Onko avoin TKI-integroitu oppiminen (TKIO) kuin Rubikin kuutio, jonka haasteen korkeakouluyhteisön eri toimijat pyrkivät ratkaisemaan yhdessä? Rubikin kuutio -metaforan tavoitteena on osoittaa, että TKIO:hon tarvitaan eri tasoisia toimia, jotta avoimuus on mahdollista.
Tarvitaan ensinnäkin strategista tasoa, joka koostuu EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen mukaisesti neljästä ulottuvuudesta: korkeakoulustrategiasta, teknologiasta, laadusta ja johtamisesta. (Inamorato dos Santos, Punie ja Castano Muñoz 2016). TKIO-prosessissa avoimuus huomioidaan niin suunnittelu-, toteutus-, tulosten julkistus-, arviointi- kuin kehittämisvaiheissakin. TKIO-käytäntötasolla ollaan työelämälähtöisesti- ja läheisesti yhdessä oppimassa, mikä tarkoittaa sitä, että toimijoiden tulee ottaa kantaa mm. TKIO:n roolituksen, TKIO:ssa käytettyjen menetelmien, aineistojen ja oppimisympäristöjen avoimuuteen.
Ryhdyimme tarkastelemaan, mitä TKI-integroidun oppimisen avoimuus tarkoittaa konkreettisesti ammattikorkeakoulujen arjessa. Hahmottelimme kuution, jonka avulla voidaan todeta, että avoimuuteen tarvitaan toimia niin strategisella, operatiivisella kuin käytänteidenkin tasolla ja kaikki tasot ovat toisiinsa linkittyneitä.
okosimme mallinnoksemme posteriin (kuva 1.) joka esiteltiin Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen loppuwebinaarissa 7.12.2020 Metropolia ammattikorkeakoulussa. Mallinnoksen tarkoituksena on toimia ensisijaisesti keskustelun herättäjänä korkeakoulukohtaisten käytänteiden kehittämiseksi.
Kuva 1. TKI-integroidun oppimisen avoimuus (Fred, Helariutta & Kangastie 2020)
TKIO:n perustus luodaan strategisella tasolla
Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kypsyystason arvioinnissa (Forsström, Lilja ja Ala-Mantila 2020) lähtökohtana on strategisen tason ohjaus avoimen toimintakulttuurin kehittämisessä. Toimintakulttuuri kehittyy avoimeksi, mikäli strategiassa on avattu avoimuuden tärkeys ja merkitys ja mikäli avoimuutta edistetään strategisella tasolla opetuksen ja oppimisen arvona tai periaatteena TKIO:ssa.
Avoimuuden näkyminen strategiassa johtaa myös toimintaperiaatteiden ja linjausten aukikirjoittamiseen ja niiden mukaan myös toimimiseen. Tämä näkyy myös avoimuuden osaamisen kehittämisessä ja esimerkiksi erilaisten työkalujen käytön osaamisessa.
Avoimen toimintakulttuurin edistämisessä johtamisella ja esimiestyöllä on tärkeä merkitys. Opetus- ja TKI-henkilöstön kiinteä ja jatkuva yhteistyö mahdollistetaan osaamisen kehittämisellä, johtamisjärjestelyillä ja laadukkaalla esimiestyöllä.
Tärkeää on myös avoimuuden näkyminen johtamisjärjestelmässä ja laadunhallinnassa. Arjen työssä olisikin käytävä keskustelua avoimuudesta osana korkeakoulun laatutyötä ja varmistettava, että avoin TKIO on huomioitu prosessikuvauksissa ja toimintaohjeissa.
Mikäli korkeakoulu on sitoutunut avoimuuden edistämiseen, se myös panostaa avoimuuden osaamisen kehittämiseen ja avoimuuden toteutumisen seurantaan. Toteutuksessa ja seurannassa voidaan hyödyntää myös teknologista infrastruktuuria esimerkiksi oppimis- ja kehittämisalustoja ja TKIO-ympäristöjä.
Teknologian käytössä tekninen tuki on tärkeässä roolissa avoimuuden näkökulmasta ja esimerkiksi tietosuoja-asioissa avoimuuden reunaehtojen huomioimisessa TKIO:ssa on saatava riittävästi tukea ja ohjeistusta.
TKIO-prosessi ohjaa toimintaa
Prosessien tarkastelu eli ns. operatiivinen taso liitettiin TKI-integroidun oppimisen prosessiin, jota mallinnettiin Avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa erilaisten case-kuvausten kautta. Tunnistimme, että TKIO:n eri muotoja ovat työelämätoimeksianto, oppimisprojekti, liiketoimintana tarjottava palvelu, ulkoisella rahoituksella toteutettava TKI-projekti/-hanke ja työn opinnollistaminen.
Lähtökohdaksi otimme laatuprosessista ja-menetelmästä tutun PDCA-kehän eli Demingin laatuympyrän (Paras Paikka 2021), johon lisäsimme tulosten julkaisun avoimuuden osatekijänä.
Oppimisen avoimuus -työryhmämme työsti eri ammattikorkeakoulujen case-kuvauksia toimintamuodoittain ja prosessitasoittain. Jokainen case pilkottiin operatiivisen tason prosessiksi TKIO-suunnitteluun (Plan), -toteutukseen (Do), -tulosten julkaisuun, TKIO-arviointiin (Check) ja TKIO-kehittämiseen (Act) ja edelleen käytänteisiin tämän prosessin sisällä. Näin teimme näkyväksi sen, löytyykö kaikille TKIOn eri muodoille yhtenäistä prosessia.
Case-kuvauksien kautta, esimerkiksi kuvaamalla ulkoisesti rahoitettuun hankkeeseen integroitu oppiminen, pystyimme jäljittämään prosessin vaiheet. Samalla kuvausten kautta tuli esiin käytänteet, joissa avoimuutta on ja käytänteet, jossa sitä ei ole.
Avoimen TKI-integroidun oppimisen tavoitteena on aluevaikuttavuus, jonka välineenä on tiivis työelämäyhteistyö. Voidaan jopa sanoa, että työelämäkumppanuus ja/tai hankekumppanuus on TKIO:n perusta. Yhteistyötä tulee tehdä mahdollisimman laadukkaasti ja erilaisia laatuprosesseja ja -menetelmiä hyödyntäen.
Suunnitteluvaiheessa luodaan yhteinen näkemys TKIO:n tarpeesta ja otetaan yhteistyökumppanit mukaan suunnitteluun. Tässä vaiheessa varmistetaan, että integraatio on aidosti opiskelijakeskeistä ja tukee aluekehitystä. Avoimuuden toteutuminen on varmistettava myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Erityisen huolella on suunniteltava avoin osallistuminen ja integraatio yhteiskehittämisessä.
Avoimen TKIO:n toteutusvaiheessa tehdään yhdessä ja toteutetaan pedagogista avoimuutta avaamalla pedagogista suunnittelua, toteutusta, arviointia ja oppimistuotoksia. Toteutusvaiheen avoimuutta lisää yhteistyö käyttäjien ja asiakkaiden kanssa sekä yhteisopettajuus.
Tulosten julkaisuvaiheessa pyritään julkaisemaan saadut tulokset mahdollisimman avoimesti avoimen tieteen ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita noudattaen. Tarkoituksena tuoda tulokset julki niin avoimesti kuin mahdollista ja niin suljetusti kuin on välttämätöntä.
Arviointivaiheessa hyödynnetään erilaisia avoimia arviointi- ja palautetapoja. Itse- ja vertaisarvioinnit antavat tietoa avoimen TKIO:n onnistumisesta, tuloksellisuudesta ja kehittämiskohteista.
Kehittämisen eteneminen varmistetaan yhteisesti laaditulla suunnitelmalla, jonka pohjana on palaute- ja arviointitiedon antama tieto. Varmistetaan yhdessä kehittämiskohteiden avoimuus avoimen tieteen periaatteita noudattaen ja käsitellään luotua toimintasuunnitelmaa ja toimintaa avoimesti.
TKIO-käytänteitä avataan korkeakouluyhteisön arjessa
Rubikin kuutiossa käytänteet on jaettu TKIO:hon osallistumiseen, TKIO:ssa käytettyihin menetelmiin, TKIO:ssa käytettyihin aineistoihin, oppimisympäristöihin ja julkaisuihin, joita pyritään avaamaan niin paljon kuin mahdollista ja pitämään ne niin suljettuina kuin on välttämätöntä.
TKIO:hon osallistumista helpotetaan oppimaan pääsyn esteitä alentamalla. TKI-integroidun oppimisen osalta tämä tarkoittaa opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuutta päästä osallistumaan TKI-hankkeisiin ja/tai työelämäyhteistyöhön. Yhteistyökumppani pääsee osaksi korkeakouluyhteisöä, jonka kanssa opitaan ja kehitetään yhdessä.
TKI-integroidussa oppimisessa avoimuus toteutuu käytettyjen menetelmien ja aineistojen osalta, kun TKI-integraatiossa syntyviä tutkimusaineistoja, -menetelmiä ja -tuotoksia julkaistaan avoimesti ja avoimia materiaaleja hyödynnetään TKI-integroidussa oppimisessa. Avoimuutta voidaan lisätä myös tutkimusyhteistyöllä ja kansalaisten osallistamisella tutkimuksen tekoon kansalaistieteen periaatteiden mukaisesti. (Helariutta ja Fred 2021)
Työelämäprojektit ja TKI-hankkeet voidaan nähdä oppimisympäristöinä, joissa tapahtuva oppiminen mahdollistaa vertaisoppimisen eri toimijoiden kesken. Oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset verkkoalustat tai vaikkapa kaupunginosa. Julkaisut voivat olla sekä opetukseen liittyviä että tutkimusaineistoja ja -tuloksia.
Tavoitteena on kaikkien sellaisten sisältöjen avoimeksi tekeminen, joita on mahdollista käyttää oppimiseen. Avoimesti saatavilla oleva sisältö voi olla lisensoitu avoimella lisenssillä, mutta se ei ole välttämätöntä. (Helariutta ja Fred 2020.) TKI-integroidun oppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa avointen sisältöjen tuottamista.
Lopuksi
Korkeakoulujen TKI-integroidun oppimisen pulmapelin ratkaisemisessa tarvitaan niin strategista, operatiivista kuin käytäntötasoakin. TKI-integroidun oppimisen mallimme ei ole valmis, vaan toimintamallien kehittyessä se kehittyy edelleen.
Väänäsen ja Peltosen (2020) mukaan opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolle ei ole selkeää tai yksiselitteistä käsitettä määriteltynä. Heidän mukaansa sen käytännön merkitys määräytyy sekä toimijoiden että kontekstin mukaan. (Väänänen ja Peltonen 2020, 56.) Astetta haastavammaksi toiminta muuttuu, kun siihen tulee huomioitavaksi avoimuus ja sen osa-alueiden toteutumisen kriteeristö.
Ammattikorkeakouluissa avoin TKI-integroitu oppiminen on erinomainen tapa kehittää opiskelijoiden, opettajien, TKI-henkilöstön ja työelämän yhteisöllistä osaamista, koska se tarjoaa yhteisen ajan ja tilan keskusteluille ja kohtaamisille. Systemaattisesti toteutettu avoin TKI-integroitu oppiminen mahdollistaa yhteistyössä tekemisen ja vuorovaikutteisen oppimisen sekä tiedon ja osaamisen jakamisen toimintakulttuurin.
Avointa tulevaisuutta rakennetaan arjen työssä yhdessä tutkien, kehittäen, innovoiden ja oppien.
Lähteet
Forsström, P. L., Lilja, E., & Ala-Mantila, M. (2020). Atlas of open science and research in Finland 2019: Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Final report. Luettu 10.5.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8
Fred, M., Helariutta, A. & Kangastie, H. 2021. Avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan integroitu oppiminen. Luettu 10.5.2021. https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Ajankohtaista/Pohjoisen-tekijat---Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=1b1c5515-b402-4621-955d-91b7b3d80160
Fred, M., Helariutta, A. ja Kangastie,H. 2020. TKI-integroidun oppimisen avoimuus. Posteri 7.12.2020 Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen loppuwebinaari. (julkaisematon)
Helariutta, A. & Fred, M. 2020. Avointa kulmaa oppimiseen – avoimet oppimateriaalit ja niiden merkitys. Luettu 10.5.2021. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoimet-oppimateriaalit-ja-niiden-merkitys/#125cae89
Helariutta, A. & Fred, M. 2021. Avointa kulmaa oppimiseen – avoin tiede ja tutkimus. Luettu 10.5.2021. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoin-tiede-ja-tutkimus/#125cae89
Inamorato dos Santos, A., Punie, Y. & Castaño Muñoz, J. 2016. Opening up education: A support framework for higher education institutions. Luettu 28.4.2021. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/opening-education-support-framework-higher-education-institutions
Paras Paikka Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa. Viitattu 10.5.2021. https://intra.lapinamk.fi/fi/lapin-amk/laatujarjestelma/Jaetut%20asiakirjat/PARAS%20PAIKKA%20laadunhallinta%20Lapin%20ammattikorkeakoulussa.pdf
Väänänen, I., & Peltonen, K. (2020). Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 22(2), 52–69. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/95963
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle