Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Asiantuntijaviestintä ei epäonnistu aivan aina

Asiantuntijaviestintä ei epäonnistu aivan aina

24.10.2016



KM Heli Lohi on Lapin ammattikorkeakoulun tiedottaja ja julkaisukoordinaattori.

Lohi_Heli_lasit.jpg

Kun asiantuntija viestii itselleen läpeensä tutusta aiheesta, on onnistumisen tiellä jokunen kompastuskivi. Yksi, johon lähestulkoon kaikki hakkaavat varpaitansa, on tekstilajin valinta. Yhtä vaikeaa on sen vaihtaminen toiseen.

 

Tekstilajien tunnistaminen

Helppo tekstilajien tunnistamisharjoitus: ota käteesi päivän sanomalehti ja tutki minkä tyyppisistä sisällöistä se koostuu. Löydät nopeasti ainakin nämä tekstilajit: uutinen, pääkirjoitus, kolumni, tekstiviesti, mielipidekirjoitus, kirja-arvostelu, sarjakuva ja mainos.

Niillä kaikilla on oma tarkoituksensa ja siksi ne noudattavat omia lainalaisuuksiaan. Aiheesta kannattaa kurkata Minna Artimon laatima Preziesitys.

Oikein valittu tekstilaji huomioi tarkoituksensa lisäksi vastaanottajan pään sisäisen elämän.

 

Lajin vaihtamisen kamaluudesta

Tieteellisen tekstin laatimista pidetään vaikeana, mutta asiantuntijalle se on helpoin laji.

Kuvitus 1 Helin blogikirjoitus.JPG

Kun kirjoittaa artikkelia omalle viiteryhmälleen - ammattikunnalle tai tiedeyhteisölle - ei yleensä tarvitse huolehtia siitä ymmärtävätkö lukijat tekstin. Ammattisanastoa ja tieteen kieltä saa viljellä estoitta, mikä on vapauttavaa.

Tieteellisen artikkelin kirjoittajaa ei yleensä kiusata edes merkki- tai sanamäärien rajoituksilla. Tekstiä saa ja pitää tulla niin paljon että aihe on tullut käsitellyksi riittävällä perusteellisuudella.

Tekstilajin vaihtaminen yleistajuiseen ei käy asiaansa ihastuneelta asiantuntijalta aina ihan helposti. Yleistajuistaminen kun vaatii lukijakunnan uudenlaista huomioon ottamista.

Tekstilajin valinta on tarkkaa kuin tilanteen mukainen pukeutuminen: oikein valittu tekstilaji toimii ja vakuuttaa. Väärin valittu ei toimi eikä vakuuta.

Esittelen seuraavaksi kolme tyypillisintä tekstilajia, jotka asiantuntijaviestijän on hyvä hallita tai ainakin erottaa toisistaan: yleistajuinen artikkeli, tiedote ja blogikirjoitus.

 

Yleistajuinen artikkeli

Asiantuntija-artikkelin yleistajuistaminen alkaa siitä, että tiedostaa kenelle kirjoittaa. Hyvä asiantuntija-artikkeli esimerkiksi maakuntalehdessä on laadittu niin, että lehden lukijakunta löytää siitä kiinnostavaa sisältöä.

Samasta asiasta käytetään termiä tieteen popularisoiminen. Se saattaa kuulostaa jonkin asteiselta helppoheikkeilyltä, mutta on oikeasti hyvää tarkoittavaa ja kaikin puolin kannatettavaa toimintaa. Populismista ei ole kyse.

Tuloksia vai hyviä aikomuksia

Artikkelia tarjotaan julkaistavaksi yleensä sellaisenaan. Kirjoittajien nimet tulevat jutun loppuun. Toimituksella on oikeus editoida tekstiä (lyhentää sitä, muuttaa otsikkoa tai lisätä esim. väliotsikoita), mutta se ei tarkista tietojen oikeellisuutta, vaan luottaa siihen että asiantuntija tietää mistä puhuu. Ja ettei kirjoittaja ole niin tyhmä että tuhoaisi uransa kirjoittamalla paikkansapitämättömyyksiä.

Artikkelissa kerrotaan usein kehittämishankkeen tai jonkin tutkimustyön tuloksista, tehdään niistä johtopäätöksiä ja ehkä pohditaan tulevaa. Kirjoittajan asiantuntijarooli korostuu.

Artikkeli ei perustu haastatteluun eikä tekstissä suosita suoria (puhuttuja) sitaatteja muutenkaan. Lähteet, jos niitä käytetään, merkitään ja luetteloidaan kuten tieteellisessä tekstissä.

Hankeviestinnän haasteena on, että projektin alkuvaiheessa on intoa ja resursseja kertoa kaikesta siitä mitä hankkeen aikana aiotaan saada aikaan. Mutta kun hanke on päättynyt ja tuloksiakin olisi raportoivaksi, ei enää ole aikaa tai rahaa, siis ihmistä, sitä tekemään.

Tiivistämisen väkivalta

Kuvitus 2 Helin blogikirjoitus.JPG

Painetuissa lehdissä merkkimäärää on pakko rajoittaa. On tavallista, että asia pitää tiivistää 4000 merkkiin välilyönnit mukaan lukien. Kuville ja kuvioille olisi hyvä jättää myös tilaa.

Asiantuntijaa saattaa ahdistaa rajata aihe niin pieneksi, että annetussa merkkimäärässä on mahdollista pysyä. Tiivistäminen vaatii väkivaltaista otetta omaa hengentuotetta kohtaan. Kannattaa pyytää ystävällistä kollegaa tai viestintäyksikön työtekijää avuksi teurastustyöhön.

Kun aiheen rajaus ei onnistu, tulee tekstistä helposti sähkösanomanomaista. Kaiken lisäksi kirjoittajaparka on joutunut tunkemaan jokaiseen virkkeeseen valtavat merkityskasaumat. Lukijaparka uupuu jo johdantokappaleen aikana.

Verkkolehdissä merkkimäärärajoitetta ei yleensä ole.

Video on uusi ja kiinnostava artikkeliformaatti, mutta ei mennä tällä kertaa siihen sen enempää.

Lapin ammattikorkeakoulu julkaisee Lumen-verkkolehdessään sekä tieteellisiä että yleistajuistettuja asiantuntija-artikkeleita.

 

Tiedote

Mediatiedote laaditaan, jotta saadaan uutistoimitus kiinnostumaan aiheesta ja julkaisemaan tiedote joko sellaisenaan tai ottamaan yhteyttä laajempaa uutisjuttua varten. Tiedote onkin tekstilajina hyvin lähellä uutista.

Tiedotteen kirjoittajien nimet eivät tule tiedotteessa esille muutoin kuin jos heitä haastatellaan tai siteerataan jutussa. Tiedotteen lopussa kuuluu kertoa keneltä tai keiltä voi kysyä lisää. Nimettyjen henkilöiden pitää muistaa olla lähipäivinä tavoitettavissa ja vastata puhelimeen kun se soi.

Tiedotteen pohjalta laaditun uutisen oikeellisuudesta vastaa toimitus.

Aina ei vaan kiinnostaKuvitus 3 Helin blogikirjoitus.JPG

Yleiskiinnostavuus ja yleiskielisyys on tärkeää kun tavoitellaan yleismedian huomiota. Tiettyyn aihealueeseen keskittyvät erikoismediat ovat luonnollisesti hanakampia kirjoittamaan ja julkaisemaan omaa erityisalaansa koskevia uutisjuttuja.

Uutismaisuus korostuu, joten kannattaa miettiä tarkkaan mikä tieto tai tulos valitaan uutisen kärjeksi. Hyvä otsikko on kaiken a ja o. Kuvia, kuvioita ja aiheeseen liittyä linkkejä on hyvä tarjota mukaan, jotta toimittajalla on heti saatavilla tarpeellista taustamateriaalia.

Pettymyksiä tulee. Se mikä on omasta mielestä huippujuttu ja alan ammattilaisten keskuudessa kuuminta poppaa, ei välttämättä ylitäkään uutiskynnystä. Kyse ei ole median ajojahdista, vaan siitä että toimittajat tekevät työtä eri lähtökohdista kuin tiedotteen laatija. Kiukuttelu on turhaa. Vähemmällä pääsee kun vain hyväksyy tappion. Ensi kerralla sitten ehkä paremmalla onnella.

Tiedotteen ja uutisen raja katoaa organisaatioviestinnässä. Sama juttu voidaan julkaista Lapin AMKin uutisena, mutta on nimeltään tiedote silloin kun se lähetetään toimituksille.


Blogikirjoitus

Blogikirjoitus on tyylillisesti vapaampi kuin artikkeli tai tiedote. Blogissa saa käyttää itselle ominaista kieltä ja ilmaisutyyliä. Samoin kuin tiedotteessa, myös blogissa on terävä aloitus tärkeää.

Mene asiaan, suoraan asiaan

Asiantuntija pakkaa aloittamaan tekstin kuin tekstin kuvaamalla ensin aiheen taustaa ja teoreettista viitekehystä.

Blogin kirjoittamisenkin voi aloittaa niin, jos se on itselle tutuin ja toimivin keino saada kirjoitusprosessi ylipäätään käyntiin. Kun teksti on valmis, kannattaa hakea sisällöstä tärkein lause tai kappale ja nostaa se aloituksesi. Tämän keikauksen jälkeen on aika luontevaa siirtää taustoittava teksti viimeiseksi.

Blogissa taustainformaatio ja lähteet linkitetään tekstiin. Väliotsikoita ja kappalejakoja kannattaa käyttää enemmän kuin painetussa tekstissä. Näin voi helpottaa näytöltä tai mobiilista lukevan työtä. Kannattaa myös tutkia, voiko pitkiä virkkeitä pilkkoa lyhemmiksi lauseiksi.

Kokemuksen rintaääniä

Blogi voi olla tyyliltään myös lähellä kolumnia tai puheenvuoroa. Sillä saa yrittää vaikuttaa mielipiteisiin ja ihmisten toimintaan yleensä.

Asiantuntija ei helposti koe olevansa mielipidevaikuttaja, mikä hänelle sallittakoon. Kannan ottamiseen ei silti ole kovin moni kuollut. Suosittelen kokeilemaan.

Blogit ovat hiljan saavuttaneet salonkikelpoisuuden myös asiantuntijaviestinnän kanavana. Tämä Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogi jota juuri luet, täydentää AMKin julkaisutoimintaa sopivasti.

”Viestinä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta” on ehkä kuuluisin professori Osmo A. Wiion määrittelemistä inhimillisen viestinnän laeista.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK