Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Tiimityöntekijänä ja alaisena kehittyminen

Tiimityöntekijänä ja alaisena kehittyminen

9.10.2018



Anniina ja opiskelijat.jpg
Isa Hellevaara ja Kirsi Vuorre ovat sairaanhoitajaopiskelijoita ja TtM Anniina Tohmola opettaja hyvinvointipalveluiden osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

Yksittäisen työntekijän ja myös koko työyhteisön hyvinvoinnin kannalta jokaisen on hyödyllistä tietää, miten voi itse hahmottaa ja kehittää omaa alais- ja tiimityöntekijän rooliaan sekä tarvittaessa kehittyä paremmaksi näissä rooleissa.

Tiimityöskentelytaidoilla tarkoitetaan sellaista työntekijän käyttäytymistä, joka ei kuulu työn muodollisiin vaatimuksiin, mutta vaikuttaa työyhteisön tehokkaaseen toimintaan. Ne täydentävät johtamistaitoa. Hyviä tiimityöskentelyn piirteitä on monia.

Silvennoinen ja Kauppinen ovat perehtyneet kirjassaan ”Kehity alaisena” hyvän tiimityön piirteisiin. Siihen kuuluvat tiimin jäsenten auttaminen, tarpeettomien konfliktien välttäminen, oman mielipiteen rakentava ilmaisu sekä erilaisten työtehtävien vapaaehtoinen vastaanottaminen.

Tiimityöskentelytaito on laajempi käsite kuin vain ammatillinen osaaminen. Siihen liittyy asenteellisia ja tiedollisia valmiuksia työkäyttäytymisessä. Tiimityöskentelytaitoihin kuuluu myös työntekijän halu ja kyky toimia työyhteisössään rakentavalla tavalla muita tukien. Työntekijä hoitaa samalla hyvin myös varsinaiset työtehtävänsä.

Robert Kelleyn (The power of Followership) ja Ira Chaleffin (The Courageous Follower) ajatusten pohjalta alaisrooleja on viisi: vieraantunut alainen (individualisti), tehokas alainen (partneri), passiivinen alainen (käyttämätön voimavara), mukautuva alainen (uskollinen toimeenpanija) ja keskitien kulkija (resursseja on enempäänkin).

Alaisroolit jaetaan sen perusteella, onko työntekijä sitoutunut/sitoutumaton, passiivinen/aktiivinen, itsenäinen/riippuvainen, kriittinen ajattelija/kritiikitön ajattelija. Oman alaisroolinsa voi testata edellä mainittujen ominaisuuksien pohjalta laaditulla testillä.

Kehittyäkseen alaisena, on hyvä tarkastella omia asenteita, uskomuksia ja rajoituksia esimerkiksi Wilson Learning/Wiltrain Oy:n “Persoonallinen palvelu”- koulutusohjelman pohjalta laaditun itsearviosovelluksen avulla. Itsearviosta voi saada apua oman palveluasenteen pohdintaan. Työn osaaminen, luottamuksen syntyminen, itsensä hallitseminen ja joustavuus voivat vaikuttaa työntekijän kykyyn tyydyttää tai ylittää ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden odotukset.

Aku Kopakkalan ”Porukka, jengi, tiimi, ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen”- kirjassa todetaan tiimirooleista, että ryhmän toimivuuden kannalta jäsenten tulisi olla erilaisia ja osata eri asioita.

Ruth Meredith Belbinin mukaan hyvä tiimi edellyttää seuraavia rooleja: keksijä, tiedustelija, tekijä, takoja, viimeistelijä, arvioija, diplomaatti ja kokoaja. Yleensä tiimin jäsen toteuttaa näistä yhtä tai kahta roolia. Rooli muotoutuu henkilön ominaisuuksien ja tiimin perusteella. Toiminta ei kuitenkaan perustu ihmisen pysyviin ominaisuuksiin, vaan henkilön toiminta johtuu siitä roolista, jonka hän on tilanteessa valinnut. Tämän rooliteorian mukaan henkilö on siis subjekti, jolla on kyky ja mahdollisuus valita aktiivisesti roolinsa.

Kopakkalan mukaan henkilö voi muuttua ryhmän tarpeiden mukaisesti, rajallisessa määrin. Esimerkiksi puheliaasta päällepäsmäristä ei tule hiljaista hissukkaa. Enimmäkseen pyrimme toistamaan samoja rooleja ryhmästä/tiimistä toiseen.

Hannele Laaksosen ja Seija Ollilan kirjassa ”Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa” käsitellään työnohjausta. Kirjan mukaan työnohjauksen tarkoitus on pyrkiä työyhteisön tai työntekijän perustehtävän mahdollisimman laadukkaaseen hoitamiseen ja sitä kautta palvelujen sekä tuotteiden laadukkuuteen optimaalisen tehokkuuden avulla.

Työnohjauksessa edistetään työntekijän ammatillista, yksilöllistä ja työyhteisön jäsenenä kehittymistä. Laajemmin katsottuna työnohjauksen pyrkimyksenä on kehittää myös luovia kykyjä, oivalluksen tavoittamisen taitoa ja lisätä työntekijöiden uusia valmiuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tiimityöntekijän kehittymisen kannalta olennaista on kriittinen itsearviointi, esimerkiksi erilaisten testien ja tiimiltä saadun palautteen avulla sekä tarvittaessa tahtotila muuttaa omaa asennettaan ja omia toimintatapojaan. Muutoksen aikaansaamiseksi voi myös hakeutua koulutuksiin. Tiiminvetäjän tuki on olennainen osa alaisen ja koko tiimin kehittymisen kannalta.

Erilaisuus on voimavara. Hyvä tiiminvetäjä on taitava näkemään tiimiläisten erilaisuuden sekä vahvuudet ja osaa hyödyntää ne saaden työyhteisön toimimaan tehokkaasti ja joustavasti. Hyvien tiimitaitojen hyöty nähdään työntekijöiden hyvinvointina, työviihtyvyytenä, joustavana ja tehokkaana toimintana sekä sitä kautta hyvänä palveluna, laadukkaina tuotteina ja myös taloudellisesti tuloksellisena toimintana.
Kädet.jpg

Lähteet:

Kelley, R E. 1992.The power of followership : how to create leaders people want to follow, and followers who lead themselves, 1st ed, New York : Doubleday/Currency, cop.

Kopakkala, A. 2011. Porukka, jengi, tiimi ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.

Laaksonen, H. & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Silvennoinen, M. & Kauppinen, R. 2007. Kehity alaisena - onnistuneet alaistaidot käytännössä. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Tammi.



Kommentit

Lisää kommentti
Pena 30.11.2018 19:13
Vastaa Poista
Jospa kuitenkin Aku Kopakkala. Ei Anu.
Anniina 3.12.2018 8:13
Poista
Kiitos huomiosta Pena. Pahoittelut tästä virheestä tekstissä!! Pyydän ylläpitoa korjaamaan sen oikeaksi pikimmiten.
Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK