Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat kokoontuivat yhteiseen kehittämispäivään 24. elokuuta. Kehittämispäivän pitopaikka oli
Kulttuuritalo Korundi Rovaniemellä. Kyseessä oli järjestyksessä kolmas vuosittain pidetty kehittämispäivä.
Vuosittainen kehittämispäivä on mahdollisuus kielten ja viestinnän opettajillemme tavata eri kampuksilla ja kolmella eri paikkakunnalla työskenteleviä kollegoita.
Tämä kehittämispäivä todisti jälleen kerran sen, miten tärkeää on saada tavata, jakaa kokemuksia ja keskustella yhdessä kielten ja viestinnän opetuksen asioista.
Onnistunut ohjelma
Yksi toivotuista teemoista oli digitaalisuus kielten ja viestinnän opetuksessa ja opiskelijoiden aktivointikeinot monimuoto-opetuksessa. Päivän aikana käytimme itsekin erilaisia digitaalisia työkaluja. Samoja työkaluja, joita voi käyttää myös omassa opetuksessa.
Pohdimme myös kielten ja viestinnän opetuksen nykytilaa ja yhteisiä käytänteitä. Keskustelua herätti myöskin uusi opetussuunnitelma, jossa kieli- ja viestintäopintoja on integroitu muiden aineiden kanssa.
Korundissa kun oltiin, niin päivän kruunasi tutustuminen Rovaniemen taidemuseon suomalaisen
nykytaiteen näyttelyyn.
Kaiken kaikkiaan päivä koettiin onnistuneeksi ja ohjelma sai kiitosta.
Kuva 1. Kielten ja viestinnän opettajia tutustumassa taidenäyttelyyn Korundissa
Digitaalisuus monipuolistaa opetusta
Päivän aikana selvisi, että kielten ja viestinnän opettajat käyttävät monipuolisesti
erilaisia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä aktivoidakseen opiskelijoita.
Kokosimme käytössä olevia menetelmiä ja työkaluja Padlet -seinälle (kuva 2).
Kuva 2. Opiskelijoiden aktivointikeinoja monimuoto-opetuksessa ja digitaalisia työkaluja
Kielten ja viestinnän opetukseen sopivia digitaalisia työkaluja on runsaasti tarjolla. Ja mikä parasta, suurimman osan peruskäyttö on ilmaista. Kuten Padlet -seinästä (kuva 2) voi nähdä, niin kielten ja viestinnän opettajat ovat innokkaasti ottaneet käyttöön monenlaisia digitaalisia välineitä. Se on ymmärrettävää, koska digitaaliset työkalut mahdollistavat niin kirjallisten kuin suullisten viestintätilanteiden harjoittelun.
Käytössä on monia yhteisölliseen työskentelyyn sopivia välineitä (esim.
GAFE-pilvipalvelu). Kirjoittamiseen ja ideointiin kielten ja viestinnän opettajat käyttävät erilaisia muistiotyökaluja ja miellekarttoja (esim.
Etherpad, Corkboard,
Padlet,
Coggle,
Flinga).
Digitaaliset työkalut sopivat erinomaisesti suullisiin tehtäviin ja puheharjoituksiin (esim.
Vocaroo), esitysten pitämiseen ja niiden videointiin (esim.
Screencast-O-Matic), sanaston opiskeluun (esim.
Quizlet) ja pelien tekemiseen ja pelaamiseen (esim.
Kahoot ja
Quizizz).
Digitaaliset työkalut innostavat oppimaan
Esittelin kieltenopettajille kokemuksiani muutamista digitaalisista työkaluista, joita olen käyttänyt tekniikan alan englannin opetuksessa. Seuraavassa yhteenveto niistä.
Olen tehnyt erilaisia pelejä sekä Kahootilla että Quizizzilla. Pelit toimivat erinomaisesti myös etä- ja monimuoto-opetuksessa. Kuvassa 3 on esimerkki maanmittausalan englannin opetukseen tekemästäni Kahoot-pelistä. Sen tarkoituksena on opettaa ja opiskella ammattialan terminologiaa.
Kuva 3. Esimerkki Kahoot-pelistä ammattialan terminologian opiskelussa
Kuvassa 4 on esimerkki Quizizzilla tehdystä pelistä, jonka avulla opiskellaan englanninkielistä työelämän terminologiaa.
Kuva 4. Esimerkki Quizizz-pelistä englanninkielisen työelämän terminologian opiskelussa
Tekemäni pelit ovat liittyneet myös itseopiskelutehtävien tarkistamiseen, kielioppiasioiden opettamiseen valmentavalla englannin opintojaksolla ja englanninkielisen opinnäytetyön raportin kirjoittamiseen. Muita pelien aiheita ovat olleet esimerkiksi tekstinymmärtäminen ja kulttuurienvälisen viestinnän opettaminen. Olen käyttänyt pelejä muun muassa suomalaisen kulttuurin opettamiseen kansainvälisille vaihto-opiskelijoille.
Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan pelaaminen kielten tunneilla on koettu hyväksi ja innostavaksi tavaksi oppia.
Quizlet on kätevä ja helppokäyttöinen työkalu, jolla kieltenopettaja voi laatia tehtäviä eri kielten sanaston ja terminologian opiskeluun. Tehtäviä ei välttämättä tarvitse tehdä itse, vaan myös muiden laatimia Quizlet-tehtäviä voi ottaa käyttöön omassa opetuksessaan. Quizletilla laadittujen tehtävien avulla opiskelijat voivat harjoitella myös ääntämistä, koska sanastot voi kuunnella opiskeltavalla kielellä.
Kuvassa 5 on nähtävissä Quizletin erilaisia harjoitusvaihtoehtoja. Sanastoa voi opiskella monelle tavalla:
• käännettävien korttien avulla (flashcards)
• kirjoittamalla sanan käännöksen tai selitystä vastaavan termin (learn)
• kirjoittamalla kuulemansa sanat (spell)
• tekemällä sanakokeen (test).
Quizletissa on myös pelillisiä ominaisuuksia. Opiskelijat voivat pelata aikaa vastaan harjoituksia tehdessään (match, gravity). Myös opiskelijaryhmä voi pelata reaaliajassa (live).
Kuva 5. Quizletin erilaisia harjoitusvaihtoehtoja
Viimeisimpiä digitaalisia työkaluja, joihin olen tutustunut, on
PowToon. Sillä voi tehdä esityksiä ja videoita, jotka näyttävät animaatiolta. Videoihin on mahdollista myös lisätä ääntä. Opettaja voi käyttää videoita vaikkapa opintojakson tai uuden opiskeltavan asian esittelyyn.
Olen esimerkiksi tehnyt PowToonilla videon, joka esittelee tietotekniikan opintoja englanniksi. Video on katsottavissa osoitteessa:
https://urly.fi/O94
Toinen esimerkki on englannin opintojaksoni Moodle-ympäristön ja materiaalin esittelyvideo (kuva 6). Kolmas esimerkki liittyy sähköpostiviestinnän opettamiseen (kuva 7).
Kuva 6. Opintojakson materiaalin esittelyvideon aloitussivu
Kuva 7. PowToonilla tehty video opettaa sähköpostiviestintää
Vaikka kieltenopetukseen sopivia digitaalisia työkaluja on runsaasti tarjolla, niihin perehtyminen vaatii aikaa ja paneutumista. Uusien välineiden käyttöönottoon tarvittaisiin myös koulutusta.
Kieltenopettajat toivoivat omaa työpajaa, jossa keskityttäisiin nimenomaan kieltenopetukseen sopiviin digitaalisiin välineisiin.
Monipuolisia tehtäviä
Kielten ja viestinnän opettajiemme joukko on pienentynyt viime vuosina. Jäljellä on enää runsaat 20 päätoimista opettajaa, jotka vastaavat koko Lapin ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksesta.
Koska tapaamme koko porukalla harvoin, ohjelmaan kuuluivat myös ajankohtaiset kuulumiset eri aloilta ja koulutusohjelmista. Kukin meistä kertoi mitä tekee ja millaisia työtehtäviä hoitaa tänä lukuvuonna. Kävi selväksi, että meillä on todellakin paljon muitakin tehtäviä kuin opetusta.
Esimerkkinä tehtävistämme mainittakoon tässä muutamia. Kielten ja viestinnän opettajia on mukana koulutusalojen kehittämistehtävissä ja alojen hanketoiminnassa sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä. Heitä toimii vieraskielisten koulutusohjelmien ja kansainvälisten asioiden koordinaattoreina. Joukossamme on myös opettajatutoreita ja luottamusmiehiä. Kieltenopettajia osallistuu myös kansainvälisiin opettajavaihtoihin tänäkin lukuvuonna. Osalla opettajista on pätevyys opettaa muutakin kuin kieliä ja viestintää, esimerkiksi oikeustieteellisiä opintoja ja suunnistusta.
Me kielten ja viestinnän opettajat olemme monipuolisesti mukana ammattikorkeakoulun toiminnassa ja sen kehittämisessä.
Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila
Kuvasimme oman ammattikorkeakoulumme kielten ja viestinnän opetuksen nykytilaa tekemällä aiheesta sanapilven. Työkaluna käytimme AnswerGardenia. Sen avulla voi koota lyhyitä vastauksia (enintään 20–40 merkkiä) sanapuutarhaksi. Mitä useampi vastaa samalla tavalla tai on samaa mieltä, sitä suurempana vastaus näkyy sanapilvessä.
Kuva 8. Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila kuvattuna sanapilven muodossa. AnswerGardenissa tehty sanapilvi on muokattu kuvaksi
Tagxedolla.
Kielten ja viestinnän opetuksen nykytila näyttäytyy pirstaleisena. Siihen vaikuttaa muun muassa kieliopintojen integrointi. Kielten ja viestinnän opetus saattaa olla hajautettu moneen pieneen osaan suurempien opintokokonaisuuksien sisälle.
Uusi opetussuunnitelma haastaa kielten ja viestinnän opettajat. Yhteisopettajuus ja integroitujen opintojen arviointi tuovat uudenlaisia haasteita opetukseen. Suuret opetusryhmät ja opiskelijoiden lähtötasoerot vaikuttavat opetuksen käytännön toteutukseen. Lähiopetuksen väheneminen ja etäopetuksen lisääntyminen mietityttävät.
Kielten ja viestinnän opetuksemme tasoa pidetään korkeana. Kiitos siitä kuuluu päteville ja ammattitaitoisille kielten ja viestinnän opettajillemme.
Kieli- ja viestintätaito osana ammattitaitoa
Uudet opetussuunnitelmat ovat juuri nyt ajankohtainen asia Lapin ammattikorkeakoulussa. Tänä syksynä aloittavat opiskelijat tulevat opiskelemaan uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti.
Pohdimme uuden opetussuunnitelman vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia kielten ja viestinnän opetuksen näkökulmasta. Teimme tästä aiheesta SWOT-analyysin, jossa käytimme
Flinga wall -viestiseinää.
Suurimpina vahvuuksina (kuva 9) nähdään se, että kieli- ja viestintätaito korostuu tärkeänä osana ammattitaitoa. Kieli- ja viestintäopinnot kytkeytyvät kiinteästi työelämään. Integroidut kielten ja viestinnän oppimistehtävät tukevat opiskelijoiden ammattiosaamisen kehittymistä. Uusi opetussuunnitelma korostaa parhaimmillaan kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijuutta.
Kuva 9. Kielet ja viestintä opetussuunnitelmissa: vahvuudet
Uuden opetussuunnitelman mahdollisuudet on esitetty kuvassa 10. Yhteisopettajuus tarjoaa
mahdollisuuksia oppia puolin ja toisin. Kieltenopettajilla on mahdollisuus oppia ammattialaa ja ammattiaineiden opettajilla puolestaan kieliä ja viestintää. Myös opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus saada parempi käsitys viestintätaitojen tarpeesta ja työelämän viestintätilanteista, kun kieliä ja ammattiaineita opetetaan yhdessä.
Kuva 10. Kielet ja viestintä opetussuunnitelmissa: mahdollisuudet
On selvää, että uuteen tilanteeseen liittyy myös uhkia. Seuraavassa yhteenveto keskustelussa esille tulleista heikkouksista ja uhista.
Suurimpana uhkana nähtiin se, että kielten ja viestinnän opintojen laajuutta ei voida turvata integroiduissa opinnoissa. Vaarana on, että joissakin koulutusohjelmissa kieliopintoja voi olla käytännössä jopa alle viiden opintopisteen verran. Näin voi käydä, jos kieliopintoja ei ole selkeästi kuvattu ja määritelty opetussuunnitelmassa.
Kieltenopetuksen resurssit saattavat vähentyä. Vaarana on ajattelutapa, jonka mukaan kielten ja viestinnän osaaminen tulee opittua muun ohessa eikä kieli- ja viestintätaitoa tarvitse erikseen opettaa. Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon, että kielenoppiminen vaatii aikaa, riittävästi mahdollisuuksia harjoitella kielitaitoa ja saada palautetta osaamisestaan. Ilman kielten ja viestinnän opettajien ohjausta ja palautetta opiskelijoiden kieli- ja viestintätaito ei kehity toivotulla tavalla.
Arviointi voi olla ongelmallista, kun kieli- ja viestintäopinnot ovat osana laajempia opintokokonaisuuksia. Integrointi ja yhteisopettajuus myös osaltaan lisäävät kieltenopettajan työn kuormittavuutta. Kieltenopettaja voi olla mukana usean eri koulutusalan ja koulutusohjelman opetuksessa samanaikaisesti. Monen eri alan ammattikielen ja viestintätilanteiden erilaisuus lisää työn vaativuutta.
Integrointi saattaa myös häivyttää kielen osaamisen. Tutkintotodistuksessa ei enää välttämättä näy kieli- ja viestintäopintoja ollenkaan, joten kielitaidon osoittaminen työnantajille voi vaikeutua.
Yhteiset käytännöt laadun tukena
Kielten ja viestinnän opetuksen yhteisiä käytäntöjä ja kieliopinnoista tiedottamista käsittelimme pienryhmissä.
Yhteisten käytänteiden lähtökohtana toimivat ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukseen laaditut valtakunnalliset käytäntösuositukset Niiden tavoitteena on tukea ja edistää ammatillisen kieltenopetuksen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista vertailtavuutta sekä ammattikorkeakoulujen laatutyötä. (KIVI-foorumi 2017.)
Yhteistä käytänteitä suositellaan esimerkiksi toisen kotimaisen kielen taidon osoittamiseen, integrointiin, kielitaidon lähtötason huomioon ottamiseen, kypsyysnäytteen arviointiin ja hyväksilukemiseen.
Eri ammattialojen kieli- ja viestintäopintojen osaamiskuvaukset ja niihin liittyvät arviointikriteerit ovat myös osa yhteisiä käytäntösuosituksia. Ne auttavat esimerkiksi työelämässä hankitun osaamisen tunnistamisessa.
Opiskelijoiden on tärkeää saada tietää tutkintoonsa kuuluvista kielitaitovaatimuksista ja kieliopintojen tarjonnasta heti opintojen alusta lähtien. Hyvä käytäntö on se, että uusille opiskelijoille järjestetään kieliopintojen esittely heidän orientaationsa yhteydessä. Verkkosivuille koottu tietopaketti kieli- ja viestintäopinnoista ja kielitarjonnasta on myös hyvä tapa tiedottaa opinnoista.
Lähteet
KIVI-foorumi 2017. Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016. Viitattu 25.8.2017 https://kivifoorumi.wordpress.com/kieltenopetuksen-kaytantosuositukset/
Linkit
Coggle https://coggle.it/
Flinga https://demo.flinga.fi/tools
Korundi http://www.korundi.fi/fi/Etusivu
Padlet http://padlet.com
PowToon www.powtoon.com
Tagxedo http://www.tagxedo.com/
Quizlet https://quizlet.com/
Quizizz https://quizizz.com/