Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista

Videoilla kipinää kieltenopetukseen

8.10.2019



Ritva Ala-Louko.jpeg
FM Ritva Ala-Louko toimii englannin kielen lehtorina ja kieltenopetuksen kehittäjänä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Monimediaisuutta opetukseen

Videot mahdollistavat monimediaisten oppimateriaalien ja tehtävien laatimisen. Opiskelijat ja oppimistyylit ovat erilaisia. Sen vuoksi monipuoliset materiaalit ja opetusmenetelmät auttavat edistämään oppimista ja eriyttämään opetusta.

Videoihin perustuvaan opetukseen on tarjolla laaja valikoima erilaisia digitaalisia työkaluja. Sopivia välineitä ovat muun muassa PowToon, Edpuzzle, Educaplay, Lumen5, Adobe Spark ja Flipgrid.

Videoita voi tehdä alusta asti itse, käyttää apuna valmiita malleja tai muokata olemassa olevia videoita lisäämällä niihin tehtäviä. Videoita voi laatia niin uuden opiskeltavan asian esittelyyn, opettamiseen, itseopiskeluun, kertaukseen tai vaikkapa ohjeiden antamiseen. Myös opiskelijat voivat esitellä osaamistaan videoiden muodossa.

Tässä kirjoituksessa keskityn videoiden hyödyntämiseen kieltenopetuksessa. Esimerkkeinä ovat englannin opetukseen laatimani opetusvideot ja videotehtävät.



Videoiden suosiosta hyötyä opetukselle

Top Tools for Learning 2018 -kyselyn mukaan videopalvelu Youtube oli vuonna 2018 suosituin digitaalinen väline. Sitä käytettiin eniten henkilökohtaisessa ja ammatillisessa oppimisessa, ja toiseksi eniten työssä oppimisessa ja koulutuksessa. Youtube on ollut jo viimeisten 12 vuoden ajan suosituimpien oppimisvälineiden joukossa.

Myös opetusvideoiden tekemiseen tarkoitetut PowToon, Edpuzzle ja Adobe Spark on mainittu suosituimpina Top Tools for Learning 2018 -listalla. Videoiden suosiosta kertovat myös videoihin perustuvat ilmiöt. SuomiTube.fi -sivusto listaa lähes 15 000 Youtube -kanavaa, joista videoita voi etsiä 14 kategoriasta. Vlogit.fi -listalla on puolestaan lähes 4000 vlogia. Suosituimmilla videoilla on satoja miljoonia näyttökertoja.

Videoiden tekemiseen motivoivat mahdollisuus ilmaista itseään, käyttää luovuuttaan, oppia uutta ja jakaa sisältöjä helposti. Videoiden avulla voi myös olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Viihdyttämisen tai opettamisen lisäksi videot välittävät tunnekokemuksia ja jäävät siten tehokkaammin mieleen kuin kirjoitettu teksti tai kuvat.

Videoiden tehokkuus on huomattu myös muun muassa sisältömarkkinoissa. Videot kiinnittävät asiakkaiden huomion ja sitouttavat heitä. (Matikainen 2015, Perus 2019.)Videoiden suosioita ja tehokkuutta kannattaa hyödyntää myös opetuksessa. Videot motivoivat oppimaan monimediaisuutta hyödyntämällä. Ne toimivat elävänä oppimateriaalina perinteisen tekstimuotoisen materiaalin rinnalla tai sen sijasta. Videon katsominen on houkuttelevampaa kuin pitkien verkkotekstien lukeminen.

 

Monimediaisuus tehostaa kielenoppimista

Monimediaisuus viittaa monilukutaitoisuuteen ja medialukutaitoon toimintaympäristöissä, joissa hyödynnetään teknologiaa. Tekstien tuottamiseen ja välittämiseen käytetään eri medioita. Tekstit voivat olla monimuotoisia, esimerkiksi videoita, äänitteitä tai graafisia esityksiä. (Luukka 2013, Sintonen & Kumpulainen 2019.)

Sekä opettajilta että opiskelijoilta vaaditaan monilukutaitoisuutta monimediaisissa verkkoympäristöissä, joihin opetus ja oppiminen yhä enemmän siirtyy.

Monimediainen kieltenopetus hyödyntää visuaalisuutta yhdistämällä kuvaa, ääntä ja puhetta. Monimediaisuus tuo kipinää opetukseen, sitouttaa opiskelijoita ja herättää heidän kiinnostuksena. (Salmon 2017.)

Monimediaisessa kieltenopetuksessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään välineistä tai menetelmistä. Kyse on kokonaisuudesta. Oppimateriaalit yhdistyvät tavoitteisiin, työskentelytapoihin, osaamisen arviointiin ja palautteenantoon. (Jalkanen & Taalas 2015).

Mahdollisuuksia videoiden käyttöön opetuksessa on monia riippuen tavoitteista, opetusmenetelmistä ja oppimisympäristöistä. Videoita käytetään muun muassa käänteisopetuksessa eli flippauksessa (Flipped Classroom), jossa niillä on keskeinen rooli. Opiskelijat perehtyvät opiskeltavaan asiaan ennen oppitunteja itsenäisesti lyhyiden videoklippien tai muun digitaalisen materiaalin avulla. (Salmon 2017, Itä-Suomen yliopisto 2019.)

Flippaus sopii hyvin myös kieltenopetukseen. Opiskelijat voivat opiskella videoiden avulla yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Videoilla voidaan tuoda kieltenopetukseen autenttisuutta ja inhimillistää digitaalisia sisältöjä. Motivaatiota lisää se, että itseopiskellusta asiasta tulee myöhemmin pystyä puhumaan oppitunneilla. (Salmon 2017.) Oppitunneilla voidaan keskittyä kielenoppimisen kannalta olennaiseen eli suulliseen viestintään, vuorovaikutukseen ja opitun soveltamiseen käytännössä.

Esimerkkejä videoiden sovellustavoista esitellään kirjoituksessa From lecturing to engagement – with video.



Videot valtaavat kieltenopetuksen

Vuonna 2016 tehdyn kyselyn mukaan ammattikorkeakoulujen kieltenopettajat käyttivät videoita lähinnä opiskelijoiden suullisten esitysten tallentamiseen. Sen sijaan kieltenopettajat eivät itse laatineet opetusvideoita. Opettajat eivät myöskään esimerkiksi antaneet palautetta videoiden muodossa. Tämän kyselyn perusteella videoiden hyödyntäminen kieltenopetuksessa nähtiin selkeänä kehittämiskohteena. (Juurakko-Paavola & Haukijärvi 2016.)

Vuoden 2016 jälkeen videoiden käyttöön on selkeästi paneuduttu ammatillisen kieltenopetuksen kehittämishankkeissa. Digitala svensklärare -hankkeessa lisättiin ruotsin opettajien osaamista digitaalisten välineiden käytössä. Mukana oli myös videoiden käyttö kieltenopetuksessa. Hankkeessa toteutettiin opetuskokeiluita, joita esitellään hankkeen verkkosivuilla. Kokeiluihin videoiden käytöstä voi tutustua esimerkiksi käytetyn sovelluksen, aihepiirin tai ammattialan mukaan.

Korkeakoulujen ruotsin ja suomi toisena kielenä opettajien DIGIJOUJOU -hankkeessa (Aalto yliopisto 2019) on myös paneuduttu videoiden käyttöön. Hankkeessa on muun muassa kehitetty videotyöpajatyöskentelyä. Videotyöpajoissa opiskelijoilla on mahdollisuus tuottaa omaa videomateriaalia ja kehittää samalla kielitaitoaan. (Huhtala ym. 2019.) Hankkeen blogissa jaetaan kokemuksia ja ideoita digitaalisuuden hyödyntämisestä.

Lapin AMKin tekniikan ja liikenteen alalla on kehitetty kieltenopetuksen digitaalisuutta ja kielten monimuoto-opetusta parin viime vuoden aikana. Siinä yhteydessä selvitin muun muassa opetusvideoiden tekemiseen sopivia työkaluja. Seuraavaksi esittelen muutamia tekemiäni videomateriaaleja ja niiden käyttötarkoituksia.



Videot oppimisen ohjaamisessa

Oppimista voi ohjata laatimalla lyhyitä videoita opintojakson sisällön ja sen Moodle -ympäristön esittelyyn. Laadin tällaisia ohjausvideoita tekniikan alan englannin opetukseen Powtoonilla.

Powtoonilla tehdyt esitykset ja videot näyttävät animaatiolta. Powtoon tarjoaa valikoiman valmiita mallivideoita. Niitä voi muokata haluamakseen vaihtamalla ja lisäämällä erilaisia liikkuvia kuvia ja objekteja. Videon voi tehdä myös itse ilman mallipohjia. Videoihin voi lisätä taustamusiikkia Powtoonin valikoimasta tai äänittää omaa puhetta.

Kuviossa 1 näkyy Powtoon -videon tekemisen vaiheita. Tekeillä oleva video esittelee ammattikielen opintojaksoa ja sen rakennetta Moodlessa. Oikealla on objektigalleriat. Sieltä voi valita haluamansa objektit videoon ja ajoittaa niiden ilmestyminen alhaalla näkyvällä aikajanalla.

RitvaAL kuva1.jpg

Kuvio 1. Opintojakson esittelyvideon tekeminen

Powtoon -videoon voi tuoda kuvia myös omalta laitteelta. Kuvion 1 esimerkissä on otettu mukaan kuvakaappaus Moodlesta. Muutaman minuutin pituisen videon tekemiseen kuluva aika riippuu siitä, kuinka paljon haluaa muokata valmiita mallivideoita.

Ammattialan englannin opintojaksojen sisältöihin kuuluu suullisen esityksen pitämiseen oman alan aiheesta. Esitystaitojen opettamista varten tein kolme lyhyttä opetusvideota. Videoiden aiheita ovat esityksen rakenne, kuulijoiden huomioiminen, havainnollistaminen ja englanninkieliset esitysfraasit.

Kuviossa 2 on kuvakaappaus videolta esityksen rakenteesta. Video on kokonaisuudessaan katsottavissa täällä.

RitvaAL kuva2.jpg
Kuvio 2. Ohjevideo esityksen rakenteesta

Videot ammatillisten sisältöjen opetuksessa

Kieltenopetuksessa voi hyödyntää autenttisia ammattialan aiheita käsitteleviä videoita. Edpuzzle on työkalu, jolla näihin videoista saa vuorovaikutteisia lisäämällä niihin aktivoivia tehtäviä. Tehtävät voivat olla monivalintaa tai avoimia kysymyksiä.

Opiskelijoidensa tulokset tallentuvat, mikäli opiskelijat ovat kirjautuneet Edpuzzle -luokkaan. Kuviossa 3 näkyy tällainen luokka , johon saman opintojakson videotehtävät on koottu.

RitvaAL kuva3.jpg
Kuvio 3. Edpuzzle -luokka

Kuviossa 4 alla on esimerkki Edpuzzlella laaditusta monivalintatehtävästä Youtube -videoon. Videon aiheena on tietotekniikan insinöörin työtehtävät.

Ritva ALKuva4.jpg
Kuvio 4. Monivalintatehtävä videolla

Videoon lisätyt kysymykset näkyvät vihreinä merkkeinä, joiden kohdalla video pysähtyy. Opiskelijan on vastattava kysymykseen ennen kuin hän pääsee eteenpäin. Opiskelija saa välittömästi palautteen tehtävästä lähetettyään vastauksen. Hän voi myös katsoa videon useamman kerran ennen vastaamista.

Educaplay on monipuolinen työkalu, jolla voi laatia erilaisia aktiviteetteja kieltenopetukseen mukaan lukien tehtäviä videoihin. Valittu video jaetaan sopiviin osiin (segment), joihin sitten lisätään tehtävät. Kuviossa 5 alla näkyy videon osat, joihin kuhunkin liittyy tehtävä.

Ritva Alkuva5.jpg

Kuvio 5. Tehtävien lisääminen valmiiseen videoon Educaplaylla

Videoon voi lisätä eri typpisiä tehtäviä samoin kuin Edpuzzelilla. Kuviossa 6 on esimerkki monivalintatehtävästä ammattialan videoon.

RitvaALkuva6.jpg

Kuvio 6. Monivalintatehtävä valmiiseen videoon

Tekstit videoiksi

Lumen5 on tekoälyyn perustuva sovellus, joka muuttaa tekstit automaattisesti videoiksi. Lopputuloksena on dioista tai sivuista koostuvia esityksiä, joihin voi myös lisätä taustamusiikkia. Videoihin voi myös äänittää omaa puhetta tai selostusta.

Lumen5 jakaa tekstin automaattisesti pienempiin osiin. Videoihin voi liittää esimerkiksi aiheeseen liittyviä kuvia tai lyhyitä videoklippejä ilmaisesta kuva- ja videopankista.

Lumen5:lla laadin videotiivistelmiä ammattialan aiheita käsittelevistä verkkoteksteistä ja artikkeleista. Videot upotettiin Moodleen opintojaksojen työtiloihin, jonne myös alkuperäiset tekstit oli linkitetty. Opiskelijoilla oli mahdollisuus lukea alkuperäinen artikkeli ja katsoa siitä tehty videotiivistelmä.

Kuviossa 7 alla näkyy vasemmalla teksti, joka muutetaan videon muotoon. Videon diojen oikealla puolella ovat muokkausvaihtoehdot. Tämän videon aiheena on kulttuurien väliseen neuvotteluun valmistautuminen englanniksi.

RitvaALkuva7.jpg
Kuvio 7. Videon tekemistä Lumen5:lla

Toinen esimerkki on maanmittausalan artikkelista tekemäni video (kuvio 8). Oikealla näkyvät Lumen5 -videon jakamisvaihtoehdot. Videot voi halutessaan jakaa myös sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Instagramissa.

 RitvaALkuva8.jpg  RitvaALkuva12.jpg

Kuvio 8. Videotiivistelmä ammattialan artikkelista ja videon jakamisvaihtoehdot

Videoita itseopiskelun tueksi

Adobe Sparkilla voi luoda videotarinoita, jotka näyttävät ammattimaisilta. Videoihin voi äänittää omaa puhetta ja/tai lisätä taustamusiikkia ja kuvia valmiista valikoimasta. Tekstistä ja kuvista voidaan luoda visuaalisia esityksiä moniin eri tarkoituksiin. Helppo -ja monikäyttöisyytensä vuoksi Adobe Spark sopii myös opiskelijoiden tuotosten esittämiseen videon muodossa.

Tein Adobe Sparkilla videoita ammattialan aiheiden opiskeluun. Kuviossa 9 on tekeillä video maanmittausalan aiheesta. Alapalkissa näkyvät videon diat, oikealta voi vaihtaa tekstin ja kuvan asettelua, valita eri teemoja tai taustamusiikkia. Dian alalaidassa näkyvän mikrofonin käynnistämällä voi esitykseen äänittää puhetta.

RitvaALkuva9.jpg
Kuvio 9. Adobe Spark -video ammattialan aiheesta

Opiskelijat tutustuivat itsenäisesti myös ammattialan raportin kirjoittamiseen ja lähdeviitteiden käyttöön Adobe Spark -videoiden avulla. Näihin opetusvideoihin äänitin itse selostuksen. Kuviossa 10 on kuvakaappaus Moodlesta lähdeviitteiden käyttöä käsitelevältä sivulta, jonne videomateriaali on lisätty.

ritva ALkuva10.jpg
Kuvio 10. Lähdeviitteiden opiskelua Moodlessa Adobe Spark -videoiden avulla

Englannin valmentavalle opintojaksolle tein Adobe Spark -videoita tärkeimmistä kielioppiasioista. Äänitin videoille selostuksen ja lisäsin esimerkkejä lyhyinä teksteinä. Videot lisättiin opintojakson Moodle -ympäristöön. Opiskelijoiden tehtävänä oli kerrata kielioppiasia videon avulla itsenäisesti ennen oppitunteja. Tunneilla keskityttiin soveltaviin harjoituksiin ja opitun vahvistamiseen. Kuviossa 11 on esimerkkinä tekemäni video aikamuotojen kertaukseen.

RitvaALkuva11.jpg
Kuvio 11. Aikamuotojen kertaamista Adobe Spark -videon avulla

Lopuksi

Opetus digitalisoituu vauhdilla. Videoiden käyttö on yksi tehokas tapa lisätä opetuksen monimediaisuutta digitaalisissa oppimisympäristöissä. Videot monipuolistavat opetusta ja herättävät uudenlaista kiinnostusta ja kipinää opiskeltavaan asiaan.

Videot taipuvat monenlaisiin opetus- ja oppimistilanteisiin, tehtäviin ja oppisisältöihin. Videot toimivat erinomaisesti oppimisen ohjaamisessa, mutta myös ammatillisten sisältöjen opetuksessa. Kieltenopetukseen videoiden käyttö tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia yhdistää visuaalisuutta, interaktiivisuutta ja vuorovaikutusta.

Lähteet

Aalto yliopisto 2019. DIGIJOUJOU -hanke. Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Viitattu 20.8.2019. https://blogs.aalto.fi/digijoujou/.
Digitala svenskläräre 2019. Ammatillisten ruotsin opettajien koulutushankkeen satoa keväältä 2019. Viitattu 20.8.2019. https://digitalasvensklarare.wordpress.com/.
Huhtala, E., Björkberg-Suominen, M., Manner-Kivipuro, J. & Aalto-Friman, S. 2019. Videotyöpajatyöskentely kieltenopetuksessa. Kirjoitus DIGIJOUJOU -blogissa 17.4.2019. Viitattu 20.8.2019. http://digijoujou.blogspot.com/2019/04/.
Itä-Suomen yliopisto 2019. Tervetuloa flippauksen pariin. Viitattu 27.8.2019. http://www.uef.fi/web/flippaus.
Jalkanen, J. & Taalas, P. 2015. Monimediaisen kielten opetuksen tutkimus: teknologian integroinnista pedagogiseen kehittämiseen. Teoksessa: Jakonen, T., Jalkanen, J., Paakkinen, T. & Suni, M. (toim.) Kielen oppimisen virtauksia – Flows of langugage learning. AFinLAn vuosikirja. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry., 172−186. Viitattu 15.8.2019. http://journal.fi/afinlavk/article/view/49416.
Juurakko-Paavola, T. & Haukijärvi, T. 2016. Digitaalinen amk-kieltenopetus – utopiaa vai arkipäivää? HAMK Unlimited: Professional 12.12.2016. Viitattu 23.8.2019. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digitaalinen-amk-kieltenopetus-utopiaa-vai-arkipaivaa/.
Luukka, M-R. 2013. Opetussuunnitelmat uudistuvat. Tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi. Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkolehti 12/2013. Viitattu 26.8.2019. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/opetussuunnitelmat-uudistuvat-tekstien-lukijasta-ja-kirjoittajasta-monilukutaituriksi.
Matikainen, J. 2016. Vloggaaminen ja tubettaminen ilmiöinä. Viitattu 12.8.2019.
https://jannematikainen.wordpress.com/2016/09/13/vloggaaminen-ja-tubettaminen-ilmioina/.
Matikainen, J. 2015. Mikä motivoi sisällön tuottamiseen? Viitattu 12.8.2019.
https://jannematikainen.wordpress.com/2015/06/11/mika-motivoi-sisallon-tuottamiseen/.
Perus, J. 2019. 10 syytä ottaa video osaksi sisältömarkkinointia.
Kirjoitus Videolle – Videotuotannon ja videomarkkinoinnin blogissa. 12.6.2019.
http://blogi.videolle.fi/10-syyta-ottaa-video-osaksi-sisaltomarkkinointia.
Salmon, G. 2017. From lecturing to engagement – with video. Viitattu 13.8.2019. https://www.gillysalmon.com/blog/from-lecturing-to-engagement-with-video.
Sintonen, S. & Kumpulainen, K. 2019. Monilukutaito moninaisuutena, toimintana ja osallisuutena. AV-arkki. Viitattu 26.8.2019. http://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/mita-tarkoittaa/artikkeli-sara-sintonen-ja-kristiina-kumpulainen-monilukutaito-moninaisuutena-toimintana-ja-osallisuutena/.
Top Tools for Learning 2018. Results of the 12th Annual Digital Learning Tools survey. Viitattu 9.8.2019. https://www.toptools4learning.com/home/.



Lapin AMK:n kestävän kehityksen työtä vauhditetaan

1.10.2019



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektijohtajana.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, joihin pyritään vuoteen 2030 mennessä. Kaiken kaikkiaan sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, joiden toteuttamisvastuu on ensisijaisesti valtioilla mutta käytännössä niitä ei voida toteuttaa ilman paikallistason, yksityissektorin ja yksittäisten kansalaisten laajaa osallistumista. (United Nations 2015.)


Kuva: YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet. (Suomen YK-liitto 2019)Keke kuva.jpg


Erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on tottunut keikkumaan kärkisijoilla, ja maailman yleiseen tasoon verrattuna myös Suomen kestävän kehityksen tilanne on varsin hyvä. Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, koulutustaso ja terveystilanne on korkealla tasolla, juomakelpoista vettä saa suoraan hanasta ja monissa maissa eriarvoisuutta tuottava korruptio on lähes olematonta. Myös ympäristöindikaattoreilla mitattuna pärjäämme hyvin: ympäristömyrkkyjä ja happamoittavia päästöjä tulee väestöön määrään ja elintasoon nähden hyvin vähän, jätevesiä puhdistetaan monen mökinomistajan mielestä liiankin kattavasti, kierrätys on laajalle levinnyttä ja lajien uhanalaistuminen on hitaampaa kuin useimmissa muissa maissa. Paljon on tehty mutta paljon on vielä parantamisen varaa. Ei suomalaistenkaan nykyistä elämäntapaa voi aidosti kestäväksi kehua. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset ihmiskunta tarvitsisi käyttöönsä melkein neljän maapallon resurssit (Lampela 2019).

Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa

Tällä hetkellä valtaosa ammattikorkeakouluista on ainakin strategiatasolla sitoutunut kestävän kehityksen työhön ja asiaa Oulun ammattikorkeakoulussa selvittäneet Outi Virkkulan mukaan yli puolet ammattikorkeakouluista hyödyntää toiminnassaan erilaisia ympäristöjärjestelmiä tai ohjelmia. Näistä selvästi yleisin on WWF:n ylläpitämä hiilijalanjäljen pienentämiseen keskittyvä Green office –työkalu, joka tällä hetkellä on Lapin yliopistossakin käytössä. Tämän lisäksi käytössä ovat kansainvälisesti akkreditoitu säännöllisiin auditointeihin perustuva ISO 14001 –ympäristöstandardi sekä tavoitteiltaan selvästi vaatimattomampi Reilun kaupan arvonimi. (Virkkula 2014)

Kestävä kehitys on viime vuosina noussut myös opetuksen osaksi. Edelläkävijä asiassa oli Turun AMK, joka aloitti kestävän kehityksen koulutuksen jo vuonna 1997. Turussa koulusta ei enää ole, mutta alan nelivuotista tutkintoa voi nykyisin opiskella suomeksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja ruotsiksi Yrkehögskola Noviassa. Teemaa sivuavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja löytyy useammastakin AMKista ja myös lyhytkestoisia kestävään kehitykseen keskittyviä koulutuksia on hyvin tarjolla.

Miten meillä?

Lapin AMKissa kestävä kehityksen teemat ovat vanhastaan keskeisellä sijalla varsinkin luonnonvara-alan koulutuksessa ja kiertotalouden nouseminen yhdeksi AMKin TKI-toiminnan keskeiseksi teemaksi on lisännyt kestävän kehityksen asiantuntemusta ja tunnettavuutta AMKin sisällä. Uutena avauksena meillä käynnistyi tänä syksynä englanninkielinen tradenomitutkinto, jossa kestävä kehitys on läpileikkaava teema opintojen alusta loppuun saakka.

Nyt on tullut (viimeinkin) aika terästää myös omaa toimintaamme, ja Lapin AMKin kestävän kehityksen työn käynnistämiseen nimettiin keväällä ryhmä, johon kuuluvat Reijo Tolppi, Ulla Okkonen, Sanna Tyni, Maiju Lassila ja opiskelijoiden edustajana Eveliina Kallunki. Ensi töiksemme kävimme tutustumassa kestävän kehityksen työn veteraanisarjaan kuuluvaan Oulun ammattikorkeakouluun, mistä saimme runsain mitoin käytännönläheisiä vinkkejä.

Torstaina 15.8. tämä porukka suljettiin kokoushuoneeseen C 429 ja ulos ei tultu ennen kuin Lapin AMKin kestävän kehityksen suunnitelma vuosille 2020 -2022 saatiin valmiiksi.

Suunnitelmassa on toimenpiteet, tavoitteet ja vastuut seuraaville osa-alueille:

- kestävän kehityksen työn organisointi
- veden käyttö
- sähkön käyttö
- lämmön käyttö
- jätehuolto
- ruokahävikki
- matkustaminen
- paperin kulutus
- kirjaston e-aineistojen käyttö
- opiskelijoiden osallistuminen
- kestävästä kehityksestä viestiminen ja tapahtumat.

Muiden ammattikorkeakoulujen esimerkkien perusteella kestävä kehitys ei juurru osaksi normaali toimintaa ilman asian aktiivista esilläpitämistä. Olemme pohtineet kestävän kehityksen koordinaattorin osa-aikaisen tehtävän perustamista ensi vuoden alusta lukien, ja mikäli budjetissa varat asiaan löytyvät, etsitään tehtävään asiasta kiinnostunut ja muidenkin innostamiseen sitoutuva tekijä. Siitä olen varma siitä, että amkkilaisten joukosta sellainen kyllä löytyy.

Kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen toimenpidelista tuleville vuosille on pitkän puoleinen ja luonteeltaan sellainen, ettei sen tavoitteita tulla saavuttamaan, ellei meistä suuri enemmistö ota asiaa omakseen. Kyllä, osa niistä vaatii viitseliäisyyttä, omasta mukavuudesta tinkimistä ja saavutetuista eduista tinkimistä, mutta ei se maailma vaan pelastu jos emme oikein porukalla ryhdy tekemään kestävän kehityksen kannalta edullisia valintoja.

Lähteet:


Lampela, Rosa: Tänään maailma on käyttänyt loppuun yhden vuoden luonnonvarat – Suomen ylikulutuspäivä meni jo huhtikuussa. Tekniikka ja talous verkkolehti 29.7.2019. Hakupäivä 19.9.2019.
Kestävän kehityksen tavoitteet: Suomen YK-liitto. (www.ykliitto.fi) Hakupäivä 24.9.2019.
Transforming our world: The 2030 agenda for sustainable development. A/RES/70/1. United Nations, 2015.
Virkkula, Outi: Ammattikorkeakouluille Green Campus -toimintamalli?. ePooki. Oulun
ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 23. 2014. Hakupäivä 19.9.2019.



OIVA – Oman osaamisen tunnistaminen ja soveltaminen uusissa ammattikonteksteissa

24.9.2019



Anne ja maarit.jpg
Maarit Shemeikka, liikunnanohjaaja (YAMK), Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan koulutuksen tuntiopettaja, Oiva-hankkeen projektipäällikkö ja Anne Rautio (KM), Lapin ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori, Liikunnan koulutuksen opinto-ohjaaja

Työ muuttaa muotoaan yhä kiihtyvällä tahdilla, samoin työhön vaadittavaan osaaminen. Työelämä kaipaa moni-osaajia, jotka ovat valmiita joustavasti ja nopeasti kehittämään osaamistaan. Osaajia, jotka ovat valmiita siirtymään sujuvasti työtehtävästä toiseen ja jotka sietävät epävarmuutta. Työelämä kaipaa ennakkoluulotonta oman osaamisen tunnistajaa ja kehittäjää, toisaalta tulevaisuuden osaajalta vaaditaan monia vielä määrittelemättömiäkin taitoja.

Y-sukupolven eli milleniaalien odotetaan kattavan 50% työvoimasta vuoteen 2020 mennessä. He ovat sukupolvi, jolle teknologia mahdollisuuksineen on itsestäänselvyys ja joka on integroinut sosiaalisen median ja netin mahdollisuuksineen osaksi arkipäiväänsä. Tätä ikäpolvea työelämässä voimakkaasti määrittelevä ominaisuus on se, että he haluavat tehdä työtä, josta nauttivat. Myös urasuunnitelmia tämä sukupolvi tekee, ei niinkään joku tietty työ tai yritys päämääränä, vaan työn sisällöstä käsin.

Ammattikorkeakoulussa opiskelevan tulisi osata jo koulutuksen aikana omalla tekemisellään ja valinnoillaan pystyä varmistamaan oma työmarkkinakelpoisuutensa. Se edellyttää paitsi oppimisen taitoja ja valmiuksia, myös oman osaamisen tunnistamista ja kehittämistä haluttuun suuntaan. Se voi tarkoittaa aivan omanlaisen oppimispolun suunnittelemista ja osaamisen hankkimista yli koulutusalojen. Onko meillä osaamista tukea opiskelijaa hänen näköisensä polun rakentamisessa? Sellaisen, joka ehkä vaatii rohkeutta ja jolla vielä työllistyy?


Mikä on Oiva-hanke?


Oiva –hanke (2018-2020) on viiden ammattikorkeakoulun yhteinen, Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama hanke. Se pyrkii edistämään opiskelijoiden työllistymistä ja mielekkäitä työuria erityisesti aloilla, joilla tutkinnon jälkeisen työtehtävät eivät ole itsestään selviä tai ne ovat murroksessa. Pyrkimyksenä on vahvistaa opiskelijan kykyä ja uskallusta loikata myös oman alan perinteen ulkopuolelle ja soveltaa omaa osaamista uusissa ja ehkä yllättävissäkin yhteyksissä.

Oiva-hankkeen päätoteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu, jossa vastuuyksikkönä toimii musiikin osaamisalue. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Turun ammattikorkeakoulu (teatteri-ilmaisun ohjaajat), Hämeen ammattikorkeakoulu (ympäristösuunnittelijat), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (kulttuurituottajat) sekä Lapin ammattikorkeakoulu (liikunnanohjaajat).

Oiva-hankkeessa pyritään käytännön kokeilujen avulla selvittämään, miten opiskelijaa autetaan tunnistamaan oma osaamisensa ja mahdollistetaan rajapinta johonkin odottamattomaan, joka ei ehkä juonnu oman alan traditiosta. Samalla benchmarkataan sitä, miten syntyy ns. loikkausosaaminen eli kyky ja uskallus loikata oman alansa traditi-oista muualle ja soveltaa osaamista yllättävissä konteksteissa.

Oiva-hankkeessa asetetut pääongelmat


Hankkeessa pureudutaan kolmeen pääongelmaan, joita ovat:

1. Miten tukea opiskelijan mielekästä ja arvokasta työuraa niillä aloilla, joilla tutkinnon jälkeen tuleva työtehtävä ei ole itsestään selvä tai se ammatti, johon tutkinto on valmistanut, on murroksessa tai vuosien myötä jopa katoamassa? Kuinka luoda oppimaan oppimisen taito ja valmiudet, jotta valmistunut opiskelija voi työuransa aikana muuttuvassa työelämässä profiloida ja fokusoida osaamistaan?

2. Miten ohjata opiskelijat tunnistamaan oman osaamisensa soveltamismahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä?

3. Miten jakaa ja hyötyä muiden korkeakoulujen tekemästä kehittämistyöstä?

Hankkeen tavoitteet

 

1. Hankkeen jälkeen on rakennettu ja otettu käyttöön konkreettisia ja testattuja työkaluja ja metodeja, joilla tukea opiskelijan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä tunnistetun osaamispotentiaalin soveltamista emergentissä toimintaympäristössä ja verkostoissa.


2. Hankkeen jälkeen on lisätty korkeakoulujen opinto-ohjaajien ja työelämätaitojen opettajien osaamista tukea oman alan traditiosta poikkeavia urapolkuja.

3. Hankkeen jälkeen käytössä on korkeakoulujen yhteiskehittelyllä tuotettu vertais- ja itseohjaukseen soveltuva väline, esimerkiksi peli tai verkkokurssi.


Mitä hankkeessa on tehty?


Vastuu hankkeen yhdeksästä toimenpiteestä ja niiden sisällöistä on jaettu osatoteuttajien kesken ja Lapin AMK on asiantuntijoineen osatoteuttajana toimenpiteissä 1-3.

Toimenpide 3. Loikkausosaamisen toimintalogiikan mallintaminen alkoi tutkimuksellisella osiolla, jossa haastateltiin aiemmin koulutuksista valmistuneita nk. loikkausosaajia, jotka työllistyttyään soveltavat osaamistaan perinteisestä poikkeavassa ja epätyypillisissä työympäristöissä. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa mm. siitä, miten loikkausosaaminen syntyy ja mitkä tekijät ovat olleet edistämässä sitä koulutuksen aikana. Lapin AMKissa haastateltiin seitsemää liikunnanohjaajakoulutuksesta valmistunutta loikkausosaajaa. Nauhoitetut haastattelut lähetettiin Metropoliaan analysoitavaksi ja tuloksia jatkotyöskentelyä varten odotetaan syksyn kuluessa.

Lapin AMK vastaa hankkeessa toimenpiteestä 6., Loikkausosaamista tukevien osaamispolkujen ja opintojen kehittäminen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Toimenpiteessä on tarkoitus tuoda loikkausosaamista ymmärretyksi työelämän toimijoille, ammattikorkeakoulun henkilöstölle ja opiskelijoille. Työelämälle toteutettavan osaamiskartoituksen ja työpajatyöskentelyjen pohjalta pyritään löytämään askelmerkit opiskelijan osaamispoluille, joka vastaa tunnistettuihin ammatillisiin tai geneerisiin osaamistarpeisiin.

Tähän mennessä hankkeen tiimoilta on liikunnanohjaajakoulutuksessa toteutettu eri vuosikursseilla opetussuunnitelmaan “istutettavia” työpajoja, joissa opiskelijat työskentelevät koulutuksen kompetenssien ja niiden hankkimisen sekä unelmatyöpaikan ja -uran pohdintojen kanssa. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita katsomaan osaamistaan ja tulevaa työllistymistään mahdollisimman avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Työpajoista saatu palaute on ollut hyvää ja kannustaa jatkamaan.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ristiinpilotoi Lapin AMKissa toteutettuja työpajoja syksyn aikana. Lapin AMK puolestaan pilotoi Turun AMK:ssa käytössä olevaa Digitarinaa, jolla opiskelija voi kuvaa ja ääntä hyödyntäen tuoda esiin kehittymistään, osaamistaan ja ammatillisia haaveitaan, vaikka markkinointi- ja työllistymismielessä. Yksi hankkeen asiantuntijoista on koostanut oman uratarinansa Turun AMK:n toteuttamassa koulutuksessa ja sen voit käydä katsomassa tämän linkin kautta.

Syksyn aikana digitarinan tekemistä kokeillaan opiskelijoiden kanssa osana opintojaksoa ja kiinnostusta on ollut muiltakin aloilta.

Lapin AMKin liikunnanohjaajakoulutuksessa on jo kokemusta poikkeavien opintopolkujen rakentamisesta, josta yhtenä esimerkkinä Suomen Palloliiton ja Lapin AMKin yhdessä räätälöimä koulutus, jossa opiskelija suorittaa  liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon lisäksi lajiliiton valmennuskoulutusjärjestelmän kursseja edeten aina UEFA B-tutkinnon suorittamiseen saakka. Kokemusta on myös kilpaurheilun ja opiskelun yhteensovittamisesta, jolloin opintojen eteneminen ja sisältö on suunniteltu niin, että se huomioi urheilijalla jo olemassa olevan osaamisen ja mahdollistaa tavoitteellisen kilpaurheilemisen. Samoin on pyritty ohjauksella tukemaan opetussuunnitelmaan kirjoitetulta etenemispolulta poikkeavaa opiskelijaa omanlaisen osaamiskertymän kartuttamisessa. Katso ohesta esimerkki yhden opiskelijan tarinasta. 

Yhteishanke eri koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kesken on tuottanut paljon positiivisia kokemuksia ja uusia näkökulmia asiaan, joka on kaikille yhteinen: miten tukea opiskelijaa tunnistamaan oma osaamisensa, miten ohjata opiskelijaa ennakkoluulottomasti kokoamaan omaa osaamiskertymäänsä ja miten tukea opiskelijaa löytämään omanlainen oppimispolkunsa. Lisää kuulumisia hankkeesta myöhemmin.

OIVAhankkeen kuva.jpg

 

EUlogot.gif



Opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa

17.9.2019



Helena Kangastie pylpyrä.jpg
TtM Helena Kangastie Lapin ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija (tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja opetus, TKIO)

Miksi on tärkeää nostaa opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa

Työelämä ja koulutus ovat alati pyörteessä ja jatkuvassa muutoksessa. Muutos haastaa etenkin oppimista ja sen ohjausta. Myös Lapin korkeakouluissa on huomattu työelämän muutokset ja huomioitu sieltä tuleva palaute. Työmarkkinoilla pärjäävät sellaiset ihmiset, joilla on alan tutkinto ja, jotka hallitsevat alan työtehtävät. Tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia työelämässä ovat halu oppia uutta, oma-aloitteisuus, asenne, joustavuus, avoimuus, rehellisyys ja sosiaaliset taidot. (Torvinen 2019.) Myös omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeä työelämätaito.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsisi jo opintojen aikana ohjausta ja tukea omien vahvuuksiensa tunnistamiseen. Lisäksi opiskelijat tarvitsevat kannustusta omaan tulevaisuuden suunnitteluun ja siirtymisessä valmistumisen jälkeen työelämään. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja menetelmiä ohjata opiskelijoita ja heidän oppimistaan ja valmentautumista työelämään.

Viime aikoina on korostettu opetuksessa ja ohjauksessa positiivista, vahvuuksiin perustuvaa lähestymistapaa. Positiivinen pedagogiikka kiinnittää huomion myönteisiin, onnistumisiin ja oppimista edistäviin asioihin (Wenström, Koukkari ja Guttorm 2018). Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus tarkoittaa laajaa lähestymistapaa ja ohjausajattelua, jossa ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä tavoitteen saavuttamiseksi. Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksiaan (Uusiautti, 2019; Uusiautti & Määttä, 2015). Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa tunnistamaan erilaisia vaihtoehtoja ja näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sisältävänä elämänvaiheena. (Tulevaisuusohjaus, www.utu.fi).

Miten kehitetään opettajien ja ohjaajien osaamista vahvuusperustaisessa tulevaisuusohjauksessa

Lapissa on kehitetty jo pitkään yhdessä alueen TNO-verkoston kanssa erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joiden tavoitteena on ollut mm. sujuvien siirtyminen varmistaminen eri kouluasteiden välillä ja valmistumisen jälkeen nopea siirtyminen työelämään. Kehittämistyön tuloksia on otettu käyttöön ja edelleen yhteistä kehittämistä jatketaan. Tarvetta on kehittää mm. tulevaisuuteen suuntaava ohjausta eri vaihtoehdoista koulutus- ja työurilla ja siihen liittyvää osaamista. (Kangastie 2018, 25.) Tarvetta on myös ennakoivalla työotteella ohjata siten, että tunnistetaan ja tuetaan opiskelijoiden vahvuuksia, jotta korkeakouluista valmistuu työelämään valmiita ja vahvuutensa sekä osaamisensa tuntevia oman alansa asiantuntijoita.

Lapin korkeakoulut (LUC) ovat yhdessä tarttuneet haasteeseen kehittää erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaamiseen istuvia vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaamisen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakentaa näistä koostuva VAHTO-ohjausmalli. Tavoitteena on tehostaa korkeakouluopiskelijoiden onnistumista urasuunnittelussa ja tulevaisuuden uratavoitteiden saavuttamisessa vahvuusperustaisiin metataitoihin pohjautuen, sujuvoittaen siirtymää korkeakoulusta työelämään. Tavoitteena on kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista ohjaukseen, jossa tulevaisuuteen valmennetaan huomioiden yksilön kokonaisvaltaisuus tavoitteiden, vahvuuksien ja valmiuksien kautta. (VAHTO – hankehakemus 2019.)

Ohjaustyö muuttuu VAHTO ohjausmallin myötä oivalluttavaksi: tarkoitus on antaa opiskelijoille työkaluja ja välineitä oman toiminnan analysointiin ja sen rinnastamiseen mahdolliseen tulevaisuuden työskentelyyn omalla alalla. Tämä edellyttää opettajilta ja ohjaajilta syvällistä ymmärrystä VAHTOn taustalla olevasta ideologiasta ja ohjaustoiminnan kauaskantoisista merkityksistä. (Vahto-hankehakemus 2019.)

Lukijalle pohdittavaksi: Mitä vahvuuksia sinulla on? Miten tunnistat vahvuuksiasi?

Lähteet

Kangastie, H.2018.Tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TNO) hyviä käytänteitä. Viitattu 25.8.2019. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=ee9352ae-454a-4212-baf0-abba1e72e363
Torvinen, S.2019. Lapin korkeakoulusta valmistuneiden osaaminen työelämässä- kysely Lapin alueen työnantajille. Viitattu 25.8.2019. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=6e4cefb5-ef56-490b-ba80-3a584a52d47e
Tulevaisuusohjaus. Viitattu 25.8.2019. https://tulevaisuusohjaus.fi/
Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Viitattu 25.8.2019. (http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/tunnista-vahvuutesi-ja-menesty)
Uusiautti, S & Määttä, K. 2015. The psychology of becoming successful worker. Research on the changing nature of achievement at work. New York, NY: Routledge. Viitattu 25.8.2019. https://www.routledge.com/The-Psychology-of-Becoming-a-Successful-Worker-Research-on-the-changing/Uusiautti-Maatta/p/book/9781138703001
VAHTO - Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen. ESR-hanke, S21680. Viitattu 25.8.2019. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21680
Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 25.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970.

 

Logo



Lämmöneristäjästä lämmöntuottajaksi

10.9.2019



Henkilöt
Projektipäällikkö Niko Pernu ja projekti-insinööri Otto Pesonen työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö- osaamisryhmässä.

Seinät pitävät taloja pystyssä ja eristävät lämpöä käyttöikänsä ajan, mutta mitä sen jälkeen, kun talo on aika purkaa?

Tutkimme Ny teknik för energieffektiv partikelavskiljning från rökgaser-hankkeessa (NYEP), voisiko seinärakenteet kokonaisuudessa hyödyntää vielä myöhemmin muuhun käyttötarkoitukseen esimerkiksi talojen energiantuotannossa.

Purkujätteestä on totuttu lajittelemaan metallit, kiviaines, tiilet, sekä polttokelpoinen- ja palamaton sekajäte. Suomen tavoitteena on kierrättää 70 prosenttia rakennusten purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä.

Puumateriaalia löytyy rakennuksissa monessa eri muodossa, joten niille on hankala soveltaa yhtenäistä jatkojalostusväylää. Pitkät kuljetusmatkat tuovat myös oman haasteensa tilanteeseen. Vaikka polttamista ei katsota kierrättämiseksi, se on joissain tapauksissa ainoa kustannusrakenteelta järkevä toimenpide puuperäiselle jätteelle.

Ulkoseinästä pelletiksi

Pellettien tuotanto ja käyttö on lähes kolminkertaistunut 11 vuodessa Suomessa. Yhä useampi lämpö- ja voimalaitos käyttää puupellettiä lämmönlähteenä. Vaikka pellettiä polttavia laitoksia on vain kymmenkunta, on niiden osuus Suomen pelletin käytöstä  lähes 80 prosenttia.

Pelletillä on pyritty vähentämään öljyn käyttöä laitoksissa. Metsähaketta vastaan pelletti ei pysty kilpailemaan kalliimman hinnan ja laitosten polttotekniikan takia, joka soveltuu paremmin metsähakkeelle.

Maatilojen ja omakotitalojen lämmityksessä pelletin käyttö on hieman laskenut huippuvuosien tasosta johtuen pellettien hinnan kasvusta viime vuosikymmenen loppupuolella. Pellettilämmitäjiä on Suomessa karkeasti arvioiden noin 27000.

Pelletöinnin etuna on materiaalin saaminen tiiviimpää muotoon, joka parantaa näin energiatiheyttä ja helpottaa kuljetusta.

Pelletöintia varten materiaali tulee murskata tai silputa mahdollisimman pieneksi ja materiaalin tulisi olla noin 10 - 15 % kosteudessa. Liian kostea tai liian kuiva materiaali ei pelletöidy joko ollenkaan, tai pelletin kestävyys jää heikoksi.

Pelletin kestävyyteen vaikuttaa kuinka paljon raakamateriaali sisältää ligniiniä. Mikäli pelletöitävässä materiaalissa on paljon muutakin kuin puuta, siihen voidaan erikseen lisätä ligniiniä tai muita sidosaineita kestävyyden parantamiseksi.

Murskattu rakennusjäte sisälsi puuta, eristettä, paperia ja pieniä määriä muovia. Raaka-aineen sekaan lisättiin pieniä määriä ligniiniä, koska pellettien puristuslujuus ei ollut riittävällä tasolla. Mikäli pelletit ovat heikkolaatuisia, ne murenevat kattilan ruuvikuljettimella ja polttoaineen syötöstä tulee epätasaista vaikuttaen näin polttoprosessin puhtauteen. Kuvassa 1. näkyy raaka-aineen alku- ja lopputulos.


Kuva  1 Pernu ja Pesonen.jpg
Kuva 1: Murskattu rakennusjäte ja rakennusjätepelletit.

Rakennusjätteen polttokokeet tullaan suorittamaan syksyllä 2019 Lapin ammattikorkeakoulun laboratorion pellettikattilassa.

Oletettavasti rakennusjätteestä valmistetut pelletit tulevat palamaan hyvin, mutta tuhkan määrä tulee olemaan selvästi korkeampi kuin puhdasta puupellettiä poltettaessa. Polttokokeisiin osallistuu Oulun yliopiston sekä Luulajan teknillisen yliopiston asiantuntijoita analysoimaan savukaasun koostumusta.

Kohti puhtaampaa polttamista

Biomateriaalin polttaminen on tällä hetkellä hyvä siirtymävaiheen lämmöntuottaja, mutta pitkällä aikatähtäimellä on hyvinkin mahdollista kaikenlaisen polttamisen vähentyvän kiristyvien lainsäädäntöjen myötä.

Pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen voi olla ratkaisuna pienet savukaasupesurit, jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman sivuvirtojen ja monimuotoisemman materiaalien hyödyntämisen kohtuullisin päästöin. Tällä hetkellä poltettavaa jätettä kuljetetaan pahimmillaan satoja kilometrejä jätteentuotantopisteestä jätteenpolttopisteisiin.

Paikallisemmalla biopolttoaineiden polttamisella voitaisiin leikata jätteen kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä murto-osaan nykyisestä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimus- ja kehitystoiminta tulee olemaan osana Lapin ammattikorkeakoulun toimintaa tulevaisuudessakin.

NYEP-tutkimushanke käynnistyi helmikuussa 2018. Tämä Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston sekä Luulajan teknillisen yliopiston yhteishanke jatkuu aina vuoden 2021 tammikuuhun saakka.

Hankkeen tavoitteena on skaalata teollisuudessa hyödynnetty, partikkeleita sekä haitta-aineita poistava savukaasupesurijärjestelmä pienempään, talokohtaiseen kokoon. Lapin ammattikorkeakoulun osuus hankkeessa on tutkia materiaalisivuvirtoja ja niiden hyödyntämistä energianlähteenä.

interreg logo



Naisyrittäjien kansainvälinen verkosto laajenee

3.9.2019



Sipola_Reeta.jpg
Agrologi (YAMK) Reeta Sipola toimii projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Pohjois- ja Itä-Suomen naisyrittäjien verkostoitumista, uuden oppimista ja liiketoiminnan kehittämistä edistetään Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa W-Power-verkostossa.

Verkostossa on jo lähes sata naisyrittäjää Euroopan pohjoisosista Suomesta, Ruotsista, Islannista, Skotlannista ja Irlannista, ja mukaan toivotaan yhä lisää.

 

Koulutusta ja verkostoitumista

Vertaistuen merkitys on tullut selkeästi esiin, kun naisyrittäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on selvitetty. Alueellisesti järjestetään verkostoitumistilaisuuksia ja koulutuksia sekä työpajoja, joissa yrittäjät voivat tavata toisiaan, saada tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja ideoida uutta.

Koulutusta on toistaiseksi järjestetty sosiaalisen median käytöstä, ja suunnitteilla on mm. hyvinvointiin ja työn hallintaan sekä markkinointiin ja juridiikkaan liittyviä koulutuksia.

Hankkeessa valitaan jokaisesta maasta muutamia naisyrittäjiä mukaan osallistumaan kansainvälisiin koulutus- ja verkostoitumistapahtumiin, joita järjestetään hankkeen toteuttajamaissa.

Lisäksi hanke käynnistää syksyllä 2019 yrittäjien kansainvälisen vertaismentorointiohjelman jonka hakuohjeet julkaistaan lähiaikoina.

Parhaillaan on käynnissä liikeideakilpailu, jossa haetaan innovatiivisia kehittämisideoita harvaan asuttujen pohjoisten alueiden naisyrittäjyyden edistämiseen. Kisan voittajatiimeille on luvassa rahapalkinnon lisäksi sparrausta idean jatkokehittämiseen.

 

Kehittämisideoita Skotlannista

Kesäkuussa 2019 rovaniemeläinen Pirkko Sirviö osallistui W-Powerin verkostoitumis - ja opintomatkalle Skotlantiin. Pirkko tarjoaa hyvinvointipalveluja, shiatsuhoitoja ja intialaista päähierontaa Tmi Perhosensiipi -yrityksessään. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus englanninopettajan työstä sekä matkailualalta ja hän tekee useita töitä eri toimeksiantajille.

Matkalle Pirkko lähti verkostoitumaan, hakemaan ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen ja vertailemaan hyvinvointikäsityksen kansainvälisiä eroja. Pirkko kertoo, että Skotlannin vierailu antoi hänelle sekä uutta inspiraatiota että konkreettisia kehittämisideoita.

Pirkon suunnitelmissa on seurata uusien kontaktien vinkkejä ja kehittää liikeideoitaan "liikkuvampaan" suuntaan sekä etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Hän suosittelee W-Power-hanketta lämpimästi kaikille Lapin alueen naisyrittäjille.

 

W-POWER -hanke edistää harvaan asuttujen alueiden naisyrittäjyyttä

Naiset ovat harvemmin yrittäjiä kuin miehet. Esimerkiksi Suomessa naisyrittäjien osuus on Suomen Yrittäjänaisten etujärjestön mukaan noin 30 prosenttia, eikä luku ole kasvanut viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Naisten yritykset ovat myös keskimääräistä useammin yhden hengen yrityksiä, jolloin yrittäjyyteen liittyy haasteita esimerkiksi perhe-elämän yhteensovittamisessa ja yritystoiminnan kasvattamisessa.

W-Power -hankkeeseen on valikoitunut osallistujamaista mukaan alueita, joilla on samankaltaisia haasteita harvaan asutun alueen elinvoimaisuuden säilyttämisessä.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on todettu, että naisyrittäjyyden edistämisellä on merkittävä vaikutus alueiden elinvoimaisuuteen. Jos alue ei pysty tarjoamaan työpaikkoja naisille, nämä muuttavat kasvukeskuksiin tai eivät palaa opintojen jälkeen kotiseudulleen. Tämän seurauksena alueen elinvoimaisuus laskee, kun perheitä ei enää synny.

Naisten yrittäjyyden tukeminen esimerkiksi osaamisen kehittämisellä ja yrittäjyyden esteitä poistamalla lisää harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta luomalla perheille elinkeinomahdollisuuksia maaseudulla.

Empowering Women Entrepreneurs in sparsely populated Northern communities -hanketta toteuttaa Pohjois-Suomessa Lapin ammattikorkeakoulu, joka tekee yhteistyötä mm. Rovaniemen yrittäjänaisten kanssa ja etsii lisää yhteistyökumppaneita. Hanketta hallinnoi Karelia AMK ja sen rahoittaa EU:n Pohjoisen periferian ja arktisen ohjelma vuosina 2018-2021.

Lisätietoja hankkeesta löydät W-Power verkkosivulta sekä Facebook-sivuilta.

Kuva 1 Sipola syyskuu 2019.jpg

Kuva 1. W-Power-verkoston toinen kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Skotlannissa kesäkuussa 2019. Yrittäjä Pirkko Sirviö Tmi Perhosensiivestä (kuvassa oikealla) oli tyytyväinen matkalla syntyneisiin kehittämisideoihin ja vertaistapaamisten antiin.



Puu- ja huonekalusektorin älykkään erikoistumisen näkemyksiä Puolassa

27.8.2019



Miika Poikajärvi
Insinööri(AMK) Miika Poikajärvi työskentelee projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö-osaamisryhmässä.

Puolan Olsztynissa järjestettiin 17.6.2019 puu- ja huonekalusektorin konferenssi ”Wood and furniture industry in Warmia and Mazury - Perspectives of smart specialization”. Otin osaa konferenssiin kansainvälisen asiantuntijan roolissa.

Tehtävänäni oli pitää esitelmä globaaleista puurakentamisen trendeistä painottaen CLT-rakentamista (Cross laminated timber) ja siitä, miten huonekalusektori voi hyötyä kasvavasta CLT-rakentamisen markkinasta. Kerroin myös Lapin alueen tutkimus- ja kehityshankkeista, joita on toteutettu CLT:n parissa.

Koska Warmia Mazuryn maakunta on jäljessä alueellisen kehittämisen tavoitteistaan, toivottiin konferenssin synnyttävän sekä uusia avauksia sekä innovaatioiden että uusien bisnesavauksien osalta.

Konferenssin kohderyhmänä olivat Warmia Mazuryn maakunnan puu- ja huonekalusektorin yritykset ja toimijat. Osanottajia konferenssissa oli noin 70, joista suurin osa oli paikallisia yritysten edustajia. Olin saanut tiedon jo esitelmää valmistellessani, että tapahtumassa on paikalla tulkki, joka kääntää englannin kielisen esitelmäni puolaksi paikallisille osallistujille.

Tapahtuma koostui asiantuntijaesitelmistä ja päivän päätteeksi pidetyistä työpajoista.

Poikajärvi elo kuva 2.jpg
Kuva 1. Alkukankeuksien jälkeen puheenvuorot vaihtuivat sulavasti lennosta minun ensin esitelmöidessäni englanniksi, minkä jälkeen tulkki käänsi saman asian puolaksi.


Hukkaa ja hävikkiä minimoidaan myös CLT-rakentamisessa

Globaalit trendit ohjaavat rakennusalan toimijoita siirtymään kohti ympäristön kannalta kestävämpiä käytäntöjä. Tämä edellyttää toimijoilta uusien toimintatapojen, menetelmien ja myöskin materiaalien käytön omaksumista.

Näiden trendien myötä myös puunkäytön osuuden rakentamisessa odotetaan kasvavan tulevien vuosien aikana. Puun käytön osuus korkeiden rakennusten rakennusmateriaalina on vielä marginaalista, noin 10 prosentin luokkaa, mutta sektorilla on odotettavissa suurin kasvupotentiaali.

Lähes aina kun jotain valmistetaan, syntyy erilaisia sivuvirtoja eikä CLT:n valmistus ole tässä tapauksessa poikkeus. CLT-levyn tuotannossa jää usein hyödyntämättä ikkuna- ja oviaukkojen sahauksesta ylijäävät palaset. Monessa tehtaassa ne toimitetaan murskattavaksi, jonka jälkeen ne poltetaan energiaksi.

Hukkapaloja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi valmistamalla niistä huonekaluja. CLT:n käyttö huonekaluissa ei toki rajoitu pelkästään CLT:n tuotannossa syntyvien sivuvirtojen ja hukkapalojen hyödyntämiseen, vaan CLT-levyä voidaan tilata suoraan tehtaalta huonekalulaatuisena.

CLT:stä uusia mahdollisuuksia huonekalusektorille

Konferenssiyleisön parissa CLT-rakentaminen koettiin mielenkiintoisena konseptina. CLT tarkoittaa ristiin laminoitua puuta (cross laminated timber). Se on massiivipuulevyä, jota voidaan käyttää betonielementtien tavoin rakennuksissa mutta sitä voidaan myös hyödyntää huonekaluissa.

Loistava esimerkki on nähtävillä Stora Enson CLT tehtaalla Ybbsissä, Itävallassa, jossa vierailin viime kesänä. Pöydässä käytetty CLT-levy on päällystetty korkealaatuisella visuaalisella kerroksella, joka antaa sille viimeistellyn ulkonäön.

Poikajärvi elo kuva 3.jpg
Kuva 2. Kokouspöytä Stora Enson CLT-tehtaalla Ybbsissä.

CLT:n käyttöä huonekaluissa ja sisustuksessa on myös nähtävillä Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampusalueella rakennustekniikan laboratoriotiloissa. Tiloissa sijaitsee kaksi CLT:stä valmistettua kuutiota, jotka toimivat opiskelijoiden ryhmätyötiloina.

Poikajärvi elo kuva 4.jpg
Kuva 3. Opiskelijoiden ryhmätyötila Rovaniemen kampuksella


Esitelmäni onnistui herättämään ainakin yhden yrityksen mielenkiinnon. Kyseinen yritys toteuttaa messuille ja tapahtumiin erilaisia rakenteita ja tiloja. Heitä kiinnosti CLT:n hyödyntäminen liiketoiminnassaan ja on mielenkiintoista seurata, eteneekö heidän ideansa toteutuksen tasolle tulevaisuudessa.

Kehitystarpeiden tunnistaminen työpajoissa

Päivän päätteeksi tapahtumapaikalla järjestettiin kolme työpajaa, joiden teemoina olivat:

1) Brändin rakentaminen ja promoaminen kotimaisilla- ja ulkomaisilla markkinoilla
2) Automaatio ja digitalisaatio ratkaisuna puu-ja huonekalualan työvoimapulaan
3) Design – uudet materiaali- ja tuoteratkaisut

Osallistuin DESIGN työpajaan, jossa osanottajia oli kymmenkunta. Osanottajista löytyi yksi englanninkielen taitoinen henkilö, jonka kanssa minä ja tulkkini muodostimme kolmen hengen ryhmän.

Lähdimme pohtimaan ratkaisua siihen, kuinka Warmia Mazyryn alueen puu- ja huonekaluteollisuus pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa. Ratkaisuiksi nähtiin globaalien trendien seuraaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kiertotalous sekä kehitys- ja innovaatiotoiminta. Mahdollisiksi kumppaneiksi tunnistettiin oppilaitokset ja teollisuus. Valtiolta kaivattiin apua innovaatiotukien muodossa.

Haasteiksi koettiin ikääntyvä väestö, osaamisen puute ja työvoiman puutteellinen koulutus. Työvoimapulaan ei nähty helpotusta ulkomaisesta työvoimasta, koska Puola ei houkuta ulkopuolista koulutettua työvoimaa matalan palkkatason takia.

Historiallinen Olsztyn

Olsztynissä asuu noin 170 000 asukasta ja se sijaitsee noin 240 kilometrin päässä Varsovasta koilliseen. Kaupunki on perustettu 1400-luvulla ja se on toiminut monien historiallisten tapahtumien keskuksena Puolan pitkän historian aikana. Paikallisten puheista päätellen automatka Varsovasta Olsztyniin voi olla hyvin haastava - jollei mahdoton - johtuen tiestön heikosta kunnosta. Suosittelen taittamaan matkan junalla.

Ongelmatilanteissa älkää kuitenkaan laskeko konduktöörien tai asemavirkailijoiden kielitaidon varaan, sitä nimittäin ei juuri ole. Hyvällä onnella voi löytää 20–30-vuotiaan, joka puhuu muutaman sanan englantia. Muuten paikallisten englanninkielentaito on todella vähäistä.

Lopputunnelmat

Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, ja yleisölle tarjoamani informaatio otettiin vastaan mielenkiinnolla.

Vaikuttaa siltä, että Puolassa kamppaillaan osin samojen haasteiden parissa kuin meillä Suomessa. Muun muassa väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus huolettavat. Suomessakin pinnalla olevat käsitteet, kuten digitalisaatio ja automaatio, olivat esillä tapahtumassa, ja niissä nähtiin ratkaisuja moniin esille nousseisiin ongelmiin.

Matkailu avartaa. Kyseisen konferenssin kaltaisiin, ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen tarjoaa loistavan väylän verkostoitua ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa uusia näkökulmia jokapäiväiseen työhön, mitä me täällä Lapin AMKin Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä teemme.


Linkki tapahtumasta kertovaan uutiseen:
http://invest.warmia.mazury.pl/pl/o-regionie/aktualnosci/300511-przemysl-drzewno-meblarski-na-warmii-i-mazurach-perspektywy-inteligentnej-specjalizacji.html



Paremmalla muutoksella parempiin tuloksiin

20.8.2019



Rintala ja Viiri.jpg
Insinööri (YAMK) Mikko Rintala työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä TKI-projektipäällikkönä ja terveydenhoitaja (YAMK) Tiia Viiri Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluissa palveluvastaavana.

Selvitimme YAMK-opinnäytetyössämme vuodenvaihteessa 2018/2019 voimaan astuneen Lapin ammattikorkeakoulun organisaatiomuutoksen vaikutuksia henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin. Opinnäyte oli osa Teollisuuden verkostojohtamisen sekä Työelämän kehittämisen ja esimiestyön YAMK-koulutuksia, ja se valmistui keväällä 2019.

Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin sekä kyselytutkimusta että puolistrukturoitua haastattelututkimusta. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2019.

Organisaatiomuutoksen myötä järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun opetus ja TKI-toiminta kahteen osaamisalueeseen: Arktiset luonnonvarat ja talous sekä Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut. Osaamisalueiden sisällä toimii seitsemän uutta osaamisryhmää

Lapin AMK Organisaatiokaavio 2019.jpg

Kuva 1. Lapin ammattikorkeakoulun osaamisalueet ja osaamisryhmät. Lähde: https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Organisaatio

Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin osaamisryhmien päätoimiset opetus- ja TKI-työntekijät pois lukien Vastuullisten palveluiden sekä Digitaalisten ratkaisujen osaamisryhmät.

Organisaatiomuutos sisältää riskejä

Tutkimuksen tulos kertoo, että osa työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen työn laatuun positiivisesti, kun taas osa koki vaikutukset työn laatuun negatiivisesti.

Yhtenä mahdollisena riskinä tulevaisuudessa nähtiin työn laadun heikentyminen organisaatiomuutoksen johdosta. Työn laatua heikentäviksi tekijöiksi koettiin esimerkiksi tehokkuusajattelu, yhteisen ajan vähyys sekä työtahdin ja työkuorman määrä. Työn laatuun positiivisesti vaikuttivat muun muassa viestinnän ja avoimuuden lisääntyminen työyhteisössä sekä työtehtävien selkiytyminen.

Lisäksi tutkimuksen tuloksesta selvisi, että organisaatiomuutoksen suora vaikutus työilmapiiriin oli hyvin vähäinen. Välillisesti esimerkiksi organisaation sisäisten prosessien muutosten murroskaudella koettiin vaikuttaneen työilmapiiriin. Henkilöstö koki, että työilmapiiri työntekijöiden välillä on osin huonontunut, kun työntekijöiden ja esimiesten välillä työilmapiiri on parantunut.


Johtamisen suoraviivaistumiselle kiitosta

Arktisten luonnonvarojen ja talouden osaamisaluella koettiin, että opetuksen ja TKI:n välinen yhteistyö on tiivistynyt muutoksen myötä. Koska osaamisalueella on huomattava määrä päätoimisia TKI-työntekijöitä, on myös johtamisen suoraviivaistuminen organisaatiossa selitettävissä uuden organisaation esimiesten tehtävillä.

Muutos erillisistä TKI-päälliköistä ja opetuspäälliköistä osaamispäälliköihin yhdisti aiemman kahden päällikön tehtävät. Työntekijöiden kokemus opetuksen ja TKI:n yhteistyön tiivistymisestä selittyy sillä, että uudessa organisaatiomallissa esimiehet pystyvät yhdistämään molempien ammattikuntien osaamiset, vahvuudet sekä työtehtävät siten, että yhteistyö helpottuu.

Esimiestehtävien yhdistäminen voi selittää myös kokemusta johtamisen suoraviivaistumisesta. On todettava, että edellä mainittu yhteistyön onnistuminen henkilöityy esimieheen ja hänen organisointikykyynsä, innovatiivisuuteensa sekä sosiaalisiin taitoihin.

 

Huolta työssäjaksamisesta ja tiedonkulusta

Pohjoisen hyvinvoinnin ja palveluiden osaamisalueella suurin huolen aihe oli työntekijöiden jaksaminen. Yli puolet osaamisalueen työntekijöistä koki organisaatiomuutoksen vaikuttaneen haittaavasti työssäjaksamiseen. Työntekijät olivat suurimmaksi osaksi myös eri mieltä työtahdin sekä työkuorman kohtuullisuudesta.

Jopa kolmasosa koki organisaatiomuutoksen olleen merkittävä haitta tiedonkululle esimiesten ja alaisten välillä. Tiedonkulun heikentyminen voi johtua siitä, että uusi organisaatio oli toiminut vasta vähän aikaa ja esimiehet eivät vielä tutkimushetkellä olleet löytäneet oikeita kanavia tiedottaa asioista.

Tiedottamisen haasteet eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet työilmapiiriin, sillä vain kolmasosa koki ilmapiirin heikentyneen esimiesten ja työntekijöiden välillä.

 

Suunnittelun tärkeys organisaatiomuutosta valmisteltaessa

Vaikka tutkimuksen aineisto ei kattanut Lapin ammattikorkeakoulun koko henkilöstöä, koemme, että tulevia organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tämän tutkimuksen tuloksia pystytään hyödyntämään missä tahansa organisaatiossa.

Organisaatiomuutoksen suunnittelu onkin onnistumisen osalta erittäin tärkeä vaihe. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että organisaatiomuutoksia suunniteltaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka muutos vaikuttaa henkilöstöön, päivittäiseen työhön ja työn laatuun. Nämä seikat vaikuttavat suoraan organisaation kykyyn tuottaa haluttua tulosta.

Tarkempi, pidempiaikainen suunnittelu ja henkilöstön kuuleminen suunnitteilla olevissa asioissa lyhentävät murroskauden pituutta, vähentävät muutosvastarintaa sekä parantavat työntekijöiden osallistamisen tunnetta.

Työntekijöiden osallistaminen puolestaan vahvistaa työntekijöiden kuuluvuutta yhteisöön ja sitä kautta parantaa sekä työilmapiiriä että työn laatua. Tarkastelemalla näitä osa-alueita tulevissa organisaatiomuutosten suunnitteluissa päästään parempaan lopputulokseen ja voidaan vähentää murroskauden negatiivisia vaikutuksia työilmapiiriin sekä työn laatuun.

Opinnäytetyön lopussa esitämme ehdotuksia jatkotutkimuksille.

Opinnäytetyö ”Organisaatiomuutoksen vaikutus henkilöstön kokemaan työn laatuun ja työilmapiiriin” on ladattu Theseukseen ja se löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414589



TEQU tarjosi ratkaisut

13.8.2019



Meriläinen Santeri.jpg
Tradenomi (AMK) Santeri Meriläinen työskentelee projektisuunnittelijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmässä.

TEQU tarjosi ratkaisun valmistumiseen, kun opinnoista oli jäljellä ne tärkeimmät eli syventävä harjoittelu ja opinnäytetyö.

Tiedossa oli työharjoittelu täysin uudenlaisessa työympäristössä. Työtehtävät ja työskentelytavat olivat lisäksi täysin uudenlaisia. Koko opintojen ajan olin kuitenkin ollut mukana työelämässä, joten kokemusta työyhteisössä toimimisesta oli kertynyt.

Mikä on TEQU?

TEQU on Lapin ammattikorkeakoulun palvelukonsepti, jonka työryhmä on osa Älykäs rakennettu ympäristö –osaamisryhmää. TEQUn toiminta pyörii pääasiassa hankkeiden kautta julkisella EU-rahoituksella, mutta TEQU tarjoaa myös suoria nopeita palveluita lappilaisille yrityksille. Tarjottavista palveluista löytyy oma ”menu” TEQUn verkkosivustolta.

TEQUn tavoitteena on luoda Lappiin fiksu elinympäristö, jossa tutkimus- ja kehitystoiminnalla tuotetaan kilpailuetua tulevaisuuden teknologioista. TEQUssa ratkaistaan yritysasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden teknologiaongelmia. Arvolupaus on ratkaista asiakkaan teknologiaongelma kuukaudessa.

TEQUn osaaminen on laaja-alaista. Työryhmä koostuu muotoilijoista, liiketalouden osaajista sekä ICT- ja rakennusinsinööreistä. Työtehtävät vaihtelevat projektien luonteen mukaan. Ne liittyvät pitkälti tuotesuunnitteluun ja sen tukitoimintoihin kuten tiedonhakuun, erilaisiin selvityksiin ja raportointiin.


Tequ mainoskuva.jpg
Kuva 1. TEQUn mainosgrafiikkaa. www.tequ.fi


Taustani tradenomina

Sopivaa työharjoittelupaikkaa ja opinnäytetyön aihetta olin miettinyt paljon. Tavoitteena oli löytää mielenkiintoinen työharjoittelupaikka, joka voisi mahdollisesti tarjota myös opinnäytetyölle aiheen.

Opiskelin markkinoinnin tradenomiksi ja tavoite oli muodostaa opinnäytetyön aihe opiskeltujen asioiden ympärille. Erityisesti markkinointiin liittyvä opinnäytetyö oli toiveena.

Erityisenä ehtona itselle oli, että työharjoittelun tulee olla palkallinen. Aiempien opintojen aikana suoritetut palkattomat harjoittelujaksot sekä työelämässä useamman vuoden työskennelleenä olisin suostunut vain pakon edessä tekemään palkatonta työtä. Toinen vaihtoehto on kuitenkin opiskelijoiden tuet.

Koulun sähköpostiin tuli melkein päivittäin viestejä työharjoittelupaikoista ja luin ne yleensä aina, jonka lisäksi kartoitin itse mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta sähköpostiin tuli viesti, jossa oli maininta TEQUsta ja sen toiminnasta, joka herätti saman tien mielenkiinnon.

Kävin tutkimassa TEQUn verkkosivustoa, jonka jälkeen otin heti yhteyttä TEQUn yhteyshenkilö Matti Vataseen. Muutaman päivän kuluessa sain sovittua työhaastattelun, joka oli vasta toinen ikinä. Haastattelu oli muutama viikko yhteydenottoni jälkeen, ja se sujui mielestäni hyvin.
Olin toiveikas työharjoittelupaikan suhteen ja toivon saavani sen. Muutamien viikkojen kuluttua sain puhelun ja työharjoittelupaikka oli sovittu.

Työharjoittelijasta osaksi osaamisryhmää

Opintoihin liittyvä työharjoittelu sujui hyvin ja henkilökohtainen tavoitteeni saada töille jatkoa onnistui. Jatkoin TEQU:lla harjoittelijasopimuksella projektityöntekijän tehtävissä. Työharjoittelun ohella tein myös opinnäytetyön liittyen digitaaliseen markkinointiviestintään ja sen hyödyntämiseen TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi.

Työharjoittelussa pääsin opiskelemaan uusia asioita ja hyödyntämään opintojen aikana kertynyttä tietotaitoa. Projektityöntekijän tehtäväni liittyivät Rural IoT –hankkeeseen, jonka projektisuunnitelman mukaisesti tein liiketoimintaselvityksen. Liiketoimintaselvityksessä tarkastelin infra-alaa kohdistuen tiestöjen kunnossapitoon ja tiesäätietoon. Tarkastelin toimialaa analyysimenetelmän mukaisesti kilpailijoiden, ostajien, toimittajien, vaihtoehtoisten tuotteiden ja uusien tulijoiden näkökulmista. Toimialaan perehtyminen ja Porterin Five Forces –analyysimenetelmän hyödyntäminen liiketoimintaselvityksessä opettivat paljon uutta projektityöskentelystä.

Opintojen aikana kertynyt kokemus ryhmä- ja projektityöskentelystä sekä useat raportoinnit edesauttoivat paljon työtehtävien hoitamisessa. Erinäiset suunnittelutehtävät ja markkinoinnin opinnot tulevat olemaan hyödyksi tulevaisuuden työtehtävissäni TEQU:lla tapahtumienjärjestämisen muodossa.

Asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan opinnot ovat kaikkinensa hyödyksi työskennellessä yrityksille suunnatussa palvelukonseptissa.


Opinnäytetyöni digitaalisesta markkinointiviestinnästä

Opinnäytetyön aiheena oli digitaalinen markkinointiviestintä osana tunnettuuden lisäämistä. Tarkoituksena oli tutkia, miten digitaalista markkinointiviestintää tulisi hyödyntää TEQUn tunnettuuden lisäämiseksi lappilaisten yritysten keskuudessa.

Laadullisen opinnäytetyöni empiirisen osuuden aineistoa keräsin haastattelemalla eri toimialoilla työskenteleviä digitaalisen markkinoinnin ammattilaisia. Digitaalinen markkinointiviestintä on jatkuvasti kehittyvä aihe ja teoriaa siitä löytyy todella paljon. Aihetta tutkiessa lähdekritiikki nousi avainasemaan, koska tuoreetkin lähteet vanhenevat nopeasti digitaalisen markkinoinnin trendien muuttuessa vuosi vuodelta.

Digitaalisen markkinointiviestinnän kanavia on useita ja sosiaalinen media on isossa roolissa nykypäivänä. Opinnäytetyössäni keskityin B2B-puoleen, joka eroaa B2C-puolesta. Yritysten ostomotiivit perustuvat loogiseen ajatteluun, jolloin tuotteiden tai palveluiden täytyy tuottaa aitoa lisäarvoa. Kuluttajapuolella ostopäätöksissä on mukana tunteita, eikä niiden tarvitse tuottaa taloudellisesti. (Fonecta 2018; Lahtinen 2014.)

Digitaalinen markkinointiviestintä vaatii suunnitelmallisuutta ja sisällön tuottaminen resursseja, jolloin tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Sisällössä tärkeintä on sen ytimekkyys ja asiakaslähtöinen ajattelu, koska viestinnän tulee olla hyödyllistä asiakkaalle.
Digitaalista markkinointiviestintää voidaan lähteä hyödyntämään monessa eri kanavassa. Tärkeintä on kuitenkin määritellä kohderyhmä tarkasti ja luoda suunnitelma, jonka pohjalta voidaan tehdä digitaalisten markkinointiviestinnän kanavien valinta. (Lahtinen 2015.)

Kohderyhmän ollessa lappilaiset yritykset tulee kuitenkin, vielä tarkemmin rajata minkälaisia yrityksiä tavoitellaan ja tavoitellaanko yrityksiä vai yritysten päätösvaltaisia henkilöitä. Rajaukset ovat avainasemassa markkinoinnin oikein kohdentamisessa. Tavoiteltavien tuloksien määrittely on lisäksi todella tärkeää, koska markkinointia tulee aina mitata ja sen onnistumista seurata.

Brändin tunnettuuden kannalta B2B-puolella sopivia sosiaalisen median kanavia ovat LinkedIn ja Facebook. LinkedIn on oikea vaihtoehto, koska yritykset ja yritysten työntekijät käyttävät alustaa. (Reinikainen 2017.) Facebook on sosiaalisen median kanavista se suurin ja markkinoinnin kohdentaminen siellä esimerkiksi Lapin alueelle onnistuu. Facebookissa käyttäjiä on todella paljon, mutta se ei välttämättä tavoita yrityksiä. Facebook tavoittaa kuitenkin yritysten henkilöt ainakin vapaa-ajan henkilöinä, joka on riittävää tunnettuuden kannalta.

Aineiston perusteella Instagram on kyseenalainen B2B-puolella, mutta tunnettuuden kannalta sitä kannattaa kuitenkin käyttää. Kaikkinensa sosiaalinen media vaatii resursseja sisällön tuottamiseen ja väkisin mihinkään ei kannata lähteä.

Sähköposti- ja mobiilimarkkinointi ovat myös hyviä keinoja kohdennettuun henkilökohtaiseen digitaaliseen markkinointiviestintään suoraan lappilaisille yrityksille, mutta ne vaativat asiakasrekisterin. Sähköpostimarkkinoinnin etuna on lisäksi sen vapaus verrattuna kuluttajapuoleen. (Suomen digimarkkinointi 2019.)

Yrityspuolella esimerkiksi uutiskirjeen saa lähettää yritykselle ilman ennakkolupaa, eikä GDPR tietosuoja-asetus rajoita markkinointia samalla tapaa kuin B2C-puolella. Markkinoitavan tuotteen tai palvelun tulee kuitenkin liittyä markkinoinnin kohteena olevan yrityksen henkilön työtehtäviin tai vastuualueisiin. B2B-puolen sähköpostimarkkinointia tai markkinointia yleensäkään ei tule kuitenkaan tehdä sokeina massalähetyksinä.

 

TEQUn toimintamalli

Tiimin tuoreena jäsenenä pidän toimintamallia toimivana. Työryhmä on nuorekas ja työntekijät ovat useilta eri koulutusaloilta, joten ratkaisut ongelmiin löytyvät tilanteesta riippumatta. Yhdessä tekeminen ja hyvä tiimihenki ovat avainasemassa onnistuneiden projektien taustalla.

TEQUn toiminta lappilaisten yritysten teknologiaongelmien ratkaisemiseksi palvelee koko Lapin aluetta ja kehitystyö mahdollistaa yritysten ideoiden viemisen käytännön tasolle.


Lopuksi

Kevään aikana sain opintoni päätökseen ja toukokuussa tutkintotodistuksen taskuun. Valmistuttuani hain avoinna olevaa projektisuunnittelijan tehtävää ja valinnan myötä jatkan TEQU:lla uusien hankkeiden ja aiemmin mainittujen työtehtävien parissa.
Työskentely TEQU:lla on mielenkiintoista ja itseä kehittävää. Mahdollisuus jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen työpaikalla on hyvä tunne.

 

Lähteet

Fonecta. 2018. B2B vs B2C. Miten yritysmarkkinointi eroaa kuluttajamarkkinoinnista? 16.5.2018. Viitatu 21.5.2019. https://www.fonecta.fi/b/b2b-vs-b2c-miten-yritysmarkkinointi-eroaa-kuluttajamarkkinoinnista
Lahtinen, N. 2014. B2B Markkinointi ja myynti muuttuu. Digitaalisen markkinoinnin merkitys kasvaa. Suomen digimarkkinoinnin blogi 21.10.2014. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/b2b-markkinointi-ja-myyntimuuttuu-digitaalisen-markkinoinnin-merkitys-kasvaa.
Lahtinen, N. 2015. Sosiaalisen median kanavan valitseminen. Suomen digimarkkinoinnin blogi 2.3.2015. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-kanavan-valitseminen.
Reinikainen, P. 2017. Onko LinkedInistä hyötyä ja miten siitä saa eniten irti. Yrittäjät 26.5.2017. Viitattu 21.5.2019 https://www.yrittajat.fi/uutiset/559184onko-linkedinista-hyotya-ja-miten-siita-saa-eniten-irti-ammattilainen-vastaa.
Suomen Digimarkkinointi Oy 2019. Sähköpostimarkkinointi. Viitattu 21.5.2019 https://www.digimarkkinointi.fi/sahkopostimarkkinointi.
TEQU 2019. Viitattu 21.5.2019 https://www.tequ.fi/.
HAASTATTELUT

Tequ logokokoelma.jpg



Asiakkaan kulttuuritaustalle huomiota hoitotyön vuorovaikutustilanteissa

6.8.2019



Frant Johanna ja Korhonen Heidi.jpg
Sairaanhoitaja YAMK Johanna Frant ja TtM Heidi Korhonen toimivat opettajina Lapin ammattikorkeakoulussa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja hiottiin Monikulttuurisuuspäivässä

Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen osa-aluista keskeisimpiä on asiakaslähtöisyys, joka sisältää mm. vuorovaikutuksen ja dialogin asiakkaan hoidossa. Sairaanhoitajalta edellytetään ymmärrystä kulttuurin merkityksestä hoidossa ja osaamista kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita yksilöllisesti (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio 2015.)

Kunnioitus, empaattisuus, sensitiivisyys ja tietoisuus ovat keskiössä kulttuuristen keskusteluiden muodostumisessa ja toteutumisessa. Opetushenkilökunnalla onkin tärkeä tehtävä ohjata sairaanhoitajaopiskelijoita havaitsemaan erojen lisäksi yhtäläisyyksiä väestöjen ja etnisten ryhmien välillä. Samalla opiskelijat saavat reflektoida omaa taustaansa ja kokemuksiaan. (Bagnardi, Bryant & Colin 2009.)

Lapin ammattikorkeakoulussa järjestettiin Monikulttuurisuuspäivä osana Vuorovaikutus ja eettisyys- opintojaksoa. Tavoitteena oli opetella ymmärtämään kulttuuritaustan merkitystä asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tavoite pohjautuu Sairaanhoitajan kompetensseihin. Lisäksi pyrittiin opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen.

 

Syvemmälle kulttuurikäytänteisiin

Monikulttuurisuuspäivän orientoituminen aloitettiin ennakkotehtävällä, jossa opiskelijaryhmät tutustuivat johonkin Suomessa yleiseen vähemmistökulttuuriin: intialaiseen, kiinalaiseen, somalialaiseen, saamelaiseen, venäläiseen tai romanikulttuuriin. Tehtävänä oli selvittää, mitä kulttuurikäytänteitä kyseisessä kulttuurissa esiintyy. Lisäksi sairaanhoitajaopiskelijoiden tehtävänä oli miettiä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja, kun he tulevassa omassa työssään kohtaavat valittua kulttuuritaustaa edustavan potilaan.

Monikulttuurisuuspäivän tehtävän purkutapahtumassa ryhmät työstivät kukin oman posterin ja keskustelivat aiheestaan yhdessä. Tämän jälkeen ryhmät sekoitettiin keskenään. Näin jokaisessa ryhmässä olivat eri kulttuurit edustettuina, ja niistä käytiin läpi keskeisimmät asiat posterikävelyllä. Tavoitteena oli lisäksi ryhmäytyminen ja ryhmien välinen vuorovaikutus.



Frant ja Korhonen kuva 1.jpg
Kuva 1 Posterikävely

 

Mikserissä autetaan Meri-Lapin äitejä kotoutumaan

Monikulttuurisuuspäivän kansainväliset vierailijat tulivat Meri-Lapin äitien järjestölähtöisestä kotoutumishankkeesta, jota hallinnoi Toivola-Luotola Setlementti ry. Kansalaisjärjestön toimialueena ovat Meri-Lapin kunnat (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio.)

Setlementtiliiton perustehtäviin kuuluvat:

• Edistää hyvää elämää
• Ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista
• Ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista

Meri-Lapin äitien järjestölähtöistä kotoutumista edistävä ESR-hanke on käynnistynyt kohtaamispaikka Mikserissä. Maahanmuuttajaäitien ja koko perheen kotoutumisen edistämiseksi toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjausta, jonka avulla tuetaan äitejä hyvään elämään ja osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikielinen, ja sen myötä esimerkiksi tulkkauksesta on tullut välttämätön osa viranomaistoiminnassa (Koskinen, Vuorinen & Leminen 2018). Hankkeen toimintaan voi tutustua Kohtaamispaikka Mikserissä ja tutustumista varten voi olla yhteydessä hankkeen työntekijöihin (Toivola-Luotola Setlementti ry.)

 

Kaksi kokemusta kotoutumisesta

Vierailijaksi saimme afganistanilaisen ja burmalaisen äidin Toivola-Luotolan Setlementti ry:stä. Äidit ovat mukana Meri-Lapin äitien kotoutumishankkeessa, ja heidän mukanaan oli hanketyöntekijä Elina Vettenranta.

Vettenranta kertoi hankkeesta yleisesti ja esitteli vierailevat äidit ja haastatteli heitä. Äidit kertoivat kotoutumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja Kemiin ja myös siitä, miten heidät oli kohdattu suomalaisessa terveydenhuollossa ja sosiaalijärjestelmässä. Sekä positiivisia että negatiivisia oli kummallekin kertynyt. Esimerkiksi tulkin puute useassa eri terveydenhuollon yksiköissä ja tiedonkulun toteutuminen käytännössä koettiin haasteelliseksi. Suomalaisten ystävien saaminen koettiin positiivisena kielitaidon kehittymisen ja kulttuurin sisäistämisen kannalta. Tämä myös kohensi mielialaa.


Frant ja Korhonen kuva 2.jpg
Kuva 2 Elina Vettenranta (oik.) ja vierailijat (vas.)

Opiskelijat kokivat päivän mielekkääksi ja toimivaksi. Vierailijoita ja monikulttuurisuutta toivottiin tuleville opintojaksoillekin, sekä opintokäyntejä monikulttuurisiin yksiköihin. Opiskelijoille vierailijoiden kokemusten kuunteleminen avarsi ja lisäsi ymmärrystä. He tekivät lisäkysymyksiä haastattelun lopulla ja kokemuksista keskusteltiin avoimesti.


Frant ja Korhonen kuva 3.jpg
Kuva 3 Posterit

Lähteet:

Bagnardi, M., Bryant, L & Colin, J. 2009. Banks Multicultural Model: A Framework for Integrating Multiculturalism into nursing curricula. Journal of Professional Nursing. Vol 25 (4): 234-239
Koskinen, K. (toim.), Vuorinen, J. (toim.), Leminen, A-K. (toim.) & Leminen A-K (kirj.) 2018. Asioimistulkkaus: Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino, Tampere.
Toivola-Luotolan Setlementti ry. Meri-Lapin äitien järjestölähtöinen kotoutuminen (esr)- hanke 2018-2020. Viitattu 17.5.2019 https://www.toivola-luotola.fi/meri-lapin+äitien+järjestölähtöinen+kotoutuminen+%28esr%29+-+hanke/



Edellinen 1 2 3 ... 15 16 17Seuraava
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK