Työ muuttaa muotoaan yhä kiihtyvällä tahdilla, samoin työhön vaadittavaan osaaminen. Työelämä kaipaa moni-osaajia, jotka ovat valmiita joustavasti ja nopeasti kehittämään osaamistaan. Osaajia, jotka ovat valmiita siirtymään sujuvasti työtehtävästä toiseen ja jotka sietävät epävarmuutta. Työelämä kaipaa ennakkoluulotonta oman osaamisen tunnistajaa ja kehittäjää, toisaalta tulevaisuuden osaajalta vaaditaan monia vielä määrittelemättömiäkin taitoja.
Y-sukupolven eli milleniaalien odotetaan kattavan 50% työvoimasta vuoteen 2020 mennessä. He ovat sukupolvi, jolle teknologia mahdollisuuksineen on itsestäänselvyys ja joka on integroinut sosiaalisen median ja netin mahdollisuuksineen osaksi arkipäiväänsä. Tätä ikäpolvea työelämässä voimakkaasti määrittelevä ominaisuus on se, että he haluavat tehdä työtä, josta nauttivat. Myös urasuunnitelmia tämä sukupolvi tekee, ei niinkään joku tietty työ tai yritys päämääränä, vaan työn sisällöstä käsin.
Ammattikorkeakoulussa opiskelevan tulisi osata jo koulutuksen aikana omalla tekemisellään ja valinnoillaan pystyä varmistamaan oma työmarkkinakelpoisuutensa. Se edellyttää paitsi oppimisen taitoja ja valmiuksia, myös oman osaamisen tunnistamista ja kehittämistä haluttuun suuntaan. Se voi tarkoittaa aivan omanlaisen oppimispolun suunnittelemista ja osaamisen hankkimista yli koulutusalojen. Onko meillä osaamista tukea opiskelijaa hänen näköisensä polun rakentamisessa? Sellaisen, joka ehkä vaatii rohkeutta ja jolla vielä työllistyy?
Mikä on Oiva-hanke?
Oiva –hanke (2018-2020) on viiden ammattikorkeakoulun yhteinen, Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama hanke. Se pyrkii edistämään opiskelijoiden työllistymistä ja mielekkäitä työuria erityisesti aloilla, joilla tutkinnon jälkeisen työtehtävät eivät ole itsestään selviä tai ne ovat murroksessa. Pyrkimyksenä on vahvistaa opiskelijan kykyä ja uskallusta loikata myös oman alan perinteen ulkopuolelle ja soveltaa omaa osaamista uusissa ja ehkä yllättävissäkin yhteyksissä.
Oiva-hankkeen päätoteuttajana on Metropolia Ammattikorkeakoulu, jossa vastuuyksikkönä toimii musiikin osaamisalue. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Turun ammattikorkeakoulu (teatteri-ilmaisun ohjaajat), Hämeen ammattikorkeakoulu (ympäristösuunnittelijat), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (kulttuurituottajat) sekä Lapin ammattikorkeakoulu (liikunnanohjaajat).
Oiva-hankkeessa pyritään käytännön kokeilujen avulla selvittämään, miten opiskelijaa autetaan tunnistamaan oma osaamisensa ja mahdollistetaan rajapinta johonkin odottamattomaan, joka ei ehkä juonnu oman alan traditiosta. Samalla benchmarkataan sitä, miten syntyy ns. loikkausosaaminen eli kyky ja uskallus loikata oman alansa traditi-oista muualle ja soveltaa osaamista yllättävissä konteksteissa.
Oiva-hankkeessa asetetut pääongelmat
Hankkeessa pureudutaan kolmeen pääongelmaan, joita ovat:
1. Miten tukea opiskelijan mielekästä ja arvokasta työuraa niillä aloilla, joilla tutkinnon jälkeen tuleva työtehtävä ei ole itsestään selvä tai se ammatti, johon tutkinto on valmistanut, on murroksessa tai vuosien myötä jopa katoamassa? Kuinka luoda oppimaan oppimisen taito ja valmiudet, jotta valmistunut opiskelija voi työuransa aikana muuttuvassa työelämässä profiloida ja fokusoida osaamistaan?
2. Miten ohjata opiskelijat tunnistamaan oman osaamisensa soveltamismahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä?
3. Miten jakaa ja hyötyä muiden korkeakoulujen tekemästä kehittämistyöstä?
Hankkeen tavoitteet
1. Hankkeen jälkeen on rakennettu ja otettu käyttöön konkreettisia ja testattuja työkaluja ja metodeja, joilla tukea opiskelijan oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista sekä tunnistetun osaamispotentiaalin soveltamista emergentissä toimintaympäristössä ja verkostoissa.
2. Hankkeen jälkeen on lisätty korkeakoulujen opinto-ohjaajien ja työelämätaitojen opettajien osaamista tukea oman alan traditiosta poikkeavia urapolkuja.
3. Hankkeen jälkeen käytössä on korkeakoulujen yhteiskehittelyllä tuotettu vertais- ja itseohjaukseen soveltuva väline, esimerkiksi peli tai verkkokurssi.
Mitä hankkeessa on tehty?
Vastuu hankkeen yhdeksästä toimenpiteestä ja niiden sisällöistä on jaettu osatoteuttajien kesken ja Lapin AMK on asiantuntijoineen osatoteuttajana toimenpiteissä 1-3.
Toimenpide 3. Loikkausosaamisen toimintalogiikan mallintaminen alkoi tutkimuksellisella osiolla, jossa haastateltiin aiemmin koulutuksista valmistuneita nk. loikkausosaajia, jotka työllistyttyään soveltavat osaamistaan perinteisestä poikkeavassa ja epätyypillisissä työympäristöissä. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa mm. siitä, miten loikkausosaaminen syntyy ja mitkä tekijät ovat olleet edistämässä sitä koulutuksen aikana. Lapin AMKissa haastateltiin seitsemää liikunnanohjaajakoulutuksesta valmistunutta loikkausosaajaa. Nauhoitetut haastattelut lähetettiin Metropoliaan analysoitavaksi ja tuloksia jatkotyöskentelyä varten odotetaan syksyn kuluessa.
Lapin AMK vastaa hankkeessa toimenpiteestä 6., Loikkausosaamista tukevien osaamispolkujen ja opintojen kehittäminen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Toimenpiteessä on tarkoitus tuoda loikkausosaamista ymmärretyksi työelämän toimijoille, ammattikorkeakoulun henkilöstölle ja opiskelijoille. Työelämälle toteutettavan osaamiskartoituksen ja työpajatyöskentelyjen pohjalta pyritään löytämään askelmerkit opiskelijan osaamispoluille, joka vastaa tunnistettuihin ammatillisiin tai geneerisiin osaamistarpeisiin.
Tähän mennessä hankkeen tiimoilta on liikunnanohjaajakoulutuksessa toteutettu eri vuosikursseilla opetussuunnitelmaan “istutettavia” työpajoja, joissa opiskelijat työskentelevät koulutuksen kompetenssien ja niiden hankkimisen sekä unelmatyöpaikan ja -uran pohdintojen kanssa. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita katsomaan osaamistaan ja tulevaa työllistymistään mahdollisimman avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Työpajoista saatu palaute on ollut hyvää ja kannustaa jatkamaan.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ristiinpilotoi Lapin AMKissa toteutettuja työpajoja syksyn aikana. Lapin AMK puolestaan pilotoi Turun AMK:ssa käytössä olevaa Digitarinaa, jolla opiskelija voi kuvaa ja ääntä hyödyntäen tuoda esiin kehittymistään, osaamistaan ja ammatillisia haaveitaan, vaikka markkinointi- ja työllistymismielessä. Yksi hankkeen asiantuntijoista on koostanut oman uratarinansa Turun AMK:n toteuttamassa koulutuksessa ja sen voit käydä katsomassa tämän linkin kautta.
Syksyn aikana digitarinan tekemistä kokeillaan opiskelijoiden kanssa osana opintojaksoa ja kiinnostusta on ollut muiltakin aloilta.
Lapin AMKin liikunnanohjaajakoulutuksessa on jo kokemusta poikkeavien opintopolkujen rakentamisesta, josta yhtenä esimerkkinä Suomen Palloliiton ja Lapin AMKin yhdessä räätälöimä koulutus, jossa opiskelija suorittaa liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinnon lisäksi lajiliiton valmennuskoulutusjärjestelmän kursseja edeten aina UEFA B-tutkinnon suorittamiseen saakka. Kokemusta on myös kilpaurheilun ja opiskelun yhteensovittamisesta, jolloin opintojen eteneminen ja sisältö on suunniteltu niin, että se huomioi urheilijalla jo olemassa olevan osaamisen ja mahdollistaa tavoitteellisen kilpaurheilemisen. Samoin on pyritty ohjauksella tukemaan opetussuunnitelmaan kirjoitetulta etenemispolulta poikkeavaa opiskelijaa omanlaisen osaamiskertymän kartuttamisessa. Katso ohesta esimerkki yhden opiskelijan tarinasta.
Yhteishanke eri koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kesken on tuottanut paljon positiivisia kokemuksia ja uusia näkökulmia asiaan, joka on kaikille yhteinen: miten tukea opiskelijaa tunnistamaan oma osaamisensa, miten ohjata opiskelijaa ennakkoluulottomasti kokoamaan omaa osaamiskertymäänsä ja miten tukea opiskelijaa löytämään omanlainen oppimispolkunsa. Lisää kuulumisia hankkeesta myöhemmin.
