Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Kevään ensimmäinen yhteishaku takana, kaksi edessä

4.2.2016



Reijo Tolppi blogi.jpg
Vararehtori Reijo Tolppi

Perinteiseen tapaan uusi vuosi alkoi englanninkielisten koulutusten yhteishaulla. Yritän tässä päättää menikö hyvin vaiko ei. Kokonaishakijamäärä kyllä laski reippaasti (1950 eli 175 vähemmän kuin viime vuonna) ja ensisijaisten hakijoiden määrä vielä enemmän (320, eli noin neljännes vähemmän kuin 2015). Hakijamäärien laskusta huolimatta ei ole ilmiselvää, onko tulos hyvä vaiko huono.

Väliin tuleva tekijä on ensi kertaa käyttöön otettu 100 euron suuruinen hakemuksen käsittelymaksu muille kuin EUssa, ETAssa tai Sveitsissä opiskelleille. Hakijamaksu on minusta hyvä ajatus, sillä se on omiaan karsimaan pelkästään Schengen alueelle pyrkivien (ja opinnoista viis veisaavien) intoa hakea Suomeen. Näitä haamuhakijoita, jotka eivät ole koskaan nenäänsä Lapissa näyttäneet, meillä on takavuosina ollut yli oman osamme. Ainakin tässä vaiheessa uskon siihen, että meillä on hyvät mahdollisuudet poimia pienemmästä hakijamäärästä itsellemme entistä parempia opiskelijoita.

Tänä vuonna Vietnam nousi vieläpä aika ylivoimaisesti hakijoiden yleisimmäksi kotimaaksi (Vietnamista 537 hakijaa, seuraavaksi suosituimmasta eli Nigeriasta 204). Strategian kannalta keskeinen Venäjä oli edelleen vahva ja lähtömaana 110 hakijalla. Todella mielenkiintoista on nähdä miten tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun meilläkin otetaan lukukausimaksut käyttöön.

Oman mausteensa tälle hakukierrokselle toi Lapissa majaileva lähes kaksituhatpäinen turvapaikanhakijoiden joukko. Tänä vuonna vaikutus oli vielä olematon. Irakilaisia hakijoita oli yksi ja syyrialaisia ei yhtään, eikä tästä ainoasta irakilaisestakaan voi varmuudella sanoa, onko hän turvapaikanhakija. Tässäkin suhteessa vuosi 2016 tulee olemaan toisenlainen, varsinkin jos kotouttamisesta vastaavat viranomaiset raivaavat esteitä oleskeluluvan saaneiden mahdollisuuksille osallistua englanninkieliseen koulutukseen. Kummallista kyllä, nykysäännöillä siitä ei oikein valmista tule.

Kevään hakurumba on kuitenkin vasta alussa. Parhaillaan on käynnissä haku liiketalouden englanninkieliseen Master-ohjelmaan Tornioon ja iso vaihde vedetään silmään 16. maaliskuuta, jolloin käynnistyy haku suomenkielisiin AMK-tutkintoihin ja ylempiin AMK-tutkintoihin. Meidän ei pidä tuudittautua Lapin AMKin hyviin yhteishakutuloksiin parilta viime kierrokselta, vaan nöyrästi on jälleen taipaleelle lähdettävä, Lapin lukiot käytävä läpi ja kerrottava, mitä meillä on tarjottavana: entistä nopeammin tutkintoon, entistä pienemmällä keskeyttämisriskillä ja kaikki tämä vielä katseenkestävissä oppimisympäristöissä ja opiskelijaystävällisillä pedagogisilla ratkaisuilla.



Ammattikorkeakoulut AAA-luokkaan

9.12.2015



ATT OKM.JPG
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Eero Pekkarinen

EU:n komission ja parlamentin käytävillä toistellaan nykyään innovaatiokomissaari Carlos Moedasin kolmen O:n teesiä: Open Innovation, Open Science, Open to the World – suomeksi lyhennettynä AAA. Tähän luokkaan pitäisi korkeakoulujemme ja tutkimuslaitostemme kurkottaa. Avoimuuden ja yhteistyön avulla EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa jalostetaan Euroopan kilpailukyvyksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan 2014-2017 ja rahoittanut yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista edistävää avointa tutkimusta. Tavoitteena on muun muassa kohentaa Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä ja laatua sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokkaampi ja helpompi hyödyntäminen.

Ministeriö on myös kerännyt tietoa korkeakoulujen avoimuuden kypsyystasosta, Tuloksista voisi sanoa, että ammattikorkeakoulut ovat tasolla raaka tai raaka+. Vain harva pääsee medium-tasolle.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jo lakisääteisestikin työelämää ja aluekehitystä edistävää ja elinkeinorakennetta uudistavaa. Mutta valitettavan usein TKI-toiminnan tulokset jäävät vain hankkeissa mukana olleiden tiedoksi sekä viranomaisille kirjoitettujen loppuraporttien ja tietojärjestelmien syövereihin. Varsinainen tulos eli mitä oivalluksia, innovaatioita tai pysyvää muutosta hankkeilla on saatu aikaan jää liian usein kuvaamatta.

Nyt ammattikorkeakoulukenttä onkin tarttunut itseään niskasta kiinni ja käynnistänyt OKM:n rahoituksella yhteisen ATT-hankkeen jonka hieno nimi on: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä. Keväällä 2015 alkanutta hanketta vetää Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja myös Lapin ammattikorkeakoululla on hankkeessa aktiivinen rooli.

Yhteisenä päämääränä on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli, jonka avulla ammattikorkeakoulujen tuottama tieto ja osaaminen saadaan avoimesti ja konkreettisesti muiden TKI-toimijoiden, yritysten julkisorganisaatioiden sekä yrittäjyyteen uskaltautuvien opiskelijoiden hyödynnettäväksi.

Mikäli tuloksista halutaan saada uusia käyttäjälähtöisiä innovaatiota, TKI-tulokset pitää kertoa kiinnostavasti ja kuvaavasti. Avoimuus on myös ymmärrettävyyttä ja sovellettavuutta.

TKI-toimijoiden kannattaa jalkautua sidosryhmien tilaisuuksiin selvittämään kehittämistarpeita ja esittelemään toimintansa konkreettisia tuloksia. Vuoropuhelu käyttäjien ja yritysten kanssa on välttämätöntä. TKI-toiminnan tuloksia voidaan kansantajuistaa tarinoiden, konkreettisten esimerkkien, demojen ja protojen avulla hyödyntäen monipuolisesti erilaisia medioita ja somea. Vieraat ovat myös tervetulleita tutustumaan ammattikorkeakoulujen moderneihin oppimis- ja kehittämisympäristöihin.

Ammattikorkeakoulut tarvitsevat yhteisen foorumin TKI-toimintansa tulosten esittelyä varten. Sen pitää olla Googlen nuuskittavissa, jotta hyödyntäjien haut saavat helposti osumia. Yksi tällainen foorumi voi olla ammattikorkeakoulujen yhteinen opinnäytteiden ja julkaisujen verkkopalvelu Theseus, jota voidaan kehittää monipuoliseksi ja monimediaiseksi TKI-tulosten esittelyalustaksi. Näin voidaan hyödyntää jo tehtyjen hankkeiden tuloksia yhdistäen niitä uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja tuottaviksi innovatiivisiksi törmäyksiksi.

Opiskelijat on osallistettava aktiivisesti sekä TKI-toimintaan, tulosten levittämiseen sekä ideointiin ja innovointiin yhdessä työelämän kanssa. Demolat, akatemiat ja innomaratonit ovat hyviä käytäntöjä, joiden avulla monialaisten opiskelijaryhmien osaamista ja innovaatiotaitoa voidaan käytännössä esitellä tuleville työnantajille tai herätellä opiskelijoiden omaa yrittäjyyskipinää.

Linus Torvalds oli suomalainen avoimuuden pioneeri. Sillä tiellä ammattikorkeakoulujen on hyvä ottaa käyttäjä- ja käytäntölähtöinen AAA-loikka.



MONT-prosessi alueosaamisen kehittämisen tueksi

3.12.2015



Jouni Bergman.jpg
Jouni Bergman, insinööri (ylempi AMK)

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän eri alojen rajapintaosaamista. Tähän haasteeseen vastaamaan Lapin AMK perusti monialaisen alueosaamisen pilotin.

MONT-prosessi on monialainen opinnäytetyöprosessi.

Lapin AMKin pilotti on Suomen ensimmäinen monialaisen alueosaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke. Pilotin taustalla on Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hanke.

Pilotin yhteinen tavoite oli alueosaamisen kehittämien. Kohteeksi valikoitui pohjoinen hyvinvointi, jota kehitettiin niin yritysten kuin julkisen sektorin toimeksiannoista.

Pilottiin osallistui 11 opiskelijaa viideltä eri alalta. Opiskelijat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä ylempään ammattikorkeakoulu tutkintoon.
Pilotin aikana kerättiin opiskelijoiden kokemuksia monialaisesta opinnäytetyön tekemisestä. Myös työelämän edustajat olivat hyvin edustettuna pilotin eri vaiheissa.

Pilottiin osallistujille tehtiin syksyllä 2015 kyselytutkimus. Kyselyn ja pilotin eri vaiheista kerätyn aineiston perusteella tehtiin mallinnus pilotin kulusta. Saadut tulokset analysoitiin ja verrattiin olemassa olevaan tietoon. Vertailua tehtiin eri oppimisteorioihin, tiimityöskentelyn ja eri prosessien muodostamisen teorioihin. Näiden tutkimusten pohjalta kehitettiin tulevien ryhmien käyttöön MONT-prosessi.

Pilotin saavutuksia, toimeksiantoja, menetelmiä ja tuloksia on esitelty myös useille eri työelämän edustajille eri yhteyksissä. Lapin yrittäjät ja järjestöt ovat kiinnostuneita toimimaan jatkossakin toimeksiantajina monialaisille opinnäytetöille.

Pilotin myötä saadut kokemukset ovat myös kaikkien muiden Suomen ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Lapin AMKin pioneerityö ei siis kehitä vain Pohjoisen, vaan koko Suomen hyvinvointia.

Jouni Bergman
insinööri, 1997, yrittäjä 2009, opettaja 2012
insinööri (ylempi AMK) 2015

Lapin AMK / Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman opinnäytetyö Alueosaamisen monialainen opinnäytetyö -ryhmä
Toimeksiantaja; Lapin AMK

Monialaisista opinnäytetöistä laadittuja mediatiedotteita:



Lapin innovaatio-ohjelmalla kilpailukykyä uudistamaan

27.10.2015



Eero Pekkarinen blogi.jpg
Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Eero Pekkarinen

Lapin korkeakoulut asettivat yhdessä alueen avaintoimijoiden kanssa uudet tavoitteet yhteiselle tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyölle vuosille 2014– 2020.

Kehittämisen painopisteet määriteltiin alueen yritysten ja julkisten palvelujen kehittämisen ja kansainvälistymisen tarpeiden sekä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strategioiden mukaisiksi.

Innovaatio-ohjelma kulkee käsi kädessä myös Lappi-sopimuksen ja Arktisen erikoistumisen ohjelman kanssa. Arktisen erikoistumisen ohjelmaa toteutetaan alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välisenä yhteistyönä.
Juuri tällaista yhteistyötä myös hallitusohjelmassa mutta myös EU-tasolla halutaan edistää.

Innovaatio-ohjelman pyrkimyksenä on rakentaa pohjaa uudenlaiselle kehittämisajattelulle, jonka keskeisimpiä arvoja ovat avoimuus, monialaisuus, ideoiden jakaminen, verkostomainen yhteistyö ja yhdessä luominen.

Ohjelman pääteemoina ovat Arktinen ympäristö, luonnonvarat ja kilpailukyky sekä Pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Ohjelmassa keskitytään aluksi yhteisesti valittuihin pilottiteemoihin:

  1. Kiertotaloudessa jätettä ei heitetä hukkaan vaan materiaalia hyödynnetään uusiksi tuotteiksi tai energiaksi. Tämä voi tapahtua teollisessa mittakaavassa tai pienimuotoisesti haja-asutusalueilla. Samaan aiheeseen voidaan laskea myös biotalous ja bioenergia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan lappilaisten leipää leventää.
  2. Kestävä hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja esteetön vieraanvaraisuus -teemassa ollaan mukana kehittämässä lappilaista Sote-mallia, jossa palvelut voidaan turvata koko Lapissa pitkistä etäisyyksistä riippumatta. Myös ”vihreä hyvinvointi” ja palveluvieraanvaraisuuden kehittäminen sisältyvät teemaan.
  3. Arktisen muotoilun tulisi olla osana lähes kaikkea arktista kehittämistä. Muun muassa matkailuun, luonto- ja elämysympäristöihin, palvelujen kehittämiseen, uuden sukupolven tuotteisiin sekä lumi- ja jäärakentamiseen korkeatasoinen muotoiluosaaminen tuo arktista kilpailukykyistä ilmettä sekä palvelujen joustavuutta. Yhteisenä tavoitteena on arktisen muotoilun ja taiteen osaamiskeskus.
  4. Turvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Etenkin arktiset olosuhteet edellyttävät korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä matkailun, merien, luonnon, kaivosten ja teollisuuden sekä myös arjen turvallisuuden kehittämiseksi. Tornioon virtaavat turvapaikanhakijatkin etsivät Suomesta turvallisuutta mutta herättävät myös monissa turvattomuutta.

Innovaatio-ohjelman toteuttamisessa on oleellista, että korkeakoulujen osaaminen kanavoidaan alueen yritysten ja julkispalvelujen kehittämiseen.

Korkeakoulujen yhteisenä profiilina on arktisuus. Sen osaamisen on oltava ehdotonta kansainvälistä kärkeä. Arktinen keskus on luonut kansainväliselle arktiselle tutkimukselle jo vahvan pohjan ja tunnettuuden.

Lapin yliopiston tutkimuskärkien, Lapin ammattikorkeakoulun aluetta kehittävän ja uudistavan soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen yhteistyönä voimme kehittää uusia innovaatioita sekä parantaa Lapin kilpailukykyä. Samalla korkeakoulujen ja samalla koko Lapin tavoitteena on luoda alueelle arktisen ja pohjoisen tutkimuksen ja kehityksen huippuyksikkö.



Vieraskynäkirjoitus: Verkostoitumista korkeakoulujen alumnitoiminnalla

9.10.2015



Mattila_Katja rajattu.jpg
Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalalla on ollut alumnitoimintaa jo seitsemän vuoden ajan. Alumnitoiminnan mahdollisuuksista kirjoittaa assistentti Katja Mattila.

Vuonna 2008 kehitettiin usean eri ammattikorkeakoulun ”Kolme askelmaa työelämäkumppanuuteen STEPIT”-yhteistyöprojektissa korkeakouluille toimintamalli alumnitoimintaan. Malli on sittemmin vakiintunut osaksi osaamisalan arkipäivää.

Sana ”alumni” tulee latinan kielestä ja tarkoittaa suojattia tai kasvattia. Alumnilla tarkoitetaan yleisesti alempaan tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistunutta opiskelijaa, mutta osa korkeakouluista sisällyttää alumneihin myös sellaiset kumppanit ja sidosryhmät, joiden toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää positiivisella mielellä korkeakoulun toimintaa.

Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla alumnitoimintaa tehdään kahdella kampuksella, Rovaniemellä ja Torniossa. Alumnitoiminnan tarkoituksena on pitää yllä korkeakoulun työelämäyhteyksiä ja yhteistyötä ja sitä kautta myös vahvistaa alumnien osaamista ja verkottumista alueen eri toimijoiden kesken.

Ammattikorkeakoululaissa korkeakoululle säädettyihin tehtäviin kuuluu mm. aluevaikuttavuus eli oman alueen kehityksen vahvistaminen, yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen. Alumnitoiminnan perusperiaate on hyödyttää kaikkia osapuolia: korkeakoulua, alumnia ja alueen työelämää.

Alumnit toimivat korkeakoulussa mm. opetussuunnitelmien suunnittelutyössä, mentorina korkeakoulun opiskelijoille, asiantuntijoina, avainasiakkaina, kumppanina tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnassa, opiskelijoiden työharjoittelun ohjaajina, opinnäytetyön toimeksiantajina ja alumnit käyvät esittelemässä omia työpaikkojaan korkeakoulun opiskelijoille.

Kaksi kertaa vuodessa järjestämme alumni-illan, jossa tarkoituksena on tuoda alumneille tietoutta Suomen elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Kutsumme elinkeinoelämän vaikuttajia vierailulle korkeakouluumme sekä kuulemme alumnien omia uratarinoita. Samalla alumneilla on hyvä tilaisuus verkostoitua muiden alumnien ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa.

Alumneilla on myös mahdollisuus osallistua korkeakoulun järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin vuosittain. Kehitämme nyt myös International Ambassor -alumnitoimintaa kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden kanssa.

Tutustuimme taannoin UMass Bostonin yliopiston alumnitoimintaan Yhdysvalloissa. Perinteisesti yliopistojen alumnitoiminta tähtää USA:ssa varainkeruuseen ja alumnien odotetaankin rahoittavan yliopistojen toimintaa. Tämä on tilanne myös UMass Bostonin yliopistossa, jossa alumnitoiminta pyörii alumniyhdistyksen kautta, jota rahoitetaan alumneilta kerättävillä lahjoituksilla.

Alumnit eivät varsinaisesti toimi yliopiston opiskelijoiden mentoreina, mutta ovat kyllä antamassa tukea vasta opintonsa aloittaville opiskelijoille. UMass Boston järjestää vuosittain alumnitapaamisen, johon osallistuu noin 100 alumnia elinkeinoelämän eri osa-alueilta. Alumnitoiminta on organisoitua ja järjestelmällistä ja kiinteä osa yliopiston toimintaa.

Alumnitoiminnan kehittämiseen ja yhteistyön tiivistämiseen on korkeakoulujen panostettava entistä enemmän.

Alumnien ja heidän yritystensä osaamista tulee sekä hyödyntää korkeakouluissa että kehittää eteenpäin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Tällä tavalla taataan jatkossakin suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla. Tiedon jakaminen aktiivisesti on nykypäivää ja verkostojen kautta tieto liikkuu ja jalostuu nopeasti. Alumnitoiminta on helppo väylä verkostoitumiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen.



Vieraskynäkirjoitus: Sairaanhoitajaksi Lapin malliin

5.10.2015



Etäisyyksien hallinta on osa Lapin AMKin osaamista ja lappilaisen sairaanhoitajan ammattitaitoa. Sirpa Kaukiainen toimii lehtorina ja projektipäällikkönä ja Leena Välimaa lehtorina Lapin AMKissa. Anne-Mari Savukoski on Lapin sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori.

Kaukiainen Savukoski Välimaa.JPG

Olemme Lapin ammattikorkeakoulussa kehittämässä uutta koulutusmallia, jossa lähihoitajan tutkinnon suorittaneet voivat opiskella sairaanhoitajiksi työskentelemällä Lapin eri kuntien perusterveydenhuollon yksiköissä, osittain erikoissairaanhoidon yksiköissä sekä ammattikorkeakoulun simulaatioympäristössä teoriaa ja käytäntöä yhdistämällä. Opiskelijat voivat hakeutua myös kansainväliseen vaihtoon.

Laadusta emme voi eikä tarvitse tinkiä, kiitos monimuotoisten oppimismenetelmien ja verkko-opiskelun mahdollisuuksien.

Sairaanhoitajakoulutusta on jo pitkään järjestetty monimuotoisena. Luonnollinen kehitysaskel on kehittää oppimista työelämän autenttisissa tilanteissa ja lähellä opiskelijan muuta elämää.

Mentori välittää hiljaista tietoa

Jokaisella opiskelupaikkakunnalla on kaksi mentoria, jotka koulutetaan tehtäväänsä. Koulutus käsittelee muun muassa motivaatiota, ohjaustaitoja, perehtymistä opetussuunnitelmaan ja pedagogiikkaan.

Mentori tukee opiskelijaa ammatillisessa kasvussa ja kehityksessä ja on reflektoinnin tukena opiskelijan oman kompetenssin kehittymisessä.

Mentori-Aktori (opiskelija) -suhde kestää koko koulutuksen ajan, ja se perustuu dialogiseen keskusteluun, jossa mentorin hiljainen tieto välittyy opiskelijalle. Kollegaryhmän muodostavat opiskelijan koko työyhteisön moniammatilliset jäsenet.

Mentorointi tuo ammatilliseen kasvuun elementin, jota tavanomaisessa sairaanhoitajakoulutuksessa emme pysty tarjoamaan. Mentorointi on yksi tapa varmistaa opetuksen laatua.

Hoitotyön perusta on hoitotiede, jonka yhtenä tiedon lajina on kokemuksellinen tieto. Mentoreiksi valituilla on pitkä kokemus hoitotyöstä, ja moni on hankkinut uransa varrella aktiivisesti erityisosaamista lisä- ja täydennyskoulutuksella.

Ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys

Kun opiskelu tapahtuu pääasiassa kampuksen ulkopuolella, on syytä kiinnittää erityistä huomiota ryhmäytymiseen ja ryhmätyöhön. Meille on erityisen tärkeää, että opiskelijat tuntevat olevansa Lapin AMKin opiskelijoita.

Alkuvaiheessa tämä konkretisoitui ryhmäytymisohjelmassa, jonka aikana ryhmäläisille tarjoutui mahdollisuus tutustua tuutoreihin, mentoreihin, opettajiin ja e-oppimisen ja opintopalveluiden tukihenkilöihin.

Ryhmäytyminen toteutuu useita kertaa lukukaudessa myös työpajoissa, jotka järjestetään vuorotellen opiskelijoiden kotikunnissa. Samalla opiskelijoille avautuu mahdollisuus verkostoitua ammatillisesti keskenään ja vaihtaa kokemuksia käytännöistä työpaikoillaan.

Pitkien välimatkojen Lapissa on ensiarvoisen tärkeää osata hyödyntää edistyneitä sähköisiä välineitä kuten Googlen Gafe, Hangouts on air ja iLinc. Etäisyyksien hallinnan osaaminen on Lapin AMKin strateginen valinta. Se on myös osa lappilaisen sairaanhoitajan ammattitaitoa.

Teoria ja harjoittelu

Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella -hankkeen koulutuksessa opetusta säätelee – aivan kuten kaikkea sairaanhoitajakoulutusta - kansallisen lainsäädännön ohella EU-direktiivi.

Lapin AMKin opetussuunnitelma on osaamis- ja ongelmaperustainen. Opetussuunnittelun peruselementtinä toimivat yleiset työelämäkompetenssit sekä kansalliset sairaanhoitajakompetenssit.

Lappi asettaa joitakin alueellisia erityisvaatimuksia hoitotyölle, mitkä otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä ovat muun muassa päätöksentekotaito ja asiakkaan kohtaaminen hänen omalla äidinkielellään, myös saameksi.

Teoreettinen opiskelu tapahtuu ongelmaperustaisen opetussuunnitelman mukaisesti tutoriaaleissa. Näihin kuuluvat itsenäinen tiedonhankinta, asiantuntijaluennot, seminaaripäivät, työpajatyöskentely, simulaatio-oppimisympäristöissä opiskelu ja opintokäynnit. Lapin sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori on kerännyt työelämään liittyviä aiheita, jotka ovat turoriaalien työskentelyn pohjana.

Harjoittelujaksoja varten opiskelijat jättävät oman työpaikkansa ja harjoittelevat ohjatusti samoissa kohteissa kuin muutkin sairaanhoitajaopiskelijat joko Suomessa tai ulkomailla.

Opetus ja opiskelu ovat ympärivuotisia, koska kesälukukaudetkin ovat käytössä.

Koulutus toteutetaan osana Sairaanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta

 

Sirpa Kaukiainen, lehtori, projektipäällikkö, Lapin AMK
Leena Välimaa, lehtori, Lapin AMK
Anne-Mari Savukoski, aluekoordinaattori, Lapin sairaanhoitopiiri


Saatat haluta lukea myös tämän:
Lapin AMKin uutinen 23.9.2015: Rajakuntien lähihoitajat aloittivat sairaanhoitajaopinnot kotikunnissaan



Terveiset rahoitusmallin uudistamistyöpajasta

28.8.2015



Jouko ja harmonikka.jpg
Suunnittelujohtaja Jouko Tiirola

Taas tuli todistettua, että Suomi on hyvin erilaisten näkökulmien maa. Tämän saimme todeta Lampelan Martin ja Pekkarisen Eeron kanssa, kun olimme työstämässä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista opetus- ja kulttuuriministeriössä tällä viikolla.

Rahoitusmallin indikaattoreiden osalta näkökulmia löytyy lähes yhtä paljon kuin on korkeakouluja. Luonnollisesti jokainen tarkastelee asioita oman talon näkökulmasta ja ajaa juuri oman korkeakoulun etua rahoitusmallin kehittämisessä.

Uudessa pohjaesityksessä koulutukseen liittyvien mittareiden vaikutusta rahoitusmallissa esitetään pienennettäväksi. Pohjaesityksessä koulutusmittareiden osuus olisi 79 %, TKI-toiminnan osuus 15 % ja strategiarahoituksen osuus 6 %. Todellisuudessa muutos on kuitenkin painotusten osalta vähäinen, koska startegiarahaosuuteen siirtyisi erityisen kalliiden koulutusten kustannusvaikutusten kompensointi. Koulutukseen liittyvien mittareiden että TKI-toimnnan mittareiden painotuksiin ja osin myös laskentaperusteisiin esitetään muutoksia. Ja mielestämme oikeaan suuntaan.

Nykyisessä mallissa olevat alakohtaiset kustannuskertoimet esitetään poistettavaksi. Tämä keskustelutti kovasti. Vanhassa rahoitusmallissa koulutusten erilaiset kustannukset tulivat huomioitua. Uuden pohjaesityksen mukaisesta kustannuskertoimien poistamisesta kärsisivät kalliita koulutuksia antavat ammattikorkeakoulut eli käytännössä ne AMKit, joissa on runsaasti tekniikan koulutusta. Keskustelussa myös epäiltiin startegiaperusteilla myönnettävän rahoituksen tarpeellisuutta. Me Lapin AMKin edustajat olimme sillä kannalla, että strateginen rahoitusosuus on tarkoituksenmukainen, kunhan kriteerit rahanjaossa ovat riittävän pitkäjänteisiä, läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia.

Tutkintoleikkurin tulo rahoitusmalliin on välttämätön kansallisen korkeakoulutuksen määrällisten ohjauksen näkökulmasta - tästä oltiin kutakuinkin yksimielisiä. Muutokset 55 op:n laskentaperusteiden osalta saivat laajan kannatuksen. Ilolla otettiin vastaan myös muutosehdotus kv-indikaattorin osalta siirtyä vaihtojen määrällisestä mittaamisesta tulosten mittaamiseen.

Eniten keskustelua aiheutti TKI-rahoituksen laskentaperuste, jossa maantieteelliset ambitiot nousivat esille. Etelän korkeakoulut protestoivat TKI-rahoituksen epätasapainoisuutta erityisesti EU-rahojen laskennan osalta. Epäiltiin myös, että indikaattoria voidaan manipuloida keräämällä muiden organisaatioiden hankkeita ammattikorkeakoulujen hallinnoitavaksi.

Muissakin yksityiskohdissa näkemyserot korkeakoulujen välillä ovat suuria. Vääjäämättä tuli mieleen, että koska ammattikorkeakoulut eivät kykene muodostamaan yhtenäistä näkemystä, ne tarjoavat päätöksenteon rahoitusmallin lopullisesta muodosta muualle.

Lopputulosta uudesta rahoitusmallista on vaikea arvailla. Näen kuitenkin pienetkin korjausliikkeet ja sisällölliset muutokset positiivisina ja uskon, että niillä saamme vuoden 2017 alusta käyttöön entistä paremman laskentamallin.



KARVI kannustaa kehittävään arviointiin

12.6.2015



Laatupäällikkö Hannele Keränen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto laatii syksyllä 2015 esityksen koulutuksen arviointisuunnitelmaksi vuosille 2016–2019. Suunnitelman laatimisen tueksi KARVI järjestää alueellisen kuulemiskierroksen. Lapin koulutuksen toimijoille suunnattu kuulemistilaisuus pidettiin Rovaniemellä 4.6.2015 yhteistyössä Lapin Aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Karvi keräsi tilaisuudessa sidosryhmien näkemyksiä tulevista koulutuksen arviointitarpeista ja arviointitiedon hyödynnettävyydestä. Samalla esiteltiin uuden viraston toimintaa.

Lapin amkilaiset olivat hyvin edustettuina kuulemistilaisuudessa. Paikalla oli yhteensä kymmenkunta amkin edustajaa. Keskustelu työpajassa uuden arviointisuunnitelman painopisteistä oli vilkasta. Kuulemiskierros jatkuu 17.6.2015 asti, jonka jälkeen alueellisten työpajojen tulokset kootaan yhteen. Seuraamme mielenkiinnolla miten lappilaisten toimijoiden ääni näkyy uudessa koulutuksen arviointisuunnitelmassa. KARVIn toiminnasta voi antaa palautetta erillisen kyselyn avulla, joka löytyy täältä.

KARVI on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Sen arviointitoiminta kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, mikä tekee KARVIsta aika lailla ainutlaatuisen kansainvälisessä koulutuksen arviointitoimijoiden verkostossa. KARVIn ainutlaatuisuus näkyy arviointitoiminnan laajuudessa: se tekee tällä hetkellä esimerkiksi perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointeja, korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointeja ja erilaisia teema-arviointeja. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti myös kansainväliseen arviointia koskevaan toimintaan. KARVI auditoi Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän keväällä 2017. KARVIn toimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.karvi.fi.

Suomalaisten korkeakoulujen toimintaa koskeva lainsäädäntö edellyttää korkeakouluilta säännöllistä osallistumista toimintansa ulkoiseen arviointiin. Meillä koulutuksen arviointitoiminnan painopiste on kehittävässä arvioinnissa, mitä varsinkin tilivelvollisuutta painottaviin arviointijärjestelmiin tottuneissa maissa on joskus vaikea ymmärtää. Tämä näkyy esimerkiksi kansainvälisessä koulutusyhteistyössä akkrediointien ja laatuleimojen penäämisenä. Kansainvälistyvät koulutusmarkkinat ja erityisesti koulutuksen maksullisuus tuovat muutenkin mukaan mielenkiintoisia piirteitä koulutuksen laadun arviointiin. Esimerkiksi Ruotsissa opiskelija haastoi korkeakoulun oikeuteen, koska koulutuksen laatu ei vastannut opiskelijan odotuksia.

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu lakiin ja valtionrahoitukseen, ja tämä erottaa suomalaisen koulutusjärjestelmän monista muista. Maissa, joissa koulutuksen järjestäjä ja tutkinnon myöntäjä voi olla myös yksityisellä rahoituksella toimiva taho, joka voi periä koulutuksistaan maksuja, akkredioinnit ovat lähestulkoon ainoa vaihtoehto varmistaa kansallisella tasolla tutkintojen vertailtavuus ja taso. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö onkin lisännyt paineita akkreditoinneille, ja monet suomalaiset korkeakoulut ovatkin liittyneet erilaisia laatuleimoja myöntäviin verkostoihin ja akkreditoineet koulutuksiaan ja toimintaansa. KARVIn toteuttamat arvioinnit ovat kuitenkin erinomainen tapa kehittää toimintaa korkeakoulun omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin. KARVIn toteuttamat arvioinnit ja erilaisten järjestöjen tai verkostojen akkreditoinnit eivät siis ole toisiaan poissulkevia, vaan ennen kaikkea toisiaan täydentäviä.

Karvi blogi kuva

Erilaisia arvioinnin malleja




Vieraskynäkirjoitus

28.5.2015



Suunnittelijat Jonna Löf ja Leila Rautio hahmottelevat ympärivuotisen opiskelun ja avoimen ammattikorkeakoulun merkitystä tulospaineissa.

Ammattikorkeakouluissa avoin ammattikorkeakouluopetus ja kesälukukauden tehokas hyödyntäminen nostavat rooliaan tutkintokoulutuksen nopeuttajina. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan korkeakoulujen tulee panostaa ympärivuotiseen opetukseen ja opiskeluun. Tämän lisäksi tulee lisätä korkeakoulujen yhteistä opetustarjontaa, jotta osaamistaso nousee. Myös Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 halutaan lyhentää opiskeluaikoja ja parantaa koulutusten läpäisyä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen kaksi tärkeintä mittaria ovat suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja vähintään 55 opintopistettä lukuvuotena suorittaneet. Näiden perusteella määräytyy 70 prosenttia rahoituksesta.

Avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot muodostavat oman, neljän prosentin suuruisen, osuutensa kokonaisrahoituksesta.

Avoin AMK-opetus ja kesälukukauden hyödyntäminen nopeuttavat tutkintoon valmistumista.

Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat luonnollisesti opintojen tärkeintä sisältöä, mutta välillä raja-aitoja on mahdollista kaadella. Jotkut aiheet kiinnostavat yli alojen ja niihin tulee opiskelijoilla olla mahdollisuus osallistua.

Kesäopiskelua pitäisi lisätä, mikä vaatii panostuksia sekä korkeakouluilta että opettajilta. Erilaiset toteutustavat, yhteistyö ja läsnäolo tulevat uuteen pohdintaan. Pakollisien opintojen yhdistäminen kesäopintoihin vaatii erilaisia ponnisteluja. Pelkästään vapaasti valittavien opintojen tekeminen kesällä ei riitä, sillä vapaasti valittavien osuus tutkinnosta on pieni ja täyttyy nopeasti jo aiemmista opinnoista tai esimerkiksi kieli- ja kansainvälisten vaihto-opintojen myötä.

Yleinen heikko taloustilanne voi vähentää kesätyömahdollisuuksia. Kesäopinnot ja kesäopintotuki voi olla yksi mahdollisuus rahoittaa opiskelijan elämää kesän aikana. Opintotukikuukausien käytössä tulee tosin olla huolellinen ja opintojen tulee edistyä.

OKM:ssä halutaan myös sujuvoittaa ja monipuolistaa opintopolkuja. Yksi keino on laajentaa avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa niin, että saatavilla olisi enemmän työllistymisen ja osaamisen kehittämisen kannalta merkityksellisiä opintoja sekä joustavia opintopolkuja laajempiin osaamiskokonaisuuksiin tai korkeakoulututkintoon. (Monipuoliset ja sujuvat opintopolut, OKM 2013)

Korkeakoulut haluavat motivoituneita opiskelijoita. Avoimen AMKin polun kautta tutkintoon tulevat opiskelijat ovatkin mitä mainioin esimerkki motivaatiotestin läpikäyneistä opiskelijoista, jotka tutkinto-opiskelijoiksi tullessaan tuovat mukanaan aimo annoksen jo valmiiksi tehtyjä opintopisteitä.

Jatkuva oppiminen ja tarjonnan joustavoittaminen korostuvat tutkintojen tahkoamisen kilvassa entisestään. Avoimen AMKin polkuopiskelijoiden lisäksi on hyvä muistaa myös toinen avoimen tärkeä asiakaskunta, ammattitaidon kehittäjät ja työelämässä jo olevat. Heille tarjonnan monipuolistaminen tarjoaa myös hyviä opintopolkuja osaamisensa kehittämiseen.

Lapin ammattikorkeakoulussa pidetään valtakunnallisen avoimen AMK kehittämisverkoston strategian tavoin tärkeänä, että monipuolisia ja alueen ja työelämän tarpeisiin vastaavia opintoja on tarjolla kaikille iästä ja koulutustausta riippumatta.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on näinä niukkuuden aikoina varsin haasteellista. Erillistarjontaan ei ole ylenpalttisesti rahaa, joten olemassa olevaa tarjontaa pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. On tärkeää ottaa nykyresurssit tehokkaaseen käyttöön.

Ajatus, että raha palautuu tuloksellisuutena aikanaan takaisin, tuntuu entistä houkuttelevammalta. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisikin yhä tärkeämpää tehdä yhteistyötä niin alojen kuin eri toimijoidenkin kesken.

rautio Löf.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Voisiko matkailuala olla dynamo kuten kyläkoulukin?

22.5.2015



Johan at Niagara Falls 2014.jpg
Matkailupalveluiden osaamisalajohtaja Johan Edelheim

Kuvitelkaa kyläkoulu jossain suomalaisessa kunnassa, kaukana taajamista ja pienellä asukaspohjalla. Lapsiperheitä on vain muutamia ja lapset jotka käyvät koulua voidaan laskea kahden käden sormilla, tai korkeintaan kahden käden sormilla ja varpailla. Enempää niitä ei ole – tuttu kuva kaikille, eikö vain? Koulukiinteistöt vaativat ylläpitoa; virastomestareineen, keittiöineen, lämpökustannuksineen, opetusmateriaaleineen, sekä opettajineen ne lasketaan yksinkertaisesti menoiksi. Vaihtoehtona on että lasketaan keskuskoulun ”tehokkuutta”, sekä koulukyytien kustannusta ja kestoa.

Useimmiten koulut lakkautetaan, lapset kuskataan, kiinteistöt myydään pilkkahinnalla pois, perheet muuttavat jos vain pystyvät lähemmäksi keskustaajamaa, tai pois seudulta. Uudet perheet löytävät kotinsa kunnan keskustasta.

Entäpä jos kyläkouluja ei nähtäisi pelkästään kustannuserinä, vaan ne nähtäisiin dynamoina – energiaa ja valoa tuottavina yksikköinä, joiden ansiosta voidaan kulkea pilkkopimeällä polulla. Kyläkouludynamo varmistaa olemassaolollaan, että kunnassa on veronmaksajia jatkossakin. Kun veronmaksajat ovat muuallakin kuin keskustassa, kylän tiet aurataan ja tietoliikenneverkot ylläpidetään. Lisäksi nuoret uusasukkaat voivat valita kodin, jossa on tilaa luovalle elämälle.

Matkailualojen asiantuntijoiksi mielivät niin monet joilla ei ole aavistusta siitä mitä alat todellisuudessa ovat. Yritetään painaa matkailun monimuotoisuutta samoihin tiukkoihin muotteihin joihin tehtaat ja toimistot tungetaan – lasketaan yhteen ja puhutaan henkilötyövuosista, verotuloista ja investoinneista.

Toki, syntyyhän sellaista – mutta paljon enemmän on kyse todella pienestä toiminnasta. Siitä että henkilö työllistää itsensä ja ehkä perheensä – saavat elantonsa, maksavat lainansa, pystyvät asumaan vaikka pystymetsässä. Voivat toimia itsenäisesti. Voivat lähettää jälkipolvensa samaan kouluun mitä itse kävivät lapsena. Voivat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa ja tukea muita pienyrittäjiä. Pystyvät joustavasti tarttumaan sesonkien vaihteluiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin; marjat ja sienet otetaan talteen, metsähoitoa, poroelinkeinoa ja lohenkalastusta. Voivat parhaimmillaan jopa yhdistää näitä matkailuelinkeinoonsa ja vieraanvaraisesti näyttää muualta tuleville mitä eläminen luonnon keskellä tarkoittaa. Voivat unohtaa tarkat päivärutiinit ja kalenteriin merkityt loma-ajat. Ne ovat teollisuusyhteiskunnan keksintöjä. Välillä vaikka 18 tuntia työtä, kun niin tarvitaan ja välillä 24 tuntia lepoa – aivan omavalintaiseen aikaan eikä lomahakemuksien kautta.

Dynamon lailla matkailuyritykset polkevat virtaa silloin kuin sitä tarvitaan, eivätkä jää odottamaan, että valot sytytetään ja sammutetaan muualla tuotetulla energialla.

Meillä kouluttajilla on suuri vastuu. Hartioillamme on valmistautuminen tulevaisuuteen ja uuteen yhteiskuntaan, joka ei ole vain teollisuuden massatyöllistettyjen paikka. Se on myös paikka, missä rikkaus on oman leivän leipominen ja paistaminen.

Jotta voimme tätä viestiä viedä eteenpäin, meidän pitää ensin katsoa sitä diskurssia mitä meille syötetään ja minkä mukaan teemme päivittäiset päätöksemme: rahoitusmallit, aloituspaikkojen leikkaukset, lähiopetustunnit ja opetussuunnitelmat – sisäiset vuokrat jne. Meitä ohjataan tulossopimuksilla ja tuotamme numeraalisia tuloksia, tutkintoja, opintopisteitä, julkaisuja, henkilövaihtoja. Meidän on ymmärrettävä miten varmistetaan tulokset unohtamatta kuitenkaan sitä vastuuta mitä meille on annettu.

Tulevaisuuden luojina voimme varmistaa, että kun jäävuoria näkyy horisontissa, aletaan tehdä suunnanvaihtoa, eikä vain puhuta siitä.



Edellinen 1 2 3 ... 13 14 15 16 17Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK