Levi-Rakennus Oy:n haki uusia keinoja asuntohankkeiden ennakkomarkkinointiin.
"Tavoitteena oli löytää tapoja, joilla voitaisiin paremmin kuvata vielä rakentamattomien myytävien asuntojen lähiympäristöä ja antaa potentiaalisille ostajille realistinen käsitys mm. myytävien asuntojen ikkunanäkymistä. Pilotissa toteutetun ympäristön mallinnuksen ja näkymäkuvien avulla voidaan tarjota asiakkaille parempi käsitys rakennettavan asunnon tulevista näkymistä.
Tämän kaltaisella markkinointimateriaalilla on tarvetta etenkin kun rakennetaan kaupunkikeskustoihin ahtaille tonteille, joissa asuntojen tulevista ikkunanäkymistä ei ole varmuutta.”
-Levi-Rakennus Oy:n edustaja
Älykkään elinympäristön teknologiat- Kickstart-hankkeessa innovaatiovalmiuksien pilotointi toteutettiin yhteistyössä Levi-Rakennus Oy:n kanssa. Levi-Rakennus Oy halusi uusia näkökulmia suunnitteilla olevien rakennuskohteiden ennakkomarkkinointiin. Pilotin tarkoituksena oli hyödyntää uusia menetelmiä rakennuskohteen suunnitelmien esittämiseksi.
Pilotoinnissa toteutettiin visualisointeja arkkitehdiltä saadun rakennuksen tietomallin pohjalta. Rakennuksen visualisoitu 3D-malli yhdistettiin kuvauskopterilla luotuun todelliseen ympäristöön. Visualisointien lisäksi Lapin AMK tuotti kehitysideoita ennakkomarkkinointimateriaaliin. Pilotoinnin avulla yhteistyöyritys sai lisätietoa tietomallin hyödyntämisestä ennakkomarkkinoinnissa.
Tietomalleista lisäarvoa
Tietomallinnus on viime vuosina ollut rakennusalalla hyvin kuuma käsite. Tietomallinnus (BIM) käsitteenä ei ole kuitenkaan kaikille täysin tuttu, joten avataan sitä hieman seuraavaksi.
Tietomallinnuksella tarkoitetaan objektipohjaista työskentelytapaa, jossa koko rakennuksen elinkaaren tiedot tallennetaan samaan malliin digitaalisesti. Joillekin tietomallinnus on 3D-suunnittelua. Se on kyllä sitäkin, mutta dimensioiden lisäksi objekteihin voidaan lisätä tieto esimerkiksi rakenteen painosta, materiaalista, kustannuksesta, asennuksen aikataulusta, yms.
Verrattaessa perinteiseen viivapohjaiseen työskentelytapaan, tietomallipohjainen työskentelytapa on huomattavasti tehokkaampaa ja informatiivisempaa. Esimerkiksi perinteisesti julkisivukuvat, leikkaukset yms. piirustukset on luotu manuaalisesti kohdekohtaisesti. Valmiista tietomallista nämä tiedot tulevat automaattisesti, eikä jokaista leikkauskuvaa tule luoda yksitellen.
Tietomallipohjaisen työskentelyn apuna on myös mahdollisuus yhteensovittaa rakennushankkeen eri osapuolten suunnitelmia, jolloin ilmenee esimerkiksi mahdolliset rakenteiden ja LVI-järjestelmien törmäykset. Tietomallit mahdollistavat myös suunnitteluvaiheessa tehtävien analysointien ja visualisointien toteutuksen. Tässä pilotissa hyödynnettiin tietomallien visuaalista ulottuvuutta.
Kuva 1. Tietomallinnuksen ulottuvuudet [1]
Todellisen ympäristön ja tietokonemallin yhdistäminen
Kuten alussa todettiin Levi-Rakennus Oy halusi uusia ulottuvuuksia rakennushankkeidensa ennakkomarkkinointiin. Pilotin alussa toteutetun aloituspalaverin johdosta päätavoitteeksi asetettiin todellisen ympäristön lisääminen tietokoneella mallinnetun tietomallin yhteyteen. Lapin AMK toteutti ympäristön lisäämistä kahdella eri tavalla:
● Lisäämällä tietomallista otettu kuvakaappaus todellisesta ympäristöstä otettuun kuvaan
● Sekä lisäämällä tietomalli kuvauskopterilla luotuun 3D- ympäristöön.
Rakennuksen tietomalli saatiin rakennushankkeen arkkitehdiltä. Arkkitehdin tietomalliin lisättiin visuaalisia ominaisuuksia käyttäen hyväksi Twinmotion 2018 -visualisointiohjelmaa. Ympäristön ja yleisten tilojen lisäksi esittelymateriaalia varten tietomalliin kalustettiin yksi yksiö, joka sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa. Twinmotion-ohjelmasta otettu kuvakaappaus lisättiin kuvauskopterilla otettuun kuvaan. Lopputulos alla olevassa kuvassa 2.
Kuva 2. Mallinnettu rakennus lisätty todelliseen ympäristöönsä
Toisena, haastavampana vaihtoehtona rakennuskohteen visualisoinnille määriteltiin tulevaa rakennusta ympäröivän alueen 3D-mallinnuksen ja tietomallin yhdistäminen, jolla saavutettaisiin täysin kolmiulotteinen lopputulos rakennuskohteesta ja ympäristöstä.
Jo pilotoinnin alkuvaiheessa tunnistimme varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi ilmakuvauksen ja fotogrammetrian hyödyntämisen alueen 3D-mallintamisessa. Fotogrammetria on syntynyt maanmittauksen tarpeista ja viittaa valokuvapohjaiseen mittaamiseen. Fotogrammetriaa hyödyntävien alojen määrä on kuitenkin laajentunut huomattavasti tällä vuosituhannella.
Rakennuksen ympäristön mallintamiseksi alue valokuvattiin. Käytetty, fotogrammetrinen menetelmä asettaa tarkat vaatimukset kuva-aineistolle. Tästä johtuen kauko-ohjattavan kuvauskopterin käytössä oli perinteisen käsiohjauksen sijaan hyödynnettävä automatisoitua lento- ja kuvausohjelmointia, jossa tietokone määrittää optimaalisimmat kulkureitit ja kuvauspisteet prosessoinnin kannalta. Kuvausohjelmoinnin myötä kopteri suorittaa kuvauksen autonomisesti, jolloin lennättäjän rooli painottuu kopterin valvontaan ja turvallisuuteen.
Kuvamateriaalin prosessointiin käytimme Pix4D-sovellusta, joka kykenee valmistamaan kolmiulotteisia verkko- ja pistepilvimalleja valokuvista. Ohjelmiston muodostamaa mallia luonnollisesti jouduttiin manipuloimaan käynnissä olevien rakennustöiden vuoksi, ja ylimääräisten objektien, kuten työmaakonttien poisto verkkomallista suoritettiin 3D-editori Blenderiä käyttäen.
Lopullinen, siistitty alueen kolmiulotteinen mallinnus tuotiin rakennuksen tietomallin kanssa Twinmotion 2018-visualisointiohjelmistoon, jossa rakennuksen ja ympäristön mallinnukset yhdistettiin todellisuutta vastaavaksi kokonaisuudeksi. Lopputuloksesta on mahdollista tuottaa visualisointiohjelmistossa näyttäviä kuvia ja videoita.
Kuva 3. Rakennuksen ja ympäristön 3D-mallit yhdistettynä
Esittelymateriaali
Ennakkomarkkinointimateriaalin pohjana käytettiin arkkitehti- ja mainostoimiston laatimaa tavanomaista materiaalia. Tässä tapauksessa pohjamateriaalina oli A4-kokoinen paperinen esite, joka sisälsi lyhyen kuvauksen rakennettavasta kiinteistöstä, asemapiirroksen, julkisivukuvat, kerroskuvat, rakennustapaselosteen sekä pohjakuvat jokaista asuntotyyppiä kohden.
Kuva 4. Luodun esitteen kuvagalleria
Esite keskittyi arkkitehtitoimistolta saadun materiaalin pohjalta mallinnettuun asuntoon. Tuotettu esite pohti siten erilaisia tapoja esittää yhden asunnon tietoja sekä aukeaman että yhden sivun vievällä tilalla. Asuntotiedon lisäksi tietomallia hyödynnettiin asemapiirroksen ja julkisivukuvien tuottamisessa. Lisäksi tuotettiin tietomallin ja fotogrammetrian avulla galleria (kuva 4) lisäämään potentiaalisen ostajan käsitystä tulevasta kiinteistöstä.
Esitteestä tehtiin kaksi versiota: paperille tulostettava sekä sähköinen esite. Tavoitteena oli hyödyntää tuotettu kuva- ja videomateriaali mahdollisimman hyvin ennakkomarkkinoinnissa. Esitteet taitettiin InDesign-ohjelmalla ja ne olivat sisällöltään samat.
Asuntoon liittyvät kuvat otettiin nostamalla kuvauskopteri asunnon parvekkeen korkeudelle. Kuvaa käytettiin sekä maisemakuvana että tietomallissa ikkunanäkymänä.
Kuva 5. Paperisen esitteen asuntoaukeama
Paperinen esite sisälsi QR-koodeja, jotka veivät sähköiseen materiaaliin. Esitteen lukijan vastuulle jäi suoraan oikean sovelluksen löytäminen ja asentaminen haluttuun laitteeseen. Muuta pääsyä sähköiseen materiaaliin ei tarjottu. Esitteen uutuusarvo perinteiseen esitteeseen nähden perustui uudella tavalla tuotettuun kuva- ja lisämateriaaliin. Esimerkkiaukeama asunnon tiedoista on esitetty kuvassa 5.
Kuva 6. Video sähköisessä esitteessä
Tietomallin perusteella tehdyt videot sisällytettiin sähköiseen esitteeseen, jolloin esitteen lukijan ei tarvinnut ladata ylimääräisiä sovelluksia videomateriaalia katsellakseen. Videot pyörivät suoraan esitteessä ja niitä voi tarvittaessa pysäyttää tai soittaa uudelleen. Kuvassa 6 on esitettynä asemapiirrosaukeama, jossa esitettiin video kiinteistön ulkopuolelta.
Sähköisen esitteen tiedosto muodostui melko suureksi, vaikka se sisälsi vain muutaman videon. Videoiden laatua laskemalla koko pienenisi, mutta lopullinen koko valmiissa esitteessä sisältäen 10 erilaisen asuntotyypin videon saattaa olla liian suuri jaettavaksi asiakkaille millään keinoin. Ratkaisuna tähän esitämme mieluummin verkkosivun tekemistä. Nykyisillä työkaluilla verkkosivujen tekeminen ei ole kovin haastavaa ja niihin voi pienellä työmäärällä sisällyttää video- ja kuvamateriaalia.
Paperisen esitteen parantamiseen eräs vaihtoehto olisi voinut olla lisätyn todellisuuden käyttäminen. Valion maitotölkeissä käytettiin tätä tekniikkaa Tuntematon Sotilas -elokuvan markkinoinnissa vuoden 2017 loppupuolella. [2] Tässä hankkeessa tekniikan kokeiluun ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta.
Potentiaalinen ostaja saa rakennettavasta kiinteistöstä ja sen ympäristöstä ehdottomasti paremman käsityksen tietomallin pohjalta luotujen materiaalien perusteella kuin vain katsomalla piirroskuvia. Arvioimme, että esimerkiksi parvekenäkymä saattaa vaikuttaa ostopäätökseen.
Asunnossa vieraileminen virtuaalitodellisuudessa luo paremman käsityksen asunnosta kuin pohjapiirros. Haasteena on huomioitava, että väärän käsityksen luominen ostajalla on myös mahdollista. Tietomalliin voi esimerkiksi lisätä puita, joita ei todellisuudessa ole.
Uskomme, että tietomallien hyödyntäminen ennakkomarkkinoinnissa on järkevää. Kiinteitä kalusteita ja pintamateriaaleja valittaessa tietomallin pohjalta tehdyssä asunnossa vierailu tuo suunnittelun lähemmäs asiakasta.
Lähteet
1. Graphisoft n.d. About BIM. Viitattu 4.9.2018. http://www.graphisoft.com/archicad/open_bim/about_bim/
2. Valio 2017. Tuntematon Sotilas -elokuvan maistiaisia Valion maitotölkkeihin. 06.10.2017. Viitattu 20.09.2018. https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/tuntematon-sotilas--elokuvan-maistiaisia-valion-maitotolkkeihin/