Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen-hankkeessa (1.8.2020- 31.5.2023) päätavoitteena on kehittää yritysten ja julkisten organisaatioiden muutos-, hyvinvointi- ja tulevaisuusjohtamista siten, että osaamisen vahvistaminen tuo tuloksellisuutta ja mahdollistaa yritysten kasvua sekä parantaa työhyvinvointia.
Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on selvittää alueen yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden johtamiseen liittyviä osaamistarpeita. Hankkeen työpaketissa kaksi työstetään osaamistarpeiden määrittelyä ja vastuu tästä työstä on Lapin AMKilla. Tässä blogikirjoituksessa avaamme osaamistarpeiden kartoitustyön suunnittelua, toteutusta ja alustavia tuloksia.
Työn käynnistyminen
Osaamistarpeiden kartoituksen suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli määritellä tarvittavat lähteet ja materiaalit, mistä osaamistarpeet olivat löydettävissä. Tällaisia lähteitä olivat esimerkiksi aiemmin tehdyt osaamistarvekartoitukset ja toteutuneista hankkeista saatavat tiedot. Samassa yhteydessä oli huomioitava niiden pohjalta mahdollisesti esille tulevia kehittämistarpeita ja se, tarvitaanko täydentäviä kyselyjä ja selvityksiä.
Määrittelytyön jälkeen valittiin hanketavoitteiden pohjalta keskeiset toimenpiteet, joita ovat:
1. Kartoitetaan tilanne kansallisen, alueellisen ja organisaatiotason osaamistarvekartoitusten suhteen.
2. Laaditaan analysoinnin pohjalta selvitys.
3. Laaditaan ja toteutetaan yrityksille ja organisaatioille osaamiskartoituksia täydentäviä selvityksiä ja kyselyjä.
Suunnitteluvaiheessa eriteltiin jokainen toimenpide alakohtineen. Seuraavassa taulukossa yksi on esimerkki, miten suunnitteluvaiheen toimenpidettä yksi avattiin konkreettisina toimina.
Taulukko 1. Erittelyä osaamistarvekartoitusten osalta.
Johtamisen osaamistarpeiden lisäksi tarkasteltiin ja analysoitiin työhyvinvointia kokonaisvaltaisena työhyvinvoinnin kehittämisenä, joka sisältää myös johtamisen, työympäristön turvallisuuden, työn kehittämisen, osaamisen kehittämisen, toimintaympäristön muutoksen sekä myös yksilön terveys- ja voimavarat.
Toisessa toimenpiteessä laadittiin selvitys analysoimalla erilaisia kehittämishankkeita ja niiden tuloksia. Analysointia varten laadittiin kehikko, jota on kuvattu taulukossa kaksi.
Taulukko 2. Hankeanalyysikehikko.
Kolmas toimenpide eli täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttaminen, toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.
Työn toteutusta ja alustavia tuloksia
Osaamistarvekartoitusten antamaa tietoa
Yritysten esittämiä osaamistarpeita tuotiin esille kansallisella, aluetasolla ja yrityskohtaisissa kuvauksissa seuraavasti. Kansallisella tasolla Suomen yrittäjäjärjestön vastauksissa johtamisosaamista voisi laajentaa esimiesosaamisen lisäksi yleiseen johtamisosaamiseen kuten strateginen suunnittelu, ennakointi ja omistajanvaihdokset. Osaamistarpeet liittyvät lisäksi vielä toimintaympäristöihin, nopeisiin päätöksiin ja muutokseen. Myös myyntiosaaminen sekä itseohjautuvuus, viestinnälliset valmiudet, tekniikan hyödyntäminen, etätyöskentelyn osaaminen ovat nousseet esille.
”Valtakunnan tasolla yo. tarpeet ovat nousseet esille myös minun näkökulmastani yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. ” ja ” Yleisesti yrittäjiltä tullut viesti on se, että osaaminen on yrittäjän tärkein pääoma ja sitä pitää kehittää koko ajan. Yrityksen menestyminen vaatii ajantasaista osaamista.”
Aluetasolla Lapin yrittäjien ja Ennakointi ja jatkuva oppiminen - tulevaisuuden osaamistarpeet Lapissa-hankkeessa vuonna 2020 tehdyn kyselyn tuloksista nousee viestintä, markkinointi-, talous- ja esimiesosaamisen tarpeet.
”Nämähän on hyvin yleisiä ja monipuolisia tarpeita, joita ehkäpä jokaisen tulisi jonkin verran osata, sekä yrittäjän, esimiehen kuin työntekijän”
Kyselyn tuloksissa johtamisen osaamistarpeita eriteltiin seuraavasti:
- Vastuun ja vallan ymmärtämisen asenne, organisaation toiminnan kokonaisvaltainen haltuunotto tai ymmärtäminen
- Esimiestyöskentely ja johtaminen
- Itsensä ja muiden tunteminen, esimies- ja alaistaidot
Tärkeimmät ja eniten esille tulleet osaamistarvevajeet (C & Q) yritys- ja organisaatiotasolla liittyivät strategiseen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen, henkilöstöjohtamiseen, esimiestaitoihin, liiketoiminta- ja talousjohtamiseen sekä ennakointi ja muutosjohtamiseen. Lisäksi tuotiin esille markkinointiin ja myyntiin, Itsensä johtamiseen ja omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen, viestintä-, raportointi- ja dokumentointitaidot, verkostojohtaminen, turvallisuusasiat, eri substanssialojen sisällön hallinta sekä kielitaito.
Tulevaisuuden osaamistarpeina C&Q-osaamistarvekartoituksissa tuli esille digitalisaatioon liittyvä osaaminen, tietotekninen yleinen osaaminen, IT-tekninen osaaminen, verkkoviestintätaidot ja viestintäteknologian hallinta sekä vuorovaikutustaidot erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Myös liiketoimintaan ja sen kehittämisosaamiseen, työturvallisuus- ja työsuojeluosaamiseen, ennakoivaan ajatteluun ja toimintatapaan, operatiiviseen johtamiseen, työn suunnittelun ja toiminnan organisointiosaamiseen, henkilöstöjohtamiseen sekä esimiestyöhön kohdistuu osaamistarpeita tulevaisuudessa. Esille tuli myös verkostojen kehittämiseen liittyvä osaaminen, kulttuurien tuntemus ja kehittäminen, itsensä kehittämishalu ja ajan tasalla pitäminen
Hankkeiden analysoinnin antamaa tietoa
Hankeanalyysissa käytettiin taulukossa kaksi kuvattua hankeanalyysikehikkoa. ESR-hankkeista saatiin hankkeen nimitiedot valtakunnan tasolla. Hankkeita oli 139 ja ne ajoittuivat aikavälille 2014–2023. Mukana oli siis sekä jo päättyneitä hankkeita että meneillään olevia hankkeita. Alle on koottu hankeanalyysin pohjalta koottuja kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita.
Kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyviä osaamistarpeita:
Johtaminen
- viestintä (viestintäkäytäntöjen kehittäminen erityisesti suunnitelmallisuuden ja eri viestintävälineiden käytön osalta)
- työhyvinvoinnin edistäminen ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen (johtamis-, esimies- ja työyhteisötaidot, rekrytointi- ja perehdyttämisosaaminen, moninaisuusjohtaminen liittyen mm. eri kulttuureista tulevien ja eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen, työntekijöiden osallistaminen ja dialogisuuden toteuttaminen, erilaisten toimintamallien kehittäminen esim. korvaavan työn toimintamalli, työuraohjelma, mentorointi)
- talouden ja toiminnan johtaminen tuottavuutta vahvistaen
- lainsäädäntö
- tuotteistaminen
- myynti ja markkinointi
Työympäristön turvallisuus
- turvallisuusjohtamisen eri osa-alueet
- omavalvonnan toimintaprosessi ja omavalvontasuunnitelman kehittäminen
- riskienhallinta (käytännön riskien tunnistamiseen olemassa olevien ja uusien riskienhallintaprosessien kehittäminen sekä riskien pienentäminen)
Työn kehittäminen
- toimintamallien kehittäminen
- prosessien uudistaminen
- palvelumuotoilu
- lean-menetelmät
- kokeellinen ja yhteistoiminnallinen kehittäminen sekä innovaatiot huomioiden työntekijä-, työnantaja- ja asiakasnäkökulma.
- kestävän kehityksen huomioiminen
- kansainvälisyyden huomioiminen
- etäjohtaminen
- digitalisaation vahvistaminen (digitaalisuuden hyödyntäminen, digiosaamisen kartoittamisen, syventämisen, laajentamisen ja arvioinnin taidot huomioiden osaamistarpeet niin esimiehen kuin henkilöstön osalta tarvittaessa myös robotiikan ja tekoälyn käytössä)
Osaamisen kehittäminen
- tulevaisuuden osaamisen ennakointi
- strategiaperusteinen osaamisen johtaminen
- osaamisen johtamisen taidot, jotka luovat perustan henkilöstön systemaattiselle kehittymiselle ja organisaation uudistumiselle
- erilaisten työntekijöiden osaamisen ja erilaisuuden hyödyntämisen kehittäminen.
Toimintaympäristön muutoksen huomioiminen
- hallittu muutoksen johtaminen mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.
- muutoksille avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen
- muutosjohtamisen toimintamallit
- koronaviruspandemian aiheuttama muutos
Johtajien oman työhyvinvoinnin johtaminen
- itsensä johtaminen
- oman työhyvinvoinnin kriittisten kohteiden tunnistaminen
- tukimuotojen löytäminen ongelmatilanteissa
- työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
- vertaistuen löytäminen esimerkiksi erilaisten verkostojen kautta
- verkostojohtaminen (yhteistyöskentely, toisilta oppiminen, hyvien käytäntöjen jakaminen tietojen ja kokemusten vaihdossa)
Hankkeiden ja C& Q osaamiskartoitusten kautta esiintulleissa osaamistarpeissa on paljon yhteneväisyyksiä. Voidaan kuitenkin todeta, että toimintaympäristön muutoksen huomioiminen on korostunut pandemia-aikana erityisesti myös johtajien osaamistarpeena, johon liittyen lisäosaamista tarvitaan hallitussa muutoksen johtamisessa mm. käytännön osaamisen ja työkalujen osalta.
Yhteenveto alustavista johtamisen kehittämisen osaamistarpeista
Osaamistarpeiden ennakointi yleisesti toteutuu eri tasoilla, eri tavoilla ja eri aikajänteillä. Viime aikoina ennakointityötä on korostettu vielä vahvemmin jatkuvan oppimisen linjauksissa. Myös johtamisen ja sen osaamisen kehittämisellä on yhteys ennakointitiedon avulla saataviin osaamistarpeisiin.
Selvitysten alustavina tuloksina Pohjoisen johtamisen foorumin työskentelylle löytyi osaamistarpeiden läpileikkaavina teemoina työhyvinvoinnin johtaminen ja vahvistaminen ja niiden vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi tuli esille muutosjohtamisosaaminen, digitaalisuus sekä uusien toimintatapojen ja työskentelymallien tunnistaminen, kokeilu ja käyttöönotto mm. Ennakointi- ja digitaalisia menetelmiä hyödyntäen osaamisen johtamisessa ja tiedolla johtamisessa.
Osaamistarpeiden analysointi jatkuu täydentävien selvitysten ja kyselyjen toteuttamisella, joita toteutetaan kahden ensimmäisen toimenpiteen pohjalta myöhemmin.
Lähteet
Kangastie, H., Keskitalo, T., Tihinen, M. & Vesterinen, S.2021. Pohjoisen johtamisosaamista kehittämässä. Viitattu 25.3.2021.
Pohjoinen johtamisen foorumi - uudistavilla toimintamalleilla kasvuun ja kehitykseen.
> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle