Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Digitalisaatio – saatavuus ja saavutettavuus sekä digiosaaminen

Digitalisaatio – saatavuus ja saavutettavuus sekä digiosaaminen

1.11.2019



Hanna Kinnunen.jpg
Vieraskynä: Hanna-Kaisa Kinnunen on valmistunut Lapin ammattikorkeakoulusta sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon. Hän esittelee tässä kirjoituksessa opinnäytetyönsä keskeisiä tuloksia.

Aiheeni opinnäytetyössä oli digitalisaatio ja näkökulmina digitalisaation saatavuus, saavutettavuus sekä digiosaaminen. Opinnäytetyö liittyy Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeeseen.

Tavoitteena oli saada tietoa digipalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä digiosaamisesta sekä niiden parantamisesta kehittämisehdotuksia kansalaisten näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli saada vastuuhenkilöiden, toiminnanjohtajien ja digitalisaatiosta vastaavien virkahenkilöiden kehittämisehdotuksia kansalaisten kokemuksiin pohjautuen.

Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1. Mitä on digitalisaatio? 2. Digipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus? 3. Digiosaaminen?Opinnäytetyöni haastattelut tein Torniossa Meän talolla ja Kemissä Kemin kammarilla. Ensin halusin saada käsitystä siitä, miten digitalisaatio ymmärretään, sillä se on hyvin laaja käsite.

Kysyessäni digitalisaation määritelmää haastateltavilta en kovinkaan monelta aivan selkeää vastausta saanut. Vaikka digitalisaatiota ei osattu kovin tarkoin määritellä, koki moni sen isona uhkana ja pelottavana asiana koko maailmalle.

Yleisin digitalisaation määrite on internet. Jotkut osasivat siihen liittää myös digilaitteet. Nuoret ymmärtävät digitalisaation paljon laajemmin kuin vanhemmat ihmiset. He ymmärtävä digitalisaation ihmistä helpottavana asiana , sillä tieto on helposti ja heti saavutettavissa. Digitalisaatio helpottaa kommunikointia ja erilaisten asioiden hoitamista. Sen avulla yhteydenpito ja ostoksien teko on edullisempaa.

Iäkkäämpien ihmisten suurin ongelma on tiedon puutteesta johtuva tietämättömyys, osaamattomuus ja ennakkoluulot uutta asiaa kohtaan, joka poikkeaa vanhasta tutusta ja itselle turvallisesta tavasta hoitaa asioita ja toimia.

 

Digilaitteet

Nykyään lähes jokaiselta löytyy jonkinlainen digilaite, mutta haastateltaviini kuului myös sellaisia, jotka eivät omistaneet minkäänlaista digilaitetta ja jopa sellaisia, jotka eivät olleet koskaan edes koskeneet digilaitteeseen.

Käytetyin digilaite oli älypuhelin. Usea vanhempi haastateltu koki älypuhelimen käytön todella vaikeaksi. Internetyhteys löytyi lähes kaikilta. Muutama vastaaja ei omistanut laitetta eikä internetyhteyttä. Sellaiset henkilöt kävivät pääsääntöisesti kirjastossa tai ystävän luona hoitamassa sellaiset asiat, joihin tarvitsi nettiä. Haasteellinen taloudellinen tilanne oli vaikuttamassa digilaitteiden ja internet yhteyden puuttumiseen.

Digipalveluiden käyttö

Yleisimmin julkisista digipalveluista käytettiin verkkopankkia. Tietokonetta ja internetiä käytetään paljon pankkiasioiden hoitamiseen pankin palvelumaksujen vuoksi. Palvelumaksu koettiin taloudelle ylimääräiseksi rasitteeksi. Se motivoi monia vanhuksia opettelemaan digipalveluiden käyttöä.

Tietokone koettiin turvallisimmaksi pankkiasioiden hoitamiseen. Kirjoittaminen on myös helpompaa tietokoneella, johon tietokonetta paljon käytetäänkin. Runojen ja muistelmien kirjoittaminen ja tallentaminen tietokoneelle on mieluisaa. Kielten opiskeleminen ja tiedon haku sujuu tietokoneella helposti. Tietokoneelta katsotaan uutisia ja sähköpostia.

Myöskin julkisia palveluita käytetään eniten tietokoneella. Tabletti on vain muutamalla haastatelluista. Sen käyttö on muutenkin vähäisintä edellä mainituista laitteista. Sitä käytetään Netflixin katseluun, äänikirjojen kuunteluun tai e-kirjojen lukemiseen, mutta julkisien palveluiden käyttö tabletilla on vähäisempää.

Älypuhelimen käyttö on selkeästi monipuolisinta. Sitä käytetään sosiaalisen median eli facebookin tai instagramin käyttöön, lehtien lukemiseen, sen avulla pidetään yhteyttä ystäviin messengerin, watsapin tai tekstiviestien kautta. Jonkin verran myös käytetään julkisten palveluiden käyttöön.

Digipalveluiden siirtyminen verkkoon koetaan hyvin ristiriitaisin tuntein. Iällä on paljon vaikutusta siihen, miten asiaan suhtautuu. Nuoret pitävät itsenäisestä asioiden hoitamisesta verkossa ilman aikatauluja ja sidoksia tiettyyn päivään.

Nuoret ovat eläneet koko elämänsä digiaikaa, mutta iäkkäämmät ovat olleet uuden edessä, kun palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkkopalveluiksi.

He haluaisivat hoitaa asioita ”niin kuin on ennenkin hoidettu”. Eli turvallisesti henkilökohtaista asiakaspalvelua saaden.

Digipalveluiden verkkoon siirtymisestä löytyy positiivisia asioita, mutta paljon myös negatiivisia asioita. Myönteisinä koettiin se, että asiat voi hoitaa kotoa käsin. Asioiden hoitaminen ei ole enää aikataulutettua ja sidottua tiettyyn kellon aikaan. Myöskään asioiden hoitaminen ei ole enää rajattu vain tiettyihin päiviin.

Kielteisinä asioina pidetään tietoturvallisuuden vaarantumista ja vähäisen käyttöosaamisen tuomia rajoitteita käyttämiseen. Myös taloudelliset syyt, katvealueet ja fyysiset rajoitteet hankaloittavat digipalveluiden käyttöä. Myöskin asiakaspalvelun vähäisyyttä tai puuttumista moitittiin. Kiireellisissä asioissa ei vastausta saa välttämättä heti.

Internetasiointi ei voi koskaan korvata täysin henkilökohtaista asiakaspalvelua viranomaisen kanssa. Monet kertoivat osaamattomuudestaan käyttää kunnolla internettiä ja siitä johtuen pelosta käyttää julkisia palveluita internetin kautta.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu koetaan turvallisemmaksi, koska silloin välttyy väärinkäsityksiltä ja saa heti vastauksen mielen päällä oleviin kysymyksiin.

Vaikka verkkopalveluiden sanotaan toimivan 24/7 niin käytäntö on osoittanut sen, että palvelut ei ole ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä saatavilla.

Vuorovaikutusta tarvitaan myös digiaikana, jota elämme. Henkilökohtaista asiakaspalvelua halutaan, koska digipalvelun turvallisuus ja tietojen salassa pysyminen huolettavat. Etenkin vanhemmat ihmiset pelkäävät, että joku pääsee käsittelemään heidän pankkitilejä tai varastaa heidän identiteetin. Monella kansalaisella on luottamuspulaa digipalvelujen turvallisuuteen.

Digiosaaminen ja digikriittisyys

Digiosaaminen ja diginegatiivisuus/digikriittisyys linkittyvät hyvin paljon toisiinsa ja kulkevat ikään kuin käsi kädessä. On paljon vanhuksia, joilla on ennakkoluuloja digitalisaatiota kohtaa. Heidän asenteensa on hyvin kielteinen digitalisaatiota kohtaan. Suurin osa haastattelemistani piti osaamistaan heikkona. Vain muutama haastatelluista sanoi osaamisen olevan keskinkertaista, hyvää tai vahvaa. Kielteinen asenne koko digitalisaatiota kohtaan vaikuttaa selvästi digiosaamiseen. Ei välttämättä edes haluta opetella käyttämään mitään digilaitteita tai verkkopalveluita. Negatiivinen asenne digitalisaatiota kohtaan oli osilla haastateltavilla hyvinkin voimakasta. Osa toivoi koko internetin kaatumista. Jatkuva hypetys aiheuttaa isolle joukolle ihmisiä vastarintaa jo kuullessaan sanan digitalisaatio. Heillä on mennyt sen vuoksi mielenkiinto harjoitella digiosaamista. Digiosaamisella, diginegatiivisuudella ja digikriittisyydellä on selkeä yhteys kumpaakin suuntaan. Vanhemmat ihmiset ovat paljon kriittisempiä verrattuna nuoriin.

Iällä on selvästi vaikutuksia digiosaamiseen. Iäkkäämmillä ei ole ollut elämässä samanlaisia mahdollisuuksia opetella digitalisaatioon liittyviä asioita. Sana ikärasismi nousi esiin useammassa haastattelussa. Iäkkäämmät ihmiset eivät koe itseään digikansalaisiksi heikon digiosaamisen vuoksi.

Myös koulutustaustalla on iso vaikutus digiosaamiseen ja halukkuuteen oppia käyttämään digilaitteita ja digipalveluita. Korkeakoulutetut iäkkäämmät ihmiset osasivat huomattavasti paremmin käyttää tietokonetta, älypuhelinta ja tablettia sekä verkkopalveluita, kuin alemmin koulutetut iäkkäät ihmiset. Heillä oli myös paljon enemmän innokkuutta oppia lisää.

Digiosaamisesta ihmisillä on hyvin erilaiset kriteerit siihen, mikä on hyvän digiosaamisen taso. Jonkun mielestä oma osaaminen oli heikkoa, vaikka osasi käyttää sähköpostia, facebookia, käyttää pankin sivuja esim. laskujen maksamiseen. Toinen taas ajatteli samoilla taidoilla osaamisensa keskinkertaiseksi. Tuli selvästi esille se, että rima on toisilla paljon korkeammalla ja vaatimukset paljon korkeammat hyvään osaamiseen, kuin toisilla.

Digioppiminen

Aina ei osata hakea apua, kun ei osata käyttää digilaitteita ja digipalveluita. Kun tarvitaan apua digilaitteiden ja digipalveluiden käytössä on yleensä auttajana oma lapsi, lastenlapsi tai ystävä.

Töissä olevalla ja koululaisella on usein apu lähellä, mutta iäkkäämmillä ihmisillä ei välttämättä ole lähipiirissä ketään, joka voisi auttaa.

Muutamat vastaajista käyttävät Meän talon ja Kemin kammarin digineuvontaa, joka perustuu täysin vapaaehtoistoimintaan ja on näin ollen täysin ilmaista opastusta kaikille. Lisäksi paikalliset järjestöt voivat tarjota henkilökohtaista neuvontaa ns. nettitalkkari-palveluna. Jotkut ovat itse opetelleet sekä laitteiden että netin käytön.

Ryhmäopetus voi olla etenkin vanhalle ihmiselle vaikeaa. Yksilöopetus koetaan paljon paremmaksi, koska opettajalla ei välttämättä ole aikaa neuvoa yksittäistä henkilöä ryhmässä. Ryhmässä ei kehdata kovin helposti pyytää apua. Yksilöopetuksessa oppii paljon paremmin ja saa neuvoa juuri niihin asioissa, joissa apua tarvitsee.

Saatavuus ja saavutettavuus

Yhteiskuntapoliittisesti saavutettavuus on erittäin tärkeä kysymys. Monet haastattelemani ihmiset ajattelivat hyvin kapea-alaisesti saavutettavuuden tarkoittavan pelkästään digiverkkoa. Totta onkin, että laajakaista ei toimi joka puolella Lappia. Verkkoyhteys on lähtökohta digipalveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Ilman verkkoyhteyttä eivät digipalvelut ole saavutettavissa.

Digipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranisi, jos palveluita räätälöitäisiin eri ikäisten ihmisten tarpeisiin ja panostettaisiin siihen, että saavutettavuus toteutuisi sekä sisällöltään että teknisesti. Jos palvelut eivät kohtaa tarpeiden kanssa eivätkä palvelut ole edes saavutettavissa, emme ole tasa-arvoisia.

Haastatteluissa näkyi selkeästi digikuilu, joka on nuorten ja vanhempien ihmisten välillä.

Muita saavutettavuuteen vaikuttavia asioita, joita nousi esille olivat sairaudet ja asenne. Huoli, joka nousi voimakkaasti esiin, oli sairauden aiheuttamat esteet saavutettavuuteen. Monesti juuri sellaiset, joilla on sairauksia, tarvitsisivat paljon digipalveluita, mutta heillä ei ole mahdollisuutta käyttää niitä sairauden tuomien rajoitteiden vuoksi.

Oravanpyörä

Taloudelliset haasteet vaikuttavat ja vaikeuttavat digilaitteiden sekä internetyhteyden hankintaa. Mielestäni tästä tulee oravanpyörä. Yksi ongelma johtaa toiseen ongelmaan. Kun ei ole varaa ostaa digilaitteita eikä internet yhteyttä, ei ole digiosaamista ja kun ei ole digiosaamista ja itsellä laitteitakaan on motivaatio ja asenne huono alkaa edes opettelemaan digilaitteiden käyttöä ja tulee helposti kriittiseksi digitalisaatiota kohtaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kirjallisuus

Kinnunen, H.-K. 2019. Digitalisaatio “Mihin minä koko nettiä tarvin”. Sosionomi ylempi AMK-tutkinnon opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu.
Viinamäki, L., Kivivirta, V., Selkälä, A., Voutilainen, O., Syväjärvi, A. & Suikkanen, A. 2017. … ajasta ja paikasta riippumatta … Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1/2017. Viitattu 12.10.2019 http://www.theseus.fi/handle/10024/137218



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK