Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Takaisin koulun penkille!

9.4.2019



Mirva Juntti
KTM Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun palvelupäällikkö.

Tuttava painii keski-iän kriisissään. Nykyinen työ tuntuu edenneen ruutulippuun asti eikä toivoa kehittymisestä enää tunnu olevan. Lapset ottavat siipiä alleen. Ukkokin näyttää eltaantuneen rytinällä siitä, kun viimeksi ehti siihen silmänsä laskea.

Kuulostaako tutulta? Löydätkö sinäkin peilistä tai lähipiiristä jonkun, jonka haaveena on tehdä ammatillinen kvanttiloikka? Irtaantua uudelleenkouluttautuen nykyisestä niin kauaksi kuin vain pääsee.

 

Miljoona pyrstöä koulun penkille!

Tapahtui noin vuosi sitten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heitti molotovin koktailin koulutuskeskusteluun; hän arveli lähitulevaisuudessa jopa miljoonan suomalaisen tarvitsevan uudelleenkoulutusta. Suurimmat osaamiskapeikot ministeriö oli paikantanut teknologiseen kehitykseen, erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen liittyvistä aihealueista.

Selvää on, että yksi tutkinto enää harvoin riittää koko työuran ajaksi. Siksi päättäjät ja elinkeinoelämä puhuvat jatkuvan oppimisen puolesta. Kevään eduskuntavaalien alla tullaan varmasti käymään keskusteluja siitä, miten valtava joukko suomalaisia koulutetaan uudelleen vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevia työmarkkinoita.

 

Koulutuksella osaajia

Osaavan työvoiman saatavuus on varmasti myös yksi keskeisistä, keväällä puhuttavista keskusteluista. Osaajapula on – ainakin täällä Lapissa – arkipäivää ja ilman hallittua työperäistä maahanmuuttoa emme tule selviämään suurinvestointien vaatimista osaajatarpeista tällaisella ikäluokkakehityksellä.

Kansalliset panostukset koulutukseen ovat tutkitusti hyvä strategia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös yrityksiä, jotka rohkeasti investoivat oman henkilökuntansa kehitykseen ja uusiutumiseen. Tällöin koulutuspolkuja voidaan rakentaa ilman, että kaikkia opittua – ja osaajia - tarvitsee kvanttiloikassa heittää yli laidan.

 

Etsivä löytää!

Eräs hyvä esimerkki yrityslähtöisestä koulutusratkaisusta on TE-palveluiden täsmäkoulutus. Tämän ratkaisun avulla yritys voi tarjota nykyiselle henkilöstölle räätälöityä koulutusta, kun yrityksen toiminta tai sen käyttämä teknologia muuttuu. Täsmäkoulutuksen avulla yritys voi nopeasti ja kustannustehokkaasti päivittää yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen uusien vaatimusten tasalle.

Voin asiakasyritystemme puolesta sanoa, että yrityskohtaiset ratkaisut osaamisen kehittämiseksi olisivat jokaisessa yrityksessä pohdinnan arvoisia. Räätälöityyn koulutukseen on mahdollista saada julkista tukea, jolloin yrityksen maksama osuus jää varsin kohtuulliseksi.


Miksi kaikki tämä?

Jos yksikin tuttavani kaltainen, pitkän linjan osaaja, saadaan pidettyä puikoissa sillä, että hänelle osoitetaan koulutuksen avulla mielekäs polku uuden oppimiseen, on kouluttamiseen käytetty panos maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Mielen virkistyessä saattaa se ukkokin näyttää taas aivan kelpo karjulta.

Kirjoittaja on mielellään käytettävissä pohdittaessa yrityskohtaisia koulutusratkaisuja.




Rakentamisen kiertotalous on vielä sattumanvaraista

2.4.2019



Poikajärvi Miika net.jpg
Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastonmuutokseen tunnustetaan laajalti ja EU-tason direktiiveillä on pyritty vaikuttamaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen. Näiden teemojen parissa työskentelemme päivittäin myös ÄRY:n TKI-puolella.

Osallistuin Lontoossa vuosittain järjestettävään kestävän rakentamisen huipputapahtumaan Futurebuildiin, joka tänä vuonna järjestettiin 5-7. maaliskuuta. Tapahtuman aikana alan asiantuntijat kokoontuvat Euroopan laajuisesti ExCel-messukeskukseen keskustelemaan ja jakamaan tietoa hyvistä käytännöistä, sekä uusimmista innovaatioista taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tapahtumassa on ollut vuosittain n. 25 000 kävijää.

Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Futurebuild-nimen alla. Aiempina vuosina tapahtuma tunnettiin EcoBuild-nimellä, joka luo mielestäni enemmän mielikuvan olkipaali- ja savirakentamisesta – joita kyllä on esillä tapahtumassa mutta ne ovat vain pieni osa sisällöstä. Uusi nimi kuvaa mielestäni paremmin tapahtuman sisältöä ja teemaa, jossa korostuu rakennusalan vaikutukset ilmastonmuutoksen hidastamisessa tai sen pysäyttämisessä.

Monista esittelykelpoisista aiheista esittelen tässä kirjoituksessa muutaman kohokohdan.

Kiertotalousajattelun merkitys vahvasti esillä

Waste-seminaaripaikalla kuultiin monta eri mielenkiintoista esitystä kiertotalouden luomista mahdollisuuksista ja bisnesavauksista.

Ajatuksia herätti erityisesti lausunto, että ei ole olemassa jätettä, on vain ainoastaan asioita ilman identiteettiä. Kun asioille annetaan identiteetti, niille pystytään keksimään tarkoitus. Tähän ongelmaan oli keksitty ratkaisu – materiaalipassi.

Rakennusten tietomalleista (BIM) puhuttaessa nousee monesti esille kysymys, miten tietomallia voidaan hyödyntää rakennusprojektin päättyessä. Nykyisellään niitä ei hyödynnetä juuri mitenkään. Kuitenkin kiertotalouden näkökulmasta BIM-malli on loistava mahdollisuus materiaalivirtojen hallintaan.

BIM-malliin voidaan istuttaa tiedot rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja niille voidaan luoda materiaalipassit. Näin rakennuksen elinkaaren loppupäässä tapahtuvassa purkamisessa pystytään hallitsemaan materiaalivirtoja tehokkaasti ja ohjaamaan uudelleen käytettävät materiaalit niitä parhaille hyödyntäville tahoille.

Alankomaista lähtöisin oleva Madaster on kehittänyt palvelun, jolla rakennuksessa oleville materiaaleille pystytään luomaan materiaalipassit. Pilvipalvelimelle syötetään rakennuksesta muodostettu tietomalli (BIM) ja palvelu mm. määrittää niille hinnan rakennettaessa ja kierrätysarvon tulevaisuudessa.

Eroon kiertotalouden sattumanvaraisuudesta

Esimerkeillä osoitettiin, kuinka kiertotalous pyörii vielä sattumanvaraisuuden ympärillä. Joitain rakennusprojekteja oli onnistuttu toteuttamaan niin, että uuden rakennuksen tieltä purettavasta vanhasta rakennuksesta oli pystytty hyödyntämään jopa 70 - 95 prosenttia materiaaleista.

Tämä johtui kuitenkin siitä, että materiaalit sattuivat olemaan sopivia hyödynnettäväksi uudessa rakennuksessa. Sattuman ansiosta uusi rakennus oli juuri sellainen, missä materiaalit pystyttiin hyödyntämään. Helposti tilanne voisi kuitenkin olla sellainen, ettei materiaaleja pystyttäisi hyödyntämään uudelleen.

Tähän voi olla apuna aiemmin mainitut BIM-mallit ja materiaalipassit. Jos meillä on tarkkaan tiedossa se, kuinka paljon mitäkin materiaalia jossain rakennuksessa tai jollain alueella sijaitsee, voidaan tätä tietoa hyödyntää uusia rakennuksia ja alueita suunniteltaessa. Näin kiertotaloudesta tulee suunnitelmallista.

Kiertotalous ei kuitenkaan automaattisesti ole kestävää. Pitkät kuljetusmatkat syövät nopeasti uusiokäytön kannattavuutta. Ei ole kannattavaa kuljettaa kierrätettyjä betonielementtejä pitkiä matkoja. Kuten muussakin suunnittelussa, tulee myös kiertotaloudessa tarkastella koko elinkaaren vaikutuksia.

Amsterdamissa on onnistuttu kartoittamaan kattavasti rakennussektorilla liikkuvat materiaalivirrat kiertotalouden näkökulmasta. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty Amsterdamin alueella syntyvät rakennusjätteistä muodostuvat materiaalivirrat, niiden tuottajat ja niiden hyödyntäjät

Miika P kuva 1.jpg
Kuva 1. Amsterdamin alueen rakennussektorin materiaalivirrat

Esille tuotiin myös ajatus rakennusten suunnittelemisesta uudelleen käytettäviksi. Esimerkkinä käytettiin maitopulloa – Mitä järkeä on tuhota maitopullo käytön jälkeen ja valmistaa siitä syntyneestä purkujätteestä uusi maitopullo uudelleen käytettäväksi?

Tulevaisuuden rakennusmateriaalit

Pidin hyvin mielenkiintoisena brittiläisen BIOHM:in esitystä. BIOHM on insinööritoimisto, joka pyrkii edistämään rakennetun ympäristön kehitystä kohti terveellisempää ja kestävämpää suuntaa ottamalla mallia luonnon biologisista järjestelmistä. Heidän toiminnassaan yhdistyvät kiertotalouden ja ihmiskeskeisen suunnittelun ideologiat, joiden toteuttamisessa hyödynnetään tulevaisuuden teknologioita.

BIOHMin perustaja Ehab Sayed piti puheenvuoron Futurebuildissa, jonka aikana hän esitteli muutamia heidän kehitysasteella olevia tuotteitaan.

Täytyy muistaa, että kaikki seuraavaksi esitellyt tuotteet ja materiaalit ovat vasta kehitysasteella, eikä niitä pystyisi hyödyntämään suoraan esim. suomalaisessa rakentamisessa. Jos rakennuksia alettaisiin suunnitella eläviksi organismeiksi, siitä ei selvittäisi pelkällä rakennusmääräyskokoelman uudistamisella vaan se vaatisi uudelleen määrittelyn sille, minkä me nykyään ymmärrämme talonrakentamisena.

Triagomy

BIOHMin tavoitteena on luoda rakennejärjestelmä, joka koostuu erilaisista toisiinsa lukittuvista kulmikkaista palasista. Vaikutteita järjestelmän kehittämiseen on saatu mm. mehiläispesistä. Järjestelmä on myös purettavissa eikä siinä käytetä ulkoisia kiinnikkeitä.

Materiaaleina toimii biopohjainen betoni ja lämmöneristeenä mycelium-eriste.


Miika P kuva 2.GIF
Kuva 2. Triagomy järjestelmän osia ja niistä koottu talo. © Biohm Ltd.


Mycelium

Mycelium on sienipohjainen materiaali, joka voidaan kasvattaa erilaisiin muotoihin. Voidaan opettaa hyödyntämään erilaisia orgaanisia tai epäorgaanisia materiaaleja ravintonaan esim. muovia ja käytetyn ravinnon tyyppi vaikuttaa tuotteella saavutettuihin ominaisuuksiin.

Mycelium-levyä voi käyttää palonkestävänä lämmöneristeenä. Sienipohjaisista materiaaleista haetaan myös ratkaisua maailmalaajuiseen jäteongelmaan.

Miika P kuva 3.GIF
Kuva 3 Mycelium eristeen eri muotoja. © Biohm Ltd.


Orb - organic refuse biocompound

Biojäte on yksi suurimmista läntisen maailman jätevirroista. BIOHM pyrkii hyödyntämään syntyvää ruokajätettä ja maatalouden sivuvirtoja, käyttämällä sitä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Orbin valmistamiseen ei käytetä synteettisiä lisäaineita ja kemikaaleja, joten se on 100% orgaanista. Siitä voidaan valmistaa mm. sisustuslevyjä ja huonekaluja.

Miika P kuva 4.GIF

Kuva 4 Orbista valmistettuja levyjä. © Biohm Ltd.

Betonin valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät, ja ratkaisua niiden pienentämiseen BIOHM on myöskin hakenut orgaanisista materiaaleista. Biobetonissa hyödynnetään Orbin tapaan biojätettä ja maatalouden sivuvirtoja.

Lopuksi

Futurebuildin kaltaiset tapahtumat toimivat erinomaisina mahdollisuuksina päästä kartalle siitä, mitä rakennussektorilla maailmanlaajuisesti tapahtuu. Tapahtuma tarjosikin paljon uusia näkökulmia, joista lähestyä kestävää rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta. 

On myös hienoa nähdä, että maailmassa, jossa on jo saavutettu jonkin tason teknologiaähky, on kuitenkin tilaa uusille ja virkistäville innovaatioille. Aika näyttää voidaanko ilmastokriisi ratkaista ottamalla oppia luonnon omista mekanismeista ja tuomalla niitä talonrakentamisen pariin. Allekirjoittaneesta se tuntuu vielä utopistiselta ajatukselta.


Lähteet

https://www.futurebuild.co.uk/welcome#/
https://www.biohm.co.uk/



YAMK-maisterit vastaavat terveys- ja hyvinvointialan kehittämishaasteisiin

26.3.2019



Paloste ja Saarnio.jpg
KT Airi Paloste ja TtT Reetta Saarnio ovat Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajia.

”Vanhusten hoidon ongelma on pääomasijoittajissa - maanpäällinen helvetti on taputeltu” Uusi Suomi 9.2.2019

”Vanhustenhoito kaipaa uudenlaista asennetta: Vanhustenhoidon toimijat voisivat myös kilpailla laadulla ja motivoida työntekijöitä kehittämään työtään” Helsingin Sanomat 8.3. 2019

”Tämän takia en käytä julkisia palveluita” – Sote-uudistuksen kaatuminen tuskastutti sunnuntain päivystysjonoissa” Kotimaa 11.3.2019

”IL selvitti - näin paljon sote maksoi veronmaksajille” Iltalehti 8.3.2019

”Keskivartaloon kertyneillä runsailla kiloilla on yhteys aivojen kokoon, osoittaa tutkimus” Helsingin Sanomat 14.1.2019

”Stressi muokkaa aivokudosta, kova stressi muuttuu haitalliseksi jo viikoissa – Aivotutkija: Muutokset aivoissa saavat ne näyttämään vanhan ihmisen aivoilta” Kaleva 12.3.2019


Ylläolevat otsikot ovat poimintoja viime aikoina suomalaisessa mediassa käydystä keskustelusta. Toimittajia ja kansalaisia puhututti sekä sote-uudistuksen kariutuminen että vanhustenhoidon laatu. Myös ihmisten hyvinvointi tai lähinnä sen puute ja yhteys aivojen toimintaan ja rakenteeseen on herättänyt mielenkiintoa. Käydystä keskustelusta näkyy myös ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkitys kansalaisten hyvinvoinnissa.

Muutokset yhteiskunnassa ja lainsäädännössä edellyttävät myös työelämää vastaamaan näihin vaateisiin. Muutoksiin vastaaminen kohdentaa yhä vaativampia odotuksia työntekijöiden ammattitaidolle ja työelämän osaamiselle.

YAMK-maisteritason tutkinnot tuottavat työelämän tarpeista lähtöisin olevaa koulutusta ja siten osaamisen siirtymistä käytäntöön.

Vaikka sote-uudistus kariutuikin 8.3.2019 hallituksen eroamiseen, on selvää, että työ uudistuksen parissa jatkuu seuraavalla hallituskaudella vaalien jälkeen. Ammattikorkeakoulut ovat myös vahvasti potentiaalisia tulevan sote-uudistuksen monialaisia kehittämiskumppaneita sekä tulevan sote-palvelurakenteen toteuttajia niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnassa.

Lapin AMKin terveyden edistämisen YAMK-tutkinto

Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille ja Länsi-Pohjan alueelle tärkeiden sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan kehittymistä ja osaamisen kasvua alan julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksessa Lapin ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksena on jalostaa muuttuvan toimintaympäristömme vahvuuksista ja mahdollisuuksista osaamista ja elinvoimaa pohjoisten toimijoiden tarpeisiin. Työelämärelevanssia vahvistavat myös henkilöstön kuuluminen sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yksikköjen ohjausryhmiin sekä muut säännölliset työelämän edustajien tapaamiset.

Oppimisen tavoitteena on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittyminen. Koulutuksessa käytettävät oppimis- ja ohjausmenetelmät ovat opiskelijakeskeisiä ja aktivoivia; ne perustuvat tutkivaan oppimiseen, ongelmaperustaiseen oppimiseen ja projekteina toteutettaviin opintoihin, joissa lähtökohtana ovat aidot työelämän ongelmat.

TKI-toiminta kytkeytyy koulutukseen erityisesti työelämälähtöisten opinnäytetöiden kautta sekä TKI-hankkeissa. Opinnäytetyöt suuntautuvat pääosin opiskelijoiden taustaorganisaatioihin, ja työelämän mentorit ovat mukana opinnäytetöinä tehtävissä kehittämisprojekteissa.

Kemissä opiskelleet ovat jo vuodesta 2004 lähtien kehittäneet laajasti hoitotyötä yhdessä työelämän kanssa. Tästä yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä on Kuntaliiton kunniamaininnalla v. 2018 palkittu opinnäytetyö, jossa kehitettiin yhden ensihoitajan yksikön toimintamallia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle.

Tavoitteena oli hyödyntää kehittämistyönä tuotettua toimintamallia yhden ensihoitajan yksikön pilotointiin kyseisellä alueella. Kehittämistyö auttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin akuuttihoitopalveluita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työn tekijöinä olivat Aila Ramlin ja Tiina Vakkala. Linkki opinnäytetyöhön:

YAMK on joustava tapa opiskella työn ohessa terveys- ja hyvinvointialan erityisosaajaksi

Terveyden edistämisen koulutuksen YAMK-tutkinto tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuksia pohjoisen Suomen alueen työssä oleville sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, geronomeille, fysioterapeuteille ja liikunnanohjaajille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Tutkinnon laajuus on 90 op ja kesto 1,5 - 2 vuotta. Koulutus on suunniteltu toteutettavaksi työn ohessa. Lapin AMKin virtuaalikampuksella hyödynnetään nykyaikaisia etä-ja verkkopedagogisia ratkaisuja. Opintoihin sisältyy lisäksi mahdollisuus valita opintoja Kemin ja Rovaniemen kampusten YAMK-opintojen tarjonnasta.

Terveyden edistämisen koulutuksen keskeisissä sisällöissä painottuvat muun muassa työelämän monialainen kehittäminen, näyttöön perustuva tutkiva kehittäminen sekä terveyden edistämisen johtaminen. Lapin AMKssa seurataan ja kehitetään jatkuvasti koulutuksen laatua eri menetelmin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) toteutti Lapin ammattikorkeakoululle ulkoisen auditoinnin keväällä 2017 ja antoi parhaan mahdollisen arvosanan; edistynyt, Lapin AMKin Terveyden edistämisen YAMK-koulutuksen laadunhallinnalle. (Hulkko ym. 2017).

Kuva 1 Paloste ja Saarnio 2019.jpg
Kuva 1. Terveyden edistämisen YAMK –opiskelijoita työstämässä Learning Cafe –menetelmällä eri ikäisten terveyden edistämisen teemaa.

Tutkintojen työelämärelevanssin kehittämisessä hyödynnetään monipuolista ennakointitietoa.

Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät toimimaan esimies- ja kehittämistehtävissä niin julkisella tai yksityisellä sektorilla kuin järjestösektorillakin. Lisäksi koulutus tarjoaa yrittäjyysvalmiuksia. YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan kuin yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Uusi opiskelijaryhmä Kemissä aloittaa syksyllä 2019. Haku suomenkielisiin koulutuksiin löytyy osoitteesta opintopolku.fi ajalla 20.3.–3.4.2019. Tutkinto-opiskelijaksi terveyden edistämisen koulutukseen voi päästä myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta suorittamalla 15 opintopisteen polkuopinnot. Tämä joustava väylä kasvattaakin suosiotaan koko ajan.

Terveyden edistämisen koulutuksesta valmistuneena osaat vaativan tason asiantuntijana kehittää, uudistaa ja johtaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen monialaisia palveluja. Näin ollen pystyt myös vastaamaan tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisvaateisiin.

 

Lähteet

Hulkko, P., Eskola, A., Jokipii, M., Lamppu, V-M, Rantala, Goman, J &Mustonen,K. 2017. Lapin ammattikorkeakoulun auditointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Ramlin, A. & Vakkala, T. 2017.Yhden ensihoitajan yksikön toimintamallin kehittäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle. Lapin AMK, Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala, Terveyden edistäminen Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Julkaisun pysyvä osoite, Theseus; http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820327



Osaamisen osoittamisen eri tavat

19.3.2019



Toppila Rauno vaaka.jpg
DI Rauno Toppila toimii osaamispäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Kun aloitin opiskelun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AMOK) syksyllä 2018, oli edellisistä opinnoista ehtinyt vierähtää tovi, noin kymmenen vuotta. Taustaa on ammattikorkeakoulusta TKI- ja opetuspuolelta ja opintoja myös teknillisestä oppilaitoksesta, joten molemmalla puolella opettajan koroketta olen opintoja suorittanut ja opettanut.

Ensimmäinen osaaminen olikin taas hakea opiskelijamoodi päälle ja opetella oppilaaksi.

Opiskelija osoittaa olevansa opiskelija sekä opiskelijakortilla, että kiireisellä ilmeellä läppäriä selaten. Mutta se on myös motivoitunut mielentila, jota ei AMOK-opiskelijoilta puutu. Tässä motivaatiossa auttaa myös hyvä ryhmädynamiikka, joka johtui pitkälle ennakkoon suunnitelluista ryhmistä.

 

Miten tunnistaa oma osaaminen? Miten osoittaa osaamisensa?

Ihmismielen syvissä sopukoissa on pieni pinni, bitti poikittain tai moraalinen lukko, mikä estää oman osaamisen arvostuksen ja arvotuksen aliarvioimalla ennakkoon mitä jo on oppinut.

Häpeä, omatunto tai muu nuoruuden epäonnistuminen (frustraatio?) vie parhaan terän osaamisensa tunnistamisesta, tunnustamisesta ja osoittamisesta. Suomalaiskansallista melankolinaakin siinä on havaittavissa. Puolankalainen pessimismi pyrkii päätään nostamaan: ” Mitäpä se hyvejää?”

Hyvä esimerkki on, jos on ulkomailla kaupassa, eikä uskalla mennä kysymään myyjältä apua, koska ei osaa tarpeeksi kieltä. Siis haloota? Siinähän on myyjällä se vastuu osata sen verran, vaikka viittomalla tehdä asiaa tiettäväksi, niin että asiakkaan kanssa tulee kaupanteon transaktio hoidettua.

Oppilas on asiakas ja tutoropettaja on kauppias, joka pyrkii ymmärtämään oppilaan esittämän osaamisen.

 

Millä tavalla osaamistansa pystyy osoittamaan? Vastaus: ”Kaikella tavalla.”

Jollekin sopii blogi, jollekin essee, joku haluaa ottaa kuvia, tehdä videoita, kuunnelmaa, keskustella tutorin kanssa, kirjoittaa portfoliota, havainnoida ympäristöään ja itseään. Äläpä huoli, kaikki käy.

Oma osaamisen osoittamiseni ei niinkään mennyt ensi vaiheessa yrittämisen ja erehtymisen kaunista polkua, vaan sisälsi runsaasti aloittamisen tuskaa. Tabula rasa, tyhjä taulu, tyhjä pää.

Laitoin pystyyn blogin BlogSpotiin, mutta pohdinnat eivät olleet syvällisiä, lähinnä päiväkirjaa tapahtumista. Olenko tylsä? Jaanko tämän, enkö jaa? No, jaoin sitten kaikille. Maailmalle. Nyt kaduttaa, mutta sen saa pois, eikö saakin? Tosin se tarina jää elämään omaa virtuaalista elämäänsä maailmankaikkeuden loppuräjähdykseen asti. Kestävää on tämä osaamisen osoittaminen.

Blogi kuitenkin avasi jo hieman sielun solmua ja siitäpä rohkaistuin, kuten moni muukin ryhmässämme, hakemaan digitaalisia osaamisia eri merkkien suorittamisen kautta. Joitakin ilonpilkahduksia huomasi heti, kun sai vaikkapa tuon blogin pystyyn, jaettua tiedostoja, käytettyä kyselyitä jne. Jonkin ajan kuluttua sainkin Some-osaajan ensimmäisen merkin. Olen Some-Ninja!

Esseet olivat myös alussa takertelevia, mutta tätä lajia olin treenannut jo suorittaessani Kasvatustieteen 10 op. perusteet Avoimen yliopiston kautta etukäteen kesällä. Siis töihin siitä ja kertomaan turvallisuudesta.

Tiedon sisäistäminen turvallisuusosaamisessa tapahtui tutustumalla oman oppilaitokseni ohjeisiin, säännöksiin ja siinä samalla tuli käytyä läpi Intrassamme olevat sisällöt. Osasin osoittaa osaamista ja oppia samalla uusia asioita koko organisaatiostamme. Palkitsevaa.

Yrittäjyyden, niin sisäisen kuin ulkoisenkin ymmärtämiseen ja osoittamiseen löysin innoituksen teemasta ”Kiertotalousyrittäjyyden integraatio opetukseen”, josta kirjoitimme kollegani Mirva Juntin kanssa myöhemmin artikkelinkin Digipolis Magazineen. Osaaminen osoitettu, julkaisupisteet tienattu ja hieman arvostusta talon sisältäkin. Motivaatio kasvaa.

Syyskuusta joulukuuhun käytin runsaasti aikaa tutkimalla meille räätälöityä opetuksen tarjoomaa ja siinä vaiheessa näkyi valoa tunnelin päässä (ei ikäni puolesta; 57 v. vaan tiedollisesti). Meille annetaan hyvää opastusta webinaarien muodostamiseen, koostamme paljon opetuksen esityksiä toisillemme ja niiden esityksien sisällöistä löytyikin taas hyvät viitteet lähes kaikkiin niihin teemoihin, joita meidän tulee osaamisessamme pystyä näyttämään.

Nyt motivaatio olikin jo niin hyvä, että otin lomaa työstä ja lähdin tyhjentämään meille täytettyä pajatsoa. Muutaman kerran löin heti keskelle, jokin pomppu ja pienempiä voittoja. Mutta plussalle koko ajan.

Muutama idea nousi myös mieleen, kun pidin oppituntia Projektien johtamisesta, koska kollegani oli ulkomailla ja sijaistin häntä.

Aloitin tunnin kertaamalla oppilaitoksemme turvallisuusohjeet, kokoontumispaikat, tärkeimmät linkit ja puhelinnumerot. Kun olimme tämän harjoitelleet, annoin oppilaalle kamerakännykän ja vedimme homman uudestaan videoksi. Taas osoittamista videon ja esseen muodossa. Ja oppilaatkin tykkäsivät, kun oli erilainen tunti.

 

Loppusilaus

Mikä on tärkein este osaamisen osoittamisen ja Sinun välillä?

Kyllä se on oma pää, joka lähtee sensuroimaan tuotosta, ennen kuin se on valmiskaan. Huonoa tapaa osaamisen esittämiseen ei olekaan. Täydennettävää, tarkennettavaa ja ohjausta vaativaa kylläkin.

Tutorit ohjaavat oikealle polulle, ryhmän kesken alkaa tiedon jakaminen jossakin vaiheessa aina ja sitten saatkin hyvää kannustusta ja mallia ihan tarpeeksi.

Kitaran soittamisessa ja oman osaamisen osoittamisessa on sama periaate: toistoja, toistoja.

Sinä osaat!

Kuva 1 Rauno Toppila 2019.jpg

Kuva 1. Rauno Toppila (kitara ruostumatonta terästä)



Sosiaalinen media työnhaussa

12.3.2019



Jussila Marjo 2019.jpg
TaM Marjo Jussila työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalalla palvelumuotoilun asiantuntijana ja Digiassari-hankkeen projektipäällikkönä.

Tom Laine on somerekrytoinnin asiantuntija, joka on tuottanut kirjoja mm. LinkedInistä, työnhausta ja henkilöbrändäyksestä. Hän on tällä hetkellä Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä.

Keskiviikkona 13.2.2019 kuuntelin Tom Laineen ilmaisen webinaarin sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Tom Laine on aktiivinen kouluttaja ja webinaarien pitäjä, joten jos aihe kiinnostaa, hankkiudu hänen seuraajakseen somekanavissa tai uutiskirjeen tilaajaksi.

LinkedIn on tällä hetkellä tärkein työnhaun, rekrytoinnin ja oman osaamisen myymisen kanava sosiaalisessa mediassa, mutta palveluita tulee koko ajan lisää. Nykyään jopa Tinderin ja Whatsappin kautta rekrytoidaan ihmisiä.

Organisaatiolla voi olla esimerkiksi työnhaku- ja rekrytointikanava Snapissa tai Whatsappissa, jossa voi kysellä avoinna olevista paikoista lisätietoa ja ohjeita hakemista varten. Tinderissä voidaan rekrytoida esim. PR-henkilöitä ja messuesittelijöitä. Jokaisen, niin työnhakijan kuin rekrytoijan, on todella tarkasti mietittävä, mihin käyttää aikaansa. Valinnanvaraa riittää, mutta kaikki tarjolla olevat kanavat eivät ole hyödyllisiä.

"Kyllä ne mun osaamisen tietää!"

Työnhaku on muuttunut paljon sosiaalisen median myötä, ja meillä on edelleen vanhoihin perinteisiin liittyviä harhaluuloja liittyen työnhakuun. Yksi yleisimmistä ajatuksista on, että "kyllä mun osaaminen tiedetään, ei siitä tartte muistutella."

Ammatit ovat kuitenkin nykyään hyvin monimuotoisia ja ihmisillä on entistä laajemmin ja monipuolisemmin osaamista perinteisen kapean ammattikuvan sijaan, joten on todella tärkeää, kertoa mitä kaikkea osaat. Ja vaikka olisit perinteisemmän ammatin edustaja, sanotaan vaikka hitsari, on osaamisen, referenssien ja palveluiden esille tuominen taatusti positiivista sinullekin.

Kun olet työnhakija, kerro siitä! Muistuta ihmisiä siitä, mitä osaat ja kerro suoraan, mitä haet. Rekrytoijat eivät aina ole kaikkien alojen substanssiasiantuntijoita eivätkä he välttämättä ymmärrä kyseisen ammatin tai toimialan erityispiirteitä.

He toteuttavat esimerkiksi päälliköltä saamaansa toimeksiantoa ja etsivät ansioluettelosta tai some-profiilista tiettyjä avainsanoja ja niiden perusteella etsivät sopivia henkilöitä. Varmista siis, että tuntemasi ihmiset tietävät sinun osaamisskaalasi ja että nekin jotka eivät tunne sinua, voivat ottaa yhteyttä. Mitkä ovat niitä asiasanoja, jotka kuvaavat sinun osaamistasi tai tarjoamiasi palveluita?

Osa ihmisistä myös ihan systemaattisesti rakentaa henkilöbrändiään tuottamalla ammatilliseen osaamiseen liittyvää sisältöä ja osallistumalla asiantuntijakeskusteluihin. Se avaa aivan uusia näkymiä siihen, millaisia työnhakijoita ja työntekijöitä me olemme.

Huolimatta siitä, rakennatko henkilöbrändiä, sinulla on henkilöbrändi. Joku on se pullanmussuttaja kahvihuoneen nurkassa, toinen auttaa aina ystävällisesti parhaansa mukaan ja yksi hallitsee kaikki tietotekniset laitteet ja ongelmat. Persoona, ulkoasu, ulkoinen habitus, oma toiminta, oma aktiivisuus - kaikki rakentavat sinun omaa henkilöbrändiäsi.

Syksyn 2018 Lumen-lehdessä Kati Koivunen kirjoitti artikkelin juuri kyseisestä aiheesta Mitä sinusta sanotaan huoneen ulkopuolella?

"Osaan laatia ansioluettelon - kyllä sillä pärjää!"

Pelkkä hyvin laadittu ansioluettelo ei enää riitä. Tarvitaan luovempia tapoja erottua muista työnhakijoista ja luovempia tapoja etsiä työtä. Ansioluettelon voi nykyään tehdä visuaaliseksi ilmaisilla työkaluilla, ja omalla älypuhelimellaan voi kuvata itsestään esittelyvideon työhakemuksen liitteeksi.

Verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ovat tätä päivää. Hae aktiivisesti suosituksia itsellesi ja omalle osaamisellesi. On tärkeä rakentaa luottamuksellisia verkostoja ja pitää yhteyttä tuttujen kanssa, mutta ihan yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että myös tuntemattomat, mahdolliset rekrytoijat tai palvelun ostajat löytävät meidät ja meidän osaamisen.

Tutut tyypit saavat kyllä yhteyden sinuun, mutta olethan varmistanut, että myös tuntemattomat, kavereiden kaverit voivat kontaktoida sinua eri kanavissa? Jos sinulla siis on profiili LinkedInissä, tee osaamistasi näkyväksi ja varmista, että vieraat henkilöt voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Tom Laineen mukaan useimmat rekrytointikontaktoinnit tulee ihmisiltä, jotka eivät tunne henkilöä ennestään. LinkedIn-profiiliin tutustuminen työnhaussa on täysin sallittua, kuten myös muiden sosiaalisen median palveluiden profiilit. Se, mitä sieltä saa kopioida tai ottaa talteen on rajoitettua, mutta avoimiin julkisiin profiileihin saa tutustua.

Työnantajamielikuvan rakentaminen

Sosiaalinen media on myös kanava työnantajamielikuvan rakentamiseen ja luomiseen, sillä yhä enemmän myös työnhakijat etsivät tietoa työnantajista somesta.

LinkedIniä ja muita palveluita hyödynnetään myös siitä näkökulmasta, millaisia työnantajia eri organisaatiot ovat. Millainen paikka tämä on tehdä työtä? Miten työntekijöitä kohdellaan? Millaiset arvot tai toimintatavat organisaatiolla on? Millaista palkkatietoa löytyy, mikä on palkkataso?

Jos tietoa ei löydy suoraan, kysellään kokemustietoa usein Suomi24-tyyppisiltä kanavilta organisaation nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä. Työnhakijana hyödynnä siis tätä tietoa, sillä sitä on tällä hetkellä saatavilla enemmän kuin koskaan ennen.

Yhä enemmän organisaatiot myös tunnistavat työnantajamielikuvan rakentamisen tärkeyden. Monet organisaatiot edellyttävät asiantuntijoitaan tekemään osaamistaan näkyväksi sosiaalisessa mediassa, koska työntekijät ovat yrityksen äänet ja kasvot.

Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden osaamisskaalaan voi tutustua muun muassa tämän Pohjoisen tekijät -blogin ja Lumen-verkkolehden sivuilla.

Vielä loppuun Tom Laine tiivisti TOP 5 kanavat työnhaussa:

• LinkedIn - maailman suurin ammatillinen somekanava, tarjolla sekä työpaikkoja että piilotyöpaikkoja

• Facebook - toimiva työpaikkailmoitusten massamarkkinointikanava, hyödynnä verkostoja työnhaussa!

• Instagram - suosittu kanava, joskin erittäin vaikea tuoda osaamista esille, ellet ole ihan huippu valokuvaaja

• Twitter- hiipuva kanava, mutta toimii rekryilmoitusten jakelussa

• Youtube - työpaikkavideot, työnhakuvideot, videohaastattelut ovat voimakkaassa nousussa!

Työnhakijat Lapissa, hoi!

Tom Laineen mukaan Lappi ei ole vielä aktivoitunut LinkedInin käytössä täysimääräisesti. Ylipäänsä palvelun käytössä on Suomessa paljon alueellisia eroja. Lapissa on tälläkin hetkellä tarjolla paljon tukea, apua ja sparrausta työnhakutaitojen parantamiseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen työnhaussa.

Digiassari-valmennus tarjoaa digiosaamisen täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille työnhakijoille ja yhtenä osa-alueen on nimenomaan työnhaku digitaalisilla välineillä ja sosiaalisen median kanavilla.

Someta duuniin -hankkeessa on tuotettu itsenäisesti suoritettavia SometaDuuniin-verkkokursseja, jotka on avoimesti tarjolla kaikille työnhakijoille ja erityisesti näihin kannattaa tutustua jo korkeakouluopintojen aikana.

Rovaniemellä toimiva Monimuotoiset työmarkkinat -hanke järjestää työnhakukahviloita ja lyhytkoulutuksia työllistymisen edistämiseksi.

Raito-hanke puolestaan palvelee korkeakoulutettuja työnhakijoita vielä kesään asti urasuunnittelussa ja uraohjauksessa.

Apua ja palveluita on siis tarjolla, tartu tilaisuuteen nyt!



Turvallisuus Lapin ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksessa

5.3.2019



Pohjola Panu.jpg
Panu Pohjola toimii lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Lapin ammattikorkeakoulussa toimi vuoden 2018 loppuun monitoimialaiset strategiatyöryhmät kaikilla strategian painoalueilla. Näiden tavoitteena oli strategiaan liittyvän tiedon jalkauttaminen eri koulutusohjelmiin.

Sain etuoikeuden toimia Kaupan ja Kulttuurin, nykyisen Digitaaliset ratkaisut, toimialamme edustajana Turvallisuusalan strategiatyöryhmässä.

Olimme jo 2015 alkaneet kuvataiteen tiimissä tuoda turvallisuutta 2016 aloittaneeseen uuteen opetussuunnitelmaamme.

P Pohjola 2019 5.jpg
Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutuksen opintomatkoihin tiivistyy monen kompetenssin osaaminen. Ryhmäytyminen, alueen historia, tarinat ja elinkeinotoiminta eri aikoina. Havaintojen teko ja turvallisuudesta huolehtiminen pohjoisen eri oloissa on ensimmäisen lukukauden tärkeimpiä kompetensseja. Kuva syksy 2018 Aavasaksa @panupohjola

Lapin ammattikorkeakoulu on ainoana korkeakouluna Suomessa painottanut kuvataiteilijakoulutuksen uuteen taidekentän ilmiöön eli digitaaliseen kuvataiteeseen.

Tämä taiteen suuntaus tuli suurelle yleisölle tunnetuksi ensin Kiasman ARS17 näyttelyssä ja löi todella läpi vuonna 2018 Teamlabin koostamassa Amos Rexin avajaisnäyttelyssä. Meillä painottuu havainto kuvan pohjana ja pyrimme tuomaan pohjoista ympäristöämme eri näkökulmista tunnetuksi digitaalisissa ympäristöissä.

Opetussuunnitelman pohjatyössä turvallisuutta lähestyttiin ensinnäkin objektiivisena turvallisuutena, eli että henkesi, terveytesi, omaisuutesi, ansiotoimintasi ja yhteiskunta osineen on turvassa. Tähän liittyen myös ryhmien ohjaaminen pohjoisen oloissa ja yleinen työpaikka- ja työturvallisuus. Liitimme tähän osaan myös alaspesifin digitaalisiin ympäristöihin liittyvät uhat mm. IPR-oikeuksien suhteen, sopimuksiin liittyvän osaamisen ja taloudellisten riskien hallinnan.

P Pohjola 2019 2.jpg
Kuva 2. Digitaalisen kuvataiteilijan teoksiin tiivistyvät IPR, sopimukset, tietoturva, taloudelliset ja tekniset riskit digitalisoituneessa maailmassa. Näiden hallinta on yksi juonne koko koulutuksen läpi. Kuva syksy 2018 Tornio @panupohjola

Toisena juonteena oli henkinen turvallisuus eli turvallisuuden tunne mm. ryhmässä, palautteissa ja julkisissa tilanteissa esiintymisissä, sekä tällä, jopa elämäntavaksi yltävällä alalla, myös jaksamiseen, projektien hallintaan ja aikataulutukseen sekä ammattietiikkaan liittyvissä asioissa.

P Pohjola 2019 3.jpg
Kuva 3. Turvallisuuteen liittyvä objektiivinen ja subjektiivinen turvallisuus on kaikkien vastuulla. Kuva syksy 2018 Storslett @panupohjola

Turvallisuus on ripoteltu kolmelle vuodelle opinnoissamme. Käytän esimerkkinä 2017 aloittaneiden versiota opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelma oli kehitysversio alkuperäisestä 2016 opetussuunnitelmasta ja 2018 aloittaneille opintoja on palautteiden ja kokemusten perusteella edelleen hieman järjestelty uudestaan, sisältöihin kajoamatta.

Ensimmäisenä tutustumme toimipaikkamme ja Lapin ammattikorkeakoulun turvallisuuskäytänteisiin ja opiskelijahyvinvointiin ja ryhmäydymme. Tämän jälkeen alkaa tutustuminen digitaalisiin toimintaympäristöihin ja niiden mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Taiteilijan tehtävänä on toimia yhteiskunnan peilinä ja reagoida sen tapahtumiin. Osa töistä onkin käsitellyt itseään digitalisaatiota ja sen vaikutusta yksilöön. IPR ja tekijänoikeudet, teosten suojaus ja niiden yhtymäkohdat tulomuodostukseen ja sen riskeihin sekä sopimuksiin tulevat seuraavassa vaiheessa. Laitteiden kanssa toimiessa sähköturvallisuus on osattava. Ammattietiikka ja työssäjaksaminen on myös yksi teema kolme kuukautta muiden opintojen ohella vietävä teema.

Esiintymisvarmuus, rakentava ja kehittävä palautteen antaminen ja saaminen kolmella kielellä on katsottu tärkeäksi kuvataiteilijan julkisessa ammatissa, ja sitä ohjataan ja harjoitellaan opintojen läpi.

P Pohjola 2019 4.jpg
Kuva 4. Yritysvierailuihin pyritään myös löytämään monta eri tasoa. Pohjoisen kulttuuriperintö, alkuperäiskansa ja sen elinkeino, turismi ja tarinat. Matkoja tehdään yhteistyössä hankkeiden kanssa. Kuva syksy 2018 Our Stories, Kätkäsuvanto @panupohjola

Kuvataiteilija AMK voi johtaa tai opastaa työssään ryhmää pohjoisissa oloissamme ja tätä harjoittelemme opintomatkojen yhteydessä. Samalla luomme yhteyksiä pohjoisen alueen kulttuuri- ja elinkeinoelämään. Jokaisen kuvataiteilijan työn toivotaan hyödyntävän pohjoisen alueen luontoresursseja kestävän kehityksen mukaisesti.

P Pohjola 2019 5.jpg
Kuva 5. Tuotantoryhmien toiminnan johtaminen eri paikoissa ja oloissa turvallisesti ja sisällöllisesti mielekkäästi on yksi asiantuntijatehtävä, joka kuuluu jokaisen Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneen kuvataiteilijan osaamiseen. Yksi strategian painopiste rajaosaaminen ja arktinen yhteistyö käsitellään myös opintomatkoihin integroituna. Kuva syksy 2018 Kukkolaforsen @panupohjola

Meillä on perustyökaluna varsin yleinen riskianalyysin teko. Riskianalyysityökalu on työkalu, jolla turvallisuusajattelu syöpyy jokaisen mieleen, ja se on helposti ja nopeasti käytettävissä eri tilanteissa lampun vaihdosta kansainväliseen liiketoimintaan.

Kaikki mahdolliset riskit kartoitetaan ja ne luokitellaan seuraavasti:

   Onnettomuuden todennäköisyys
Onnettomuuden aiheuttama haitta   Epätodennäköinen  Mahdollinen  Todennäköinen
 Ei aiheuta pysyvää haittaa  seurataan  ohjeistus  ohjeistus ja erityishuomio
 Aiheuttaa pysyvän haitan  ohjeistus ohjeistus ja erityishuomio
riski sietämätön, kielto
 Kohtalokas  ohjeistus ja erityishuomio
riski sietämätön, kielto
riski sietämätön, kielto


Opiskelijat harjoittelevat työkalun käyttöä todelliseen tilanteeseen yksin ja ryhmissä. Näin turvallisuusajattelu syöpyy mieleen. Opiskelijat sitoutuvat yhdessä laadittuihin ohjeisiin, turvallisuus on kaikkien vastuulla.


P Pohjola 2019 6.jpg
Kuva 6. Mahtavan arktisen ympäristömme tunnetuksi tekeminen, jokaisen kuvataiteilijamme kuvissa, tukee muita elinkeinoja mm työvoiman hankkimisessa tai matkailua lisäävänä tekijänä. Kuva syksy 2018 Pohjois-Norja @panupohjola



Tutkinto tavoitteena – miten sen mahdollistamme?

26.2.2019



Tarja Tammia.jpg
HM Tarja Tammia on Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmän osaamispäällikkö.

Elämme maailmassa, jossa kisaamme opiskelijoidemme ajankäytöstä muiden tarpeiden ja toiveiden kanssa. Opiskelijan vapaa-ajan vieton tarpeet, perhe-elämä sekä työssä käyminen kilpailevat opiskeluun käytettävän ajan kanssa. Tämä on haaste meille oppilaitoksen edustajille.

Meillä on toiveet ja jopa paineet nopeuttaa ja joustavoittaa opintojen suorittamista opiskelijatasolla. Oppilaitoksille ja korkeakouluille määritellyt rahoitusindikaattorit eivät ole tässä vähäinen tekijä, koska opintojen hyvä läpäisyprosentti on merkityksellinen keino varmistaa tulorahoitusta oppilaitoksille ja niiden koulutuksille.

Oppilaitoksen sisällä meidän on hyvä pohtia, olisiko meillä tarvetta päivittää käytänteitämme, joilla tuetaan yhä vahvemmin opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintojaan joustavasti. Onko meidän syytä pohtia myös, onko ohjausprosesseissamme kehitettävää rakentaen ohjaustyötä yhä vahvemmin ennakoivaan ja tukevaan suuntaan opiskelijan oppimispolun aikana?

Opinnollistamisen mahdollisuudet

Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa on käynnistynyt kokeilu, jossa opiskelijat suorittavat opintoja oppimisympäristönään oma työpaikka.

Opiskelijoista on muodostettu oma opiskeluryhmä. Heillä kaikilla on taustallaan yhteinen työnantaja. Prosessissa opiskelijan opinnot opinnollistetaan lukukausitasolla omaan työhön, ja opintojen aikana tavoiteltavia osaamistavoitteita opitaan työhön sidottavien tehtävien ja projektien kautta.

Opinnollistamisessa opiskelijan oppimispolku rakentuu aikaisemmin hankitun osaamisen sekä aikaisempien opintojen pohjalle. Opinnollistamisen malli sopii hyvin työvoimavaltaiselle alalle, jota matkailu edustaa. Alalla on tänä päivänä valtaisa määrä kehittämistarpeita, jotka soveltuvat hyvin haasteeksi ja tehtäväksi alan korkeakouluopiskelijalle.

Työn opinnollistamisesta; katso myös Helena Kangastien blogikirjoitus Voiko työtä opinnollistaa? – Kokeiluja Lapin AMKista
23.2.2017

Uudenmuotoiset opiskeluväylät

Prosessin suunnitteluvaiheessa olemme ideoineet samanaikaisesti uudenlaista, monimuotoista restonomikoulutusta, jossa ohjausprosessit muodostaisivat koulutuksen punaisen langan. Lähtökohtana olisi koulutuskokonaisuus, joka rakentuu olemassa olevan osaamisperustaisen opetussuunnitelman pohjalle.

Tulevaisuuden restonomikoulutuksessa monimuotototeutuksen lukukausitason laajat opintokokonaisuudet muodostaisivat perustan. Opiskelijan teoreettista tietopohjaa vahvistettaisiin tarjottavien yhteisten moduulien muodossa. Opiskelijalla olisi opintojen edistyessä mahdollisuus itse valita, missä muodoin hän opintojaan suorittaa, ja hän voisi vaihdella opiskelutapaa opintojen aikana.

Opintotarjottimella olisi esimerkiksi erilaisia toteutusmuotoja eli verkkototeutuksia, intensiivitoteutuksia ja opinnollistamisen polkuja. Opiskelija voisi omien tarpeidensa mukaan suorittaa opintojaan eri toteutusmuodoissa, ja myös vaihdellen toteutustavasta toiseen. Ja toteutustavasta riippumatta opiskelijoilla olisi opintojen aikana myös koulutuksen kaikille opiskelijoille suunnattuja yhteisiä toteutuksia.

Opintoja opiskelijoiden tarpeisiin

Näin romuttaisimme osin nykyistä käytännettä, jossa opiskelija suorittaa opintojaan joko monimuoto-opintojen tai päivätoteutuksen parissa.

Kuten tiedämme, nykyinen käytänne on varsin jäykkä. Opiskelijan arjessa on varsin haasteellista suorittaa opintoja vaihtelemalla päiväopintoinnoista monimuotoon ja päinvastoin. Tämä vaatii onnistuakseen opiskelijalta poikkeuksellista aktiivisuutta.

Tulevaisuuden mallissa opintoja voitaisiin tarjota esimerkiksi kolmella eri toteutustavalla, jotka olisivat tarjolla ja mahdollisuutena kaikille opiskelijoille riippumatta heidän statuksestaan. Mahdollisuudet olisivat tarjolla kaikille opiskelijoille - niin normaalin yhteishaun kautta tulleille kuin avoimen ja erillishaun kautta tulleille unohtamatta erilaisia väyläopiskelijoita.

Tavoitteena olisi kokonaisuus, jossa opiskelijan oppimisprosessissa joustavat ratkaisut mahdollistettaisiin, ja tätä tukisi ohjaustyö eri muodoissaan. Liekö tämä idealismia vai tulevaisuuden realismia?

Tätä kirjoittaessani tämä on siis vielä pohdintaa. Olisiko tässä pohjaa kokeiluun, jossa haemme opiskelumuotoihin joustavuutta vahvistaen samalla ohjaus- ja tukiprosessejamme? Tämä toki edellyttäisi muutoksia myös opetuksen suunnitteluprosesseihin, jolloin opetuksen suunnittelu etenisi vahvasti pedagogiikkaan ja toteutustapaan pohjaten.

Maailma muuttuu, ja tässä muutoksessa meidän oppilaitoksien edustajien on osaltamme muokattava palveluitamme tulevaisuuden opiskelijoiden tarpeisiin.



Avoimuus ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) ja oppimisessa (O)

19.2.2019



Helena Kangastie 1 net.jpg
Helena Kangastie on Lapin ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija (TKI ja O).

Mitä avoimuudella tarkoitetaan

Yleisenä määrittelynä avoimuudella tarkoitetaan esimerkiksi avomielisyyttä ja vilpittömyyttä, ja sen vastakohtana on sulkeutuneisuus. Avoimuuden synonyymeinä tulee esille mm. vastaanottavuus, peittelemättömyys ja ulospäin suuntautuneisuus.

Korkeakoulujenkin tulee pyrkiä toiminnassaan kohti avoimuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta. Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, joka tähtää tutkimustulosten laajempaan läpinäkyvyyteen, toistettavuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Avoimuutta korostetaan myös oppimisessa ja sen perustana on tiedon jakaminen ja oppimisen mahdollistuminen tasavertaisesti ja rajat ylittävästi.

 

Miksi sitä tarvitaan

Avoimuudesta on tullut sekä EU:ssa että Suomessa yksi tiedepolitiikan keskeinen arvo. Ammattikorkeakoulut ovat jo kohtalaisen hyvin selvillä siitä, mitä avoimuus tarkoittaa ja mitä ammattikorkeakouluilta vaaditaan tehtäviensä toteuttamisessa.

Avoimuudella voidaan saavuttaa lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, lisätä hyvinvointia ja edistää kasvua. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 vision tiekartassa korostetaan yhtenä tavoitteena yhteistyötä ja avoimuutta tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavarana.

 

Miten sitä edistetään

Lapin ammattikorkeakoulu vastaa omalta osaltaan avoimuuden kehittämishaasteisiin osallistumalla aktiivisesti ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi –hankkeeseen (kuva 1).

Hanke tavoittelee vuosina 2018-2020 merkittävää avoimuuden kasvua niin TKI-toiminnan, TKI-integroidun oppimisen kuin TKI-infrastruktuurienkin avoimuuden suhteen.

Hankkeen keskiössä on avoimuuden kehittäminen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, oppimisessa sekä koko innovaatioekosysteemissä (kuva).




Kuva 1 Kangastie helmi 2019.jpg
Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen avoin tki-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen viitekehys.

Vuoropuhelu kaikkien osa-alueiden välillä toimii vaikuttavuuden, oppimisen ja uuden tiedon tuottamisen lähteenä sekä kasvun perustana.

Hankkeessa toteutetaan viisi työpakettia, joissa kehitetään uusia menetelmiä ja toimintatapoja TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi, TKI-toiminnan ja oppimisen tiiviimmän integraation mahdollistamiseksi sekä aluekehitystyön tiivistämiseksi ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

Konkreettisesti tämä hanke tarkoittaa mm. alla olevien kysymysten esittämistä ja niihin vastausten etsimistä yksin ja yhdessä amk-verkoston kanssa:

  • Miten tietoutta avoimuudesta ja sen tuomista hyödyistä saadaan levitettyä opettajien ja opiskelijoiden tietoisuuteen?
  • Mitä ovat TKI- integroidun oppimisen työvälineet ja tuki?
  • Miten ammattikorkeakoulujen tulokset, aineistot ja osaaminen saadaan tehokkaammin hyödynnettäväksi?

 

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana kaikissa viidessä työpaketissa ja erityisenä vastuuna on TKI-integroidun oppimisen avaaminen, sen toteuttamistapojen - ja mallien kartoittaminen ja suositusten laatiminen.

 

Lopuksi

Vaikka ammattikorkeakoulut ovat suhteellisen hyvin selvillä, siitä mitä avoimuudella tarkoitetaan, niin kehittämistarvetta on erityisesti avoimen toimintakulttuurin ja toimintatapojen rakentamisessa. Lapin ammattikorkeakoulussa keskitymme erityisesti avoimen toimintakulttuurin rakentamiseen ja TKI-integroituun oppimiseen.

Avoimen toimintakulttuurin rakentamisessa meillä jokaisella on tärkeä rooli, niin johdolla, opetus- ja tki-henkilöstöllä kuin opiskelijoilla.

Lähteitä

Ammattikorkeakoulujen avoin tki-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke. Luettu 5.2.2019. https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/avoin/_layouts/15/start.aspx#/

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA. Luettu 5.2.2019.
https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574







RAITO-kohtaamisia: urasuunnitelmia, verkostoitumista ja työnhakua

12.2.2019



Päivi Saari mv net.jpg
FM Päivi Saari työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Arktiset luonnonvarat ja talous -osaamisalalla ruotsin opettajana, opintojen ohjauksen tehtävissä sekä Raito − Osuvaa Urasuunnittelua korkeakoulutetuille -hankkeessa.

Raito-hanke

Raito – Osuvaa urasuunnittelua korkeakoulutetuille -hankkeessa (ESR, 1.1.2016 –30.6.2019) on kehitetty ja tuotettu uudenlaisia, saavutettavia ja henkilökohtaistettuja uraohjaus- ja neuvontapalveluita työttömille korkeakoulutetuille Lapin alueella.

Korkeakoulutetuille on tarjottu urasuunnittelu-, työnhaku- ja työelämätaitoja vahvistavia monimuotoisia ohjaussisältöjä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Lisäksi ohjattavia on tuettu oman kärkiosaamisen esilletuomisessa ja markkinoimisessa.

Raitossa on seurattu ja mallinnettu myös kokemuksia, joissa työnhakija on työllistynyt yhdistellen useita työnantajia. Kesään 2019 mennessä kaikki Raitossa tuotetut aikaansaannokset julkaistaan myös muiden hyödynnettäviksi ja edelleen kehitettäviksi.

Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös TE-palvelujen, elinkeinoelämän, muiden vastaavien hankkeiden ja oppilaitosten sekä organisaatioiden kanssa. Tarkoituksena on ollut kehittää monipuolisesti korkeakoulutettujen työelämätaitoja, luoda ja aktivoida työelämäverkostoja ja vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

 

Raito-ohjaus

Ohjaukseen hakeutuvalle asiakkaalle laadittiin aluksi hänen omien tavoitteidensa mukainen suunnitelma. Ohjaukseen saattoi osallistua paikan päällä tai etänä Appear In -luokan ja AC:n kautta. Raito-chatin kautta ohjattavat saivat myös yhteyden ohjaajiin.

Ohjauksen teemoina olivat kuvan 1 mukaiset kokonaisuudet, mm. oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen, työllistymisen mahdollisuudet ja kohdennettu työnhaku. Lisäksi ryhmissä saatiin vertaistietoa sekä jaettiin kokemuksia työnhausta ja piilotyöpaikoista.

Päivi Saari kuva 1.jpg
Kuva 1. Raito – Osuvaa urasuunnittelua korkeakoulutetuille. Yksilöllinen urasuunnittelu (Esite: Johanna Sirviö)

Pidempiin ohjauksiin sisältyi yksilö- ja ryhmätilaisuuksia, työnhaun sparraamista ja verkostoitumista, CV- ja työhakemustyöpajoja, työkokeiluja ja työllistymistä tukevia webinaareja. Kuvassa 2 on esimerkkejä järjestetyistä webinaareista.


Raito eUraohjaus 4_2018.jpg
Kuva 2. Raito-hankkeen eUraohjaus (esite: Johanna Sirviö)

Ohjattavia oli hankkeen piirissä tavoitteeksi asetetut 90. Uraohjauksen aikana ohjattavien itseohjautuvuustaidot ja motivaatio vahvistuivat ja työllistymistä tukeva verkosto laajentui. Oman osaamisen tunnistaminen vahvistui ja työmahdollisuuksien kirjo kasvoi. Ohjaajien mukaan keskeisiä teemoja olivat asiakkaan osaamispotentiaalin tunnistaminen ja kirkastaminen.

Ohjauksessa rakennettiin kohdentuvia ja osaamista markkinoivia työnhaun asiakirjoja. Dialogia käytiin urasuunnitelmista ja tavoitteiden asettamisesta. Ohjauksessa otettiin huomioon myös jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulma, ns. itsensä johtamisen teema. Hanke oli selkeä ponnahduslauta työllistymiseen tai sopivan koulutuksen löytymiseen.

 

Opintotarjotin

Hankkeen toimenpiteisiin kuului laatia uraa tukevien opintojen tarjotin, joka kattoi työelämälähtöisiä, työllistymistä helpottavia lisä- ja täydennysopintoja. Tarjottavat opinnot jaettiin seuraaviin opintopolkuihin:

  • - Johtaminen ja esimiestyö,
  • - Liiketoiminta ja yrittäjyys,
  • - Työelämä-, IT- ja viestintäopinnot sekä
  • - Hyvinvointi ja itsensä johtaminen.

Näitä tai muita sopivia opintoja tarjottiin avoimen korkeakoulun kautta. Ohjattavat valitsivat omaa työllistymistään tukevia opintoja, mm. projekti- ja kieliopintoja.


Urasuunnittelun ja hyvinvoinnin tapahtuma

Hankkeen asiakkaat ovat voineet osallistua hankkeen järjestämiin tai muihin yritys- tai ammattijärjestöjen tapahtumiin sekä rekrytointi- tai työelämämessuille, joissa he ovat verkostoituneet ja kuulleet työnantajien rekrytointikäytänteistä ja työllistymisen tukimuodoista.

Hankkeen puitteissa on järjestetty useita työelämätapahtumia, joista viimeisin “StartUppia Uralle” pidettiin tammikuussa 2019 Rovaniemellä (Kuva 3). Raito-hanke toimi siinä pääjärjestäjänä yhteistyössä Lapin AMKin, Lapin yliopiston ja Lapin koulutuskeskus REDUn hankkeiden kanssa.

Messuilla oli noin 30 eri alan työantajaa kertomassa toiminnastaan ja työvoimatarpeestaan. Lisäksi messuille osallistui koulutusorganisaatioita ja hankkeita. Hankkeet järjestivät messuilla urasuunnittelun, yrittäjyyden ja työnhaun työpajoja.

StartUppia_suomi.jpg
Kuva 3. StartUppia Uralle – Tulevaisuuden koulutus- ja työuria Lapissa (esitteen laatija: Lapin AMK, kuvataide)

Hankkeessa järjestettiin myös hyvinvointitilaisuuksia, joissa osallistujat saivat keskittyä pohtimaan itsensä johtamiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Teemoina olivat itsensä johtamisen lisäksi mm. itsetuntemus tukena jaksamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, aivoterveys sekä riittävä uni ja liikunta. Tarve ja kiinnostus tämän tyyppiselle tilaisuudelle nousi RAITO-uraohjausten aikana käydyistä keskusteluista.

Tilaisuuksista saatiin hyvää palautetta. StartUppia-messuilla verkostoituivat asiakkaat ja messuille asettajat, mutta myös ständeilijät keskenään. TNO-toimijat pitivät omia kokouksiaan ja ideoivat yhteistyökuvioita mm. eri koulutusorganisaatioiden kanssa.

Asiakkaille oli tarjolla työpajatoimintaa sekä kesä- ja harjoittelupaikkoja, ja messuilla solmittiin työsopimuksia. Tapahtuman voisi jatkossa sitoa johonkin opintojaksoon, kuten Napalaakso-casessa.

Hyvinvointitilaisuuksista saatiin hieno palaute. Hyvinvointiin, itsensä johtamiseen, uneen, liikuntaan ja aivoterveyteen liittyviä aiheita ei työtä tai opiskelupaikkaa etsivälle kohderyhmälle ollut ennen tarjottukaan.

 

eURAOPAS

Hankkeessa laadittiin opas Urasuunnittelulla työllistymiseen – eUraopas Lapin korkeakouluille ja korkeakoulutetuille (Saari 2018), johon koottiin ajankohtaista urasuunnittelua ja työnhakua tukevia palveluja.

Opas on suunnattu erityisesti korkeakoulutetuille työnhakijoille ja korkeakoulumaailmaan, TNO-toimijoille ja muille uraansa suunnitteleville.

Opas on urasuunnittelua tukeva työkalu, jossa on Raito-hankkeen aikana koottua tietoa ja vinkkejä. Se alkaa osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä ja jatkuu työnhaun suunnitteluun työvoimatarpeiden pohjalta. Oppaassa etsitään piilotyöpaikkoja, kehotetaan verkostoitumaan, tarkastellaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia ja esitellään nykyaikaisen työnhaun tapoja – somea unohtamatta. Lopussa on koontia Lapin TNO-palveluista ja kattava päivitettävä lähdeluettelo linkkeineen.

Opas löytyy Lapin AMKin julkaisuista osoitteesta: https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Julkaisut/Lapin-AMKin-julkaisut/Opetus-ja-oppiminen?itemid=2417&showlocation=82de1314-c0ad-4feb-8139-71a7795cb251.


Työnantajakysely ja työkirja tekeillä

Tällä hetkellä hankkeessa työstetään työnantajakyselyä. Kyselyllä kartoitetaan työnantajien näkemyksiä työssä tarvittavasta osaamisesta ja Lapin korkeakouluista valmistuneiden osaamisen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Työnantajilta tiedustellaan myös rekrytointikokemuksista, tulevista rekrytointi- ja osaamistarpeista sekä heidän halukkuuttaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

Tuloksia voidaan hyödyntää laadunvarmistuksen lisäksi mm. harjoittelun ja uraohjauksen kehittämisessä sekä markkinoinnissa. Hankkeessa on tekeillä myös eUraoppaan rinnalle uraohjaukseen liittyvä työkirja TNO-toimijoiden käyttöön. Työkirjasta löytyy mm. cv-malli ja ohjeet hissipuheen laatimiseen.

 

Raito-toimijat ja lisätietoa

Raito-hankkeen toimijoita ovat Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut (päätoteuttaja) ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Raito-hankkeen projektiryhmässä ovat toimineet Lapin yliopistolta Krista Rautio (projektipäällikkö), Johanna Sirviö ja Anne Kautto sekä Lapin AMKista Sirpa Torvinen, Päivi Saari ja Niina Riihiniemi. Osan aikaa hankkeessa toimivat myös yliopiston työntekijät Laura Jokinen, Piia Kilpimaa ja Anne-Marie Pekkala. eOppimispalvelujen Marko Mehtälä toimi hankkeen teknisenä tukena.

Ohjausryhmässä ovat toimineet Helena Kangastie (Lapin ammattikorkeakoulu), Antti Koski (Lapin yliopisto), Jaana Koskela (Akava Lappi), Päivi Kuusela (TE-toimisto), Helena Niska (ELY-keskus), Henriikka Välitalo (Kunnan Taitoa Oy) sekä LYYn ja ROTKOn edustajat

Lisätietoa hankkeesta, materiaalia uraohjaukseen ja linkki RAITO-facebookiin: www.lapinuraohjaus.fi.

 

Kiitokset

Työryhmän jäsenille Johannalle, Kristalle, Niinalle ja Sirpalle kiitos kommenteista tähän kirjoitukseen. 

Tekijä

 



Lapin ammattikorkeakoulu – yhdessä uudistaen

5.2.2019



Rissanen Riitta net.jpg
KT Riitta Rissanen on Lapin ammattikorkeakoulun rehtori.

Otimme ammattikorkeakoulussa käyttöön vuoden alusta uuden johtamisjärjestelmän. Se tarkoittaa tapaa organisoitua, roolejamme sekä tapaamme käyttää tietoa työvälineenä. Syvällisemmin on kuitenkin kysymys toimintamme kulttuurista, osaamisesta, jaetuista arvoista ja tavoitteista sekä yhteisistä toimintatavoista.

Ammattikorkeakoulut – kuten Lapin ammattikorkeakoulu – ovat kokeneet historiassaan useita muutoksia. Muutoksista on tullut uusi todellisuus. Muutos ei ole itseisarvoinen tavoite, vaan taustalla täytyy olla jotain merkityksellisempää – näkemystä tulevasta sekä yhteisesti jaettua todellisuutta ja mahdollisuuksia.


Miksi lähdimme uudistamaan toimintaamme?

On hyvä kerrata tausta ja tavoitteet. Taustalla on selkeästi korkeakoulutukseen kohdistuvat haasteet. Korkeakouluvisiossa 2030 on todettu, että Suomeen halutaan entistä vahvempia ja luovia ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joilla on kansallinen ja kansainvälinen rooli osaamisen uudistamisessa.

Korkeakoulujen vaikuttavuutta halutaan nostaa mm. osaamiskeskittymien, korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön, yritysverkostojen ja kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Työn murros ja globaalit trendit (mm. ikääntyminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio, kestävä kehitys) haastavat kaikkia asiantuntijaorganisaatioita ja työpaikkoja. Niin myös meitä Lapissa.

Lapin ammattikorkeakoulun uuden toimintamallin tavoitteena on vastata tähän muutokseen.


Sisäisellä yhteistyöllä uutta osaamista

Haluamme tiivistää koulutusvastuiden ja palveluidemme yhteistyötä ja luoda sitä kautta mahdollisuuksia uuteen osaamiseen. Näin toimien voimme yhdistää entistä paremmin opetusta ja TKI- toimintaa, ja hyödyntää monialaista asiantuntemusta mm. painoaloillamme ja LUC-yhteistyössä.

Tulokset näkyvät entistä vahvempana työelämäyhteistyönä, opiskelijoiden vetovoimaisena osaamisena, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksina sekä vahvana kansallisena ja kansainvälisenä TKI- työnä. Tämä kaikki synnyttää aluevaikuttavutta.

Nämä tulokset eivät synny itsestään. Ne syntyvät yhdessä tekemällä ja yhteisiä tavoitteita tukevalla esimies- ja johtamistyöllä.

Työn ilo, avoimuus, yhteisen työkulttuurin rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla. Siihen voimme yhdessä vaikuttaa. Yhdessä voimme luoda tilaa parhaille ratkaisuille ja luovuudelle tekemällä asioita toisin.

Miten korkeakouluopetus ja TKI sitten muuttuu? Opiskelijat ja työelämän uudet osaamis-, ja tutkimustarpeet ovat toimintamme keskiössä. Tarve avoimeen, joustavaan ja jatkuvaan oppimiseen lisääntyy. TKI-toiminnan avoimuudesta tulee entistä merkittävämpi vaikuttavuuden mittari.

 

Elinkeinot fokuksessa

Menestyvät ammattikorkeakouluyhteisöt toimivat yhä vahvemmin oman profiilinsa mukaisissa ekosysteemeissä, verkostoissa, erilaisten elinkeinoelämän kumppaneiden sekä oppilaitos- ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Osaamista jaetaan ja tuotetaan yhdessä, monialaisesti ja monitieteisesti. Työ- ja yrityselämän kehittäminen ja osaamisen uudistaminen ovat fokuksessa.

Tehtävämme Lapin ammattikorkeakoulussa ei ole siis merkityksetön. Päinvastoin. Osaamiselle ja Lapin elinvoiman rakentajille ja tulevaisuuden tekijöille on tarvetta. Siksi, teemme parhaamme. Yhdessä.




Edellinen 1 2 3 4 ... 14 15 16Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK