Lapin korkeakouluissa on havaittu, että opiskelijat siirtyvät työelämään jo opintojensa loppuvaiheessa, ja tästä syystä korkeakoulututkinnon suorittaminen usein hidastuu tai jopa keskeytyy. Korkeakoulututkinnon puuttuminen voi haitata opiskelijan urapolkua ja jättää aukon osaamiseen. Korkeakouluissa on myös huomattu, että työnantajat eivät tiedosta, mitä mahdollisuuksia työssäkäyvät opiskelijat ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisi heille tarjota.
Näitä havaittuja ongelmia ratkaisemaan Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat toteuttaneet yhteisen ESR-rahoitteisen Kolmisuuntaisesta yhteistyömallista voimaa valmistumiseen (
KOVA) -hankkeen aikavälillä 1.4.2020 – 31.8.2022.
Tässä blogiartikkelissa kerromme, kuinka etenimme mallin rakentamisessa, mistä malli koostuu, mitä kokemuksia olemme sen pilotoinnista saaneet ja mitä jatkotoimenpiteitä sen rakentamiseen ehdotamme.
Tavoitteena työelämään siirtyneiden opiskelijoiden valmistuminen
Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Lapin korkeakoulujen, työnantajaorganisaatioiden sekä korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden opiskelijoiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Mallin tarkoituksena on mahdollistaa aiempaa paremmin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden korkeakoulututkintojen valmistuminen työelämälähtöisestä näkökulmasta.
Hankkeeseen otettiin mukaan pilottiryhmiä Lapin ammattikorkeakoulun tradenomi- ja restonomikoulutuksista sekä Lapin yliopiston taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnista. Pilottiryhmien kautta kerättyjen kokemusten avulla oli pyrkimys luoda Lapin korkeakouluille yhtenäinen ja pysyvä malli, jonka avulla helpotettaisiin työelämään siirtyneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamista. Tavoitteena oli myös kannustaa työnantajia tukemaan työntekijöidensä opiskelua.
Mallin kehittämisessä mukana opiskelija, hänen työnantajansa ja korkeakoulu
Hankkeessa on rakennettu ja pilotoitu kolmikantaista ohjaus- ja tukimallia korkeakoulututkintojen loppuunsaattamiseksi työelämälähtöisesti. Kolmikantaisen mallin toimijoina ovat opiskelija, hänen työnantajansa ja opiskelijan korkeakoulu.
Mallin rakentaminen on käynnistynyt aloituskeskusteluiden pohjalta, jotka on käyty kaikkien hankkeen pilottiryhmissä aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Aloituskeskusteluissa on kartoitettu muun muassa syitä opintojen keskenjäämiselle, sille minkälainen ohjaus tukisi opiskelijan valmistumista sekä minkälaisella aikataululla opiskelija aikoo valmistua ja miten hänen työantajansa sitoutuu työntekijänsä opiskeluun.
Aloituskeskustelujen jälkeen muut toimijat ovat päässeet mukaan kehittämään mallia haastatteluiden, koulutusten ja työpajojen kautta. Hankkeessa on kuunneltu työnantajien näkökulmia, joissa on noussut esille toive yhteistyöprosessin yksinkertaistamisesta esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja avaamalla käsitteitä.
Hankkeessa mukana olleet korkeakouluissa ohjausta tekevät asiantuntijat ovat rakentaneet mallia hyödyntäen aiempia kokemuksiaan ja miettien, miten nykyistä ohjausprosessia voisi kehittää. Hankkeen kuluessa he esimerkiksi tunnistivat tarpeet opinnollistamisen ja vahvuusperustaisen ohjaamisen osaamisen vahvistamiseen korkeakouluissa. Tästä syystä hankkeessa järjestettiin ja hankehenkilökunta osallistui näihin aihepiireihin keskittyneisiin koulutuksiin. Edellä mainitun lisäksi hanke järjesti Työntekijä opiskelijana -työpajan, johon pyydettiin opiskelijoita, työnantajia ja korkeakoulun ohjausta tekevää henkilöstöä. Työpajan tuloksena saatiin monia hyviä kehittämisehdotuksia malliin.
Hankkeeseen osallistuvilta ja erityisesti sen aikana valmistuvilta opiskelijoilta on pyydetty kokemuksia opintojen loppuunsaattamista auttavista ja hidastavista tekijöistä ja ohjausmalliin osallistumisesta. Esille ovat nousseet erityisesti haasteet opiskeluiden ja työelämän yhteensovittamisessa ja omien voimavarojen yliarvioiminen. Valmistumiseen ovat motivoineet selkeät aikataulut ja tavoitteet sekä työyhteisön ja ohjaajan tarjoama tuki. Opintoihin palaavana työntekijäopiskelijana toisten opiskelijoiden tuki jää usein puutteelliseksi.
Malli on muotoutunut nykyiseen muotoonsa hankkeen aikana ja sen kehittämisessä on edellä mainitun mukaisesti huomioitu mielipiteitä sekä korkeakoulun, opiskelijan että työnantajien näkökulmista. Kaikkia mallissa olevia elementtejä, kuten esitehtävää ja ohjaus- ja tukisivustoa, ei ole vielä olemassa. Toteamme siis, että malli on alustava ja sitä on syytä jatkokehittää.
Malli koostuu seitsemästä vaiheesta
Hankkeessa kehitelty malli koostuu seitsemästä vaiheesta (Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021.):
1 Yhteydenotto: Malli alkaa opiskelijan yhteydenotosta korkeakouluun. Korkeakoulu kertoo, mitä erilaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on suorittaa opintoja työn ohella ja ohjaa opiskelijan tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon. Tässä vaiheessa sovitaan myös aika opiskelijan ja korkeakoulun väliseen alkutapaamiseen, johon opiskelija valmistautuu tekemällä esitehtävän.
2 Valmistautuminen alkutapaamiseen: Opiskelija valmistautuu itsearviointia ja oman osaamisen tunnistamista sisältävän esitehtävän avulla alkutapaamiseen miettimällä mm. omia voimavarojaan, opiskelutaitojaan, osaamistaan ja sitä, miksi opinnot ovat aiemmin keskeytyneet. Hän myös laatii opintojensa toteutussuunnitelman. Korkeakoulu listaa opiskelijalta tutkinnosta puuttuvat opinnot ja antaa tukea toteutussuunnitelman tekemiseen.
3 Alkutapaaminen: Alkutapaamisessa käydään läpi esitehtävää ja opintojen toteutussuunnitelmaa, sekä mietitään, miten opinnot etenisivät käytännössä työtä ja opintoja yhdistelemällä. Korkeakoulu neuvoo opiskelijaa ohjaamaan työnantajansa tutustumaan ohjaus- ja tukisivustoon ja sovitaan seuraava tapaaminen.
4 HOPSin laatiminen: Tässä vaiheessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) painottaen aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja opinnollistamista. Opiskelijan työnantaja osallistuu HOPSin laatimiseen miettimällä millaisia työtehtäviä opiskelija voi tehdä osana opintojaan ja miten hän voi yhteensovittaa työn ja opiskelun.
5 HOPSin toteutus: Opiskelija etenee opinnoissaan sovitun HOPSin mukaisesti. HOPSn etenemistä seurataan aktiivisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa. Korkeakoulu ja työnantaja tukevat ja ohjaavat opiskelijaa.
6 Palaute, arviointi, kehittäminen: Opiskelija ja työnantaja antavat palautetta prosessista ja korkeakoulu kehittää prosessia saadun palautteen pohjalta.
7 Valmistuminen: Malli päättyy opiskelijan valmistumiseen.
Kuva 1. Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi
Kokemuksia mallin pilotoinnista – huomio opetussuunnitelmaan, viestintään ja opiskelijan tukemiseen
Mallin pilotoinnin yhteydessä tunnistettiin tarve ottaa työssäkäyvien opiskelijoiden huomioiminen osaksi opetussuunnitelmatyötä. Esimerkiksi tekemällä näkyväksi opetussuunnitelmassa se, mitkä opintojaksot opiskelijalla on mahdollista suorittaa työpaikalla opinnollistamalla. Lisäksi opetussuunnitelmaan voisi lisätä kursseja, jotka suoritetaan kehittämistehtävinä työpaikalla.
Lisäksi huomattiin tarve listata opintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja ja löydettiin muun muassa seuraavat suoritustavat:
• Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
• Työssä hankittavan osaamisen tunnistaminen (Opinnollistaminen)
• Korkeakoulujen luomat opintokokonaisuudet työpaikalla tehtäviksi kehittämistehtäviksi
• Gradun/opinnäytetyön tekeminen työpaikalla
• Työharjoittelu
• Muut opetussuunnitelmassa olevat opintokokonaisuudet, jotka voi suorittaa työpaikalla
• Verkko- ja monimuotokoulutuksen mahdollisuudet: Sähköiset tentit, etäopiskelu/hybridi, gradun/opinnäytetyön etätekeminen
Hankkeessa tunnistettiin viestinnän puutteellisuus. Korkeakouluissa ei tällä hetkellä juurikaan tiedoteta mahdollisuuksista saattaa opinnot loppuun työnteon ohella. Viestintää voisi parantaa kahdesta näkökulmasta:
• Viestintä korkeakoulusta ulos. Tarvitaan ohjaus- ja tukisivusto opiskelijalle ja työnantajalle, johon materiaali olisi koottu yhteen paikkaan helposti saavutettavaksi.
• Viestintä korkeakoulun sisällä, jotta opiskelijat ja henkilökunta tietävät mahdollisuuksista. Viestintää voisi ohjaus- ja tukisivuston lisäksi tehostaa esimerkiksi teemaviikolla, sähköpostiviesteillä, sosiaalisen median kautta, työpajojen avulla, yms.
Hankkeessa huomattiin myös, että opiskelija tarvitsee tukea realistisen opintojen toteutussuunnitelman tekemiseen. Hänen voi olla vaikea arvioida omia voimavarojaan, ajankäyttöään ja itseään oppijana. Tätä ongelmaa helpottamaan hankkeessa päädyttiin siihen, että tarvittaisiin esitehtävä. Esitehtävän tekemällä opiskelija saisi realistisemman käsityksen esimerkiksi siitä onko hänellä työelämän ohessa tarvittavaa aikaa opiskeluun, pystyykö hän sitoutumaan suunnitelmaan ja miten hän saa arjen sellaiseen balanssiin, että opiskelu ei kuormita liikaa.
Lisäksi huomattiin, että työssäkäyvä opiskelija tarvitsee paljon tukea korkeakoululta. Mallin mukaisesti korkeakoulu on aktiivisesti yhteydessä opiskelijaan, ja hankkeen aikana työntekijäopiskelijoilla on ollut saatavilla jatkuvaa ohjaustukea. Ilman tukea riski opintojen uudelleenkeskeyttämiseen on suuri alkuinnostuksen laantuessa.
Miten mallia voisi jatkossa hyödyntää
Korkeakouluopintojen pariin palaaminen työelämään siirtymisen jälkeen voi olla haastavaa opiskelijoille ja korkeakoulujen tulisi tunnistaa näiden opiskelijoiden erityispiirteet ja tuen tarpeet. Tuomalla näkyväksi mahdollisuus palata opintoihin, luomalla aidosti vaihtoehtoisia työelämälähtöisiä suoritustapoja sekä tunnistamalla opiskelijoiden vahvuudet ja hankittu osaaminen voidaan edesauttaa työntekijäopiskelijoiden valmistumista. Erityisen tärkeää on tukea ja ohjata työelämässä olevaa opiskelijaa saamaan tutkintonsa valmiiksi.
KOVA-hankkeen luomaa mallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä. Kehittämällä esille nousseita epäkohtia erityisesti viestinnän osalta ja selkeyttämällä työelämän roolia ja tuomalla esille korkeakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tuoda työelämä lähemmäksi opintoja.
Jatkosuunnitelmana voidaankin miettiä kolmisuuntaisen yhteistyömallin systemaattista laajentamista korkeakouluyhteisöissä, jotta työelämään opintojen aikana siirtyneet opiskelijat pystyvät suorittamaan opintonsa loppuun työelämälähtöisesti.
Lähteet
Kolmikantainen ohjaus- ja tukiprosessi työelämässä olevan opiskelijan valmistumisen tueksi. 2021. https://prezi.com/p/y2ckezraaamt/kolmikantainen-ohjaus-ja-tukiprosessi-tyoelamassa-olevan-opiskelijan-valmistumisen-tueksi/
Kirjallisuutta
Kangastie, H. (toim.) 2017. Työtä opinnollistamassa. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 12/2017. https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=aa1afad0-48c5-43f5-be30-1bbb7d205f75
Kotila, H. & Mäki, K. 2015. Opiskelija käy töissä – ongelma vai käyttämätön mahdollisuus? Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helian julkaisut 2015. Unigrafia, Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132959/HH_21tapaa_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kotila, H., Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. , Moisio A., Pettersson, A. & Aura, P. 2016. Opi työssä – Uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132961/HH_OpiTyossa_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lapin amk. Työn opinnollistamisen toimintaohje opetushenkilöstölle 2021:
https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20ty%C3%B6n%20opinnollistamisen%20ohje.doc
Löf, J. 2020. Vahvuusperustaisella ohjauksella tulevaisuuden työelämään. Lumen-lehti. https://www.lapinamk.fi/blogs/Vahvuusperustaisella-ohjauksella-tulevaisuuden-tyoelamaan/40628/81655cbb-3571-4e59-8f3f-1b38d03786d2
Pirttinen,V. 2020. Kokemuksia työn opinnollistamisesta. Pohjoisen tekijät Lapin AMKin asiantuntijablogi. https://www.lapinamk.fi/blogs/Kokemuksia-tyon-opinnollistamisesta/40628/9f3873b8-e20f-4452-bbf6-717372f269fe
Virtanen, A., Helin J. & Tynjälä P. 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle