kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Mitä yhteistä on koronaviruksella ja ilmastonmuutoksella?

Mitä yhteistä on koronaviruksella ja ilmastonmuutoksella?

28.8.2020



Santala_Kalle neliö.jpg
Metsätalousinsinööri (YAMK) Kalle Santala työskentelee opettajana ja projektisuunnittelijana Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

POIKKEUS blogikuva.jpg

Koronavirus ja ilmastonmuutos ovat molemmat uhkia, joiden parissa ihmiskunta tällä hetkellä painiskelee. Toinen aiheuttaa toteutuessaan inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä enemmän kuin mikään aikaisempi kriisi ihmiskunnan historiassa. Se ei kunnioita maanosien eikä valtioiden rajoja, vaan vaikuttaa kaikkialla ja tulee salakavalasti koskettamaan meistä jokaista. Toinen on tauti, joka saadaan aikanaan hallintaan ja elämä jatkuu lähes entisellä mallillaan.

Koronataistelu alkoi alkuvuodesta 2020 ja muutama kuukausi sen jälkeen meillä oli käytössämme aimo valikoima tehokkaita keinoja taudin hillitsemiseksi. Kansalaiset ottivat keinot mukisematta käyttöönsä, vaikka valtaosa valtiovallan antamista ohjeista olikin vain suosituksia. Korona konkretisoitui välittömästi pandemian alkuhetkistä lähtien tartuntatapauksiksi ja kuolonuhreiksi. Oli helppo ymmärtää uhkan vakavuus.

Ilmastonmuutos alkoi toistasataa vuotta sitten ja edelleen ihmiskunta miettii mitä tilanteelle pitäisi tehdä. Ilmastonmuutos ei koronan tavoin välittömästi uhkaa ihmisen olemassaoloa. Tulvat, pyörremyrskyt, kuivuus ja metsäpalot, niistä johtuvat terveysvaikutukset, haasteet ruuantuotannolle ja puhtaan veden saannille eivät ole riittävän välittömiä uhkia, jotta toimenpiteisiin ryhdyttäisiin koronan tavoin välittömästi.

 

Tavoitteista ei jää kiinni

Eu:n ilmastotavoitteissa komeilee -40 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennyslukuna vuoteen 2030 mennessä vuoden 1992 tasosta. Maitopurkissa lukee, että Valio niittaa maidon hiilipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä. Rakennusteollisuus uhoaa laskevansa rakennetun ympäristön ja rakentamisen päästöjä kaksi kolmasosaa seuraavan 15 vuoden aikana. Metsäsektorilla puolestaan Stora Enso tavoittelee liki kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöleikkauksia vuoden 2010 tasosta 2030 mennessä.

Energiasektorille, joka vuonna 2018 tuotti 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on laadittu tiekartta kohti vähähiilisyyttä. Energiateollisuus ry:n ilmastoasiantuntija Jukka Makkonen uskoo sähkön ja lämmöntuotannon päästöjen vähenevän 82 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisistä energiayhtiöistä esimerkiksi Vattenfall aikoo laskea päästöjään 38 prosenttia vuoden 2017 tasosta 2030 mennessä. Listaa voisi jatkaa kyllästymiseen saakka.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi toukokuussa, että Suomi tavoittelee koronaviruksen leviämisen hidastamista ja estämistä. Tavoitteena on turvata terveydenhuollon kapasiteetti ja kantokyky sekä suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Toukokuussa 50 suomalaista tutkijaa keuhkosairauksien professori Marjukka Myllärniemen johdolla kirjoittivat avoimen kirjeen Marinin hallitukselle, että Suomen tavoitteena tulisi olla koronaviruksen tukahduttaminen, eli tartuntaluvun painaminen alle yhden, pysyvästi.

 

Tulokset vaativat toimenpiteitä

Kunnianhimoisia tavoitteita on siis asetettu sekä ilmastonmuutoksen että koronan torjumiseksi. Koronan tartuntaluvut saatiin ainakin Suomessa kesään mennessä painettua varsin malitilliselle ja hallittavalle tasolle, koska asetetut tavoitteet konkretisoituivat pikaisella aikataulullat toimenpiteiksi.

Toimenpiteinä olivat muun muassa kotikaranteeni, matkustusrajoitukset, etätyö ja -koulu, ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisrajoitukset, tehokas testaus, salapoliisimainen tartuntaketjujen jäljitys ja tartuntatapausten asiantunteva hoito. Tehokeinoja oli ja niitä haluttiin käyttää.

Mitä meidän olisi tullut tähän mennessä oppia koronavirustaistelusta suhteessa ilmastonmuutoskamppailuun? Ainakin se, että aluksi mahdottomiltakin tuntuvien toimenpiteiden toteuttaminen on sittenkin mahdollista. Kunhan tahtoa riittää ja asia otetaan riittävän vakavasti. Me kansalaiset olemme suorastaan odottaneet, mitä valtiovalta ohjeistaa ja määrää meitä tekemään. Olemme olleet valmiita luopumaan oikeuksistamme ja vapauksistamme yhteisen hyvän edessä.

Korona on myös antanut esimakua siitä, millaisia rajoituksia ilmastonmuutostavoitteisiin pääseminen ihmiskunnalta edellyttää. Koronan on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti noin kaksi miljardia tonnia mutta puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi päästövähennyksen tulisi olla puolitoistakertainen.

Konkreettiset toimenpiteet – niistä juuri on kysymys, kun aletaan vaatia asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja seurata, miten taistelu ilmastonmuutosta tai koronavirusta vastaan etenee. Sekä koronaviruksen hallinnassa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa menestyminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Jostain täytyy luopua ja jotain uutta keksiä tilalle.

Ilmastonmuutostaistelua ei voiteta käsiä pesemällä mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä samalla intensiivisyydellä, kuin koronaakin vastaan.

Lähteet

Ilmasto-opas.fi, 2020. Euroopan unionin ilmastopolitiikka ohjaa jäsenmaita -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/b82589fa-efc6-41c0-b7fd-0f1233b76c86/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka-ohjaa-jasenmaita.html
Valio.fi, 2020. Hiilijalanjälki nolla vuonna 2035. Viitattu 12.8.2020. https://www.valio.fi/hiilijalanjalki2035/

Rakennusteollisuus RT Ry, 2020. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan huomattavasti kutistaa nopeilla toimilla -tiedote. Viitattu 12.8.2020. https://www.rakennusteollisuus.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet1/2020/rakennetun-ympariston-hiilijalanjalkea-voidaan-huomattavasti-kutistaa-nopeilla-toimilla2/

Stora Enso, 2018. Stora Enso asetti kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ensimmäisenä metsäyhtiönä -sijoittajauutinen. Viitattu 12.8.2020. https://www.storaensometsa.fi/stora-enso-asetti-kunnianhimoiset-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamistavoitteet-ensimmaisena-metsayhtiona/
Leskelä, J., Makkonen, J. 2020.

Energiateollisuuden vähähiilisyystiekartta: puhdas sähkö on ratkaisu päästöjen vähentämiseen -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/energiateollisuuden_vahahiilisyystiekartta_puhdas_sahko_on_ratkaisu_paastojen_vahentamiseen.html#material-view

Tanhua, A. 2019. Vattenfallin päästövähennystavoitteet vahvistettiin ilmastotieteen mukaisiksi – Yritykset tarvitaan mukaan ilmastotalkoisiin -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.vattenfall.fi/fokuksessa/fossiilivapaa/vattenfallin-paastovahennystavoitteet-vahvistettiin-ilmastotieteen-mukaisiksi/

Valtioneuvosto, 2020. Koronavirusepidemian aikaiset rajoitukset. Viitattu 12.8.2020. https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset

Vesa, M. 2020. ”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006499527.html

Eskonen, H. 2020. Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta -artikkeli. Viitattu 12.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11308211

 

Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.