Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Lapin AMK:n kestävän kehityksen työtä vauhditetaan

Lapin AMK:n kestävän kehityksen työtä vauhditetaan

1.10.2019



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa projektijohtajana.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, joihin pyritään vuoteen 2030 mennessä. Kaiken kaikkiaan sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, joiden toteuttamisvastuu on ensisijaisesti valtioilla mutta käytännössä niitä ei voida toteuttaa ilman paikallistason, yksityissektorin ja yksittäisten kansalaisten laajaa osallistumista. (United Nations 2015.)


Kuva: YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet. (Suomen YK-liitto 2019)Keke kuva.jpg


Erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on tottunut keikkumaan kärkisijoilla, ja maailman yleiseen tasoon verrattuna myös Suomen kestävän kehityksen tilanne on varsin hyvä. Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, koulutustaso ja terveystilanne on korkealla tasolla, juomakelpoista vettä saa suoraan hanasta ja monissa maissa eriarvoisuutta tuottava korruptio on lähes olematonta. Myös ympäristöindikaattoreilla mitattuna pärjäämme hyvin: ympäristömyrkkyjä ja happamoittavia päästöjä tulee väestöön määrään ja elintasoon nähden hyvin vähän, jätevesiä puhdistetaan monen mökinomistajan mielestä liiankin kattavasti, kierrätys on laajalle levinnyttä ja lajien uhanalaistuminen on hitaampaa kuin useimmissa muissa maissa. Paljon on tehty mutta paljon on vielä parantamisen varaa. Ei suomalaistenkaan nykyistä elämäntapaa voi aidosti kestäväksi kehua. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset ihmiskunta tarvitsisi käyttöönsä melkein neljän maapallon resurssit (Lampela 2019).

Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa

Tällä hetkellä valtaosa ammattikorkeakouluista on ainakin strategiatasolla sitoutunut kestävän kehityksen työhön ja asiaa Oulun ammattikorkeakoulussa selvittäneet Outi Virkkulan mukaan yli puolet ammattikorkeakouluista hyödyntää toiminnassaan erilaisia ympäristöjärjestelmiä tai ohjelmia. Näistä selvästi yleisin on WWF:n ylläpitämä hiilijalanjäljen pienentämiseen keskittyvä Green office –työkalu, joka tällä hetkellä on Lapin yliopistossakin käytössä. Tämän lisäksi käytössä ovat kansainvälisesti akkreditoitu säännöllisiin auditointeihin perustuva ISO 14001 –ympäristöstandardi sekä tavoitteiltaan selvästi vaatimattomampi Reilun kaupan arvonimi. (Virkkula 2014)

Kestävä kehitys on viime vuosina noussut myös opetuksen osaksi. Edelläkävijä asiassa oli Turun AMK, joka aloitti kestävän kehityksen koulutuksen jo vuonna 1997. Turussa koulusta ei enää ole, mutta alan nelivuotista tutkintoa voi nykyisin opiskella suomeksi Hämeen ammattikorkeakoulussa ja ruotsiksi Yrkehögskola Noviassa. Teemaa sivuavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja löytyy useammastakin AMKista ja myös lyhytkestoisia kestävään kehitykseen keskittyviä koulutuksia on hyvin tarjolla.

Miten meillä?

Lapin AMKissa kestävä kehityksen teemat ovat vanhastaan keskeisellä sijalla varsinkin luonnonvara-alan koulutuksessa ja kiertotalouden nouseminen yhdeksi AMKin TKI-toiminnan keskeiseksi teemaksi on lisännyt kestävän kehityksen asiantuntemusta ja tunnettavuutta AMKin sisällä. Uutena avauksena meillä käynnistyi tänä syksynä englanninkielinen tradenomitutkinto, jossa kestävä kehitys on läpileikkaava teema opintojen alusta loppuun saakka.

Nyt on tullut (viimeinkin) aika terästää myös omaa toimintaamme, ja Lapin AMKin kestävän kehityksen työn käynnistämiseen nimettiin keväällä ryhmä, johon kuuluvat Reijo Tolppi, Ulla Okkonen, Sanna Tyni, Maiju Lassila ja opiskelijoiden edustajana Eveliina Kallunki. Ensi töiksemme kävimme tutustumassa kestävän kehityksen työn veteraanisarjaan kuuluvaan Oulun ammattikorkeakouluun, mistä saimme runsain mitoin käytännönläheisiä vinkkejä.

Torstaina 15.8. tämä porukka suljettiin kokoushuoneeseen C 429 ja ulos ei tultu ennen kuin Lapin AMKin kestävän kehityksen suunnitelma vuosille 2020 -2022 saatiin valmiiksi.

Suunnitelmassa on toimenpiteet, tavoitteet ja vastuut seuraaville osa-alueille:

- kestävän kehityksen työn organisointi
- veden käyttö
- sähkön käyttö
- lämmön käyttö
- jätehuolto
- ruokahävikki
- matkustaminen
- paperin kulutus
- kirjaston e-aineistojen käyttö
- opiskelijoiden osallistuminen
- kestävästä kehityksestä viestiminen ja tapahtumat.

Muiden ammattikorkeakoulujen esimerkkien perusteella kestävä kehitys ei juurru osaksi normaali toimintaa ilman asian aktiivista esilläpitämistä. Olemme pohtineet kestävän kehityksen koordinaattorin osa-aikaisen tehtävän perustamista ensi vuoden alusta lukien, ja mikäli budjetissa varat asiaan löytyvät, etsitään tehtävään asiasta kiinnostunut ja muidenkin innostamiseen sitoutuva tekijä. Siitä olen varma siitä, että amkkilaisten joukosta sellainen kyllä löytyy.

Kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen toimenpidelista tuleville vuosille on pitkän puoleinen ja luonteeltaan sellainen, ettei sen tavoitteita tulla saavuttamaan, ellei meistä suuri enemmistö ota asiaa omakseen. Kyllä, osa niistä vaatii viitseliäisyyttä, omasta mukavuudesta tinkimistä ja saavutetuista eduista tinkimistä, mutta ei se maailma vaan pelastu jos emme oikein porukalla ryhdy tekemään kestävän kehityksen kannalta edullisia valintoja.

Lähteet:


Lampela, Rosa: Tänään maailma on käyttänyt loppuun yhden vuoden luonnonvarat – Suomen ylikulutuspäivä meni jo huhtikuussa. Tekniikka ja talous verkkolehti 29.7.2019. Hakupäivä 19.9.2019.
Kestävän kehityksen tavoitteet: Suomen YK-liitto. (www.ykliitto.fi) Hakupäivä 24.9.2019.
Transforming our world: The 2030 agenda for sustainable development. A/RES/70/1. United Nations, 2015.
Virkkula, Outi: Ammattikorkeakouluille Green Campus -toimintamalli?. ePooki. Oulun
ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 23. 2014. Hakupäivä 19.9.2019.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK