Jäkälä-hanke jälkihuoltoa kehittämässä
Lapin ammattikorkeakoulu on yhdessä Lapin yliopiston sekä Lapin hyvinvointialueen kanssa käynnistämässä ryhmähanketta, jonka tavoitteena on kehittää jälkihuoltopalveluita Lapissa. Hanke aika on 1.3.2024 - 28.2.2027. Kyseessä on Euroopan unionin osarahoittama hanke.
Jäkälä-hankkeen tavoitteena on kehittää jälkihuoltopalveluita luomalla yhdenvertaiset ja tasalaatuiset jälkihuollon palvelut Lapin hyvinvointialueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa jälkihuollon parissa työskentelevien ammattilaisten sekä yhteistyötahojen ammatillisen osaamisen vahvistamista, mutta myös jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarpeisiin vastaamista esimerkiksi eri ammattilaisten työnjakoa selkeyttämällä, palveluprosesseja ja työkäytänteitä mallintamalla sekä yhteistyörakenteita ja palveluprosesseja selkiyttämällä saadaan laatua jälkihuollon palveluihin.
Hankkeen toteuttaminen ryhmähankkeena mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman kehittämistyön sekä tulosten jalkauttamisen jo hankkeen aikana. Yhteiskehittämisen idean lisäksi tavoitteena on hyödyntää sekä ammatillista että kokemuksellista asiantuntijatietoa. Hankkeen kehittämistyö pilotoidaan Lapin hyvinvointialueen Lounaisella palvelualueella. Tavoitteena on hankkeen päättymisen jälkeen ottaa hankkeen kehittämistyö käyttöön koko Lapin hyvinvointialueella.
Mitä jälkihuolto on?
Jälkihuolto alkaa sijaishuollon päättyessä, yleensä nuoren ollessa 18-vuotias, mutta se koskee myös nuorempia. Jälkihuoltoon ovat oikeutettuja kaikki yli puoli vuotta sijoituksessa olleet lapset. Hyvinvointialueiden velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta. Tarkemmin jälkihuollosta on säädetty lastensuojelulainsäädännössä.
Jälkihuollon keinoja ja tavoitteita mietittäessä huomioidaan aina lapsen ikä, kehitystaso sekä hänen suhde perheeseensä. Koska jälkihuolto koskee eri ikäisiä lapsia ja nuoria on tilanne ja avuntarve erilainen aikuistuvien nuorten ja kotiin palaavien lasten sekä heidän perheidensä tuen tarpeissa. Kotiin palaavien lasten osalta tuki voi olla esimerkiksi vanhempien vahvaa tukemista, jolloin ehkäistään uudelleensijoittamisen tarvetta. (THL 2024.)
Koska suurin osa jälkihuollossa olevista nuorista on täysi-ikäisiä, jälkihuollon ensisijaisena tavoitteena voidaan pitää nuoren tukemista itsenäisyyteen ja aikuisuuteen. Tavoitteet toki vaihtelevat nuoren iän ja tarpeen mukaan. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista tukea, jonka voi halutessaan ottaa vastaan. Jälkihuoltosuunnitelmaa laadittaessa onkin hyvä ottaa huomioon, minkälaista tukea nuori itse kertoo tarvitsevansa, sekä mitä tavoitteita nuori asettaa jälkihuollon palveluille (Pukkio & Hoikkala 2016, 14).
Apua arkeen
Jälkihuolto koostuu hyvinkin konkreettisista tukitoimista, kuten palveluista, asumisen ja toimeentulon turvaamisesta sekä nuorelle maksettavista itsenäistymisvaroista. Koska jälkihuoltonuorelle nimetään omatyöntekijä, on nuorta mahdollista tukea myös syvällisemmin. Esimerkiksi omien voimavarojen löytäminen ja tulevaisuuden suunnitteleminen vaativat jo pitkäjänteisempää yhdessä työskentelemistä.
Jälkihuollossa oleva nuori tarvitsee apua erilaisiin asioihin. Joskus asiat voivat olla hyvinkin akuutteja, jolloin tukea on hyvä saada nopeasti. Myös arjen asiat, kuten kaupassa käyminen ja ruoan laitto voivat olla haastavia. Tukea tarvitaan myös esimerkiksi talouden hoitoon, etuuksien hakemiseen, asumiseen tai vaikka työhön ja kouluun hakeutumiseen. (Janhukainen & Tiili 2022, 19.) Jälkihuolto on suunnitelmallista auttamista ja tukea. Sen avulla lapsi/nuori saa valmiuksia itsenäiseen arkeen ja aikuisuuteen. (THL 2024.)
Lopuksi
Sijaishuollon jälkeen jälkihuolto on erittäin tärkeässä roolissa auttamassa ja tukemassa lasta ja nuorta eteenpäin. Jäkälä-hankeen kautta vastaamme tarpeeseen kehittää jälkihuoltopalveluita nuorten tarpeita paremmin huomioiviksi.
Ajatuksena on luoda lounaiselle palvelualueelle kokonaan uusia jälkihuollon palveluita ja tukitoimia sekä kehittää ammattilaisten osaamista. Konkreettisina toimenpiteinä ovat esimerkiksi jälkihuoltonuorten vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen sekä kokemus- ja kehittäjäasiantuntijatoiminnan luominen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa nuorille kohdennetun tuetun asumisen palvelut sekä kehittää niihin liittyviä työskentelymalleja.
Kehitämme hankkeessa jälkihuoltoa monialaiseksi aikuistumisen tueksi. Jälkihuollon palveluita kehittäessä on palvelun sisällöissä huomioitava ajankohtaiset nuoruusajan ilmiöt, sekä palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan muutokset. Jotta tämä toteutuisi, kehittämistyötä tehdään monialaisen yhteistyön lisäksi yhdessä nuorten kanssa.
Jäkälä-hankkeessa on tavoitteena myös innostaa sosiaalityön ja sosionomikoulutuksen opiskelijoita mukaan esimerkiksi opinnäytetöiden merkeissä. Mikäli kiinnostus herää, lisätietoa hankkeesta voi kysyä projektipäällikkö Matti Virtasalolta ja hankkeen asiantuntijalta Johanna Majalalta.
Lähteet
Janhukainen, J. & Tiili, A. 2022. Ei taikatemppuja vaan tukea – kokemusasiantuntijoiden suositukset lastensuojelun jälkihuollon kehittämiseksi. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu. Helsinki.
Pukkio S. & Hoikkala S. 2016. Jälkihuolto kasvun ja itsenäistymisen tukena. Teoksessa Pukkio S. & Hipp T. Mikä jälki jää? Opas lastensuojelun jälkihuoltotyöhön. Lastensuojelun keskusliitto ja kirjoittajat. Helsinki.
THL 2024. Viitattu 27.3.2024. Jälkihuolto - THL
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle