Lapin ammattikorkeakoulussa on sen perustamisesta lähtien kiinnitetty huomiota yhtenäisten käytänteiden edistämiseen, näin myös hyvinvoinnin ja ohjauksen toiminnassa. Yhtenäiset käytännöt eivät ole päämäärä sinänsä, vaan väline toteuttaa opiskelijoille laadukasta palvelua oppimisen, osaamisen ja opiskelun edistämiseksi.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ohjauksen edistämisen linjaukset ja toimintaperiaatteet on kuvattu ammattikorkeakoulutason Hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelmaan. Siellä on kuvattu myös laatuympyrän mukainen toiminta eli suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen. Kuviossa 1 esitetään laadunhallinnan kokonaisuutta hyvinvoinnin edistämisessä ja ohjaustyössä.
Kuvio 1. Laadukas tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminta ja hyvinvoinnin edistäminen (Lapin AMKin Hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelma)
Suunnitteluvaiheessa hyvinvoinnin ja ohjauksen toimintaa ohjaa strategia, osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys ja erityisesti hyvinvoinnin ja ohjauksen suunnitelma.
Toteutuksessa korostuu oppimisen ja opintojen ohjaus, ammatillisen kasvun ohjaus, uraohjaus ja hyvinvoinnin edistäminen. Monipuolinen palautetieto toimii kehittämisen pohjana. Tässä kirjoituksessa kuvaan erityisesti ohjausosaamisen kehittämistoimia, joita toteutettiin vuosina 2015-2017 Opitaan ja Ohjataan! koulutuksilla.
Yhteisen keskustelun ja jakamisen foorumi
Nykyään ohjaus ymmärretään laajasti ihmisen koko elämän suunnittelun ja hallinnan valmiuksien kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Voidaan ajatella, että hyvinvointi on tavoite, ja ohjaus on väline sen saavuttamiseen opiskelijoiden elämässä. Tässä työssä tarvitaan osaamista ja asiantuntijuutta ja siihen panostamista.
Ohjaustyössä asiantuntijuus ja ammattitaidon kehittyminen ovat niin yksilön kuin yhteisön kasvu- ja oppimisprosessi. Jokainen ohjaustyötä tekevä kehittää omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan hyödyntämällä niin teoria-, käytäntö- kuin kokemustietoa. Tarvitaan aikaa, tila ja paikka yhdessä pohtimiselle, ajatusten vaihdolle ja uusien ajatusten yhdessä ”pureksimiselle”. Tätä kautta mahdollistuu yhtenäinen ja laadukas palvelu sitä tarvitsevalle opiskelijalle.
Olemme järjestäneet ja toteuttaneet kolmena vuonna peräkkäin yhteisiä Opitaan ja ohjataan! kehittämis- ja koulutuspäiviä. Osallistujajoukko on koostunut hyvinvointi ja ohjaustyötä tekevistä ja erityisesti koulutus oli suunnattu opettajatuutoreille ja opinto-ohjaajille.
Saatujen palautteiden perusteella koulutusta kehitettiin eri vuosina osallistujien toiveiden mukaiseksi. Teemat ja sisällöt vaihtelivat aina ajankohtaisen tarpeen mukaisesti. Koulutuksissa käsiteltiin laajasti hyvinvointiin liittyviä sisältöjä esimerkiksi varhainen puuttuminen ja opiskelukyky. Ohjauksen sisältöinä käsiteltiin mm. opiskelutaitojen ohjausta, HOPS-prosessia, ohjausta opintopolun eri vaiheissa ja hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Monipuoliset ja vaihtelevat ryhmätyöt auttoivat tekemään näkyväksi mm. opintopolun mukaista toimintaa ohjaustyössä. Viimeisessä vastikään pidetyssä koulutuksessa tutustuttiin ryhmätöissä vaihtoehtoisiin tapoihin opintojen suorittamisessa esimerkiksi työn opinnollistaminen, avoimen AMKin kautta opiskelu ja monimuoto-opiskelu. Lisäksi perehdyttiin erilaisiin tapoihin päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluumme erillishaun kautta. Tästä esimerkkinä on Väyläopinnot.
Erityisen antoisaa kaikilla koulutuspäivillä oli opiskelijoiden mukanaolo. Opiskelijan ääni kuului hyvin valmistelluissa esityksissä, joissa tuotiin esille opiskelijoiden arjen asioita. Mitä tarkoittaa esimerkiksi käytännössä se, ellei ohjausta saa tai osaamisen arviointi viivästyy. Niiden puutteilla on suoraa vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin.
Arvioinnin ja reflektoinnin aika
Hyvinvointi ja ohjaustyössä olemme tehneet monipuolista arviointia, joista yksi keskeinen oli ulkoiseen auditointiin valmistautuminen vuonna 2016 toteutetulla itsearvioinnilla. Arvioinnin perusteella meillä on vielä tehtävää, mutta on jo paljon asioita, joissa olemme onnistuneet hyvin.
Opitaan ja Ohjataan! koulutuspäivät ovat olleet hyvä väline jakaa hyviä käytänteitä ja ottaa niitä yhtenäisesti käyttöön. Osallistujien palautteen perusteella niille on ollut tarve ja tilaus. Niille on myös jatkossakin tarve, koska ne ovat mahdollistaneet yhteisen keskustelun yhteisen asian äärellä.
Kuten Onnismaa (2007) toteaa, jos taitava ohjauskäytäntö rakentuu kulttuurisesti herkälle vuorovaikutukselle ja tiedolle, tällöin ohjausta voi kutsua viisaaksi käytännöksi. Viisauden tunnusmerkkejä ovat todellisuushakuisuus, maailman ja ongelmien kohtaaminen rauhallisin mielin ja myötätuntoisesti ja reflektiivinen asenne. Viisaus pitää sisällään myös kyvyn tunnistaa, milloin ja miten asiat etenevät yhteistyöllä.
Lähteet
Kangastie, H. 2016. Opitaan ja Ohjataan. –Teoksessa ”Samassa veneessä” Tietoa-, neuvontaa ja ohjausta sekä hyvinvoinnin edistämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMKin julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 15/2016.
Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelma. Viitattu 13.4.2017. https://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20hyvinvointi-%20ja%20ohjaussuunnitelma.pdf.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.