Koulutuksen ja työelämän muutokset vaikuttavat nuoruuteen
Yhteiskunnassamme, ja sitä myötä koulutuksessa, on viime vuosina tapahtunut runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Aiempaa moniulotteisemmat sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet, teknologia ja etenkin sosiaalinen media, vapaa-aika ja kaupallistuneet, pitkälti kodin ulkopuoliset harrastukset jäsentävät huomattavassa määrin nuorten elämää ja kokemusmaailmoja.
Keskeisimpiä kouluttautumiseen liittyviä muutoksia ovat työelämän jatkuva muutos, uudet koulutusalat ja tutkintonimikkeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja korkea-asteen uudistunut yhteishaku. Näiden muutosten seurauksena nuoren osaamisen kehittämisestä on tullut joustavampaa ja paremmin aiemmin hankitun osaamisen huomioivaa. Samaan aikaan muutokset tekevät koulutusalan valinnasta nuorelle aiempaa monimutkaisemman ja vaikeamman päätöksen; koulutus- ja uravalintoihin liittyvät mahdollisuudet ovat lisänneet myös valintoihin liittyviä riskejä.
Oman polun löytäminen ja pärjääminen muuttuneissa rakenteissa vaatii sellaisia toimintakompetensseja, joista meillä kaikilla ammattilaisillakaan ei aina ole tarkkaa ajantasaista käsitystä. Ei näin tarvitse ihmetellä, jos nuoren on joskus vaikeaa löytää omaa, mieleistään ja motivoivaa paikkaansa opintopolulla. Erityisen haastava on tilanne niiden nuorten kohdalla, jotka ovat kouluttamattomia ja ilman opiskelupaikkaa, täydentävät tai vaihtavat koulutustaan tai ammattiaan, eivätkä ole riittävän itseohjautuvia isojen asioiden äärellä.
Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita nuorten tueksi
Vuosina 2019–2021 käynnissä olleella Lapin koulutuskeskus REDUn hallinnoimalla Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeella on pyritty vastaamaan näihin tilanteisiin löytämällä yhdessä nuoren kanssa mielekkäät ohjauspolut opintoihin, mallintamalla ohjauspolkuja ja yhdistämällä Ohjaamo-verkoston osaaminen ja palvelut nuoren opinto-ohjausta tukevaan kokonaisuuteen. Nuorella tarkoitetaan tässä hankkeessa 15–29-vuotiasta ohjausasiakasta.
Lapissa on päivitetty Menestyjäksi Lapissa, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) strategia (2017), jonka toimeenpanolla on pyritty vastaamaan muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla tarkoitetaan sekä edellä mainitun strategian yhteydessä että Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa monialaisena, moniammatillisena ja -hallinnollisena, kumppanuuteen perustuvana yhteistyönä tuotettua palvelukokonaisuutta, joka on suunnattu kaikille koulutus- ja uravalintatilanteessa oleville henkilöille. Myös arvot ja toiminta-ajatus ovat yhteneväiset sekä strategiassa että hankkeessa. Tasa-arvo, arvostava kohtaaminen ja luottamus ovat toiminnan perustana, kun kehitetään matalan kynnyksen TNO-palveluita asiantuntevasti kumppanuudella ja tuetaan nuorta hänen vahvuuksiensa pohjalta tekemään valintoja yksilöllisellä urapolulla ja vahvistamaan osaamistaan.
Tässä blogitekstissä teemme näkyväksi OHO-hankkeen toimintaa ja tuloksia sekä tuomme esille myös koulutuskumppanuutta nuorten ohjauksen toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Keskusteluita, osaamisen jakamista ja yhteisiä toimintatapoja
Lappilainen koulutuskumppanuus solmittiin vuonna 2018, jolloin oppilaitokset tiivistivät yhteistyötään sitoutumalla sopimuksella koulutusyhteistyöhön sekä ennakointitiedon, asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen. Samalla sopijaosapuolet sitoutuvat myös yhteiskehittämään työelämäpalveluita sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyötä. Kumppanuudessa myös toimeenpannaan yhdessä Menestyjäksi Lapissa -strategiaa.
OHO-hankkeessa yhteistyö on näkynyt nuorten ohjauksessa ja sen kehittämisessä yhteisinä keskusteluina ja tapahtumina Osaamon ja Ohjaamon toiminnassa sekä esimerkiksi Mätsis-messuilla. Ohjaamo on tarjonnut erinomaisen alustan opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koko Ohjaamo-verkoston yhteiskehittämiselle opinto-ohjauksessa.
Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa on ollut edustajat myös Lapin korkeakouluista, ja heidän asiantuntijuuttaan on hyödynnetty nuorten polkujen kehittämisessä ohjauksen näkökulmasta. Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opintoihin ohjaustyötä tekevien verkostotyö on vahvistunut. Myös eri kouluasteiden ja koulutusta tarjoavien yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt.
Yhteiset toimintatavat ja verkostoituminen edesauttavat sujuvaa ohjausta ja yhdessä kehitettyjä ketteriä, joustavia ja hyvin yksilöllisestikin räätälöityjä ratkaisuja nuorille. Erilaiset osaamisen polut mahdollistuvat jatkuvan haun kautta ja niiden hyödyntämistä ovat edesauttaneet ammatillisen toisen asteen uudistus ja yhdessä korkeakoulujen kanssa kehitetyt yksilölliset opintopolut, esimerkiksi tarjolla olevat väyläopinnot. Seuraavassa kuvassa 1 on koottuna Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeen kehittämistarpeisiin vastaamisen keinoja.
Kuva 1. Kehittämistarpeeseen vastaaminen Ohjauksella opintoihin (OHO) -hankkeessa.
Toimijoiden kanssa yhdessä koulutuskumppanuuden hengessä on tehostettu nuoria kohtaavaa koulutusohjausta ja tarjottu koulutusvalmennusta nuorille erityisenä palveluna, mallinnettu ohjauspolkuja ja tiivistetty eri tahojen verkostoyhteistyötä.
Kohti yhä kohtaavampaa asiakasohjausta
Hankkeen tuloksena Ohjaamo-verkoston tarjoama tuki ja palvelut kiinnittyvät aiempaa tiiviimmin nuoren koulutus- ja urasuunnitteluun sekä opintojen sujuvaan käynnistymiseen. Hanke onkin toiminta-aikanaan ollut tiivis osa Ohjaamo-verkoston toimintaa, mikä on saanut verkoston näkemään entistä paremmin koulutusohjauksen hyödyn osana omaa arjen työtään.
Koulutus on saatu monin tavoin kytkettyä ohjaukseen ja osaksi asiakkaiden ratkaisuja. Yhtenä tuloksena hankkeessa tehtävän yhteistyön myötä koko verkoston ammatillinen sekä monialainen osaaminen on kehittynyt. Lisäksi tietämys alueen verkostojen palveluista ja yhteistyömahdollisuuksista on lisääntynyt.
Yhteistyö Ohjaamon toimijoiden kanssa ja kaupungin muihin verkostoihin tutustuminen ovatkin olleet hankkeen aikana tehokkainta verkoston ammatillisen ja moniammatillisen osaamisen lisäämisen kannalta. Yhteisen pohdinnan ja koulutustiedon lisäämisen myötä asiakkaille on voitu löytää heille parhaiten sopivia ratkaisuja. Sen lisäksi hankkeessa on järjestetty myös uraohjauskoulutuspäivä sekä keskustelutilaisuus ohjausverkostoille.
Hankkeen parhaiten toteutuneena tuloksena näyttäytyy tehokas, ammattitaitoinen ja kohtaava asiakasohjaus, jolla asiakkaalle on kyetty tarjoamaan ratkaisuja koulutuksen suunnittelun tueksi. Tällä on voitu vaikuttaa monen hankkeen ohjaukseen hakeutuneen tai ohjatun nuoren tulevaisuuteen. Konkreettisen avun lisäksi tärkeää on ollut nuorten kohtaaminen, jota asiakasohjausta tehneet ovat toteuttaneet ammattitaidolla. Kohtaamisen onnistuneisuutta nuoret ovat kuvanneet esimerkiksi seuraavasti:
“Olen pystynyt ekaa kertaa olemaan enemmän oma itseni ja näyttämään oman suuren epävarmuuteni kouluttautumisen suhteen keskustellessa mahdollisuuksistani. Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota. Hän on mukava, rauhallinen, kuunteleva, läsnä ja ei painostava. Voin oikeasti miettiä asioita ääneen ja esittää tyhmiäkin kysymyksiä.”
“Se on hyvä juttu ja tuntuu, että se auttaa myös eteenpäin koulutusta miettiessä yhdessä koulutusohjaajan kanssa, kun pystyn olemaan rehellinen oma itseni ja ajatuksineni. Tämä kaikki on koulutusohjaajan ansiota.”
Ohjauksen polkumallit nuorten erilaisissa tilanteissa
Hankkeessa luotiin myös ohjauksen polkumallit eri tilanteista koulutukseen hakeutuville nuorille. Ohjauksen polkumalleja rakennettaessa ja pilotoitaessa huomioitiin mahdollisimman hyvin nuorten erilaisia tarpeita. Käytännön ohjaustoimintaa toteutettiin rakennettujen polkujen pohjalta. Viisi hankkeessa luotua polkua ovat:
1) Jatkuvassa haussa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret,
2) Koulutuksen keskeyttäneet ammattikouluttamattomat nuoret (ml. lukion keskeyttäneet),
3) Lukio-opinnot suorittaneet, mutta ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret,
4) Ammatinvaihtaja-nuoret ja
5) Räätälöityä, työllistymistä edistävää ja osaamista täydentävää koulutusta tarvitsevat nuoret.
Kuvassa 2 on esimerkki yhdestä ohjauksen polusta. Voit tutustua muihin malleihin myöhemmin ilmestyvässä hankkeen loppuraportissa tai täältä.
Kuva 2. Esimerkki yhdestä hankkeessa mallinnetusta polusta.
Tietämystä joustavista opiskeluratkaisuista on edelleen lisättävä
Hankkeen hiljattain päätyttyä hanketoimijat ja ohjausryhmä pohtivat erityisesti, miten tulokset ylläpidetään, jaetaan ja otetaan laajasti käyttöön. Hankkeessa tuotettuja ohjauspolkuja päätettiin levittää verkostoon ja kannustaa niiden hyödyntämiseen ja myös soveltamiseen laajasti ohjaustyössä. Polkujen avulla voidaan pohtia muun muassa mahdollisia kriittisiä pisteitä ja erilaisia ohjaustoimenpiteitä hyödynnettäväksi erilaisten asiakkaiden kanssa.
Hanke on ohjauspolkujen lisäksi pystynyt koulutusohjausresurssilla lisäämään myös verkostojen tietämystä ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomista joustavista opiskelun ratkaisuista, ja tätä tietoa voidaan edelleen hyödyntää myös muussa ohjaustyössä. Tämän lisäksi Ohjaamo-verkostossa Rovaniemellä pyritään täyttämään koulutusorganisaatioiden avulla tärkeäksi havaittu tarve nuorten koulutusohjaukselle. Tätä tehdään jatkossa erityisesti Osaamo-hankkeen toiminnan kautta hyödyntäen hankkeessa toimivien koulutusorganisaatioiden resurssia.
Hankkeessa syvennettiin kaikkineen nuorten ohjausta ja sen käytäntöjä. Elinikäisen ohjauksen kansallisessa strategiassa ohjauksella tarkoitetaan henkilökohtaisempaa ja syvällisempää prosessia ohjaajan ja ohjattavan välillä. Periaatteina toiminnassa olivat ajan antaminen, kiinnostuksen osoittaminen, läsnäolo ja kuunteleminen.
Annetun palautteen perusteella OHO-hankkeen koulutusohjaajat ovat onnistuneet erityisen hyvin luomaan erinomaisen ohjauspalvelun, jollaisesta on kokonaisvaltaista, kauaskantoista hyötyä ohjausasiakkaalle. Tällaiseen on tarpeen jatkossa kaikessa ohjauksessa kiinnittää huomiota.
“Tämä oli paras kokemus ikinä itselläni koulutusohjauksesta. Tuli vähän sellainen toiveikas olo siitä, että ehkä mulle sittenkin voisi löytyä ala, jota haluan opiskella ja tehdä työkseni. Ja toi tunne on todella ilahduttava, kun ei mulla ole koskaan ollut sellaista oloa, että minusta olisi oikeasti johonkin. Tuntuu myös hyvältä, että koulutusohjaaja on oikeasti kiinnostunut minusta ja haluaa selvittää kaikki mahdollisuudet.”
Vuorovaikutusta ja kohtaamisia ei voi korvata
Meillä on runsaasti tutkimustietoa vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkityksestä oppimisen ja hyvinvoinnin lisääjänä. Kokemukset, että minua kuullaan, minut hyväksytään omana itsenäni ja minä osaan, ovat tärkeitä meille kaikille, mutta nuorille perustavalaatuisia. Edellisten toteutuessa mahdollistuu vastavuoroisuus, vuorovaikutuksen keskeisin elementti.
Axel Honnethin (1986) suhteellisen tunnettu tunnustuksen dialektiikka perustuu ajatteluun, että yksilön tulee ensisijaisesti kokea itsensä hyväksytyksi, jopa rakastetuksi sellaisena kuin on, ja vasta sen jälkeen tulevat toiminta ja teot, joilla tunnustusta saadaan tai tavoitellaan. Näistä jatkumona yksilö integroituu osaksi lähiyhteisöjä ja yhteiskuntaa.
Yhteiskuntaan integroituminen ja sen mahdollisimman täysivaltainen jäsenyys on koulutusjärjestelmämme keskeinen tehtävä tiedollisten ja taidollisten valmiuksien edistämisen kautta. Unicefin (2021) tuoreen nuorten hyvinvointikyselyn yli tuhannesta 13–18-vuotiaasta vastaajasta 40 prosenttia koki, ettei koulussa voi olla oma itsensä. Lähes joka viides koki elämästään puuttuvan turvallisen aikuisen, jonka kanssa voi jutella omista asioista.
Tiedämme, että jo yksi turvallinen aikuissuhde voi ehkäistä mm. nuoren syrjäytymisen. Nämä kaikki sekä ohjausasiakkaidemme palautteet toiminnastamme perustelevat kohtaavien palveluiden tuottamista nuorille heitä lähellä.
Vahvuuksien hyödyntäminen opintopolkuratkaisuissa
Omana itsenä oleminen kiinnittyy nuoren itsetuntoon, ihmisenä kasvuun ja hyvinvoinnin kokemukseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka nuori voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja, kuinka vahvuuksia voi hyödyntää omalla kasvun ja oppimisen polulla. Lisäksi korostuu henkilökohtainen kokemus ja merkitys omasta elämästä ja erityisesti tulevaisuudesta.
Nuoren kannalta on tärkeää yhdessä ja yhteisessä dialogissa ohjaajan kanssa luoda edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiselle ja tulevaisuusnäkymille. Ohjauksessa voidaan hyödyntää kansallisia ja alueellisia hyviä käytänteitä ja kehitettyjä malleja, joista tässä vielä mainittakoon yksi erityisen soveltuva, hiljattain päättynyt hankkeemme Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus (VAHTO) ja siellä kehitetty hankkeen nimen mukainen ohjausmalli. Ohjaajalla on tässä työssä merkittävä rooli, kuten ohjausasiakkaiden palautteet tuovat esille.
“Mie haen kouluun! En olisi ikinä uskonu, että tää ohjaus johtaa aivan oikeasti tähän ja me löydetään mulle itteäni kiinnostava ala. Ikinä ennen ei ole näin tapahtunut missään ammatinvalintaohjauksissa, joissa olen ollut. Olen kokenut ne turhiksi, eivätkä ole auttaneet eteenpäin. Iso kiitos siis ohjaajalle, joka uskoo muhun, tukee ja auttaa ja on ollut mukana etsimässä mulle sopivaa alaa.”
Lähteet
Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023 ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Viitattu 3.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-536-8
Honneth, A. 1996. Struggle for recognition. The moral grammar of social conflicts. Oxford: Polity Press.
Kangastie, H., Kantanen, M-S, Saari, P. 2017. Menestyjäksi Lapissa: Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 25.1.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-176-4
Lappilaiset oppilaitokset tiivistävät yhteistyötään ja koulutuskumppanuutta. 2018. Viitattu 2.2.2022. https://www.lapinamk.fi/news/Lappilaiset-oppilaitokset-tiivistavat-yhteistyotaan-ja-koulutuskumppanuutta/fuu3sfdb/f39a30ca-0c54-4f9b-8732-df0b4e7a1a9a
Ohjauksella opintoihin-hanke. 2019–2022. Viitattu 25.1.2022. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21558
Unicef 2021. Yhteenveto. Hyvän elämän ja arjen ainekset. Suomen Unicefin kysely 13–18-vuotiaille nuorille. Viitattu 14.3.2022. UNICEF-nakyviin-kysely-suomalaisille-nuorille-2021.pdf (crasman.fi)
Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus. Viitattu 15.3.2022. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/vahto/
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle