kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Yhteistyö- ja neuvottelumatkalla Floridassa hurrikaanin jälkeen

Yhteistyö- ja neuvottelumatkalla Floridassa hurrikaanin jälkeen

12.12.2017



YTM Niko Niemisalo toimii projektipäällikkönä ja YTM Pasi Satokangas projektisuunnittelijana matkailupalvelujen osaamisalalla Lapin ammattikorkeakoulussa.

 
Tämä on kolmiosaisen blogikirjoituksen ensimmäinen osuus. Seuraavat osat ilmestyvät keväällä 2018.

Kuva  1 Niemisalo Satokangas.jpg
Kuva 1. Kaatunut huoltoaseman katos Lake Cityssä. Kuva: J.T. Blatty/ FEMA

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI)/ Lapin ammattikorkeakoulun matkailupalvelujen henkilöstöä vieraili syyskuussa Floridan yliopiston Tourism Crisis Management Institutessa (TCMI) tutustuen samalla myös Orlandon alueen matkailukohteisiin.

Vierailu ajoittui sattumalta Irma-hurrikaanin jälkitunnelmiin, mikä antoi turvallisuusteeman alla tehdylle matkalle ajankohtaista lisäsisältöä. Matkan aikana tutustuttiin TCMI:n toimintaan Professori Lori Pennington-Grayn sekä tohtorien Ashley Schoederin ja Brijesh Thapan opastamina. Tapaamisissa suunniteltiin myös Atlantin ylittävää yhteistyötä matkailun turvallisuuden kehittämisessä.

Kuva 2 Niemisalo Satokangas.jpg
Kuva 2. Kuvassa vasemmalta: Mirva Tapaninen, Niko Niemisalo, Eila Linna, Eija Raasakka, Ashley Schroeder ja Lori Pennington-Gray

Yli 100 miljardin business

Lappi ja Florida ovat monin aspektein mitattuna kaukana toisistaan, mutta myös yhteistä löytyy. Lappilainen voi mielessään nähdä ”Sunshine staten” soissa ja männiköissä välähdyksen peräpohjalaista maisemaa. Myös matkailu on yhdistävä tekijä, vaikka toiseen matkustetaankin kylmän ja lumen vuoksi ja toiseen niitä pakoon.

Floridan osavaltion noin 20 miljoonaa asukasta saivat vuonna 2016 seurakseen 112 miljoonaa matkailijaa. Yhdysvaltojen suuri koko ja vaihtelevat olosuhteet näkyvät siinä, että lähes 90 prosenttia Floridassa vierailevista on kotimaanmatkalla. Osavaltion matkailutulo on 109 miljardia dollaria. Yksi matkailija tuo alueelle siis lähes 1 000 dollaria eli tutummin 850 euroa. Yhden henkilön työllistämiseksi Floridassa tarvitaan puolestaan 76 matkailijaa.

Kriisi vaatii johtajuutta

Matkailu on nopeasti kasvava, turvallisesta toimintaympäristöstä riippuvainen elinkeino. Turvallisuudesta on tullut yksi keskeisimpiä megatrendejä matkailun sisällä. Elinkeinon jatkuvuuden varmistaminen on strateginen kysymys matkailualueille ja -yrityksille. Turvallisuus kuuluu hyvinvoinnin osatekijöihin, joilla kuvataan infrastruktuurin ja palveluiden toimintavarmuutta. Tämä toimintavarmuus joutuu erityiselle koetukselle kriisien aikana.

Kriisi määritellään teoreettisesti äärimmäisten ristiriitaisuuksien tilaksi organisaatiossa. Kriisien aiheuttajia ovat mm. onnettomuudet, joihin kuuluvat esim. luonnonmullistukset, kuten myrskyt. Kriisinhallinnan lainalaisuudet ovat samat niin yrityksissä kuin kolmannella ja julkisella sektorilla. Kriisinhallinta sisältää sekä kriisin ennalta ehkäisemisen että kriisin johtamisen.

Luonnonmullistuksen tapauksessa kriisiä ei voi ehkäistä, mutta vaikutuksia on mahdollista rajoittaa, mikäli riskeistä saadaan tietoa ennakolta. Luonnonmullistuksen kohdalla kriisinhallinta painottuu määritelmän mukaisesti kuitenkin kriisin johtamiseen.

Kriisi vaatii aina johtajuutta, minkä tulee näkyä myös viestinnässä. Mikäli esim. viranomainen tai yrityksen johtaja ei ota rooliaan, johtajuus voi siirtyä ulkopuolisten käsiin tai tiedotusvälineiden pelikentäksi. Kriisejä koskevat päätökset on tehtävä nopeasti. Päätösten vaikutuksista ei aina voida olla varmoja, mutta ilman päätöksiä kriisi voi pitkittyä tai aiheuttaa suurempia tuhoja. Käytännössä kriisejä koskevat toimenpiteet tulevat usein myöhässä tai ovat liian heikkoja.

Jättäkää kotinne!

Yhdysvaltain kaakkoisosia syksyllä 2017 koetelleen luonnonmullistuksen kohdalla kriisijohtaminen oli ainakin Floridassa määrätietoista. Yhteyshenkilömme kertoivat hurrikaania koskevan paikallisen viestinnän olleen erilaista, kuin hurrikaani-Katrinan tapauksessa vuonna 2005.

Tällä kertaa viestintä oli hyvin suoraa ja Floridan kuvernööri Rick Scott määräsi kriittisten alueiden väestöä lähtemään välittömästi kodeistaan. Viesti oli selkeä: alueelle jäävät ovat oman onnensa varassa, koska pelastustoimintaa ei ole.

Kriisialueiden täysi evakuointi tehtiin siksi, että haluttiin välttää riskejä, jotka realisoituivat Katrinan tapauksessa elokuussa 2005. Kriisijohtamiselle onkin tyypillistä, että ns. hyvän johtamisen tunnusmerkit eivät aina toteudu siinä – keskustelu ja osallistaminen saavat väistyä nopeiden päätösten tieltä.

Kuva  3 Niemisalo Satokangas.jpg

Kuva 3. Federal Emergency Management Agencyn, US Army Corps of Engineersin sekä muiden turvallisuusalan toimijoiden henkilöstöä kokouksessa kongressiedustaja Stacey Plaskettin (2. vasemmalta) kanssa. Kuva: K.C. Wilsey/ FEMA

Yhdysvaltain väestö on hyvin heterogeenistä ja myös poliittinen kanta vaikuttaa paljon tapaan seurata päivittäistä viestintää. Näin ollen republikaanikuvernöörin hätäviesti saattaa jopa kriisitilanteessa jäädä alueen demokraateilta kuulematta. Poikkeuksena ovat akuutit henkeen ja turvallisuuteen liittyvät tilanteet, joten kuvernööri Scottin evakuointi saavutti kattavasti koko väestön ja evakuointi toteutettiin suunnitellusti.

Epäsuorat vaikutukset huomattavia

Irma, voimakkain Atlantilla satelliittiaikana havaittu hurrikaani, pysyi kolmen päivän ajan viidenteen, eli korkeimpaan tasoon luokiteltu myrskynä. Floridassa vaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi. Sisämaa, kuten Gainesvillen ja Orlandon seudut, selvisivät myrskystä lähes säikähdyksellä. Silmin nähtäviä merkkejä Irmasta olivat lähinnä revenneet mainokset teiden varsilla ja vähäinen määrä kaatuneita puita.

Kuva 4 Niemisalo Satokangas.jpg

Kuva 4. Sähkölinjan päälle kaatuneen puun raivaus Yuleessa. Kuva: J.T. Blatty/FEMA

Vaikka Floridan sisämaa välttyi suuremmilta myrskytuhoilta, epäsuorat vaikutukset kohdistuivat suureen joukkoon ihmisiä osavaltion alueella. Noin 12 miljoonaa ihmistä jäi vähäksi aikaa ilman sähköjä, seitsemän miljoonaa ihmistä evakuoitiin tai siirtyi omatoimisesti määrätyltä kohdealueelta ja 600 suojaa avattiin ympäri osavaltiota. Evakuointialue Floridassa käsitti eteläisimmät kunnat, Tampanlahden eteläpuolisen alueen länsirannikolla, sekä itärannikon lähes Jacksonvilleen saakka.

Kuva  5 Niemisalo Satokangas.jpg
Kuva 5. Raivaustyön jälkiä Orlandon alueella

Viranomaisten ja vapaaehtoisten koneisto käyntiin

Liittovaltion hätätilayksikkö FEMA (Federal Emergency Management Agency) mobilisoi kriisityöhön 34 000 henkilöä. Floridan Miamissa toimii kaupungin oma hätäkeskus, jonka suojissa työskentelevillä on yhteydet useisiin eri alojen hallintoviranomaisiin. Floridassa ryhdyttiin mittaviin ennakkotoimiin osavaltion pitämiseksi sähköistettynä. Alueen suurin sähköntarjoaja, Florida Power & Light lähetti pyynnön muihin osavaltioihin korjausjoukkojen kokoamiseksi.

Lopulta lähes 20 000 kuorma-autoilijaa, metsuria, sähkömiestä ja muuta ammattilaista aina Kaliforniasta saakka saapui apuun.

Floridan osavaltiossa varsinkin kaasusta, mutta myös ruuasta on ollut puutetta hurrikaanin aiheuttamissa kriisitilanteissa. Tämän vuoksi esimerkiksi tietullit poistettiin Irman ajaksi elintarvikkeiden ja energian saannin varmistamiseksi.

Turvallisuus- ja ympäristövirastot perustivat kriisialueille tilapäisiä sairaaloja ja petipaikkoja. Myös tulvavettä testattiin tartuntatautien varalta. Lisäksi lähes 21 000 sotilasta osallistui kriisin hoitamiseen osavaltion sekä kuntien ja kaupunkien koordinoimana. Kuitenkin, erilaisten vapaaehtoisten panos oli ehkä kaikkein vaikuttavinta kriisinhoitamista. Kansallinen vapaaehtoisten kriisityöntekijöiden järjestön koordinaatio helpotti valtavan urakan toteuttamista.

Ei negatiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinolle

Yhdysvalloissa on pitkät perinteet yhteisöllisen kriisinhoitamiseen. Esimerkiksi Irman tapauksessa hotellit antavat valtion tuella majoitustiloja käyttöön ja koulut jakavat ilmaista ruokaa, kuten tällä kertaa on sovittu tapahtuvan lokakuun loppuun saakka. Näin ollen matkailuyritykset jopa hyötyivät kriisistä. TCMI:n edustajien arvio on, että matkailuelinkeino toipuu hurrikaanista hyvin nopeasti, ja esimerkiksi tilastoista katsottuna hurrikaani ei tule aiheuttamaan merkittävää poikkeamaa.

Kuva 6 Niemisalo Satokangas.jpg
Kuva 6. Celebrationin idylliä Orlandon lähellä noin viikko Irman jälkeen

Vaikka nopeus ja päättäväisyys ovat tärkeitä kriteerejä kriisinhallinnassa, näiden tukena tulisi olla huolellisesti valmisteltu kriisinhallintastrategia suunniteltuine toimenpiteineen. Floridassa hurrikaani Irman vaikutuksiin sopeutumista helpotti aiempi, vastaaviin luonnonmullistuksiin liittyvä kokemuspohja.

Onnettomuuksiin valmistautuminen näkyi mm. turvallisuusviranomaisten internet-sivuilla, joissa oli erittäin kattavalta vaikuttava sisältö erilaisten kriisitilanteiden varalle. Sivujen sisältö käsitti esimerkiksi ohjeita toimimiseen kriisien eri vaiheissa.

Matkailun turvallisuus yhdistää

Florida muodostaa vilkkaana, mutta kriiseille alttiina matkailualueena kiinnostavan laboratorion matkailun ja sen turvallisuuden tutkimukselle. Vaikka olosuhteet ovatkin erilaisia, voi USA:n kaakkoiskulman kokemuksia hyödyntää myös lappilaisessa matkailun turvallisuuden tutkimuksessa. Sama pätee myös toisinpäin.

Blogin toisessa osassa kerrotaan tarkemmin TCMI:n tutkimustoiminnasta sekä yhteistyösuunnitelmista MTI:n ja TCMI:n välillä.

Tulossa keväällä 2018:

Osa 2. Matkailun turvallisuuden tutkimus Floridan Yliopistossa
Osa 3. Matkailukohteiden turvallisuuskäytännöt Floridassa

Lähteet

https://www.visitflorida.org/media/5166/power_of_florida_tourism.pdf
http://www.keloland.com/news/article/weather/is-hurricane-irma-the-big-one-florida-has-dreaded
Iivari, P. (2011) Yrityksen kriisi ja sen hallinta. Kriisinhallinta osana turvallisuusjohtamista matkailuyrityksessä. Sisäministeriön julkaisu 8/2011.
Iivari, P. (2012) Matkailun turvallisuus. Globaalit muutokset – paikalliset vaikutukset. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D nro 8. Luettu 27.10. 2017 osoitteesta: http://matkailu.luc.fi/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b
Time, September 25, 2017



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK