kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Totuutta ei ole, eläköön uutinen!

Totuutta ei ole, eläköön uutinen!

25.4.2017



Heli Lohi
KM Heli Lohi on Lapin ammattikorkeakoulun viestintäkoordinaattori.

Fiksun Z-sukupolven edustaja valitsi minut uskotukseen ja kysyi tuskastuneena, mihin medioihin nykyään oikein voi luottaa ja mihin ei.

Vastaukseni saattoi ajaa hänet, ainakin hetkellisesti, entistä pahempaan epätoivoon: Uutiset eivät ole ikinä totta. Eivät ole sitä koskaan olleetkaan.

Se oli raa’asti tehty. Onneksi meillä oli aikaa jatkaa aiheesta.

 

Totuuden vastakohta ei ole valhe

Uutinen on aina tulkinta, ihmisen tekemä. Absoluuttisesti totta ei ole mikään mitä ihminen toiselleen kertoo. Kenenkään ei pidä ahdistua tästä, sillä totuuden käsite ei ole tärkein.

Tärkeämpää on, että tiedotusväline kertoo mitä se edustaa ja mistä näkökulmasta se aiheita käsittelee. Näinhän tekevät blogitkin, myös tämä.

Näkökulmaistumisen seuraava vaihe on valintatilanne, jossa toimitus päättää, mitä aiheita ylipäätään valitaan uutisoinnin arvoiseksi. Me X-sukupolven edustajat muistamme ajan, jolloin YLEn kanavilta tuli tasatunnein YLEn oman toimituksen uutiset ja aina puolen tunnin kuluttua STT:n uutiset. Riemastuttavan usein aivan erit.

Kun aihevalinnat on tehty, huomaa median kuluttaja että vaikkapa Kansan tahto ja Nykypäivä uutisoivat samat aiheet omista näkökulmistaan, jotka ovat yhtä totta. Näkökulmavalinnat ovat kaikkien tiedossa ja peli on avointa ja rehellistä. Valehteleminen ei tule kysymykseen.

 

Riippuvat ja roikkuvat, kaikki jostain

Toisen keskustelun kävin Y-sukupolven kriittisen edustajan kanssa, jonka mielestä perinteinen media ei ole luotettava, koska se on riippuvainen valtapolitikasta.

Taas jouduin masentamaan nuorta aikuista: riippumatonta mediaa ei ole.

YLE ja maakuntalehdet ovat meille suomalaisille rakkaita, luotamme niihin enemmän kuin muihin medioihin. Luottamuksemme ne ovat ansainneet sillä, että ne pyrkivät sisällön tuotannossaan mieluummin analyyttisyyteen ja totuudellisuuteen kuin elämyksellisyyteen.

Mutta nuori mies oli oikeassa, riippumattomia ne eivät ole. Valtapolittiiset salaliittoteoriat ovat silti turhan romanttisia. Todellisuus on raadollisempi.

Maakuntalehtiä rahoittavat toisaalta tilaajat ja isolta osalta mainostajat. Kummankaan ryhmän edustajia ei kannata suututtaa etteivät ota ja äänestä lompsallaan.

Myös YLE on riippuvainen rahoittajastaan, joka on armoton. Tätä ei herkästi tulla ajatelleeksi, mutta muista medioista poiketen YLEn on jatkuvasti lunastettava olemassa olonsa oikeutus.

Hälytyskellojen pitää alkaa moukua, kun tiedotusväline väittää ykskantaan olevansa vasta- tai vaihtoehtomedia. Että viimeinkin vain sensuroimatonta totuutta. Olet luultavasti törmännyt valemediaan, josta elantonsa saaville riippuvuudet ovat elinehto. (Tässä kohtaa tulee kiire tarkentaa, että kaikki vaihtoehtomedia ei silti ole valemediaa.)

 

Tunne-elämän temmellyskentät

Valemedia kiihottaa elämyksellisyydellisyydellään. Se elää kuohuttamalla tunteita ja sen tekijät vaurastuvat keräämällä sivustolleen klikkauksia. Valemedia ei pelaa tiedolla vaan tunteillamme.

Valemedian tunnistaa myös siitä, että se ei kuulu Sanomalehtien liittoon eikä ole toimitustyössään sitoutunut Julkisen sanan neuvostossa sovittuihin journalistin ohjeisiin. Pahimmillaan niillä ei ole edes ISSN-numeroa.

Nopeatempoisessa verkossa maakuntalehdet kilpailevat keltaisen lehdistön, valemedian ja muun tosimedian kanssa klikkaajista, tykkääjistä, seuraajista ja niiden myötä mainostajista. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on houkutus tunnehöttöön ja ylilyöviin otsikoihin iso.

 

Rusinoita uutispullasta

Paljastan nyt mistä tunnistaa hyvin laaditun uutisen. Ensinnäkin se on kiihkoton. Inhimillisestä tunnerekisteristä se kutkuttaa esiin vain halun tietää ja ymmärtää lisää. Se valitsee tietolähteensä tarkasti ja varmistaa, että kuka tahansa voi tarkistaa ne uudelleen.

Hyvää uutisointia seuraamalla keksit itse niiden keskinäiset syy-seuraus-suhteet.

Kiireisen tai uutistulvan ahdistaman kannattaa seurata erikoistoimittajien kolumneja, laajoja reportaaseja ja muita taustoittavia juttuja. Niitä seuraamalla oppii asioiden mittasuhteita. Päivittäisen uutisannin osat loksahtavat ilmiöidensä osasiksi.

Ja kun oikein hyvin käy, oppii ohittamaan uutisiksi naamioidun klikkien kalastelun kokonaan.

Toisekseen, suurin osa kiihkottomista ja ansiokkaasti laadituistakin uutisista on loppujen lopuksi yhdentekeviä. Miksi et valitsisi itseäsi kiinnostavia teemoja ja mieluummin seuraisi niitä eri medioista kuin jumittuneesti vain tuttujen tiedotusvälineiden antia.

Kolmannekseen, hyvin toimitetuista uutissisällöistä pitää olla valmis maksamaan.

Olen uutisten suurkuluttaja. Hyvänä uutispäivä niitä tulee vastaan.

 

Silmäilyvinkkejä



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK