Mitä sanoisit, jos paikallisen kultasepänliikkeen valikoimassa olisi paitsi uusia, myös kierrätettyjä tai kierrätysmateriaaleista tuotettuja koruja? Tai jos optikkosi lunastaisi vanhat silmälasisi ja tarjoaisi uusien rinnalla myös kierrätettyjä sankoja? Voisiko merkkivaateliike ehdottaisi jäsenyyttä verkkokauppaan, jossa ostamallesi tuotteille olisi tarjolla jälkimarkkinat eli kierrätyspaikka?
Itse tarttuisin kuluttajana tällaisiin tarjouksiin. Ekologinen kuluttaminen vaatii aivan turhaa vaivannäköä nyt kun uudet ja kierrätetyt tavarat ovat tarjolla erillään.
Lapin ammattikorkeakoulussa on ollut viime vuosina monia menestyksekkäitä kiertotalouteen liitettäviä projekteja. Olemme myös tutkimustoiminnallamme pöllyttäneet kuluttamiseen liittyviä käytänteitä monesta eri näkökulmasta. Jakamistalous sekä siihen liittyvät uudenlaiset palveluverkot, lähi-/uusiutuva energia, lähiruoka sekä villiyrttien keruu ja käyttö ovat esimerkkejä näistä teemoista.
Ekologisesta arvopohjasta ponnistava Lappi kaipaa meiltä syttöjä uusiksi tutkimuslähtöisiksi innovaatioiksi.
Piperryksestä prosentteihin
Huoli ilmaston muutoksesta kasvaa kuitenkin yhä. Olisiko seuraavaksi aika lähteä lanaamaan kivijalkayrityksiä vihreällä ajattelulla?
Tunnette varmasti ns. prosenttitaide-liikkeen, jossa uudiskohteiden kilpailutuksista ja budjeteista pyritään osoittamaan tietty prosenttiosuus taiteelle. Samanlaista ajattelua voitaisiin käyttää myös vihreämmässä kivijalkabisneksessä.
Voisimme yhteisöllisesti sopia, että esimerkiksi 30 prosenttia myytävänä olevista tuotteista olisi kierrätettyjä tai uudelleenvalmistettuja. Kun riittävän suuri massa kuluttajista sitoutuisi tällaiseen prosenttivihreään ajatteluun, joutuisivat yritykset kehittämään valikoimastaan ekologisempaa yhä innovatiivisemmalla tavalla.
Lundin yliopisto on profiloitunut vahvasti vihreän bisneksen edelläkävijänä. Yliopiston strategisena valintana on rohkaista yrityksiä kokeilemaan uusia ratkaisuja vihreän tulevaisuuden aikaansaamiseksi.
Aika on tällaiselle kypsä, sillä nuoret opiskelijat haluavat olla mukana kestävän kehityksen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kuinka me Lapin ammattikorkeakoulussa voisimme auttaa alueemme yrityksiä kehittämään innovatiivisia, viherrettyjä bisnesideoita?
Väkertäjistä verkostoksi
Liiketoiminnan näkökulmasta prosenttivihreä tarjooma voisi myös synnyttää kivijalkayritysten tarpeisiin käsityöläisyydestä ja pientoimittajista koostuvan verkoston.
Nämä alihankkijat voisivat kerätä, uudelleenvalmistaa ja toimittaa kierrätys-, tai sivuvirtatuotteita yritysten tarpeisiin. Alihankkijaketju tuottaisi tarvittavat ekologiset tuotteet kokonaisvalikoimaan, eikä kivijalkayritysten ei tarvitsisi hajauttaa omia voimavarojaan tähän työhön.
Prosenttivihreästä liiketoiminnasta voisi syntyä lappilaisten yritysten erottautumistekijä esimerkiksi kansainvälisiä verkkokauppoja vastaan.
Puuhastelen itse perinnekäsitöiden ja niiden uusiokäytön parissa. Kollegan vaimolla oli valaisimien uusiokäyttöön keskittyvä toiminimi. Tuttavani on lappilaiseen poronnahkaan ja -sarviin liittyvä nuori yrittäjä.
Tällaisia tekijöitä Lapissa on paljon, mutta haasteena on se, että yksittäisinä toimijoina ne eivät pääse markkinoilla näkyville. Jos tällainen osaaminen liittyisi laajempiin prosenttivihreisiin kivijalkatarjoomiin ja brändiin, voisimme saada ekologisella ideologialla varustetut yritykset aidosti kannattavaksi liiketoiminnaksi.
Eettinen kuluttaminen yleistyy vasta sitten, kun se on kuluttajalle helppoa ja vaivatonta. Haastankin meidät kaikki yhdessä kehittämään Lappiin vihreän kivijalkabisneksen toimintamalleja.
http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/voiko-kuluttamalla-vaikuttaa