kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Pari sanaa Lapin AMKin vetovoimasta kevään yhteishaun päätteeksi

Pari sanaa Lapin AMKin vetovoimasta kevään yhteishaun päätteeksi

11.4.2018



Reijo Tolppi blogi.jpg
HTT Reijo Tolppi on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori.



Hakijamäärät 2014 - 2018

Joskus auttaa, että historia on lyhyt. Lapin AMK haki ensimmäisen kerran opiskelijoita vuonna 2014, ja viimeisin yhteishaku päättyi 28.3.2018, eli yhteensä viisi hakukierrosta on takanapäin.

Luonnollisestikaan eri vuosina tarjonta ei ole ollut täsmälleen identtistä, mutta oleellisia muutoksia isossa kuvassa ei ole tapahtunut. Hiljalleen aloituspaikkamäärä on laskenut vuoden 2014 yhteensä 1253:sta aloituspaikasta tämän keväiseen 1180:een, mutta tätäkään muutosta ei vielä mullistavana voi pitää.

Lapin AMKin hakijoiden määrä on vuosina 2014–2018 vaihdellut seuraavasti:


Reijo Tolppi kuvio 1 2018.JPG
Kaavio 1: Hakijamäärät 2014–2018.


Lapin AMKin lanseeraus AMK-kenttään onnistui hyvin, mikä näkyi poikkeuksellisen hyvänä menestyksenä sekä kaikkien hakijoiden että ensisijaisten hakijoiden määrissä parina ensimmäisenä toimintavuonna. Tämän jälkeen ensisijaisten hakijoiden määrä on vakiintunut noin 2500:aan. Kaikkien hakijoiden määrä on huippuvuosien jälkeen liikkunut vajaassa 8000:ssa.

Vetovoima eri koulutusmuodoissa

Kaaviossa 2 on esitetty ensisijaisten hakijoiden määrät 2014–2018 eriteltynä koulutusmuodoittain.

Päivätoteutusten hakijamäärä laski jyrkästi ensimmäisen haun jälkeen. Pohjakosketus saavutettiin vuonna 2016, jonka jälkeen hakijamäärä on hitaasti kasvanut.

Aloituspaikat ovat tarkastelujaksolla vaihdelleet kapeassa haarukassa (775– 825) eli vuodet ovat varsin hyvin vertailukelpoisia keskenään.

Monimuotototeutuksissa trendi on ollut tasaisesti laskeva. Tästä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että monimuodon suosio olisi laskussa. Hakijamäärien lasku selittyy merkittävästi tarjolla olevien hakukohteiden määrällä. Vuosina 2014–2016 monimuotototeutusten aloituspaikkamäärä oli noin kolmesataa, vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 260 tämän jälkeen määrä on pudonnut lähemmäs 200:aa.

Koulutusmuodoista selvästi parhaiten on menestynyt ylemmät AMK-tutkinnot. Parin viimeisen vuoden aikana ylemmät AMK-tutkinnot ovat kirineet kiinni monimuotokoulutusten hakijamäärät, mikä selittyy suurimmaksi osaksi uuden koulutustuotteen – digiajan palvelujohtamisen - poikkeuksellisella vetovoimalla.

Reijo Tolppi kuvio 2 2018.JPG
Kaavio 2: Ensisijaiset hakijat koulutusmuodoittain 2014 – 2018.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta aloituspaikkojen tarjontaa rajoittaa opetusministeriön kanssa solmitussa sopimuksessa määritellyt tutkintokatot, joiden ylittävistä tutkinnoista ei rahoitusta myönnetä. Tutkimuskatto ei kuitenkaan koske ylempiä tutkintoja, ja tästä syystä niiden aloituspaikkojen kasvattamista kannattaa myös tulevaisuudessa näillä hakijamäärillä vakavasti harkita.

Hakujärjestelmän muutokset

Vuosina 2014–2018 korkeakouluhauissa tapahtui kolme oleellista muutosta.

Ensimmäinen ajoittui vuoteen 2016, jolloin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaut yhdistettiin. Seuraavana vuonna ensikertalaisten hakijoiden asemaa parannettiin siten, että korkeakouluja velvoitettiin varaamaan oma kiintiö ensikertalaishakijoille. Lapin AMKissa päädyttiin siihen, että kaikissa koulutuksissa ensikertalaisille varattiin 75 prosenttia aloituspaikoista.

Viimeisin hakuintoon potentiaalisesti vaikuttava muutos tapahtui mennä vuonna, jolloin EU:n ja ETA: alueen ulkopuolelta tuleville hakijoille säädettiin pakolliset lukukausimaksut.

Ennen edellä kuvattuja muutoksia niiden vaikutukset tyypillisesti yliarvioitiin. Käytännössä mikään niistä ei kuitenkaan merkittävällä tavalla vaikuttanut hakijoiden käyttäytymiseen.

Seuraava merkittävä hakujärjestelmän muutos tulee olemaan todistushakuun siirtyminen. OKM on linjannut, että vuoteen 2020 mennessä korkeakoulujen opiskelijavalinta tapahtuu pääasiassa ylioppilastodistuksilla ja toisen asteen tutkintojen todistuksilla.

Käytännössä tavoitteena on keventää hakuvaihetta siten, ettei hakijoita pakoteta suuritöiseen aineistojen ulkolukuun tai puolipakollisiin ja yleensä kalliin puoleisiin valmennuskursseihin. Suurta muutosta hakijoiden käyttäytymisessä todistushakuun siirtyminenkään tuskin tulee saamaan aikaan.

Vetovoima tulevaisuudessa

Lapin AMKin vetovoimaa kasvattavia tekijöitä ovat tällä hetkellä Lapin hyvä työllisyystilanne ja siitä seuraava työmarkkinoiden voimakas imu. Viime vuonna Lapin AMKista todistusta hakeneista 80 prosenttia oli töissä todistuksen hakuhetkellä ja 81 % heistä päätyi töihin Pohjois-Suomeen (entiset Lapin ja Oulun läänit).

AMK-opiskelijan näkökulmasta LUC-yhteistyön voisi olettaa näyttäytyvän vetovoimaa lisäävänä tekijänä, samoin AMKin hyvä menestys opiskelijatyytyväisyyttä mittaavissa kyselyissä.

Uhkatekijöistä selvästi merkittävin on Lapin heikko syntyvyys. Kyllä se pistää miettimään, mistä 2030-luvulla opiskelijat otetaan kun viime vuoden syntyvyys Lapissa oli lähes tarkalleen sama kuin meidän vuosittainen sisäänotto. Itse en oikein jaksa uskoa, että kykenemme Oulun eteläpuolelta merkittävässä määrin houkuttelemaan opiskelijoita, mutta kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla voimme ja meidän täytyykin menestyä vähintäänkin nykyiseen malliin, eikä pieni lisäyskään kansainvälisten opiskelijoiden määrässä varmaan pahaa tekisi.



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Asian äärellä tiistaisin

Pohjoisen tekijät on asiantuntijablogi, jossa julkaistaan Lapin AMKin toimintaa ja toimintaympäristöä käsitteleviä ajankohtaisia kirjoituksia.

Kirjoitukset perustuvat työntekijöidemme tekemään asiantuntija- tai tutkimustyöhön. 

Blogin tarkoituksena on yleistajuisen tiedon levittämisen lisäksi laatia tilannekuvaa ja analysoida erityisesti Lapin kehitystrendejä: onnistuessaan myös nostaa uusia teemoja yleiseen keskusteluun.

Kirjoituksia julkaistaan viikoittain. Julkaisupäivä on pääsääntöisesti tiistai.

Blogin toimituskunnan muodostaa Lapin AMKin julkaisutyöryhmä.

Tervetuloa lukijaksi!

Opiskelijoiden blogi
Opiskelijoiden blogikirjoituksia julkaistaan Lapin AMKin opiskelijablogissa.