kuva
Etusivu / Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin AMK / Esittely / Ajankohtaista / Mieli minttiin: vahvista resilienssilihaksia

Mieli minttiin: vahvista resilienssilihaksia

22.2.2024



The faces of the authors.
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä

Logo

”Meissä ihmisissä on enemmän voimaa, resursseja ja viisautta, kun mitä aina suostumme uskomaan”

(Gustafsberg, 2023).


Muistatko jumpata mieltäsi?

Bodypump, crossfit ja kehonhuollon harrastukset täyttävät kalenteriamme, mutta kuinka monella meistä on kalenterissa säännöllinen aika mielen huollolle? Mielemme on uudistuva ja joustava, mutta muistammeko jumpata sitä säännöllisesti?

Ympärillä tapahtuvat muutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta saavat pohtimaan, mikä vaikutus kaikella on omaan arkeen ja miten itse suhtautua muutoksiin. Työelämässä kuormitusta aiheuttaa muun muassa suorituspaineet ja omasta ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen (Kivimäki, Lindbohm & Reijula, 2019).

Koronapandemia osaltaan lisäsi psyykkistä kuormittuneisuutta, ja mielen joustavuuteen liittyvien sairauspoissaolojen määrää (Kestilä ym., 2023). Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (2023) mukaan opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Osaava, hyvinvoiva ja monimuotoinen korkeakouluyhteisö on nostettu yhdeksi Lapin AMKin vastuullisuusohjelman viidestä kestävyysteemasta (Lapin AMK, 2023). Yhteisön jäsenten hyvinvoinnin tueksi, on tärkeää kiinnittää huomiota mielen huoltamiseen.

Resilienssilihaksista joustavuutta muutostilanteisiin

Pitkän uran poliisin erikoisjoukoissa tehnyt, ja sittemmin mielen valmentamisen tietokirjoja julkaissut Harri Gustafsberg (2023) toteaa psykologisen joustavuuden eli resilienssin olevan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista tai taidoista muutoksessa.

Työterveyslaitoksen (2023) mukaan resilienssi tarkoittaa kykyä kohdata, toimia ja palautua muutoksesta. Sitä voi ajatella kykynä muovautua kuormittavissa tilanteissa. Resilienssi on osittain synnynnäistä, mutta se muotoutuu koko elämämme ajan. Siihen vaikuttaa henkilökohtaiset ominaisuudet, aiemmat kokemukset ja elämäntilanne, ja muun muassa se, minkä verran pääsemme käyttämään kykyjämme ja millaista palautetta saamme. Resilienssikykymme voi vaihdella muutosten myötä ja sitä on aina mahdollista vahvistaa. (Hoopes, 2019; Työterveyslaitos, 2023.)

Tietyt ominaisuutemme, piirteet ja kyvykkyydet muodostavat ikään kuin "resilienssilihakset", jotka rakentuvat yksilöllisesti positiivisuudesta, itseluottamuksesta ja priorisoinnin taidosta. Myös luovuudella sekä kyvyillä yhteistyöhön, järjestelmällisyyteen ja kokeilemiseen oman oma sijansa lihaksistossa. (Hoopes, 2019.)

Itsetuntemuksesta voimaa arkeen

Arkemme tulvii informaatiota, valintoja ja päätöksiä, jotka synnyttävät reaktioita sekä meissä että muissa. Vaikka kuinka hyvin tuntisimme itsemme, niin välillä jokainen yllättyy omasta tai toisten käytöksestä tai tavasta reagoida asioihin.

Se, mitä mielessä ja kehossa tapahtuu uhkaavassa tilanteessa, kiireessä tai paineen alla työskennellessä, ei ole ammatista kiinni. Ihmismieli on toiminnanohjausjärjestelmä (Gustafsberg, 2023), jota on syytä huoltaa ja tyhjentää ylimääräisestä, sitä turhaan kuormittavasta. Fyysisen palautumisen ohella mielen elpyminen on merkittävässä roolissa työssä palautumiseksi (Virtanen, 2020).

Itsetuntemuksen tärkeys korostuu esimerkiksi stressin ja oman työn hallinnassa sekä työssä jaksamisessa. Paineenalaisessa tilanteessa suurin riskitekijä on usein omien korvien välissä. On hallittava oma mieli, jotta päätöksenkyky pysyy hallinnassa, ilman turhia hätiköintejä.

Työyhteisöissä on tärkeää muistaa, että resilienssikyky on yksilöllinen. Tunnistaessamme omat tapamme suhtautua asioihin ja reagoida erilaisissa tilanteissa, on meidän helpompi tietoisesti johtaa itseämme. Itsetuntemuksen myötä myös ymmärrys muiden reaktioihin ja tapoihin kohdata muutos vahvistuu.

Oman mielen lukutaidossa voi harjaantua

Tulevan eläkeiän karatessa yhtä kauemmas horisonttiin, mieltä pitää huoltaa ja vahvistaa, jotta se jaksaa joustaa ja venyä muutostilanteissa. Jokaisen on hyvä ottaa aika ajoin oman elämän tilannekuva ja pysähtyä tarkastelemaan, omaa toimintaa, voimavarat ja palautuminen huomioiden.

Pienillä muutoksilla on mahdollista saada vahvempi hallinnan tunne omasta arjesta ja hyvinvoinnista. On olennaista kiinnittää huomiota siihen, mitä katsoo, kuuntelee ja uskoo – siihen minkä antaa vaikuttaa omaan mieleen. Esimerkiksi tietoinen luopuminen joka aamuisten uutisten katsomisesta tai somefiidin selaamisesta voi vaikuttaa mieleen.

Mielen treenaaminen on yhtä tärkeää kuin fyysinen treeni. Fyysinen harjoittelu voi toimia mieltä maadoittavana harjoitteena, mutta itselukutaidon kanssa kannattaa olla herkkänä. Resilienssilihaksistoa voi kehittää (Hoopes, 2019) esimerkiksi mindfulness-harjoituksilla, joita on saatavilla myös maksutta (Suomen mielenterveys ry, 2023) arjessa palautumisen tueksi.

Vaihtoehtoisesti mielen harjoittelu Työterveyslaitoksen (Virtanen, 2020) esittelemän DRAMMA-mallin pohjalta voi toimia keinona ja tukena arjessa palautumiseksi ja elpymiseksi. Mallissa keskitytään tarkastelemaan psykologista palautumista esimerkiksi työstä irrottautumisen, merkityksellisten asioiden tekemisen sekä uusin taitojen opettelun myötä.

Työyhteisöt hyviä käytänteitään jakamassa

Keskustelimme mielen joustavuudesta matkailu- ja palvelualalla työskentelevien kanssa Levillä. Pohdimme keinoja itsensä johtamiseen, paineenalaiseen työskentelyyn ja palautumiseen tulevaa matkailusesonkia silmällä pitäen.

Työyhteisöt jakoivat hyväksi kokemiaan käytänteitä työhyvinvointiin, hyvään työntekijäkokemukseen ja positiiviseen työantajakuvaan liittyen. Osallistujat haastoivat työyhteisöjä konkreettisten tekojen ja esimerkkien esiin tuomiseen. Muun muassa arvostuksen osoittamisen, kiitoksen antamisen ja positiivisen palautteenannon käytänteistä otettiin vinkkiä omaan työyhteisöön resilienssilihaksiston vahvistamiseksi.

Työyhteisön arjessa palautumista voi tukea kiinnittämällä huomiota työn huokoisuuteen – mahdollistamalla riittävästi aikaa työtehtävästä toiseen siirtymisiin ja taukoihin (Maukonen, 2019). Huomioimalla, että kovan rutistuksen jälkeen on riittävästi aikaa hengähtää.

---

Kirjoittajat työskentelivät Lapin AMKin hallinnoimassa Työn pitovoiman vahvistamisen kokeilut työyhteisöissä matkailu- ja palvelualalla -hankkeessa. Kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa työn merkityksellisyyden muodostumiseen, motivoitumiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä yhteistyössä lappilaisten työyhteisöjen kanssa. Tavoitteena oli tuoda työn pitovoimaa tukevat asiat näkyväksi ja keskusteluun työyhteisöissä ja edistää Lapin matkailu- ja palvelualojen työyhteisöjen uudistumiskykyä, työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Ajalla 1.11.2022-31.12.2023 toteutettua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi).

Lähteet

Gustafsberg, H. 2023. Asiantuntijaluento: Mielen voimavaroista ja tiimityöstä. Vahva mieli, vahva tiimi – tilaisuudessa 15.11.2023.

Hoopes, L. 2019. Seven Resilience Muscles. Relience Alliance. Viitattu 20.12.2023 https://resiliencealliance.com/seven-resilience-muscles/.

Kestilä, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. (toim.) 2023. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Työpaperi 14/2023. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146429/TY%C3%962023_014_12042023e.pdf?sequence=19&isAllowed=y

Kivimäki, M., Lindbohm, J. V. & Reijula, K. 2019. Työstressi ja sairastavuus. Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 20.12.2023 https://www.duodecimlehti.fi/duo14794.

Maukonen, M. 2019. Puutteellinen palautuminen heikentää toimintakykyä. HR viesti 6/2019. Viitattu 12.2.2024 https://www.hrviesti.fi/natiivi/1146/puutteellinen-palautuminen-heikentaa-toimintakykya

Suomen mielenterveys ry 2023. Mindfullness-harjoitukset. Viitattu 20.12.2023 https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea – tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä. Viitattu 20.12.2023 https://thl.fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta.

Työterveyslaitos 2023. Resilienssi ja jatkuvuudenhallinta. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/resilienssi-ja-jatkuvuudenhallinta

Virtanen, A. 2020. Psykologinen palautuminen työstä - nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Verkkolehti Työpiste 29.09.2020. Työterveyslaitos. Viitattu 12.2.2024. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2023. Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut – RELEX Säätiö ja Heltti lahjoittavat lyhytterapiajaksoja YTHS:lle. Viitattu 20.12.2023 https://www.yths.fi/ajankohtaista/2023/opiskelijoiden-mielenterveyspalvelujen-kysynta-on-kasvanut-relex-saatio-ja-heltti-lahjoittavat-lyhytterapiajaksoja-ythslle/#:~:text=Opiskelijoiden%20mielenterveyspalveluiden%20kysynt%C3%A4%20on%20kolminkertaistunut,tarjoamiseksi%20ja%20hoitoon%20p%C3%A4%C3%A4syn%20nopeutumiseksi.

 

> Siirry Pohjoisen tekijät -blogin etusivulle



Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja