda osaamista esille, ellet ole ihan huippu valokuvaaja

• Twitter- hiipuva kanava, mutta toimii rekryilmoitusten jakelussa

• Youtube - työpaikkavideot, työnhakuvideot, videohaastattelut ovat voimakkaassa nousussa!

Työnhakijat Lapissa, hoi!

Tom Laineen mukaan Lappi ei ole vielä aktivoitunut LinkedInin käytössä täysimääräisesti. Ylipäänsä palvelun käytössä on Suomessa paljon alueellisia eroja. Lapissa on tälläkin hetkellä tarjolla paljon tukea, apua ja sparrausta työnhakutaitojen parantamiseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa.

Digiassari-valmennus tarjoaa digiosaamisen täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille työnhakijoille ja yhtenä osa-alueen on nimenomaan työnhaku digitaalisilla välineillä ja sosiaalisen median kanavilla.

Someta duuniin -hankkeessa on tuotettu itsenäisesti suoritettavia SometaDuuniin-verkkokursseja, jotka on avoimesti tarjolla kaikille työnhakijoille ja erityisesti näihin kannattaa tutustua jo korkeakouluopintojen aikana.

Rovaniemellä toimiva Monimuotoiset työmarkkinat -hanke järjestää työnhakukahviloita ja lyhytkoulutuksia työllistymisen edistämiseksi.

Raito-hanke puolestaan palvelee korkeakoulutettuja työnhakijoita vielä kesään asti urasuunnittelussa ja uraohjauksessa.

Apua ja palveluita on siis tarjolla, tartu tilaisuuteen nyt!



Turvallisuus Lapin ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksessa

5.3.2019



Pohjola Panu.jpg
Panu Pohjola toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Lapin ammattikorkeakoulussa toimi vuoden 2018 loppuun monitoimialaiset strategiatyöryhmät kaikilla strategian painoalueilla. Näiden tavoitteena oli strategiaan liittyvän tiedon jalkauttaminen eri koulutusohjelmiin.

Sain etuoikeuden toimia Kaupan ja Kulttuurin, nykyisen Digitaaliset ratkaisut, toimialamme edustajana Turvallisuusalan strategiatyöryhmässä.

Olimme jo 2015 alkaneet kuvataiteen tiimissä tuoda turvallisuutta 2016 aloittaneeseen uuteen opetussuunnitelmaamme.

P Pohjola 2019 5.jpg
Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksen opintomatkoihin tiivistyy monen kompetenssin osaaminen. Ryhmäytyminen, alueen historia, tarinat ja elinkeinotoiminta eri aikoina. Havaintojen teko ja turvallisuudesta huolehtiminen pohjoisen eri oloissa on ensimmäisen lukukauden tärkeimpiä kompetensseja. Kuva syksy 2018 Aavasaksa @panupohjola

Lapin ammattikorkeakoulu on ainoana korkeakouluna Suomessa painottanut kuvataiteilijakoulutuksen uuteen taidekentän ilmiöön eli digitaaliseen kuvataiteeseen.

Tämä taiteen suuntaus tuli suurelle yleisölle tunnetuksi ensin Kiasman ARS17 näyttelyssä ja löi todella läpi vuonna 2018 Teamlabin koostamassa Amos Rexin avajaisnäyttelyssä. Meillä painottuu havainto kuvan pohjana ja pyrimme tuomaan pohjoista ympäristöämme eri näkökulmista tunnetuksi digitaalisissa ympäristöissä.

Opetussuunnitelman pohjatyössä turvallisuutta lähestyttiin ensinnäkin objektiivisena turvallisuutena, eli että henkesi, terveytesi, omaisuutesi, ansiotoimintasi ja yhteiskunta osineen on turvassa. Tähän liittyen myös ryhmien ohjaaminen pohjoisen oloissa ja yleinen työpaikka- ja työturvallisuus. Liitimme tähän osaan myös alaspesifin digitaalisiin ympäristöihin liittyvät uhat mm. IPR-oikeuksien suhteen, sopimuksiin liittyvän osaamisen ja taloudellisten riskien hallinnan.

P Pohjola 2019 2.jpg
Kuva 2. Digitaalisen kuvataiteilijan teoksiin tiivistyvät IPR, sopimukset, tietoturva, taloudelliset ja tekniset riskit digitalisoituneessa maailmassa. Näiden hallinta on yksi juonne koko koulutuksen läpi. Kuva syksy 2018 Tornio @panupohjola

Toisena juonteena oli henkinen turvallisuus eli turvallisuuden tunne mm. ryhmässä, palautteissa ja julkisissa tilanteissa esiintymisissä, sekä tällä, jopa elämäntavaksi yltävällä alalla, myös jaksamiseen, projektien hallintaan ja aikataulutukseen sekä ammattietiikkaan liittyvissä asioissa.

P Pohjola 2019 3.jpg
Kuva 3. Turvallisuuteen liittyvä objektiivinen ja subjektiivinen turvallisuus on kaikkien vastuulla. Kuva syksy 2018 Storslett @panupohjola

Turvallisuus on ripoteltu kolmelle vuodelle opinnoissamme. Käytän esimerkkinä 2017 aloittaneiden versiota opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelma oli kehitysversio alkuperäisestä 2016 opetussuunnitelmasta ja 2018 aloittaneille opintoja on palautteiden ja kokemusten perusteella edelleen hieman järjestelty uudestaan, sisältöihin kajoamatta.

Ensimmäisenä tutustumme toimipaikkamme ja Lapin ammattikorkeakoulun turvallisuuskäytänteisiin ja opiskelijahyvinvointiin ja ryhmäydymme. Tämän jälkeen alkaa tutustuminen digitaalisiin toimintaympäristöihin ja niiden mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Taiteilijan tehtävänä on toimia yhteiskunnan peilinä ja reagoida sen tapahtumiin. Osa töistä onkin käsitellyt itseään digitalisaatiota ja sen vaikutusta yksilöön. IPR ja tekijänoikeudet, teosten suojaus ja niiden yhtymäkohdat tulomuodostukseen ja sen riskeihin sekä sopimuksiin tulevat seuraavassa vaiheessa. Laitteiden kanssa toimiessa sähköturvallisuus on osattava. Ammattietiikka ja työssäjaksaminen on myös yksi teema kolme kuukautta muiden opintojen ohella vietävä teema.

Esiintymisvarmuus, rakentava ja kehittävä palautteen antaminen ja saaminen kolmella kielellä on katsottu tärkeäksi kuvataiteilijan julkisessa ammatissa, ja sitä ohjataan ja harjoitellaan opintojen läpi.

P Pohjola 2019 4.jpg
Kuva 4. Yritysvierailuihin pyritään myös löytämään monta eri tasoa. Pohjoisen kulttuuriperintö, alkuperäiskansa ja sen elinkeino, turismi ja tarinat. Matkoja tehdään yhteistyössä hankkeiden kanssa. Kuva syksy 2018 Our Stories, Kätkäsuvanto @panupohjola

Kuvataiteilija AMK voi johtaa tai opastaa työssään ryhmää pohjoisissa oloissamme ja tätä harjoittelemme opintomatkojen yhteydessä. Samalla luomme yhteyksiä pohjoisen alueen kulttuuri- ja elinkeinoelämään. Jokaisen kuvataiteilijan työn toivotaan hyödyntävän pohjoisen alueen luontoresursseja kestävän kehityksen mukaisesti.

P Pohjola 2019 5.jpg
Kuva 5. Tuotantoryhmien toiminnan johtaminen eri paikoissa ja oloissa turvallisesti ja sisällöllisesti mielekkäästi on yksi asiantuntijatehtävä, joka kuuluu jokaisen Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneen kuvataiteilijan osaamiseen. Yksi strategian painopiste rajaosaaminen ja arktinen yhteistyö käsitellään myös opintomatkoihin integroituna. Kuva syksy 2018 Kukkolaforsen @panupohjola

Meillä on perustyökaluna varsin yleinen riskianalyysin teko. Riskianalyysityökalu on työkalu, jolla turvallisuusajattelu syöpyy jokaisen mieleen, ja se on helposti ja nopeasti käytettävissä eri tilanteissa lampun vaihdosta kansainväliseen liiketoimintaan.

Kaikki mahdolliset riskit kartoitetaan ja ne luokitellaan seuraavasti:

   Onnettomuuden todennäköisyys
Onnettomuuden aiheuttama haitta   Epätodennäköinen  Mahdollinen  Todennäköinen
 Ei aiheuta pysyvää haittaa  seurataan  ohjeistus  ohjeistus ja erityishuomio
 Aiheuttaa pysyvän haitan  ohjeistus ohjeistus ja erityishuomio
riski sietämätön, kielto
 Kohtalokas  ohjeistus ja erityishuomio
riski sietämätön, kielto
riski sietämätön, kielto


Opiskelijat harjoittelevat työkalun käyttöä todelliseen tilanteeseen yksin ja ryhmissä. Näin turvallisuusajattelu syöpyy mieleen. Opiskelijat sitoutuvat yhdessä laadittuihin ohjeisiin, turvallisuus on kaikkien vastuulla.


P Pohjola 2019 6.jpg
Kuva 6. Mahtavan arktisen ympäristömme tunnetuksi tekeminen, jokaisen kuvataiteilijamme kuvissa, tukee muita elinkeinoja mm työvoiman hankkimisessa tai matkailua lisäävänä tekijänä. Kuva syksy 2018 Pohjois-Norja @panupohjola



Tutkinto tavoitteena – miten sen mahdollistamme?

26.2.2019



Tarja Tammia.jpg
HM Tarja Tammia on Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmän osaamispäällikkö.

Elämme maailmassa, jossa kisaamme opiskelijoidemme ajankäytöstä muiden tarpeiden ja toiveiden kanssa. Opiskelijan vapaa-ajan vieton tarpeet, perhe-elämä sekä työssä käyminen kilpailevat opiskeluun käytettävän ajan kanssa. Tämä on haaste meille oppilaitoksen edustajille.

Meillä on toiveet ja jopa paineet nopeuttaa ja joustavoittaa opintojen suorittamista opiskelijatasolla. Oppilaitoksille ja korkeakouluille määritellyt rahoitusindikaattorit eivät ole tässä vähäinen tekijä, koska opintojen hyvä läpäisyprosentti on merkityksellinen keino varmistaa tulorahoitusta oppilaitoksille ja niiden koulutuksille.

Oppilaitoksen sisällä meidän on hyvä pohtia, olisiko meillä tarvetta päivittää käytänteitämme, joilla tuetaan yhä vahvemmin opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintojaan joustavasti. Onko meidän syytä pohtia myös, onko ohjausprosesseissamme kehitettävää rakentaen ohjaustyötä yhä vahvemmin ennakoivaan ja tukevaan suuntaan opiskelijan oppimispolun aikana?

Opinnollistamisen mahdollisuudet

Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa on käynnistynyt kokeilu, jossa opiskelijat suorittavat opintoja oppimisympäristönään oma työpaikka.

Opiskelijoista on muodostettu oma opiskeluryhmä. Heillä kaikilla on taustallaan yhteinen työnantaja. Prosessissa opiskelijan opinnot opinnollistetaan lukukausitasolla omaan työhön, ja opintojen aikana tavoiteltavia osaamistavoitteita opitaan työhön sidottavien tehtävien ja projektien kautta.

Opinnollistamisessa opiskelijan oppimispolku rakentuu aikaisemmin hankitun osaamisen sekä aikaisempien opintojen pohjalle. Opinnollistamisen malli sopii hyvin työvoimavaltaiselle alalle, jota matkailu edustaa. Alalla on tänä päivänä valtaisa määrä kehittämistarpeita, jotka soveltuvat hyvin haasteeksi ja tehtäväksi alan korkeakouluopiskelijalle.

Työn opinnollistamisesta; katso myös Helena Kangastien blogikirjoitus Voiko työtä opinnollistaa? – Kokeiluja Lapin AMKista
23.2.2017

Uudenmuotoiset opiskeluväylät

Prosessin suunnitteluvaiheessa olemme ideoineet samanaikaisesti uudenlaista, monimuotoista restonomikoulutusta, jossa ohjausprosessit muodostaisivat koulutuksen punaisen langan. Lähtökohtana olisi koulutuskokonaisuus, joka rakentuu olemassa olevan osaamisperustaisen opetussuunnitelman pohjalle.

Tulevaisuuden restonomikoulutuksessa monimuotototeutuksen lukukausitason laajat opintokokonaisuudet muodostaisivat perustan. Opiskelijan teoreettista tietopohjaa vahvistettaisiin tarjottavien yhteisten moduulien muodossa. Opiskelijalla olisi opintojen edistyessä mahdollisuus itse valita, missä muodoin hän opintojaan suorittaa, ja hän voisi vaihdella opiskelutapaa opintojen aikana.

Opintotarjottimella olisi esimerkiksi erilaisia toteutusmuotoja eli verkkototeutuksia, intensiivitoteutuksia ja opinnollistamisen polkuja. Opiskelija voisi omien tarpeidensa mukaan suorittaa opintojaan eri toteutusmuodoissa, ja myös vaihdellen toteutustavasta toiseen. Ja toteutustavasta riippumatta opiskelijoilla olisi opintojen aikana myös koulutuksen kaikille opiskelijoille suunnattuja yhteisiä toteutuksia.

Opintoja opiskelijoiden tarpeisiin

Näin romuttaisimme osin nykyistä käytännettä, jossa opiskelija suorittaa opintojaan joko monimuoto-opintojen tai päivätoteutuksen parissa.

Kuten tiedämme, nykyinen käytänne on varsin jäykkä. Opiskelijan arjessa on varsin haasteellista suorittaa opintoja vaihtelemalla päiväopintoinnoista monimuotoon ja päinvastoin. Tämä vaatii onnistuakseen opiskelijalta poikkeuksellista aktiivisuutta.

Tulevaisuuden mallissa opintoja voitaisiin tarjota esimerkiksi kolmella eri toteutustavalla, jotka olisivat tarjolla ja mahdollisuutena kaikille opiskelijoille riippumatta heidän statuksestaan. Mahdollisuudet olisivat tarjolla kaikille opiskelijoille - niin normaalin yhteishaun kautta tulleille kuin avoimen ja erillishaun kautta tulleille unohtamatta erilaisia väyläopiskelijoita.

Tavoitteena olisi kokonaisuus, jossa opiskelijan oppimisprosessissa joustavat ratkaisut mahdollistettaisiin, ja tätä tukisi ohjaustyö eri muodoissaan. Liekö tämä idealismia vai tulevaisuuden realismia?

Tätä kirjoittaessani tämä on siis vielä pohdintaa. Olisiko tässä pohjaa kokeiluun, jossa haemme opiskelumuotoihin joustavuutta vahvistaen samalla ohjaus- ja tukiprosessejamme? Tämä toki edellyttäisi muutoksia myös opetuksen suunnitteluprosesseihin, jolloin opetuksen suunnittelu etenisi vahvasti pedagogiikkaan ja toteutustapaan pohjaten.

Maailma muuttuu, ja tässä muutoksessa meidän oppilaitoksien edustajien on osaltamme muokattava palveluitamme tulevaisuuden opiskelijoiden tarpeisiin.



Avoimuus ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) ja oppimisessa (O)

19.2.2019



Helena Kangastie 1 net.jpg
Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija (TKI ja O).

Mitä avoimuudella tarkoitetaan

Yleisenä määrittelynä avoimuudella tarkoitetaan esimerkiksi avomielisyyttä ja vilpittömyyttä, ja sen vastakohtana on sulkeutuneisuus. Avoimuuden synonyymeinä tulee esille mm. vastaanottavuus, peittelemättömyys ja ulospäin suuntautuneisuus.

Korkeakoulujenkin tulee pyrkiä toiminnassaan kohti avoimuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, joka tähtää tutkimustulosten laajempaan läpinäkyvyyteen, toistettavuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Avoimuutta korostetaan myös oppimisessa ja sen perustana on tiedon jakaminen ja oppimisen mahdollistuminen tasavertaisesti ja rajat ylittävästi.

 

Miksi sitä tarvitaan

Avoimuudesta on tullut sekä EU:ssa että Suomessa yksi tiedepolitiikan keskeinen arvo. Ammattikorkeakoulut ovat jo kohtalaisen hyvin selvillä siitä, mitä avoimuus tarkoittaa ja mitä ammattikorkeakouluilta vaaditaan tehtäviensä toteuttamisessa.

Avoimuudella voidaan saavuttaa lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, lisätä hyvinvointia ja edistää kasvua. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tiekartassa korostetaan yhtenä tavoitteena yhteistyötä ja avoimuutta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavarana.

 

Miten sitä edistetään

Lapin ammattikorkeakoulu vastaa omalta osaltaan avoimuuden kehittämishaasteisiin osallistumalla aktiivisesti ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hankkeeseen (kuva 1).

Hanke tavoittelee vuosina 2018-2020 merkittävää avoimuuden kasvua niin TKI-toiminnan, TKI-integroidun oppimisen kuin TKI-infrastruktuurienkin avoimuuden suhteen.

Hankkeen keskiössä on avoimuuden kehittäminen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä (kuva).




Kuva 1 Kangastie helmi 2019.jpg
Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen avoin tki-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen viitekehys.

Vuoropuhelu kaikkien osa-alueiden välillä toimii vaikuttavuuden, oppimisen ja uuden tiedon tuottamisen lähteenä sekä kasvun perustana.

Hankkeessa toteutetaan viisi työpakettia, joissa kehitetään uusia menetelmiä ja toimintatapoja TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi, TKI-toiminnan ja oppimisen tiiviimmän integraation mahdollistamiseksi sekä aluekehitystyön tiivistämiseksi ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

Konkreettisesti tämä hanke tarkoittaa mm. alla olevien kysymysten esittämistä ja niihin vastausten etsimistä yksin ja yhdessä amk-verkoston kanssa:

  • Miten tietoutta avoimuudesta ja sen tuomista hyödyistä saadaan levitettyä opettajien ja opiskelijoiden tietoisuuteen?
  • Mitä ovat TKI- integroidun oppimisen työvälineet ja tuki?
  • Miten ammattikorkeakoulujen tulokset, aineistot ja osaaminen saadaan tehokkaammin hyödynnettäväksi?

 

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana kaikissa viidessä työpaketissa ja erityisenä vastuuna on TKI-integroidun oppimisen avaaminen, sen toteuttamistapojen - ja mallien kartoittaminen ja suositusten laatiminen.

 

Lopuksi

Vaikka ammattikorkeakoulut ovat suhteellisen hyvin selvillä, siitä mitä avoimuudella tarkoitetaan, niin kehittämistarvetta on erityisesti avoimen toimintakulttuurin ja toimintatapojen rakentamisessa. Lapin ammattikorkeakoulussa keskitymme erityisesti avoimen toimintakulttuurin rakentamiseen ja TKI-integroituun oppimiseen.

Avoimen toimintakulttuurin rakentamisessa meillä jokaisella on tärkeä rooli, niin johdolla, opetus- ja tki-henkilöstöllä kuin opiskelijoilla.

Lähteitä

Ammattikorkeakoulujen avoin tki-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke. Luettu 5.2.2019. https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA. Luettu 5.2.2019.
https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574







RAITO-kohtaamisia: urasuunnitelmia, verkostoitumista ja työnhakua

12.2.2019



Päivi Saari mv net.jpg
FM Päivi Saari työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalalla ruotsin opettajana, opintojen ohjauksen tehtävissä sekä Raito − Osuvaa Urasuunnittelua korkeakoulutetuille -hankkeessa.

Raito-hanke

Raito – Osuvaa urasuunnittelua korkeakoulutetuille -hankkeessa (ESR, 1.1.2016 –30.6.2019) on kehitetty ja tuotettu uudenlaisia, saavutettavia ja henkilökohtaistettuja uraohjaus- ja neuvontapalveluita työttömille korkeakoulutetuille Lapin alueella.

Korkeakoulutetuille on tarjottu urasuunnittelu-, työnhaku- ja työelämätaitoja vahvistavia monimuotoisia ohjaussisältöjä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Lisäksi ohjattavia on tuettu oman kärkiosaamisen esilletuomisessa ja markkinoimisessa.

Raitossa on seurattu ja mallinnettu myös kokemuksia, joissa työnhakija on työllistynyt yhdistellen useita työnantajia. Kesään 2019 mennessä kaikki Raitossa tuotetut aikaansaannokset julkaistaan myös muiden hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi.

Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös TE-palvelujen, elinkeinoelämän, muiden vastaavien hankkeiden ja oppilaitosten sekä organisaatioiden kanssa. Tarkoituksena on ollut kehittää monipuolisesti korkeakoulutettujen työelämätaitoja, luoda ja aktivoida työelämäverkostoja ja vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

 

Raito-ohjaus

Ohjaukseen hakeutuvalle asiakkaalle laadittiin aluksi hänen omien tavoitteidensa mukainen suunnitelma. Ohjaukseen saattoi osallistua paikan päällä tai etänä Appear In -luokan ja AC:n kautta. Raito-chatin kautta ohjattavat saivat myös yhteyden ohjaajiin.

Ohjauksen teemoina olivat kuvan 1 mukaiset kokonaisuudet, mm. oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen, työllistymisen mahdollisuudet ja kohdennettu työnhaku. Lisäksi ryhmissä saatiin vertaistietoa sekä jaettiin kokemuksia työnhausta ja piilotyöpaikoista.

Päivi Saari kuva 1.jpg
Kuva 1. Raito – Osuvaa urasuunnittelua korkeakoulutetuille. Yksilöllinen urasuunnittelu (Esite: Johanna Sirviö)

Pidempiin ohjauksiin sisältyi yksilö- ja ryhmätilaisuuksia, työnhaun sparraamista ja verkostoitumista, CV- ja työhakemustyöpajoja, työkokeiluja ja työllistymistä tukevia webinaareja. Kuvassa 2 on esimerkkejä järjestetyistä webinaareista.


Raito eUraohjaus 4_2018.jpg
Kuva 2. Raito-hankkeen eUraohjaus (esite: Johanna Sirviö)

Ohjattavia oli hankkeen piirissä tavoitteeksi asetetut 90. Uraohjauksen aikana ohjattavien itseohjautuvuustaidot ja motivaatio vahvistuivat ja työllistymistä tukeva verkosto laajentui. Oman osaamisen tunnistaminen vahvistui ja työmahdollisuuksien kirjo kasvoi. Ohjaajien mukaan keskeisiä teemoja olivat asiakkaan osaamispotentiaalin tunnistaminen ja kirkastaminen.

Ohjauksessa rakennettiin kohdentuvia ja osaamista markkinoivia työnhaun asiakirjoja. Dialogia käytiin urasuunnitelmista ja tavoitteiden asettamisesta. Ohjauksessa otettiin huomioon myös jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulma, ns. itsensä johtamisen teema. Hanke oli selkeä ponnahduslauta työllistymiseen tai sopivan koulutuksen löytymiseen.

 

Opintotarjotin

Hankkeen toimenpiteisiin kuului laatia uraa tukevien opintojen tarjotin, joka kattoi työelämälähtöisiä, työllistymistä helpottavia lisä- ja täydennysopintoja. Tarjottavat opinnot jaettiin seuraaviin opintopolkuihin:

  • - Johtaminen ja esimiestyö,
  • - Liiketoiminta ja yrittäjyys,
  • - Työelämä-, IT- ja viestintäopinnot sekä
  • - Hyvinvointi ja itsensä johtaminen.

Näitä tai muita sopivia opintoja tarjottiin avoimen korkeakoulun kautta. Ohjattavat valitsivat omaa työllistymistään tukevia opintoja, mm. projekti- ja kieliopintoja.


Urasuunnittelun ja hyvinvoinnin tapahtuma

Hankkeen asiakkaat ovat voineet osallistua hankkeen järjestämiin tai muihin yritys- tai ammattijärjestöjen tapahtumiin sekä rekrytointi- tai työelämämessuille, joissa he ovat verkostoituneet ja kuulleet työnantajien rekrytointikäytänteistä ja työllistymisen tukimuodoista.

Hankkeen puitteissa on järjestetty useita työelämätapahtumia, joista viimeisin “StartUppia Uralle” pidettiin tammikuussa 2019 Rovaniemellä (Kuva 3). Raito-hanke toimi siinä pääjärjestäjänä yhteistyössä Lapin AMKin, Lapin yliopiston ja Lapin koulutuskeskus REDUn hankkeiden kanssa.

Messuilla oli noin 30 eri alan työantajaa kertomassa toiminnastaan ja työvoimatarpeestaan. Lisäksi messuille osallistui koulutusorganisaatioita ja hankkeita. Hankkeet järjestivät messuilla urasuunnittelun, yrittäjyyden ja työnhaun työpajoja.

StartUppia_suomi.jpg
Kuva 3. StartUppia Uralle – Tulevaisuuden koulutus- ja työuria Lapissa (esitteen laatija: Lapin AMK, kuvataide)

Hankkeessa järjestettiin myös hyvinvointitilaisuuksia, joissa osallistujat saivat keskittyä pohtimaan itsensä johtamiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Teemoina olivat itsensä johtamisen lisäksi mm. itsetuntemus tukena jaksamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, aivoterveys sekä riittävä uni ja liikunta. Tarve ja kiinnostus tämän tyyppiselle tilaisuudelle nousi RAITO-uraohjausten aikana käydyistä keskusteluista.

Tilaisuuksista saatiin hyvää palautetta. StartUppia-messuilla verkostoituivat asiakkaat ja messuille asettajat, mutta myös ständeilijät keskenään. TNO-toimijat pitivät omia kokouksiaan ja ideoivat yhteistyökuvioita mm. eri koulutusorganisaatioiden kanssa.

Asiakkaille oli tarjolla työpajatoimintaa sekä kesä- ja harjoittelupaikkoja, ja messuilla solmittiin työsopimuksia. Tapahtuman voisi jatkossa sitoa johonkin opintojaksoon, kuten Napalaakso-casessa.

Hyvinvointitilaisuuksista saatiin hieno palaute. Hyvinvointiin, itsensä johtamiseen, uneen, liikuntaan ja aivoterveyteen liittyviä aiheita ei työtä tai opiskelupaikkaa etsivälle kohderyhmälle ollut ennen tarjottukaan.

 

eURAOPAS

Hankkeessa laadittiin opas Urasuunnittelulla työllistymiseen – eUraopas Lapin korkeakouluille ja korkeakoulutetuille (Saari 2018), johon koottiin ajankohtaista urasuunnittelua ja työnhakua tukevia palveluja.

Opas on suunnattu erityisesti korkeakoulutetuille työnhakijoille ja korkeakoulumaailmaan, TNO-toimijoille ja muille uraansa suunnitteleville.

Opas on urasuunnittelua tukeva työkalu, jossa on Raito-hankkeen aikana koottua tietoa ja vinkkejä. Se alkaa osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä ja jatkuu työnhaun suunnitteluun työvoimatarpeiden pohjalta. Oppaassa etsitään piilotyöpaikkoja, kehotetaan verkostoitumaan, tarkastellaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia ja esitellään nykyaikaisen työnhaun tapoja – somea unohtamatta. Lopussa on koontia Lapin TNO-palveluista ja kattava päivitettävä lähdeluettelo linkkeineen.

Opas löytyy Lapin AMKin julkaisuista osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Julkaisut/Lapin-AMKin-julkaisut/Opetus-ja-oppiminen?itemid=2417&showlocation=82de1314-c0ad-4feb-8139-71a7795cb251.


Työnantajakysely ja työkirja tekeillä

Tällä hetkellä hankkeessa työstetään työnantajakyselyä. Kyselyllä kartoitetaan työnantajien näkemyksiä työssä tarvittavasta osaamisesta ja Lapin korkeakouluista valmistuneiden osaamisen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Työnantajilta tiedustellaan myös rekrytointikokemuksista, tulevista rekrytointi- ja osaamistarpeista sekä heidän halukkuuttaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

Tuloksia voidaan hyödyntää laadunvarmistuksen lisäksi mm. harjoittelun ja uraohjauksen kehittämisessä sekä markkinoinnissa. Hankkeessa on tekeillä myös eUraoppaan rinnalle uraohjaukseen liittyvä työkirja TNO-toimijoiden käyttöön. Työkirjasta löytyy mm. cv-malli ja ohjeet hissipuheen laatimiseen.

 

Raito-toimijat ja lisätietoa

Raito-hankkeen toimijoita ovat Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut (päätoteuttaja) ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Raito-hankkeen projektiryhmässä ovat toimineet Lapin yliopistolta Krista Rautio (projektipäällikkö), Johanna Sirviö ja Anne Kautto sekä Lapin AMKista Sirpa Torvinen, Päivi Saari ja Niina Riihiniemi. Osan aikaa hankkeessa toimivat myös yliopiston työntekijät Laura Jokinen, Piia Kilpimaa ja Anne-Marie Pekkala. eOppimispalvelujen Marko Mehtälä toimi hankkeen teknisenä tukena.

Ohjausryhmässä ovat toimineet Helena Kangastie (Lapin ammattikorkeakoulu), Antti Koski (Lapin yliopisto), Jaana Koskela (Akava Lappi), Päivi Kuusela (TE-toimisto), Helena Niska (ELY-keskus), Henriikka Välitalo (Kunnan Taitoa Oy) sekä LYYn ja ROTKOn edustajat

Lisätietoa hankkeesta, materiaalia uraohjaukseen ja linkki RAITO-facebookiin: www.lapinuraohjaus.fi.

 

Kiitokset

Työryhmän jäsenille Johannalle, Kristalle, Niinalle ja Sirpalle kiitos kommenteista tähän kirjoitukseen. 

Tekijä

 



Lapin ammattikorkeakoulu – yhdessä uudistaen

5.2.2019



Rissanen Riitta net.jpg
KT Riitta Rissanen on Lapin ammattikorkeakoulun rehtori.

Otimme ammattikorkeakoulussa käyttöön vuoden alusta uuden johtamisjärjestelmän. Se tarkoittaa tapaa organisoitua, roolejamme sekä tapaamme käyttää tietoa työvälineenä. Syvällisemmin on kuitenkin kysymys toimintamme kulttuurista, osaamisesta, jaetuista arvoista ja tavoitteista sekä yhteisistä toimintatavoista.

Ammattikorkeakoulut – kuten Lapin ammattikorkeakoulu – ovat kokeneet historiassaan useita muutoksia. Muutoksista on tullut uusi todellisuus. Muutos ei ole itseisarvoinen tavoite, vaan taustalla täytyy olla jotain merkityksellisempää – näkemystä tulevasta sekä yhteisesti jaettua todellisuutta ja mahdollisuuksia.


Miksi lähdimme uudistamaan toimintaamme?

On hyvä kerrata tausta ja tavoitteet. Taustalla on selkeästi korkeakoulutukseen kohdistuvat haasteet. Korkeakouluvisiossa 2030 on todettu, että Suomeen halutaan entistä vahvempia ja luovia ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joilla on kansallinen ja kansainvälinen rooli osaamisen uudistamisessa.

Korkeakoulujen vaikuttavuutta halutaan nostaa mm. osaamiskeskittymien, korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön, yritysverkostojen ja kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Työn murros ja globaalit trendit (mm. ikääntyminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio, kestävä kehitys) haastavat kaikkia asiantuntijaorganisaatioita ja työpaikkoja. Niin myös meitä Lapissa.

Lapin ammattikorkeakoulun uuden toimintamallin tavoitteena on vastata tähän muutokseen.


Sisäisellä yhteistyöllä uutta osaamista

Haluamme tiivistää koulutusvastuiden ja palveluidemme yhteistyötä ja luoda sitä kautta mahdollisuuksia uuteen osaamiseen. Näin toimien voimme yhdistää entistä paremmin opetusta ja TKI- toimintaa, ja hyödyntää monialaista asiantuntemusta mm. painoaloillamme ja LUC-yhteistyössä.

Tulokset näkyvät entistä vahvempana työelämäyhteistyönä, opiskelijoiden vetovoimaisena osaamisena, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksina sekä vahvana kansallisena ja kansainvälisenä TKI- työnä. Tämä kaikki synnyttää aluevaikuttavutta.

Nämä tulokset eivät synny itsestään. Ne syntyvät yhdessä tekemällä ja yhteisiä tavoitteita tukevalla esimies- ja johtamistyöllä.

Työn ilo, avoimuus, yhteisen työkulttuurin rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla. Siihen voimme yhdessä vaikuttaa. Yhdessä voimme luoda tilaa parhaille ratkaisuille ja luovuudelle tekemällä asioita toisin.

Miten korkeakouluopetus ja TKI sitten muuttuu? Opiskelijat ja työelämän uudet osaamis-, ja tutkimustarpeet ovat toimintamme keskiössä. Tarve avoimeen, joustavaan ja jatkuvaan oppimiseen lisääntyy. TKI-toiminnan avoimuudesta tulee entistä merkittävämpi vaikuttavuuden mittari.

 

Elinkeinot fokuksessa

Menestyvät ammattikorkeakouluyhteisöt toimivat yhä vahvemmin oman profiilinsa mukaisissa ekosysteemeissä, verkostoissa, erilaisten elinkeinoelämän kumppaneiden sekä oppilaitos- ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Osaamista jaetaan ja tuotetaan yhdessä, monialaisesti ja monitieteisesti. Työ- ja yrityselämän kehittäminen ja osaamisen uudistaminen ovat fokuksessa.

Tehtävämme Lapin ammattikorkeakoulussa ei ole siis merkityksetön. Päinvastoin. Osaamiselle ja Lapin elinvoiman rakentajille ja tulevaisuuden tekijöille on tarvetta. Siksi, teemme parhaamme. Yhdessä.




Lapin AMK teki uuden tutkintoennätyksen, mutta riittääkö sekään?

29.1.2019



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektijohtajana.

Ammattikorkeakoulun keskeisin tehtävä on tuottaa asiantuntevaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuonna 2018 Lapin AMKista valmistui työmarkkinoille yhteensä 1159 opiskelijaa.

Valmistuneiden määrä on suurin, mitä Lapin AMKista on koskaan yhtenä vuonna valmistunut. Viime vuonna valmistuneista 1016 suoritti perustutkinnon ja 143 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.


Kaavio 1 Tolppi tammi 2019.JPG
Kaavio: Valmistuneiden määrä 2014–2018.

Suureen valmistuneiden määrään on epäilemättä vaikuttanut Lapin työmarkkinoiden poikkeuksellisen hyvä tilanne, työttömyys on Lapissa alempana kuin miesmuistiin.

Hyvä työllisyystilanne näkyy selvästi myös vasta valmistuneiden työnhaussa. Viime vuonna valmistuneista tutkinnonhakuhetkellä 80 prosenttia ilmoitti olevansa töissä, mikä on Lapissa harvinaista herkkua.

Entistä paremmalta tilanne näyttää, kun katsotaan myös työllistymisaluetta: vuonna 2018 valmistuneista 78 prosenttia oli työllistynyt Pohjois-Suomeen (tässä Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa).

 

AMKin tutkintomäärien riittävyys Lapissa

Työvoimapulaa on Suomeen manattu monta vuotta, ja nyt se on totisinta totta. Vuonna 2018 tilastokeskuksen työantajahaastattelujen perusteella Suomeen jäi työvoimapulan vuoksi syntymättä tai täyttämättä runsaat 50 000 työpaikkaa.

Lapin osuus tästä määrästä oli noin 1000. Sekin on todeksi uskottava, että työttömyys ja työvoimapula voivat molemmat olla samaan aikaan totta.

Lapin ammattibarometrissä seurataan säännöllisesti 215 ammattinimikkeen työmarkkinatilannetta. Uusimman barometrin mukaan 181 ammattinimikkeen kohdalla työmarkkinatilanne on tasapainossa, 34 kohdalla on pulaa hakijoista ja vain yhden ammattinimikkeen kohdalla on ylitarjontaa.

Ensi vilkaisulla luvut eivät välttämättä hätkäytä, mutta tilanne synkistyy, kun katsotaan tarkemmin ammattinimikkeitä, joilla vallitsee hakijapula. Tähän ryhmään kuuluvat mm.

- sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijat,
- rakennusinsinöörit,
- opettajat,
- laskentatoimen asiantuntijat,
- myyntiedustajat,
- matkaoppaat ja
- ravintolahenkilökunta.

Ei hyvältä näytä maakunnassa, jossa pitäisi tehdä sosiaali- ja terveysalan täysremontti ja joka elää entistä enemmän matkailun varassa.

Neljä lääkettä tutkintosaannon parantamiseen

Kaiken kaikkiaan käsissä tuntuu olevan surullisen kuuluisa ”viheliäinen ongelma”. Positiivista tilanteessa on se, että työmarkkinat vetävät, negatiivista puolestaan se, että koulutuksesta työmarkkinoille siirtyvien määrä ei riitä tyydyttämään työmarkkinakysyntää.

Lisähaasteen tilanteeseen luo se, että Lapin asukasluku on laskenut jo pitkään. Varsinkin parin viime vuoden syntyvyysluvut ovat jääneet niin alhaiselle tasolle, että ikäluokkien 2017 ja 2018 hakeutuessa toisen asteen jälkeiseen koulutukseen muille koulutuksen järjestäjille ei riitä ketään, vaan meidän pitäisi nykyisillä koulutusvolyymeilla saada koko porukka ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Ei ehkä aivan realistinen tavoite, ja onneksi konkretisoituu vasta 2030-luvulla.

Jos ajatellaan asiaa puhtaasi AMKin näkökulmasta, seuraavat neljä asiaa voisivat olla harkitsemisen arvoisia. Muut ovat omissa käsissä, mutta kohtaan kaksi tarvitaan kevään vaalien jälkeen aloittavaa hallitusta apuun.

1. Aluksi keskeyttäneiden määrän vähentäminen: opintojen keskeytyminen on menetys paitsi opiskelijalle itselleen myös oppilaitokselle ja viime kädessä veronmaksajalle. Välineitä keskeytysvaarassa olevien tunnistamiseen meillä on jo käytössä, vielä pitäisi saada ote keskeyttämistä harkitsevaan opiskelijaan nykyistä tiiviimmäksi.

2. Välivuodet pois: OKM loi viisaudessaan ensikertalaishakijoille kiintiöjärjestelmän korkeakouluihin tavoitteenaan välivuosien karsiminen. Lopputulos on täsmälleen päinvastainen, ja kiintiöpaikkaansa suojellakseen kiusallisen suuri osa toisen asteen päättävistä pitää välivuoden.

3. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistämistä helpotetaan: Lapin AMK on perinteisesti ollut edelläkävijä monimuotokoulutuksen antajana. Kehityksessä täytyy pysyä mukana, ja pitää olla valmiutta luoda entistä toimivampia ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelijaympäristöjä.

4. Opiskelijarekrytointi Lapin ulkopuolelta: suomalaisia voi olla hankala saada ainakaan suuressa mittakaavassa muuttamaan etelästä Lappiin, mutta kansainvälisesti Lappi on tunnettu ja se mahdollistaisi opiskelijarekrytoinnin ulkomailta nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Tämä olisi lukukausimaksujen myötä taloudellisestikin entistä houkuttelevampaa.



Avoin ammattikorkeakoulu jatkuvan oppimisen mahdollistajana

22.1.2019



Niina Riihiniemi RAITO.jpg
KM, HTM Niina Riihiniemi toimii Lapin AMK:ssa avoimen ammattikorkeakoulun koordinaattorina.

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet yhdessä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030. Vision tavoitteena on muun muassa mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut korkeakouluissa, helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä sekä luoda uudet jatkuvan oppimisen rakenteet.

Yksilöiden tarve hankkia uutta osaamista läpi työuran ja elämän kasvaa. Tämä haastaa korkeakoulut kehittämään joustavia, moduulimaisia ja digitaalisuutta hyödyntäviä koulutusvaihtoehtoja, jotka palvelevat erilaisissa elämäntilanteissa olevia asuinpaikasta riippumatta.

Avoin ammattikorkeakoulu on yksi merkittävä väylä jatkuvan oppimisen mahdollistajana ja osaamisen kehittämisen edistäjänä.

Avoimessa AMKissa voivat opiskella kaikki iästä, koulutustaustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi korkeakouluopintoihin valmistautuminen, oman osaamisen kehittäminen sekä tutkintotavoitteiset polku- ja väyläopinnot. Tarjolla on sekä AMK- että YAMK-tutkintoon kuuluvia opintoja sekä päivä- että monimuoto-opintoina.

Avoin AMK tarjoaa myös matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun.

Polku- ja väyläopinnot lisääntyvät

Avoin ammattikorkeakoulu on tarjonnut jo vuosien ajan polkuopintoja. Polkuopintojen avulla voi kehittää osaamista ja hakeutua Lapin AMKin tutkinto-opiskelijaksi. Lapin AMKissa polkuopinnot koostuvat lähinnä ensimmäisen vuoden opinnoista.

Avoimen AMKin opiskelija voi hakeutua erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja 60 opintopistettä tai ylempään AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja 10 tai 15 opintopistettä riippuen tutkinnon laajuudesta. Polkuopintoja voi opiskella kaikissa AMK- ja YAMK-tutkintoryhmissä.

Lapissa polkuopintoja tarjotaan myös yhteistyössä kansanopistojen kanssa. Vuonna 2015 aloitettiin yhdessä Rovala-Opiston kanssa Sosionomiopintojen linja. Linjalla voi opiskella Lapin AMKin sosionomiopintoja avoimen AMKin opintoina. Sosionomiopintojen kysynnän vuoksi vuoden 2019 alusta sosionomiopintoja tarjotaan myös Pohjantähti-Opiston kanssa monimuoto-opintoina.

Polkuopinnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja opintopisteiden ja tutkinto-opiskelijaksi hakeutuneiden määrät ovat kasvaneet tasaisesti.

Jatkuvan oppimisen tukeminen edellyttää kuitenkin lisää joustavia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia ratkaisuja. Työelämän ja yksilöiden tarpeet huomioiden syksyllä 2018 käynnistettiin Jalkapallovalmentajan polkuopinnot. Pilotissa aloitti kymmenen huippu-urheilijaa/ valmentajaa. Opiskelijat suorittavat 60 opintopistettä liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opintoja avoimen AMKin opintoina, jonka jälkeen hakeutuvat tutkinto-opiskelijaksi. Polkuopintojen avulla tarjotaan joustava mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja korkeakoulututkinnon hankkimiseen työn ohessa.

Avoimen AMKin tarjontaan polkuopintojen rinnalla tulivat vuonna 2017 väyläopinnot. Lapin AMKissa väyläopinnoilla tarkoitetaan AMK-koulutuksittain määriteltyjä ensimmäisen lukuvuoden opintoja 30 op.

Väyläopinnot edellyttävät soveltuvaa ammatillisen toisen asteen perustutkintoa tai sen opiskelua yhteistyöoppilaitoksessa. Väyläopintojen avulla opiskelija voi kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä aloittaa tutkintotavoitteisen opiskelun. Opintoja voi hyödyntää tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisessa.

Väyläopintojen ideana on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen nopeutuu suoritettujen väyläopintojen ja ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella. Väyläopintoja ja opintoihin liittyvää ohjausta kehitetään meneillään olevassa Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) –hankkeessa. Väyläopintojen kysyntä on lisääntynyt markkinoinnin ja ohjauksen myötä, vaikka opiskelijamäärä on vielä pieni.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille kehitettyjen väyläopintojen lisäksi ollaan kehittämässä myös lukiolaisille opintotarjontaa ja joustavaa hakeutumisväylää ammattikorkeakouluun. Lukiosta korkeakouluun LUKKO -hankkeessa pilotoidaan parhaillaan yhdessä avoimen yliopiston kanssa lukiolaisille suunnattua avoimen korkeakoulun opintotarjontaa neljässä lukiossa. Syksyllä 2019 opintoja tarjotaan kaikille Lapin lukiolaisille. Tavoitteena on avata joustava väylä kevään 2020 erillishakuun.

Avoimen AMKin polku- ja väyläopinnot antavat yksilöille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen mutta ovat samalla AMKille merkittävä uusien tutkinto-opiskelijoiden rekrytointikanava. Avoimen kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeneiden ja valittujen määrä on kasvanut tasaisesti. Winha-rekisterin mukaan vuonna 2017 avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi valittiin 97 opiskelijaa ja vuonna 2018 valittuja oli 104.

Tarkempia tietoja avoimen AMKin viime vuoden opiskelijamäärästä, opintopistekertymästä ja tutkinto-opiskelijoiksi valituista löytyy vuositiedotteesta, joka julkaistaan virallisten tilastojen pohjalta maaliskuussa Lapin AMKin intranetissä.


Opintotarjonta monipuolistuu

Avoimessa AMKissa on ollut tarjolla vuosittain muutamia erillisopintojaksoja kuten Insinööriopintoihin valmentava matematiikka ja Restonomi- ja tradenomiopintoihin valmentava matematiikka. Lisäksi vuosina 2016 ja 2017 järjestettiin useampi maahanmuuttajille suunnattu Survival Finnish -opintojakso. Näiden yksittäisten opintojaksojen kysyntä on kuitenkin vähentynyt, joka näkyy myös vuoden 2018 avoimen opintopistekertymässä.

Jatkuva oppiminen haastaa kehittämään avoimen AMKin opintotarjontaan lisää työelämän ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Lapin AMKin opetussuunnitelmaan pohjautuvien kokonaisuuksien lisäksi tarvitaan osaamiset yhdistävää ja rajat ylittävää yhteistyötä Lapin yliopiston tiedekuntien ja avoimen yliopiston kanssa.

Systemaattista avoimen AMKin ja avoimen yliopiston yhteistyötä Lapissa on tehty pitkään ja yhteistyössä on toteutettu esimerkiksi Peliohjelmoinnin ja Aluekehityksen opintokokonaisuudet. Keväällä 2019 tarjotaan Palvelumuotoilu ja digitaaliset liiketoimintaratkaisut -opintokokonaisuus, joka on suunnattu alueen yrityksille.

Yhteistyöllä eteenpäin

Polku- ja väyläopintojen kehittäminen sekä työelämän osaamistarpeiden kartoittaminen edellyttää yhteistyötä alueen oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Työelämän ja asiakkaiden osaamistarpeita vastaavan tarjonnan kehittäminen puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa.

Osaamiskokonaisuuksien järjestämisessä voidaan hyödyntää yhteistyöoppilaitoksia kuten kansanopistoja ja kesäyliopistoja. Yhteistyöllä ja osaamisia yhdistämällä meillä on mahdollisuus kehittää avoimen AMKin jatkuvaa oppimista tukevia opiskelumahdollisuuksia, opintotarjontaa sekä asiakaslähtöisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

 

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 18.12.2018 https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen reformin. Viitattu18.12.2018 https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-tarvitsee-jatkuvan-oppimisen-reformin
Lisätietoa hankkeista
Erilaisia polkuja pitkin ammattiin(EPPA): www.lapinamk.fi/eppa
Lukiosta korkeakouluun LUKKO: www.lapinamk.fi/lukko




Osa-aikaisen opettajan ensikokemus etäopetuksesta

15.1.2019



Olli Kuisma.jpg
Insinööri (AMK) Olli Kuisma toimii projekti-insinöörinä ja osa-aikaisena tuntiopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoulussa voi suorittaa insinöörin tutkinnon monimuoto-opetuksessa, jolloin opetus järjestetään iltaisin joko paikan päällä tai etänä tietokoneen avulla.

Opetusohjelmana käytetään muun muassa Adobe Connection -nimistä ohjelmaa. Ohjelmassa opiskelijat näkyvät nimensä perusteella läsnäolevina, ja he voivat joko puhua opettajalle mikrofonin kautta tai sitten kirjoittaa opettajalle chatissa.

Ohjelma tunnistaa, kun kommenttia aletaan kirjoittaan. Näin ollen tuleva kysymys ei jää pimentoon kommenttikenttään. Mielestäni tämä ominaisuus oli loistava apu opetuksessa.

Aloitin työteon Lapin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2016 projekti-insinöörin tehtävissä. Pääasiallisesti teen töitä energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvissä hankkeissa.

Koko ajan itselläni on ollut tunne, että opettaminen Lapin ammattikorkeakoulussa olisi itselleni unelma-ammatti. Ammattikorkeakoulussa on halu osallistaa TKI-väkeä opetukseen, millä pyritään TKI:n ja opetuksen integraation vahvistamiseen. Opiskelijoita otetaan mukaan hanketöihin ja opettajia informoidaan hanketoiminnasta.

Sain kokeilla opettamista Lapin ammattikorkeakoulussa. Järjestimme kurssin rakennustekniikan opiskelijoille, jotka eivät olleet suorittaneet tai läpäisseet mekaniikan ja lujuusopin kurssia. Ideana oli, että kurssini toimisi eräänlaisena tukikurssina, jolloin kaikki aiheita koskevat asiat käsiteltäisiin mahdollisimman perusteellisesti, jotta puuttuvat suoritukset saataisiin hyväksytysti läpi.

Kipinä opetukseen lähti opettajien sekä opiskelijoiden kanssa, jotka olivat aikaisemmin käyneet mekaniikan ja lujuusopin kurssit saamatta niistä arvosanaa. Kun näitä henkilöitä oli useampia, ja samaan aikaan oma kiinnostukseni aiheeseen kasvoi kasvamistaan, ehdotin asiaa opettajille, jotka pienen puntaroinnin jälkeen antoivat minulle luvan pitää tukikurssi.

 

Etäopetuksen kalusto ja toimintamalli

Kurssi päätettiin suorittaa iltaopetuksena Adobe Connectionin avulla monimuoto-opiskelijoille, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan kurssille. Tunnit alkoivat klo 17.15 ja loppuivat klo 20.30.

Opetuksessa käytin Adobe Connectionin lisäksi Whiteboard-taulua, jonka avulla kyetään piirtämään ja laskemaan tehtäviä valkokankaalle virtuaalisesti. Näin esimerkiksi vapaakappalekuvien piirtäminen on helpompaa.

Kävi ilmi, kuinka riippuvaisia etäopetus on tietotekniikan toimivuudesta. Loppuvaiheessa kurssia esiin nousi erilaisia ongelmia, kuten se, että Adobe Connectioniin tiedostojen lataaminen ei onnistunut, joten oppitunnit piti soveltaa niin, että opettajan näyttö jaettiin opiskelijoille.

Lisäksi Whiteboardin käyttö tuotti ongelmia, koska opiskelijat eivät nähneet niitä asioita, joita piirsin ja laskin taululle. Sain tunnit pidettyä ja laskujen laskemisessa käytin Whiteboardin sijaan Wordia, jonne tein harjoitustehtävien laskut. Tämä kylläkin vei enemmän aikaa opetuksesta.

Joissain tilanteissa jouduin turvautumaan pelkästään tehtävien ratkaisuperiaatteen selostamiseen. Tämä metodi ei ole mielestäni yhtä tehokas kuin harjoitustehtävien laskeminen.

Selostamisessa tarkkaavaisuus on valttia, jotta asia menee opiskelijoille perille ja tehtävän ratkaisutyylistä jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Opettajan vastuulla on, että tehtävä on sääntöjen mukaan ratkaistu.

Kaiken kaikkiaan etäopetuksen kalustossa haasteita tuotti riippuvaisuus laitteiden toiminnasta. Osassa laitteistoa ei ollut Whiteboardin käyttömahdollisuutta, ja ne luokat, joissa käyttö oli mahdollista, täytyi laitteen lisenssin olla voimassa. Kiteytettynä voidaan siis sanoa, että opetustilanne oli riippuvainen luokasta sekä laitteiden toimivuudesta.

Aktivoinnin haasteet

Etäopetuksessa opiskelijat eivät olleet kovin aktiivisia kysymään. Oletan tämän johtuvan siitä, että opetuksen tapahtuessa samassa tilassa opiskelijoiden kanssa, on kysymysten esittäminen luontevampaa, kun välissä ei ole tietoteknisiä laitteita. Lisäksi tähän voi vaikuttaa, että kaikilla opiskelijoilla ei ole käytettävissään mikrofonia luentojen aikana.

Toki mahdollisuuksia passiivisuuteen voi löytyä muualtakin, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna ei etäopetus ole mielestäni yhtä tehokas tapa oppia opittavaa asiaa kuin päiväopetus.

Ymmärrän kyllä monimuoto-opiskelun idean: että opiskelijoilla on mahdollisuus käydä töissä ja sen jälkeen osallistua illalla luennolle tai katsoa luento myöhemmin nauhoitteena. Tämän vuoksi etäopetus on mittaamattoman arvokas tapa toteuttaa opetusta.
Voidaanko opiskelijoiden aktiivisuutta sitten parantaa etäopetuksessa?

Tarkoituksena on kumminkin, että oppimistilanteissa on opetuksen lisäksi tilaa kysymyksille sekä keskustelulle. Etäopetuksessa kysymyksien esittäminen vie varmasti enemmän aikaa kuin varsinaisessa opetuksessa, koska kysymys tulee kirjoittaa (jos opiskelijalla ei ole mikrofonia käytettävissä) ja näin ollen kysymyksen esittäminen voi tuntua aikaa vievältä tai turhalta.

Tällainen ajattelu on (radikaalisti sanottuna) väärin, koska opettajat ovat sitä varten, että heille voi esittää kysymyksiä.

Myös etäopetuksessa voitaisiin ennakkoon varata tuntien lopuun aikaa keskustelulle. Tällöin opetettava asia olisi käyty läpi ja olisi tilaisuus keskustella, mikäli kysymyksiä olisi syntynyt.

Samalla täytyy muistaa, että kaikki eivät pääse osallistumaan samaan aikaan etäopetustunneille, jolloin nauhoitetut luennot ovat korvaamattomia opiskelijoille.

Mietin myös, että olisiko aktiivisuuden parantamiseen mahdollista vaikuttaa jonkinlaisella palkitsemisella, mutta se ei käytännössä tulisi onnistumaan.

Kaiken kaikkiaan: etäopetuksessa vastuu on opiskelijoilla, kun puhutaan tunneille osallistumisesta, mutta opettajan vastuulla on opetettavan asian opettaminen opiskelijoille.

 

Yllättävän raskasta, silti innostavaa

Mitä etäopetus antoi sitten itselleni? Se toi hieman tarttumapintaa siihen, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, eli opettaa saman aihepiirin parissa.

Kumminkin yli kolmen tunnin luento, jossa opettaja puhuu yksin opiskelijoille tietokoneen välityksellä, on yllättävän raskas.

Keskustelun puuttuminen loi välillä tunnetilan, että onkohan puhe monotonista tai takkuilevaa. Tunne iski varsinkin silloin kun selitin opetettavaa asiaa, ja huomasin tehneeni virheen jonkin asian suhteen.

Sama toistui myös, kun puhuin opiskelijoille ja materiaalissa oli virhe. Tällaisten korjaaminen vei myös aikaa varsinaisesta opetuksesta. Tunnit kykenin pitämään soveltamalla hieman materiaalia ja muokkaamalla luentoa.

Etäopettaminen oli kuitenkin huikea ja mahtava kokemus opetustoiminnasta käytännössä ja suosittelen sitä kaikille opettamisesta kiinnostuneita.

Mitä kritiikkiä voin antaa sitten itselleni opettajana? Ensimmäisenä mieleeni tulee, että täytyy pitää rauhallinen työtahti. Välillä huomasin, että kiire tuntui painavan niskaan, vaikka todellisuudessa aikaa olisi ollut enemmän.

Toinen tärkeä asia on luentomuistiinpanojen tekeminen. Mielestäni muistiinpanoissani käsiteltiin opetettavaa asiaa liian tarkasti, jolloin esimerkkilaskuja muodostui hyvin paljon muistiinpanoihin. Toisaalta on kumminkin hyvä, että opiskelijoilla on monia esimerkkejä olemassa, joiden avulla voidaan valmistautua tenttiin.

 

Lopuksi

Vaikka mekaniikan ja lujuusopin tukikurssista ilmoitettiin opiskelijoille, oli osallistuneita opiskelijoita vähemmän kuin odotin. Syitä voi olla tietenkin monia, kuten opiskelijoiden omat kiireet työssä tai perhe-elämässä, mutta opettajan näkökulmasta tilanne näytti turhauttavalta.

Ideana oli kumminkin, että suorittamattomat opinnot saataisiin tehtyä, jolloin opiskelija olisi lähempänä valmistumista. En usko, että kukaan opiskelija toivoo tilannetta, jossa valmistuminen on lähellä, mutta tutkintotodistus jää saamatta yhden puuttuvan kurssin takia.

On toivottavaa, että erilaisten tukikurssien merkitys opiskelijoille ei näkyisi sanktiona, vaan ennemminkin opiskelijalle tarjottuna mahdollisuutena.



Lapin AMK TAISTO18-harjoituksessa

8.1.2019



Laura Kinnunen net.jpg
FM Laura Kinnunen toimii asianhallintaprojektin projektipäällikkönä ja tietosuojaryhmän jäsenenä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lapin ammattikorkeakoululle tarjoutui mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen TAISTO18-harjoitukseen marraskuussa 2018. Kyseessä oli 27.11.2018 järjestetty tietoturva- ja tietosuojaloukkausten hallinnan harjoitus julkisen hallinnon organisaatioille.

Kuvitteellisessa tilanteessa Lapin AMKin tietojärjestelmään kohdistui tietomurto, jonka seurauksena arkaluonteisia henkilötietoja julkaistiin rikollisten toimesta internetissä. TAISTO18-harjoitus antoi mahdollisuuden testata turvallisesti Lapin AMKin valmiuksia ja henkilöstön osaamista toimia kriisitilanteeseen johtaneessa tapahtumaketjussa.

Harjoituksen toteutuksesta vastasi Väestörekisterikeskus yhteistyössä Suomen poliisin, tietosuojavaltuutetun toimiston, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin sekä Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Epäilystä vaiheittain henkilötietojen tietoturvaloukkaukseen

Harjoituksen kuluessa Väestörekisterikeskus lähetti sähköpostitse 10 syötettä, joiden sisältöä ei ennakkoon tiedetty.

Ensimmäisen viestin mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus oli julkaissut punaisen varoituksen liittyen laajaan tietojärjestelmiin kohdistuneeseen haavoittuvuuteen.

Seuraavissa syötteissä tilanne eteni niin, että aktivistiryhmä ilmoitti murtautuneensa suureen määrään suomalaisia verkkopalveluita ja julkaisseensa arkaluonteisia henkilötietoja suomalaisten organisaatioiden henkilöstöstä. Tilanteen käsittelyn edetessä myös media halusi lisätietoja koskien päivän tapahtumia.

Pää kylmänä toimeen

Harjoituksen myötä eskaloituneessa henkilötietojen tietoturvaloukkauksessa Lapin AMKin tietoturvaan, tietosuojaan ja kriisiviestintään liittyvät menettelyohjeet tulivat tarpeeseen. Jokaista edellä mainittua toimintaohjetta hyödynnettiin ja testattiin harjoituksen aikana.

Lisäksi päivän aikana lähetettiin todellisesti ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistolle ja Kyberturvallisuuskeskukselle sekä harjoiteltiin sähköisen rikosilmoituksen tekemistä Poliisille.

Harjoitus kesti koko päivän, jonka ajaksi Rantavitikan kampukselle Rovaniemellä perustettiin tilannehuone. Tilannehuoneen toimintaan osallistuivat tietosuojavastaava Pirjo Kärki-Koskinen, vararehtori Reijo Tolppi, tietohallintopäällikkö Markku Taipale, palvelupäällikkö Anu Pruikkonen, lehtori Tuomo Lindholm, erityisasiantuntija Laura Kinnunen ja Lapin yliopistolta tietoturvapäällikkö Esa Mätäsaho ja tiedeviestintäsuunnittelija Johan-Eerik Kukko.

Koska Lapin korkeakoulukonserni tuottaa IT-palvelut Lapin AMKille, myös korkeakoulukonsernin muiden jäsenorganisaatioiden (Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) IT-palvelujen henkilöstöä osallistui harjoitukseen.

Tilannetta hallittiin kriisiviestinnällä

Päivän aikana viestinnän todettiin olevan hyvin merkittävässä roolissa henkilötietoihin kohdistuvassa tietoturvaloukkauksessa.

Sisäistä henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattua sekä ulospäin laajalle yleisölle ja medialle suunnattua kriisiviestintää toteutettiin menestyksekkäästi harjoituspäivän ajan.

Laaja informointi henkilötietojen vuotamisesta aloitettiin jo aikaisessa vaiheessa, joka todettiin harjoituksen päättyessä myönteiseksi asiaksi. Vararehtori Reijo Tolppi totesikin, että kriisiviestintää ei voi koskaan harjoitella liikaa.

Harjoittelu tuottaa parhaimmillaan onnistumista ja kehittymistä

Osallistuin TAISTO18-harjoitukseen tarkkailijana, jonka mukaisesti tehtäväni oli seurata muiden harjoitukseen osallistuneiden toimintaa ja pitää sen mukaisesti tapahtumapäiväkirjaa.

Nyt kun tuota päivää miettii jälkikäteen, voin kyllä todeta, että asiantuntijat toimivat erittäin rauhallisesti ja hallitsivat vaikean tilanteen johtamisen.

Vaikka Väestörekisterikeskuksen lähettämät syötteet olivat kaikille osallistujaorganisaatioille samat, ei harjoituksen läpivientiin ollut yhtä oikeaa ratkaisua tai reittiä. Päivän suola olikin siinä, että tilannetta mietittiin Lapin AMKin näkökulmasta ja toimimme meidän toimintaohjeidemme mukaisesti.

Poikkeustilanteita harjoitellaan, jotta voidaan saavuttaa ymmärrys organisaation kyvykkyydestä ehkäistä vastaavien tilanteiden toteutuminen. Lopputuloksena pitäisi olla kriittinen oman toiminnan arviointi, joka tuottaa kehittämistarpeita.

Lapin AMKin tietosuojaryhmä sai TAISTO18-harjoituksen jälkipohdinnoista kehityslistalleen huomioita. Kehittämiskohteiden tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan huomiot on myös pantava toimeen.

Tietoturvaan ja tietosuojaan suhtaudutaan Lapin AMKissa vakavuudella ja ymmärryksellä, jonka ansiosta osallistuimme myös TAISTO18-harjoitukseen. Kokonaisuudessaan Lapin AMKin TAISTO18 -harjoituksesta suoriutumiseen saa suhtautua ylpeydellä sekä henkilöstön erinomaisen toiminnan että tunnistetun ja jo toteutetun kehittämisen osalta.

Kuva  1 Kinnunen Laura.jpg
Anu Pruikkonen, Markku Taipale, Johan-Eerik Kukko, Laura Kinnunen, Reijo Tolppi, Tuomo Lindholm, Esa Mätäsaho, Pirjo Kärki-Koskinen. Kuva: Jakke Rutonen



Edellinen 1 2 3 4 5 ... 15 16 17Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK