kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Metsäalan maasto-opetuskin siirtyi korona-aikaan

25.9.2020



Timonen Maarit metsässä.jpg
MMM Maarit Timonen on maa- ja metsätalouden lehtori Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous- osaamisryhmässä.

POIKKEUS blogikuva.jpg
Perinteisesti, ja luonnollisestikin, metsäammattilainen tehdään metsässä. Lapin AMKissakin opetus aloitetaan joka syksy maasto-opetuksella metsässä, luontaisessa oppimisympäristössä. Opiskelijat kokoontuvat yhteen aamuisin koululle ja autoletkat siirtyvät maastoon opettajan johdolla.

 

Metsä on aistittava

Maastossa liikutaan opettajajohtoisesti eri kohteilta toiselle ja tutustutaan käytännössä metsätalouden työtehtäviin ja ammatin keskeisiin osaamisalueisiin itse kokemalla, näkemällä ja tekemällä paikan päällä. Tämä on arvokkainta oppia tulevalle metsäalan ammattilaiselle, jonka jossakin vaiheessa on pystyttävä itsenäisesti tekemään luonnossa monialaisia, pitkäkestoisia ja laajavaikutteisia päätöksiä metsänhoidosta ja -käytöstä.

Metsäalan ammattilaiseksi ei opita pelkästään kirjoista itse lukemalla tai verkossa tehtävillä etätehtävillä. Opiskelijan on käytävä maastossa omin silmin havainnoimassa asioita, joita opettaja ammattilaisena vielä avaa laajemmin huomioiden ekologian ja ekonomian syy-seuraus-suhteet.

Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se mikä on juuri nyt selkeästi nähtävissä, on vasta jäävuoren huippu. Seurannaisvaikutukset tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä nauttivat parhaimmillaan tai pahimmillaan seuraavat sukupolvet meidän jälkeemme. Kokonaisuuden ymmärtäminen on metsätaloudessa ensiarvoisen tärkeää.

 

Maasto-oppimista ryhmän sijaan kotimaisemissa

Tänä syksynä korona vaikutti myös maasto-opetuksen järjestämiseen. Etäopetusvelvoite Lapin ammattikorkeakoulussa astui voimaan viime maaliskuussa niin henkilöstön, oppilaiden kuin heidän läheistensä turvaamiseksi. Eikä suotta, kuten olemme lehdistä lukeneet. Useita tartuntoja on tapahtunut juuri oppilaitoksissa koulujen alettua.

Maasto-opetus etänä, onko se mahdollista? Kuluneen syksyn jälkeen voin sanoa, että mikä tahansa on mahdollista, kun on vain halua ja asennetta asian toteuttamiseen.

Alkuun huolestutti, että jos en ole itse paikan päällä maastossa ohjaamassa opiskelijaa näkemään oikeita opittavia asioita, kuka sitten on? Toinen oli tietysti kysymys, kuinka opiskelija löytää sopivat oppimiskohteet maastosta omalta paikkakunnaltaan ja vielä löytää takaisin seuraavaksi aamuksi verkon luokkaopetukseen eksymättä. Siinäpä sitä yhdelle opettajalle ongelmaa pohdittavaksi.

 

Teoriaa ja teemallisia tehtävänantoja

Ensiksi loin etämaastoon sopivat tehtäväannot. Mietin, mitä haluan heidän oppivan jokaisena etämaastopäivänä eli teemoitin päivät. Jokaiselle päivälle oli siis eri teema ja aiheet. Samalla opiskelijoiden piti hakea uusia teemaan soveltuvia kohteita.

Tehtävät suoritettiin dokumentoimalla käydyt maastokohteet. Apuna jokaisella nykyopiskelijalla on jokin älylaite, jolla ottaa videota, valokuvia ja jopa nauhoittaa puhetta havainnoista, joita kohteella on tehty. Näistä sitten työstettiin Moodleen seuraavaksi päiväksi powerpoint -esityksiä opettajan johdolla purettavaksi.

Seuraavaksi mietin, mitä ja miten opiskelija ohjataan hakemaan ja löytämään oikeita asioita maastossa ilman minua. Eli miten varmistan, että jokainen opiskelija, lähtiessään maasto-osuuteen itsenäisesti, tietää mitä siellä tekee ja miksi.

Tein päiväkohtaisen ohjelman, jonka mukaan kokoonnuimme verkkoluokassa ensin opiskelemaan yhdessä teeman mukaiset asiat, joita heidän kyseisenä päivänä pitäisi valitsemiltaan kohteilta löytää ja havainnoida. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi päivän teeman mukaisen tehtäväannon, jotta jokainen opiskelija ymmärsi sen sisällön ja pystyi tarvittaessa kysymään apuja, jos niitä tarvitsi. Lopuksi opiskelijat lähtivät itsenäisesti maastoon toteuttamaan tehtäväantoa, joka purettiin taas ensimmäiseksi seuraavana aamuna.

 

Turvallisesti yksin maastossa

Eniten työtä etämaastototeutuksessa teettivät soveltuvien kartta-aineistojen ja -sovelluksien löytäminen. Tavoitteena on tietysti, että metsäalaa vasta aloittavan opiskelijan olisi helppo löytää tehtäviin sopivia kohteita ja suunnistaa sekä paikantaa itsensä tarvittaessa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Kaikki opiskelijat kun eivät ole valmiiksi rutinoituneita eräreiskoja ja -tyynejä, vaan oppivat vasta koulutuksen aikana liikkumaan maastossa ja hankkivat sopivia varusteita huomattuaan todellisen tarpeen. Turvallisuusnäkökulmaa ei siis voi väheksyä, varsinkaan koulutuksen alussa.

Ensiksi piti huolehtia, että opiskelijat selviävät itsenäisesti maastossa. Ohjeistin oppilaille lataamaan älylaitteilleen maastokartat ja 112- sovellukset hätätilanteita varten. Osalla opiskelijoista oli käytössä metsästyksessä hyödynnettäviä karttaohjelmia kuten Tracker.

Maastokartat on erittäin toimiva paikannus- ja suunnistustarkoituksiin, niin kauan kuin älylaitteessa on akkua ja satelliitteja riittää taivaalla. Sen jälkeen täytyy varautua manuaalisiin, perinteisiin menetelmiin eli paperikarttaan ja kompassiin. Karttoja ohjeistin tulostamaan kahdesta eri netistä löytyvästä lähteestä eli Maanmittauslaitoksen karttapaikasta tai Metsähallituksen retkipaikasta.

 

Kartta-aineistot apuna

Maastotehtävien kohteiden valinta ja niiden paikantaminen osoittautui hieman kinkkiseksi tietosuojalain ja -asetuksen takia. Ne estävät tiukkaan sellaisen aineiston jakamisen ja käyttämisen, josta voi tunnistaa (tai vain päätellä) asianosaisen henkilön, tässä tapauksessa metsänomistajan.

Metsäkeskus on lanseerannut, kuten muutkin julkishallinnon organisaatiot, tuottamiaan aineistoja ns. avoimiksi aineistoiksi, joita kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi hyödyntää ja käyttää, mutta vielä kesäkuussa 2020 metsäkeskuksen verkkosivuilla ollut tarkka kartta-aineisto puustotietoineen oli elokuussa poistettu edellä mainitun asetuksen takia.

Käytössä on edelleen kartta-aineistoja, jotka ovat vaikeammin yksilöitävissä yksittäiseen omistajahenkilöön kuten Metsäkeskuksen luonnonhoidon paikkatietoaineisto ja sisällöltään epätarkempaa, esimerkiksi metsäalan opiskelijat käyttää opiskeluaineistoina Paikkatietoikkunaa. Niillä oli nyt pärjättävä.

Onnistuimme

Kurssit ovat tätä kirjoitettaessa loppusuoralla viimeisiä tehtäväpalautuksia vaille. Opettajana olen positiivisesti ihmeissäni, että kurssit ovat sujuneet näinkin hyvin ja tuottaneet todella hyviä oppimistuloksia annetuista aiheista. Kaikki opiskelijat ovat saapuneet aamun tunneille maastotehtävien jälkeen.

Kurssista saamastani palautteesta päätellen etänä tapahtuva maasto-opetus ei ole helpompi sen kummemmin opiskelijan kuin opettajankaan kannalta. Maastossa on tehty jopa 16 tunnin työpäiviä, kun on omatoimisesti haettu soveltuvia kohteita maastossa aamun teorian ja tehtäväannon jälkeen. Ja vielä illalla ennen nukkumaan menoa työstetty aineistot aamuksi pp-esityksiksi.

Mutta opittu on, todistettavasti, niin maastossa liikkumista, suunnistamista, kasveja, kasvupaikkoja, luonnonhoitokohteita, esitysten työstämistä ja pitämistä sekä erilaisten teknisten välineiden ja sovellusten käyttöä tulevien metsäammattilaisten apuna. Tästä on opiskelijoiden hyvä jatkaa metsäalan opiskelua ja minun opetuksen kehittämistä.

 

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Osaamon palveluilla kohtaamisia, osaamista ja työtä

22.9.2020



Kangastie Lehojärvi Saari
Kirjoittajat ThM, erityisasiantuntija Helena Kangastie, projektisuunnittelija Suvi Lehojärvi ja FM, lehtori Päivi Saari työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa.

Kohti Aikuisten Ohjaamoa

Rovaniemen kaupunki käynnisti hankkeen valmistelun työnimellä  Aikuisten Ohjaamo. Ohjaamomainen malli on todettu toimivaksi nuorten kohdalla. Monen muun kaupungin tavoin Rovaniemellä lähdettiin selvittämään tarpeet ja vaihtoehdot toimintamallin soveltamiseksi yli 30-vuotiaille.

Esiselvityshanke Kohti aikuisten ohjaamoa toteutettiin 1.5.2019–31.10.2019. Taustalla oli ajatus, että työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat avainasemassa hyvinvoivan ja elinvoimaisen kunnan rakentamisessa.  Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia uusia, matalan kynnyksen monialaisia palveluja ja palvelurakenteita tarvitaan tukemaan aikuisten työllistymistä monimuotoisille ja muuttuville työmarkkinoille.

Esiselvityshankkeen aikana perustettiin asiantuntijaryhmä, johon kutsuttiin eri alojen edustajia. Helena Kangastie Lapin AMKista kutsuttiin jatkuvan oppimisen ja TNO-toiminnan asiantuntijaksi. Syksyllä 2019 pidettiin useita työsuunnitelman mukaisia kokouksia. Kuviosta 1 käy ilmi kysymyksiä, joita kehittämishankkeen tuleville toteuttajille ja samalla työpajatyöskentelylle esitettiin.


Kangastie Lehojärvi Saari kuvio 1.jpg
Kuvio 1. Kysymykset kehittämishankkeen mahdollisille toteuttajille (Minkkinen 2019) 

Asiantuntijaryhmän ensimmäisen tapaamisen (13.8.2019) tavoitteena oli rakentaa yhteistä näkemystä. Tapaamisessa käsiteltiin työllisyyden tilannekuvaa, eri osapuolten odotuksia ja kehittämiskohteita sekä benchmarking-kohteiden hyviä käytäntöjä.

Toinen tapaaminen 28.8. oli osa työpajaa, joka toteutettiin yhdessä Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hankkeen kanssa. Alustavasti tavoitteena oli kehittää erilaisia vaihtoehtoja Aikuisten Ohjaamon toimintamallille ja vahvistaa yhteistä näkemystä Rovaniemelle parhaista ratkaisuista.

Kangastie Lehojärvi Saari kuvio 2.jpg
Kuvio 2. Aikuisten Ohjaamon näkymä 28.8.2019 tapaamisen jälkeen (Minkkinen 2019)  

Viimeisen asiantuntijaryhmän kokouksen (17.9.) tavoitteena olivat esiselvitysraportin luonnos, johtopäätökset prosessista sekä seuraavat Aikuisten Ohjaamon askeleet. Hankehakemus jätettiin rahoitushakuun lokakuussa 2019, ja Osaamo − kohtaantoa edistämässä -hanke käynnistyi helmikuussa 2020. Jatkotoimena hanke liitettiin tulevaan Työllistymisen kuntakokeiluun ja sitä kautta hallitusohjelmaan.

 

Osaamon tavoitteet, kohderyhmä ja toiminta

Osaamo-hankkeella haetaan ratkaisuja työelämän kohtaannon haasteisiin ja työllisyysasteen nostamiseen. Päätavoite on kohtaannon edistäminen kehittämällä ohjaamomaista, työllisyyttä edistävää ekosysteemiä seuraavin toimenpitein:

1. Kohtaannon haasteiden tarkempi tunnistaminen 

2. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen mahdollistaminen sekä sitä tukevan toimintamallin kehittäminen 

3. Työllisyyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen 
- työllisyyttä tukevat palvelut
- osaamisen kehittämisen palvelut
- työnantajien rekrytoinnin tukemisen palvelut

4. Toiminnan arviointi ja toimijaverkoston oppiminen 

Tarkoituksena on rakentaa fyysinen ja digitaalinen kohtaamispaikka, Osaamo, aikuisille ja työnantajille. Kohderyhmänä Osaamossa ovat yli 30-vuotiaat henkilöasiakkaat. Tavoitteena on 800 asiakasta, joista vähintään 270 työllistyy. Työnantaja-asiakkaita tavoitellaan 270 kappaletta. Projektipäällikkönä toimii Joni Minkkinen ja muita toimijoita on Lapin AMKin lisäksi Rovaniemen kaupungilta, Lapin yliopistolta ja Lapin koulutuskeskus Redulta. Lapin TE-palvelujen asiantuntijat ovat myös kiinteä osa Osaamoa. Verkostoon kuuluu hankkeitten, oppilaitosten, TNO-ryhmien lisäksi lukuisia muitakin toimijoita, mm. Business Rovaniemi, ELY ja Kela.

Osaamo perustettiin alkusyksyllä 2020 Ohjaamon yhteyteen kauppakeskus Rinteenkulmaan. Tämä järjestely tuo samalla synergiaetua. Hankkeelaiset, kuten myös meidät Lapin AMKin hanketyöntekijät (Suvi Lehojärvi ja Päivi Saari), voi tavata Osaamon tiloissa päivystystehtävissä. Tiloissa järjestetään myös esim. työnhakuun, yrittäjyyteen ja koulutukseen liittyviä tapahtumia.


Kangastie Lehojärvi Saari kuva 1.jpg
Kuva 1. Osaamolaiset tapaavat kehittämispäivässä (Lehojärvi 2020) 


Alkuaika on kulunut brändin rakentamisessa ja viestinnän kehittämisessä. Brändillä tavoittelemme kuvaa Osaamosta matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Osaamon nettisivut löytyvät Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta.

Olemme keskustelleet myös asiakastietojärjestelmistä ja esitelleet Osaamoa eri sidosryhmille, kuten Lapin AMKin operatiiviselle tiimille. Toimenpiteiden mukaiset ryhmät ovat kokoontuneet ja me Lapin AMKin edustajat olemme pääsääntöisesti olleet mukana Osaamisen kehittämisen ryhmässä. Olemme kehittäneet palveluille sopivia kuvauksia ja sloganeita. Osaamo osallistuu myös tulevaan Työllisyyden kuntakokeiluun ja siihen perustettuihin  Lapin työryhmiin, joista Lapin AMKin edustus (Päivi Saari), on ryhmässä Omatoimisen työnhaun tuki. 

Osaamo logo.jpg
Kuva 2. Osaamon logo (Heikki Pantsar, 2020)

Yhteistyö Suomen muiden Osaamojen, varsinkin Oulun Osaamon, kanssa on startannut. Rovaniemen Ohjaamon kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä, sillä Osaamo ja Ohjaamo tarjoavat jatkossa yhteisiä palveluja. Yhteistyötä tulee olemaan lisäksi useiden työelämään ja osaamisen kehittämiseen liittyvien hankkeiden kanssa.

Pilotointikokemusta asiakastyöskentelyyn saatiin haastattelemalla yhden yrityksen irtisanottuja henkilöitä. Niiden ja muiden asiakaskokemusten perusteella osaamisen kehittämisen tarvetta on ilmennyt mm. asiakkaiden digi- ja yrittäjyystaidoissa. Esille on noussut myös työvoimakoulutuksen ja erilaisten korttikoulutusten tarve. Kysymyksiä on tullut koulutuksien hakuasioista ja valintaperusteista sekä toimeentulon tukijärjestelmistä.

Koulutusten, hankkeiden ja muiden palveluiden koonti on ollut myös työlistalla. Lapin AMKissa olemme ottaneet yhteyttä osaamispäälliköihin ja projektipäälliköihin sekä tuoneet esiin koulutuksia, avoimen AMKin koulutustarjontaa ja avoimen AMKin tarjousta ilmaisesta opiskelusta työttömille vuoden vaihteeseen asti. Palvelupäällikkö Mirva Juntti kävi esittelemässä palvelutoimintaamme. Osaamo osallistuu myös Lapin AMKin koordinoimien Rovaniemen Mätsis-rekrymessujen järjestelyihin.

Miten asiakkaiden osaamista kehitetään? 

Nykyisessä työelämässä pärjääminen edellyttää jatkuvaa oppimista. Kehityksessä mukana pysyminen vaatii oman osaamisen kehittämistä ja ammattitaidon päivittämistä koko työuran ajan. Ihmisten työuran aikaiset siirtymät lisääntyvät ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Työpaikkoja ja alaa vaihdetaan myös herkemmin. Työelämän kasvavan epävarmuuden vuoksi on tärkeää, että kehitämme omia taitojamme tai uskallamme suunnata kokonaan uudelle alalle.

Osaamossa vastaamme asiakkaiden jatkuvaa oppimista koskeviin kysymyksiin ja etsimme ratkaisuja asiakkaiden kouluttautumisen haasteisiin. Tuemme myös yrityksiä ja yrittäjiä oman tai henkilökunnan osaamisen päivittämisessä tai syventämisessä. Osaava henkilöstö on myös organisaatioiden uudistumisen elinehto. Erilaiset korttikoulutukset, lisäkoulutukset tai työkokeilut voivat auttaa löytämään uutta suuntaa.

Jatkuvan oppimisen uudistus sekä työikäisten osaamisen kehittäminen sisältyvät myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Uudistuksen tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin, sillä osaavan työvoiman heikko saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä. (OKM 2020.) Koronatilanteen takia uutena haasteena on työn, koulutuksen tai muun sopivan ratkaisun löytyminen Lapin yritysten irtisanotuille ja lomautetuille.

Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen vaatii joustoa myös koulutusjärjestelmältä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nopeuttavat opiskelujen etenemistä ja kannustavat osaltaan luomaan joustavia työelämäpolkuja. Korkeakoulujen osaamisen hyväksilukukäytänteissä on edelleen eroavaisuuksia ja jatkuvan oppimisen sekä sujuvan työelämään siirtymisen vuoksi niitä tulisi kehittää edelleen. Voimme Osaamossa tukea tässä kehitystyössä ja tuoda näkyväksi toimivia ratkaisuja.

Kehitysideoita ja yhteistyötarpeita

Osaamon toiminnassa tulee entistä paremmin aktivoida työelämä- ja yritysyhteistyötä. Kohderyhmäksi valitut työnantajat ovat samalla yhteistyökumppaneita ja mukana kehittämässä toimintaa. Yritysten kanssa on tarkoitus järjestää mm. Duunitreffejä ja suunnitelmissa on myös ”kolmikantaneuvottelut” työnantajien, työnhakijoiden ja ohjaajien kanssa työn kohtaamisen edistämiseksi.

Jatkossa korostuu koko Osaamon verkoston toimivuus: Miten saamme keskinäisen työnjaon toimivaksi ja toimintatavat yhdenmukaiseksi sekä muun verkoston, kuten hankkeiden, asiantuntemuksen hyödynnettyä?

Lapin AMKissa ja LUCin tasolla voimme hyödyntää Osaamon kokemuksia opinto- ja uraohjauksessa sekä tuoda näkyväksi Osaamoa ja sen kautta syntyviä työelämäverkostoja opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koulutusten saavutettavuutta tulee edelleen parantaa sekä hakuväyliä selkeyttää.

Ammattikorkeakoulun osaamisryhmissä olisi hyvä pohtia Lapin AMKin keinoja rakentaa yhteistyötä Osaamon kanssa, sillä Osaamo tulee olemaan Ohjaamon tavoin tärkeä paikka näkyä, luoda yhteistyöverkostoja ja kehittää osaamista. Osaamo tarjoaa myös jo käynnissä oleville sekä suunnitelluille hankkeille hyvän alustan yhteistyöhön sekä asiakasohjaukseen.

Lähteet

OKM 2020. Jatkuva oppiminen. Hankkeet ja säädösvalmistelut. Viitattu 22.6.2020, https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen 

Minkkinen J. 2019. Kohti aikuisten ohjaamoa. Esiselvitysraportti (ESR). Rovaniemen kaupunki, työllisyyspalvelut. Viitattu 12.6.2020, https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=68428244-5a37-457e-bbff-94e1c1b95ad5

Osaamo – kohtaantoa edistämässä 2019. Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma. Saatavilla Lapin AMKin Reportronic-järjestelmästä  

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Lappilaisen maanmittauksen TKI-toiminnan kehittäminen

15.9.2020



Matilainen Janne.jpeg
Insinööri (AMK) Janne W. Matilainen työskentelee tuntiopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö osaamisryhmässä.

Olemme käynnistämässä hanketta maanmittaustekniikan TKI-toiminnan kehittämiseksi Lapin alueella, ja kerron tässä hieman sen taustoista ja tavoitteista. Hankkeen nimenä on ”maanmittausalan TKI-toiminnan esiselvitys” ja lyhenteenä vierasperäinen, mutta ytimekäs ”MAMI TKI Uplift”. Hankkeelle on juuri haettu Lapin liitolta rahoitusta EAKR-rakennerahastosta ja se toteutetaan aikavälillä 1.8.2020 - 31.5.2021.

 

Nykytila

Maanmittaustekniikan koulutus ja oppilaitosten TKI-toiminta on Suomessa hieman harvalukuisempaa kuin monilla muilla tekniikan aloilla.

Maanmittausta opetetaan neljässä korkeakoulussa: Lapin AMKin lisäksi Metropoliassa ja Aalto-yliopistossa sekä pienimuotoisemmin myös Noviassa. Edellä mainituista TKI-toimintaa harjoittavat merkittävissä määrin vain Aalto-yliopisto ja jossain määrin myös Metropolia. Alan TKI-toiminta on siis varsin vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Lapin AMKista valmistuu hyvin suuri osa Suomen maanmittareista ja koulutuksen asema on kansallisesti merkittävä, meillä on siis väestöpohjaan suhteutettuna huomattava valtakunnallinen maanmittaustekniikan osaamiskeskittymä. Alan pk-yritysten toiminta alueella on vireää johtuen osittain juurikin osaavan työvoiman saatavuudesta. Muiden toimintaan satunnaisesti osallistumiset pois lukien Lapin AMKin maanmittaustekniikan TKI-toimintaa ei tietääkseni ole vuosikausiin juurikaan harjoitettu.

 

Tavoitteet

Lainaan tähän suoraan hankkeen julkista tiivistelmää:

”Hankkeen tavoitteena on luoda alueen elinkeinoelämälle, viranomaisille sekä oppi- ja tutkimuslaitoksille pitkäjänteistä kilpailuetua ja kasvua tukemalla ja aktivoimalla heitä teknologiapohjaisissa maanmittaustekniikan kehitystoimissaan, sekä esiselvittää toimintamuotoja ja valmiuksia tavoitteiden tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. Hankkeessa pyritään myös edistämään alueen toimijoiden verkostoitumista, yhteistoimintaa sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tuloksena syntyy strategia ja toimintamalli, jonka pohjalta Lapin AMK:n maanmittaustekniikan TKI-toiminta jatkossa edistää lappilaisten maanmittaus- ja muiden alojen yritysten sekä muiden toimijoiden aktivoitumista TKI-toimissaan ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Toiminnan pääpaino on alueellisten pk-yritysten ja muun elinkeinoelämän kilpailuedun ja kasvun edistämisessä.”

Toisin sanoen tavoitteena on luoda alueelle lisäarvoa tehostamalla maanmittaustekniikan osaamisen hyödyntämistä alueen kasvuksi ja kilpailueduksi, sekä edistämällä digitaalisten teknologioiden ja menetelmien käyttöönottoa ja hyödyntämistä kaikissa hankkeen kohderyhmissä.

Hankkeen suoria ja välillisiä hyötyjiä ovat mm. rakentaminen, infrastruktuuri, maankäyttö, alueidensuunnittelu, kiinteistöjärjestelmä, kaivannaisteollisuus, metsänhoito, päätöksenteko, matkailu sekä Lapin erityiset elinkeinot. Hankkeen tavoitteet palvelevat myös Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmän osaamispyramidin sisältöjä sekä edistävät oppilaitosyhteisyötä ja opetuksen työelämäyhteyttä.

Maanmittaus on alana erikoisen laaja-alainen ja poikkitieteellinen. Perinteisten mittaus- ja kartoitustoiminnan sekä maanmittaustoimitusten lisäksi maanmittaustekniikan osaamisalueisiin liittyvät mm. seuraavat aihealueet: paikkatieto ja tietojenkäsittely, maankäyttö ja alueiden suunnittelu, kiinteistöoikeus ja -talous, fotogrammetria ja konenäkö sekä mallintaminen ja tietomallit.

Maanmittaus on perinteisesti alana ollut hyvin valmis käyttöönottamaan uusimpia teknologioita ja tekniikoita sekä on yleisesti ottaen kehitysmyönteinen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka tulisi hyödyntää koko alueen eduksi ja kehittämiseksi.

 

Edut

Lapissa on väestöpohjaan suhteutettuna merkittävä valtakunnallinen osaamiskeskittymä maanmittaustekniikan alalla. Tätä osaamista ei kuitenkaan tällä hetkellä täysimääräisesti hyödynnetä, joten tarkoituksena on käynnistää pitkäjänteinen muutos alueellisen TKI-toiminnan aktivoitumiseksi kestävälle ja jatkuvalle pohjalle maanmittaustekniikan alalla – myös hanke-elämän ulkopuolella.

Mukaan toivotaan mahdollisimman monia ja laaja-alaisia toimijoita niin pk- ja suuryrityskentästä kuin viranomaisistakin. Esimerkiksi Rovaniemen kaupungin paikkatieto- ja tonttilaitos on osoittanut alustavaa kiinnostustaan ja Maanmittauslaitoksen kanssa Lapin AMKilla on kumppanuussopimus, jota näiden edesottamusten avulla voidaan tulevaisuudessa edelleen syventää. Alan lappilaiset pk-yritykset ovat varsin aktiivisia, ja tämän hankkeen myötä tavoittelemme heille kilpailuetua osaavan työvoiman saatavuuden lisäksi myös TKI-toiminnan aktivoimisen kautta.

Useat tahot ovat valtakunnallisesti myös todenneet maanmittausalan tunnettuuden erittäin ongelmalliseksi. TKI-toiminnan virkistäminen ja sen tehokas opetusintegraatio sekä viestintä ovat keinoja, joilla on mahdollista parantaa alan ongelmalliseksi koettua tunnettuutta ja nostaa sen profiilia.

Alueellisen TKI-toiminnan aktivoiminen vahvistaa myös Lapin AMKin maanmittaustekniikan koulutuksen asemaa valtakunnallisessa vertailussa, sekä pohjustaa joitain valmiuksia mahdolliselle maanmittaustekniikan YAMK-koulutukselle tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutusten toivotaan käynnistävän muutoksen, joka johtaisi lappilaisen teknologiaosaamisen kasvuun, vaikuttaisi positiivisesti alueen veto- ja pitovoimaan sekä loisi kestävää kasvua ja työtä, sekä mahdollisesti johtaisi myös uusien tuotteiden ja palveluiden syntyyn ja edistäisi maanmittausalan valtakunnallista tunnettuutta. Olen aiheesta kiinnostuneille koonnut alle myös muutaman aiheeseen liittyvän julkaisun.

 

Kirjallisuutta

Jokiniemi, M., Kilpeläinen, P., Kontinen, K., Lehmonen, H., Ojalainen, I. & Parta, P. 2015. Digitaalisuus metsäopetuksessa. Digimetsä-hanke opetuksen kehittämisessä. MAMK Metsätalouden laitos: Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 53. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97132/URNISBN9789515885197.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LVM 2017. Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa: Toimenpideohjelma 2017–2020. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 14/2017. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160397/14-2017_LVM_Satelliittinavigointi.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

RICS 2020. Royal Institution of Chartered Surveyors: The Futures Report 2020. https://www.rics.org/globalassets/rics-website/media/news/news--opinion/rics-future-report-2.pdf

Saarentaus, J. 2018. BIM + GIS: Rakennettu ympäristö on paikkatiedon kasvuala. Positio 4/2018. Helsinki: Maanmittauslaitos. https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/12/BIM-GIS.pdf

Vanozzi, R.A. 2010. Perspectives on the Future of the Surveying Profession. University of New Hampshire: Thompson School of Applied Science. https://proceedings.esri.com/library/userconf/proc11/papers/4045.pdf

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Yritetään yhdessä – korkeakoulujen osaaminen yritysyhteistyön tukena

8.9.2020



Sini Kestilä ja Salla Jutila
TaM Sini Kestilä työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja YTM Salla Jutila on matkailututkimuksen yliopisto-opettaja Lapin yliopistossa.

Lapin kartta

Lapin ammattikorkeakoulun koordinoima Lapland of opportunity (ESR) -hanke järjesti yhdessä Lapin yliopiston Business Ladies (ESR) -hankkeen kanssa yritysyhteistyön mahdollisuuksia pohtivan Yritetään yhdessä -etätyöpajan keväällä 2020.

Lapland of opportunity -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten työllistymistä matkailualalle. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä maahanmuuttajataustaiset työntekijät että matkailuyrittäjät.

Business Ladies -hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naisyrittäjät. Työpajaan toivotettiin tervetulleeksi yrittäjiä molempien hankkeiden kohderyhmistä, mutta myös laajemmin.

Hankkeiden erilaiset, mutta toisiaan leikkaavat kohderyhmät innostivat yhteisen, yrittäjille suunnatun työpajan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Maahanmuuttajataustaisista naisyrittäjistä moni toimii matkailualalla. Osalla yritystoiminta puolestaan on sen luonteista, että yhteistyö matkailualan yritysten kanssa voisi tuottaa molemminpuolista hyötyä.

Maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on usein myös kokemusta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamisesta. Ajattelimme, että näiden kokemuksien jakamisesta voisi olla hyötyä myös muille matkailualan yrittäjille.

Yritetään yhdessä - työpaja

Työpajan järjestämisen yhteydessä jännitettiin hieman sitä, saadaanko yrityksiä innostettua osallistumaan. Koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia monet keväälle suunnitellut työpajat ja tilaisuudet oli siirretty toiseen ajankohtaan, koska yrityksille haluttiin antaa aikaa selvitä mahdollisista pandemian aiheuttamista muutoksista omassa yritystoiminnassaan. Silti ajattelimme tällaisen keskustelevan työpajan innostavan yrittäjiä, jos ei heti aloittamaan yhteistyötä muiden kanssa, niin ainakin tutustumaan muihin yrittäjiin, mikä voisi synnyttää yhteistyötä tulevaisuudessa.

Työapajan toteutuksessa haluttiin myös testata, miten täysin etänä toteutettu työpaja onnistuisi. Lapland of opportunity -hankkeen kohderyhmänä on koko Lappi ja jo hankesuunnitelman laatimisen aikana mietittiin etäyhteyksien käyttöä, jotta Lapin kaukaisimmastakin paikasta yrittäjät pääsisivät matkustamatta osallistumaan työpajoihin ja tilaisuuksiin. Tämä on myös ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa hankkeelta.

Keskusteleva etätyöpaja sai mukavan kokoisen yrittäjäporukan monilta eri aloilta tulemaan mukaan. Monialaisuus oli innostavaa, sillä tarkoitus oli nimenomaan lisätä moninaisempaa yhteistyötä eri alojen välillä. Työpaja tarjosi osallistuneille yrityksille mahdollisuuden tutustua, verkostoitua ja keskustella muiden yrittäjien kanssa.

Erilaisia yhteistyöesimerkkejä avaavan inspiraatiopuheenvuoron ja työpajan ryhmäkeskustelujen pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat innokkaita niin toimialojen sisällä tapahtuvaan, kuin toimialat ylittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhteisten intressien löytyminen ja win-win -tilanteiden saavuttaminen ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, mutta työpajassa nousi esille monia potentiaalisia ideoita.

Yhteistyö voi näyttäytyä yhteisinä tuotteina, palveluketjun muodossa tai vaikkapa yhteisinä työntekijöinä. Myös yritysten välinen mentorointi kiinnostaa yrittäjiä.

Yhteistyön ja verkostoitumisen todettiin edellyttävän ennakkoluulotonta asennetta ja vievän myös aikaa. Osallistujat toivoivatkin lisää tilaisuuksia, joissa yrittäjät pääsevät aidosti tutustumaan toisiin yrittäjiin. Samanlaisia toiveita on kuultu yrittäjiltä muissakin tilaisuuksissa. Koulutusorganisaatioiden hallinnoimilla hankkeilla ja niiden sisällä olevalla asiantuntijuudella voi olla merkittävä rooli yrittäjien toisiinsa tutustumisen mahdollistamisessa ja tukemisessa.

Mitä opimme työpajasta ja miten tästä eteenpäin

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) visiona on olla edelläkävijä. Yhtenä LUCin strategisena erikoisosaamisena on tulevaisuuden palvelujen kehittäminen, jonka toteutumiseksi alueen tarpeiden kuunteleminen on olennaisen tärkeää. Työpajat ovat yksi hyvä mahdollisuus tiedustella alueen ja sen yrittäjien tarpeita.

Kuten Yritetään yhdessä -työpajassa nousi esille, yritysten välisessä yhteistyössä kolmas osapuoli, kuten korkeakoulu, voi toimia tärkeässä välittäjäroolissa. Kolmas osapuoli voi järjestää kohtaamistilanteita sekä koota erilaisia tarpeita ja linkittää samanlaisia tarpeita omaavia toimijoita yhteen helpottaen näin win-win -yritysyhteistyön saavuttamista.

Yritetään yhdessä -työpaja osoitti hanketoimijoiden tarpeellisuuden yritysyhteistyön ja mentoroinnin innoittajana varsinkin nykyisissä epävarmuuden siivittämissä olosuhteissa. Työpajaan osallistuneet yrittäjät totesivat, että usein hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet heille paikkoja, joissa he ovat kohdanneet toisia alueen tai alan yrittäjiä. Siksi on tärkeää, että hankkeet toimivat puolueettomina yritysten välisten yhteistyön ja mentoritoiminnan mahdollistajina nyt ja myös tulevaisuudessa.

Lapland of opportunity -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama. Sitä toteutetaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Startup Refugees -verkoston kanssa. Hankkeen kesto on 1.9.2019 – 31.8.2022. Hankkeen budjetti 344 642 €, josta ESR-tukea 275 176 €.


Lähde:

Lapin korkeakoulukonserni (LUC). Viitattu 3.6.2020 https://www.luc.fi/fi/LUC/Strategia

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Digikompetenssit – mitä ne oikeastaan ovat?

4.9.2020



Pruikkonen Anu neliö.jpg
KM Anu Pruikkonen on Lapin ammattikorkeakoulun Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalueen kehittämispäällikkö.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Kuluneen kevään aikana on mediassa usein puhuttu digiloikan tai jopa digikolmiloikan ottamisesta, kun on viitattu etämoodiin siirtymiseen ja erityisesti etäopetusjärjestelyihin. Poikkeustilanteessa oli löydettävä uusia keinoja selvitä menestyksellä työtehtävistä. Tilanne edellytti uudenlaista suhtautumista työn tekemisen tapoihin ja välineisiin sekä uuden osaamisen hankkimista tai osaamisen kehittämistä.

Kompetenssi on myös tila

Kompetenssit ovat lyhyesti määriteltynä yksilön kykyjä, valmiuksia ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat onnistuneen suoriutumisen tietyssä työtehtävässä tai roolissa (esim. Boyatzis 1982).

Puhuttaessa kompetensseista viitataan usein ainoastaan kognitiivisiin kompetensseihin eli tietoihin ja taitoihin. Kompetenssi käsittää kuitenkin myös asenteita, arvoja sekä motivaatiotekijöitä. Lisäksi kompetenssi on aina tilanne- ja kontekstisidonnainen eli myös organisatoriset tekijät, esimerkiksi organisaation toimintakulttuuri tai innovatiivisuus, ovat merkityksellisiä.

Etätyöskentelyyn siirryttäessä henkilöstön digitaaliset kompetenssit nousivat yhdessä yössä keskiöön. Digitaalisiin kompetensseihin liitetään usein tietotekniikan ja Internetin käyttöön liittyvää perustietoja ja –taitoja (operatiivisia) ja edistyneempiä tietoja ja taitoja (strategisia) (esim. Alamutka 2011; van Deursen & van Dijk 2011).

Välineitä ja sisältöjä

Operatiiviset taidot ja tiedot ovat välinelähtöisiä, esimerkiksi tietokoneen, Internetin, etäkokousjärjestelmän tai yhteisöpalvelun peruskäyttöosaamista ja strategiset taidot puolestaan sisältölähtöisiä edistyneitä tietoja ja taitoja, kykyä hyödyntää digitaalisia välineitä tavoitteellisesti omassa työssään.

Strategisten digikompetenssien tuloksena voi puolestaan syntyä esimerkiksi uudenlaisia digitaalisissa ympäristöissä sovellettavia arviointikäytänteitä opiskelijoiden osaamisen arviointiin.

Edistyneemmät digikompetenssit ovat tiukasti kytköksissä työtehtävän luonteeseen ja sisältöön ja näin ollen organisaation henkilöstöllä voi olla hyvinkin erilaisia digikompetensseja sekä näiden kehittämistarpeita.


Motivaatio muuttaa totuttua

Digitaalisen kompetenssin motivaatioon ja asenteisin liittyviä tekijöitä on tutkittu esimerkiksi soveltamalla erilaisia teknologian käyttöaikomuksia ja käyttöönottoa selittäviä malleja (esim. Davis 1991; Venkatesh 2000). Niissä teknologian käyttöä selittävinä tekijöinä ovat mm. teknologian odotettu hyödyllisyys, helppokäyttöisyys, sosiaalinen paine ja yksilön odotukset omasta suoriutumisestaan.

Lisäksi malleissa voi olla selittävänä tekijänä esimerkiksi teknologian käyttöön saatavilla oleva tuki. Asenteelliset tekijät voivat liittyä myös yksilön halukkuuteen jakaa tietoa, avoimuuteen hyödyntää teknologiaa ja omaksua uusia toimintatapoja sekä motivaatiota hyödyntää teknologiaa tavoitteellisesti työssään.

Toinen, myöhemmin syntynyt tutkimussuunta onkin keskittynyt selvittämään totuttujen tapojen sekä inertian eli vastarinnan vaikutuksia teknologian käyttöönottoon. Vastarinta voi ilmetä esimeriksi yksilön kiinnittymisenä ja itsepintaisena suhtautumisena olemassa oleviin tietojärjestelmiin, vaikka saatavilla olisi parempia ja näiden käytölle olisi olemassa kannusteita. (Polites & Karahanna 2012.)

Digikompetenssia johtamiseen

Opettajien digitaalisia kompetensseja on tutkittu varsin paljon (esim. Kullaslahti 2011, Petters-son 2018) ja ainakin ammattikorkeakouluopettajien digikompetensseista on tulossa lisää tutkimusta (eAMK-blogi).

Sen sijaan esimerkiksi johtajien digitaalisia kompetensseja on tutkittu vähemmän ja johtamiseen liittyvä tutkimus on varsin keskittynyttä organisaatioiden virtuaalisten tiimien esimiestyön ja johtamisen tarkasteluun e-leadershipkäsitteen kautta (van Wart 2019).

Johtamisessa ja tietointensiivisessä työssä korostuvat työskentely erilaisissa verkostoissa ja rajapinnoilla. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on se, kuinka korona-aikana on onnistuttu hyödyntämään digitaalisia areenoja uusien vuorovaikutussuhteiden luomisessa sekä olemassa olevien ylläpitämisessä esimerkiksi korkeakoulujen ja oppilaitosten työelämäyhteistyössä tai tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Ja millaisia digitaalisia kompetensseja tämä on edellyttänyt.

Lopuksi

Tiivistetysti, työelämän digitaaliset kompetenssit ovat kyvykkyyttä toimia työssään tavoitteellisesti digitaalisissa ympäristöissä sekä avointa ja kehittämismyönteistä suhtautumista digitaalisiin palveluihin ja niiden edellyttämien toimintatapojen omaksumiseen sekä kehittämiseen.

Toivottavasti saamme pian lukea tuoreita tutkimustuloksia ja kokemuksia siitä, millaisia digitaalisia kompetensseja eri työtehtävissä tarvittiin ja millaisia kompetensseja kehittyi tai syntyi poikkeusaikana sekä mitkä asiat haastoivat tai edesauttoivat kompetenssien kehittymistä.

Kiinnostavaa on myös se, millaisia uusia työntekemisen tapoja syntyi ja mitkä tekijät tukivat toteutumista? Ja edelleen, kuinka yksilöt kuvaavat omaa suhtautumistaan teknologian hyödyntämiseen ennen ja jälkeen poikkeusajan?

Joka tapauksessa poikkeusajan kokemukset laajentanevat ymmärrystämme digitaalisista kompetensseista ja olemme valmiimpia suhtautumaan digitalisaation synnyttämään työn murrokseen sekä vastaamaan sen edellyttämään jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Lähteet

Alamutka, K. (2011.) Mapping Digital Competence: Towards a Conceptual Understanding. Euro-pean Commission. Joint Research Centre. Institute for Prospective Technological Studies. Saa-tavilla ftp://jrc.es/pub/EURdoc/JRC67075_TN.pdf

Boyatzis, R.E. (1982), The Competent Manager: A Model for Effective Performance, John Wiley & Sons, New York.

Davis, F.D. (1991). Perceived Usefulness, Perceived Use of Use, and User Acceptance of Infor-mation Technology. MIS Quarterly.
eAMK-blogi: AMK-opettajat kokevat siirtymisen etäopetukseen onnistuneen hyvin. 22.6.2020. https://www.eamk.fi/fi/digipolytys/amk-opettajat-kokevat-siirtymisen-etaopetukseen-onnistuneen-hyvin/

Kullaslahti, J. (2011.) Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen. Tampere: Tampere University Press. Saatavilla http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8452-0

Pettersson, F. (2018.) On the issues of digital competence in educational contexs – a review of literature. Education and Information Technologies. Vol 23, 1005-1021.

Polites, G.L. & Karahanna, E. (2012.) Shackled to the Status Quo: The Inhibiting Effects of In-cumbent System Habit, Switching Costs, and Inertia on New System Acceptance. MIS Quarterly. Vol. 36(1), 21-42.

Van Deursen, A.J.A.M. & Dijk, J.A.G.M. (2010.) Measuring Internet Skills. International Journal of Human-Computer Interaction. Vol 26(10), 891-916.

Van Wart, M., Roman, A., Wang, X. & Liu, C. (2019.) Operationalizing the definition of e-leadership: identifying the elements of e-leadership. International Review of Administrative Sci-ences. Vol. 85(1), 80-97.

Venkatesh, V. (2000.) Determinants of Perceived Ease of Use: Integrating Control, Intrinsic Moti-vation, and Emotion into the Technology Acceptance Model. Information Systems Research. Vol. 11(4), 342-365.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Työhyveitä vanhustyössä

1.9.2020



Arolaakso ja Rautio.jpg
TtM Sari Arolaakso ja KM Anne Rautio työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä.

Wikipedia määrittelee hyveen eettisesti ja moraalisesti arvokkaaksi luonteenpiirteeksi. Työhyveet puolestaan ovat ominaisuuksia, joita tutkija ja eetikko Antti Kylliäisen mukaan löytyy kaikista suomalaisista työyhteisöistä. Työhyveet ovat yksittäisen työntekijän ominaisuuksia, mutta työyhteisön omaisuutta. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi vastuullisuus, luotettavuus, joustavuus, rohkeus, suvaitsevuus ja yhteenkuuluvaisuus.

”Hyveiden myötä pöydälle nostetaan kysymys siitä, minkälaisia me olemme ja miten toimimme keskenämme. Miten kommunikoimme keskenämme ja viljelemme ominaisuuksiamme työympäristössä. Porukka, jolla on hyveet hallussa, paitsi voi paremmin, myös tekee enemmän ja parempaa laatua. Se on toimivampi myös taloudellisessa mielessä”, sanoo Kylliäinen. (Loimu 2017.)

Sote-ala ja erityisesti vanhustenhuolto ovat jo jonkin aikaa olleet suuren huomion kohteena. Alalle on tyypillistä työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja henkilöstön suuri vaihtuvuus ja alalta pois hakeutuminen työn kuormittavuuden vuoksi on tyypillistä (Rastas 2019).

Lisäksi hoidon laadun julkinen kritisointi, sekä kokemukset kiireestä ja henkilöstön riittämättömyydestä lisäävät henkilöstön kokemusta huonosta työhyvinvoinnista. Iso osa alan henkilöstöstä kokee heidän työnsä aliarvostetuksi, vaikka he itse kokevat tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Suomessa käynnissä oleva väestörakenteen muutos tuottaa tarvetta osaavista ja jaksavista työntekijöitä vanhustenhuoltoon, tämän takia työurien jatkuminen ja alan houkuttelevuuden lisääminen nuorten keskuudessa olisi keskeistä. Tänä keväänä myös koronapandemia ja sen tuomat haasteet vanhustenhuollolle ovat kuormittaneet työntekijöitä.

Hoivahenkilöstön työssä jaksaminen on monin paikoin ollut tiukilla.

TYÖHYVE -hanke 2020 - 2022

Näihin haasteisiin tarttuu maaliskuussa 2020 käynnistynyt TYÖHYVE, Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hanke, johon osallistuu pilottikohteina kolmetoista vanhuspalveluita tuottavaa yksikköä Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Ylitorniolta ja Tervolasta. Mukana olevissa yksiköissä on kaikkiaan yli 220 työntekijää.

TYÖHYVE-hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Sosiaalirahastosta. Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalalla toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä työn organisointia ja sujuvuutta edistäviä toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on löytää välineitä ja menetelmiä työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vähentämiseen.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty talossa aiemmin toteutettujen hankkeiden ja koulutusten kokemuksia, kuten mm. Toimiva kotihoito Lappiin – Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke ja siinä toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia.

Kyselystä nousi esille osaamisen kehittämisen tarve edellytyksenä pärjätä muuttuvassa työelämässä. Erityisesti esille nousi teknologiaosaamiseen ja ergonomiseen työskentelyyn liittyvät osaamisen tarpeet. Kaiken kaikkiaan kaivattiin uusia menetelmiä ja välineitä hoitotyön sujuvuuden edistämiseksi.

Lisäksi valmistelussa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun Innovaatioalusta hyvinvoinnin kehittämiseen Lapissa -hankkeesta saatuja kokemuksia. Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa hyvinvointi- ja tekniikan alan toimijoiden ja Lapin ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön kehittyminen ja kokeilla erilaisten teknologisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden hyödynnettävyyttä ja tukea niiden käyttöönotossa.

Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin ostopalvelukoulutuksena kolmessa kunnassa toteutettua Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessia. Koulutusprosessin lähtökohtana oli muutaman vuoden takainen Ylen Hoivakoti kuntoon –ohjelmasarja, jonka johtavana näkökulmana oli - mitä asioille voidaan tehdä. Koulutusprosessin aikana nousi esille tarve laajemmalle työssä jaksamisen ja tuottavuuden kehittämiselle. Kehittämistarpeet yksiköissä näyttäytyvät samankaltaisina. Kehittämiskohteiksi nousi työn organisointi, toimintatapojen uudistaminen sekä työhyvinvointi ja työilmapiiri.

Työntekijät osallistetaan kehittämistyöhön

Kehittämistyö käynnistyy jokaisen hankkeeseen osallistuvan työyksikön tarpeista ja tilanteesta. Tulevana syksynä toteutuu alkutilanteen kartoitus. Hankkeeseen osallistuville työntekijöille lähetetään kysely ja lisäksi toteutetaan ristiin havainnointi. Ristiin havainnointi tarkoittaa sitä, että kustakin yksiköstä muutama työntekijä vierailee toisessa hankkeeseen osallistuvassa yksikössä ja havainnoi yksikön arkea ja toimintatapoja.

Tällainen ristiin havainnointi toteutettiin myös Lapin Hoivakodit kuntoon -koulutusprosessissa ja se koettiin erittäin hyödylliseksi. Vierailu toisessa hoivayksikössä avasi silmiä ja antoi mahdollisuuden nähdä hyviä toimintatapoja sekä omassa että vierailun kohteena olleessa työyhteisössä.

Työn tekemisen vaatimusten muuttuessa työntekijän ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen, työn organisoinnin, työmenetelmien ja työskentelytapojen kriittinen tarkastelu ja kehittäminen ovat avain parempaan työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Hankkeen aikana jaetaan kokemuksia yhteisissä tilaisuuksissa ja opitaan toisilta. Tavoitteena on myös vahvistaa hankkeeseen osallistuvien työyksiköiden verkostoitumista.

Lopuksi

Ne työhyveet? Hankkeeseen osallistuvien kuntien aloituspalaverissa kuntien vastuuhenkilöiltä kysyttiin kuntien ja työyksiköiden kuulumisia viime kevään poikkeuksellisesta ajasta liittyen koronapandemiaan. Viesti oli kaikista työyksiköistä yhteinen: keväässä koettiin olleen työkuormitusta ja painetta, joka vaati henkilöstöltä joustavuutta ja valmiutta venymiseen. Käärittiin hihat ja alettiin töihin.

Yhteisöllisyyden koettiin kasvaneen ja yhteistyö sujuneen paremmin. Turha valittaminen ja narina oli jäänyt sivuun. Yhteishenki oli ollut hyvä, oli keskitytty oleelliseen eli työntekoon.

Kyllä löytyy työhyveitä vanhustyötä tekevien työyksiköiden henkilökunnalta, niillä hyveillä keväästä selvittiin.

Lähteet

Loimu 2017. https://www.loimu.fi/lehti/artikkelit/2017/3/4741 [Viitattu 31.5.2020] Rastas, R. 2019. Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä. Lapin Kansa 6.8.2019.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Mitä yhteistä on koronaviruksella ja ilmastonmuutoksella?

28.8.2020



Santala_Kalle neliö.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala työskentelee opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Koronavirus ja ilmastonmuutos ovat molemmat uhkia, joiden parissa ihmiskunta tällä hetkellä painiskelee. Toinen aiheuttaa toteutuessaan inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä enemmän kuin mikään aikaisempi kriisi ihmiskunnan historiassa. Se ei kunnioita maanosien eikä valtioiden rajoja, vaan vaikuttaa kaikkialla ja tulee salakavalasti koskettamaan meistä jokaista. Toinen on tauti, joka saadaan aikanaan hallintaan ja elämä jatkuu lähes entisellä mallillaan.

Koronataistelu alkoi alkuvuodesta 2020 ja muutama kuukausi sen jälkeen meillä oli käytössämme aimo valikoima tehokkaita keinoja taudin hillitsemiseksi. Kansalaiset ottivat keinot mukisematta käyttöönsä, vaikka valtaosa valtiovallan antamista ohjeista olikin vain suosituksia. Korona konkretisoitui välittömästi pandemian alkuhetkistä lähtien tartuntatapauksiksi ja kuolonuhreiksi. Oli helppo ymmärtää uhkan vakavuus.

Ilmastonmuutos alkoi toistasataa vuotta sitten ja edelleen ihmiskunta miettii mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Ilmastonmuutos ei koronan tavoin välittömästi uhkaa ihmisen olemassaoloa. Tulvat, pyörremyrskyt, kuivuus ja metsäpalot, niistä johtuvat terveysvaikutukset, haasteet ruuantuotannolle ja puhtaan veden saannille eivät ole riittävän välittömiä uhkia, jotta toimenpiteisiin ryhdyttäisiin koronan tavoin välittömästi.

 

Tavoitteista ei jää kiinni

Eu:n ilmastotavoitteissa komeilee -40 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennyslukuna vuoteen 2030 mennessä vuoden 1992 tasosta. Maitopurkissa lukee, että Valio niittaa maidon hiilipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus uhoaa laskevansa rakennetun ympäristön ja rakentamisen päästöjä kaksi kolmasosaa seuraavan 15 vuoden aikana. Metsäsektorilla puolestaan Stora Enso tavoittelee liki kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöleikkauksia vuoden 2010 tasosta 2030 mennessä.

Energiasektorille, joka vuonna 2018 tuotti 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on laadittu tiekartta kohti vähähiilisyyttä. Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Jukka Makkonen uskoo sähkön ja lämmöntuotannon päästöjen vähenevän 82 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisistä energiayhtiöistä esimerkiksi Vattenfall aikoo laskea päästöjään 38 prosenttia vuoden 2017 tasosta 2030 mennessä. Listaa voisi jatkaa kyllästymiseen saakka.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi toukokuussa, että Suomi tavoittelee koronaviruksen leviämisen hidastamista ja estämistä. Tavoitteena on turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Toukokuussa 50 suomalaista tutkijaa keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemen johdolla kirjoittivat avoimen kirjeen Marinin hallitukselle, että Suomen tavoitteena tulisi olla koronaviruksen tukahduttaminen, eli tartuntaluvun painaminen alle yhden, pysyvästi.

 

Tulokset vaativat toimenpiteitä

Kunnianhimoisia tavoitteita on siis asetettu sekä ilmastonmuutoksen että koronan torjumiseksi. Koronan tartuntaluvut saatiin ainakin Suomessa kesään mennessä painettua varsin malitilliselle ja hallittavalle tasolle, koska asetetut tavoitteet konkretisoituivat pikaisella aikataulullat toimenpiteiksi.

Toimenpiteinä olivat muun muassa kotikaranteeni, matkustusrajoitukset, etätyö ja -koulu, ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisrajoitukset, tehokas testaus, salapoliisimainen tartuntaketjujen jäljitys ja tartuntatapausten asiantunteva hoito. Tehokeinoja oli ja niitä haluttiin käyttää.

Mitä meidän olisi tullut tähän mennessä oppia koronavirustaistelusta suhteessa ilmastonmuutoskamppailuun? Ainakin se, että aluksi mahdottomiltakin tuntuvien toimenpiteiden toteuttaminen on sittenkin mahdollista. Kunhan tahtoa riittää ja asia otetaan riittävän vakavasti. Me kansalaiset olemme suorastaan odottaneet, mitä valtiovalta ohjeistaa ja määrää meitä tekemään. Olemme olleet valmiita luopumaan oikeuksistamme ja vapauksistamme yhteisen hyvän edessä.

Korona on myös antanut esimakua siitä, millaisia rajoituksia ilmastonmuutostavoitteisiin pääseminen ihmiskunnalta edellyttää. Koronan on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti noin kaksi miljardia tonnia mutta puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi päästövähennyksen tulisi olla puolitoistakertainen.

Konkreettiset toimenpiteet – niistä juuri on kysymys, kun aletaan vaatia asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja seurata, miten taistelu ilmastonmuutosta tai koronavirusta vastaan etenee. Sekä koronaviruksen hallinnassa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa menestyminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Jostain täytyy luopua ja jotain uutta keksiä tilalle.

Ilmastonmuutostaistelua ei voiteta käsiä pesemällä mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä samalla intensiivisyydellä, kuin koronaakin vastaan.

Lähteet

Ilmasto-opas.fi, 2020. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/b82589fa-efc6-41c0-b7fd-0f1233b76c86/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita.html
Valio.fi, 2020. Hiilijalanjälki nolla vuonna 2035. Viitattu 12.8.2020. https://www.valio.fi/hiilijalanjalki2035/

Rakennusteollisuus RT Ry, 2020. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan huomattavasti kutistaa nopeilla toimilla -tiedote. Viitattu 12.8.2020. https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet1/2020/rakennetun-ympariston-hiilijalanjalkea-voidaan-huomattavasti-kutistaa-nopeilla-toimilla2/

Stora Enso, 2018. Stora Enso asetti kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ensimmäisenä metsäyhtiönä -sijoittajauutinen. Viitattu 12.8.2020. https://www.storaensometsa.fi/stora-enso-asetti-kunnianhimoiset-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamistavoitteet-ensimmaisena-metsayhtiona/
Leskelä, J., Makkonen, J. 2020.

Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartta: puhdas sähkö on ratkaisu päästöjen vähentämiseen -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/energiateollisuuden_vahahiilisyystiekartta_puhdas_sahko_on_ratkaisu_paastojen_vahentamiseen.html#material-view

Tanhua, A. 2019. Vattenfallin päästövähennystavoitteet vahvistettiin ilmastotieteen mukaisiksi – Yritykset tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/fossiilivapaa/vattenfallin-paastovahennystavoitteet-vahvistettiin-ilmastotieteen-mukaisiksi/

Valtioneuvosto, 2020. Koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset. Viitattu 12.8.2020. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

Vesa, M. 2020. ”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006499527.html

Eskonen, H. 2020. Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Sujuvampia opintopolkuja maahanmuuttajille

25.8.2020



Könni Pirjo 2020.jpg
KM Pirjo Könni työskentelee lehtorina ja SUJUVA-hankeen projektityöntekijänä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Onko kielitaitoni tasolla, jota opinnoissa tarvitaan?
Uskallanko hakea suomalaisiin korkea-asteen opintoihin?
Millaista osaamista vaaditaan tulevaisuuden työtehtävissä?
Miten voin hyödyntää aikaisemmin hankittua osaamistani uudessa kotimaassani?

Näitä kysymyksiä pohtivat useat maahanmuuttajat.

Kotoutumislaki pyrkii edistämään maahanmuuttajan mahdollisuutta saavuttaa tasavertainen asema muun väestön kanssa. Tavoite on, että maahanmuuttaja kokee olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on uudessa kotimaassa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Kielen opiskeluun panostetaan maassaolon alkuvaiheessa. Kotoutuminen helpottuu, kun kielitaito kehittyy ja ympärillä oleva yhteiskunta, sen kulttuuri sekä työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet tulevat tutuiksi. Kotoutumisen edetessä erilaiset opintopolut ja työmahdollisuudet tulevat ajankohtaisiksi.

 

Työelämän kyvykkyysvaatimukset

Osaaminen 2035 -raportin mukaan tulevaisuuden osaajalta edellytetään ongelmanratkaisutaitoja, itseohjautuvuutta, oppimiskykyä, henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä ja johtamista, tiedon arviointitaitoja, kestävän kehityksen tuntemusta sekä palveluiden kehittämisosaamista. Ilman digitalisaatiokyvykkyyttä voi olla vaikea pärjätä niin työssä kuin arjessa.

Jos tähtäimessä on johto- ja asiantuntijatehtävät, kyvykkyysluettelo kasvaa. On osattava käyttää etä- ja virtuaalipalveluita sekä mobiilisovelluksia. Tärkeiksi osaamisiksi nousevat tiedon arviointitaidot ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä kehittäminen. Verkostojen johtamisosaaminen korostuu, kun entistä monialaisimmissa verkostoissa toimiminen yleistyy.

Eikä tässä vielä kaikki. Tulevaisuuden johtajilta ja asiantuntijoilta vaaditaan tuotteistamisosaamista, älykkäisiin järjestelmiin liittyvää osaamista, esineiden internet (IoT) -osaamista sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaitoja.

Omaa osaamista rikastuttamalla voidaan ottaa vastaan osaamishaasteet ja pitää yllä riittävää kyvykkyyttä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tarvitaan tietoa mahdollisuuksista ja uskallusta loikata uusille urille.

 

Tukitoimilla koulutuspolulle

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana opetushallituksen rahoittamassa SUJUVA-hankkeessa. Tavoitteena on vahvistaa Lapin alueen maahanmuuttajien kotoutumista. Hankkeessa kehitetään opetukseen ja ohjaukseen liittyviä tukitoimia, joilla helpotetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja. Maahanmuuttajille tarjotaan yhdenmukaista, erityistä ja moniammatillista tukea koulutuspolun eri vaiheissa opiskelupolun sujuvuuden lisäämiseksi.

Verkostohanketta koordinoi Ammattiopisto Lappia. Hankekumppaneita on yhteensä yhdeksän: kuusi koulutusorganisaatiota (Lappia-Koulutus Oy, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu, Lapin ammattikorkeakoulu, Pohjantähti-opisto, Peräpohjolan Opisto sekä Rovala-Opisto) ja kolme säätiötä (Tornion Työvoimalasäätiö, Meriva sr sekä Eduro-säätiö).

 

Sujuvia väyliä korkeakouluopintoihin

Lapin ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa on kehittää yhdessä toisen asteen toimijoiden kanssa sujuvaa siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Tämä tarkoittaa väyläopintojen kehittämistä ja pilotointia, opiskelijoiden valmentamista ja rohkaisua korkeakouluopintoihin sekä aiemmin kehitettyjen toimintamallien jakamista hankeverkostossa.

Keväällä 2020 olemme verkostoituneet SUJUVA-hanketoimijoiden kanssa ja järjestäneet maahanmuuttajille suunnattuja kohtaamisia. Tilaisuuksissa teemme tunnetuksi oman maakuntamme korkea-asteen opintoja, vahvistamme maahanmuuttajien oman osaamisen tunnistamista ja autamme heitä löytämään uusia, henkilökohtaisia opintopolkuja.

Yksi hyvä vaihtoehto ovat väyläopinnot, jotka on tarkoitettu ammatillisella toisella asteella soveltuvaa perustutkintoa opiskeleville. Niissä on tavoitteena joustavoittaa siirtymää ammatillisten perustutkinto-opintojen ja ammattikorkeakouluopintojen välillä.

Väyläopinnot tarjoavat mahdollisuuden tutustua ja valmentautua ammattikorkeakouluopiskeluun, kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa sekä aloittaa tutkintotavoitteinen opiskelu.

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle




Vertaiselta tukea opintoihin -hankkeen virtuaalinen suunnittelu

21.8.2020



Holm Piispanen Keihäskoski Kangastie.jpg
Kirjoittajat: toiminnanjohtaja Elina Holm, palvelukoordinaattori Niina Piispanen ja jäsenpalvelusihteeri Kaisa Keihäskoski opiskelijakunta ROTKOsta ja erityisasiantuntija (TKI &O) Helena Kangastie, Lapin ammattikorkeakoulu

POIKKEUS blogikuva.jpg

 

”Opiskelukavereiden kanssa keskustelut tukivat opintojani”

On aika uudistua! Koronatilanteen myötä eri opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien välillä vallitseva eriarvoisuus on entistä selkeämmin nähtävissä. Lähitoteutukselliset päiväopinnot ovat vain yksi osa opiskelumuotojen laajaa kirjoa, joten on selvää, että sekä tilaus ja tarve uudenlaiselle vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvalle yhdistelmämallille on todellinen.

Asia on tullut esille tieto-, neuvonta- ja ohjausverkostoissa (TNO-verkosto), jossa opiskelijakunta ROTKO on aktiivinen toimija. Lisäksi tarvetta tukee ROTKOn keväällä 2020 Lapin AMKin opiskelijoille suunnattujen monimuoto-opiskelijoiden kyselyn, laatukyselyn sekä SAMOK ry:n ja Lapin AMKin kanssa yhteistyössä tehdyn etäopiskelukyselyn vastaukset.

Lisäksi asia tuli vahvasti esille myös Vahto-vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämishankkeessa toteutetussa kyselyssä. Vastaajista suurin osa koki, että vahvuuksien tunnistamisessa suurin rooli oli opiskelijakavereilla, opettajatuutorilla ja muulla opetushenkilöstöllä (Kangastie &Löf 2020).

 

Vertaiskokemuksia vastavuoroisesti

Opiskelijakunta ROTKO käynnisti tämän myötä EtEne -hankkeen suunnittelun, jonka tavoitteena on vertaisohjauksen kehittäminen. Vertaisohjaus opinnoissa ja opintojen aikana tarkoittaa vertaisten vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä vuorovaikutteista kommunikointia esimerkiksi keskustelun avulla.

Ohjaustilanteissa vertaisten kanssa koetaan samanhenkisyyttä ja yhteisyyttä, saadaan onnistumisen kokemuksia ja rohkaistutaan. Hankkeen myötä opiskelijakunta pystyy myös edesauttamaan opiskelijoiden välistä tasa-arvoa.

Mukaan hankesuunnitteluun kutsuttiin tieto-, neuvonta- ja ohjaustyön (TNO) sekä TKI-toiminnan ja opetuksen asiantuntija. Tässä blogissa kuvaamme EtEne- hankesuunnittelua, joka toteutettiin etävälineillä ja etäympäristöissä.

 

Hankevalmistelu käyntiin

Suunnittelutyötä toteutettiin Skype for Business ja Teams-ympäristöissä. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä opiskelijakunnan työntekijöiden, luottamustoimijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. Taustavalmisteluina oli kartoitettu hankkeelle sopiva rahoituskanava ESR-hankehaun toimintalinjassa 5 ”Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta".

Lisäksi perehdyttiin erityisesti rahoituskriteereihin ja niistä laadittiin erillinen kriteeritaulukko, johon palattiin hankesuunnittelun eri vaiheissa. Kriteetereinä ovat mm. miten hankkeen toimenpiteillä edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää ja edistetään toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti.

Valmisteluvaiheessa kontaktoitiin myös muita ohjaukseen liittyviä hankkeita ja perehdyttiin korkeakoulutuksen ja Lapin maakunnan tulevaisuusvisioihin. Tärkeää oli myös reflektoida opiskelijakunnan resursseja tämän mittaluokan hankkeen toteuttamiseen.

Totesimme kuitenkin kartoituksissamme, että ROTKOlta löytyy paitsi vahvaa substanssiosaamista, myös vahvat verkostot eri toimijoihin opiskelijakunnista työelämään. Lisäksi Lapin ammattikorkeakoululla on paljon tietoa ja erityisosaamista etäisyyksienhallinasta, joka tulee olemaan keskeisiä tekijöitä vertaisohjauksen saavutettavuuden kehittämisessä.

Suunnittelutyötä yhdessä

Tärkeinä valmistelutoimina olivat yhteiset keskustelut, joissa pohdittiin tarvetta, tavoitetta ja uutuusarvoa. Tavoitteita kirkastettiin, jotta niihin olisi helpompi laatia konkreettiset toimenpiteet.

Pääkehittämistavoite on, että EtEne -hankkeella ennaltaehkäistään opintojen keskeytymistä, hyvinvoinnin heikentymistä ja tutkinnon saannon esteitä vahvistamalla etä- ja vertaisohjausta digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Heti alkuvaiheen keskusteluissa havaittiin, että hankkeen sisällön visualisointi olisi tärkeää. Tätä varten luonnosteltiin useita hanketta kuvaavia visuaalisia malleja, joista valittiin alla oleva kuva (kuva 1) avaamaan tuutorointia nyt ja tulevaisuudessa.

etene.jpg

Kuva 1. EtEne -hankkeen sisältöä visuaalisena hahmotelmana.

EtEne -hankkeen (mikäli onnistumme saamaan myönteisen rahoituspäätöksen) vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvan yhdistelmämallin avulla tuutorointi toteutuisi läpi koko opintopolun, osallistavin menetelmin, ohjaustarpeiden pohjalta vahvuusperustaisesti tunnistettuja verkostoja hyödyntäen.

 

Lopuksi

Olemme tätä kirjoittaessamme hankesuunnitelman viimeistelyvaiheessa ja paljon on vielä työtä ennen kuin deadline aika pikaisestikin tulee vastaan. Budjettia pitää vielä viimeistellä samoin kuin työpaketteja ja ehkäpä vielä olla yhteydessä parin asian tiimoilta myös rahoittajaan.

Mutta paljon on jo työtä tehty yhdessä, jotta saisimme hyvälle ja tarpeelliselle hankeidealle varmistettua kehittämisrahoituksen. Ja ennen kaikkea varmistaisimme vertaisohjauksen etä- ja lähikontaktissa toteutuvan yhdistelmämallin kehittämisen ja toteuttamisen.

Vertaisohjauksen kehittämisellä voisimme myös edistää vahvuusperustaisen ohjauksen toteutumista. Onhan opiskelijakavereiden väliset keskustelut oiva paikka ja tilanne vahvuuksien tunnistamiseen ja soveltamiseen.

Lähteet

Kangastie, H ja Löf, J. 2020. VAHTO - Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus -hankkeen kyselyn alustavia tuloksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Viitattu 1.6.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/VAHTO---Vahvuusperustainen-tulevaisuusohjaus--hankkeen-kyselyn-alustavia-tuloksia-Lapin-ammattikorkeakoulussa/elbc0y4s/e6a62226-8d58-46ca-927e-d843f723ee80.

VAHTO-hanke: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet ja www.ulapland.fi/Vahto sekä www.facebook.com/vahvuusperustainen

ROTKOn kysely monimuoto-opiskelijoille, kevät 2020

ROTKOn laatukysely opiskelijoille, kevät 2020

ROTKOn yhdessä SAMOKin ja Lapin AMKin kanssa tekemä kysely etäopinnoista opiskelijoille, kevät 2020

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Teollisuusmatkailusta uutta kehitystä Meri-Lapin alueelle

18.8.2020



Hendriksson Paloniemi Tapaninen.jpg
Kirjoittajat: Insinööri YAMK, projektipäällikkö Katri Hendriksson Uudistuva teollisuus -osaamisryhmästä sekä YTM, lehtori Petra Paloniemi ja restonomi YAMK, projektipäällikkö Mirva Tapaninen Vastuulliset palvelut -osaamisryhmästä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Matkailu on Lapin alueelle kärkiala, joka osaltaan mahdollistaa hyvinvointia ja taloudellista kasvua pohjoisella alueella (Lappi-sopimus 2018-2021).

Lapissa on myös vahva perinne teollisuudessa; Meri-Lapissa sekä metsäteollisuus että terästeollisuus ovat jo vuosikymmeniä luoneet hyvinvointia ja työpaikkoja alueelle. Alueella on myös paljon pienempiä teollisuusyrityksiä erilaisilla toimialoilla. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeessa pyritään luomaan kestävää yhteistyötä näiden alojen välille.

 

Matkailualan muutosten tuulet

Viimeisen kymmenen vuoden ajan Lapin matkailu on kasvanut eksponentiaalisesti aina alkuvuoteen 2020 saakka. Erityisen suurta kasvu on ollut kansainvälisen matkailun osalta. Talvikaudesta 2019 - 2020 odotettiin taas ennätystulosta, mutta maailmanlaajuinen koronakriisi lamaannutti matkailun keväällä 2020 (UNWTO 2020; Niestadt 2020).

Globaalina ja suhdanneherkkänä toimialana matkailuala on kärsinyt kriisissä paljon. Joidenkin ennusteiden mukaan matkailualan toipumiseen menee vuosia (UNWTO 2020; Niestadt 2020; Lapin matkailuelinkeinon liitto ja Lapin kauppakamari 2020).

Vaikka kriisin vakavuutta ei voi mitenkään vähätellä, hiljaisempi aika on antanut myös aikaa uusille, innovatiivisille ajatuksille matkailualan tulevaisuutta ajatellen.

Liikehdintä on ollut aaltomaista, kesäkuussa matkustusrajoituksia ja muita rajoituksia purettiin, jonka myötä matkailuala hieman piristyi. Elokuun alussa matkustusrajoituksia jälleen kiristettiin joidenkin maiden osalta (Business Finland 2020a). Eritoten kotimaan matkailu näyttää lisääntynee kesän 2020 aikana (Satokangas 2020).

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin liitto ovat käynnistäneet EAKR-rahoitteisen, Vipuvoimaa EU:lta Lapin matkailun koronatoipumisen tilannehuone -hankkeen, jonka tavoitteena on koota, tulkita sekä jakaa tietoa matkailutoimijoille tietoa kriisistä toipumisen tueksi.

Matkailijoiden arvojen ja kulutuskäyttäytymisen muutosta koronanjälkeiselle ajalle on ennakoitu eri foorumeilla. On arvioitu, että kriisin jälkeen matkailijat arvostavat entistä enemmän “hyviä” arvoja edustavia matkakohteita, jotka noudattavat esimerkiksi kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita (Yle uutiset 2020).

Teollisuusmatkailu ja sen konseptoiminen vastuulliseksi ja elämykselliseksi matkailutuotteeksi voi olla yksi mielenkiintoinen kehittämisen kohde. Meri-Lapin alueella onkin jo upeita esimerkkejä teollisuusmatkailutuotteista. Kuvassa 1 on Kemin matkailun järjestämä elämysmatka matkailijoille Jäänmurtaja Sampolla.


jäänmurtaja ja ihmisiä meren jäällä
Kuva 1. Jäänmurtaja Sampo. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365

 

Teollisuusmatkailu muualla maailmassa

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu on kasvattanut suosiotaan ja teollisuusmatkailupalveluita on kehitetty sekä olemassa oleviin kohteisiin että käyttämättömiin perintökohteisiin, esimerkiksi entisiin kaivoksiin.

Luulajassa sijaitseva Ruotsin pohjoisin tiedekeskus Teknikens Hus keskittyy alueen teollisuuteen. Siellä voi tutkia esimerkiksi terästeollisuutta, metsäteollisuutta sekä astronomiaa. Ruotsissa on myös muutamia kaivoskohteita, joissa voi vierailla. Taalainmaalla on Falunin kuparikaivokset ja LKAB:N rautamalmikaivos Kiirunassa, joissa molemmissa järjestetään ohjattuja kierroksia.

Saksassa lähellä Hannoveria sijaitsevassa Rammelsbergin kaivosmuseossa on myös mahdollista vierailla. Museossa esitellään kaivostyöläisten arkea alueella.

 

Meri-Lapin alueen teollisuusmatkailu - Mitä ja kenelle?

Meri-Lapin alueen matkailuun haetaan uusia ideoita Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen avulla, jonka tavoitteena on kehittää alueen matkailua ja reagointikykyä muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Hankkeen avulla voidaan hyödyntää kattavasti alueen potentiaalia yhdessä teollisuudessa ja matkailussa toimivien yrittäjien ja toimijoiden kanssa yli toimialarajojen.

Hanke käynnistyi Kemin kaupungin tarpeesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua. Hankkeessa Meri-Lapin alueelle on jo syntynyt monialainen verkosto, johon kuuluu matkailuyritysten edustajia, teollisuuden toimijoita, yhdistysten jäseniä sekä muita sidosryhmiä. Tässä verkostossa teollisuusmatkailun konseptia kehitetään yhdessä korkeakouluorganisaatioiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty hankkeen posteri.


juliste
Kuva 2. Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeen posteri.


Vastuullista teollisuusmatkailua kehittämässä

Teollisuusmatkailukonseptia kehitettäessä tulee huomioida vahvasti turvallisuus ja kestävä kehitys. Luonnon hyödyntäminen edellyttää toimintojen vastuullisuutta luontoa ja kulttuuriympäristöä kunnioittaen.

Meri-Lapin alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys ja kannattava liiketoiminta paranee entisestään, kun kestävän kehityksen käytännöt saadaan sisällytettyä vahvemmin yritysten kaikkiin toimintoihin.

Vastuullisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää sidosryhmille ja asiakkaille sekä pitkäjänteisen toiminnan takaamisen vuoksi. Asiakkaat ovat yhä enemmän tietoisia vastuullisuuden merkityksestä ja tällä hetkellä maailmaa muokkaavan koronaviruksen vaikutukset tulevat todennäköisesti lisäämään asiakkaiden kiinnostusta korkeaa laatutasoa kohtaan. (Business Finland 2020.)

Hankkeella edistetään etenkin uusien alueen teollisiin ominaispiirteisiin, kansainvälisesti tunnustettuihin kärkiosaamisalueisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvien laadukkaiden teollisuusmatkailupalveluiden syntymistä eri vuodenajoille. Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta näkökulmasta ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Hankkeessa ideoita ammennetaan alueen omista vahvuuksista esimerkiksi kulttuuriperintöön, arktiseen teollisuuteen ja matkailupalveluihin liittyen.

Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja antaa keinon laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa. (Lapin Yrittäjät 2020; Miettunen 2018.)

 

Verkostoista vauhtia kehitykseen

Hankkeen verkostossa valitut kehittämisen teemat ovat kulttuuriperintö, kiertotalous ja vastuullinen teollisuus sekä elintarviketeollisuus sisältäen maatilamatkailutyyppisen toiminnan. Näiden teemojen kautta tuodaan esiin alueen identiteettiä, historiaa ja alueen teollisuuden erikoisosaamista.

Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa; historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa matkailijoiden kiinnostusta aluetta kohtaan (Meri-Lapin Kehittämiskeskus 2020). Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa. Teollisuusmatkailukonsepti on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Teollisuusmatkailusta voi kehittyä Meri-Lapin alueelle yksi tulevaisuuden matkailualan vetonauloista. Matkailijat haluavat innovatiivisia ja autenttisia matkailuelämyksiä. Kehitettyjä konsepteja voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen myös muualla Suomessa. Alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen kehittämällä omia palveluitaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteista ja tuloksista viestitään hankkeen aikana monipuolisesti eri kanavissa. Perinteisen median lisäksi käytössä on digitaalisen median kanavia kuten LinkedIn, Lapin AMKin verkkosivut sekä hanketoimijoiden muut viestintäkanavat. Tavoitteena on saavuttaa Meri-Lapin alueen toimijat ja yritykset. Hankkeen Kick Off –tilaisuudesta on kirjoitettu tiedote Lapin AMKin sivuille ja paikallislehtiin.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 euroa. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

 

Lähteet

Business Finland 2020. Kestävyys matkailuvalttina. Haettu osoitteesta 18.5.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestava-matkailu-lyhyesti/

Lapin Yrittäjät 2020. Haettu osoitteesta 20.5.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Lappi-sopimus 2018-2021. Hankittu osoitteesta 25.5.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=3589265&name=DLFE-32814.pdf

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. 2020 Haettu osoitteesta 20.5.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/
Miettunen, M. 2018. Meri-Lapin Teollisuusmatkailu -esiselvitys.

Niestadt, M. 2020. European Parliamentary Research Service. Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2020/649368/EPRS_ATA(2020)649368_EN.pdf

Satokangas, P. 2020. Pohjoisen tekijät blogi. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta 14.8.2020. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kesa-lievensi-matkailun-korona-ahdinkoa---syksy-ja-talvi-ratkaisevan-tarkeita/40628/5403550e-4877-44ab-b5ea-f315e43ff2a3

UNWTO 2020. World Tourism Barometer. 18 (2). Haettu osoitteesta 19.5.2020. https://www.unwto.org/market-intelligence

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Edellinen 1 2 3 4 ... 23 24 25Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.